Ajatuspaja Libera tutkituttaa EU:ssa onko TES yleisitovuus epäreilu. No, onhan se kokkareiden mielestä varmasti.
Eiköhän tässäkin ole kysymys ihan vain kokoomuksen haaveesta saada työvoiman hinta kilpailukykyiseksi. Tämähän tarkoittaisi sitä, että duuniin on mentävä sillä liksalla minkä kokkare määrää tai karenssia.
Jotenkin epäilen, että Liberan oivallus on sukua aktiivimallille.
Linkistä loput...
https://yle.fi/uutiset/3-10423447
On se sillä tavalla epäreilu, että palkankorotusta napsahtaa samat liittojen sopimat prosentit jokaiselle työntekijälle - riippumatta lähtötasosta. Isopalkkaisempien työntekijöiden pakkokorotuksiin menevän rahan käyttäisi mieluummin hyvien työntekijöiden palkitsemiseen tai palkkakuoppien korjaamiseen.
Ihan omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että aikanaan kun oli varaa nostaa palkkoja, kaikki raha meni pitkään talossa olleiden äijien palkkoihin. Olisin halunnut nostaa pienipalkkaisten - enimmäkseen naisten - palkkoja paremmalle tasolle, mutta raha meni isopalkkaisempien prosenttikorotuksiin.
Quote from: Teaparty on 06.10.2018, 09:20:44
On se sillä tavalla epäreilu, että palkankorotusta napsahtaa samat liittojen sopimat prosentit jokaiselle työntekijälle - riippumatta lähtötasosta. Isopalkkaisempien työntekijöiden pakkokorotuksiin menevän rahan käyttäisi mieluummin hyvien työntekijöiden palkitsemiseen tai palkkakuoppien korjaamiseen.
Ihan omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että aikanaan kun oli varaa nostaa palkkoja, kaikki raha meni pitkään talossa olleiden äijien palkkoihin. Olisin halunnut nostaa pienipalkkaisten - enimmäkseen naisten - palkkoja paremmalle tasolle, mutta raha meni isopalkkaisempien prosenttikorotuksiin.
Niin, mutta toisaalta mainitut isopalkkaiset hyödyttävät enemmän firman tulosta ja isopalkkaisten kannustaminen on siksi tavallista. Jos palkat eivät haitarin yläpäässä nouse, niin kovat kundit hakeutuvat muualle.
Quote from: Deputy M on 06.10.2018, 09:26:13
Quote from: Teaparty on 06.10.2018, 09:20:44
On se sillä tavalla epäreilu, että palkankorotusta napsahtaa samat liittojen sopimat prosentit jokaiselle työntekijälle - riippumatta lähtötasosta. Isopalkkaisempien työntekijöiden pakkokorotuksiin menevän rahan käyttäisi mieluummin hyvien työntekijöiden palkitsemiseen tai palkkakuoppien korjaamiseen.
Ihan omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että aikanaan kun oli varaa nostaa palkkoja, kaikki raha meni pitkään talossa olleiden äijien palkkoihin. Olisin halunnut nostaa pienipalkkaisten - enimmäkseen naisten - palkkoja paremmalle tasolle, mutta raha meni isopalkkaisempien prosenttikorotuksiin.
Niin, mutta toisaalta mainitut isopalkkaiset hyödyttävät enemmän firman tulosta ja isopalkkaisten kannustaminen on siksi tavallista. Jos palkat eivät haitarin yläpäässä nouse, niin kovat kundit hakeutuvat muualle.
Ottamatta kantaa siihen, ketkä firman tuloksen todella tekevät, niin isopalkkaisille pitäisi antaa muitakin kannustimia kuin pelkkä muutenkin ison - vaikka tosin liiaksi verotetun - palkan päälle tuleva - yhä enemmän verotettu - lisäpalkka. Jos firman johto ei tuota osaa, niin se on heidän häpeänsä.
Ja kun rahasta on kysymys, niin ne ovat pienipalkkaiset, jotka todella tarvitsevat sitä lisärahaa ja sen tuomaa kannustusta tehdä ne pienipalkkaisemmat, vähemmän kiitetyt - kuten nytkin - ja lähes poikkeuksetta muutenkin epämiellyttävimmät työt. Ja kun vitutusmäärä per ansaittu euro kasvaa liian korkeaksi, niin se alkaa laskea työtehoa kaikkein uurastavaisimmaltakin työntekijältä. Siitä kärsii koko firma ja kohta ei niille isopalkkaisille edes pysty maksamaan mukavia lisäbonuksia. Tämä on sitä epämarxilaista, mutta silti vasemmistolaista taloustiedettä, joka pohjautuu empiiriseen tutkimukseen - so. kokemukseen.
^Lisäksi ylimmän johdon palkkauksessa ei useinkaan mietitä suhdanteiden vaikutusta. Noususuhdanteessa "pöljempikin" saa yleensä tulosta aikaiseksi. Laman tullen työntekijöiden palkanalennuksia perustellaan ties millä syillä, mutta ylin johto tyytyy usein vallanhaltijana vain "nykyisiin etuihin".
Parillakin työpaikkallani on ollut isot palkkaerot jokseenkin samaa työtä tekevien ja yhtä tuottavien työntekijöiden välillä. Erot olivat useita satoja euroja.
Toisessa erot palautuivat joidenkin vuosien takaiseen yrityskauppaan, jonka seurauksena eri palkkatasot yhdistyivät saman katon alle. Ymmärrettävästi heikensi ilmapiiriä, mutta johto ei pyrkinyt tasoittamaan eroja.
Toisessa palkkaerot olivat syntyneet vähitellen. Oli niitä, jotka olivat tulleet taloon avokätisen palkkalinjan aikana sekä uudempia työntekijöitä, joille ei enää ollut tarjottu yhtä hyvää palkkaa. Heikoimmassa asemassa olivat alunperin avustaviin tehtäviin tulleet, joiden palkkakehitys ei ollut seurannut työtehtävien vaativuuden ja vastuiden muutosta. Johto pyrki avoimesti suuntaamaan tes:n palkkakeskusteluerät palkkakuoppien tasoittamiseen. Koin sen ihan oikeudenmukaiseksi, vaikken ollutkaan saamapuolella.
Miksi emme pyrkisi hoitamaan asiaa siten, että on edelleen olemassa työehtojen yleinen minimitaso, joka jokaisen instanssin tulee saavuttaa, mutta sen ylimenevistä eduista saa kilpailla.
Quote– Sitä käytetään kilpailun rajoittamiseen, ja siinä on ongelma. Norjassa yleissitovuutta ei käytetä kilpailun rajoittamiseen. Tämä on asia, johon haluamme kiinnittää huomiota, Kiesiläinen sanoo.
Kiesiläinen antaa esimerkiksi paikallisesta sopimisesta.
– Esimerkiksi kaupan alalla toimivat firmat, jotka eivät ole liiton jäseniä, eivät saa sopia edes lounastauon pituudesta, vaikka kaikki työntekijät ja työnantaja olisivat sitä mieltä, että heille sopii 45 minuutin mittainen lounastauko. Tässä viedään täysin järkeviä sopimistilanteita firmoilta pois, jotka ne eivät kuulu työnantajajärjestöihin.
Olen siinä (mahdollisesti virheellisessä) käsityksessä, että tes on juurikin minumitaso, jota paremmat ehdot saa tarjota.
Lounastaukokysymys on tietenkin hankala, koska pitempi lounastauko tarkoittaa yleensä myöhäisempää kotiinlähtöä. Yhdelle työntekijälle tällainen järjestely on ehtojen parannus, toiselle isokin heikennys.
Sen sijaan jos työpäivän pituus ei muutu, vaan työnantaja tarjoaa lisää vapaa-aikaa keskelle työpäivää, tästä pitäisi voida sopia.
Tämänkaltaista ^ paikallista sopimista tulisi saada lisää työpaikoille, eli käytännössä vapauttaa työnantajan ja työntekijän keskinäistä asemaa sopimiselle.
Täällä käydään aika hyvää vuoropuhelua aiheesta:
LakimiesUutiset:Tarvitaanko Suomessa työehtosopimusten yleissitovuutta? (https://lakimiesuutiset.fi/tarvitaanko-suomessa-tyoehtosopimusten-yleissitovuutta/)
En usko että Liberan päämäärä on palkkojen määräytyminen markkinaehtoisesti kuten USA:ssa vaan kaikkien duunarien palkkojen puolittaminen ja kokoomuslaisten sekä niiden sidosryhmien palkkojen vähintään kolminkertaistaminen.
QuotePipefitter Earnings by Seniority
Top End Pipefitter Earnings
The highest earning Pipefitters in the United States earn:
$44.03 an hour
$91,578.2 per year
Senior Pipefitter Earnings
Senior Pipefitters in the United States earn:
$33.77 an hour
$70,241.6 per year
Experienced Pipefitter Earnings
Experienced Pipefitters in the United States earn:
$24.83 an hour
$51,651.4 per year
Junior Pipefitter Earnings
Junior Pipefitters in the United States earn:
$18.33 an hour
$38,134.1 per year
Starting Pipefitter Earnings
Starting Pipefitters in the United States earn:
$14.47 an hour
$30,093.0 per year
Approximate values based on highest and lowest earning segments.
Pipefitter Salary Comparison
Pipefitters earn more than 86% percent of similar careers in the United States.
Construction Manager Salary $78k
Architect Salary $73k
Marine Electrician Salary $59k
Building and Construction Inspector Salary $59k
Pipefitter Salary $56k
Surveyor Salary $55k
Ironworker Salary $55k
Crane Operator Salary $55k
Explosives Worker Salary $53k
Pipefitter Salary in New York $36.90 $76,750 # 1
Pipefitter Salary in Arkansas $18.54 $38,570 # 52
https://www.sokanu.com/careers/pipefitter/salary/
https://www.iltalehti.fi/politiikka/65228e52-0e86-43f6-8ded-f5d38ae6bfb4/ (https://www.iltalehti.fi/politiikka/65228e52-0e86-43f6-8ded-f5d38ae6bfb4/)
Quote...Laatusen väite herätti sosiaalisessa mediassa vilkasta keskustelua. SY:n eli Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen riensi kiistämään Laatusen väitteen.
–Tulkoon todetuksi, että Lassen lähteet eivät ole luotettavia. Lakiluonnosta ei ole kirjoitettu Suomen Yrittäjien toimesta, Pentikäinen kirjoitti Twitterissä....
https://www.iltalehti.fi/politiikka/98d3bdf5-b5e0-4c9b-9e71-89212fd68921 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/98d3bdf5-b5e0-4c9b-9e71-89212fd68921)
Quote...Kirjoitin viikko sitten näkökulman tälle samalle palstalle hallituksen irtisanomisjuridiikasta tai pikemminkin sen puutteesta. Juridisesti esitysluonnoksessa on kysymys kirpun nylkemisestä. Sen toteutumisesta ei hyötyisi kukaan. Lakitaistelua jatkamalla hallitus vain aiheuttaa huomattavat vahingot ulkopuolisille eli teollisuudelle ja palvelujen osalta suurelle yleisölle. Sain varsin myönteisen palautteen kansalaisilta, toimittajilta, järjestöistä barrikadin molemmin puolin ja kokeneilta poliitikoilta niin hallitus- kuin oppositiopuolueistakin. Tilanteen rauhoittamiselle on tilaus. Suomen Yrittäjät SY ja hallitus puivat nyrkkiä taskussaan. Sieltä ei kuulunut mitään. Yhden ryöpyn sain julkisesti silmilleni. Palaan siihen tämän kirjoituksen lopussa.
Perustuslaissa säädetään, ettei ketään saa ilman laillista syytä erottaa työstä. Laissa on oltava perusteet irtisanomiselle ja purkamiselle. Lisäksi perustuslaissa säädetään, että kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Hallituksen esitys mennee lainsäädännön arviointineuvoston punnittavaksi. Jos hallitus isojen lakkovahinkojen jälkeen edes saisi esityksensä eduskunnan käsittelyyn, se saattaisi kaatua perustuslakivaliokunnassa eduskuntavaalien ollessa jo lähietäisyydellä. Irtisanomissuojataistelu näkyi viime viikolla gallupeissa demareiden kannatuksen selvänä nousuna. Riidan jatkuessa kannatuspiikki tulee nousemaan edelleen. Juristi Antti Rinteen hymy levenee. Ay-liike ja vasemmisto eivät pitkittymisestä kärsi. Ne antavat hallituksen jatkaa politiikkaansa "ei tu surku, vaikka menis Turku, kyllä Naantali rikas on" (vanha sanonta Suodenniemeltä).
Viime viikolla kuulin luotettavista lähteistä, että irtisanomispykäläluonnokset on kirjoitettu SY:ssä. Se demokratiasta. Mieleeni palautui Holkerin hallituksen työelämän uudistus 1980-luvun lopulla. Silloin lakiluonnoksissa näkyi SAK:n karvaisen käden jälki. Lopulta ministeri Ilkka Kanerva siivosi tekstit muun puolueen levitellessä käsiään.
Ja lopuksi saamani tyrmäävä palaute edellisestä kolumnista. Istuin viime tiistaina kansanedustaja, ministeri Lauri Ihalaisen vieraana aamukahvilla Pikkuparlamentissa. Pöydän päähän ilmestyi seisomaan kiihtynyt hahmo, tukka sekaisin ja solmio vinossa. Edellispäivän kolumnistani alkoi sataa päälleni v-alkuista tekstiä enemmän ja vähemmän. Sanoinkin Laurille, etten 40 vuoden aikana ehtinyt saada ay-liikkeestä yhtään v-haistatusta. Perustuslain kansanedustajalta edellyttämä arvokas ja vakaa käytös ei ulotu eduskunnan kahviloihin. Uskottavuus toki ulottuu kuppiloihinkin. En menettänyt yöuniani. Päiväunia taas en nuku. Mieleeni vain tuli, että tällainenko on tämän päivän vanha sivistys-, kyky- ja sananvapauspuolue Kokoomus ? Toivottavasti kysymyksessä oli poikkeus.
Lasse Laatunen on työmarkkina-asiantuntija, hän on toiminut muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkina- ja lakiasiainjohtajana.
Bisnes kärsii. Se sinisten pienyrittäjäin puolustamisesta? Soinijengi douppasi itsensä maahanmuuttokritiikillä; kun doupit loppuivat, surkastuvat myös lihakset.
Edit. En löytänyt parempaa ketjua, enkä Iltalehden sivupalkista vanhoja Näkökulma-kolumneja.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/25c4e2dd-69ea-410c-abcb-d5c6c585b048_pi.shtml (https://www.iltalehti.fi/politiikka/25c4e2dd-69ea-410c-abcb-d5c6c585b048_pi.shtml)
QuoteElinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkina- ja lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen kirjoitti viikonloppuna Iltalehdessä kuinka eräs kokoomuksen kansanedustaja oli lähestynyt häntä viime tiistaina eduskunnan lisärakennuksessa Pikkuparlamentissa.
– Istuin viime tiistaina kansanedustaja, ministeri Lauri Ihalaisen (sd) vieraana aamukahvilla Pikkuparlamentissa. Pöydän päähän ilmestyi seisomaan kiihtynyt hahmo, tukka sekaisin ja solmio vinossa. Edellispäivän kolumnistani alkoi sataa päälleni v-alkuista tekstiä enemmän ja vähemmän, Laatunen kirjoitti.
– En menettänyt yöuniani. Päiväunia taas en nuku. Mieleeni vain tuli, että tällainenko on tämän päivän vanha sivistys-, kyky- ja sananvapauspuolue kokoomus? Toivottavasti kysymyksessä oli poikkeus.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen myöntää antaneensa viime viikolla eduskunnassa EK:n entiselle johtajalle Lasse Laatuselle poikkeuksellisen kiivaasta palautetta.Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen myöntää antaneensa viime viikolla eduskunnassa EK:n entiselle johtajalle Lasse Laatuselle poikkeuksellisen kiivaasta palautetta.
...
Vartiainen tunnustikin maanantaina iltapäivällä Twitter-viestissään olevansa Laatusen mainitsema kansanedustaja.
– Tiedoksi jos jotakuta kiinnostaa: se olin minä jolta pääsi rumia sanoja Pikkuparlamentin kahvilassa. Kuumenin liikaa asiassa johon suhtaudun työssäni intohimolla, Vartiainen tviittasi kesken työmatkan Tukholmasta.
......
"Uskomatonta paskaa"
....
Myös Laatusen tuore viikonloppuinen kirjoitus herätti tunteita kiroiluun saakka. Esimerkiksi työministeri Jari Lindströmin (sin) erityisavustaja Juha Halttunen kommentoi Laatusen tekstiä Twitterissä sanaparilla "uskomatonta paskaa".
– Viime viikolla kuulin luotettavista lähteistä, että irtisanomispykäläluonnokset on kirjoitettu SY:ssä (Suomen Yrittäjissä). Se demokratiasta. Laatunen kirjoitti.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen puolestaan totesi omassa Twitter-kommentissaan, että "Lassen lähde ei ole luotettava".
– Meillä on kirjoitettu yhtä ja toista, mutta tämän esityksen luonnosta ei ole tehty meillä. Lausuntomme kertoo, mitä me olisimme kirjoittaneet, Pentikäinen totesi.
Jos EK ja Lindström ja Juhana Vartiainen joutuvat vastakkain, minkä osapuolen on joustettava?
Sinipunahallitus?
Suomessa on mm. maailman huonoin pankiivalvonta (joka on jo saavutus). Toki pankit realisoivat tuota vähemmän, kuin jossain paskastaniassa. Sampo pankistahan se Danskenkin kupru sai alkunsa. Eli pelikenttä on aikamoisen täysin raiskattu erityyppisten rikollisten toimesta, joita suojellaan.
Sen jälkeen sitten on tuo kuvitteellinen pelikenttä, jossa maailma olisi reilu ja asiat eivät menisikään kuten menevät, eli pienten piirien koplailulla.
Quote from: Brandis on 06.10.2018, 10:45:39
Miksi emme pyrkisi hoitamaan asiaa siten, että on edelleen olemassa työehtojen yleinen minimitaso, joka jokaisen instanssin tulee saavuttaa, mutta sen ylimenevistä eduista saa kilpailla.
Quote– Sitä käytetään kilpailun rajoittamiseen, ja siinä on ongelma. Norjassa yleissitovuutta ei käytetä kilpailun rajoittamiseen. Tämä on asia, johon haluamme kiinnittää huomiota, Kiesiläinen sanoo.
Kiesiläinen antaa esimerkiksi paikallisesta sopimisesta.
– Esimerkiksi kaupan alalla toimivat firmat, jotka eivät ole liiton jäseniä, eivät saa sopia edes lounastauon pituudesta, vaikka kaikki työntekijät ja työnantaja olisivat sitä mieltä, että heille sopii 45 minuutin mittainen lounastauko. Tässä viedään täysin järkeviä sopimistilanteita firmoilta pois, jotka ne eivät kuulu työnantajajärjestöihin.
Yleissitovuus on todennäköisesti perustuslainvastainen, meillä kansalaisilla kun on kuulema perustuslaissa taattu järjestäytymisvapaus; eli oikeus olla kuulumatta liittoon, sekä sopimusvapaus; eli oikeus olla solmimatta sopimuksia sekä olla sitoutumatta muiden tekemiin sopimuksiin, perustuslain omaisuudensuojaa turvaavan yleislausekkeen kautta.
Mielipiteitä:
EK:ta pönkittävä EVA: https://www.eva.fi/blog/2016/08/12/yleissitovuus-on-perustuslain-vastainen/
Läpipunainen STTK: https://www.sttk.fi/2017/02/21/yleissitovuus-ristiriidassa-perustuslain/
Punavihreä proffa Hildén: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sopimusvapaus/laajempi_kuvaus
Valde: http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/#jakso-sopimusvapaus-sopimussuhteiden-pysyvyys
Ei tarvita Etelärannan miestä eikä Hakaniemen troikkaa huitomaan mitä firma työntekijälleen tulisi maksaa. Jos jonkun pitää minimipalkasta päättää, niin sen voisi laittaa valden vastuulle. Eli Jartsa ja hänen seuraajansa päättäisi kerran vuodessa, että tänä vuonna ei saisi maksaa alle 10,50 eegonia ja tunti. Piste.
Työntekijä ja työnantaja pitäisi saada vapaasti sopia, mennäänkö tiukimman mukaan, vai ottaako työntekijä esim. 500€ lisää kuussa, sovitulla riskillä että lähtee ensimmäisenä ja "vapaaehtoisesti" jos tilanne alkaa siltä näyttämään? Nyt tällaisia soppareita joutuu tekemään ns. herrasmiessopimuksina, mikä on aivan perseestä.
Ja vielä tämä, mitä sanon kaikille: Jos firma on paska, niin lähtekää sieltä hemmettiin mahdollisimman pian... Se on paras tae siitä, että markkinatalous toimisi myös työmarkkinoilla.
Quote from: Penan kaveri Eki on 08.10.2018, 21:05:40
Quote from: Brandis on 06.10.2018, 10:45:39
Miksi emme pyrkisi hoitamaan asiaa siten, että on edelleen olemassa työehtojen yleinen minimitaso, joka jokaisen instanssin tulee saavuttaa, mutta sen ylimenevistä eduista saa kilpailla.
Quote– Sitä käytetään kilpailun rajoittamiseen, ja siinä on ongelma. Norjassa yleissitovuutta ei käytetä kilpailun rajoittamiseen. Tämä on asia, johon haluamme kiinnittää huomiota, Kiesiläinen sanoo.
Kiesiläinen antaa esimerkiksi paikallisesta sopimisesta.
– Esimerkiksi kaupan alalla toimivat firmat, jotka eivät ole liiton jäseniä, eivät saa sopia edes lounastauon pituudesta, vaikka kaikki työntekijät ja työnantaja olisivat sitä mieltä, että heille sopii 45 minuutin mittainen lounastauko. Tässä viedään täysin järkeviä sopimistilanteita firmoilta pois, jotka ne eivät kuulu työnantajajärjestöihin.
Yleissitovuus on todennäköisesti perustuslainvastainen, meillä kansalaisilla kun on kuulema perustuslaissa taattu järjestäytymisvapaus; eli oikeus olla kuulumatta liittoon, sekä sopimusvapaus; eli oikeus olla solmimatta sopimuksia sekä olla sitoutumatta muiden tekemiin sopimuksiin, perustuslain omaisuudensuojaa turvaavan yleislausekkeen kautta.
Mielipiteitä:
EK:ta pönkittävä EVA: https://www.eva.fi/blog/2016/08/12/yleissitovuus-on-perustuslain-vastainen/
Läpipunainen STTK: https://www.sttk.fi/2017/02/21/yleissitovuus-ristiriidassa-perustuslain/
Punavihreä proffa Hildén: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sopimusvapaus/laajempi_kuvaus
Valde: http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/#jakso-sopimusvapaus-sopimussuhteiden-pysyvyys
Ei tarvita Etelärannan miestä eikä Hakaniemen troikkaa huitomaan mitä firma työntekijälleen tulisi maksaa. Jos jonkun pitää minimipalkasta päättää, niin sen voisi laittaa valden vastuulle. Eli Jartsa ja hänen seuraajansa päättäisi kerran vuodessa, että tänä vuonna ei saisi maksaa alle 10,50 eegonia ja tunti. Piste.
Työntekijä ja työnantaja pitäisi saada vapaasti sopia, mennäänkö tiukimman mukaan, vai ottaako työntekijä esim. 500€ lisää kuussa, sovitulla riskillä että lähtee ensimmäisenä ja "vapaaehtoisesti" jos tilanne alkaa siltä näyttämään? Nyt tällaisia soppareita joutuu tekemään ns. herrasmiessopimuksina, mikä on aivan perseestä.
Ja vielä tämä, mitä sanon kaikille: Jos firma on paska, niin lähtekää sieltä hemmettiin mahdollisimman pian... Se on paras tae siitä, että markkinatalous toimisi myös työmarkkinoilla.
Joo ja samoin on järjästäymisenvapaus. Voi järjestäytyä ja sopia, että työt tehdään tietyillä ehdoilla tai sitten ei tehdä.
Suuret yrityksethän ovat suurkusettajia olleet aina. Erityisesti paikkakunnilla, jossa ovat sen verta merkittävä työnantaja, että saavat kiristettyä.
Quote from: ApuaHommmaan on 08.10.2018, 21:12:39
Suuret yrityksethän ovat suurkusettajia olleet aina. Erityisesti paikkakunnilla, jossa ovat sen verta merkittävä työnantaja, että saavat kiristettyä.
Ok, myönnän että suuryritykset merkittävinä työnantajina ovat ongelmina, kun pystyvät polkemaan ehtoja.... Mutta niin ovat monopoliyritykset ja ns. luonnolliset monopolit aina. Myös kuluttajamarkkinoilla.
Ihan riippumatta siitä, että hyödynkö yleissitovuudesta, pidän ongelmallisena sitä, että minä olen velvollinen noudattamaan toisten keskenään solmimia sopimuksia. Ei sitä ainakaan järjestäytymisen vapaudeksi voi kutsua. En periaatteesta kuulu mihinkään liittoon.
Kyllä yleissitovuuden voisi aivan hyvin poistaa, ja jos ei työolot ja palkat miellytä niin liity sitten siihen liittoon jolloin nämä sopimukset sua koskettaa. Päästäisiin terveeseen neuvottelutilanteeseen. Eli palkat eläisi suhdanteiden mukaan.
^näin.
Lakiin voidaan kirjata minimivaatimukset, jotka koskevat kaikkia kansalaisia ja kaikkia yrityksiä. Mutta kyllä minuakin kyrsii se, että jos minulla joskus yrittäjänä on varaa palkata työvoimaa, joidenkin ay-jyrien keskenään sopimat ehdot sitovat myös minua. Ay-liikkeillä ei ole lainsäätämisvaltaa, mutta lakiin kirjattu yleissitovuus antaa niille käytännössä lainsäätäjän aseman.
-i-
Ihan mielenkiintoinen debatti. Laatunen kyllä tuntuu perustelevan kantansa hyvin ja taitaa olla edelleen hyvin informoitukin.
Vastapuolella sitten lesta Pentikäinen joka provoilee reippaasti:
[tweet]1047513985732554753[/tweet]
Ja Vartiaisen ja Romakkaniemen kaltaiset älyköt. Hmm.
Quote from: 1NiitäKelanPoikia on 08.10.2018, 22:45:02
Ihan riippumatta siitä, että hyödynkö yleissitovuudesta, pidän ongelmallisena sitä, että minä olen velvollinen noudattamaan toisten keskenään solmimia sopimuksia. Ei sitä ainakaan järjestäytymisen vapaudeksi voi kutsua. En periaatteesta kuulu mihinkään liittoon.
Kyllä yleissitovuuden voisi aivan hyvin poistaa, ja jos ei työolot ja palkat miellytä niin liity sitten siihen liittoon jolloin nämä sopimukset sua koskettaa. Päästäisiin terveeseen neuvottelutilanteeseen. Eli palkat eläisi suhdanteiden mukaan.
Eivät eläisi noin. Homma menisi niin, että muikut työantajatahot, joita suuryrityksissä erityisesti on paljon, laskisi missä tehtävissä ja aloissa saisivat romautettua työntekijöiden aseman niin, että heistä ensin tulisi heistä mahdollisemman voimakkaasti riippuvaisia ja sitten työehdot vedettäisiin niin minimiin kuin mahdollista täältä ikuisuuteen. Ei mitään suhdannejuttuja.
Tuon tajuamiseksi kannattaa perehtyä mitä töitä Suomessa oikein tehdäänkään ja mitkä ovat esimerkiksi koulutuksen pituudet niihin. Ja se koulutus ilman todellista mahdollisuutta työllistyä, tai työllistyä ilman suuria henkilökohtaisia uhrauksia on se millä työnantaja pelaa.
Toki kaikin tavoin järkevämpää on se, että työnantaja kehittäisi jatkuvasti terveesti toimintaansa ja näin loisi sen menestyksensä. Tuo vaan vaatii työtä, jolloin monessa tapauksessa ylläkuvattu on se todellisuus.
Pienemmistä yrityksistä jo melkoinen osa on keinotekoisia sellaisia, eli esimerkiksi tehdas ulkoistaa asian niin, että samat henkilöt jatkaa mutta ovatkin yrittäjiä eivätkä työntekijöitä.
QuoteKuulkaas ay-liike
09.10.2018 : JUHANA VARTIAINEN KOMMENTOI
Tulin juuri Tukholmasta, jossa olin 8.10.2018 mukana julkistamassa Teollisuusosapuolien Talousneuvoston (Industrins Ekonomiska Råd) uusinta raporttia. Ruotsin teollisuuden osapuolet, kaikki teollisuusammattiliitot ja kaikki työnantajaliitot, ylläpitävät teollisuusneuvostoa (Industrirådet), joka on puolestaan nimittänyt teollisuusosapuolten yhteisen asiantuntijaneuvoston, Industrin Ekonomiska Råd:in. Siinä on 4 yleisesti arvostettua ekonomistijäsentä, ja minulla on kunnia olla yksi heistä. Julkaisemme vuosittain raportin, jonka teollisuusneuvosto meiltä tilaa ja jonka kulloisestakin teemasisällöstä se esittää toiveita. Jos edessä on neuvottelukierros kirjoitamme yleensä kokonaistaloudellisesta tilanteesta ja työmarkkinoista, neuvottelujen tietopohjaa tukevalla tavalla. Jos neuvotteluja ei ole avautumassa, kirjoitamme muista ja pidemmälle tulevaisuuteen kurkottavista teemoista, kuten tällä kertaa.
Julkaisuseminaariin oli ilmoittautunut pitkälti toistasataa aktiivia, teollisuuden menestyksestä kiinnostuneita työnantajien ja työntekijöiden edustajia sekä alan tutkijoita ja virkamiehiä. Keskustelussa pohdittiin monipuolisesti Ruotsin teollisuuden menestymisen edellytyksiä.
Ajattelin puheenvuoroja kuunnellessani ja pitäessäni että kontrasti Suomeen ei voisi olla suurempi. Ruotsin teollisuusosapuolet miettivät yhteisessä seminaarissa, yhdessä tilatun puolueettoman asiantuntijaraportin pohjalta Ruotsin teollisuuden toimintaedellytyksiä.
Suomessa haastetaan valtiovallan oikeutta säätää lakeja.
Tässä touhussa ei ole mitään järkeä ja kuulkaas ay-liike, te tiedätte sen itsekin. Sen huomaa jo järkevien ay- ja demaritoimijoiden pälyilevästä katseestakin.
Te olette kollektiviivisesti kiinni viime vuosisadassa ja kylmässä sodassa, oudossa ja surrealistisessa henkisessä maailmassa jossa joku on koko ajan orjuuttamassa ja riistämässä työntekijää. Te olette kahliutuneet kylmän sodan asetelmaan, jossa Neuvostoliiton uhka toi teille mahdollisuuden olla suomalaisen valtiovallan ytimessä. Te kutsutte, uskomatonta kylläkin, lainsäädäntöä "saneluksi". Silloin ei sanelu ikinä lopu, koska lainsäädäntö on aina sanelua, normeja joita kaikkien on noudatettava. Niihin oikeusvaltio perustuu.
Mutta oikeasti te ette voi olla valtio valtiossa, ettekä edes halua olla. Te olette osa Suomea, suomalaisia, joilla on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa valtiosäännön puitteissa. Ja olla ylläpitämässä suomalaista sosiaaliturvaa, joka jo sellaisenaan suojaa työntekijää niin ettei tarvitse ottaa vastaan työtä sikamaisin ehdoin.
Kukaan ei halua teille tai suomalaiselle työläiselle pahaa. Mutta tällaiset älyttömät taistelut te tulette häviämään ja teidän on pakko ne hävitä. Kai teillä jokin logiikka on, ja Lasse Laatusen kaltaisiin kylmän sodan tupo-kasvatteihin se menee täydestä: kun uhmaatte lakoilla jokaista työmarkkinoiden uudistusta, te ajattelette ettei kukaan järkevästi laskeva niitä halua tehdä. Pieniä ei kannata tehdä koska lakkomenetykset ovat suurempia kuin uudistuksen hyödyt. Ja suuria uudistuksia ei uskalleta tehdä. Ja teidän hyvin kouluttamanne Etelärannan toimiston kumppaninnekin tottelee hyvin tätä logiikkaa ja tukee yleensä teitä, peitellysti tai avoimesti.
Eli koskaan ei tehdä mitään uudistuksia, joita ette "hyväksy". Laatusen logiikalla se todella menee niin.
Lasse Laatunen on kuitenkin perin juurin väärässä. Laatusen logiikka johtaa siihen, ettei työmarkkinoita ikinä uudisteta ja Suomi jatkaa hidasta ja vakaata kulkuaan Euroopan korkeimman työttömyyden maaksi. Se on surkean huono kauppa Suomelle vaikka Lasse Laatusen logiikalla se kai koostuu monista pienistä järkevistä "kaupoista". Vielä on sentään 5 maata, kaikki Välimeren maita, joissa on Suomea korkeampi työttömyys, nousukauden huipulla.
Eikä Lasse Laatusen ja Lauri Ihalaisen maailmassa edes ole olemassa pieniä ja järjestäytymättömiä yrityksiä. Kun niistä puhutaan, he katsovat kaukaisuuteen. Heille on olemassa vain kylmän sodan järjestäytyneiden osapuolten työmarkkina. Vaikka suurin osa uusista työpaikoista syntyy ihan muualle.
Siksipä nyt ei enää olekaan kysymys vain tästä uudistuksesta. Sitä on sanottu "arvovaltakiistaksi", mutta ei valtiovalta edes voi olla mukana arvovaltakiistassa. Valtiovallan arvovalta on kirjoitettu perustuslakiin eikä siitä tarvitse kiistellä. "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta".
Uudistus sinänsä on pikemminkin pieni kuin suuri, mutta se on hyvin perusteltu. Se ei ole kenenkään "lobbaama" eikä uudistaminen ole nollasummapeliä. Se kannattaisi tehdä vaikka Suomen Yrittäjät sitä vastustaisivatkin.
Tästä uudistuksesta taitaa nyt tulla uusi sisällissota. Ei tietenkään väkivaltainen. Ei kutsuta sitä vapaussodaksi. Mutta henkinen vapautuminen kylmän sodan maailmasta. Tuodaan glasnost tännekin.
Kutsutaan sitä vaikkapa vapautumisen sodaksi. Henkisen vapautumisen sodaksi. Henkinen vapautuminen pitkästä viime vuosisadasta, jolloin ensin väkivaltaiset kollektivistiset liikkeet, ensin maailmansodassa ja sitten kylmässä sodassa, uhkasivat liberaalia demokratiaa.
Ja kun heräätte pienyritysten irtisanomislain säätämisen jälkeiseen maailmaan, huomaatte, että elämme ihan hyvässä maassa, teidänkin kannaltanne. Maassa, jossa te ette enää epätoivoisesti yritä olla valtio valtiossa, vaan voitte muiden Pohjolan ammattiyhdistysliikkeiden tapaan hyväksyä edustuksellisen demokratian. Ja kukoistaa kuten ay-liike kukoistaa arvostettuna Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, huolehtien jäsenten asioista sen sijaan että yritetään olla ulkoparlamentaarinen kabinettien ylähuone. Suomessa, jossa teillä on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa demokratian keinoin. Suomessa, jossa ei ole "tabuja" ja kaikki voivat olla mukana politiikassa. Suomessa, jonka työpaikoilla voidaan uudistetun työlainsäädännön turvin itse sopia asioista.
Ja maailmassa, jossa totta vie on suurempia ongelmia protestoitavana kuin pieni työsopimuslain muutos. Euroopassa, jossa äärioikeisto haastaa oikeusvaltiota. Ja maailmassa, jonka ilmasto lämpenee katastrofia kohti.
Innostakaa jäsenenne uurnille, niin kuin SAK:n hengennostatustilaisuudessa ilahduttavasti lopussa tapahtuikin. Ties vaikka lempipuolueenne pääsisivät hallitukseenkin. Mutta ihan samat ikääntymisestä johtuvat budjettirajoitukset koskevat kaikkia hallituksia. Työllisyysastetta on pakko nostaa. Kun viimeksi SDP oli hallituksessa 2011-2015, ajattelitte, että ei tehdä mitään mistä ay-liike ei pidä. Eikä tehtykään. 4 menetettyä vuotta, surkea lopputulos taloudelle ja työllisyydelle. Häpeäksi vanhoille valtionkantajapuolueille SDP:lle ja Kokoomukselle. Ei sorruta enää sellaiseen, millään hallituskokoonpanolla.
Vapautumissodassa on pelkkiä voittajia.
https://juhanavartiainen.fi/2018/kuulkaas-ay-liike/ (https://juhanavartiainen.fi/2018/kuulkaas-ay-liike/)
Nerokas veto tehdä siniset (eli suuren politiikkaa juuri seuraamattoman yleisön silmissä persut) näyttämään Vartiaisen agendan varmistajilta.
Kukaan ei halua pahaa vaan rahaa. Yksi helppo keino tehdä rahaa ilman mitään työtä on polkea palkkakuluja muodossa tai toisessa jos vaan pystyy.
Vartiainen valehtelee väittäessään, että joku kyseenalaistaa eduskunnan lainsäädäntöoikeutta. Heillä on täysi oikeus siihen tietenkin. Siihen heillä ei taas ole mitään oikeutta päättää mitä kansalaiset siitä ajattelee, tai toimii sen seurauksena.
QuoteKansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) soitti minulle tiistaina pyytäen anteeksi: "Olin kiihdyksissä. Käyttäydyin huonosti. Kovat työpaineet. Anteeksi."
Totta kai annoin anteeksi, uusitestamentillisesti. Kiihtymisiä sattuu.
....
***
Itsehillinnässä ei taida olla jarruja. Kun substanssista ei osata väitellä, aletaan ammuskella oksiin, ympäriinsä. Tulilinjalla ovat ne, jotka kyseenalaistavat Vartiaisen ja hänen hengenheimolaistensa tavan toimia. Itse olen arvioinut irtisanomissäännöstä vain juristina. Ilman tunnekuohuja ja sympatioita. Lisäksi olen kertonut, miten ay-liike historian valossa käyttäytyy.
Puolustan sananvapautta. Se pitää olla kaikilla. Poliitikoilla pitää olla oikeus värikkääseen kieleen, Vartiaisella erityisesti. Hänhän on loikkari. Silloinkin pitää kuitenkin pysyä edes alkeellisessa totuudessa. Lähimmäisestä ei pidä antaa väärää todistusta. Juhana Herttua ja Katarina Jagellonica toivat Turun Linnaan haarukat ja veitset 1562. Poliittisessa keskustelussa tämä herttuan kaima syö blogeissaan kuvittelemiaan vastustajia yhä sormin.
***
Juhana Vartiainen haluaa uudistaa Suomen. Ainakaan itse en halua Vartiaisen Suomea. Vartiaisen tie ei ole Suomen tie, eikä se taida irtisanomissodan päätyttyä olla Vartiaisenkaan tie.
Jos ei tunne voimassaolevaa lainsäädäntöä ja esittää uudistuksia osaamatta substanssia, ei se tee uudistuksista menneeseen aikaan verrattuna ylivertaisia. Esitysten nimeäminen työmarkkinoiden uudistamiseksi, joustavoittamiseksi, työllisyyden parantamiseksi tms. kauniiksi kuorrutukseksi ilman järkevää sisältöä ei ole mitään uudistuspolitiikkaa.
***
Se on äänestäjien ja itsensä pettämistä. Lauri Ihalaiselta ja minulta ei ole jäänyt yksikään sopimus tekemättä. Vartiainen ei liene tehnyt yhtäkään. Jos työeläkejärjestelmän uudistuksilla ei ole Vartiaisen silmissä mitään arvoa, ekonomistin koulutus on mennyt häneltä hukkaan. Miljardeja säästäneet eläkeuudistukset ja eläkejärjestelmän turvaaminen tulevaisuudessa olisivat jääneet poliitikoilta tekemättä. Työmarkkinajärjestöt siihen pystyivät.
Winston Churchillin mukaan demokratia on huonoin mahdollinen yhteiskuntajärjestelmä, jos lukuun ei oteta kaikkia muita ihmiskunnan historiassa jo kokeiltuja. Kansalla on sellaiset edustajat, kuin se on ansainnut. Arvostan eduskuntaa suuresti. Demokratiaan kuuluu kuitenkin myös oikeus kyseenalaistaa vallanpitäjien päätökset. Vaaleissa annetaan tuomio.
Onko tuo yhtä Laatunen-Vartianen kamppailu yhtä aito kuin WWF-ottelu? Vai onko joku kupla puhkeamassa oikeasti, jotkut kyllästyneet sähellykseen?
QuoteSPR:n johdolla muhkeat tulot - puheenjohtaja tienaa lähes 160 000
Tänään klo 15:26
Muut hyväntekeväisyysjärjestöjen johtajat jäävät kauas taakse SPR:n puheenjohtajan Pertti Torstilan tienesteistä.
Pertti Torstila on entinen virkamies ja diplomaatti, joka teki pitkän uran ulkoministeriössä ennen kuin hänestä tuli SPR:n puheenjohtaja.
Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila tienasi viime vuonna ylivoimaisesti eniten Suomen hyväntekeväisyysjärjestöjen johtajista. SPR on yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä.
Torstilan tulot olivat yhteensä 159 239 euroa, joista pääomatuloja oli 1 785 euroa. Torstilan tulot ovat kasvaneet, sillä vuonna 2016 hänen kokonaistulonsa olivat 156 146 euroa.
Seuraavana tulolistassa on SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula, joka tienasi viime vuonna yhteensä 118 419 euroa.
Kolmantena listassa oleva Pelastakaa lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta jäi Kumpulasta yli 27 000 euroa. Markkula-Kivisilta tienasi 91 361 euroa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/83467938-f938-42e7-8871-1d9ac8196f74_u0.shtml (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/83467938-f938-42e7-8871-1d9ac8196f74_u0.shtml)
QuotePoliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein on Suomen suurituloisin poliisijohtaja. Pasterstein ansaitsi viime vuonna 154 129 euroa. Dennispasterstein.com
Julkisten verotietojen mukaan Pasterstein ansaitsi viime vuonna 154 129 euroa, millä irtoaa Suomen suurituloisimman poliisijohtajan titteli. Pastersteinilla oli pääomatuloja peräti 84 377 euroa.
Pasterstein ansaitsi viime vuonna enemmän kuin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, jonka verotettavat tulot olivat 119 744 euroa. Supon päällikkö Antti Pelttari ansaitsi 100 944 euroa.
Kolehmaisen ja Pelttarin lisäksi Pasterstein pesi selvästi myös Hakkaraisen ja Vähämäen, jotka asuivat Pastersteinin omistamassa saunassa vuosina 2013–2018, ja nostivat saunan perusteella eduskunnalta korotettua kulukorvausta yhteensä 41 000 euroa.
Mahtaakohan omistaa sakotuspönttövalmistajien osakkeita?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/d6cd1160-19a7-42a1-8075-0c3a26d01399_pi.shtml (https://www.iltalehti.fi/politiikka/d6cd1160-19a7-42a1-8075-0c3a26d01399_pi.shtml)
Quote from: Uuno Nuivanen on 01.11.2018, 16:50:07
Torstilan tulot olivat yhteensä 159 239 euroa, joista pääomatuloja oli 1 785 euroa. Torstilan tulot ovat kasvaneet, sillä vuonna 2016 hänen kokonaistulonsa olivat 156 146 euroa.
Seuraavana tulolistassa on SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula, joka tienasi viime vuonna yhteensä 118 419 euroa.
Kolmantena listassa oleva Pelastakaa lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta jäi Kumpulasta yli 27 000 euroa. Markkula-Kivisilta tienasi 91 361 euroa.
Muistakaa siis laittaa kovasti rahaan SPR:n kippoihin, kun näette seuraavan kerran rahankerääjän. Ne rahat menevät hyviin tarkoituksiin. Lapsetkin pelastuvat, aikuisista puhumattakaan.
Ja erityisesti partalapset pelastuvat duunarin kohtalolta maassaan.
Quote from: Golimar on 06.10.2018, 12:14:51
En usko että Liberan päämäärä on palkkojen määräytyminen markkinaehtoisesti kuten USA:ssa vaan kaikkien duunarien palkkojen puolittaminen ja kokoomuslaisten sekä niiden sidosryhmien palkkojen vähintään kolminkertaistaminen. ...
Käpälöin hieman selvemmäksi lausumaasi:
En usko että Liberan päämäärä on mikäänmuu kuin kaikkien Demareiden ja Persujen palkkojen puolittaminen ja kokoomuslaisten palkkojen kolminkertaistaminen.
Vartiainen:
QuoteJulkaisuseminaariin oli ilmoittautunut pitkälti toistasataa aktiivia, teollisuuden menestyksestä kiinnostuneita työnantajien ja työntekijöiden edustajia sekä alan tutkijoita ja virkamiehiä. Keskustelussa pohdittiin monipuolisesti Ruotsin teollisuuden menestymisen edellytyksiä.
Ajattelin puheenvuoroja kuunnellessani ja pitäessäni että kontrasti Suomeen ei voisi olla suurempi. Ruotsin teollisuusosapuolet miettivät yhteisessä seminaarissa, yhdessä tilatun puolueettoman asiantuntijaraportin pohjalta Ruotsin teollisuuden toimintaedellytyksiä.
Suomessa haastetaan valtiovallan oikeutta säätää lakeja.
Kontrastia kieltämättä on kun näillä Vartiaisen rinnastamilla asioilla ei ole yhtikäs mitään tekemistä toistensa kanssa.
Se siinä on epäreilua, että liittojen hankkimat palkankorotukset koskevat myös liittoihin kuulumattomia.
Nyt vasta silmiini pisti tämä teksti.
Demokratia on ehkä hieman väärin ymmärretty. Se on rikki, jos äänestetään väärin ja sitä ei ole, jos lain valmistelee joku muu kuin... niin kuka?
Quote from: l'uomo normale on 08.10.2018, 11:17:37
https://www.iltalehti.fi/politiikka/98d3bdf5-b5e0-4c9b-9e71-89212fd68921 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/98d3bdf5-b5e0-4c9b-9e71-89212fd68921)
Quote
Viime viikolla kuulin luotettavista lähteistä, että irtisanomispykäläluonnokset on kirjoitettu SY:ssä. Se demokratiasta.
Pitäisikö
äänestäjien saada kirjoittaa lakiluonnokset? Vai demokraattisesti valittujen
kansanedustajien?
Minä kun olen ymmärtänyt, että suurin osa lakiluonnoksista on kirjoitettu valmistelevien
virkamiesten toimesta.
Se siitä demokratiasta sitten.
-i-
Miettikääpä !
QuoteOAJ:n Olli Luukkainen kovapalkkaisin ay-pomo 262 525 euron tuloilla - Finanssiala ry:n Piia-Noora Kauppi tienasi 402 786 euroa
QuotePiia-Noora Kauppi (s. 7. tammikuuta 1975 Oulu) on suomalainen poliitikko. Hän oli Kokoomuksen europarlamentaarikkona vuosina 1999 – 2009.
Sitaatteja
"Yhteiskunnan kuuluu turvata minimi, mutta ei sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa." [1]
"Kavereiden kanssa pohdimme tällaista hypoteettista kysymystä: On kaksi veljestä, joista toinen on rutiköyhä ja toinen rikas kuin Kroisos. Minulle annetaan tuomarina miljoona, joka pitää jakaa perintönä oikeudenmukaisesti veljesten kesken. Miten se jaettaisiin jos mitään lainsäädäntöä ei huomioitaisi? Jos kaikki rahat annettaisiin köyhälle, se ei olisi rikkaalle oikein. Jos se jaettaisiin fifty-fifty, köyhä olisi katkera. Näin minä jakaisin rahat: antaisin rikkaalle 900 000 ja köyhälle 100 000. Suhteessa he saisivat testamentissa yhtä paljon. Eikö ole oikeudenmukaista?"
Toimittaja: "No onko sinusta?"
"Kyllä se on. Jos köyhä saisi valtavan omaisuuden, hänen motivaationsa ylläpitää tätä yhteiskuntaa lakkaisi kokonaan. Hän muuttaisi Monacoon eikä maksaisi penniäkään varallisuusverojakaan. Sadallatonnilla köyhä voisi ostaa perusjuttunsa, ja suhteessa entiseen omaisuuteen se merkkaisi hänelle yhtä paljon uusia mahdollisuuksia kuin rikkaalle."[1]
https://fi.wikiquote.org/wiki/Piia-Noora_Kauppi
QuoteOpetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen oli viime vuonna kovapalkkaisin ay-johtaja 262 525 euron tuloilla.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tienasi 235 652 euroa ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder 220 762 euroa.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ylsi 200 531 euron tuloihin.
Kun tulotietoja esitellään vuoden päästä, Aalto voi nousta kovapalkkaisimmaksi ay-johtajaksi; Kauppalehden mukaan Teollisuusliiton palkankorotus ja asuntosijoitusyhtiö Kojamon pörssilistautuminen voivat nostaa Aallon tilin lähelle 300 000 euroa.
Aallon kuukausipalkka nousi viime syksynä 60 prosentilla 9 200 eurosta 14 900 euroon. Korostusta on perusteltu Aallon kasvaneella vastuulla Teollisuusliiton johdossa ja sillä, että Aallon palkka oli jäänyt jälkeen muista liittojohtajista.
Ay-johtajien tienestejä nostavat hallitustehtävät. Esimerkiksi STTK:n Palola kuittasi Kauppalehden mukaan viime vuonna työeläkevakuutusyhtiö Varmasta yli 49 000 euron vuosi- ja kokouspalkkiot.
Yli 200 000 euron kerhoon pääsi ay-johtajista myös Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari, joka tienasi 200 023 euroa.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tienasi 195 122 euroa ja ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen 186 096 euroa.
Pamin puheenjohtaja Ann Selin tienasi 168 248 euroa, Tehyn puheenjohtajuuden viime marraskuussa jättänyt Rauno Vesivalo 139 124 euroa, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi 140 245 euroa, Superin puheenjohtaja Silja Paavola 131 879 euroa ja JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 129 527 euroa......................
Ay-pomojen tienestit kalpenevat työnantajapuolen johtajien rinnalla.
Muun muassa pankkeja, rahoitus- ja korttiyhtiöitä ja vakuutusyhtiöitä koskevat yleissitovat työehtosopimukset solmivan Finanssiala ry:n toimitusjohtaja, ex-kokoomuspoliitikko Piia-Noora Kauppa tienasi viime vuonna 402 786 euroa.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tienasi 377 955 euroa, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä Häkämies ministeri- ja kansanedustaja-aikoinaan ansaitsi.
Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen nettosi 372 325 euroa ja Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan pestin kesäkuussa jättänyt Jorma Turunen 321 943 euroa.
EK:n johtajan Ilkka Oksalan ansiot olivat 245 471 euroa.
Viime syyskuussa Perheyritysten liiton toimitusjohtajan paikalta valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäälliköksi siirtynyt Leena Mörttinen tienasi 240 871 euroa.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tienasi 228 970 euroa ja irtisanomiskiistassa vahvasti profiloitunut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen 217 475 euroa.
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tienasi 181 077 euroa ja keväällä Lääketeollisuuden toimitusjohtajan tehtävän jättänyt Jussi Merikallio 173 340 euroa.
Oma lukunsa ovat liittojohtajat, joilla on toinen jalka tukevasti yrityselämässä.
Elisan toimitusjohtajana toimiva EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila tienasi viime vuonna 1 950 482 euroa. Olvi Oyj:n toimitusjohtajana toimiva Panimoliiton puheenjohtaja Lasse Aho ansaitsi 707 075 euroa.
EK:n ex-puheenjohtaja, muun muassa Koneen hallituksessa vaikuttava Matti Alahuhta tienasi 2 522 472 euroa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/66f11b2c-e317-4949-bc6f-404ab38e7901_pi.shtml
^ Mietitään, mietitään.
Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka neuvottelevat toisten ihmisten puolesta sopimuksia. Mikä heidän kosketuspintansa on duunarin arkeen?
Niin. Ei sitten mikään.
Nämä myös kehottavat lakkoilemaan. Jos vaikka vähän laittomastikin, niin se muutaman päivän palkan menettäminen tunnu missään? Ja liitto voi vähän korvailla, kun yrittäjät laitetaan kuseen jäämällä kotiin.
Nämä myös sopivat liittoon kuulumattomien asioista, koska yleissitovuus.
-i-
Quote from: Shemeikka on 01.11.2018, 17:30:40
Se siinä on epäreilua, että liittojen hankkimat palkankorotukset koskevat myös liittoihin kuulumattomia.
Olen melko varma siitä, että ne jotka eivät kuulu liittoon, olisivat valmiit jättämään liittojen hankkimat palkankorotukset silleensä ja että mieluummin neuvottelisivat palkankorotuksensa itse tai osoittamassaan paikallisessa ryhmittymässä.
Työnantajana olisin myös valmis maksamaan preemiota siitä, että ei kuulu liittoon. Olisin möys valmis maksamaan siitä, että työntekijä suostuisi lähtemään "vapaaehtoisesti", jos (taloudellinen) tilanne näin vaatisi.
Kannatan vapautta työmarkkinoilla. Lähtökohtaisesti kaikki sääntely aiheuttaa tehottomuutta. Uskon yleissitovuudesta luopumisen tekevän vain hyvää.
Pidemmän päälle ne yritykset pärjäävät, jotka kohtelevat työntekijöitään hyvin. En siis usko laajamittaiseen duunarin oikeuksien polkemiseen.
Jos on yksi työtehtävä ja kaksi ihmistä, on mielestäni parempi jakaa se työ (ja palkka) näiden kahden kesken. Vaihtoehtona jos olisi toisen työttömyys ja toisen tuplapalkka. Yleissitovuus johtaa mielestäni jälkimmäiseen.
Quote from: Brandis on 06.10.2018, 11:21:56
Tämänkaltaista ^ paikallista sopimista tulisi saada lisää työpaikoille, eli käytännössä vapauttaa työnantajan ja työntekijän keskinäistä asemaa sopimiselle.
Mikä laki kieltää keskinäisen sopimisen?
Itse en ole koskaan ollut työpaikassa jossa palkasta ei olisi neuvoteltu työhaastattelun ohessa. "Mikä on palkkatoiveesi?" on vakiokysymys työhaastatteluissa. Ja vaikka olen saanut indeksikorotuksia, niin isoimmat palkankorotukset on tulleet yleensä kehityskeskusteluiden kautta ja sitten pikkujouluissa kännissä pomolle:"Vittu, mä haluuun lisää liksaa. Saatana!"
Yleissopiminen taas on hyvä joillain aloilla joilla saattaa olla historiaa siitä ettei oikein haluttaisi maksaa lainkaan palkkaa.
Suomalaiset työpaikat ovat pääasiassa hyvin pienen runkkuringin hallinnassa. Joitain yksittäisiä aloja on, jossa voi sanoa että toimiva vaihtoehto on vaihtaa huonosta yrityksestä parempaan, jos ei työnantajan tekeminen toimi. Pääasiassa työnantajan toimet ei toimi, mutta minkä teet kun he vapaamuurari ym. loosseissaan käyttävät sitä valtaansa.
Yrityksen toki voi perustaa joillain aloilla. Monilla ei. Vähän hikistä kilpailla jotain sata vuotta sitten perustettua jättiä vastaan vaikkapa paperin tekemisessä. Lisäksi tässä maassa on jo tarpeeksi syrjäytyneitä nuoria, joiden vanhemmat olivat heikosti kannattavissa yrityksessään 24/7 koko lapsen lapsuuden.
Quote from: Tiberian on 01.11.2018, 20:51:03
Kannatan vapautta työmarkkinoilla.
Ongelmahan on se, että vapailla markkinoilla (ja vapaassa maassa) työntekijätkin saavat tehdä neuvottelutilanteissa yhteistyötä keskenään ja mm. äänestää tiettyjä agendoja ajavia poliitikkoja.
Quote from: Penan kaveri Eki on 01.11.2018, 19:40:01
Quote from: Shemeikka on 01.11.2018, 17:30:40
Se siinä on epäreilua, että liittojen hankkimat palkankorotukset koskevat myös liittoihin kuulumattomia.
Työnantajana olisin myös valmis maksamaan preemiota siitä, että ei kuulu liittoon. Olisin möys valmis maksamaan siitä, että työntekijä suostuisi lähtemään "vapaaehtoisesti", jos (taloudellinen) tilanne näin vaatisi.
En oikein ymmärrä mikä on ongelma, jos työnantajat olisivat valmiita maksamaan
enemmän mitä sopimukset vaativat. Jos esimerkiksi kyse on siitä, että haluaisi maksaa ansioperisteisesti joillekin vähemmän ja toisille enemmän, nähdään varsinkin isommista yrityksistä, että kontribuutio ei aina korreloi tulojen kanssa. Bernerkin ehtii pyörittää ihan täysipainoisesti ministerinvirkaa siinä ohessa. Omistajuudella on painoarvonsa. Eikö työntekijälle ole loogista hakea vastapainoa lukumäärästä?
Kysymykseni tyhmänä on siis se, miten paikallinen sopiminen on niin haluttava työnantajan näkökulmasta?
Quote from: n.n. on 02.11.2018, 01:25:17
<snip></snip>
En oikein ymmärrä mikä on ongelma, jos työnantajat olisivat valmiita maksamaan enemmän mitä sopimukset vaativat. Jos esimerkiksi kyse on siitä, että haluaisi maksaa ansioperisteisesti joillekin vähemmän ja toisille enemmän, nähdään varsinkin isommista yrityksistä, että kontribuutio ei aina korreloi tulojen kanssa. Bernerkin ehtii pyörittää ihan täysipainoisesti ministerinvirkaa siinä ohessa. Omistajuudella on painoarvonsa. Eikö työntekijälle ole loogista hakea vastapainoa lukumäärästä?
Kysymykseni tyhmänä on siis se, miten paikallinen sopiminen on niin haluttava työnantajan näkökulmasta?
Meidän pulju toimii IT-alalla. Suomessa ei yhtään asiakasta. Maksamme huomattavasti enemmän kuin mitä TESi sanelee. Asiakkaiden vaatimuksista teemme palvelutasosoppareita, jossa on määritelty minimi palvelutaso, maks. vasteajat, maks. korjausajat jne. 24/7 soppareissa ei ole mitenkään poikkeuksellista että vasteajaksi vaaditaan 15 min - 1 tunti ja korjausajaksi esim. 1 - 8 tuntia.
Jos haluttaisiin perustaa 24/7 "asiakaspalveluyksikkö" talon sisälle, maksaisi se työlainsäädännön ja TESsiin saneltujen varokorvauksien takia minimissään noin miljoona euroa vuodessa. Työntekijät olisivat kyllä valmiit sopeuttaman varokorvauksen siihen että heillä olisi läppäri/VPN lähellä ja suostuisivat olla lätträämättä viinan kanssa. Mutta TESin takia tällainen ei ole mahdollista... Eli joudumme ostamaan tämän palveluna Intiasta, mikä on ihan perseestä.
Henkohtainen angstini yleissitovuutta kohtaan juontaa juurensa siitä, kun se 20 vuotta sitten iski meidän alalle. Jo 90-luvun alussa oli firmassa sovittu että kaikki ylimääräiset lomarahat maksetaan osana kiinteätä kk-palkka (edelleen vakio käytäntö esim. mainoststoalalla), joka siis jo silloin oli euroissa tonneja yli TESsien minimin. Yleissitovuuden myötä meille tuli pakolliseksi maksaa lomaltapaluurahaa ja jäi vaihtoehdoksi nostaa palkkoja kaikille tai irtisanoa taloudellisista syistä.
Quote from: Penan kaveri Eki on 02.11.2018, 09:46:13
Jos haluttaisiin perustaa 24/7 "asiakaspalveluyksikkö" talon sisälle, maksaisi se työlainsäädännön ja TESsiin saneltujen varokorvauksien takia minimissään noin miljoona euroa vuodessa. Työntekijät olisivat kyllä valmiit sopeuttaman varokorvauksen siihen että heillä olisi läppäri/VPN lähellä ja suostuisivat olla lätträämättä viinan kanssa. Mutta TESin takia tällainen ei ole mahdollista... Eli joudumme ostamaan tämän palveluna Intiasta, mikä on ihan perseestä.
Kannattaa olla "luova" työlainsäädännön kanssa jos ala on oikea. Nykyisessä duunissa ei ole ihme jos joku tekee kuukaudessa 100-300 ylityötuntia. Ei niistä makseta mitään ylityökorvauksia tai anneta ylimääräisiä vapaita. Ylityöt voi pitää vapaina jos joskus ehtii. Harvoin ehtii. Töitä on usein sunnuntaisin ja öisin, mutta ei siitä mitään extraa saa. Mutta ketään ei pakoteta töihin eikä ylitöihin ja palkka on ihan ok. Ala vaan on sellainen johon tietynlaiset ihmiset haluavat tulla ja pitkät työrupeamat on tavallaan osa elämäntapaa.
Se olisi täysin eri asia jos työnantaja vaatisi tekemään 100-300h ylitöitä ilman että kukaan haluaisi tehdä ja vielä ilman että maksaisi siitä mitään korvausta.
Asiakaspalveluhomma on vähän eri. Siinä voi itse kukin miettiä mikä on oman elämän arvo. Mistä hinnasta istut puhelimen ääressä yöt ja viikonloput? Ilman lisiäkin saattaa olla aika vaikea löytää pysyviä työntekijöitä. Tai sitten ei.
Quote from: Don Nachos on 02.11.2018, 10:02:00
kuukaudessa 100-300 ylityötuntia.
30 päivää. 38 h /vko normityö. 300 h ylitöitä.
452 työtuntia. Suoraan jaettuna päivillä tekee 15 tuntia joka päivä. Ilman lepopäiviä.
Ei käy kateeksi, vaikka palkka olisikin ihan ok.
Epäreiluus on vaikeasti mitattava asia. Se on myös mielipidekysymys. Tehokkuus olisi hieman helpommin mitattavissa. Siinä mielessä yleissitovuus voisi olla perusteltua, koska aikoinaan on yleissitovien sopimusten aikana onnistuttu saamaan paljon aikaan. Toisaalta tehokkuuden mittauksessakin on ongelmana muiden tekijöiden laskeminen pois kuviosta. Tässä suhteessa Suomen yleissitovat työehtosopimukset ovat täysin mahdottomia mitata. Nimittäin silloin Neuvostoliitto halusi edistää sosialismia Suomessa antamalla Suomelle taloudellisia etuja, mutta näiden etujen vastineena Suomen oli sitouduttava tietyn tason sosialismiin mukaanlukien yleissitovat työehtosopimukset; ilman yleissitovuutta ei olisi tullut etuja, joten ehdottomasti siitä oli hyötyä. Se oli kuin "pehmo-kommunismia", jolloin kommunistinen maa pystyi aatteitaan myymättä käymään ns. bilateraalikauppaa kanssamme. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen yleissitovuus on ollut erittäin tehotonta. Ainoa syy sen jatkumiseen on nykyisen sosialistisen hallinnon sille antama tuki ja siltä saama erityisasema. Näin yleissitovuus tulee jatkumaan niinkauan kuin sosialismikin ja tulee loppumaan itsestään samaanaikaan kuin sosialismikin.
Otan vielä historiallisen todisteen perustelemaan ylläolevaa väitettä. Yleissitoviin työehtosopimuksiin siirryttiin Suomessa Tammikuun kihlauksessa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tammikuun_kihlaus). Tämä oli Talvisodan aikana hyvin poikkeuksellisissa oloissa tehty erittäin iso poliittinen päätös. Toisten tulkintojen mukaan päätös tehtiin, jotta Suomen sosialistit eivät olisi loikanneet puna-armeijan puolelle sotimaan. Toisten tulkintojen mukaan Neuvostoliitto alkoi jo siinä vaiheessa sanelemaan ehtoja, joilla rauha olisi saavutettavissa, ja yleissitovat työehtosopimukset olisi yksi näistä. Muitakin tulkintoja on. Virallinen tulkinta on tietenkin halu parantaa työläisten asemaa, ja oli vain sattumaa, että se päätettiin tehdä Talvisodan ollessa käynnissä. Käytännössä kuitenkin silloisen tilanteen kriittisyys osoittaa myös minkälainen tilanne tarvitaan näin merkittävien asioiden muuttamiseen. Tällä hetkellä ei vielä ole nähtävissä vastaavaa tilannetta; tosin Eurostoliiton hajoamisen jälkeen sellainen saattaa hyvinkin nopeasti ilmaantua. Joten keskustelu siitä, onko yleissitovuus hyvä vai huono, on täysin toissijainen. Niin kauan kuin yleissitovuus on, se on riippumatta siitä, onko se hyvä vai huono. Sen jälkeen kun sitä ei ole, on edessä uusi tilanne riippumatta siitä, onko se yhtään parempi tai jopa huonompi. Sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän yksityiskohdat elävät ja kuolevat osana sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän kokonaisuutta.
Quote from: Penan kaveri Eki on 08.10.2018, 21:05:40Ja vielä tämä, mitä sanon kaikille: Jos firma on paska, niin lähtekää sieltä hemmettiin mahdollisimman pian... Se on paras tae siitä, että markkinatalous toimisi myös työmarkkinoilla
Samaa mieltä, täysin. Tilanne on silloin optimaalisin kaikkien kannalta kun työ löytää sopivan tekijän.
Mielenkiintoinen teoria todella on ajatus siitä, että talvisodan aikaan Stalin olisi ollut huolissaan Suomen työtätekevästä kansanosasta. Marssisuunnitelma Helsinkiin oli pöydällä silloin. Hyvin pieni osa suomalaisista kommunisteista ja sosialisteista loikkasi. Suoraan ammuttaviksi tai Siperiaan. Suurin osa taisteli isänmaan puolesta.
Sodan jälkeen pantiin suurlakolla herrat kuriin ainakin joksikin aikaa. Yleissitovasti. Taloutemme ja nykyinen hyvinvointi on rintamalla olleiden ja suurten ikäluokkien ansiota. Uudet sukupolvet valittavat köyhyyttä ja kurjuutta. Asevelvolliset kerjäävät vieläkin veteraaneille (järjestöpampuille) rahaa, niin etttä oikein hävettää. Maansa myyjiä ja sanansa syöjiä koko nykyinen paskasakki. Tuhoavat maan myymällä kaiken irtisaamansa kansallisomaisuuden ulkomaille ja houkuttelemalla saatanallisia siirtolaisia pilvin pimein. Orjatyöhön tai oleskelemaan. Artisti maksaa, viimeiselle suomalaiselle suodaan toki Nööbelin Dynamiittitehtaan paketti rauhanpalkinnon kera. Palmunlehvillä.
Hurraaisänmaallisuus ei ole muotia mutta silläkin on vielä kannattajansa. Happy Halloween!
Quote from: Radio on 03.11.2018, 19:54:01
Mielenkiintoinen teoria todella on ajatus siitä, että talvisodan aikaan Stalin olisi ollut huolissaan Suomen työtätekevästä kansanosasta. Marssisuunnitelma Helsinkiin oli pöydällä silloin. Hyvin pieni osa suomalaisista kommunisteista ja sosialisteista loikkasi. Suoraan ammuttaviksi tai Siperiaan. Suurin osa taisteli isänmaan puolesta.
Sodan jälkeen pantiin suurlakolla herrat kuriin ainakin joksikin aikaa. Yleissitovasti. Taloutemme ja nykyinen hyvinvointi on rintamalla olleiden ja suurten ikäluokkien ansiota. Uudet sukupolvet valittavat köyhyyttä ja kurjuutta. Asevelvolliset kerjäävät vieläkin veteraaneille (järjestöpampuille) rahaa, niin etttä oikein hävettää. Maansa myyjiä ja sanansa syöjiä koko nykyinen paskasakki. Tuhoavat maan myymällä kaiken irtisaamansa kansallisomaisuuden ulkomaille ja houkuttelemalla saatanallisia siirtolaisia pilvin pimein. Orjatyöhön tai oleskelemaan. Artisti maksaa, viimeiselle suomalaiselle suodaan toki Nööbelin Dynamiittitehtaan paketti rauhanpalkinnon kera. Palmunlehvillä.
Hurraaisänmaallisuus ei ole muotia mutta silläkin on vielä kannattajansa. Happy Halloween!
Sodan jälkeen on kyll huono kuvaus määrittelemään vuotta 1956.
Onhan se sodan jälkeen tai sodanjälkeinen aikakausi. Sodan käynyt sukupolvi siellä kävi painia, kun kapitalismin aave sai taas pyörät pyörimään. Urho Kaleva Kekkonen nousi valtaistuimelle ja samana päivänä alkoi yleislakko, suurin ja kaunein. Toivottavasti viimenenkin. Kyllä siinä tavallaan aikakausi vaihtui.
Quote from: Radio on 03.11.2018, 20:35:31
Onhan se sodan jälkeen tai sodanjälkeinen aikakausi. Sodan käynyt sukupolvi siellä kävi painia, kun kapitalismin aave sai taas pyörät pyörimään. Urho Kaleva Kekkonen nousi valtaistuimelle ja samana päivänä alkoi yleislakko, suurin ja kaunein. Toivottavasti viimenenkin. Kyllä siinä tavallaan aikakausi vaihtui.
Kylläpä vain. Voidaan laskea alkaneen aikakausi jonka aikana maassamme hyvinvointi nousi ja uhosi. Aikakautta kesti -90 luvulle jonka lamaan voitaneen hyvinvoinnin uhon lakanneen ja tilalle tuleen markkinat, mokutuksen ja elämän yleisen epävarmuuden.
Työelämä ja sen mukana muukin elämä jotenkin jakautuu. Persvakoäijien elintaso tuppaa laskemaan samaan aikaan kun korkeastikoulutetut sijoittuvat kansainvälisiin firmoihin koodaamaan sovelluksia joiden takoitus kytätä ja myydä.
Mutta niinhän se menee. Se on varmaan sitä evoluutiota. Luulenpa, että hyvinvointivaltiomalli on omituinen anomalia historiassa. Anomalia jonka varmaankin meillä mahdollisti kakkosrähinän aikaansaama yhteenkuuluvuuden tunne.