Hommaforum Testi

Kielikeskustelu käy taas kuumana. Modet voi siirtää tämän, jos aiheesta on jo aloitettu ketju.
Nyt siis Suomen kieli on vaarassa, monikulturistit haluavat syrjäyttää suomen kielen englannin kielen tieltä.
Kannattaa myös katsoa Ylen Areenasta tänän iltainen A-studion keskustelu aiheesta.
Tässä ylen uutinen aiheesta:


https://yle.fi/uutiset/3-10485167


Jos äidinkielesi on suomi, olet saattanut pitää itsestäänselvänä, että voit käyttää äidinkieltäsi kaikkialla Suomessa kaikissa yhteyksissä. Tulevaisuudessa se ei kielentutkijoiden ja -tuntijoiden mukaan välttämättä ole aivan itsestäänselvää.

Suomen kielen lautakunta julkaisi viime viikolla poikkeuksellisen kannanoton, jossa puhutaan kansalliskieliin kohdistuvasta "vakavasta uhasta".

Uhka tunnistetaan myös yliopistoissa eri puolilla Suomea. Erityistä huolta suomen kielen professoreissa herättää lautakunnan esiin nostama riski: suomen käyttöalan kaventuminen.

Kuinka laajalle englanti leviää Suomessa?
Itä-Suomen yliopistossa suomen kielen professorina toimiva Hannele Forsberg sanoo, että tähän asti suomen kieltä on voinut käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla, mutta englanti valtaa alaa. Englanninkielisten opinnäytetöiden osuuden kasvusta korkeakouluissa on puhuttu jo pitkään, ja esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa palvelu tulee entistä useammin englanniksi.

– Jos mihinkään ei puututa ja aloitetaan esimerkiksi englanninkielinen lukiokoulutus, se voi johtaa pahimmillaan siihen, että emme kohta saa yhteiskunnan palveluja omalla kielellämme. Pahimmissa uhkakuvissa mennään lääkäriin tai virastoon, ja siellä joudutaan puhumaan vierasta kieltä. Suomi jää juttelukieleksi kotona, Forsberg pohtii.

Opetusministeriö on selvittänyt (siirryt toiseen palveluun) mahdollisuutta suorittaa ylioppilastutkinto englanniksi.

Kieli säilyy, jos sitä käytetään ja kehitetään
Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantilakin pitää englanninkielisiä lääkärikäyntejä kaukaisena visiona. Hän lisää, että suomen kieltä ei uhkaa mikään toinen kieli, vaan kielen käyttäjät itse.

– Eihän nyt mikään kieli tule ja syö sitä suomea, slurps vaan. Siitähän se uhka muotoutuu, jos me suomenkieliset emme käytä sitä kaikilla aloilla, kuten esimerkiksi koulutuksessa, tieteessä ja hallinnossa ja jos emme kannusta maahan tulevia ulkomaalaisia opiskelemaan suomea. Jos suomea osaamaton väestö kasvaa, pitää alkaa tuottaa palveluja muulla kielellä, Mantila sanoo.

Turun yliopiston suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo on samoilla linjoilla Mantilan kanssa. Hänen mukaansa kieli ei säily ilman, että sitä vaalitaan.

– Suomen kieli on kehitetty 1800- ja 1900-luvuilla valtavalla työllä laaja-alaiseksi sivistyskieleksi. Sen säilyminen vaatii, että sitä käytetään ja kehitetään kaikilla yhteiskunnan eri alueilla. Kielen käyttökelpoisuus vähenee, jos siinä ei ole sanoja, joilla kuvata ilmiöitä, Helasvuo kertoo.

Helasvuo huomauttaa, ettei englannin käytön lisääminen nosta suomea osaamattomia kielimuurin yli.

– Meillä on paljon kielellisiä vähemmistöjä, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea, mutta joille myöskään englanti ei ole vahva kieli. Toimimme parhaiten heidän tulevaisuutensa eteen niin, että tarjoamme heille mahdollisuuden oppia suomea sellaisella tasolla, että he pystyvät tulemaan toimeen suomalaisessa yhteiskunnassa, Helasvuo sanoo.

Professori: "Kissa on nostettu pöydälle"
Suomen kielen lautakunnan kannanotossa todetaan jopa, että "olemme lähellä tilannetta, jossa on konkreettisesti tehtävä päätös siitä, haluammeko edelleen pitää kiinni äidinkielestämme vai olemmeko valmiit luopumaan siitä toisen kielen hyväksi".

Professorit pitävät dramaattista asettelua lähinnä tarpeellisena ravisteluna ja keskustelun herättäjänä. Professori Mantilan mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka lähellä kuvailtua tilannetta ollaan. Hänen mielestään on toiminnan aika.

– Tämä on tärkeä kysymys, joka täytyy keskustella nyt. Aiemmin on ehkä pelätty sanoa näin suoraan, koska tällainen voidaan tulkita nationalistiseksi kannanotoksi. Hyvä, että kissa on nostettu pöydälle: Kansallisesta kulttuurista täytyy voida puhua ilman nationalismia, Mantila sanoo.

Lautakunta vaatii kielipoliittista ohjelmaa
Suomen kielen lautakunta vaati kannanotossaan valtiovaltaa ryhtymään pikaisesti toimiin kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi. Lautakunta kertoo suositelleensa toimenpiteisiin ryhtymistä jo kahdeksan vuotta sitten.

Lautakunnan mukaan ohjelmassa tulisi ottaa kantaa kansalliskielten eli suomen ja ruotsin käyttöalan kaventumiseen, yleiskielen hallinnan heikkenemiseen, suomalaisen kieliyhteisön jäseneksi pääsyn kynnykseen sekä vähemmistökielten ja maahan tulleiden oman äidinkielen opetukseen.

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) aikoi viime viikolla ottaa asian esille hallituksessa.

Aiheesta keskustellaan myös illan A-studiossa. Lähetys alkaa Yle TV1:ssä klo 21.05.

Niin, nykyisten YK:n "ihmisoikeuksien" järjetön kumartaminen johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että myös suomen kieli huuhtoutuu likaveden mukana viemäriin, kuten huuhtoutuu koko suomalainen kulttuuri. Tilalle astuu ylikansallinen "monikulttuurinen" monokulttuuri, joka on maailman kansojen monimuotoisuuden vihollinen numero 1.

Vahva kansakunta tarvitsee vahvan kielen. Ilman sitä se on vain sattuma keskellä sekametelisoppaa. Vahva kieli on myös kansallisen identiteetin kulmakivi, yhtenäisyyden ensimmäinen perusta. Tätä ollaan nyt tuhoamassa oikein hartiavoimin. Isänmaan pettureita pahimmasta päästä.

Quote from: Kova luu on 31.10.2018, 22:26:34

Quote
Uhka tunnistetaan myös yliopistoissa eri puolilla Suomea. Erityistä huolta suomen kielen professoreissa herättää lautakunnan esiin nostama riski: suomen käyttöalan kaventuminen.
Kuinka laajalle englanti leviää Suomessa?

Aika omituinen tämä "huoli." Ettei vaan olisi hämäämistä taas kerran eli puhutaan asioista joilla ei ole merkitystä jotta piilotettaisiin ne merkitykselliset.

QuoteOpetusministeriö on selvittänyt (siirryt toiseen palveluun) mahdollisuutta suorittaa ylioppilastutkinto englanniksi.

Onhan noita ollut kait vuosia jo? Kutsuvat vaan joksikin muuksi mutta kelpaa suomalaisiinkin yliopistoihin.

Taitaa arabia ja somali olla ne tulevat kielet englannin sijaan.
Ja yliopistothan pitävät uhkana suomalaisuutta eivätkä englannin kieltä.
Juuri eilen helsingin yliopistossa jolla kait kuitenkin johtoasema, esittelivät teoreettista pohjaa suomalaisen alkuperäiskansan poistamiseksi euroopan unionin puitteissa.
Ensin on määritelty se mikä on poistettavaa euroopan unionissa ja sitten määritelty suomalaisuuden olevan juuri sitä.
Koska euroopan unionilla on pitkät perinteet tietyissä asioissa, suomalaisuus määritellään päinvastaiseksi kuin mitä se on, mutta ei haittaa verta janoavia itseäänkin inhoavia uuskielisiä tutkijoita. Eilinen tilaisuus:

QuotePinnalla on Tiedekulman ajankohtainen lounastapahtuma, joka tarjoaa tutkitun tiedon näkökulmia päivänpolttaviin aiheisiin. Tapahtumassa etsitään syvempää ymmärrystä pinnalla oleviin ilmiöihin yhdessä tutkijoiden kanssa. Ensimmäisessä Pinnalla-tilaisuudessa käsitellään ulkoparlamentaarista äärioikeistoa ja maahanmuuttovastaista liikehdintää Suomessa. Helsingin yliopistossa tehty raportti aiheesta julkaistaan viikolla 43.

Nimellä/yhdistyksen nimellä haukuttuja suomalaisia oli tilaisuutta seuraamassa.
https://www.pscp.tv/HuuhtanenPanu/1MnxnNYdABwxO Panu Huuhtanen
https://www.youtube.com/watch?v=L9eV0Yc82zA Heikkilä Olli
https://vk.com/id362877502?z=video362877502_456239583%2F8887fe24cdbc470dbe%2Fpl_wall_362877502 Eero Tillanen
https://vk.com/id362877502?z=video362877502_456239584%2F8e2a9dfcb2a386f735%2Fpl_wall_362877502 Eero Tillanen osa 2
https://www.youtube.com/watch?v=RhSxOrw5XCA Tuonen Joutsen (etänä seurasivat netistä)

Näillä ns. tutkimuksilla sitten media perustelee omaa suomalaisvainoaan, viranomaiset omaa suomalaisvainoaan jne.

Quote from: Kim Evil-666 on 31.10.2018, 23:29:18
Niin, nykyisten YK:n "ihmisoikeuksien" järjetön kumartaminen johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että myös suomen kieli huuhtoutuu likaveden mukana viemäriin, kuten huuhtoutuu koko suomalainen kulttuuri.

YK:lla alkaneet sanat elämään omaa elämäänsä, diktaattorit ja papistot siellä niistä oikeuksista puhuvat ja julistavat. Kun on määritelty joskus sanat, sitten ne jääneet ja muuttaneet merkitystään, kuten nyt viime vuosina käymässä ja suurelta osin jo käynyt myös suomessa.

Olen kirjoittanut tänne jo aiemminkin siitä, että kaduilla kuulee nykyään hyvin paljon muuta kieltä kuin suomea. Kouluihin tulee oppilaita, jotka eivät osaa suomea, ja kaiken vapaa-aikansa he viettävät oman kielensä parissa.

Muistaakseni on niin, että Helsingissä on korkeakouluja, joissa ei voi enää suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa suomen kielellä.

Kyllä tämä kaikki tulee vaikuttamaan siihen, että jo lähivuosina suomen kielen merkitys vähenee. On iso kysymys, mikä kieli tulee olemaan yhteinen yleiskieli maahanmuuttajien parissa. Yrittävätkö he opetella suomea, vai puhuvatko he kotonaan vain omaa äidinkieltään ja asioivat viranomaisissa maksetun tulkin kanssa?

Sitten kun joskus valden rahat oikeasti loppuvat, voi ainoa edes jotenkin osattava kieli olla oman äidinkielen lisäksi englanti. Olen kulkenut niin usein kadulla siten, että en ole kuullut kenenkään puhuvan suomea, vaikka olen Suomessa ja ympärillä on kymmeniä puhuvia ihmisiä.

Ehkä on niin, että kansainvälinen yläluokka hylkää suomen englannin hyväksi jo lähivuosina? Monet maahanmuuttajat eivät halua opiskella suomea, koska heillä ei ole siihen mitään tarvetta tulkkipalveluiden ja muun tukiverkoston vuoksi.

Kuulinpa erään maturyhmän puhuvan varsin sujuvaa riikinruotsia. Jäin miettimään, että olivatko he vierailulla vai olisiko heillä "kirjat" kahdessa valtiossa?

Ilman suunnan muutosta suomen kielen kohtalo on sama kuin mikä on ollut irlannin kielen kohtalo. Olemme nykyään huomattavasti suomettuneempia kulttuurisesti, kuin Kekkosen aikaan. Silloin esimerkiksi suomen kieli oli arvostettua. Yritykset ovat tässä sodassa aika merkittävässä asemassa, ne hallitsevat julkista tilaa. Että laitetaanko sen puljun nimeksi englanninkielinen vaiko suomenkielinen nimi. On ongelma, että koko katutila alkaa Stadissakin olla pelkkää englannin kieltä. Kauaksi on tultu 80-luvusta. Ajatus, että oman kielen puolustaminen olisi nationalistista ääriajattelua, että 80-luvulla olisi keskusteltu, luovummeko omasta kielestämme...
Ei tällaisen ennustamiseen olisi kyennyt edes se Pahkasika. Obaman valintaa seurannut kulttuurikommunismin hyökyaalto on ollut tsunamiluokkaa. Pelkään, että proffat ovat jo hivenen myöhässä, eikä kielestä päätä valtiovalta tai eliitti, vaan sen käyttäjät, kansa. Heidän tuomionsa ratkaisee.

Huoli suomen kielen marginalisoitumisesta on aiheellinen.

Nim. Saturnalian tässä ketjussa esittämän "kansan tuomion" -idean vien ihan jokapäiväisen konkretian tasolle: Suomessa suomen kielen syrjäytymisen ehkäisemiseksi herra passiivin sijaan jokainen suomenkielinen yksilö voi tehdä eräitä henkilökohtaisia valintoja, kuten esim:

- jättää kaupan hyllylle minkä tahansa tuotteen, jossa ei ole tuoteselostetta suomeksi tai palvelun, joka ei tapahdu suomen kielellä
- ostaa vain suomenkielisiä kirjoja (ainakin Suomessa toimivalta yirtykseltä)
- olla hakematta työpaikkaa yrityksestä, jonka työkieli Suomessa ei ole suomi
- opettaa oman jälkikasvunsa toimimaan samoin

jne ...

Toki tämmöinen tuntuu omassa kukkarossa ja ajankäytössä ensin ...

:P :P :P

Stadi on snadi. Viherpimperöiden tietentahtoinen somalikylä nykyään. Suomenkieli ei tee kuolemaa sen enempää kuin eestinkieli. Ei syytä huoleen, kirjoittaa Maakansa, nyk. Suomenmaa. Vielä tulee aika, jolloin perseet tervataan ja tuuma kullia maksaa kilon kultaa. Suomenkieli on melko uusi keksintö, monista murteista kirjakieleksi muotoiltu. Ehkä eräs maailman kauneimpia kieliä kaikkine murteineen. Emil Nestori Setälän kielioppi on uskontoni. Rakastan lauseenjäsennystä vieläkin. Myös kielemme ilmaisukyky on vahvaa lajia, kuten harvinaisen rikas kirosanastomme. Perkele.

Missä lumetodellisuudessa kaupassa ei puhuta suomea? Lääkärillä käydessä pitäisi kyllä osata venäjää tai viroa. Mutta taitaa olla vain se toimittajien suosikkimamukauppa Kalliossa jossa asioidaan paskalla englannilla.

Vaarassa on mielestäni paljon muutakin kuin suomi, nimittäin Suomi. Jos kehitys menee siihen suuntaan, että kukaan ei oikeasti osaa mitään kieltä hyvin (esim yhdistelmä keittiöarabia, huono suomi ja välttävä kahvilanpitoenglanti), lapsetkaan eivät opi mitään kunnolla. Ja kuten neuvostopsykologi Vygotskykin jo eläessään totesi, silloin ei oikein ajattelustakaan tule mitään (tiivistin hänen oppinsa ilmaisun ekonomian nimissä  :)  ).

Jungnerin tollo on ajamassa huonoa englantia maahamme. Minusta Jungner pitäisi ajaa pois maasta seuduille, jossa sitä huonoa englantiaan voisi solkata vapaasti hän.

Miksi tästä itketään? Totta kai kielikin lähtee vaihtoon kansan mukana.

En usko, että pääongelma tällä kertaa löytyy maahanmuutosta, varsinkaan kehitysmaalähtöisestä.

Ennemmin kyse on suomalaisen sivistyneistön omaehtoisesta kielenvaihdoksesta. Yhä suurempi osa tieteellisistä julkaisuista kirjoitetaan englanniksi. Tälle on tottakai kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät perusteensa, mutta esimerkiksi yliopiston rahanjako perustuu pitkälti juuri kansainväliseen julkaisunäkyvyyteen - mikä joillekin vahvasti kansallisille tieteenaloille on jopa epäreilua.

Lopputulos joka tapauksessa vähitellen on, että suomen kieltä ei tieteessä enää aktiivisesti kehitetä tai huolleta. Jatko- ja jopa perustutkinto-opetus muuttuu englanninkieliseksi, jossain vaiheessa tämä alkaa näkyä työpaikoilla ja arjessa. Jos nyt suunnitellaan englanniksi suoritettavaa yo-koetta, missä vaiheessa tämä siirtyy perusopetuksen puolelle?

Edit: Eivätköhän englanninkielisestä ylioppilastutkinnosta (ja lukio-opetuksesta?) ole lähinnä kiinnostuneet parempien perheiden lapset, jotka ovat viettäneet vaihtarivuoden Jenkeissä ja joiden tähtäin on jo tiukasti kauppakorkeakoulussa. Eivät kielipuoliset koulupudokkaat.

Tässä muutama viime vuosien esimerkki:

Quote from:  YLE  25.2.2013Englannin kielen vahvistuva asema yliopistoissa voi vaatia yliopistolain muuttamista, opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) arvioi. Ministeriö käy parhaillaan läpi Aalto-yliopiston opetuksen kielikysymystä. Aallon kauppakorkeakoulussa syksyllä alkavat maisteriohjelmat ovat kaikki englanninkielisiä.

Yliopistolain mukaan yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokieli on suomi tai ruotsi, jonka lisäksi voidaan käyttää muita kieliä. Aalto-yliopiston päätöksestä on tehty kantelu oikeuskanslerille, joka on lähettänyt asiasta selvityspyynnön yliopistolle.

OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Anita Lehikoinen kertoo, että ministeriö etsii nyt Aallon kanssa tilanteeseen ratkaisua. Aallon mielestä opintojen suomenkielinen kandiosuus riittää täyttämään lain vaatimukset.

Englannin kielen aseman korostuminen näkyy muillakin aloilla, joilla opiskelijoita koulutetaan globaaleille työmarkkinoille, Lehikoinen sanoo.[..]

https://yle.fi/uutiset/3-6508928 (https://yle.fi/uutiset/3-6508928)

Quote from: Ylkkäri 5.12.2011[..]Yliopiston asema rankingeissa riippuu siitä, kuinka paljon tutkijoiden artikkeleita on julkaistu kansainvälisissä tiedelehdissä ja kuinka paljon yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin viitataan. Jos tieteellinen artikkeli on kirjoitettu kielellä, jota muu maailma ei ymmärrä, siihen ei myöskään viitata.

Tutkijan kannattaa kirjoittaa englanniksi, koska siitä saa enemmän mainetta ja uran kannalta välttämättömiä viittauksia. Muunkieliset tutkijat eivät voi käyttää suomeksi julkaistua tutkimusta lähteenä omalle tutkimukselleen. Joillakin aloilla, erityisesti tekniikassa ja luonnontieteissä, artikkelin julkaiseminen englanniksi on ainoa väylä kansainväliseen huomioon. [..]

Suomen kielen tilanne tiedekäytössä on paras aloilla, jotka ovat kiinteästi tekemisissä yhteiskunnan kanssa, kuten lääketieteessä. Kehnommin menee esimerkiksi uuden teknologian parissa ja joissakin luonnontieteissä. Helsingin yliopistossa ei enää tilastoida, millä kielellä tutkimusta tehdään. Vuonna 2007 ilmestyi 550 englanninkielistä ja vain 100 suomenkielistä väitöskirjaa. Aalto-yliopistossa puolestaan julkaistiin viime vuonna 186 väitöskirjaa, joista englanniksi kirjoitettiin 94 prosenttia.[..]

http://ylioppilaslehti.fi/2011/12/englanti-valloitti-tiedemaailman/ (http://ylioppilaslehti.fi/2011/12/englanti-valloitti-tiedemaailman/)

Ja vielä linkki peräkammariin kielenrappioketjuun (https://hommaforum.org/index.php/topic,126875.msg2952173.html#msg2952173). Onko drooni drooni vai jotain muuta? Paljastaako televisio-ohjelmien käännösten heikkenevä laatu jotain merkittävää?

Quote from: Paju on 01.11.2018, 14:11:15
Ennemmin kyse on suomalaisen sivistyneistön omaehtoisesta kielenvaihdoksesta.

Kaikki liittyy samaan multikultismiin. Suomalaista ja eurooppalaista kulttuuria ei ole ja kosmopoliittinen olemus on niin jees.

Osa ongelmasta on toki, että kieleemme ei ehdi syntyä vastineita uusille sanoille, joten on pakko käyttää englannin kielen sanastoa. Mutta tässäkin on taustalla, ettemme edes yritä luoda vastineita, koska se voitaisiin tulkita kansallismieliseksi.

Irlannin tapauksessahan iirin kielen tappoi 1800-l nälänhätä mutta myös myöhemmin iiri taantui ja se leimautui perämetsässä asuvien vanhusten kieleksi. Sen puhuminen ei vaan ollut cool.

Irlannin englanti on ainakin omasta mielestäni ruman kuuloista. Sellaista oman kielensä menettäneen kansan mongerrusta.

Voin hyvin kuvitella että jos suomalaisten äidinkieleksi tulevaisuudessa muuttuu englanti niin se kuulostaa nimenomaan hullunkuriselta rallienglannilta.

Mulla on sellainen vaikutelma, että suurin uhka suomelle on Juhla Mokka, joka on kirjoitettu päin vittua. Tämmöisiähän ne yhdys sanat nykyään tuppaavat olemaan.

Sanoja tulee ja menee, mutta tää sumppi voi panna kieli opin uusiksi ja se ei sitten olekaan ohi menevää.

Quote from: Beef Supreme on 01.11.2018, 11:13:58
Missä lumetodellisuudessa kaupassa ei puhuta suomea?

Pari kuukautta sitten asioin Helsingin Hämeentiellä sijainneessa myymälässä, jossa henkilökunta puhui niin huonoa suomea, että he vaihtoivat heti englanniksi, jos he huomaisivat asiakkaan osaavan yhtään englantia.

Toki suuremmat ketjukaupat ovat ilmeisesti vielä rekrytoinneissaan niin "rasistisia", että he vaativat asiakasrajapintaan (eikö ole hieno sana?) tulevilta henkilöiltä suomen ja mielellään rannikolla myös ruotsin osaamista.

No Hämeentie onkin just pimeintä lähi-itää, etnomarketteja joka lähtöön. Sitten kun Alepassa tarjotaan englanniksi palvelua, alan esittää ruotsinkielistä.

Suomea ei pidä kohdella kuten havaijia, irlantia tai bretonin kieltä, että ensin se syrjäytettäisiin ja vasta sitten jonkun pinnallisen kulttuurinostalgian takia sitä alettaisiin uudestaan opiskella. Ja sitten sitä osattaisiin noin kaksi sanaa, jos sitäkään. Kenawo.

Englanninkielisyys on hyvää omassa kulttuuripiirissään, mutta Suomeen sitä ei pidä istuttaa. Ei myöskään sen takia, että kun turistit tulevat Suomeen, eivät he halua mitään amerikankopioita nähdä joka paikassa. Amerikkalaisuus kuuluu Amerikkaan ja on siellä ihan hyvä. Muualla muuten.

Quote from: kelloseppä on 01.11.2018, 10:31:25
- olla hakematta työpaikkaa yrityksestä, jonka työkieli Suomessa ei ole suomi

Se rajaa aika hyvin ulos IT-alan. Aika usein firmoissa joissa koodataan jotain alkaa olla aika paljon ulkomaalaisia töissä ja englanti on ihan normaali toimistokieli. Kaikki ohjelmistot ja alustat ja usein vielä asiakkaatkin on englanninkielisiä, niin se helpottaa kaikkea.

Tein juuri yhden duunihomman pohjois-ruotsiin ja siellä ei paljon englantia puhuttu. Vaikka pyytää että voisivatko ystävällisesti dokumentoida asiat englannin kielellä, niin kaikki on ja pysyy ruotsiksi. Siihen joutui vain toteamaan että voihan tämän näinkin hoitaa, mutta ei se halvaksi tule.

Mulle on käynyt niin, että puhuin kerran erään entuudestaan tuntemattoman suomalaisen kanssa suomen kielellä, ja sitten hän kysyi yhdessä vaiheessa, että olenko suomalainen. Kun sanoin, että kyllä, hän heitti perään lisäkysymyksen, että olenko kuitenkin asunut ulkomailla, ja tullut takaisin jossain vaiheessa. En ollut asunut ulkomailla. Olin vain elänyt hikikomori-elämäntyylillä, enkä ollut puhunut muiden ihmisten kanssa pitkiin aikoihin. Ilmeisesti kykyni puhua suomalaisella aksentilla oli ruvennut hiljalleen rapistumaan, ja tämä henkilö koki kuulevansa puheeni jotenkin erikoisena. Vitsailin sitten vain, että osaan kuitenkin kirjoittaa näppäimistöllä nopeasti.

Suomen kielen suhteen vaarat ovat minusta mitättömän pieniä. On täysin sama, osaako muhammad muutaman sanan huonoa suomea vai puhuuko äläbäwäbää. Heidän varassaan ei kieli kummassakaan tapauksessa ole. Enkä enää edes pidä suomea osaamattomien muhammadien määrän lisääntymistä -- eli islamisaatiota -- hirvittävänä uhkana; Orban, Salvini ja Trump ovat pelastaneet euroopan siltä, ja koko Eurostoliitto on viimeistä niittiä vaille vainaja. Eurostoliiton hurjat vuodet ovat takana ja nyt eletään kansallismielisten voitokkaita vuosia. Vaara on ohitettu. Kielellisesti loppu ei koskaan ollut edes lähellä.

Huomattavasti lähempänä loppua suomen kieli oli 1800-luvulla, jolloin Venäjän tsaari määräsi ruotsin kielen käytettäväksi kaikessa julkisessa toiminnassa. Kieli on vaarassa vahvan hallinnon alla; heikon hallinnon alla se on nimenomaan kansan vapautuksen väline. Nytkin kielenhuollon virasto keksii sanojaan -- kuten drooni --, jota ei kukaan ota käyttöön, ja vihapuhujat keksivät omia sanojaan -- kuten matu, suvakki ja demla --, jotka tulevat kaikkien käyttämiksi. Kieli onkin kansan yksi vahvimmista aseista nykyisessä mediasodassa keskusjohtoista sosialistihallintoa vastaan. Sitä pitää yhä viljellä ja kehittää voimakkaasti lopullisen voiton saavuttamiseksi.

IT-alan duunihommissa käytettävä kieli ei myöskään ole koskaan ollut varsinaisen kielen kannalta merkittävää. Se on alan omaa erikoissanastoa -- jargonia --. Se ei ole käytännössä mitään kieltä, koska sitä ei osaa mikään suurempi väestöryhmä -- ja pienemmätkin käyttävät toisistaan eriävällä tavalla --. Mietitään vaikka lääketieteen sanastoa. Ei ole mitään syytä kääntää suomeksi oireyhtymien erityisnimiä tai bakteerien nimiä. Niiden tuntemus kuuluu vain lääkäreille. Sellaiset lääketieteen sanat, joita jokaisen tulee käyttää, pitää kääntää, kuten vatsavaiva ja varpaassa on haava. Influenssat ja epidemiat ovat jotain tältä väliltä, mutta käytännössä niitä käytetään vain pelottelusanoina ilman sisällöllistä merkitystä. Suomeksi käännettyinä niiden pelote vaikutus voisi olla jopa suurempi. Esimerkiksi ilmastonlämpeneminen on suomennettu ja saanut suomennoksen kautta lisää tunnesisältöä. Jos puhuisimme globaalista klimaatista, ei se tarttuisi. Myös vuonna 2015 kun puhuttiin matuvyörystä, oli sen vaikutus tehokkaampi kun nyt Suomen sosialistisen lehdistön käyttämä ilmaus amerikan siirtolaisten karavaanista.

Uskoisin kuitenkin kielellisesti hyvin vaikeiden aikojen olevan edessä. Eurostoliiton hajoamisen jälkeen syntyy valtatyhjiö. Sitä voi moni innokas lähteä täyttämään. Meidän kannaltamme kielellisessä mielessä suurin uhka on Venäjä. Putin on hyvin vahva johtaja ja saattaisi haluta sitoa Suomen kulttuurisesti jälleen Venäjään 1800-luvun ja 1950-1980 -lukujen tapaan. Hän saattaisi jopa tehdä isojakin vaatimuksia esimerkiksi vaihtaa meidän lähes latinalaisen aakkostomme kyrillisiksi. Kyrillisten ja latinaisten kirjaimistojen välissä liikkuminen oli erittäin yleistä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, Ottomaanien valtakunnan romahduksessa siirryttiin Turkissa arabialaisista kirjaimista latinalaisiin ja keisarillisen Saksan hajomisen yhteydessä siirryttiin faktuurasta latinalaisiin aakkosiin -- tosin tässä tapauksessa hiljalleen --. Toisaalta en välttämättä pitäisi edes pahana latinalaisista aakkosista luopumista, ja olen jopa täällä joskus itse ehdottanut pieniä siirtymiä niistä poispäin. Mutta kuten sanoin, suuret kielelliset muutokset vaativat vahvoja johtajia ja sellaista ei tällä hetkellä vielä ole.

Minkähän takia nykyään kuppiloissa sämpylät ovat jotain hiton ciapattoja? Maistuuko se vehnäkäntty turistille paremmin?

Suomessa pitäisi käyttää suomalaisia ilmaisuja.

^ No niinpä. Ennen vanhaan croissant oli voisarvi, smoothie oli pirtelö ja zucchini kesäkurpitsa. Wtf?

Quote from: Paju on 02.11.2018, 22:17:41
^ No niinpä. Ennen vanhaan croissant oli voisarvi, smoothie oli pirtelö ja zucchini kesäkurpitsa. Wtf?

Ja "softis" oli "pehmis".

Quote from: Farnesius on 02.11.2018, 22:39:58

Quote from: Paju on 02.11.2018, 22:17:41
^ No niinpä. Ennen vanhaan croissant oli voisarvi, smoothie oli pirtelö ja zucchini kesäkurpitsa. Wtf?

Ja "softis" oli "pehmis".

Ja "Wtf?" oli "Anteeksi kuinka?"

Tiedättekö, kuinka monta suomenkielistä matematiikan alan väitöskirjaa on tehty Helsingin ylpistössä?

Luku on hämmästyttävän pieni, kun ottaa huomioon että matematiikka itsessään on kuitenkin luonnontieteiden yleiskieli (meinasin sanoa lingua franca).

Olen nähnyt omin silmin edessäni paperisena vain kaksi Suomessa tehtyä matematiikan väitöskirjaa, ja ne olivat molemmat englannin kielisiä. Vastaus Nuivinatorin kysymykseen on, että en tiedä.

Quote from: Kari Kinnunen on 02.11.2018, 20:27:22
Minkähän takia nykyään kuppiloissa sämpylät ovat jotain hiton ciapattoja? Maistuuko se vehnäkäntty turistille paremmin?

Suomessa pitäisi käyttää suomalaisia ilmaisuja.

Tämä granola minua huvittaa. Ennen puhuttiin myslistä tai muroista.
Nykyään kaikessa pyritään välttämään kansanomaisuutta, rahvaanomaisuutta, tavallisuutta. Kaiken täytyy olla jollain tavalla elitististä.
Kukaan ei halua identifioitua kansaan, tavikseksi. Kaikki ovat lumihiutaleita, ruuatkin.

Quote from: O. M. Hietamaa on 03.11.2018, 00:01:43

Quote from: Farnesius on 02.11.2018, 22:39:58

Quote from: Paju on 02.11.2018, 22:17:41
^ No niinpä. Ennen vanhaan croissant oli voisarvi, smoothie oli pirtelö ja zucchini kesäkurpitsa. Wtf?

Ja "softis" oli "pehmis".

Ja "Wtf?" oli "Anteeksi kuinka?"

Täsmällisempi vastine oli, tai on edelleen, MV. Ei se nettijulkaisu vaan Mitä v***ua?! Lauseen lopettavat merkit esitetyssä järjestyksessä, koska ilmaisuun ei välttämättä odoteta vastausta. Ilmaisu on varattu vain kansanomaiseksi normitetulle vihapuheelle, joten "Wtf" on yhtä sivistynyt kuin "softis" tai "smoothie". Eikö?!

Olisi mielenkiintoista tietää miten kielten ymmärtämisen kehitys noin yleisesti kehittyy nuorilla. Miten se vaikuttaa loogiseen ajattelukykyyn? Pidgin-kielet ovat yleensä hyvin yksinkertaisia ja niillä on vaikea välittää monimutkaisia käsitteitä.

Ongelman osoittaa hyvin pintaliitäjien kielenkäyttö somessa, jossa tiedonvälitys nojaa pitkälti yhteiseen ymmärrykseen. Tämän ymmärryksen puuttuessa, keskustelumahdollisuudet katoavat täysin.

Suurin virhe on suhtautua kieliin pragmaattisesti, tyyliin "kieli on vain kommunikaation väline". Se on paljon enemmän. Kulttuurin ydin ja oikeastaan kaikki mitä on. Jokaisen kieleen sisään on rakennettu tietty ajattelutapa ja tietyt arvot, jotka kieltä käyttäessä ovat itsestäänselvyyksiä. Englantia suosimalla halutaan osoittaa kuulumista länteen, mutta tietyn pisteen jälkeen se muuttuu paradoksiksi. Kun kaikki oma kulttuuri ja arvot katoavat, niin ei ole enää ketään, kuka kuuluisi länteen. On vain maantieteellinen pala maata ilman sisältöä, jonka yli tuuli tuivertaa. Itsemurha on huono tapa liittyä mihinkään klubiin. Länsi mielletään nykyään ikään kuin tilaksi ilman identieettiä, olomuodoksi ilman omaa itseä, kulttuurittomuudeksi, katoamiseksi suureen merkityksettömyyden sulatusuuniin.

Ollaksesi osa länttä on nykyään ikään kuin velvollisuus luopua omasta kulttuuristaan ja identiteetistään. Pääset kerhoon, kun hylkäät itsesi. Tämmöisessä tulee jossain vaiheessa raja vastaan joka valtiolla, koska pohjimmiltaan ihmiset haluavat aina olla jotakin, kuten rockyhtye WASP myös on jo todennut :) Siis olla jotakin kulttuurisesti, identiteetiltään, eikä menestyjinä, kuten käsitys on rakennettu sisään englannin kieleen. Olla jotakin tarkoittaa anglismimielessä nykyään menestymistä. Itselleni länsi ei ole sulatusuuni, johon kuuluakseen on luovuttava omastaan, kuten ollakseen osa Neuvostoliittoa, vaan vahvojen identiteettien kokoelma.

Ranskassa on käsittääkseni laki, että englanninkieliset yritysnimet ovat kiellettyjä katukuvassa. Jotain siihen suuntaan muistelen, voin muistaa väärinkin. Sellainen laki olisi Suomessa hyvä. Se olisi hyvä alku. Voin hyvin kuvitella, että mitä nuorempi ihminen on kyseessä, niin sitä hurjemmalta tällainen kuulostaa ja totta onkin, että saattaa olla jo liian myöhä. Nuorisohan elää jo hyvin vahvasti englanninkielisessä todellisuudessa. Heille suomen kieli taitaa olla jo samanlainen nostalginen muinaisjäänne, kuin syntyperäisille helsinkiläisille Stadin slangi on, vaikka pohjimmiltaan onkin lähinnä lesosti äännettyä ruotsia ;D Sanon tämän stadilaisena siis.

Kuvaavaa on, kuinka töissä kerran jouduin käyttämään suomenkielistä SAPia. Hommasta ei tahtonut tulla mitään kun kaikki termistö on päässä englanniksi.

@Saturnalia kirjoitti hyvin.

Muistelenpa kuulleeni YLE puheelta ohjelman Helsingin kielen kehityksestä. Tottahan se YLE tutkijan mielestä on kovasti kehitystä kun somppujen sanoja lainaillaan, wallah vai mikä allahpullah olikaan.

Minua pikkasen hirvittää jo ajatus anglismeista saati sitten jos varsin ilmaisukykyinen kielemme alkaa vajota           kehitysmaapidginiksi.

Kae se muatettava Savon syvänmaille.

Harmittaa, etten osaa ranskaa, saksaa, venäjää, kiinaa, japania - no tuossa ne taisi olla ne mieleiseni sivistyskielet.
Kyllä maailmassa kieliä riittää, erityisesti Itä-Helsingin ns. kouluissa.
Olen pärjännyt kohtuullisesti suomi-englanti -linjalla. Eli pystyn ajattelemaan molemmilla kielillä ilman sen kummempaa kääntämistä. ICT-hommissa hyödyllistä.
Suomenkieli tiettävästi voi hyvin ja on oikea aarreaitta, kun sen oikein oivaltaa, kaikkine murteineen. Hallittavissa helpommin kuin englanninkieli, se kun on jakautunut maantieteellisesti runsaasti paljon. Esim. fingelskaa puhuvat enää harvat USAssa, mutta se on vain yksi esimerkki. Lontoossakin on murteita enemmän kuin Helsingissä, vaikka stadissa snadina en sitä snaijannutkaan.

p.s. anglismeista finntollojen maassa kammottavin on ehkä posti-itella-posti miljoonia maksanut sekoilu. Destia-TVH-?

Quote from: Radio on 03.11.2018, 11:13:30
Harmittaa, etten osaa ranskaa, saksaa, venäjää, kiinaa, japania - no tuossa ne taisi olla ne mieleiseni sivistyskielet.

Sivistyskielten oppiminen on täysin turha trendi. Harva kykenee oppimaan kielen siten, että pystyisi käyttämään sitä tehokkaasti. Se vaatii jokapäiväistä käyttöä, eli kieltä pitäisi käyttää jossain yhteydessä tai sitten asua maassa, jossa sitä puhutaan. Pari oppituntia viikossa on ajan haaskausta. Mutta ilmeisesti tarkoitus onkin vain leveillä "osaamisella".

Olisi paljon hyödyllisempää syventää äidinkielen tai englanninkielen osaamista.

^
No tuota noin.

On olemassa työtehtäviä joissa ainakin auttava kielitaito on huomattava etu.

Saattaapi monikansalliselle eliitille tulla yllätyksenä, että joissain maissa se tavan talliainen ei osaa edes rallienglantia.
Saksa tulee nyt ekana mieleen.

Quote from: Kari Kinnunen on 03.11.2018, 11:36:41
On olemassa työtehtäviä joissa ainakin auttava kielitaito on huomattava etu.

On ja jokainen oppikoon tarpeensa mukaan, mutta turistisaksalla/-ranskalla/jne ei pääse kovin pitkälle jos puhutaan työasioista. Lisäksi tulee vastaan järkevä ajankäyttö. Onko parempi, että keskityt oman osaamisesi parantamiseen ja palkkaat tarvittaessa tulkin, vai käytät huomattavan osan ajastasi kielen oppimiseen?

Kielen kautta pääsee sisään sen kultturiin parhaiten. En näe turhana, jos kielipäätä, aikaa ja motivaatiota riittää. Leveilemistä kielitaidolla en ole havainnut. Koska en ole pillukade niin en myöskään kadehdi kenenkään kielitaitoa, outo ajatus.
Äidinkieli&englanti on mun juttu. Jokapäiväisenä käyttönä suosittelen lukemista puhekaverin puutteessa. Kieli ruostuu käytön puutteessa.
Kirjoittelu esim. juuri täällä on äidinkielen käyttöharjoitusta.

Quote from: stefani on 03.11.2018, 01:18:59
Olen nähnyt omin silmin edessäni paperisena vain kaksi Suomessa tehtyä matematiikan väitöskirjaa, ja ne olivat molemmat englannin kielisiä. Vastaus Nuivinatorin kysymykseen on, että en tiedä.

Käsitykseni mukaan yksi ainoa. Vilho Väisälä: Ensimmäisen lajin elliptisen integralin käänteisfunktion yksikäsitteisyys

https://helka.finna.fi/Record/helka.650154

Matematiikan gradutkin ovat hyvin lyhyitä, väitöskirjoja en ole nähnyt. Ei niissä sitä tekstiä paljon ole. Jos on englantia, niin mitä sitten? Esperantoako pitäisi olla kaikkien myriaaden todisteluiden olla? Ylimääräinen tuska väittellijälle vääntää paperi oikein suomenkielelle. Lukijoita 0 (zero). Kansaivälisestikin harvalukuinen joukko.

Aivotutkija on oikeilla jäljillä . Ei se Äly missään laitteessa asu.
Mekaaninen yksipuolinen toisto (puhelimen räplääminen)puuduttaa älyn ja järjen ja kehityksen. Äärimäisen tärkeää että alle kouluikäisiä ja nuoria ei opeteta tälle tielle. Koko "digiloikka" on ihan huuhaata .

Quote from: Lucce on 03.11.2018, 12:18:05
Koko "digiloikka" on ihan huuhaata .

Niinpä, niinpä.

Eipä mahti somekioskien päällikötkään anna penskoilleen älyhärpättimiä. Miksiköhän?

Ja on se surullisen näköistä kun ihmiset nököttää kaula kumarassa nokka kiinni samsunkissa kattomassa kissavideoita.
Jokohan meillä on kasvamassa sukupolvi jolle kirja on jotenkin mystinen käyttöliittymä kummallisiin koukeroihin.

edit:
Kirotusvihreä

Suuntaus maailmanlaajuisesti on, että kieliä häviää kovaa vauhtia. Nyt niitä on noin 5000, mutta seuraavien parinkymmenen vuoden aikana määrä voi laskea noin puoleen ja vuosisadan aikana kymmenesosaan. On vain ajan kysymys, että suomikin häviää, jos sitä ei aktiivisesti ylläpidetä arkielämässä, tieteessä, kulttuurissa ynnä muussa.

Sitä minä olen joskus ihmetellyt, että miksi tänne tuleville pakolaisille järjestetään opetusta heidän omalla kielellään. Mitä pelleilyä se on? Siinähän tarkoituksellisesti vauhditetaan suomen kielen häviämistä.

Quote from: Hiilivety on 03.11.2018, 12:39:38
Sitä minä olen joskus ihmetellyt, että miksi tänne tuleville pakolaisille järjestetään opetusta heidän omalla kielellään. Mitä pelleilyä se on? Siinähän tarkoituksellisesti vauhditetaan suomen kielen häviämistä.

Juu, tässä on pointtia.

Ei mene oikein minun jakeluun lässytys jostain kotoutumisesta samaan aikaan kun opetetaan äbäläwäbälää ja tarjoillaan tulkkausta.

Paikallisen murteen oppiminen pitäisi olla se ensimmäinen edellytys. Sen jälken voisi alkaa kattella niitä muita kivoja juttuja.

Vaan kun ajanhenki on, että mikä hyvänsä kehitysmaalainen makaaberius on makeampaa kuin tämä oma kulttuurimme.

Quote from: Vellamo on 03.11.2018, 11:02:11
Asiaa sivuten:

QuoteÄlylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan – Aivotutkijan 5 vinkkiä keskittymiskyvyn elvyttämiseen
----
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/02/alylaitteet-tyhmentavat-koko-ihmiskunnan-aivotutkijan-5-vinkkia

Tämä oli hauska juttu, jossa oli tuoreutta, selkeyttä ja sopivan yksinkertaisia käytännön vinkkejä, kuten vaikka tuo "Laita nyt jo se puhelin pois."

Kissavideoitako? Niitäkö ne nuoret bussipysäkillä katsovat, kun jokainen tuijottaa omaa älypuhelintaan? En ole koskaan kehdannut katsoa olan takaa, kun pitäähän ihmisillä olla yksityisyyttä. Sen verran olen ymmärtänyt, että he julkaisevat kuvia jossain Instagrammissa, ja niille kuville voi saada tykkäyksiä ja toisten kuvista voi tykätä. Ja oman sivun kuvien pitää muodostaa harmoninen ehjä kokonaisuus tyyliltään ja värisävyltään. Jokainen onnistunut selfie vaatii varmaan kymmeniä yrityksiä. Sitten pitää olla kuvia hienoista aterioista, arvostetuista harrastuksista, uusista vaatteista, meikeistä, hajuvesistä ja niin edelleen, koska ilman niitä ei saa sosiaalista hyväksyntää muilta, mikä olisi nuorille katsotrofi.

Mutta joo, pointti oli siinä, että jos ihmiskunnan fiksuimmat mielet on valjastettu katsomaan kissavideoita sekä saaman mielihyvän elämyksiä kännykän ruudulta, kun ohjelmat tarjoavat palautteena tykkäämisiä ja kaikenlaisia visuaalisia ym. efektejä. Se mitä tuossa tapahtuu on juuri se, että tuntemamme kriittinen, yhteiskunnallisesti aktiivinen ja tulevaisuutta pitkäjänteisesti suunnitteleva ihminen lakkaa olemasta olemassa.

Se on vähän niin kuin teknisen kehityksen kääntöpuoli, mutta ei edessä ole mikään väistämätön ennaltamäärätty tuho, vaan tulevaisuutta pystyy ohjailemaan tämän päivän valinnoilla ja poliittisilla päätöksillä, joita voivat tehdä ne ihmiset jotka näkevät sen kehityksen mitä on tapahtumassa.

Nyt menee pahasti sivuraiteelle, mutta olisin jo melko tyytyväinen jos olisi yhdessä tai useammassa vieraassa kielessä englannin lisäksi "vain" 15,000 sanan sanavarasto. Ei vertailukelpoinen, mutta mielekäs sivuhuomautus tuohon vielä on se, että muistaakseni mandariinikiinan lukutaidon raja on 1500 merkkiä.

Aiheeseen taas sen verran, että koen syvää rakkautta äidinkieltä kohtaan. Se on taianomainen ja käsittämättömän kuvauksellinen ja moneksi taipuva, ainakin näin koen kun ei paremmasta ole tietoa. Vaikka vieraisiin kieliin, useampaankin, on hyvin kiinnostusta, on suomenkielellä vankka sijansa sydämessäni.

Quote from: Vellamo on 03.11.2018, 14:03:43
Alla joitakin tutkimustuloksia. Aina välillä noissa vilahtaa mainintana maahanmuuttokin. Selväähän se on, että se ei vähennä suomen kieleen sekä luku- ja kirjoitustaitoon kohdistuvaa "vaaraa" (viitatakseni tämän langan aloitusviestiin) - päinvastoin.
Kirjoja lukenut teini osaa jopa 70 000 sanaa – Nuori, joka ei lue, 15 000 sanaa

Suomalaislapset lukevat koko ajan vähemmän ja ilottomammin. Sanavarasto surkastuu: omalla ajallaan lukeva 17-vuotias hallitsee 50 000–70 000 sanaa; nuori, joka ei lue, vain runsaat 15 000.

Minulle oli järkytys, kun tuossa 15 vuotta sitten kohtasin parikymppisen fiksun suomalaispojan,  joka ei osannut nimetä yhtään lukemaansa kaunokirjallista teosta. Tai en minä fiksuudesta tiedä, jotain salibandya kai hän lähinnä harrasti, mutta opiskeli kuitenkin korkeakouluasteella.

Voin kuvitella kuinka hänenkaltaisensa nyt chattaavat netissä niin että ulkopuolinen ei ymmärrä mitään eivätkä he ymmärrä mitään ulkopuolisten jutuista, ja että iso osa edellisten sukupolvien sivistyksestä häviää.

Quote from: Radio on 03.11.2018, 12:13:54
Matematiikan gradutkin ovat hyvin lyhyitä, väitöskirjoja en ole nähnyt. Ei niissä sitä tekstiä paljon ole. Jos on englantia, niin mitä sitten? Esperantoako pitäisi olla kaikkien myriaaden todisteluiden olla? Ylimääräinen tuska väittellijälle vääntää paperi oikein suomenkielelle. Lukijoita 0 (zero). Kansaivälisestikin harvalukuinen joukko.

Sinulla on vissiin mennyt tämän ketjun pointti ohi. Pointti nähdäkseni on se, että suomi kuihtuu vain kotona käytettäväksi jos nykyinen meno jatkuu. Kysymykseesi esperantoon liittyen vastaan, että ei vaan suomeksi.

Itsehän lueskelen mieluusti monenlaista. Kaunokirjallisuutta ja ns. ammattikirjallisuutta, muiltakin aloilta kun omaltani. Nykyisellään suhde menee siten, että kaunokirjallisuudesta ehkä 90 prosenttia suomeksi ja ammattikrjallisuudesta ehkä 99% muulla kuin suomeksi. Lukisin kyllä miellään ammattikirjallisuuttakin äidinkielelläni, mutta sitäpä ei juuri ole, ei ainakaan niiltä aloilta joista viitsin lueskella.

Suomen kielen suurin uhka ei liene kuitenkaan tutkimusten jä väitöskirjojen kirjailu englanniksi, niinkuin tuolla kohkattiin.
Baabelin kaikilla kielillä tapahtuva kouluopetus sensijaan lienee vakavasti otettava vaara.
Nykyistä menoa ei voine pysäyttää, hidastaa ehkä suosimalla äidinkieltä puhumalla, kirjoittamalla ja erityisesti lukemalla.

Ensimmäisen lajin elliptisen integralin käänteisfunktion yksikäsitteisyys. Tämäkö on mielestänne suomea? Minusta siinä on ainoastaan yksi sana suomea ja se on ensimmäisen. Viimeinen sana on myös suomehkoa ja toiseksi viimeisessä sanassa on alkuosa suomea. Kaksikeskimmäistä sanaa on selvää englantia ja toisessa on jopa kirjoitusvirhe; huomaatteko? Lajikaan ei tässä yhteydessä tarkoita sitä, mitä suomen kielessä tarkoitetaan lajilla, vaan on epäsikiökäännös. Tämä on minusta kaikkein pahinta suomea ja juuri sitä pidgin-kieltä. Parempi olisi kirjoittaa kokonaan englanniksi, jos ei osaa kirjoittaa kokonaan suomeksi. Suomen kieli kärsii enemmän huonontumisesta kuin käytön puutteesta. Diippiä shittiä ei ole suomea vaan huonoa suomea.

Onneksi totuus ei ole taaskaan runkkuuntuneen Hommaforumin totuus. Tämä keskustelupalsta on jäänyt jälkeen kehityksestä. Syynä ei ole somen aivoja tuhoava voima -- joka on pelkkä sosialistien valeväite --, eikä edes aivoja oikeasti tuhoava yks'rivistely. Syynä on haluttomuus muuttua ajan hengen mukaan, ja sen vuoksi jääminen menneisyyden palvojiksi. Rock, paperi ja verbit ovat hompanssien elämää aikakautta. Se oli punaista aikaa. Se kesti karkeasti 1960-luvulta 2010-luvulle. Tiesittekö edes, että ennen sitä sosiologia oli yhteiskuntatiede, psykologia sielutiede ja historia muinaistiede? Sitten otettiin sosialistien vastikkeet käyttöön -- ja pilattiin kieltä --. En silti paheksu sitä, sillä se oli sen ajan henki. Paheksun sitä, että jäädään elämään menneisyydessä, jota ei enää ole. Konservatiivius ei tarkoita amish-elämää. Se tarkoittaa perinteisten yhä toimivien arvojen säilyttämistä uuden ajan teknologisessa ympäristössä.

Otan oikein selkeän esimerkin. Kyseessä on tykkääminen. Somessa tykätään nyt kaikkialla eri tavalla. Suomen sosialistisessa lehdistössä ja Facebookissa tykätään alikehittyneen kosmopoliitilla tavalla yläpeukuttamalla. Yläpeukutus on tälle vain nimi, sillä käytännössä kyseessä on kuva ja kuvakieli. Hommaforumilla kehitys pysähtyi kymmenisen vuotta sitten. Siksi meillä on yhä Like. Likettäminen on yhtä suomea kuin integrointi -- eli ei ole suomea --. Ylilaudalla on sormikuva, jolla annetaan tää-ääniä. Siinä on kehitystä ja edistystä. Black Pigeon teki äskettäin hyvän videon lautakulttuurin kielestä. (https://www.youtube.com/watch?v=mHlffhGjsI4) Se on hyvä video. Se kannattaa kuunnella niin ymmärtää. Tietenkin se on englanniksi; ne, jotka eivät englantia osaa, eivät voi sitä kuunnella, mutta eivät he siinä esitettyä asiaa ymmärtäisi vaikka se olisi suomeksi, sillä kyseessä on kulttuurisen kehityksen pohdiskelua, joka vaatii kulttuurin ymmärtämistä, jota et ymmärrä, ellet ymmärrä englantia.  :)

^^ No jaa. Muutamalla väikkärillä ei ole merkitystä suuntaan tai toiseen, mutta tieteen kieli ja sanasto heijastuvat tavalliseen kouluopetukseen.

Jos tiedettä aletaan tehdä vieraalla kielellä, kotimainen sanasto jää uusilla aloilla kehittymättä ja vakiintumatta ja taantuu vanhoilla aloilla. Tällöin ollaan juuri sillä tiellä, että suomi jää arkiaskareiden kyökkikieleksi, mutta sivistys hankitaan vieraalla kielellä tai vähintään vieraalla sanastolla.

Jos tuo ei ole oikeutetusti suomea, ei se silloin ole oikeutetusti englantiakaan. Edes sana "laji" ei ole edes muinaisenglantia, sillä muinaisitaalisessa oskissa esiintyy ablatiivimuotoinen sana slaagid, joka lienee tarkoittanut rajapylvästä, eli sellaista joka on isketty 'geslagt' maahan kiinni. 'Ellipsi' on kreikkaa ja 'integraali-' sekä 'funktio' ovat latinaa. Sana 'ensimmäinen' ei välttämättä ole siltikään suomea, sillä vaikka suomen numeraalit ovatkin perin omia, järjestysluvut ensimmäinen ja toinen muistuttavat indoeurooppalaisia lukuja eins-one-unus sekä two-duo-zwei ja yleensä ne silloin ovat aina muuta kuin suomea. Tai ainakin IE on aina ominut ne röyhkeästi. 'Yksikäsitteisyys' on mielestäni aika hyvää suomea silti, ainakin noihin muihin verrattuna.

Quote from: sivullinen. on 03.11.2018, 16:27:01
Ensimmäisen lajin elliptisen integralin käänteisfunktion yksikäsitteisyys. Tämäkö on mielestänne suomea? Minusta siinä on ainoastaan yksi sana suomea ja se on ensimmäisen. Viimeinen sana on myös suomehkoa ja toiseksi viimeisessä sanassa on alkuosa suomea. Kaksikeskimmäistä sanaa on selvää englantia ja toisessa on jopa kirjoitusvirhe; huomaatteko? Lajikaan ei tässä yhteydessä tarkoita sitä, mitä suomen kielessä tarkoitetaan lajilla, vaan on epäsikiökäännös. Tämä on minusta kaikkein pahinta suomea ja juuri sitä pidgin-kieltä. Parempi olisi kirjoittaa kokonaan englanniksi, jos ei osaa kirjoittaa kokonaan suomeksi. Suomen kieli kärsii enemmän huonontumisesta kuin käytön puutteesta. Diippiä shittiä ei ole suomea vaan huonoa suomea.
...

Boldatusta puuttuu nykyisen kieliopin mukaan yksi a-kirjain, mutta tässä tapauksessa tuo lyhyt muoto integrali  ei ole kuitenkaan kirjoitusvirhe eikä kielioppivirhe, vaan se on vain vanhempaa suomea. Itse olen alalta valmistunut ja hyllystäni löytyy mm. 30-luvulla kirjoitettuja suomenkielisiä alan kirjoja, joissa käytetään tuota integrali-sanaa nykyisen integraalin sijasta.

Matematiikan väikkärit olivat ennen sotia Suomessa usein saksaksi, koska saksa oli  tuolloin tärkeä tieteen kieli, myös ranskaa on tietääkseni käytetty ja tuonaikainen tutkija/proffa julkaisi tutkimuksensa noilla kielilla alan julkaisuissa. Englanti oli vasta nousemassa tieteen pääkieleksi ja vasta sotien jälkeen on siirrytty englannin käyttöön.

Quote from: Augustus on 03.11.2018, 17:26:08
[...] tuo lyhyt muoto integrali  ei ole kuitenkaan kirjoitusvirhe eikä kielioppivirhe, vaan se on vain vanhempaa suomea. [...]

Se on tosiaan vanhempaa suomea, mutta vanhempi suomi on vanhentunutta ja siksi se on kaikesta huolimatta kirjoitusvirhe. Vitu on samassa mielessä vielä nykyistäkin uudempaa tulevaisuuden suomea, mutta sekin tällä hetkellä se on kirjoitusvirhe. Yx on oikein vanhaa suomea ja mahdollisesti myös tulevaa, mutta tällä hetkellä virhe. Kieli elää. Se on väline, jolla hahmotamme maailmaa tässä ajassa ja tässä paikassa. Siinä on sen funktio. Kieli ei kuole, jos elämisen mukana muuttuu; sitähän elämä on. Kieli kuolee, jos se ei muutu. Silloin siitä tulee kuollut ja kivettynyt kieli. Kielille tietenkin uudelleen syntymäkin on mahdollista, sillä niin kreikka kuin norjakin ovat uudelleen syntyneet. Jiddish on voitaisiin myös laskea tähän joukkoon. Minusta tärkeintä olisi, ettemme antaisi kielemme ajautua kuolevan kielen tilaan kieltämällä sen kehityksen. Eikä sitä ole minusta edes näköpiirissä, ellei sitten Eurostoliiton hajoamisen jälkeisistä ajoista aavistella pahaa, kuten jo aiemmin esitin.

Muistan lueskelleeni 1800-luvun lopun Virittäjä-lehtiä ja niissä hyvin voimakkaasti oltiin valmiita muokkaamaan kieltä ajan vaatimusten mukaan. Silloin ei pelkästään keksitty pelkästään uusia sanoja, vaan luotiin myös muotoilut, joiden mukaan suomessa on sanat oltava tavutettavia eli taxi ei käy vaan on oltava taksi. Se oli suomen kielen kulta-aikaa. Silloin puhuttiin teonsanoista eikä verbeistä. Silloin kaikki sanat suomennettiin. Lopulta suomennettiin jopa sukunimet ensin -- joista osa oli vielä latinalaisia -- ja Snellmannista tuli Virkkunen; oliko tämän jälkeen kirjoitusvirhe kutsua entistä Virkkusta Snellmanniksi? Parisista tehtiin Pariisi, jotta sen osaa suomalainen sanoa. Ässiä poistettiin useaan otteeseen ja käyttöä muokkailtiin. Tehtiin isoja muutoksia. On oikeastaan tässä ajassa suorastaan mahdotonta kuvitella, miten paljon kieli silloin kehittyi, koska me emme ole kokeneet elämämme aikana kuin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä pieniä korjauksia, kuten šakin muuttumisen shakiksi -- ennen tätä nyt somessa käynnissä olevaa kielen myllytystä --. Eurostohelvetin jälkeen voi olla edessä elämäm paras-aika.

Te puhutte integraaleista, mutta ymmärrättekö te jotain intregraaleista? Ette, koska vain me matemaattiset hirviöt ymmärrämme integraaleista.

Sekin on tosiasia, että tavallisilla suomalaisilla on ongelmia ymmärtää Kalevalan kieltä. Ehkä suomen kieli on jo ehditty menettää siten, ettei suomalaiset vain huomanneet sitä, ja tämäkin keskustelu on pahasti myöhässä?

Quote from: sivullinen. on 03.11.2018, 18:08:12

Quote from: Augustus on 03.11.2018, 17:26:08
[...] tuo lyhyt muoto integrali  ei ole kuitenkaan kirjoitusvirhe eikä kielioppivirhe, vaan se on vain vanhempaa suomea. [...]

Se on tosiaan vanhempaa suomea, mutta vanhempi suomi on vanhentunutta ja siksi se on kaikesta huolimatta kirjoitusvirhe.

Väitöskirja, johon viittasin, on vuodelta 1917. Onko mielestäsi integrali ollut kirjoitusvirhe silloin?

Täällähän sitä ollaan kovasti oikeakielisyyden valvojia. Kielitoimistokaan ei aina pysy vauhdissa mukana kielemme muuttuessa. Turha tuomita tyyliin "väärin sammutettu" elävän kielen käyttäjiä. Nähdäkseni ei ole olemassa mitään varsinaisesti oikeaa ja moitteetonta kieltä ainakaan elävissä kielissä. Kielituomareiden sopii mennä tutkimaan muinaisia kuolleita kieliä ja hakea sieltä niitä kieliopillisia virheitä suhteutettuna kirjoitushetkeen.
Kirjoitusvirheet ja painovirheetkin ovat joskus aika huvittavia. Suomenkieli elää ja voi hyvin, toistaiseksi. Slangiin vain tulee uusia sanoja, kirjakieli on staattisempaa ja sivistyssanat. Murteet ehkä ovat murenemassa, mutta kyllä vielä tamperelaisen, turkulaisen ja porilaisen jotenkin tunnistaa.

Blogisti Krypta ottaa asiaan kantaa.
Mielestäni ihan asiallisesti.

http://kryptax.blogspot.com/2018/11/suomen-kieli-ahdingossa.html

No joo, mutta kyllä englanninkielessäkin synonyymejä löytyy. Muita kieliä en tunne sillä tasolla.
Suomenkieli on mielestäni rakenteellisesti kaunis, kiitos E.N. Setälän kielioppien 1880 ja 1898. Silloin vasta suomenkieli muotoitui ja toimi itsenäisyytemme airueena. Fennomaanina harrastan asiaa.
Siis melko nuori kirjakielenä, tosin ovatko kaikki maailman kielet koskaan saatu vastaavaan tilaan.

Quote from: Nuivinator on 03.11.2018, 20:02:09
Väitöskirja, johon viittasin, on vuodelta 1917. Onko mielestäsi integrali ollut kirjoitusvirhe silloin?

Ei ole ollut. Virhe oli minun. Kuvittelin viittaamasi kirjoituksen olleen aika uusi ja vähintään tältä vuosituhannelta, koska uusista väitöskirjoista käytiin keskustelua.

Koska aihe kiehtoo minua suunnattomasti, otan tähän vielä yhden esimerkin ajalta, jolloin kielellistä edistystä tapahtui myös Hommaforumin lähiympäristössä. Esimerkissä ollut kirjoittaja pääsi kertomaan tuon yhden kirjoituksensa ansiosta näkemyksiään ensin useisiin Ylen ajankohtaisohjelmiin ja lopulta hänelle tehtiin jopa oma radio-ohjelma, jota Yle markkinoi voimakkaasti päämainospaikassaan ennen päätelevisiouutislähetyksen alkua. Kaikesta tuputuksesta huolimatta niin ohjelma kuin henkilökin lontooksi sanottuna floppasivat.

Sosialistien kielituuteista ei sen jälkeen ole tullut mitään edes tuolle tasolle noussutta. Sitä en valita; sosialistien rappio on ilmeistä ja niin olkoon. Mutta noita aikoja seurasi myös pitkä kuiva kausi kansallismielisten joukossa, joka on siis nyt noussut uuteen kukoistukseen hieman uusin vivahtein ja toisaalla. Sitä valitan niin kuivan kauden osalta kuin vielä enemmän, ettei Hommaforumin ympärillä olevat tahot, jotka lasken omaksi joukkueekseni, ole tällä kertaa mukana tapahtuneessa edes tiedostavina sivustaseuraajina. Mitä iloa on olla mediasodassa voittaja, jos itse on saanut voitokkaiden ratkaisutaisteluiden aikana olla vain puolustamassa omia viimeksi vuosia sitten uhattuina olleita asemia? Olo on kuin kannustusjoukoilla. Tässä tulee se klassikko, joka kannattaa lukea:

http://pantterin.blogspot.com/2011/09/halla-aho-on-teinipissis-vaarassa.html

Hesarissa Hämeen-Anttilan kolumnissa hyvä huomio, kuinka edellyttämällä sujuvaa englannin kieltä korkeakouluopetuksessa ja sitä myöten lopulta työelämässä vahvistetaan luokkajakoa ja heikennetään mahdollisuutta sosiaaliseen nousuun.

Samalla nakerretaan kansakunnan yhtenäisyyttä. Aika pian tuo englanniksi asioiva eliitti samastaa itsensä muiden maiden/Eu:n eliittiin oman kansan sijasta. Pienemmässä mittakaavassahan tätä tapahtuu jo.

Quote from: Jaakko Hämeen-Anttila, HS 5.11.2018[..]Mutta onko suomen puolustaminen vain tunnekysymys? Voisimmeko kansakuntana noin vain seuraavalla vaalikaudella vaihtaa kielemme englanniksi? Loppujen lopuksi vain hyvin pieni osa suomalaisista puhuu rentoutuneesti ja vaivatta englantia. Jos olette kuunnelleet, kuinka turistit koettavat tulla toimeen syrjäkylän K-kaupassa, tiedätte, mistä puhun, ja niin poliitikkojen kuin yllättävän nuortenkin yliopistotutkijoiden englanti on välillä aika tuskallista. Ajatus kansakunnasta, joka puhuu suvereenisti edes ulkomaalaisenglantia, on kaukana todellisuudesta.

Tässä on syy, miksi suomen ja ruotsin säilyttämiselle opetuksen ja asioinnin kielenä on sangen konkreettisia järkisyitä. Suomeen on varmasti mahdollista tuottaa aika piankin vauras, lähinnä eteläsuomalainen yläluokka, joka voisi hoitaa asiansa englanniksi, kouluttautua englanniksi ja käyttää englantia työkielenään. Tämä kuitenkin jättäisi valtaosan kansasta ulkopuolelle, vähentäisi sosiaalisen nousun mahdollisuutta ja pelaisi niiden pussiin, joille luokkayhteiskunta on tavoite, ei kauhukuva.
[..]

Loput linkistä:https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005888308.html (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005888308.html)

Quote from: Radio on 03.11.2018, 20:48:30
No joo, mutta kyllä englanninkielessäkin synonyymejä löytyy. Muita kieliä en tunne sillä tasolla.
Suomenkieli on mielestäni rakenteellisesti kaunis, kiitos E.N. Setälän kielioppien 1880 ja 1898. Silloin vasta suomenkieli muotoitui ja toimi itsenäisyytemme airueena. Fennomaanina harrastan asiaa.
Siis melko nuori kirjakielenä, tosin ovatko kaikki maailman kielet koskaan saatu vastaavaan tilaan.

Jäsen Radio käyttää kielestämme mielestäni (ja miten se aikanaan koulussa opetettiin) oikeaa kirjoitusmuotoa. Nykyään näkee kuitenkin kirjoitettavan Suomen kieli tai Suomenkieli.
Mikähän mahtaa olla nyttemmin Kielitoimiston kanta?

Quote from: Paju on 03.11.2018, 16:30:44
^^ No jaa. Muutamalla väikkärillä ei ole merkitystä suuntaan tai toiseen, mutta tieteen kieli ja sanasto heijastuvat tavalliseen kouluopetukseen.

Jos tiedettä aletaan tehdä vieraalla kielellä, kotimainen sanasto jää uusilla aloilla kehittymättä ja vakiintumatta ja taantuu vanhoilla aloilla. Tällöin ollaan juuri sillä tiellä, että suomi jää arkiaskareiden kyökkikieleksi, mutta sivistys hankitaan vieraalla kielellä tai vähintään vieraalla sanastolla.

Niin, eli taannutaan parisataa vuotta, jolloin ruotsi oli Suomessakin lukeneiston ja ns. paremman väen kieli ja suomi oppimattomien maalaisten kielenä. Nyt ruotsin tilalle tunkee vain englanti.

KIelitoimiston mukaan on "vanha käytäntö" kirjoittaa: "suomen kieli". Ei sovi kielikorvaani. Pakkoko on aina totella kielitoimistoa?  Suomen kirjoitan isolla alkukirjaimella, joten "Suomen kieli" voisi olla käypä juhlallisemmissa yhteyksissä. Ei tunnu hyvältä tuo "Suomenkieli" sekään. Kielen ilmaisuvoima voi olla sen tarkkudestakin kiinni, esim. Suomen kaunis kieli ilmaisee jotain erilailla kuin kaunis X kieli.

Nuivuusilmiö lähti alunperin liikkeelle sen vauhdittamana, että monikulttuurisuuteen ilmeni kuuluvan olennaisena osana monikulttuuristen slummien kasvattaminen, rikollisuuden tarkoituksellinen lisääminen sekä julkisten kulujen kasvattaminen. Suomen kielen kohtalo siinä rinnalla ei tunnu suhteellisesti kovinkaan painavalta asialta.

Yllättävä havainto sinänsä, että Suomen kieli kiinnostaa suomalaisia?

Quote from: stefani on 03.11.2018, 18:39:08
Sekin on tosiasia, että tavallisilla suomalaisilla on ongelmia ymmärtää Kalevalan kieltä. Ehkä suomen kieli on jo ehditty menettää siten, ettei suomalaiset vain huomanneet sitä, ja tämäkin keskustelu on pahasti myöhässä?

Kalevalainen perinne ei ole koskaan oikeastaan ollut suomalaisuutta, koska Vienan Karjala on luonnollisien heimorajojen mukaan Venäjän puolella.

Tää oli pakkoratkaisu niin kauan kuin Kainuussa asui pohjalaisia, koska vienalaiset ja pohjalaiset kuuluivat sodissa eri puolille eikä siinä ollut yhtään tinkimisen varaa. Pitkän vihan aikana nää tappoivat toisiaan niin innoissaan, että kolme välirauhaa meni vituiksi, ja se päättyi vasta kun kainuulaiset oli tapettu. Sen jäkeen Kainuuseen asutettiin savolaisia ja tilanne rauhoittui jonkin verran, mutta Vienan Karjalan liittämistä Suomeen ei vissiin sittenkään olla edes mietitty missään vaiheessa.

Karjalan evakkojen asuttaminen muualle Suomeen oli hankalaa heimojen vihamielisyyksien takia ja rintamalla vienalaisia kohdeltiin ihan eri tavalla kuin muita neukkuja. Venäjän venäläisen pystyi ottamaan nätisti vangiksi ja panemaan tuuraamaan renkiä, joka hosui rintamalla, mutta Karjalan murretta solkkaava sotavanki mielellään tapettiin.

Tässä mielessä Kalevala on varsin merkillinen kansalliseepos, koska se on käytännössä kaikkein rakkaimman vihollisen eepos.

Quote from: törö on 08.11.2018, 14:13:00
Tässä mielessä Kalevala on varsin merkillinen kansalliseepos, koska se on käytännössä kaikkein rakkaimman vihollisen eepos.

No ei ole, sillä Venäjä on valtio joka pitää hallussaan suomalaisia heimoalueita, eikä tee Kalevalasta venäläistä eeposta sen enempää kuin se tekee Viipurista venäläistä kaupunkia tai Martti Ahtisaaresta "venäläistä Nobel-voittajaa".

Quote from: Vaniljaihminen on 08.11.2018, 15:32:58

Quote from: törö on 08.11.2018, 14:13:00
Tässä mielessä Kalevala on varsin merkillinen kansalliseepos, koska se on käytännössä kaikkein rakkaimman vihollisen eepos.

No ei ole, sillä Venäjä on valtio joka pitää hallussaan suomalaisia heimoalueita, eikä tee Kalevalasta venäläistä eeposta sen enempää kuin se tekee Viipurista venäläistä kaupunkia tai Martti Ahtisaaresta "venäläistä Nobel-voittajaa".

Sellainenkin teoria on, että Kalevala on peräisin Pohjanmaalta, josta ruotsalaiset hävittivät runonlaulamisen ja Kalevalan tarinan kertomisen perinteen. Venäjälle kuuluneessa Karjalassa sensijaan perinne sai jatkua ja siellä Kalevala säilyi.

Quote from: Shemeikka on 08.11.2018, 16:39:35

Quote from: Vaniljaihminen on 08.11.2018, 15:32:58

Quote from: törö on 08.11.2018, 14:13:00
Tässä mielessä Kalevala on varsin merkillinen kansalliseepos, koska se on käytännössä kaikkein rakkaimman vihollisen eepos.

No ei ole, sillä Venäjä on valtio joka pitää hallussaan suomalaisia heimoalueita, eikä tee Kalevalasta venäläistä eeposta sen enempää kuin se tekee Viipurista venäläistä kaupunkia tai Martti Ahtisaaresta "venäläistä Nobel-voittajaa".

Sellainenkin teoria on, että Kalevala on peräisin Pohjanmaalta, josta ruotsalaiset hävittivät runonlaulamisen ja Kalevalan tarinan kertomisen perinteen. Venäjälle kuuluneessa Karjalassa sensijaan perinne sai jatkua ja siellä Kalevala säilyi.

Ks.
Wikipedia: Kalevala: Runojen alkuperä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevala#Runojen_alkuper%C3%A4)

Quote
Kalevalaisten runojen syntypaikasta on ollut kaksi voimakasta tutkimustraditiota, joiden välinen kiistely oli aikoinaan ajoittain katkeraakin. Lönnrot itse totesi Uuden Kalevalan alkusanoissa, että runot olivat syntyneet "Permiassa" Vienanmeren länsirannikolla. Näkemys runojen ainoastaan karjalaisesta perinteestä vallitsi tämän jälkeen pari vuosikymmentä ja vain tarkasta sijainnista kiisteltiin kunnes Aksel Borenius esitti teorian runojen läntisestä alkuperästä. Nykyään on vallalla käsitys, että Kalevalassa on sekä läntistä että itäistä runoperinnettä.[3]

Matti Pöllä ja aiemmin Matti Kuusi ovat esittäneet, että merkittävä osa kalevalaisesta runoudesta olisi tullut Karjalaan Pohjanmaalta ja Savosta tulleiden siirtolaisten mukana. Pöllä on myös esittänyt, että näiden siirtolaisten joukossa saattoi olla myös nuijasodan jälkiselvittelyitä pakenevia tai noituudesta syytettyjä tietäjäsukuja. Pöllän mukaan Vienan alueella talletetun runouden juuret löytyvät Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla esiintyneestä perinteestä, mutta siinä on myös Karjalasta ja Savosta saatuja vaikutteita.[4]

Kalevalamitan käyttö alkoi hitaasti kadota Suomesta 1500-luvun uskonpuhdistuksen jälkeen, kun luterilainen kirkko kielsi laulutradition pakanallisena ja toisaalta kun eurooppalainen painoihin ja riimeihin perustuva runon muotokieli levisi maahan. Länsi-Suomesta vanha runonlauluperinne väistyi ensin ja myöhemmin muualtakin maasta. Vienan Karjalassa perinne on säilynyt näihin päiviin saakka.[2]

Quote from: Shemeikka on 08.11.2018, 16:39:35
Sellainenkin teoria on, että Kalevala on peräisin Pohjanmaalta, josta ruotsalaiset hävittivät runonlaulamisen ja Kalevalan tarinan kertomisen perinteen. Venäjälle kuuluneessa Karjalassa sensijaan perinne sai jatkua ja siellä Kalevala säilyi.

Noita juttuja on kehitelty sen takia, että vanhat vihollisuudet unohtuisivat. Parhaimmillaan selitetään ihan pokkana, ettei Vienan Karjalassa ole mitään karjalaisia koskaan ollutkaan vaan siellä on ollut jotain venäläistä väestöä, jota on kutsuttu karjalaisiksi muista syistä. Runonlaulajat ovat sitten tietty tulleet jostain muualta viihdyttämään Lönnrotia, koska Kalevalaa voi lukea vaikkei osaisi venäjää ollenkaan.

On vaikeaa asuttaa muun väestön sekaan heimo, josta muut heimot eivät pidä ollenkaan.

Pohjanmaa on hieno paikka Kalevalan alkuperäksi sen takia, että sinne muutti pian viikinkiaikojen jälkeen karjalaisia. Niiden lisäksi siellä oli saamelaisia ja satakuntalaisia, joiden perinteisiin kalevalaiset tarinat eivät kuulu, mutta jos tätä asiaa ei käsitellä ollenkaan, niin ne voi luokitella pohjalaiseksi perinteeksi eikä vain karjalaisien omiksi jutuiksi.

QuoteMatti Pöllä ja aiemmin Matti Kuusi ovat esittäneet, että merkittävä osa kalevalaisesta runoudesta olisi tullut Karjalaan Pohjanmaalta ja Savosta tulleiden siirtolaisten mukana. Pöllä on myös esittänyt, että näiden siirtolaisten joukossa saattoi olla myös nuijasodan jälkiselvittelyitä pakenevia tai noituudesta syytettyjä tietäjäsukuja.

Siis pakolaiset ja siirtolaiset Kalevalan takana!?! Kunnon kyldyyrimarssimista taas!?

Mä olen nyt huoltanut kielitaitoa oikolukemalla tekstin itse. Vähän vaati totuttelua, mutta jäki on parempaa kuin tekstinkäsittelyohjelman oikoluvulla.

Syynä tähän on tuo, koska siinä on suomenkielisen oikoluvun tilalla muita hienoja ominaisuuksia. Asiakirjoja varten oma työpöytä, jossa niitä voi pitää niin kuin tykkää, ja ylälaidassa on tabit, joitten asentaminen hienompiin ohjelmiin näkyy olevan liian vaikeaa. Se osaa myös tehdä itsestään kopion muistitikulle. Aika harvoin tarvitsee enää käynnistää Microsoft Officea.

http://www.softmaker.de/reg/ofw16free_de.htm (http://www.softmaker.de/reg/ofw16free_de.htm)

Kielinatsit on yksi juttu, letkeät kielenkäyttäjät toinen.

Yksi harva asia, mitä meillä on, mutta "ME" -hän on rasismia, vai?