Juttu pari päivää vanha, mutta en löytänyt Hommalta merkkiäkään tästä. Nukkuvatko netsit?
Teksti on maksumuurin takana. Lukuoikeuden omaavat voisivat kiihottaa hommalaisia lainaamalla tekstistä mehukkaimmat osiot :P
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/
QuoteVUONNA 2015 alkanut pakolaiskriisi on repinyt Euroopan politiikkaa jo useiden vuosien ajan ja siivittänyt maahanmuuttoon ja EU-politiikkaan kriittisesti suhtautuvia oikeistopopulistisia puolueita vallan kamareihin.
Yksi nykyistä turvapaikkapolitiikkaa vastustavien yleisimmistä argumenteista on taloudellinen; suuren tulijamäärän uskotaan romuttavan julkisen talouden ja sosiaaliturvajärjestelmät ympäri Eurooppaa.
Vasta julkaistu ranskalainen makroekonominen analyysi ei kuitenkaan tue tätä väitettä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin turvapaikanhakijoiden vaikutusta isäntämaan julkisten palveluiden rahoitukseen, verotuloihin, bruttokansantuotteeseen ja työttömyystilastoihin.
Tutkijat havaitsivat, että turvapaikanhakijat eivät heti saapumisensa jälkeen tuo sen enempää merkittäviä tappioita kuin voittojakaan vastaanottajamaalleen, eli puheet tulijoiden aiheuttamasta taakasta kansantaloudelle olisivat liioiteltuja.
Tuohon liittyen: https://www.suomenuutiset.fi/ranskalaistutkimus-vaittaa-turvapaikanhakijoiden-hyodyttavan-taloutta-pohjoismainen-tilastotiede-kertoo-video/
Minua kiinnostaisi niiden 2015 ja jälkeen saapuneiden kohdalta se kehitys...
Tästä pääsee kiinni itse juttuun:
Macroeconomic evidence suggests that asylum seekers are not a "burden" for Western European countries
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full (http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full)
Quote from: migri on 22.06.2018, 12:57:09
Minua kiinnostaisi niiden 2015 ja jälkeen saapuneiden kohdalta se kehitys...
Tästä pääsee kiinni itse juttuun:
Macroeconomic evidence suggests that asylum seekers are not a "burden" for Western European countries
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full (http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full)
Taas nollatutkimus jossa tutkimustulos on jo tiedossa.. Tässä särähtää korvaan sana "burden" joka suomentuu aika tarkasti taakaksi. Mistäköhän johtuu että Euroopan maat käyttävät "taakanjakomekanismia" eikä oikein kukaan halua haalia tätä rikkautta maahansa?
Quote from: migri on 22.06.2018, 12:57:09
Minua kiinnostaisi niiden 2015 ja jälkeen saapuneiden kohdalta se kehitys...
Tästä pääsee kiinni itse juttuun:
Macroeconomic evidence suggests that asylum seekers are not a "burden" for Western European countries
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full (http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full)
On selvää, että tutkimuksen tulokset eivät vastaa todellisuutta (esim. turvapaikkaturistien määrän kasvu ei voi lisätä julkisen talouden ylijäämää välittömästi).
Jonkun tilastollisiin malleihin perehtyneen pitäisi löytää tämän tutkimuksen menetelmissä oleva virhe, ennen kuin sitä aletaan käyttämään turvapaikkaturismin edistämiseen.
Quote from: Tomatoface on 22.06.2018, 13:27:02
Taas nollatutkimus jossa tutkimustulos on jo tiedossa.. Tässä särähtää korvaan sana "burden" joka suomentuu aika tarkasti taakaksi. Mistäköhän johtuu että Euroopan maat käyttävät "taakanjakomekanismia" eikä oikein kukaan halua haalia tätä rikkautta maahansa?
No koska eivät ole vielä lukeneet tätä uusinta uutta olevaa tutkimusta. Kohta alkaa haaliminen. SM-Mykkäsen (pun not intended) kohdallahan se on jo alkanut...
Quote from: migri on 22.06.2018, 12:57:09
Tästä pääsee kiinni itse juttuun:
Macroeconomic evidence suggests that asylum seekers are not a "burden" for Western European countries
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full (http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full)
Pitääpä lueskella tuo kun ehtii. Toistaiseksi tässä käännös paperin abstraktista.
QuoteAbstrakti
Tämän paperin tarkoituksena on arvioida Länsi-Eurooppaan 1985-2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden talous- ja finanssivaikutuksia. Se tukeutuu empiiriseen metodologiaan, jota käytetään yleisesti rakenteellisten shokkien ja ohjelmien makroekonomisten vaikutusten arviointiin. Paperi osoittaa, että turvapaikanhakijoiden virrat eivät heikennä vastaanottavan maan taloustuotosta tai julkisen talouden tasapainoa, koska turvapaikanhakijoista aiheutuva julkisten menojen lisäys enemmän kuin kompensoituu verotulojen kasvuna ilman siirtoja. Kun turvapaikanhakijoista tulee pysyviä maan asukkaita, niin heidän vaikutuksensa muuttuu positiiviseksi.
... eli väitteinä on, että BKT ei heikkene (no ei varmaan, sillä vain BKT/hlö heikkenee) ja toisekseen valtion matukulut muuttuvat valtion saamien verojen kautta nettovoitoksi (millähän ihmeen mekanismilla? Jos tuo pitää paikkansa, niin silloin on keksitty ikiliikkuja).
Toistaiseksi empiria ei osoita kuitenkaan matuista koituvaa profittia:
Quote from: akez on 06.05.2018, 14:44:28
Saksa käyttää 110 miljardia euroa pakolaisiin 6 vuodessa
Laittomat maahanmuuttajat tulevat maksamaan saksalaisille kolmanneksen valtion vuosibudjetista
Komsomolskaja Pravda 4.5.2018 juttu venäjäksi (https://www.kompravda.eu/daily/26826.7/3864688/)
On selvinnyt paljonko Saksalta tulee kulumaan rahaa Lähi-idän sodan alkamisen jälkeen Eurooppaan tulvineiden valtavien pakolaisaaltojen vastaanottoon ja majoittamiseen.
Saksan 4-vuotisen budjettiesityksen (Bundestag tulee käsittelemään sen päivityttyä versiota 15. toukokuuta) mukaan tänä vuonna "uusien saksalaisten" tarpeita varten odotetaan kuluvan 21,39 miljardia euroa. Se on enemmän kuin vuonna 2016 ja 2017 (silloin tähän meni 20,45 miljardia euroa vuodessa). Kuitenkin kauden kolmen viimeisen vuoden aikana (2019-21) "pakolaisbudjetin" keskimääräisten vuosittaisten kulujen odotetaan olevan "vain" 16 miljardia euroa.
(...)
2018-05-04 Saksa: Valtion budjetista 110 miljardia euroa pakolaisiin 6 vuodessa (https://hommaforum.org/index.php/topic,125760.msg2876897.html#msg2876897)
Lainaus edellä mainitusta ketjusta:
Quote from: akez on 06.05.2018, 15:34:15
Die Weltin juttu (http://www.welt.de/wirtschaft/article149234485/Fluechtlingskrise-koennte-fast-eine-Billion-Euro-kosten.html) (25.11.2015) turvapaikkakriisin kustannuksista Saksalle.
(...)
Raffelhüschen laskee veronmaksajiin kohdistuvan pysyvän fiskaalisen kuormituksen olevan 17 miljardia euroa per vuosi, jos pakolaiset integroituvat nopeasti työmarkkinoille. Hänen arvionsa on matalampi, kuin kilpailevien kollegoiden. Nykyarvo-menetelmän mukaan laskien, kattaen kaikki kulut ja sosiaaliturvan pakolaisen elinaikana, päädytään Raffelhüschenin mukaan kauhistuttavaan summaan: Vaikka maahanmuuttajat onnistuttaisiin integroimaan työmarkkinoille 6 vuoden sisällä, niin "pitkän tähtäimen lisäkustannukset ovat 900 miljardia euroa", sanoo hän.
900.000.000.000 - eli lähes biljoona euroa. Noin kolmannes Saksan talouden tuotannosta [bkt]. Näin paljon Saksa joutuu laittamaan sivuun kattaakseen pakolaiskriisin kustannukset. Ja nämä ovat vielä lukuja, jotka perustuvat siihen, että kaikki sujuu suhteellisen hyvin, painottaa Raffelhüschen. Hän pitää tätä "epärealistisen positiivisena skenaariona." Eli, että pakolaismäärät laskisivat taas ensi vuodesta lähtien ja pakolaiset löytäisivät 6 vuoden sisällä työpaikan työmarkkinoilta. Kyse on ahdistavasta määrästä rahaa.
Eivätpä näytä ne Suomen kuvalehden tutkimuksen tekijöiden postuloimat verotulojen kasvut sittenkään realisoituvan.
Toki näin, jos katsotaan että velkaantuminen on hyväksi taloudelle.
Esimerkki taloustieteestä, tällä esimerkillä perhe kakkonen hyötyy taloudellisesti kahdesta lisähenkilöstä, suhteessa perhe ykköseen. Vaikka joutuu ottamaan 2000€ lainaa, niin kaun kunnes pää tulee vetävän käteen. Tuonne päähän asti poliitikot, media, taloustieteilijät eivät halua tai kykene näkemään.
Perhe 1. 4 henkeä, tulot 4000€, menot 4000€ "BKT" 8000€
Perhe 2. 6 henkeä, tulot 4000€, menot 6000€ "BKT" 10000€
Uutinen parin vuoden takaa:
Quote
Viime vuonna Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista työikäisiä on noin 25 000
Ammatillista koulutusta ei kovin paljoa ole, sitä löytyy noin 10–20 prosentilta, korkeasti koulutettuja on selvästi alle 10 prosenttia, Puisto luonnehtii.
Lisäksi joka viides ei Puiston mukaan ole edes omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaitoinen ja englantia hakijoista osaa enimmillään joka kymmenes.
https://yle.fi/uutiset/3-8661385 (https://yle.fi/uutiset/3-8661385)
Kaikkein eniten Euroopan talous hyötyy turvapaikanhakijoista, jos nämä jäävät kotimaihinsa.
Quote from: krauta on 22.06.2018, 15:47:12
Toki näin, jos katsotaan että velkaantuminen on hyväksi taloudelle.
Esimerkki taloustieteestä, tällä esimerkillä perhe kakkonen hyötyy taloudellisesti kahdesta lisähenkilöstä, suhteessa perhe ykköseen. Vaikka joutuu ottamaan 2000€ lainaa, niin kaun kunnes pää tulee vetävän käteen. Tuonne päähän asti poliitikot, media, taloustieteilijät eivät halua tai kykene näkemään.
Perhe 1. 4 henkeä, tulot 4000€, menot 4000€ "BKT" 8000€
Perhe 2. 6 henkeä, tulot 4000€, menot 6000€ "BKT" 10000€
Mikä parasta, tutkimus väittää, että turvapaikkaturistit vähentävät velkaantumista saapumishetkestään lähtien (alimmainen käyrä).
Jokainen voi miettiä tutkimuksen uskottavuutta tuon väitteen valossa. ;D
Selailin tuon paperin, koska se on aika lyhyt. Vaikuttaisi olevan täydellistä pseudotiedettä. Paperissa esitellyt tulokset perustuvat niin sanottuun impulssivasteanalyysiin, joka on sinänsä ihan validi tapa tehdä aikasarja-analyysiä.
Impulssivasteet puolestaan perustuvat sille, että aikasarjadatasta on estimoitu ns. vektoriautoregressiomalli (VAR). Paperissa ei kuitenkaan lainkaan tuoda esille estimoidun VAR-mallin ekonometrisiä ominaisuuksia, vaan vain nämä impulssivasteet, jotka näyttävät olevan täyttä huuhaata. Eli ne on saatu mallista, joka ei ole validi kuvamaan aikasarjojen dataa generoivaa prosessia.
Pelkät impulssivasteet eivät yksinään kerro yhtään mitään kuvattavasta asiasta/ilmiöstä. Impulssivasteilla on informaatioarvoa vain silloin kun alla oleva VAR-malli on kurantti, mm. virhetermien autokorreloimattomuus, mallin stabiilisuus.
Paperi:
http://advances.sciencemag.org/content/advances/4/6/eaaq0883.full.pdf
Quote from: krauta on 22.06.2018, 15:47:12
Toki näin, jos katsotaan että velkaantuminen on hyväksi taloudelle.
Esimerkki taloustieteestä, tällä esimerkillä perhe kakkonen hyötyy taloudellisesti kahdesta lisähenkilöstä, suhteessa perhe ykköseen. Vaikka joutuu ottamaan 2000€ lainaa, niin kaun kunnes pää tulee vetävän käteen. Tuonne päähän asti poliitikot, media, taloustieteilijät eivät halua tai kykene näkemään.
Perhe 1. 4 henkeä, tulot 4000€, menot 4000€ "BKT" 8000€
Perhe 2. 6 henkeä, tulot 4000€, menot 6000€ "BKT" 10000€
Tähän paperin argumentti taitaa pohjautua. Valtion velanotto kasvattaa hetkellisesti valtion BKT:tä, mutta BKT nuppia kohden pienenee. Ilmeisesti velanotto nähdään hyvänä asiana, sillä se tulkitaan turhan usein investoinniksi johonkin ainakin Suomessa. Näissä unohtuu, että valtion investointien hyöty on yleisesti ottaen suhteellisen pieni, sillä vaikka kuinka pitäisi bisneksen kukoistaa sosialistien mielikuvissa, näin ei kuitenkaan tapahdu käytännössä. Koska ei ollut sittenkään kysyntää, vaikka mielikuvissa piti olla.
Luotan jäsen
@Econ101 analyysiin. En jaksaisi itse alkaa lukemaan tuota, sillä vaikka tilastomatematiikka onnistuukin, näyttää papru käyttävän termistöä jota en fyysikkona tunne. Tai tunnen, mutta "impulssivaste" on näemmä omittu taloustieteeseen terminä, joka tuskin on analoginen siihen miten sen itse käsitän. Kiitoksia kuitenkin linkkaamisesta, jos sitä jossain vaiheessa sivistäisi itseään taloustieteen julkaisujen suuntaan. Kiitoksia pseudotieteen alasapumiseen käytetystä työstä.
Suomen osalta pää on tulossa vetävän käteen - ja tähän totean, että luojan kiitos siitä. Muutaman julkaisun mukaan 2020 olisi käännekohta, missä maailmantalous siirtyy matalasuhdanneaikaan.
Millä helvatalla tämän tieteellisen hulluuden saisi loppumaan? Kuvittelisi arkijärjen sanovan dekaaneille, että kohta heidän laitostensa tarjoamilla tutkinnoillaan ei ole mitään väliä, mikäli sama touhu jatkuu. Länsimaiden kehityksen osalta merkittävimmät yliopistojen tiedekunnat ovat ylivoimaisesti luonnontieteelliset, teknilliset ja lääketieteelliset tiedekunnat. Näiden kautta 1800- ja 1900-luvun kaula kilpailijavaltioihin kurottiin. Lieneekö systeemi kääntymässä taas yliopistojen osalta teologien väittelyiksi siitä oliko Maria neitsyt vai ei?
Jännä miten Oikea Mielinen™ talouden akakoomikko saa velatkin saataviksi. Meiltä punaniskajunteilta temppu ei onnistu kuin kohtalaisessa kännissä. Ja sittenkin ne velat on aamukrapulassa vastassa.
Saa nähdä millaisen krapulan nämä akakoomikot saavat kun se totuus näistä luku- ja kirjoitustaidottomista ananastukkaisista moniosaajista relisoituu.
Quote from: Akezin käännös huuhaa-tutkimuksestaPaperi osoittaa, että turvapaikanhakijoiden virrat eivät heikennä vastaanottavan maan taloustuotosta* tai julkisen talouden tasapainoa, koska turvapaikanhakijoista aiheutuva julkisten menojen lisäys enemmän kuin kompensoituu verotulojen kasvuna ilman siirtoja.**
*BKT:n huonous mittarina onkin jo käsitelty muiden toimesta, ei siitä sen enempää. Ikkunoiden rikkominen, jne.
** Tämähän pitänee täysin paikkansa tilanteessa, jossa elintasoturisteista syntyneet kustannukset katetaan maan omien kansalaisten verorasitusta lisäämällä. Eli sama asia siis, jota liitekuvassa käsitellään Verkkosukan toimesta. Moniko vero-, tai veroluonteinen maksu on esimerkiksi Suomessa alentunut viime vuosina?
Jännä juttu muuten: turviksista aiheutuneita kustannuksia ei (ainakaan Suomessa) pystytty millään laskemaan, mutta silti tiedetään varmaksi, että hyötyähän niistä aavikkoturhapuroista (kansantaloudelle) aivan varmasti on? Eh?
Quote from: Akezin käännös huuhaa-tutkimuksestaKun turvapaikanhakijoista tulee pysyviä maan asukkaita, niin heidän vaikutuksensa muuttuu positiiviseksi.
Bingo. Siinä se sitten tuli. Virke, joka paljastaa koko tutkimuksen täydeksi hevonpaskaksi. Ei tarvitse kuin tarkastella muutaman suurimman huma-matu-ryhmän työllistymisastetta ja huoltosuhdetta, niin sen jälkeen pikkulapsikin ymmärtää tuon väitteen täydeksi valeeksi.
e:typo
Quote from: ÄmTeeAa on 22.06.2018, 17:37:25
"impulssivaste" on näemmä omittu taloustieteeseen terminä, joka tuskin on analoginen siihen miten sen itse käsitän. Kiitoksia kuitenkin linkkaamisesta, jos sitä jossain vaiheessa sivistäisi itseään taloustieteen julkaisujen suuntaan. Kiitoksia pseudotieteen alasapumiseen käytetystä työstä.
Aikasarja-analyysissä tuo impulssivaste kertoo sen, miten estimoitu (dynaaminen) malli reagoi shokkeihin. Yksinkertaistaen, on estimoitu malli eli tutkijalla on kerroinmatriisi, jonka hän on estimoinut datasta ja joka kuvaa datan lineaarisia, viivästettyjä riippuvuuksia. Sitten estimoituun malliin syötetään shokki (=impulssi), joka tässä esimerkissä oli matujen maahantulo. Impulssivaste saadaan siitä, miten kerroinmatriisin potenssit käytäyttäytyvät yli ajan. (Riippuen mallin ns. spesifikaatiosta kerroinmatriisien lukumäärä vaihtelee). Homma olisi aika yksinkertaista selittää yhtälöllä, mutta olkoon, tuskin foruumilaisilla hirveesti kiinnostusta ekonometriaan on. ;)
Makrotaloustieteessä tehdään todella paljon empiiristä analyysiä tällä tavalla, impulssivastein, mutta kuten sanottu, jos alla oleva estimoitu malli ei ole pätevä, niin impulssivasteiden informaatioarvo on nolla.
Eli kyllä se tosiaan on analoginen minun tuntemani impulssivasteen osalta. Mutta kyseessä on monimutkaisempi juttu, jos mukana on kerroinmatriisi, eikä kerroinvektori. Älytöntä jos tuota ei ole aukaistu julkaisussa millään tavalla! Miten tuo on päässyt revieweriltä lävitse?
Näin huteralta pohjaltako taloustieteellisiä julkaisuja tehdään? Ja näistä sitten valkataan vihervasuriston puolelta agendaan sopivia tapauksia. Kun artikkeli on kerran julkaistu lehdessä, niin onhan se silloin vertaisarvioitu, ja sen on pakko olla totta. Muuten väität itseäsi fiksumpia vastaan. Omituista tässä on se, että vertaisarviointi saattaa vielä toimia edes jollain tavalla teknillisissä ja luonnontieteellsissä julkaisuissa, mutta ristiriitaisesti näiden alojen vertaisarvioinnilla on siellä vähiten suoria vaikutuksia yhteiskuntaan. Selkeästikin asia on päinvastoin muilla tieteenaloilla. Hitto että sylettää kattella tätä alennustilaa.
Minulle on jäänyt epäselväksi, missä vaiheessa yliopistoissa meni pieleen Euroopassa? Suomessa tämä linkittyy lähinnä 90-luvun koulutuspoliittisiin munauksiin ja sitä seuranneeseen yliopistojen rahotusmalliin. Mutta entä Euroopassa, sieltähän "uudistukset" ovat tänne tulleet?
^Tuo ei ole taloustieteellinen journaali. Niissä on kivenkovat vaatimukset.
Aikasarja-analyysissä impulssivasteanalyysi on aina moniuloitteinen (estimoidaan parametrimatriisi/-matriiseja). Et pysty kuvaamaan oikein mitään taloudellista ilmiötä niin, että ainoana selittävänä tekijänä on muuttuja itse viivästettynä, jolloin estimoituna olisi parametrivektori.
Lisäys: Yllä on kuvattu ns. VAR-malleista, jollaista siinä matu-tutkimuksessa oli käytetty. On mahdollista tehdä tietenkin myös OLS-malleja eli lineaarisia regressioita, jossa kaikki selittävät muuttujat ovat eksogeenisia. Tällöin estimoidaan parametrivektoreita, mutta OLS-malleja ei käytetä impulssivasteanalyysiin.
Tutkijat ovat kyllä laittaneet myös yhtälöt erilliseen paperiin.
http://advances.sciencemag.org/content/advances/suppl/2018/06/18/4.6.eaaq0883.DC1/aaq0883_SM.pdf
Juhani Huopainen kommentoi ko. artikkelia FB:ssä
https://www.facebook.com/juhani.huopainen/posts/10156757670129206
QuoteSuomen Kuvalehdessä viitataan tuoreeseen ranskalaiseen tutkimukseen maahanmuuton, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten talousvaikutuksista.
1) Tutkimuksessa käytetty regressiomalli pohjaa ajatukseen, että pääasiallisesti työttöminä olevat turvapaikanhakijat & pakolaiset aiheuttavat julkiselle sektorille menoerän ainakin alkuvaiheessa, mutta koska heidän eläminen, asuttaminen jne. lisää talousaktiviteettia, siitä seuraa myös valtion verotulojen nousua ja siksi humanitaarinenkin maahanmuutto olisi käytännössä taloutta kasvattava ja julkisen sektorin tilannetta parantava.
2) Tässä on pari isoa ongelmaa - ensinnäkin, tiedetään oikein hyvin, että julkisten menojen kasvattaminen kasvattaa myös taloudellista toimeliaisuutta. Vaikka menot kasvaisivat, mutta jos BKT kasvaa enemmän, suhdeluku menot/BKT muuttuu parempaan suuntaan.
3) Toiseksi, en luota tämäntyyppisiin regressiotutkimuksiin, koska mukaan valitut muuttujat eivät välttämättä ole kattavat. Esimerkiksi siirtolaiskriisin kanssa samoihin aikoihin tapahtunut taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen 2015- nojaa vahvasti EKP:n tuomiin alhaisiin korkoihin ja vaikkapa markkinoiden ennakoimiin Trumpin veronalennuksiin. Tämäntyyppistä tutkimusta ei oikeastaan pitäisi tehdä näin pienellä muuttujamäärällä, ja ylipäätään sen tekeminen top-down-menetelmällä on mielestäni typerää.
Taloudellisesti järkeenkäyvän (kyllä, tutkimuksessa usein pitää käyttää "does this make sense"-kysymystä) tuloksen saamiseksi bottom-up-lähestymistapa on paljon parempi.
4) Avainkysymys on - jos kantaväestön työllisyysaste on esim. 75% ja tulotasonormalisoituna vertailukelpoinen työllisyysaste pakolaisegmentillä on pitemmänkin maassaoloajan jälkeen vaikkapa 20%, miten tuo väestönryhmä muka kasvattaa taloutta siten, että julkisen talouden kestävyys ei heikkene?
Ei, it does not make sense. Mikäli ranskalaisten malli pitäisi paikkansa, silloin Suomeen pitäisi välittömästi tuoda vaikkapa 200 miljoonaa ihmistä, ja vaikka heistä olisi työelämän ulkopuolella 160 miljoonaa työttömäksi, niin ei haittaa, koska lisääntynyt kulutuskysyntä ja siitä syntyvä verotulojen nousu on suurempaa kuin 160 miljoonan työttömän elättämisestä aiheutuvat kulut.
It does not make sense.
Linkit kommenttiosiossa tämän jälkeen.
Quote from: kivimies on 22.06.2018, 20:28:01
Tutkijat ovat kyllä laittaneet myös yhtälöt erilliseen paperiin.
http://advances.sciencemag.org/content/advances/suppl/2018/06/18/4.6.eaaq0883.DC1/aaq0883_SM.pdf
Eivät ole. Siellä ei yhä edellenkään ole mallia, jonka he ovat estimoineet eikä mallin ns. diagnostiikkaa raportoituna vaan
joukko yleisiä yhtälöjä, joita he ovat ilmeisesti käyttäneet estimointiensa perustana. Estimoinnin tuloksia ei kuitenkaan ole raportoitu, ja - ennen kaikkia - mallin diagnostiikkaa ei ole raportoitu, joten ei voi tietää, kuinka roskaa se heidän mallinsa on.
Lisäys: Mielestäni suurin puute on se, että he eivät ole raportoineet mallin virhetermien diagnostiikkaa, joka sisältää mm. analyysin virhetermien autokorelloituneisuudesta. Virhetermien käyttäytyminen lopulta kertoo sen, kuinka hyvin estimoimasi mallisi toimii tarkasteltavana olevan ilmiön mallintamiseen. Virhetermien tulisi olla ns. valkoista kohinaa.
"Tutkimuksessa käytetty regressiomalli pohjaa ajatukseen, että pääasiallisesti työttöminä olevat turvapaikanhakijat & pakolaiset aiheuttavat julkiselle sektorille menoerän ainakin alkuvaiheessa, mutta koska heidän eläminen, asuttaminen jne. lisää talousaktiviteettia, siitä seuraa myös valtion verotulojen nousua ja siksi humanitaarinenkin maahanmuutto olisi käytännössä taloutta kasvattava ja julkisen sektorin tilannetta parantava."
Tuon mallin mukaan Lapin polttaminen oli sitten onnenpotku Suomelle.
Quote from: Pkymppi on 22.06.2018, 20:59:53
Tuon mallin mukaan Lapin polttaminen oli sitten onnenpotku Suomelle.
Kyllähän se merkittävästi kasvatti bruttokansantuotetta, kun kaikki jouduttiin rakentamaan uudelleen. Ja Suomen sijoitus elintasovertailuissa tietenkin koheni.
Tämä tietysti on taas moneen kertaan esitetty rinnastus, mutta jos kerran kehitysmaalaisen töissä käymättömän joutoväen elättäminen, asuttaminen ym. hyysääminen on taloudelle hyödyllistä, miksi samaa vaikutusta ei saavuteta järjestämällä jokaiselle suomalaiselle vanhukselle, vammaiselle ym. kuninkaaliset oltavat ja jopa suuremmissa määrin koska ei scania, puukkokepposet ja muut allahuakbar-ongelmat?
^...ja se seuraava looginen kysymys: miksei niistä turvapaikanhakijoista ole vastaavaa hyötyä niiden lähtömaiden, kotipaskastanioiden talouksille? Mitä ihmettä se rajan ylittäminen Eurooppaan ja papereiden mereen heittäminen muuttaa ihmisessä niin perusteellisesti?
^
No niinpä.
Ainakin minulle menisi paremmin läpi jos suvakit vain sanoisivat, että he haluavat pelastaa reppanat euroopan lihapatojen ääreen. Heille jokainen ananastukka on yksilö jolle he haluavat paremman elämän.
Pohjimmiltaanhan tässä on kyse meidän nuivien tavasta tuijottaa numeroita ja tilastoja. Vastapuolella pullero ja kaverinsa pampula katsovat palleroa joka katsoo vastaan ruskeilla silmillään.
Siinä kohtaa pullero ja pampula ovat valmiita antamaan pallerolle elämän euroopassa. Eivät he mieti mitä kymmenentuhatta palleroa maksaa. Heille on tärkeää saada se oma pallero keittämään riisiä.
Pohjimmiltaa tässä on kyseessä tilastot vastaan pampuloiden ja pulleroiden halu ja usko maailmanparannukseen. Pampulat ja pullerot pitävät meitä nuivia ikävinä ihmisinä koska me tuomme framille sellaiset ikävät asiat kuten talous, raha ja turvallisuus.
Quote from: Kari Kinnunen on 22.06.2018, 21:55:23
Vastapuolella pullero ja kaverinsa pampula katsovat palleroa joka katsoo vastaan ruskeilla silmillään.
Siinä kohtaa pullero ja pampula ovat valmiita antamaan pallerolle elämän euroopassa. Eivät he mieti mitä kymmenentuhatta palleroa maksaa.
Tästä tuli mieleen uutisartikkeli siltä ajalta, kun somppuja alkoi virtamaan Neuvostoliitosta Suomeen vuonna 1991. Somppujen mukana oli pieniä käkkärätukkaisia lapsiakin, joita jutussa haastatellut suomalaisnaiset ihastelivat suorastaan "syötävän ihanina" :)
Quote from: Mika on 22.06.2018, 21:04:46
Quote from: Pkymppi on 22.06.2018, 20:59:53
Tuon mallin mukaan Lapin polttaminen oli sitten onnenpotku Suomelle.
Kyllähän se merkittävästi kasvatti bruttokansantuotetta, kun kaikki jouduttiin rakentamaan uudelleen. Ja Suomen sijoitus elintasovertailuissa tietenkin koheni.
Oho.
Mutta Toimiiko tuo menetelmä elintason parantamiseksi vain Suomen Lapissa?
.. Noin helppo menetelmä, eikä käytetä muualla, miksi ei käytetä?
Quote from: ÄmTeeAa on 22.06.2018, 20:12:08Minulle on jäänyt epäselväksi, missä vaiheessa yliopistoissa meni pieleen Euroopassa? Suomessa tämä linkittyy lähinnä 90-luvun koulutuspoliittisiin munauksiin ja sitä seuranneeseen yliopistojen rahotusmalliin. Mutta entä Euroopassa, sieltähän "uudistukset" ovat tänne tulleet?
Mieleen tulee, että monissa Euroopan maissa yliopistojen rahoittajina ja päättäjinä voi toimia liike-elämän/pankkien johtohahmoja, jotka uskovat hyötyvänsä siitä, että "työvoiman tarjonta" ja julkisen velanotto lisääntyy reippaasti (vaikka se tarjonta olisi aika toistaitoistakin).
Laitanpa aika villin ajatuksen ilmoille - siinä vaiheessa kun sadoilla miljoonilla euroilla "tieneisteillä" yritetään hyvittää menehtyneitä ihmishenkiä euroopassa turvapaikanhakijoiden takia, ollaan ihan helvetin hukassa ja kujalla. Noh, ehkä joku Sipilä, Merkel ja muut saastaiset kapitalistisiat voivat jopa asioita unohtaakin, koska raha.
Minä en.
QuoteTurvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus
Tutkijat analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.
Suomen kuvalehti 20.6.2018 21:01 linkki artikkeliin (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/)
Vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi on repinyt Euroopan politiikkaa jo useiden vuosien ajan ja siivittänyt maahanmuuttoon ja EU-politiikkaan kriittisesti suhtautuvia oikeistopopulistisia puolueita vallan kamareihin.
Yksi nykyistä turvapaikkapolitiikkaa vastustavien yleisimmistä argumenteista on taloudellinen; suuren tulijamäärän uskotaan romuttavan julkisen talouden ja sosiaaliturvajärjestelmät ympäri Eurooppaa.
Vasta julkaistu ranskalainen makroekonominen analyysi ei kuitenkaan tue tätä väitettä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin turvapaikanhakijoiden vaikutusta isäntämaan julkisten palveluiden rahoitukseen, verotuloihin, bruttokansantuotteeseen ja työttömyystilastoihin.
Tutkijat havaitsivat, että turvapaikanhakijat eivät heti saapumisensa jälkeen tuo sen enempää merkittäviä tappioita kuin voittojakaan vastaanottajamaalleen, eli puheet tulijoiden aiheuttamasta taakasta kansantaloudelle olisivat liioiteltuja.
(...)
Luin tuon alkuperäisen artikkelin. Olivat tehneet tutkimusta näin (referaatti keskeisistä kohdista):
QuoteTutkimuksessa käytetään 15 Länsi-Euroopan maan tilastoja ajalta 1985-2015 (Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Ireland, Iceland, Italy, the Netherlands, Norway, Spain, Sweden, Portugal, and the UK).
Tutkimuksessa on mukana kaksi kv. muuttoliikkeeseen liittyvää muuttujaa (Eurostat):
1. Turvapaikanhakijat mitattuna vuoden lopussa käsittelyssä olevien ensimmäisten hakemusten määrällä.
2. Nettomaahanmuutto: Nettomaahanmuutto tuhatta asukasta kohden. Data väestötilastoista, joissa ei ole mukana tilapäisiä asukkaita, kuten turvapaikanhakijoita.
Tutkittiin kuinka talouden muuttujat reagoivat edellisiin maahanmuuttomuuttujiin. Käytössä reaali BKT per henkilö ja työttömyysaste. Lisäksi käytetään samoja julkisen talouden indikaattoreita, joita käytetään fiskaalisten shokkien kerroinvaikutuksia selvittävissä tutkimuksissa. Käytössä on kaksi tärkeintä: Julkiset menot (yleiset valtion kulut ja investointimenot) ja nettoverot (valtion yleiset verotulot miinus siirtomenot). Näiden lukujen lähteenä OECD. Lisäksi on laskettu julkisen talouden tase vähentämällä julkiset menot nettoveroista ja jakamalla tulos BKT:llä.
Konstruoitiin ja estimoitiin "a panel vector autoregressive (VAR) model". Tämä poikkeaa staattisista ja dynaamisista kansantalouden tilinpidon malleista, sillä metodi sisältää muuttujien välisiä vuorovaikutuksia, eikä se tee oletuksia taloudellisten muuttujien kasvusta. Poikkeaa myös yleisen tasapainon malleista. VAR-menetelmät perustuvat vain dataan, eivätkä ne määritä teoreettista mallia; näitä ominaisuuksia arvostetaan varmasti kun käsitellään tieteellisesti maahanmuuttoa ja turvapaikkoja koskevia sensitiivisiä aiheita.
Datan kattavuus ei mahdollista analyysin tekemistä kullekin maalle erikseen.
Malli rakennettiin kahdessa vaiheessa. Ensin arvioitiin tilastollinen malli ilman maahanmuuttomuuttujia ja analysoitiin talouden reaktiot keynesiläisiin ärsykeshokkeihin. Sitten arvioitiin koko malli lisäämällä mukaan turvapaikanhakijat ja muuttoliikevirrat.
Arviomme osoittavat, että näillä shokeilla (turvapaikanhakijat/nettomaahanmuutto) on positiivinen vaikutus Euroopan talouksiin: Ne lisäävät merkittävästi bruttokansantuotetta per henkilö, ne vähentävät työttömyyttä ja parantavat julkisen talouden taseita; lisääntyneet julkiset menot, joita tavallisesti kutsutaan "pakolaistaakaksi", eivät vain palaudu täysin takaisin, vaan jopa ylittyvät kasvaneiden verotulojen johdosta. Maahanmuuton nettovirran shokkivaikutus on positiivinen jo shokkia koskevasta vuodesta lähtien ja se pysyy merkittävänä vähintään kaksi vuotta. Turvapaikanhakijoiden virralta menee pitempi aika vaikuttaa merkittävästi talouteen; merkittäviä positiivisia vaikutuksia on havaittavissa BKT:ssä 3-7 vuoden kuluttua shokin jälkeen. Havaittujen vaikutusten laajuudet myös vaihtelevat: Maahanmuuton nettovirrasta aiheutuvan shokin vaikutukset ovat vahvoja. BKT per henkilö kasvaa merkittävästi seuraavan 4 vuoden aikana kasvaen +0,32% kahdessa vuodessa shokin jälkeen; työttömyysaste laskee noin 0,14 prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa; julkisen talouden tase paranee 0,11 prosenttiyksikköä huippuarvoonsa, joka koittaa vuosi shokin jälkeen.
http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full
Eli VAR-menetelmä kaatuu jos data tai malli on poskellaan. Opiskeluajoilta muistan erään tapauksen, jossa USA:lle oli rakennettu kaksi massiivista ekonometristä mallia ja kun kumpaankin syötti saman shokin/ärsykkeen niin toisesta tuli ulos jotakin 2% kokonaisvaikutus ja toisesta 6% kokonaisvaikutus (luvut kuvaavat suuruusluokkia, detaljeja en enää muista). Ilmeisen aiheellisesti eräs opintovaatimuksiin silloin kuulunut artikkeli oli nimeltään jotakin sellaista kuin "Ekonometriset mallit - tiedettä vai alkemiaa".
Kansantaloudessa oli se mielenkiintoinen puoli, että vaikka kirjan sivulla olisi tullut vastaan mikä tahansa kaava- ja yhtälöviidakko, niin kun sitä oli aikansa perannut, niin sen takaa paljastui yleensä hämmästyttävän yksinkertainen ja maalaisjärjellä ymmärrettävissä oleva ajatus. Tuon VAR-menetelmän heikkous taas on se, että tutkijat pystyvät kyllä pyörittelemään dataansa, mutta he eivät kykene ikinä kertomaan ja kuvaamaan eksplisiittisesti millä ihmeellä luku-, kirjoitus-, kieli-, kulttuuri- ja ammattitaidoton turvapaikanhakija (joita suurin osa) kykenisi tuottamaan tuon kaiken mallin postuloiman hyvän vastaanottavalle yhteiskunnalle. Lisäksi kansantalouden tilinpidon tuottama konkreettinen ja reaalinen data osoittaa turvapaikanhakijoiden osalta jotakin aivan muuta kuin profittia.
Pari tutkimuksen dataa koskevaa huomautusta:
- Jos tutkimuksessa on huomioitu vain valtion budjetista löytyvät Suomen maahanmuuttoon liittyvät kulut, niin sitten en enää ihmettele tutkijoiden tuloksia. Tosiasiassa pitäisi ottaa huomioon kaikki kulut.
- Vuoden viimeisenä päivän käsiteltävänä olevien turvapaikkahakemusten määrä ei ole sama kuin maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden määrä. Maassa voi oleskella kielteiselläkin päätöksellä.
- Töihin tullut puolalainen sinkkuputkimies on yleensä profit, sillä maksaa veroja, mutta ei juuri tarvitse sossua, kunnes tuo perheensä perässään. Korkeasti koulutettu on myös yleensä profit, jos töissä. Maahanmuutto koostuu monista virroista, joiden profiilit voivat olla hyvin erilaisia. Siksi virtoja on syytä analysoida erikseen.
^Paperissa olevat tulokset eivät ole tuloksia. Se, että pyöritellään impulssivasteita tyhjän päällä ei ole tulos eikä mikään. Vaan sattuman tuottamaa huuhaata.
Vähän epäilen, etteivät ole kyenneet estimoimaan mallia, joka tyydyttävällä tavalla selittää dataa generoivaa prosessia eli että malli selittäisi tyydyttävällä tavalla esim. muutoksia julkisen talouden jäämässä tai muutoksia BKT:ssa. Aletaan olla siinä missä eräs ekonometrikko, joka teki regression jäätelön myynnin ja hukkumiskuolemien välillä. Sai tilastollisesti merkitsevät parametrit, jolloin totesi: lisääntynyt jäätelön myynti aiheuttaa hukkumisia.
Huonosti tehty tutkimus on pelkkää humpuukia, ja tämä tutkimus on huono (perkasin asiaa aiemmissa viesteissäni), siksi ovat julkaiseet sen jossain "nobody knows ei-kansis" -journaalissa.
QuoteTurvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus
Pitää paikkansa, jos turvapaikanhakijoiden kohdemaan alkuperäisväestö kuihtuu olemattomiin, niin turvapaikanhakijoista voi maan taloudelle olla jotain hyötyä?
Taloustiede on siitä kätevä yhteiskuntatiede, että sopivilla malleilla ja oletuksilla saadaan tuotettua aina halutut lopputulokset. Tätähän tehtiin paljon mm. Neuvostoliitossa ja muissa sosialistiblokin suunnitelmatalouksissa.
Jos humanitaarinen maahanmuutto ei sitten oikeasti olisikaan kuin suuri lottovoitto Euroopalle, niin aina voidaan perustella epäonnistuminen vaikkapa rakenteellisella rasismilla, joka ehkäisee huippuosaajia nostamasta taloutta ja työllisyyttä uusiin ennätyslukemiin.
Varmaa on vain se, että tulijat eivät kesken lopu.
Science Advances: Macroeconomic evidence suggests that asylum seekers are not a "burden" for Western European countries (http://advances.sciencemag.org/content/4/6/eaaq0883.full)
QuoteOur results suggest that the alleged migrant crisis currently experienced by Europe is not likely to provoke an economic crisis but might rather be an economic opportunity. We do not deny that large flows of asylum seekers into Europe pose many political challenges both within host countries and with respect to the European coordination of national policies. However, these political challenges may be more easily addressed if the cliché that international migration is associated with economic "burden" can be dispelled. In particular, we believe that the allocation mechanism for asylum seekers should be more dependent on political and diplomatic considerations than on economic concerns.
Quote from: Suomen KuvalehtiTutkijat havaitsivat, että turvapaikanhakijat eivät heti saapumisensa jälkeen tuo sen enempää merkittäviä tappioita kuin voittojakaan vastaanottajamaalleen, eli puheet tulijoiden aiheuttamasta taakasta kansantaloudelle olisivat liioiteltuja.
Älyllistä, tieteellistä ja journalistista epärehellisyyttä röyhkeimmillään. Tutkijoiden käyttämä malli yksinkertaisesti ei noteeraa turvapaikanhakijoiden saapumisensa jälkeen aiheuttamia merkittäviä kustannuksia (https://yle.fi/uutiset/3-8487839) kustannuksiksi. Malli ja tutkijat eivät kerro, mitä kautta ja missä ajassa edes suorat julkiset kustannukset tulisivat kuitatuiksi.
CNRS News: The Beneficial Effect of Migration on the Economy (https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-economy) 20.6.2018
QuoteWhat data do we have on how this affects a single country, like France, for example? Although the study concerns Europe, it is in fact individual national economies that must deal with the flow of permanent migrants and asylum seekers.
H. A.: Our study concerns a panel of Western European countries and our findings are valid overall for these countries. But we are unfortunately unable to analyze the effects of migration flows on the public finances of a given country due to insufficient temporal data.
Tutkimuksessa 15 Euroopan maata, mutta maakohtaisiin tuloksiin "ei ole riittävästi dataa". Aivan erityisen epäuskottava on yleistys, että heikosti koulutettujen ja työllistyvien turvapaikkamaahanmuutto olisi taloudellisesti kannattavaa kaikissa länsimaissa turvapaikkapolitiikasta, kotouttamispolitiikasta ja turvapaikanhakijoille myönnettävistä etuisuuksista riippumatta.
Olisi keksitty melkoinen uuden ajan sampo, kun turvapaikanhakijat itse eivät esimerkiksi työllistymällä ehdi mitenkään luoda mainittavaa taloudellista lisäarvoa jo ensimmäisenä maassaolovuotenaan, jolloin turvapaikkamaahanmuutto muka muuttuu taloudellisesti kannattavaksi.
QuoteH. A.: Even if we consider only family migration, the effects are positive, contrary to popular opinion.
How do you account for this?
H. A.: There are several mechanisms at play. A lot of immigrants that enter the country for family reunification are present in the home help and personal assistance sector, making it easier for 'natives' to work. Moreover, reuniting families reduces the amount of money sent back to their country of origin, thus increasing consumer spending in France.
VMP
QuoteWhat policy recommendations can be drawn from your studies?
H. A.: Regarding immigration, it would be somewhat naive to attempt to construct a recommendation using a diagnosis based solely on the economy. Our findings in fact suggest that the political debate concerning immigration focuses far too intently on the supposed economic cost of migrants. We show that the latter group, whether permanent migrants or asylum seekers, does not in fact have any negative economic impact. It is therefore essential to re-center the migration debate on the political and diplomatic dimensions. Similarly, it is not simply because there are economic benefits associated with migration flow in Europe that this phenomenon should necessarily be encouraged. It is essential to bear in mind that we are speaking about individuals. More generally, research on migration requires an interdisciplinary approach. This is in part what makes it so fascinating.
Vaikea uskoa, että tekijät eivät itse ymmärtäisi, että mallin tulokset ovat tieteelliseltä todistusvoimaltaan mitättömät. Jos johtopäätökset pitäisivät paikkansa, periaatteessa minkä tahansa vastaavan
vähemmän haitallisen aktiviteetin pitäisi tuottaa vielä suuremmat voitot, sillä etenkin Suomessa vastaanottojärjestelmän kustannukset ovat järkyttävät. Viime vuosien miljardikustannuksia ei millään opilla ole kuitattu ja jopa korkojen kanssa turvapaikanhakijoiden Suomen taloudelle aiheuttamien dynaamisten vaikutusten kautta, kuten tutkijat antavat ymmärtää.
Quote from: Roope on 23.06.2018, 17:18:58
What data do we have on how this affects a single country, like France, for example? Although the study concerns Europe, it is in fact individual national economies that must deal with the flow of permanent migrants and asylum seekers.
H. A.: Our study concerns a panel of Western European countries and our findings are valid overall for these countries. But we are unfortunately unable to analyze the effects of migration flows on the public finances of a given country due to insufficient temporal data.
Norjasta olisivat saaneet konkreettista yhtä maata koskevaa ja kattavaa tietoa, sillä siellä on tiedossa kaikki maahanmuuttajista/turvapaikanhakijoista koituvat kulut saapumispäivästä lähtien. Samoin he pystyvät selvittämään myös näiden maksamat verot. Norjan tilastokeskuksen laskelmien mukaan (https://hommaforum.org/index.php/topic,84975.msg1522177.html#msg1522177) luvut menevät seuraavasti. Kuten huomataan, niin eri profiileissa esiintyy melkoista vaihtelua.
Elinkaaren mittaiset nettokustannukset huomioiden maksetut verot:
- somali 1.000.000 euroa
- syyrialainen ja irakilainen 800.000 euroa
- pakistanilainen 606.000 euroa
- intialainen 190.000 euroa
- tamili 107.000 euroa
Quote from: akez on 23.06.2018, 13:33:12
QuoteTurvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus
Professori Matti Viren ei ihan purematta niele tutkimusta.
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das
Quote from: Roope2 on 24.06.2018, 06:41:48
Quote from: akez on 23.06.2018, 13:33:12
Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus
Professori Matti Viren ei ihan purematta niele tutkimusta.
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das
Poimin Matti Virenin kirjoituksesta muutaman mielestäni mielenkiintoisen ja relevantin kohdan.
Tutkimuksista, julkaisukanavista ja kirjoittajista (lihavoinnit mun):
Quote...
Lehdissä näkyy toki tiuhaan uutisia siitä, miten uusi tutkimus on kumonnut sen ja se vanhan tuloksen tai otaksuman, mutta yleensä kyse on lääketieteestä. Yhteiskuntatieteissä aika harvoin joku tutkimus mullistaa aiemmat käsitykset tai tulokset (taloustieteessä ei tule mieleen oikeastaan kuin John Muthin rationaaliset odotukset ja Robert Lucasin "Lucas" – kritiikki). Siksi SK:n otsikko sai heti pohtimaan, mitä ihmettä nyt on tapahtunut. Siirtolaisuuden vaikutuksesta talouteen on olemassa varmaan "1000" tutkimusta tai selvitystä ja aiheellinen kysymys on, miksi juuri tämä (SK:n siteeraama) lappu oli nostettu tikun nokkaan.
Ei varmaan siksi, että tekijät Hippoippolyte d'Albis, Ekrame Boubtane ja Dramane Coulibaly olisivat jotenkin tunnettuja taloustieteessä. Ei koskaan tullut vastaan. (d'Albis on tutkijana CNRS:ssa mutta muut kirjoittajat ovat lehtoreina ranskalaisissa maakuntayliopistoissa). Oudointa on se, että artikkeli on julkaista "Science advances -lehdessä, joka ei missään tapauksessa ole taloustieteen julkaisu (Taloustieteessä on yli 1000 eritasoista tieteellistä aikakauskirjaa; itse asiassa REPEC:n listalla on peräti 2098 lehteä; ks. alla). Science advances –lehden toimituskuntaa tuntuvat miehittävän lähinnä luonnontieteilijät. Vähän ihmetyttää, että miksi artikkeli on laitettu tällaiseen paikkaan, jossa sivumennen sanoen toimitusmaksu on peräti 4000 dollaria. Lappu näyttää kuitenkin (eri muodoissaan) pyörineen markkinoilla vuodesta 2013 lähtien, joten herää epäilys, että se on törmännyt useaan otteeseen kivimuuriin taloustieteen lehdissä.
...
Tutkimustuloksista ei ole helppo raportoida ei-ammattilehdissä, koska tuloksia on mielettömän paljon ja jo lähtökohtaisesti niihin aina liittyy jokin ristiriita (pyrkimys osoittaa aiemmat tulokset vääriksi). Mutta vähin, mitä voidaan tehdä, on asettaa uudet tulokset oikeaan asiayhteyteen kertomalla, mikä on jonkinlainen konsensus-tietämys kulloinkin esillä olevasta ilmiöstä ja mikä on mahdollisten uusien tutkimustulosten laadullinen uskottavuus. Vaikka meidän ei tarvitse kumarrella auktoriteetteja, on yksinkertaisesti vain hyödyllistä tietää, että tutkimuksen tekijä on julkaissut vaikkapa 20 artikkelia Econometricassa. Todennäköisesti hän tietää, mitä tekee. Sen sijaan tutkija, joka julkaisee lehdissä, joissa "maksua vastaan" hyväksytään kaikki laput, ei erityisesti herätä luottamusta. Ei edes silloin, kuin tutkimustulokset sattuisivat miellyttämään omaa ajatusmaailmaa.
Tutkimuksen tuloksista ja menetelmästä:
QuoteMiten siinä näin voi käydä? Ilmeinen selitys on tavassa, jolla eri muuttujiin vaikuttavat yllättävät muutokset (sokit) on identifioitu. Tässä tapauksessa ne on identifioitu ns. Cholesky -menetelmällä niin, että turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa vuonna t (siis esimerkiksi kuluvana vuonna) kaikkiin muihin muuttujiin, kun taas muut muuttujat vaikuttavat siihen vasta (vähintään vuoden) viiveellä. Siirtolaisuus (maahanmuutto) tulee rekursiivisessa järjestelmässä turvapaikan hakijoiden jälkeen seuraavana, siten verot, julkiset menot, tulot ja työttömyys. Kaikkien ensin mainittujen muuttujien sokit vaikuttavat työttömyyteen, mutta työttömyys vaikuttaa niihin vasta viiveellä. Tulosten tulkinnassa suljetaan siis pois se mahdollisuus, että turvapaikan haku ja maahanmuutto olisi tarjontajohteista: muutetaan maahan, jossa tulotaso on korkea ja jossa työttömyys on alhainen. Kuitenkin jälkimmäinen tulkinta tuntuisi intuitiivisesti järkevämmältä. Otetaan vaikka pari yksinkertaista esimerkkiä. Onko Ruotsin korkea BKT per capita seurausta siitä, että sinne muuttaa paljon siirtolaisia vai onko niin, että paljon siirtolaisia muuttaa Ruotsiin, koska siellä on niin korkea elintaso. Tai katsotaan jakauman toista "häntää". Onko Ukraina köyhä siksi, että maahanmuutto on niin vähäistä (itse asiassa negatiivista) vai onko niin, että Ukrainaan ei muuta kukaan, koska elintaso on niin alhainen? Sama logiikka pätee tuloihin, veroihin ja julkisiin menoihin. Kun tulot kasvavat, kasvavat verotulot, ehkä myös menot, mutta vähemmän kuin verotulot (ns. budjettiautomatiikka). Jos maahanmuutto reagoi positiivisesti tuloihin, havaitaan, että samanaikaisesti kun maahanmuutto kasvaa, kasvat myös verotulot ja julkiset menot. Olennaista vain on se, että maahanmuutto ei ole luonteeltaan mikään "meteoriittisade" (eksogeeninen). Pikemminkin se on samanlainen kuin mikä muu tahansa taloudellinen käyttäytyminen ("paksu lompakko implikoi, että ostoskärryssä on paljon tavaraa").
Tuo on se menetelmävirhe, mikä selittää tutkimuksen älyttömän lopputuloksen (turvapaikanhakijat vähentävät valtion velkaantumista saapumishetkestään lähtien). Toivottavasti Suomen Kuvalehti myös uutisoi tästä.
Viren jätti kommenttiosioon hyvän huomion: Tutkimus väittää, että 55000 turvapaikanhakijaa hävittäisi valtion alijäämän kokonaan!
QuoteSK:n mainostama malli toimii kuitenkin aivan eri tavalla. Turvapaikan hakijoiden sokki (yhden yksikön sokki on normeerattu 1000 asukasta kohden) kasvattaa (nettomääräisiä) verotuloja vuositasolla karkeasti ottaen yhden prosentin ja julkista kulutusta ja investointeja vain ½ prosenttia. Jos uskoo artikkeliin, niin esimerkiksi Suomen tapauksessa 5500 turvapaikan hakijaa supistaisi julkisen sektorin alijäämä noin 400 miljoonalla eurolla. Koska malli on lineaarinen, voisi päätellä, että 55000 turvapaikan hakijaa hävittäisi koko alijäämän jo yhdessä vuodessa. Tarina ei kuitenkaan pääty tähän. Impulssivasteet poikkeavat nollasta kymmenen vuoden ajan, joten itse asiassa kokonaisvaikutus on vielä huomattavasti edellä mainittua suurempi - 55000 turvapaikan hakijaa (yhtenä vuonna) supistaisi alijäämää kymmenen vuoden aikana yhteenlaskettuna jopa 20 miljardilla eurolla. Kuulostaa hyvältä, mutta mallissa/raportoinnissa on varmaan joku laskuvirhe.
Tutkimus väittää myös, että työvoiman tarjonnan kasvattaminen vähentää työttömyyttä.
QuoteKeskustelun kohteena olevassa mallissa (impulssivasteet menevät siten, että) työvoiman tarjonnan kasvu vähentää (!) työttömyyttä. Tällaiseen teoriaan en ole vielä törmännyt.
Quote from: kivimies on 24.06.2018, 13:57:08
Tutkimus väittää myös, että työvoiman tarjonnan kasvattaminen vähentää työttömyyttä.
QuoteKeskustelun kohteena olevassa mallissa (impulssivasteet menevät siten, että) työvoiman tarjonnan kasvu vähentää (!) työttömyyttä. Tällaiseen teoriaan en ole vielä törmännyt.
Vaan eikös tuo ollut juuri Vartiaisen ja muistaakseni myös ruotsalaisten esittämä teoria, jolla he perustelivat sitä miksi rajat pitää aukaista ja maahanmuutto moninkertaistaa?
Aina silloin tällöin tuollaista väitettä on joku esittänyt, mutta se on sivuutettu palkkarenkien ja lobbaajien kyhäämänä hölynpölynä, koska kukaan ei ole kyennyt vielä osoittamaan, että maailma toimisi noin. Vartiainenkin esitti lopulta pitkän puppugeneroinnin jälkeen jonkun teoria, jolla yritti perustella puheitaan, mutta sekin oli pelkkää jallitusta. Luuli varmaan, ettei kukaan kuitenkaan ymmärtäisi mitään.
Quote from: Roope2 on 24.06.2018, 06:41:48
Quote from: akez on 23.06.2018, 13:33:12
Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus
Professori Matti Viren ei ihan purematta niele tutkimusta.
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das
Tapansa mukaan Salakari räjäyttää potin mutta hyvin vähän muita US normitrolleja on tullut "kritisoimaan". llmeisesti ei rahkeet riitä kumoamaan Virenin kirjoitusta. Mikä olisikin aika mahdotonta kun faktat osoittaa jotain aivan muuta.
Quote from: Jukka Salakari
22.6.2018 17:44
Niinpä. Jos Suomeen ei olisi kymmenentuhatta vuotta sitten, jääkauden loputtua, tai sen jälkeen muuttanut ketään, olisi Suomen talous maailman huippua.
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das#comment-3888790 (http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das#comment-3888790)
Valitettavasti näistä korjauksista valtamedia on hissukseen. Näin se toimii muutenkin eli laitetaan isoilla otsikoilla eetterin tällainen agendaa tukeva julkaisu/väite mutta kun se osoitetaan vääräksi lakaistaan se maton alle ja rummutetaan jo seuraavaa.
Pohditaan tätä väitettä:
"työvoiman tarjonnan kasvu vähentää työttömyyttä."
Selvennetään käsite:Työvoiman tarjonnan kasvu= lisääntyvä työttömyys.
Eli väitteen sisältö on oikeasti näin;
"Lisääntyvä työttömyys vähentää työttömyyttä."
Quote from: akez on 24.06.2018, 14:14:27
Vaan eikös tuo ollut juuri Vartiaisen ja muistaakseni myös ruotsalaisten esittämä teoria, jolla he perustelivat sitä miksi rajat pitää aukaista ja maahanmuutto moninkertaistaa?
Aina silloin tällöin tuollaista väitettä on joku esittänyt, mutta se on sivuutettu palkkarenkien ja lobbaajien kyhäämänä hölynpölynä, koska kukaan ei ole kyennyt vielä osoittamaan, että maailma toimisi noin. Vartiainenkin esitti lopulta pitkän puppugeneroinnin jälkeen jonkun teoria, jolla yritti perustella puheitaan, mutta sekin oli pelkkää jallitusta. Luuli varmaan, ettei kukaan kuitenkaan ymmärtäisi mitään.
Pari mielenkiintoista juttua tähän liittyen:
QuoteTyövoiman tarjonta / Akateeminen talousblogi
18.12.2012 Kirjoittanut Roope Uusitalo
Tamperelainen yksityisajattelija Ari Ojapelto muistaa aina välillä minua ja varmaan pariakymmentä muutakin taloustieteilijää pitkillä sähköpostikirjoituksillaan. Viime viikolla Ojapeltoa kiukutti erityisesti VATTin ylijohtajan Juhana Vartiaisen kommentit työvoiman tarjonnan kasvattamisen tarpeesta. Miksi ajaa eläkeikäisiä ja kotiäitejä töihin, kun työttömien määrä samaan aikaan koko ajan kasvaa.
blog.hse-econ.fi/?p=5133 (http://blog.hse-econ.fi/?p=5133)
Työvoima rajoittaa talouskasvua ja -politiikkaa ... jo nyt eikä 5 vuoden päästä!
https://juhanavartiainen.fi/2015/tyovoima-rajoittaa-talouskasvua-monin-tavoin/ (https://juhanavartiainen.fi/2015/tyovoima-rajoittaa-talouskasvua-monin-tavoin/)
Hyvin Virén osoitti aivan kansantajuisesti, että tuo lappu on täyttä kuraa. Kuten vähän epäilin tutkimuksen lukuisten puutteiden vuoksi, julkaisu jossa artikkeli julkaistiin, on täysin huuhaata, pikemminkin jokin rahastuskuvio. Ainakaan taloustieteellisellä tutkimuksella ko. journaalilla ei ole mitään tekemistä.
Kaipa tässä(kin) käy niin, että vaikka "tutkimuksella" ei ole mikääntason tieteellistä validiutta, niin kun "tulokset" ovat oikeita, alpakkamedia tulee toistuvasti viittaamaan: "kuten siinäkin tutkimusessa osoitettiin, matut ovat hyväksi kansantaloudelle ja julkiselle taloudelle." :facepalm:
Quote from: Econ101 on 24.06.2018, 15:42:28
Kaipa tässä(kin) käy niin, että vaikka "tutkimuksella" ei ole mikääntason tieteellistä validiutta, niin kun "tulokset" ovat oikeita, alpakkamedia tulee toistuvasti viittaamaan: "kuten siinäkin tutkimusessa osoitettiin, matut ovat hyvksi kansantaloudelle ja julkiselle taloudelle." :facepalm:
Tämä on todellakin puhdasta politiikkaa. Tällaisia "tutkimuksia" tuodaan suureen ääneen julki juuri siksi, että niistä saadaan polttoainetta avoimia rajoja ja humanitaarista maahanmuuttoa puolustavalle propagandakoneistolle. Tekstin kirjoittajatkin ovat varmasti lähteneet työtään tekemään juuri sillä motivaatiolla.
Olen varma siitä, että tähän tutkimukseen tullaan jatkossa vetoamaan holtittoman maahanmuuton puolustamiseksi. Eikä silloin merkitse mitään työn metodeja kohtaan osoitettu tieteellinen kritiikki, koska sitä ei tietenkään tuoda esille, tai sitten se kuitataan pelkäksi rasistien pahansuovaksi valehteluksi.
Epäilemättä kokoomuksen Vartiainen ja Mykkänen ovat kohta perustelemassa pakolaiskiintiön satakertaistamista tämän tutkimuksen perusteella.
Kaikki täällä varmaan muistavat OECD raportin rummutuksen silloin kun tuota tp tulvaa myytiin äänestäjille.
Tämä on ihan sitä itseään mutta taitaa vaan muuttua härskimmäksi.
Quote from: kivimies on 24.06.2018, 13:57:08
Tuo on se menetelmävirhe.
Niin on eli se miten shokit on identifioitu. Itselläni oli ilmeisesti ainakin osittainen huti kritiikissäni virhetermien diagnostiikasta, sillä nyt kun paperin supplementtia tarkemmin lukee, niin siellä on mm. yhdessä lausessa todettu: there is no serial correlation in residuals. Mutta puuttellinen tuo virhetermien diagnostiikka silti on. Sitä ei ole raportoitu tavanomaisin testein, joilla yleensä osoitetaan se, että mallin virhetermit ovat ns. valkoista kohinaa.
Quote from: hulaq on 23.06.2018, 03:32:49
Laitanpa aika villin ajatuksen ilmoille - siinä vaiheessa kun sadoilla miljoonilla euroilla "tieneisteillä" yritetään hyvittää menehtyneitä ihmishenkiä euroopassa turvapaikanhakijoiden takia, ollaan ihan helvetin hukassa ja kujalla. Noh, ehkä joku Sipilä, Merkel ja muut saastaiset kapitalistisiat voivat jopa asioita unohtaakin, koska raha.
Minä en.
Tuota tuskaa ei rahalla edes voi kuitata!
Vaihtotase on ainoa mittari hyvinvointiin eikä bkt(mikä lisää Suomen velvotteita). Western Union pitää lakkauttaa josko Kelan fyffee liikuu!
Julkisen sektorin kasvatus on pahinta koska me sen maksamme. Kalle Isokallio lie samalla mielipiteellä.
Quote from: Eisernes Kreuz on 24.06.2018, 16:07:21
Quote from: Econ101 on 24.06.2018, 15:42:28
...alpakkamedia tulee toistuvasti viittaamaan: "kuten siinäkin tutkimusessa osoitettiin, matut ovat hyvksi kansantaloudelle ja julkiselle taloudelle."
...Epäilemättä kokoomuksen Vartiainen ja Mykkänen ovat kohta perustelemassa pakolaiskiintiön satakertaistamista tämän tutkimuksen perusteella.
Kun asiaa oikein kunnolla ajattelee, niin päädyn jäsenten Hulaq & Sibis linjoille, eli valtiolle raha ja talous ei kyllä voi olla pääasia, ainakaan enää.
Jos on pakko valita millä tavalla valtiota romutetaan, niin mieluummin jätän massamaahanmuuton ottamatta - vaikka talouden kustannuksella.
Minusta sillä ei sittenkään ole niin väliä, vaikka osa busseista jäisi ajamatta, firmat ei saisi halpatyövoimaa, pitsat ja kepapit pitäisi ostaa kaupan pakastekaapista ja vaikka ei maailma tulisikaan kylään.
Satsataan sitten vaikka senkin edestä robotteihin. Niistä sentään pääsee helposti eroon jos ovat hyödyttömiä ja ellei ne noudata sääntöjä. Eikä ne yritä yhdistää robottiperheitään sosiaaliturvan hyödyntäjiksi.
Looginen johtopäätös lienee siis ettei maahanmuuttovirastoa tarvitse ylläpitää suomalaisten verovaroilla, vaan sen voi rahoittaa näillä maahanmuuttajien tuotoilla.