Pääministeri ei näytä rikastuneen yritystoiminnalla, vaan valtionyhtiöltä saamallaan lainalla.
Otsikon iso kysymys odottaa vastausta. Miksi valtionyhtiö Rautaruukki otti näin kovan riskin ja auttoi nykyistä pääministeriä miljonääriksi? Auttoiko Keskustapuolue Sipilää tässä lainan saamisessa valtionyhtiöstä?
Onko mielikuva nykyisen pääministerin rikastumisesta omalla yritystoiminnallaan osoittautumassa vääräksi? Onko se todella tapahtunut valtionyhtiön riskillä? Onko puolueesta vaikutettu siihen, että valtionyhtiö on lähtenyt mukaan ja vastavuoroisesti sitten rikastunut pääministeri on auttanut talousvaikeuksiin joutunutta puoluettaan?
Valtionyhtiö ei lähde lainailemaan noin vain rahoja pikkutekijälle joka on perustamassa yritystä osakebisneksiä varten. Laina tarvittiin, kun ostettiin valtionyhtiön omia osakkeita, jotka myytiin pian lähes nelinkertaisella hinnalla ulkomaiselle omistajalle.
. . .
http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268740-miksi-valtionyhtio-lainasi-rahat-paaministerille-sijoitustoimintaan
Hyvä kysymys. Tuo oli pohja Sipilän rikastumiselle ja sen jälkeen rahaa on tehty lähinnä enkelisijoittajana.
Laitetaan tähän taustoitukseksi wikipedia (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Juha_Sipil%C3%A4)n pätkä
QuoteQuoteSipilä on ollut noin 40 yrityksen johtotehtävissä[6]. Työuransa hän aloitti Kempeleessä Lauri Kuokkanen Oy:ssä, ensin diplomityöntekijänä ja myöhemmin tuotekehityspäälikkönä.[7] Vuonna 1992 Sipilästä tuli Lauri Kuokkasen omistaman, radiotaajuuskomponentteja valmistavan Solitra Oy:n toimitusjohtaja. Vuonna 1994[8] valtionyhtiö Rautaruukki myi Sipilän holdingyhtiölle enemmistöomistuksensa[9] Solitra Oy:stä, juuri Rautaruukin lainatessa Sipilän holdingyhtiölle tähän kauppaan tarvittavat rahat,[10] jolloin Sipilästä tuli yhtiön uusi pääomistaja.[11][12] 1990-luvun IT-alan huippuvuosina yritys kasvoi sadan prosentin vuositahdissa. Sipilä ja muut avainhenkilöt myivät yhtiön amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille vuonna 1996. Yrityskaupan johdosta Sipilä oli ensimmäisiä Oulun IT-miljonäärejä.[13] Hän sai kaupassa yli 73 miljoonaa markkaa (noin 12 miljoonaa euroa), ja oli eniten Suomessa vuonna 1996 ansainnut henkilö.[14]
Vuonna 1995 Sipilä perusti Fortel Invest Oy:n, joka on teknologiayritysten pääomarahoitukseen keskittynyt yritys.[15] Yhtiö oli voitollinen vain neljänä vuonna vuosien 1995–2012 aikana. Vuonna 2012 yhtiö teki 2,9 miljoonan euron tappion.[16] Vuosina 2002–2005 Sipilä toimi Elektrobit Oyj:n toimitusjohtajana, minkä jälkeen hän palasi johtamaan Fortel Investiä, kunnes tuli valituksi eduskuntaan.[3][7]
Kun itse olen ollut osallisena kuviossa jossa yritys mahdollisesti halutaan myydä, mahdollisesti ei.
On pääomistajan vastuulla junailla yrityksen myynti. Vähemmistöosakkaat voi olla pro tai sitten hangata vastaan. Jos pääomistaja on päätöksenteossa rampa tai muuten vaan saamaton, niin en pidä mitenkään outona että osakkeet on myyty toimivalle johdolle ohjeella; "Myykää ite sitten!".
Mutta Rautaruukki on tehnyt huonon sopparin jos eivät ole lisänneet ehdon, että saavat puolet voitosta jos osakkeet myydään eteenpäin x ajan kuluttua.
Jutun perusteella en näe että Sipilä välttämättä olisi junailut mitään yhdessä valtionyhtiö Rautaruukin kanssa... Pääomistajaa Rautaruukkia vastaan, hyvinkin mahdollisesti.
QuoteLiski on yrittänyt selvittää, mitä oikein tapahtui. Silloiset Rautaruukin toimitusjohtaja ja rahoitusjohtaja eivät kertomansa mukaan muista, miksi valtionyhtiö halusi rahoittaa Sipilän henkilökohtaisia bisneksiä. Solitran asioista yhtiössä vastannut johtaja on kuollut - ja pääministeri Sipilä itse vaikenee kuin muuri.
Valtio-omistajan valtaa Rautaruukissa käytti Solitra-järjestelyn aikaan keskustalainen kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen. Valtionyhtiön hallintoneuvostoa johti Paavo Väyrynen (kesk.).
Keskustan valtakunta -kirjassa pohditaan sitä mahdollisuutta, oliko Sipilällä Solitran osakkeet Rautaruukilta hankkiessaan tietoa mahdollisista ostajista. Yrityksen toimitusjohtajana Sipilä olisi ollut velvollinen ajamaan kaikkien osakkeenomistajien, etenkin enemmistön omistaneen Rautaruukin, etua.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b776e29f-4c4c-4df9-a4ff-4253c4ba9d71 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b776e29f-4c4c-4df9-a4ff-4253c4ba9d71)
Tuo sitten selittääkin sen, että Sipilä katselee kohteliaasti sivusta kun Väykkä puuhaa omiaan.
1992 Nokia alkoi keskittyä matkapuhelin valmistukseen ja matkapuhelinverkkoihin ja osti valtiolta sen omistukseksen verkkofirmasta. Solitra oli Nokian alihankkija, joten Nokian kasvu heijastui sinnekin.
En ehtinyt kaivella miltä Nokia näytti -94, kun Sipilästä tuli pääomistaja, mutta -96 kun hän myi osakkeet Nokian vaikutus oli varmaankin se, joka tuon arvonkasvun selittää. Sipilän olisi kannattanut pitää osakkeistaan vielä muutama vuosi pitempään kiinni.
Kysymys lieneekin miksi Rautaruukki oli niin kiinnostunut pääsemään irti ainakin jälkiviisaasti ajateltuns kasvuyrityksestä. Täytyy kaivella Nokian menestystä 90-luvun alussa, jotta tuohon pystyisi vastaamaan.
Quote from: Penan kaveri Eki on 31.01.2019, 09:39:00
Kun itse olen ollut osallisena kuviossa jossa yritys mahdollisesti halutaan myydä, mahdollisesti ei.
On pääomistajan vastuulla junailla yrityksen myynti. Vähemmistöosakkaat voi olla pro tai sitten hangata vastaan. Jos pääomistaja on päätöksenteossa rampa tai muuten vaan saamaton, niin en pidä mitenkään outona että osakkeet on myyty toimivalle johdolle ohjeella; "Myykää ite sitten!".
Mutta Rautaruukki on tehnyt huonon sopparin jos eivät ole lisänneet ehdon, että saavat puolet voitosta jos osakkeet myydään eteenpäin x ajan kuluttua.
Jutun perusteella en näe että Sipilä välttämättä olisi junailut mitään yhdessä valtionyhtiö Rautaruukin kanssa... Pääomistajaa Rautaruukkia vastaan, hyvinkin mahdollisesti.
Rautaruukin kohdalla tässä kannattaa myös huomioida se kirjoituksessa mainittu kähmintä, jossa muka ns. taavi tuntematon saa valtionyhtiöltä lainan noin vain.
https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/
Silloin oli aika kova korkotaso, jos on saanut ilmaisen lainan, niin hyöty on ollut melkoinen.
Quote from: JNappula on 31.01.2019, 13:11:15
https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/
Aha, nyt vastuullisehko mediakin alkaa Sipilästä. Taitaa olla herralla lähtölasku politiikasta alkanut.
No, ei muuta kuin kohti seuraavia lehmänkauppoja.
Sipilähän on kepuli ja KePu pettää aina.... :facepalm:
-Joten en ihmettele ollenkaan.... :-\
En nyt tarkemmin tiedä tuota Sipilän kuvion lainmukaisuutta, mutta kyllä se kysymyksiä herättää. Miksi ihmeessä Rautaruukki luovuttaisi yhtiöstä merkittävän omaisuuserän käytännössä ilmaiseksi ja samanaikaisesti pitäisi kaikki riskit itsellään?
Onhan näitä esimerkkejä Suomessa, kun omistajaohjauksen puutteessa yrityksen toimiva johto on nähnyt tilaisuutensa alkaa kauhomaan yrityksen varallisuutta omiin taskuihinsa, yleensä bulvaanin välityksellä. Kouri-kaupat haisivat ulkoavaruuteen asti. Jersey-saarilla sijainneen Khotso-säätiön (-> Osto Hannes Kulvik) kautta asianomaiset jakoivat Kopista ja Sypistä anastaman saaliinsa. Mandatumin päätyminen Björn Wahlroosille (hänen omaisuutensa perusta) oli outo tapaus.
Viimeisenä julkisuudessa on ollut Nuorisosäätiön tapaus, jossa säätiön varallisuus katosi muille maille säätiön palkkajohtajien toimesta.
^Pieni piiri pyörii. Onkohan jotain kiitollisuudenvelkaa maksettu jostain tämän järjestelyn kautta, siis korkealla korolla? Millaiset ovat olleet Sipilän ja muiden sopimuskumppanien väliset suhteet?
Näytteleekö uskonto jotain roolia? Voisiko olla, että jotain hengellistä huonetta olisi rahoitettu "kymmenyksillä" tämän järjestelyn sivutuotteena? Uskonto kun on vahva tunne: uskonnot voivat saada ihmiset tekemään ties millaisia maallisen vallan silmissä rikollisia tekoja.
Kuka on tuollapäin silloin asustellut, niin voisi tietää olisiko johonkin uskonnolliseen yhteisöön näyttänyt ilmestyneen yllättäen "huomattava summa rahaa"?