Hommaforum Testi

Suomi on ruma. Se on iso ongelma, joka vaikuttaa lähes kaikkeen.
Miksi rakentaminen, muotoilu ja taide on täällä lähes aina rumaa? Miten ne voitaisiin muuttaa kauniiksi jatkossa?

Voisiko PS saada aiheesta teemaa, joka vetoisi kansaan? Mitä muutoksia poliitikkojen pitäisi ajaa, jotta asiat muuttuisi oikeasti?

Suomen luonto ei ole rumaa, eikä musiikkitaidekaan ole rumaa vaan maailman huippua. Maalauksista ja muista töherryksistä en niin edes piittaa, ihan sama vaikka olisivat rumiakin. Muotoilu on useinmiten selkeää ja puhdasta, yksikertaista, kaunista.

Ihmisillä pitäisi olla rahaa estetiikkaan. Nyt käytännöllisyys ja hinta ajaa kaiken muun ohi. Kun ihmisillä on laittaa rahaa asuntonsa tuunaamiseen, syntyy kauniimpia asuntoja/rakennuksia.

Quote from: Emo on 16.04.2018, 17:35:23
Suomen luonto ei ole rumaa, eikä musiikkitaidekaan ole rumaa vaan maailman huippua. Maalauksista ja muista töherryksistä en niin edes piittaa, ihan sama vaikka olisivat rumiakin. Muotoilu on useinmiten selkeää ja puhdasta, yksikertaista, kaunista.

Muotoilu on maailmallakin tunnustettua laadustaan. Mitä taiteeseen tulee niin en näe mitä vikaa on taistelevissa metsoissa tms vuosisadan takaisessa kunnon taiteessa mitä suomalaisuutena nähdään? Nykypäivän daideilijat ovat apurahaluusereita joille verta ja paskaa tehosekoittimessa on taiteen maksiimi. Ja yhtä typerä päättäjäkaveri taputtaa karvaisia käsiään ja myöntää x tuhatta euroa aburahaa.

Sipilän kaltaiset tyypit ovat vallassa kuntatasolla. Siinä syy.

Quote from: Uuno83 on 16.04.2018, 17:29:52
Voisiko PS saada aiheesta teemaa, joka vetoisi kansaan? Mitä muutoksia poliitikkojen pitäisi ajaa, jotta asiat muuttuisi oikeasti?

Pitäisi esimerkiksi lopettaa arkkitehtien ja virkamiesten tyrannia. Hehän kieltävät rakentamasta esimerkiksi jugendtyylisiä uusia rakennuksia, koska heidän mielestään jugendtyyli oli joku historiallinen juttu, jota ei saisi enää olla ja pitäis rakentaa vain rumia ja koristeettomia taloja - vaikka onhan sellaisiakin rakennettu samaan aikaan kuin jugend-taloja, joten ei sekään ole mikään historiallisesti uusi asia.

Katajanokalle haluttiin rakentaa uusi jugend-talo, mutta Helsinki kielsi aikeet – miksi kaupunkiin ei saa rakentaa vanhannäköisiä rakennuksia?
https://www.hs.fi/koti/art-2000005565835.html

QuoteKohteen rakennuttaja Merimiespalvelukeskus (Mepa) halusi alun perin uuden asuinkerrostalon kunnioittavan alueen henkeä, ja toivoi talon ilmentävän jugend-arkkitehtuuria. Kaupunkisuunnitteluvirasto kuitenkin eväsi pyynnön, ja niin osoitteeseen Linnankatu 3 rakentui moderni kerrostalo.

Joskus vedotaan rakennusten koruttomuudessa kustannuksiin. Kuitenkin joitain koristemuotoja saisi aikaan jo sillä, että elementtien muotit olisivat vähän näyttävämpiä/koristeellisempia. Silloin edes hieman koristeellisuutta tulisi käytännössä samalla vaivalla kuin nykyisiäkin elementtejä.

Täältähän hävitettiin vanhat 1800-luvun arvotalot jo 1960- ja 1970-luvuilla neukkuhuuman vallassa. Tilalle rakennettiin betoni- ja lasimöhkäleitä. Verratkaapa vaikka Skohan taloa ja Makkarataloa.  >:(

Paha mennä kommentoimaan, kun ei voi tietää ennalta, mikä toisten esteettistä silmää ärsyttää. Kommentoin silti.

Sitä voisi tietenkin järjestää kilpailuja, joissa ihmiset pääsisivät päättämään, mikä on kaunista ja mikä rumaa. Sellaisia voisivat varmaankin myös poliitikot järjestää, jos kyseessä on jokin julkinen rakennus. Sitten on yhdessä päätetty rakentaa ruma hökkeli.

Ylen Iso Paja on hieno. Valmistui noin 25 v sitten. Koko ajan rikki, ilmaongelmia, kosteusongelmia. Vaikea ylläpitää, kallis rakentaa, ruma ja alusta alkaen ämpäreitä lattialla keräämässä tippoja. Ja nyt jo pitkän aikaa tyhjänä, evakuoituna. Se on joka suhteessa keskisormi joka röyhkeästi vittuilee maksajilleen. Pidä säkin rasisti heteronormatiivi lompakkos auki.

Esimerkiksi Kansalliskirjastossa on kauniita sisätiloja:

The World's Best Photos of helsinki and kansalliskirjasto - Flickr Hive Mind
https://hiveminer.com/Tags/helsinki%2Ckansalliskirjasto

Moderni maailma on ylipäätään useimmiten aika ruma. Suomessa tehdään usein vielä vähän rumemmin kuin muualla. Nyt esimerkiksi Helsingissä on muotia viherkokoomuslaisittain täydennysrakentaa jok'ikinen kantakaupungin vapaa tontti niin möhkälemäisellä rakennuksella kuin mahdollista, tontin jokainen neliösentti hyödyntäen, toistaiseksi vielä enempiä pilvenpiirtäjiä tekemättä. Rumuuden viimeistelevät länsimetron ja kehäradan kaltaiset valkoiset elefantit.

En ymmärrä miksi tällaisia hökötyksiä rakennetaan.

https://vtkoy.fi/kohteet/ruusuparkki-kivisto

https://yle.fi/uutiset/3-5455819

Quote from: Golimar on 16.04.2018, 18:39:31
En ymmärrä miksi tällaisia hökötyksiä rakennetaan.

Ovatko nuo muka taloja?  :facepalm:

Moderni design on kulttuurimarksilainen yritys mädättää ihmiskunnan estetiikan taju.

Kulttuurimarksilaisuus  ei halua luoda estetiikkaa, koska estetiikka luo juuret paikkoihin kun tavoitteena on juurettomuus. Lisäksi rumuuden tarkoitus on normalisoida pahoinvointi.

Quote from: Uuno83 on 16.04.2018, 17:29:52
Suomi on ruma. Se on iso ongelma, joka vaikuttaa lähes kaikkeen.
Miksi rakentaminen, muotoilu ja taide on täällä lähes aina rumaa? Miten ne voitaisiin muuttaa kauniiksi jatkossa?

Voisiko PS saada aiheesta teemaa, joka vetoisi kansaan? Mitä muutoksia poliitikkojen pitäisi ajaa, jotta asiat muuttuisi oikeasti?

Eiköhän haittamaahanmuutto ja sen mukanaan tuomat ongelmat ole se tärkein hoidettava epäkohta Suomessa. Sitten jos/kun se saadaan pois päiväjärjestyksestä, voidaan puuttua niihin mahdollisiin esteettisiin haittoihin maassamme.

Sattumoisin ihan muutama päivä sitten opin taas uutta, kun katsoin informatiivisen YouTube-kanavan Shadiversityn videon:

https://www.youtube.com/watch?v=A4lszlCXYP8 (https://www.youtube.com/watch?v=A4lszlCXYP8) "Why are medieval buildings made of white rectangles?"

Selitys sille, miksi tietynlaiset eurooppalaiset keskiaikaiset rakennukset näyttivät, mille näyttivät, oli se, että kun eurooppalaiset ihmiset olivat olleet köyhiä, heistä oli tuntunut johdonmukaiselle miettiä, miten alkeellisimmista mahdollisista raaka-aineista tuotetaan parasta mahdollista työnjälkeä.

Esteetikko joutuu Suomessa kahden rintaman sotaan sosialistisen muotoiluperinteen ja luterilaisen kuvainkieltoperinteen väliin.
Suomessa kaksi vahvaa esteettiseen ihanteeseemme vaikuttanutta traditiota, sosialismi ja luterilaisuus, pitävät kumpikin ihanteenaan pelkistettyä korutonta asiallisuutta jossa painotetaan sanaa kuvan sijasta. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Suomessa kyllä rakennettiin paljonkin kaunista, mutta siinä taisi olla taustalla Tsaari ja Venäjän rahat osittain, pyrkimys jäljitellä Pietaria.

Yhtenä puolustuksena esitetty näkemys, että ennen työvoima oli halpaa tehdä kaunista on hiukan epälooginen selitys. Kyllä 1800-luvullakin rakennettiin karua, kuten esimerkiksi junatallit, konepajat, varastot, mutta suhteessa aivan yhtä paljon se 1800-luvun lopun rakennuttaja olisi säästänyt työvoimakustannuksissa jättämällä koristeellisuuden ja tyylittelyn pois, mutta ei vaan jätetty vaan maksettiin silloin extraa siitä että tuli nättiä. Kun on tahto, on myös rahat.

Vielä 50-luvulla Suomessa tehtiin ihan nättejä kerrostaloja ja lähiöitä, kuten esim Etelä-Haaga, Käpylä, jne. Rapattua tilavaa tyyliä.
Nykyään kauneudella ei ole enää arvoa, tai se mikä koetaan moderniksi kauneudeksi on etääntynyt niin kauaksi klassisesta perinteestä, ettei se enää enemmistön silmin ole kauneutta.

^ Mikäs tämä luterilainen kuvainkieltoperinne on, kun monet maan komeimmista ja tunnetuimmista maalauksista sijaitsevat juuri luterilaisissa kirkoissa?

Quote from: newspeak on 16.04.2018, 19:52:03
^ Mikäs tämä luterilainen kuvainkieltoperinne on, kun monet maan komeimmista ja tunnetuimmista maalauksista sijaitsevat juuri luterilaisissa kirkoissa?

Toki, toki. Kirjoitin suuremmasta kuvasta, perinteestä. Liittyi aikanaan moneen asiaan ja vaikuttaa varmasti yhä jollain tasolla.
Asiassa on monta paradoksia, jos alkaa tonkimaan. Me erottaudumme, itsenäistymme, muodostamme identiteettimme vetämällä kaiken päälle valkoista maalia.
Miksi nimen omaan luterilaisissa maissa tuntuu olevan heikko vastarinta islamia vastaan?. Koska sekä luterilaisuudella että islamilla on ikonoklastinen perinne. Jne.

QuoteSuomessakin kirkoista poistettiin runsaasti pyhäinkuvia. Luterilaisuus ei kuitenkaan kehittynyt täysin kuvakielteiseksi, sillä kuvia saatiin käyttää opetustarkoituksiin. 1500-luvun puisia kirkkoja ei ole säilynyt, mutta Isokyrön kirkkoherran kivikirkkoonsa teettämä kirkon seinät kauttaaltaan peittävä raamattuaiheinen kalkkimaalaus vuodelta 1560 on säilynyt. Kirkkomaalauksia ei vieroksuttu seuraavillakaan vuosisadoilla, vaan esimerkiksi 1600-luvulla moni puukirkko koristeltiin kauttaaltaan raamatullisilla ja koristeaiheisilla liimavärimaalauksilla (muun muassa Pyhämaan Luodon kirkko). Myös runsaasti koristellut alttarilaitteet olivat suosittuja. Aiheet ja kuvaustavat osoittavat että yhteys keskiajan katoliseen ikonografiaan ei täysin katkennut. Suomessa keskiajan kivikirkkojen maalauksia kalkittiin peittoon eniten 1700-luvulla ja vielä 1800-luvun puolella. Tuhoamista perusteltiin esteettisin perustein, sillä keskiaikaisia maalauksia pidettiin tuohon aikaan kömpelöinä.

Wiki

^ Ja muutenkin luterilaiset kirkot ovat arkkitehtonisesti hyvin pelkistettyjä  verrattuna esim. katolilaisten tai ortodoksien kirkkoihin.

Quote from: Saturnalia on 16.04.2018, 20:01:08

Quote from: newspeak on 16.04.2018, 19:52:03
^ Mikäs tämä luterilainen kuvainkieltoperinne on, kun monet maan komeimmista ja tunnetuimmista maalauksista sijaitsevat juuri luterilaisissa kirkoissa?

Toki, toki. Kirjoitin suuremmasta kuvasta, perinteestä. Liittyi aikanaan moneen asiaan ja vaikuttaa varmasti yhä jollain tasolla.
Asiassa on monta paradoksia, jos alkaa tonkimaan. Me erottaudumme, itsenäistymme, muodostamme identiteettimme vetämällä kaiken päälle valkoista maalia.
Miksi nimen omaan luterilaisissa maissa tuntuu olevan heikko vastarinta islamia vastaan?. Koska sekä luterilaisuudella että islamilla on ikonoklastinen perinne. Jne.

QuoteSuomessakin kirkoista poistettiin runsaasti pyhäinkuvia. Luterilaisuus ei kuitenkaan kehittynyt täysin kuvakielteiseksi, sillä kuvia saatiin käyttää opetustarkoituksiin. 1500-luvun puisia kirkkoja ei ole säilynyt, mutta Isokyrön kirkkoherran kivikirkkoonsa teettämä kirkon seinät kauttaaltaan peittävä raamattuaiheinen kalkkimaalaus vuodelta 1560 on säilynyt. Kirkkomaalauksia ei vieroksuttu seuraavillakaan vuosisadoilla, vaan esimerkiksi 1600-luvulla moni puukirkko koristeltiin kauttaaltaan raamatullisilla ja koristeaiheisilla liimavärimaalauksilla (muun muassa Pyhämaan Luodon kirkko). Myös runsaasti koristellut alttarilaitteet olivat suosittuja. Aiheet ja kuvaustavat osoittavat että yhteys keskiajan katoliseen ikonografiaan ei täysin katkennut. Suomessa keskiajan kivikirkkojen maalauksia kalkittiin peittoon eniten 1700-luvulla ja vielä 1800-luvun puolella. Tuhoamista perusteltiin esteettisin perustein, sillä keskiaikaisia maalauksia pidettiin tuohon aikaan kömpelöinä.

Wiki

Uskonpuhdistustuksen ikonoklasmi on hieman eri asia kuin islamin vastaava. Nykyaikaan tuotuna yhtäläisyys on merkityksetön. Kirkkoarkkitehtuuri tietenkin on vähän mitä on nykyään. Kirkkotaiteeseen pitäisi nykyäänkin panostaa. Vaikka talo olisikin ruma ulkoa, voi se olla sitä silti sisältä kaunis. Moni nykykirkko rakennettiin aikana, jolloin oli tapana rakentaa erityisen rumia taloja.

Ennen olivat voimalaitoksetkin kauniita.

New York Central Railroad - Abandoned Power Plant - Drone video
https://www.youtube.com/watch?v=--2xOWzAzdQ

Quote from: newspeak on 16.04.2018, 20:32:40Moni nykykirkko rakennettiin aikana, jolloin oli tapana rakentaa erityisen rumia taloja.

Corbusierilainen zeitgeist. Menemme aina ajan hengen perässä ja mukaan totaalisesti. Tuon ajan kirkkoarkkitehtuurissa näkyy sosialistinen ihanne.
Noudatamme aina kulloistakin ajan henkeä kokonaisvaltaisesti kuin lakia. Estetiikkamme, kielemme, kaikki mukautuu sitä myötäilemään.

^ Jollain perverssillä tavalla pidän epämääräisen kulhon näköistä Kampin kappelia kauniina ja viihtyisänä rakennuksena. Poikkean siellä mielelläni ohikulkumatkallani toisinaan joskin harvoin.

No on nykytalot ainakin näyttävimiä kuin 70-80 lukujen neukkukuutiot. Toki melko pienellä vaivalla saisi rakennuksista näyttävämpiä ja 70 lukujen talot saisi purkaa pois.

Quote from: Micke90 on 16.04.2018, 17:47:08
Täältähän hävitettiin vanhat 1800-luvun arvotalot jo 1960- ja 1970-luvuilla neukkuhuuman vallassa. Tilalle rakennettiin betoni- ja lasimöhkäleitä. Verratkaapa vaikka Skohan taloa ja Makkarataloa.  >:(

DDR oli aikanaan ihannevaltio monille suomalaisille, myös arkkitehdeille.  Ja kun Berliiniin rakennettiin uusi betoninen Alexanderplatz, piti samaa saada Suomeenkin.

Unohdettiin, että Saksan kaupunkien vanhat koristeelliset rakennukset oli pommitettu rauniokasoiksi, ja kun äkkiä piti saada kattoa pään päälle, rakennettiin betonikuutioita nopeasti ja halvalla.

Kun Suomessa olivat edelleen vanhat rakennukset enmmäkseen pystyssä, sodista huolimatta, niin purkaahan ne piti, että saatiin aikansa edistyksellistä betoniarkkitehtuuria tilalle.

^ Kyllä suurissa kaupungeissa Suomessakin tarvittiin varsinkin 60-70-luvuilla todella paljon uusia asuntoja, kun maaltapako oli kiihkeimmillään, joten keskelle metsiä nousi niitä ddr-lähiöitä neukkukuutioineen. Itsekin sellaisessa lapsuuteni asuneena. Estetiikka jätti aika paljon toivomisen varaa...

(e:puuttuva kirjain paikalleen)

Quote from: Pullervo on 16.04.2018, 21:46:01
^ Kyllä suurissa kaupungeissa Suomessakin tarvittiin varsinkin 60-70-luvuilla todella paljon uusia asuntoja, kun maaltapako oli kiihkeimmillään, joten keskelle metsiä nousi niitä ddr-lähiötä neukkukuutioineen. Itsekin sellaisessa lapsuuteni asuneena. Estetiikka jätti aika paljon toivomisen varaa...

Muualla niitä rakennettiin tyhjille alueille eikä revitty vanhoja rakennuksia. Itse olen viettänyt lapsuuteni VVO:n vuokrakasarmissa.

Suomi on ruma. Älkää tulko tänne. Markkinoidaan Suomea rumuudella. Ehkä Lähi-Idän esteetikko valitsee toisen kohteen.

Grynderit rahastivat hyvillä paikoilla olleet arvotontit ja repivät vanhan ja bygasivat uutta, rumaa, nopeasti ja jatkoivat seuraavalle työmaalle tekemään lisää tiliä. Kyllä ne rumat lähiöt nimensä mukaisesti syntyivät suurilta osin muualle kuin kantakaupunkiin ja pk-seudulla keskelle silloisia metsiä. 1970-luvulla Itäkeskus oli peltoa ja laidunmaata ja sitten tuli metro ja ostoshelvetit ja valtavasti asuntoja. Joutuivat lehmät siirtymään ja maan omistanut isäntä teki itse tilin.

Quote from: Saturnalia on 16.04.2018, 20:45:09

Quote from: newspeak on 16.04.2018, 20:32:40Moni nykykirkko rakennettiin aikana, jolloin oli tapana rakentaa erityisen rumia taloja.

Corbusierilainen zeitgeist. Menemme aina ajan hengen perässä ja mukaan totaalisesti. Tuon ajan kirkkoarkkitehtuurissa näkyy sosialistinen ihanne.
Noudatamme aina kulloistakin ajan henkeä kokonaisvaltaisesti kuin lakia. Estetiikkamme, kielemme, kaikki mukautuu sitä myötäilemään.

Leppävaarassa Vanhan Turuntien varrella sijaitsee Myöhempien aikojen pyhien jne., eli mormonien vain noin kymmenkunta vuotta sitten rakennettu kirkko. Se näyttää kirkolta heti ensi katsomalta torneineen ja on tyylikäs rakennus, tosin amerikkalaiset vaikutteet näkyvät selvästi. Silti se ei ole mikään piruntorjuntabunkkeri kuten modernit suomalaiset kirkkorakennukset useimmiten pyrkivät olemaan.

Totta sinällään, mutta kyllä esim. Helsingissä on yhä todella kauniita taloja jäljellä.
Punavuori ja Katajanokka noin alkuun.
Hyvin paljon on kylläkin huippukauniita taloja kadonnut. Noiden rakenteellisesta kunnosta minulla ei tietoa.
Kyseessä on kuitenkin yleismaailmallinen ilmiö. Esim. Bronxissa hävitettiin aivan käsittämätön määrä kauniita wanhoja taloja lähinnä omistajien taholta tuhopolttamalla.

Quote from: AngleHedd on 16.04.2018, 22:04:50
Totta sinällään, mutta kyllä esim. Helsingissä on yhä todella kauniita taloja jäljellä.
Punavuori ja Katajanokka noin alkuun.
Hyvin paljon on kylläkin huippukauniita taloja kadonnut. Noiden rakenteellisesta kunnosta minulla ei tietoa.
Kyseessä on kuitenkin yleismaailmallinen ilmiö. Esim. Bronxissa hävitettiin aivan käsittämätön määrä kauniita wanhoja taloja lähinnä omistajien taholta tuhopolttamalla.

Niin - niillä hoodeilla asui/asuu porukkaa, joka on erityisen mieltynyt sytkärileikkeihin, jos kaikki ei mene mielen mukaan.

Kannattaa muistaa, että moni kaunis jugendtalo oli 60-luvulla auttamattoman vanhanaikainen ja kömpelö. 1960-luvun talot taas olivat uutuuttaan hohtavia, käteviä ja moderneja.

Vanhasta kivitalosta puuttui keskuslämmitys, huoneet lämpisivät päivittäin kakluuneilla. Hissiä ei monessa talossa ollut. Puut piti kantaa yläkerroksiin itse, kotiapulainen oli vain vauraimmilla. Osalla oli kaasuliekillä lämmitettävä suihku, muuten kylpyammeeseen sai boilerista kuumaa vettä. Pyykit pestiin käsin pohjakerroksen pesutuvassa padassa keitetyllä vedellä, kunnes pulsaattorit ja pesukoneet yleistyivät. Kaikilla ei ollut edes omaa wc:tä tai kylpyhuonetta, vaan hygieniasta huolehdittiin yhteistiloissa.

Noin muutamia seikkoja mainitakseni.

Olisivathan kaupungit kauniimpia, jos vanhaa rakennuskantaa olisi säilynyt enemmän. 60-luvun perspektiivistä on silti jälkiviisautta kritisoida puoli vuosisataa myöhemmin eri aikakauden näkökulmasta. Houkutus myydä asunto grynderille ja muuttaa itse upouuteen kotiin on varmasti ollut perusteltu.

Harmi vain, että tuolloin rakennettiin kiireellä ja säästäen paljon sekundaa.

Tamperelainen "Impilinna" on esimerkki siitä, kuinka tarpeeksi ruma muuttuukin jo kauniiksi. Aikanaan - 50-luvulla - oli varmaan hurjan moderni ja jättimäinen talo asuttamaan tarpeellisia tehtaan plikkoja  :)

Takaansa alkava Amuri onkin sitten niitä surullisia esimerkkejä, kuinka kokonainen kaupunginosa vedetään alas vanhoista hienoista puutaloistaan 70-luvulla hirveiden elementtirötisköjen alta.

Quote from: Paju on 16.04.2018, 23:01:29
Kannattaa muistaa, että moni kaunis jugendtalo oli 60-luvulla auttamattoman vanhanaikainen ja kömpelö. 1960-luvun talot taas olivat uutuuttaan hohtavia, käteviä ja moderneja.

Vanhasta kivitalosta puuttui keskuslämmitys, huoneet lämpisivät päivittäin kakluuneilla. Hissiä ei monessa talossa ollut. Puut piti kantaa yläkerroksiin itse, kotiapulainen oli vain vauraimmilla. Osalla oli kaasuliekillä lämmitettävä suihku, muuten kylpyammeeseen sai boilerista kuumaa vettä. Pyykit pestiin käsin pohjakerroksen pesutuvassa padassa keitetyllä vedellä, kunnes pulsaattorit ja pesukoneet yleistyivät. Kaikilla ei ollut edes omaa wc:tä tai kylpyhuonetta, vaan hygieniasta huolehdittiin yhteistiloissa.

Ne olisi voitu kunnostaa tinkimättä vanhasta ilmeestä.

Minulla on unelma jossa etnonationalistisuomalaiset asuvat asuvat tilavasti ja viihtyisästi terveellisissä, vapaasti hengittävissä ja ekologisissa puutaloissa isoilla tonteilla, hyvien kulkuyhteyksien varrella, saavat sähkönsä auringosta ja kierrättävät 90% jätteistään. Lämpö tulee maan alta. Kaupungit eivät laajene vaan supistuvat. Isoja laitoksia ja virastoja ei rakenneta lisää vaan tehdään ihmisen mittakaavalla pienempiä yksiköitä. Monumenttirakentaminen loppuu. Kaikessa rakentamisessa lasketaan realistinen käyttöikä ja huomioidaan kierrättäminen. Materiaali -  puu ja puukuidut - eivät lopu koskaan.

Kaupunkien vanhaa rakennuskantaa suojellaan, mutta kaikki 1950-luvun jälkeen rakennettu puretaan käyttöiän tultua täyteen. Mitään ei rakenneta enää ikuiseksi, joten voidaan tehdä hassuja kokeiluja vaikka Manskulle. Ruma tekniikka tietysti maan alle. Katuvalot jäljittelevät wanhan ajan kaasulamppuja, yksikään talo ei ole yli kaksikerroksinen, paitsi vanhat kirkot ja kellotornit.

Sadan vuoden päästä onnellinen, valkoinen suomalainen asuu pikkukaupunkimaisesti ratikkalinjan varrella. Sisäilmaongelma vertautuu paiseruttoon ja polioon, menneisyyden vaaroihin. Lapset leikkivät polvihousuissaan puistokaduilla ja urheilevat avoimilla liikuntapaikoilla.


Olen asunut ulkomailla 1860-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Siihen oli vedetty jälkiasennuksena sähköt, kaasu, toimivat viemärit ja juokseva vesi, jopa laajakaista. Tilaa ei ollut liiaksi mutta hissikin oli asennettu. Samalla tavalla uusittuja taloja olen nähnyt Lontoossa, Tukholmassa, jopa Helsingissä. Jos talo on tiilestä tehty, se on modulaarinen ja loputtomasti muunneltavissa. Teoriassa ikuinen. Jos unohdetaan tosiaan se turha arkkitehtien ja virkakyöstien kumartelu, kaikki on mahdollista.

^^ Moni tekikin niin, minkä ansiosta taloja myös säilyi. Halpaa puuhaa se ei kuitenkaan ollut, taloja oli eri kuntoisia ja erilaisin asukkain. En halua tuomita niitä, jotka remonttiin ryhtymisen sijaan päättivät luopua kiinteistöstä ja vaihtaa parempaan. Taloissa ei myöskään ollut samanlaista satavuotisen historiasa tuomaa arvokkuutta kuten nykyään, vaan ne olivat nuorempia kuin osa asukkaistaan.

Esimerkiksi Helsingin Kruununhaassa pääosaan taloista keskuslämmitys ja lämminvesi asennettiin juuri 60-luvun aikana. Puolustusvoimain hallinnoimassa Suomenlinnassa asunnot modernisoitiin vasta 80-luvun alussa.

Uh. Täällä kun on yt puhuttu arkkitehtuurista, niin purnataampa sitten vähän tuosta Ylivieskan uudesta kirkosta. Sikäli kun kykenen muistamaan,  en ole koskaan käynyt Ylivieskan vanhassa (tuhopoltetussa) Kirkossa sisällä, mutta aikanaan sitä tuli ulkoapäin paljonkin katseltua, asuinkerrostaloni kun oli kirkkomaan viereisellä tontilla. Ensimäisessä kuvassa kirkko suurinpiirtein sellaisena kun se kesäaikaan näkyi parvekkeelleni.

Toisessa kuvassa on sitten se karkea moderni hirvitys jota sen poltetun kirkon tilalle on tulossa.

Quote from: Paju on 16.04.2018, 23:01:29
Kannattaa muistaa, että moni kaunis jugendtalo oli 60-luvulla auttamattoman vanhanaikainen ja kömpelö. 1960-luvun talot taas olivat uutuuttaan hohtavia, käteviä ja moderneja.

Vanhasta kivitalosta puuttui keskuslämmitys, huoneet lämpisivät päivittäin kakluuneilla. Hissiä ei monessa talossa ollut. Puut piti kantaa yläkerroksiin itse, kotiapulainen oli vain vauraimmilla. Osalla oli kaasuliekillä lämmitettävä suihku, muuten kylpyammeeseen sai boilerista kuumaa vettä. Pyykit pestiin käsin pohjakerroksen pesutuvassa padassa keitetyllä vedellä, kunnes pulsaattorit ja pesukoneet yleistyivät. Kaikilla ei ollut edes omaa wc:tä tai kylpyhuonetta, vaan hygieniasta huolehdittiin yhteistiloissa.

Noin muutamia seikkoja mainitakseni.

Olisivathan kaupungit kauniimpia, jos vanhaa rakennuskantaa olisi säilynyt enemmän. 60-luvun perspektiivistä on silti jälkiviisautta kritisoida puoli vuosisataa myöhemmin eri aikakauden näkökulmasta. Houkutus myydä asunto grynderille ja muuttaa itse upouuteen kotiin on varmasti ollut perusteltu.

Piti kirjoittaa tuosta samasta asiasta mutta ehdit ensin. Muistan hyvin kuinka ylpeinä monet kantakaupunkilaiset muuttivat Pohjois-Haagaan, Munkkivuoreen tai vastaaviin lähiöihin ja ihastelivat uusia asuntojaan vastavalmistuneissa kerrostaloissa, joissa kaikissa oli tietysti keskuslämmitys ja tilavat talosaunat. Eikä silloin kuulunut pahaa sanaa lähiöistä. Varsinkin Tapiola oli hienouden huippu.

^ Äitee aina muisteli kanssa, kuinka upea pränikkä Hervannan vuokra-asunto silloin 70-luvulla olikaan verrattuna keskustan kolmekymmentä vuotta vanhempaan kämppään  :)

Mähän muistan sen aivan hirveän rumana sen kusenkellan ja paskanruskean keittiön - sekä keltaiseksi levytetyn vessan takia. Siinä talossa meni kuitenkin kymmenen lapsuusvuotta - ja myöhemmin vielä pari vuotta ensimmäisessä yhteisessä kämpässä armaan kanssa.

Vai on Ylivieskaan tehty Kheopsin pyramidi.

Keskiverto seurakunta ei tarvitse kuin kellarimoskeijan kokoisen tilan menoilleen. Kauneimmat joululaulut ja mahtihäät voi vetäistä urheilu/monitoimihalleissa. Mihin tarvitaan uusia suurkirkkoja?

Monissa Keski-Euroopan kaupungeissa ne epäkäytännölliset talot saivat kuitenkin jäädä paikoilleen asukkaiden muuttaessa modernien mukavuuksien äärelle lähiöihin.  Myöhemmin nekin talot on varustettu nykyajan mukavuuksilla ja niistä on tullut nk. arvotaloja.  Monia sittemmin rakennettuja käytännöllisiä betonikuutioitakin puretaan nykyään pois huonokuntoisina tai homehtuneina.

Ei vanha historiallinen rakennus poissulje sitä, että asukas haluaa mukavan ja viihtyisän asunnon.  Mutta ei toista tarvitse purkaa toisen tieltä.

Quote from: Dick Ursby on 16.04.2018, 23:31:25
Vai on Ylivieskaan tehty Kheopsin pyramidi.

Keskiverto seurakunta ei tarvitse kuin kellarimoskeijan kokoisen tilan menoilleen. Kauneimmat joululaulut ja mahtihäät voi vetäistä urheilu/monitoimihalleissa. Mihin tarvitaan uusia suurkirkkoja?

Kunhan kakka jälleen kerran iskee oikein tosissaan kansakunnan tuulettimeen, niin kirkot tulevat olemaan liian pieniä. Suomen kansa menee polvilleen, kuten talvisodassa.

Itse olen lähes fanaattinen modernin arkkitehtuurin ystävä, mutta Ylivieskan tapauksessa olisi ollut syytä bygata vanhoilla piirustuksilla. Modernia arkkitehtuuria ei kannata hylätä halvan roskan takia, jota näkee valitettavan paljon.

Itse päivittäin junalla matkustavana ihmetyttää Malmin ja Tapanilan välillä radan toisella puolella on niitä vanhoja teollisuustaloja jotka ilmeisesti eivät ole missään käytössä ja ei ihme sillä ne on päästetty ränsistymään aivan kamalaan kuntoon ja seinät on töhritty graffitilla. Ne on olleet tuossa tilassa ainakin 90-luvulta lähtien.

Onneksi meille tuli 2015 yli 30000 ihmistä esteettisesti paremmista kulttuureista. Joukossa varmaan viljalti myös arkkitehtejä joiden paperit olivat vain pudonneet välimereen. Koska guggenheim ja suurmoskeija torpattiin, niin eiköhän Enson kuutio edes saa kupolin ja minareetit lohdutukseksi ketjun aloittajalle.

Mikään rakennus ei voita esteettisyydessä suomalaisen järven rantamaisemassa koivujen keskellä seisovaa punamultamaalattua käsinveistettyä hirsirakennusta, jossa valkoiset ovenkarmit ja ikkunanpuitteet.

-i-

Quote from: Uuno83 on 16.04.2018, 17:29:52
Suomi on ruma. Se on iso ongelma, joka vaikuttaa lähes kaikkeen.
Miksi rakentaminen, muotoilu ja taide on täällä lähes aina rumaa? Miten ne voitaisiin muuttaa kauniiksi jatkossa?

Voisiko PS saada aiheesta teemaa, joka vetoisi kansaan? Mitä muutoksia poliitikkojen pitäisi ajaa, jotta asiat muuttuisi oikeasti?

En voi muuta kuin olla suurelta osalta ihan samaa mieltä.

Suomen luonto on melkoiselta osaltaan rumaa - anteeksi nyt vain, mutta en anna kansallismielisyyteni ja isänmaallisuuteni vaikuttaa vilpittömään näkemykseeni.

Suomen luonto melkoiselta osaltaan sellaista, kuin kylmä ja kostea ilmastomme ja vähäravinteinen maaperämme voi pahimmillaan tuottaa: soistunutta rääseikköä ja kitukasvuisia havupuukarheikkoja. On onni - tai olisi onni, jos olisi lumisia talvia - että lumi ehostaa tuon masentavuuden. Kyllä, parempaakin löytyy, paljon parempaa, mutta tuon maisemakuvan yleisyyttä ei voi kieltää.

Ja mitä suomalaiseen muotoiluun tulee, niin suomalainen arkkitehtuuri on viimeiset viitisenkymmentä vuotta ollut rumia botonikuutioita, joita vaihtelevasti päällystettiin käprisyvillä marmorilevyillä, vihertyvillä kuparilevyillä, lohkeilevilla muovilevyillä jne., kunnes päädyttiin tähtitieteellisen - tai tähtien sotatieteellisen - rumiin lasikuutioihin. Kaikki tuo edustaa sekä rakennuttajien että omaa egoaan korostamaan pyrkivien arkkitehtiemme vieraantunutta ja ihmisvihamielistä maailmankuvaa.

Ja mitä muuhun "juhlittuun Suomalaiseen muotoiluun" tulee, niin suurimmalta osaltaan se on kauniisti sanottuna kökköä, jotain sellaista, jonka punastellen yrittää unohtaa komeron perälle, kun sen edustaman "viimeisimmän aallon" juhlahumu on vaiennut ja sen muotoilu on ohittanut armotta parasta ennen päiväyksensä (ne kaikki röpelöiset ja näppyläiset sarpanevat sun muut "taideluomat").

Inhimillisen vaatimattomuuteen, kauneuteen, viihtyvyyteen ja laatuun pyrkiminen myös rakennetussa ympäristössä ilman muuta kuuluu kansalaisten parasta ajavan puolueen keskeisiin teemoihin. Päättäjien egoismismin osoituksista, rumuudesta, koleasta epäviihtyvyydestä ja täydellisestä laadun puutteesta ovat tavalliset kansalaiset varmasti saaneet tarpeekseen arkipäivänsä tältäkin osalta.

Ei Suomi ole ruma noin keskimäärin. Mutta iso ongelma on, että pääkaupunki on leimallisesti itäeurooppalainen: kaikki kaunis on samaa kuin tsaarinaikaisessa Pietarissa, ja kaikki rumuus peräisin Neukkulan kukoistuksen ajoilta ja sen tyylin matkimisesta. Eikä jälkimmäistä rakennuskantaa ole tajuttu repiä, vaan se halutaan säilöä ajasta ikuisuuteen muistomerkkinä, toisin kuin vaikka Virossa, jossa ko. ajan merkeistä pyritään pääsemään aktiivisesti eroon.

Mutta se, joka sanoo, että Suomen luonto on ruma, ei ole koskaan seisonut itäsuomalaisen järven hienolla hiekalla auringon laskiessa. Tai samonnut ruskassa pohjoisen vaaroilla ja tuntureilla. Tai kävellyt koivikossa valkovuokkojen kukkiessa.

Quote from: Nuivinator on 16.04.2018, 23:22:58
Toisessa kuvassa on sitten se karkea moderni hirvitys jota sen poltetun kirkon tilalle on tulossa.

Modernissa hirvityksessä muuten katto näyttää ilman räystäitä ja keskellä jäätä keräävässä kahden katon yhtymäkohdan muodostamassa lovessa potentiaaliselta kosteusongelmalähteeltä jo tässä vaiheessa. Aika näyttää onnistuvatko ne toteuttamaan sen ilman kosteusongelmia...

Vähän samanlainen mielikuva potentiaalisesti ongelmallisesta rakenteesta jään suhteen on tullut Teollisuuskadun OP:n rakennuksesta Helsingissä. Siinä lisäksi se kumma lovi on niin kapea, että olisi mielenkiintoista tietää, että miten se on alunperinkään rakennettu ja miten sitä aiotaan jatkossa tarpeen vaatiessa korjata, jos esimerkiksi jää alkaa rapauttaa pintoja... Jonkinlaisen käsityksen tästä alaspäin kapenevasta lovesta saa ehkä näissä olevista kuvista:

https://op-toimitilat.fi/toimitilauutisia/opn-vallilan-toimitilojen-edessa-oleva-aukio-on-nyt-nimeltaan-gebhardinaukio-1

OP:n uusi kotipesä on Vuoden teräsrakenne
https://www.rakennuslehti.fi/2015/11/opn-uusi-kotipesa-on-vuoden-terasrakenne/

Quote from: newspeak on 16.04.2018, 21:17:01
^ Jollain perverssillä tavalla pidän epämääräisen kulhon näköistä Kampin kappelia kauniina ja viihtyisänä rakennuksena. Poikkean siellä mielelläni ohikulkumatkallani toisinaan joskin harvoin.

Ainakaan se ei ole harmaa betonilasikuutio, joten edes jotain yritystä sen tekemisessä on ollut.

Mitäs pidätte kotikaupunkini modernismin kukkasesta? ´59 valmistunut muistaakseni ja jakaa aika tehokkaasti mielipiteet.

Luulen, että nykyään ei enää edes osattaisi rakentaa hienoja isoja puukirkkoja. Eikä olisi saatavilla tarpeeksi hyviä pitkiä hirsiä, kun puut ovat apulannalla kasvatettua höttöpuuta.

Quote from: ikuturso on 17.04.2018, 00:16:50
Onneksi meille tuli 2015 yli 30000 ihmistä esteettisesti paremmista kulttuureista. Joukossa varmaan viljalti myös arkkitehtejä joiden paperit olivat vain pudonneet välimereen. Koska guggenheim ja suurmoskeija torpattiin, niin eiköhän Enson kuutio edes saa kupolin ja minareetit lohdutukseksi ketjun aloittajalle.

Mikään rakennus ei voita esteettisyydessä suomalaisen järven rantamaisemassa koivujen keskellä seisovaa punamultamaalattua käsinveistettyä hirsirakennusta, jossa valkoiset ovenkarmit ja ikkunanpuitteet.

-i-

Selvää etnonationalismia. Viisari värähti heti.

Pyramidit sinänsä eivät ole huono asia, ja niitä ei ilman tarkempia perusteluja pitäisi myöskään haukkua moderneiksi, koska aika vanha keksintöhän ne ovat. Voi toki olla, että jossain modernissa pyramidissa on joitain muita tiettyjä ominaisuuksia, jotka tekevät siitä perustellusti post-modernin. Pyramideja voi kritisoida siitä, että ne eivät käytä pohjalla olevaa pinta-alaa kovinkaan tehokkaasti hyväkseen, joten sikäli ne eivät ole käytännöllisiä rakennuksia. Uskonnollisiin rakennuksiin tosin kuuluu usein se ominaisuus, että halutaan jokin suurehko tyhjä tila ihmisten yläpuolelle, joten ehkä pyramidit sopivat siihen.

Quote from: Linkster on 17.04.2018, 06:42:08
Mitäs pidätte kotikaupunkini modernismin kukkasesta? ´59 valmistunut muistaakseni ja jakaa aika tehokkaasti mielipiteet.

Star Wars -osastoa. Ei jatkoon. Taiteellisuus on kuin betonin pureskelua krapula-aamuna.

Pystyn liikumaan kaikki matkani Suomessa suuremmin oksentelematta rakennetun ympäristön takia. Jos olette matkustelleet maailmalla, niin well, rumuudessa löytyy.
+
Moskeijat & minareetit eivät rumuudelta pelasta.

Mulla ei nyt muuta.

Quote from: Nuivinator on 16.04.2018, 23:22:58
Uh. Täällä kun on yt puhuttu arkkitehtuurista, niin purnataampa sitten vähän tuosta Ylivieskan uudesta kirkosta. Sikäli kun kykenen muistamaan,  en ole koskaan käynyt Ylivieskan vanhassa (tuhopoltetussa) Kirkossa sisällä, mutta aikanaan sitä tuli ulkoapäin paljonkin katseltua, asuinkerrostaloni kun oli kirkkomaan viereisellä tontilla. Ensimäisessä kuvassa kirkko suurinpiirtein sellaisena kun se kesäaikaan näkyi parvekkeelleni.

Toisessa kuvassa on sitten se karkea moderni hirvitys jota sen poltetun kirkon tilalle on tulossa.

Pystyn näin täysin amatöörirakennusmestarina sanomaan, missä kohdassa ensimmäisen talven jälkeen korjataan keväällä sulamisvesien aiheuttamia vesivahinkoja sisätiloissa.

Suomeen mahtuu kerrallaan vain yksi totuus, ja valitettavasti se näkyy nimenomaan rakentamisessa. Kun keksitään joku kaiken pelastava ratkaisu, se pakotetaan ylhäältä käsin kaikkeen tekemiseen vaikkei siinä olisi mitään järkeä (vrt. monikulttuurisuus). Energiakriisin ja muotivirtauksen takia 70-luvun alusta alkaen alettiin suosia tasakattoja ja valesokkeleita- molemmista pitäisi saattaa syylliset vastuuseen. Kumpikaan ratkaisu ei ole näin nykysilmällä katsottuna a) kaunis eikä b) toimiva. Silti se oli tyyppirakentamisen ohjeena, piti saada matalaa ja energiatehokasta. Saatiin märkää ja homeista.

Pidän valtion ja kuntien rakentamismääräyksiä täysin neuvostoaikaisina ja sosialistisina. On olemassa joitain sääntöjä, jotka kuulostavat ihan järkeviltä, kuten kerrosten määrä tai rakennusten tontille sijoittaminen siten, ettei kuisti ole naapurin tontilla. En silti ymmärrä, mitä kunnalle kuuluu esimerkiksi ulkoseinän ja katon väri, tai vaikkapa ikkunoiden malli (ristikot/ei ristikoita), joista uusilla asuntoalueilla on usein oma ohjeensa. En vain pysty käsittämään. Sama koskee puustoa, hittoako se kunnalle kuuluu, jos joku kaataa puun omalta pihalta. Jostain syystä kuuluu.

Tuossa lähellä on asuntoalue, jossa on n. 400 samankaltaista taloa rakennettu vanhoille pelloille, samansuuntaisilla kadunpätkillä. Jos ei ihan mieti tarkkaan, saattaa vahingossa kopistella samannäköisen talon ulko-ovea kolmen kadun päässä kotoa. Ihan hirveä alue. Kaupungin arkkitehti-virkamiehille varmasti ihanan säännöllinen.

Quote from: Archaeopteryx on 17.04.2018, 09:21:16
Energiakriisin ja muotivirtauksen takia 70-luvun alusta alkaen alettiin suosia tasakattoja ja valesokkeleita- molemmista pitäisi saattaa syylliset vastuuseen. Kumpikaan ratkaisu ei ole näin nykysilmällä katsottuna a) kaunis eikä b) toimiva. Silti se oli tyyppirakentamisen ohjeena, piti saada matalaa ja energiatehokasta. Saatiin märkää ja homeista.

Valesokkelista en edes tiedä mikä se on, mutta en usko että tasakatto on sen huonommin toimiva kuin muutkaan. Se on vain sellainen tarpeeksi usein toisteltu ja naureskeltu asia, niin että jotkut ovat alkaneet uskoa sen huonouteen. Vähintään yhtä paljon ongelmia ja tekemistä tulee harjakattojen kanssa.

Quote from: Frida Hotell on 17.04.2018, 09:32:16

Quote from: Archaeopteryx on 17.04.2018, 09:21:16
Energiakriisin ja muotivirtauksen takia 70-luvun alusta alkaen alettiin suosia tasakattoja ja valesokkeleita- molemmista pitäisi saattaa syylliset vastuuseen. Kumpikaan ratkaisu ei ole näin nykysilmällä katsottuna a) kaunis eikä b) toimiva. Silti se oli tyyppirakentamisen ohjeena, piti saada matalaa ja energiatehokasta. Saatiin märkää ja homeista.

Valesokkelista en edes tiedä mikä se on, mutta en usko että tasakatto on sen huonommin toimiva kuin muutkaan. Se on vain sellainen tarpeeksi usein toisteltu ja naureskeltu asia, niin että jotkut ovat alkaneet uskoa sen huonouteen. Vähintään yhtä paljon ongelmia ja tekemistä tulee harjakattojen kanssa.

Homeille useammassakin työpaikassani altistuneena ja astman siitä saaneena totean varmana tietona, että uskosi on väärä, koska tämä ei ensinkään ole uskon asia, kun faktojakin on tarjolla.

Fakta on, että tasakatto on riski maassa, jossa sataa paljon ja jossa keväinen lumikuorma katoilla on merkittävä, kuten on tänä keväänäkin.
Lähi-idässä ja Saudi-Arabiassa tasakatto on ok, miksei Intiassakin missä taloissa ei ole välttämättä edes ovia joten tuuletus pelaa ja käytännössä ihmiset elävät ulkoilmassa. Suomessa rakennuksen tasakatto on idiootin keksintö, eikä edes kaunis.

Eräässäkin alkuaikojeni työpaikassa oli pukuhuoneessa joka kevät ämpäreitä siellä täällä, kun vesi tuli tasakatolta läpi. Viime viikolla kävin isossa City-Marketissa, jossa oli ämpäreitä pitkin poikin liiketilaa ottamassa koppia tasakatolta läpi valuvasta vedestä. Käytännössä joka ikinen Prisma ja Cittari haisee homeelle jossain hyllyvälissä, sitä tosin ei ihminen välttämättä haista ellei ole itse altistunut ko. homeelle. Minä olen nykyään erinomainen homekoira, mieheni taas on erikoistunut toisenlaisten sisäilmahomeiden/mikrobien histamiseen ... voisimme laittaa firman pystyyn nuuh.

Valesokkeli on myös suoraan helvetistä. Kävin pari vuotta sitten japanilaisessa ruokapaikassa, jossa oli valesokkeli (ei ole harvinainenkaan ratkaisu), käytännössä ruokapaikan lattia oli vähän maanpinnan alapuolella.
Tuulikaapissa haistoin pahan hajun, mutta se ei ollut homeen haju, enkä tuntenut hajua sisällä ravintolassa. No, tilattiin ruuat, aloin kohta yskiä ja köhiä, söimme ruuat, ravintolasta ulos tultaessa oli pilli jo niin tukossa (ja avaavat kotona) että puhuessa hengästyin ja silmissä musteni.

Seuraavalla viikolla teimme "testin", menimme samaan paikkaan syömään, istuin vähän eri suunnalla pienehköä ravintolasalia ja sama reaktio, eli ei tule kolmatta kertaa siinä paikassa.

Nykyään kun talvet pohjoisessakin ovat mitä ovat, niin vesikuormitus on Suomessakin ympärivuotista, ja rakennukst jotka vielä 20v sitten saattoivat kestää yli pakkastalven imemättä vettä ylhäältä ja alhaalta (koska talvet olivat kuivia), eivät kestä tätä nykyistä räntä/vesisade-keliä, joka pahimmoilleen on Oulunkin korkeudella ympärivuotinen säätila. Pohjoisempanakin.

Jos ette usko, lähtekää kanssani valesokkeli/tasakattopaikkaan syömään tms.  tai ostoksille, otetaan PEF-mittari mukaan niin saadaan mittaustuloksiakin niin ei tarvitse uskon varassa elää ja havannoida, tietenkin rakennus kuin rakennus voi olla epäterve mutta kyllä tasakatto/valesokkeli - yhdistelmä on niin idioottivarma pommi että melkein voi jo vetoa lyödä sisäilmaongelman puolesta edes rakennuksessa sisällä käymättä.

Sisällä käymisestä puheen ollen ... paskatin toissapävänä koiria (joka päivä teen sitä) ja kävelin yhden tasakattokoulun ohi ja koulun pihalle asti haistoin homeen... olen siellä sisälläkin joskus käynyt ja on siellä SITÄ, mutta usein home haisee muutama metri rakennnuksen ulkoseinästä pihalle asti.
Yhden homealtistuneen kiinteistömiehen kanssa taannoin juttelin, hänelle oli myös kehittynyt homenokka, kerrankin sain jutella kiinteistöammattilaisen kanssa joka ei nauraa höröttänyt ja koputellut otsaansa, kun puhuin sisäilmaongelmasta ja ilmastoinnista. Oli outo kokemus , yleensä on kuin retardien kanssa puhuis kun puhuu ihmisten kanssa homeista/sisäilmajutuista.

Laitan tähän pari kuvaa esimerkiksi talosta, jossa oli kaikki mukavuudet jo 60-luvun alussa. WC, erillinen kylpyhuone ammeella ja suihkulla. Keittiössä kaasuhella. Hissi, korkeat huoneet. Talo rakennettu 1800-1900-lukujen vaihteessa ja virallisesti käyttöönotettu 1907.
Sijaitsee Pikku Roban ja Korkeavuorenkadun kulmassa. Pari sataa metriä Espalle tai Aleksille. Vielä melko rauhallinen alue. 
Pari kuvaa nykykunnosta, kun talo ja kämpät pidetty kunnossa.

Stadi on pilalla, enkä tarkoita pelkästään asujaimistoa!  >:(

E: kirjoitusvirhe ja hissi.   

Quote from: ikuturso on 17.04.2018, 00:16:50
...koivujen keskellä seisovaa punamultamaalattua käsinveistettyä hirsirakennusta, jossa valkoiset ovenkarmit ja ikkunanpuitteet.

Ja punamultakin on keksitty että saatiin harmaa hirsi peittoon ja apinoitua hienompi eurooppalainen tiilenväri.

Luultavasti 60/70-luvun väki katsoi vanhoja taloja samalla kammolla kuin nyt katsotaan 60/70-luvun taloja...

Muoks:

Tasakatto on toimiva maissa missä ei ole lumikuormitusta ja sen katolle tekemää erikorkuisia lätäköitä. Etelän maissa talot kastuvat ja kuivuvat nopeasti, ei tule vaarallisia homeita toisin kun Suomessa missä vesi imeytyy eristeisiin ja pysyy siellä kuivumatta kuukausia/vuosia.

Sama kuin tasakattoon koskee räystäitä.

Quote from: Peltipaita on 16.04.2018, 21:55:23
Suomi on ruma. Älkää tulko tänne. Markkinoidaan Suomea rumuudella. Ehkä Lähi-Idän esteetikko valitsee toisen kohteen.

Myöskin suomalaiset ovat rumia. Suomalaiset naiset ovat aivan helvetin rumia; läskejä, pienet tissit, möhö maha, lyhyet jalat, pienet silmät syvällä päässä ja kaiken kruunaa ei-minkään-värinen ohut tukka. Lisäksi pihtaavat, ja ovat niin rotevia ja aggressiivisia että iskevät lyhyenlännän arabimennikäisen nyrkillä kanveesiin. Kantsii mennä Ruotsiin ja pysyä siellä. Ruotsissa naiset ovat pitkäraajaisia, heillä on upeat vaaleat hiukset ja lempeä antelias luonne.

Quote from: Saturnalia on 16.04.2018, 19:28:45
Esteetikko joutuu Suomessa kahden rintaman sotaan sosialistisen muotoiluperinteen ja luterilaisen kuvainkieltoperinteen väliin.
Suomessa kaksi vahvaa esteettiseen ihanteeseemme vaikuttanutta traditiota, sosialismi ja luterilaisuus, pitävät kumpikin ihanteenaan pelkistettyä korutonta asiallisuutta jossa painotetaan sanaa kuvan sijasta. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Suomessa kyllä rakennettiin paljonkin kaunista, mutta siinä taisi olla taustalla Tsaari ja Venäjän rahat osittain, pyrkimys jäljitellä Pietaria.

Yhtenä puolustuksena esitetty näkemys, että ennen työvoima oli halpaa tehdä kaunista on hiukan epälooginen selitys. Kyllä 1800-luvullakin rakennettiin karua, kuten esimerkiksi junatallit, konepajat, varastot, mutta suhteessa aivan yhtä paljon se 1800-luvun lopun rakennuttaja olisi säästänyt työvoimakustannuksissa jättämällä koristeellisuuden ja tyylittelyn pois, mutta ei vaan jätetty vaan maksettiin silloin extraa siitä että tuli nättiä. Kun on tahto, on myös rahat.

Vielä 50-luvulla Suomessa tehtiin ihan nättejä kerrostaloja ja lähiöitä, kuten esim Etelä-Haaga, Käpylä, jne. Rapattua tilavaa tyyliä.
Nykyään kauneudella ei ole enää arvoa, tai se mikä koetaan moderniksi kauneudeksi on etääntynyt niin kauaksi klassisesta perinteestä, ettei se enää enemmistön silmin ole kauneutta.

1880-90-luvun varsin julkisivuiltaan varsin koristerikkaita kertaustyylien julkisivuja arvosteltiin varsin karuin sanakääntein vuosikymmen -kaksi myöhemmin koansallisromanttisen/jugendin puolestapuhumisen perusteena. 1920-luvulla taas jugendtalot haukuttiin  tehottomiksi, epäkäytännöllisiksi ja kolkoiksi luoliksi, joista haluttiin muuttaa pois uusasialliseen tyyliin rakennettuihin rationaalisiin asuntoihin, jotka pian muuttuivat funktionalismin futuristisiki uuden ihmisen asuinsijoiksi, joista taas neukkukuutiot ovat varsin karseita halpisversioita. Joten aina on perusteet löydetty, jotta uusi arkkitehtisukupolvi saisi lyötyä edeltäjänsä tuotokset silkaksi paskaksi.

Suomalainen jugend on toteutettu taloudellisesti varsin edullisin keinoin; se on pääosin kulmikasta, rapattua tiilipintaa, takorautakoristeista ja kantavilta rakenteiltaan tiiltä, mikä ei todellakaan ole yleislinja eurooppalaisessa kehyksessä. Ei ole pyöreitä orgaanisia muotoja, paljasta kivi- tai lasitettua tiilipintaa tai teräs/valurauta kantavia rakenneosia eikä raskaita metallivalukappaleita ole koristuksina (ja kantavina elementteina). Monissa suomalaisissa 1800-luvun teollisuusrakennuksissa tiiliseinät kätkevä sisälleen hirsirakenteisen vesikattorakenteen ja tukeutui tiili- tai hirsipylväisiin; kantavat valurauta tai teräsrakenteet ovat varsin harvinaisia silloisessa suomalaisessa teollisuusrakentamisessa. Tämä oli osin kustannuskysymys ja osin seurausta siitä, että tonttitilaa matalille teollisuusrakennuksille oli yleensä varsin runsaasti.

Lisäisin nim. Saturnalian esiintuomaan suomalaiseen ns. isoon kuvaan kaksi tekijää, mutta hivenen lomittain:

Luterilainen kuvaperinne, itsenäistymisen tarve irtiottoon menneisyydestä uusasiallisuuden/fukntionalismin keinoin ja sosialistinen realismi jouduttiin nimenomaan Suomessa toteuttamaan kansainvälisesti ottaen varsin vaatimattomissa taloudellsilla resursseilla. Juuri tämän vuoksi 1970-luvusta eteenpäin suomalaisen "arki"arkkitehtuurin yleinen linja on ollut varsin omituinen, kun laajassa kuvassa taloudelliset seikat eivät ohjanneetkaan enää sen suuria linjoja menneisyytemme kaltaisella rautaisella imperatiivilla.

Quote from: Linkster on 17.04.2018, 06:42:08
Mitäs pidätte kotikaupunkini modernismin kukkasesta?

Valokuva tuottaa mulle vaikutelman, että pyramidin mallinen ohuehko kuori olisi laskettu jonkun rakennelman päälle, joten en pidä sitä miellyttävänä näkynä.

Älkää unohtako alan ylittämätöntä klassikkoa, Konalan kirkkoa:

https://www.google.fi/search?q=konalan+kirkko&hl=fi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjAnKe66MDaAhUPyqYKHbmACu0Q_AUICigB&biw=1600&bih=750#imgrc=xe_s4-_FG7zcdM:

Siinä silmä lepää.

Järvenpään kirkko on myös aika kiva.

Ei toi Hyvinkään kirkko nyt sitten ollutkaan mitään. Tunnustan tappioni reilusti ;D
Ei helvetti mitä murjuja!

Pikkumailla on pikkuveljen kohtalo mitä tulee kulttuuriperintöön; saavat tyytyä rippeisiin, käyttää isoveljiensä vanhoja vaatteita ja rikkinäisiä leluja. Jos se mitään lohduttaa niin samanlaista arkkitehtuurista köyhyyttä se on muillakin pikkumailla, kuten Norjalla, jolla on aika samanlainen historia kuin Suomella. (400 vuotta unionissa Tanskan kanssa, vallanpitäjät Kööpenhaminassa)

Suomen korkeakulttuurin nousukausi jäi tuhnuksi, alkaen verraten myöhään 1800-luvulla ja jonka katkaisi tylysti 1900-luvun raskaat sodat. Suomi oli valtaosan historiallista aikaa Tukholman hovin vilja- ja sotaväenaitta, joten mihinkään peruselämäntarpeita ylellisempään ei jäänyt henkistä eikä fyysistä kapitaalia. Vauraammassa Euroopassa on aina ollut Rooman muistomerkkejä muistuttamassa muinaisesta loistosta ja mantereen arkkitehdit ovat käyneet ammentamassa ikuisesta kaupungista oppeja satoja vuosia, mikä myös näyttäytyy katukuvassa.

Quote from: migri on 17.04.2018, 08:05:37

Quote from: ikuturso on 17.04.2018, 00:16:50
Onneksi meille tuli 2015 yli 30000 ihmistä esteettisesti paremmista kulttuureista. Joukossa varmaan viljalti myös arkkitehtejä joiden paperit olivat vain pudonneet välimereen. Koska guggenheim ja suurmoskeija torpattiin, niin eiköhän Enson kuutio edes saa kupolin ja minareetit lohdutukseksi ketjun aloittajalle.

Mikään rakennus ei voita esteettisyydessä suomalaisen järven rantamaisemassa koivujen keskellä seisovaa punamultamaalattua käsinveistettyä hirsirakennusta, jossa valkoiset ovenkarmit ja ikkunanpuitteet.

-i-

Selvää etnonationalismia. Viisari värähti heti.

Verilinjassani on pakko olla hirrenveistäjiä, vaikka isovanhemmissani tai lähisuvussa ei ole yhtään.

Olen kerran piiluttanut kirkon remonttiin tulevia kattoparruja, ja alan ammattilainen kehui ensikertalaisen työn jälkeä.

-i-

Quote from: Dangr on 17.04.2018, 10:09:09
Luultavasti 60/70-luvun väki katsoi vanhoja taloja samalla kammolla kuin nyt katsotaan 60/70-luvun taloja..

Mietin ihan samaa. Kuten kelloseppä ylempänä kirjoitti, vanhat tyylit ovat aina näyttäytyneet joidenkin vuosikymmenten jälkeen aikansa eläneinä ja tilalle on tarjottu sitä, mikä siinä ajassa on ollut trendikästä.

Vaikka enemmän miellyttää kävely esimerkiksi Katajanokan kuin Merihaan läpi, on vastenhakoisesti myönnettävä, että betonikolosseilla on oma karhea estetiikkansa.

Nythän moni 60-70-luvun talo on saman kysymyksen edessä kuin 60-luvulla oltiin kivilinnojen kanssa: onko taloudellisempaa purkaa vanha ja rakentaa uusi vai peruskorjata vanha. Helsingin kaupunki esimerkiksi on päätynyt purkuvaihtoehtoon joidenkin vuokratalojensa osalta.

Käykö niin, että seuraavat sukupolvet harmittelevat, miksi vanhaa ei säästetty laajemmin? Hehän näkevät 60-luvun talot romantisoituneissa kuvissa isovanhempien nuoruudesta. Jäljellä ovat tuolloin ne talot, jotka nyt päätetään kunnostaa ja modernisoida - eivät ne huonoimmat, jotka saavat purkutuomion.

Quote from: Maija Poppanen on 16.04.2018, 23:04:24
Takaansa alkava Amuri onkin sitten niitä surullisia esimerkkejä, kuinka kokonainen kaupunginosa vedetään alas vanhoista hienoista puutaloistaan 70-luvulla hirveiden elementtirötisköjen alta.

Toki. Ainakin visuaalisessa mielessä tuo nykyinen neukkukuutio-Amuri on aika masentava. Mutta toisaalta on muistettava se että noissa puutaloissa asuttiin varsin alkeellisesti ja ilman mukavuuksia, aika ankeissa olosuhteissa. Siihen nähden nuo uudet kerrostalot olivat täynnä luksusta; keskuslämmitys, juokseva vesi, sähköhellat ja -liedet, suihkut kylpyammeineen jne.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/21/amurin-tyolaisidylli-joutui-vaistymaan-urbanisaation-tielta

Quote from: Jorma M. on 16.04.2018, 17:55:54

Ylen Iso Paja on hieno. Valmistui noin 25 v sitten. Koko ajan rikki, ilmaongelmia, kosteusongelmia. Vaikea ylläpitää, kallis rakentaa, ruma ja alusta alkaen ämpäreitä lattialla keräämässä tippoja. Ja nyt jo pitkän aikaa tyhjänä, evakuoituna. Se on joka suhteessa keskisormi joka röyhkeästi vittuilee maksajilleen. Pidä säkin rasisti heteronormatiivi lompakkos auki.

Jumalauta, kylläpä on taas YLEn väki ollut hiljaa. Tuollainen moka omassa talossa ja yhä vaan vaietaan kuin mamujen rikoksista.

Quote from: Saturnalia on 17.04.2018, 10:47:50
Älkää unohtako alan ylittämätöntä klassikkoa, Konalan kirkkoa:

Tapiolankin kirkkokin pitää kyllä puolensa aika hyvin tässä kilpailussa...
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e0/Tapiolan_kirkko.jpg

Quote from: Linkster on 17.04.2018, 11:36:29
Ei toi Hyvinkään kirkko nyt sitten ollutkaan mitään. Tunnustan tappioni reilusti ;D
Ei helvetti mitä murjuja!

Hyvinkään kirkonhan rumentaa suomen sää ja kallis ylläpito. Varmaan arkkitehtikuvissa ja just pesun jälkeen tuo on ihan hieno, mutta kun kirkon valkoinen seinä on ympärivuotisesti kuravalumien peitossa, niin ei siinä oikein silmä lepää.

Kalevan kirkko Tampereella. Googlaa jos uskallat. Sielujen siilo, leikkisästi.

Kourallisen arkkitehtejä idässä ja lännessä ja varsinkin totalitaristissa valtioissa rakasti brutalismia ja Suomi otti tämänkin pedon omakseen ja pystytti brutaaleja betonikolosseja sinne tänne. Valubetoni sopii hyvin bunkkereihin, viljasiiloihin ja siltoihin, mutta käytettiin valitettavasti jopa arvokohteisiin, jotka olisivat ansainneet parempaa. Elementtien monotoninen käyttö kuutioissa viimeisteli sitten maiseman pilaamisen.

Kuvahaku näyttää nopeasti pahimmat palat maailmalta: https://www.google.com/search?q=brutalist+architecture&tbm=isch

https://en.wikipedia.org/wiki/Brutalist_architecture
https://fi.wikipedia.org/wiki/Brutalismi

Oulussa keskustan puutaloröttelöt aikoinaan suojeltiin vaikka paikalle kaavailtiin liikerakennuksia. Sattumalta ne puutalot myöhemmin paloivat ja nykyaikaiset liikerakennukset saatiin rakennetuiksi.

Quote from: JNappula on 17.04.2018, 12:35:43
Toki. Ainakin visuaalisessa mielessä tuo nykyinen neukkukuutio-Amuri on aika masentava. Mutta toisaalta on muistettava se että noissa puutaloissa asuttiin varsin alkeellisesti ja ilman mukavuuksia, aika ankeissa olosuhteissa. Siihen nähden nuo uudet kerrostalot olivat täynnä luksusta; keskuslämmitys, juokseva vesi, sähköhellat ja -liedet, suihkut kylpyammeineen jne.

Juu - köyhien asuntojahan ne oli, kuten Puu-Tammelakin, mistä nyt muutama talo enemmän on säästetty. Kaverini onkin ekat vuotensa ehtinyt vielä asumaankin Amurin puutaloissa - asunnon malli on vielä nähtävissä museokorttelissa. Eihän siellä ollut omaa keittiötäkään, ja vesi ja vessat tosiaan ulkona.

Isäpuoli taas asui kersana Tammelassa, korttelissa jota kutsutaan Lutilaksi. Siitä voikin päätellä asumisen tason. Lutila ihme kyllä saneerattiin joskus vuosituhannen vaihteen lähellä.

Voi siis hyvin kuvitella, ettei noiden asukkaat ole hirveästi romantisoineet asumuksiaan - vaan jos on tullut mahdollisuus siirtyä moderniin betonikuutioon, se on varmasti otettu hihkuen vastaan.

Quote from: Dick Ursby on 17.04.2018, 13:01:15
Kalevan kirkko Tampereella. Googlaa jos uskallat. Sielujen siilo, leikkisästi.

Pakko jakaa Kummeli-sketsi aiheeseen liittyen:

Kummeli - Ympäristöruutu (https://www.youtube.com/watch?v=UswDnXuaZl8) (1:36)

Tampereella noin yleisesti katukuvassa on paljon kauniita kirkkorakennuksia. Niitä voi arvioida vaikka täällä: https://tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/kirkot_ja_muut_tilat/kirkot

Rumuuden estetetiikka voi ihailla ainakin Aitolahdessa, Hervannassa, Lielahdessa ja Tesomalla.

Quote from: Maija Poppanen on 17.04.2018, 15:21:13

Quote from: JNappula on 17.04.2018, 12:35:43
Toki. Ainakin visuaalisessa mielessä tuo nykyinen neukkukuutio-Amuri on aika masentava. Mutta toisaalta on muistettava se että noissa puutaloissa asuttiin varsin alkeellisesti ja ilman mukavuuksia, aika ankeissa olosuhteissa. Siihen nähden nuo uudet kerrostalot olivat täynnä luksusta; keskuslämmitys, juokseva vesi, sähköhellat ja -liedet, suihkut kylpyammeineen jne.

Juu - köyhien asuntojahan ne oli, kuten Puu-Tammelakin, mistä nyt muutama talo enemmän on säästetty. Kaverini onkin ekat vuotensa ehtinyt vielä asumaankin Amurin puutaloissa - asunnon malli on vielä nähtävissä museokorttelissa. Eihän siellä ollut omaa keittiötäkään, ja vesi ja vessat tosiaan ulkona.

Isäpuoli taas asui kersana Tammelassa, korttelissa jota kutsutaan Lutilaksi. Siitä voikin päätellä asumisen tason. Lutila ihme kyllä saneerattiin joskus vuosituhannen vaihteen lähellä.

Voi siis hyvin kuvitella, ettei noiden asukkaat ole hirveästi romantisoineet asumuksiaan - vaan jos on tullut mahdollisuus siirtyä moderniin betonikuutioon, se on varmasti otettu hihkuen vastaan.

Asuin ekat vuoteni Pispalassa tässä puutalossa:

https://goo.gl/maps/APfkBQQXhRG2

Pispala oli silloin pienituloisten asuinalue, eikä noissakaan vanhoissa puutaloissa mukavuuksia ollut. Sieltä muutimme Kangasalan Suoramalle uuteen juuri valmistuneeseen neukkukuutiotaloon ja se oli kyllä vanhempieni mukaan iso hyppäys ylöspäin elämisen mukavuudessa.

Helsingissäkin jyrättiin Amurin kanssa samaan aikaan puu-Pasila nurin kerrostalojen tieltä ja aika samanlaisin perustein:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/05/puu-pasila-sai-vaistya-kerrostalojen-ja-toimistokortteleiden-tielta

^ Puu-Pasilasta kuriositeettina, että talot olivat "kierrätysmateriaaleista" rakennettuja. Hirret, laudat, tiilet ja jopa tulisijat olivat peräisin puretuista rakennuksista. Niinpä talot olivat ikäistään vanhempia.

Quote from: newspeak on 17.04.2018, 16:24:06

Quote from: Dick Ursby on 17.04.2018, 13:01:15
Kalevan kirkko Tampereella. Googlaa jos uskallat. Sielujen siilo, leikkisästi.

Pakko jakaa Kummeli-sketsi aiheeseen liittyen:

Kummeli - Ympäristöruutu (https://www.youtube.com/watch?v=UswDnXuaZl8) (1:36)

Tampereella noin yleisesti katukuvassa on paljon kauniita kirkkorakennuksia. Niitä voi arvioida vaikka täällä: https://tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/kirkot_ja_muut_tilat/kirkot

Rumuuden estetetiikka voi ihailla ainakin Aitolahdessa, Hervannassa, Lielahdessa ja Tesomalla.

Siteeran itseäni ja jäsen Dick Ursbyä, koska arkkitehtehtuurillisesti aihe on kiehtova.

Eero Kakon ja Jaakko Parantaisen sananvaihdosta toteasisin, että aiheena ollut suomalaisten varallisuus suhteessa julkisten rakennusten määrään on jokseenkin harhaanjohtava, sillä kirkot eivät teknisesti ole julkisia rakennuksia. Tietynlaisia kulttuurillishistoriallisia maamerkkejä ne kieltämättä ovat ja sikälikin säilyttämisen arvoisia. Kirkkojen rakentaminen on myöskin antanut arkkitehdeille liikkumavaraa ja vaikuttanut siten rakentamiseen ja suunnitteluun. Nykyään rakennetaan tietenkin enemmän ostoskeskuksia kuin kirkkoja.

Google antoi seuraavan tiedonjyväsen, jonka liitän tähän eli Kalevan kirkon suunnittelijoiden kootut luomukset:

QuoteSuomen paviljonki Brysselin maailmannäyttelyssä 1958
    Branderin kahvila, Tampere 1963
    Kalevan kirkko, Tampere 1966
    Dipolin kongressikeskus, Otaniemi, Espoo 1966
    Suvikummun asuntoalue, Tapiola, Espoo 1969–1982
    Reidar Särestöniemen ateljee ja galleria Särestö, Kittilä 1972
    Hvitträskin sauna, Kirkkonummi 1975
    Seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä liikekeskus, Hervanta, Tampere 1979
    Sief Palace Area Buildings: Sief Palacen laajennus, Kuwait 1982
    Lieksan kirkko, Lieksa 1982
    Taikurinhattu-päiväkoti, Pori 1984
    Suomen suurlähetystö, Delhi, Intia 1985
    Metso, Tampereen kaupungin pääkirjasto, Tampere 1986
    Himmeli-vanhainkoti, Pori 1988
    Hervannan toimintakeskus, Tampere 1989
    Mäntyniemi, tasavallan presidentin virka-asunto, Meilahti, Helsinki 1993

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reima_Pietil%C3%A4

Perin mielenkiintoinen lista tunnettuja ja vähemmän tunnettuja rakennuksia.

Quote from: Emo on 17.04.2018, 10:04:17Fakta on, että tasakatto on riski maassa, jossa sataa paljon ja jossa keväinen lumikuorma katoilla on merkittävä, kuten on tänä keväänkin.

Ei ole sen suurempi riski kuin harjakattokaan. Ei katon kuulu vuotaa, kun se on tehty tiiviisti vaikkapa bitumilaatoista. Homeen syyt ovat kyllä ihan muualla.

Quote from: Maija Poppanen on 17.04.2018, 15:21:13
Juu - köyhien asuntojahan ne oli, kuten Puu-Tammelakin, mistä nyt muutama talo enemmän on säästetty. Kaverini onkin ekat vuotensa ehtinyt vielä asumaankin Amurin puutaloissa - asunnon malli on vielä nähtävissä museokorttelissa. Eihän siellä ollut omaa keittiötäkään, ja vesi ja vessat tosiaan ulkona.

Isäpuoli taas asui kersana Tammelassa, korttelissa jota kutsutaan Lutilaksi. Siitä voikin päätellä asumisen tason. Lutila ihme kyllä saneerattiin joskus vuosituhannen vaihteen lähellä.

Voi siis hyvin kuvitella, ettei noiden asukkaat ole hirveästi romantisoineet asumuksiaan - vaan jos on tullut mahdollisuus siirtyä moderniin betonikuutioon, se on varmasti otettu hihkuen vastaan.

Ei sen betonimöhkäleen tarvitse olla ruma vaan se on kyllä suomalaisien oma valinta. Koristeellisuus puuttuu, vaikka sen olisi voinut huomioida elementtien valumuoteissa, ja maalien värit on valittu tahallaan vähintään ikäviksi.

Suunnilleen samalla vaivalla oltaisiin voitu tehdä paljon pirteämmän näköisiä betonitaloja.

Quote from: Frida Hotell on 18.04.2018, 07:09:06

Quote from: Emo on 17.04.2018, 10:04:17Fakta on, että tasakatto on riski maassa, jossa sataa paljon ja jossa keväinen lumikuorma katoilla on merkittävä, kuten on tänä keväänkin.

Ei ole sen suurempi riski kuin harjakattokaan. Ei katon kuulu vuotaa, kun se on tehty tiiviisti vaikkapa bitumilaatoista. Homeen syyt ovat kyllä ihan muualla.

Minun talossa toiminut v:sta 1974. Kohta ajattelin saneerata sen (eli 10 vuoden päästä) vaikka ei siinä mitään vikaa olekaan. Kaadot on keskelle ja kattoviemärit eivät jäädy ikinä koska menevät vessan ja vaatehuoneen läpi ollen aina lämpimänä.
Melkein kaikissa kerrostaloissakin on tasakatto.
Jos rakentamisen suorittaisivat oikeat alan ammattilaiset eivätkä mitkään halvalla saadut sekatyömiehet olisi Suomessa huomattavan paljon vähemmän asunto-ongelmia.Nykyinen meno on taloudellisesti järjetön.

Katajanokka, Helsinki. 100 vuotta väliä kuvissa, näkymä Luotsikadulle. Näyttää hyvältä. Hevoset vain vaihtuneet spåriin.
Alue säilynyt melko hyvin, perukoilla uusia kerrostaloja, jotka hyvin istuvat alueeseen.

Toivottavasti ei näy päivää, jolloin Kalasatamassa on moskeija ja joku vihreä välkky keksii rakennuttaa siltaa Katajanokan ja Kalasataman välille.

Quote from: Frida Hotell on 18.04.2018, 07:09:06

Quote from: Emo on 17.04.2018, 10:04:17Fakta on, että tasakatto on riski maassa, jossa sataa paljon ja jossa keväinen lumikuorma katoilla on merkittävä, kuten on tänä keväänkin.

Ei ole sen suurempi riski kuin harjakattokaan. Ei katon kuulu vuotaa, kun se on tehty tiiviisti vaikkapa bitumilaatoista. Homeen syyt ovat kyllä ihan muualla.

On tasakatto suurempi riski kuin harjakatto, koska vesi seisoo tasakatolla.
Tietystikin teoriassa, jos molemmat kattotyypit olisi rakennettu vettä pitäväksi, molemmat toimisivat. Mutta kun Suomessa ei osata rakentaa vedenpitävää tasakattoa, miksi muuten monissa paikoissa on sisätiloissa keväisin ämpärit vettä keräämässä?
Harjakattopaikoissa en muista keväistä ämpäri-ilmiötä nähneeni. 

Mieheni asui pikkupoikana isänsä työn takia työsuhdeasunnossa, omakotitalo jossa tasakatto, ja kertoili juuri, kuinka keväisin katolla olevat viemäriputket jäätyivät tukkoon, ja kun aurinko paistoi ja lumi päivän aikana suli, niin vesi lainehti katolla ja viemäreitä yritettiin tulella ja ties millä sulattaa. Vesi tuli myös taloon sisälle, ja vuosia myöhemmin anoppi sairastui astmaan ja silloin löydettiin asunnosta myös hometta ja sitä rempattiin, mutta perhe muutti pian toisaalle.

Ihan turhaa teoretisointia siis Suomen ilmastossa väittää, että tasakatto ei ole harjakattoa isompi riski, sillä vesi ei seiso harjakatolla vaan valuu alas.
Maan vetovoima lienee syyllinen, jos sitä ei olisi niin vesi tasakatolta lentäisi avaruuteen.

e: Myös harjakattotalot usein homehtuvat, mutta siihen syypää löytyy muusta rakentamisesta ja käytöstä, mm. nykyinen koneellinen ilmastointi jota säästösyistä pietään julkisissa rakennuksissa yöt, viikonloput ja kesät suljettuna/ liian pienellä (ohjeiden vastaisesti) on yksi suuri syyllinen sisäilmaongelmiin.

Kyllä ne vuotavat harjakatokin ja usein lumi lelluu talven niidenkin päällä. Niitä joutuu uusimaan, korjaamaan ja puhdistamaan, rännejä pitää puhdistaa, niillä on vaikeampi liikkua. Tasakatoissa voi tosiaan olla ongelma, jos kattoviemäri jäätyy tai menee tukkoon niin että vettä kertyy katolle ja silloin se voi jostakin piipunjuuresta vuotaa sisälle, mutta siltä välttyy, kun tarkkailee tilannetta, ja jos pitää sen sulana lämpökaapelilla, niin sellaista ongelmaa ei ole.

Quote from: Emo on 18.04.2018, 09:34:42

Quote from: Frida Hotell on 18.04.2018, 07:09:06

Quote from: Emo on 17.04.2018, 10:04:17Fakta on, että tasakatto on riski maassa, jossa sataa paljon ja jossa keväinen lumikuorma katoilla on merkittävä, kuten on tänä keväänkin.

Ei ole sen suurempi riski kuin harjakattokaan. Ei katon kuulu vuotaa, kun se on tehty tiiviisti vaikkapa bitumilaatoista. Homeen syyt ovat kyllä ihan muualla.

On tasakatto suurempi riski kuin harjakatto, koska vesi seisoo tasakatolla.
Tietystikin teoriassa, jos molemmat kattotyypit olisi rakennettu vettä pitäväksi, molemmat toimisivat. Mutta kun Suomessa ei osata rakentaa vedenpitävää tasakattoa, miksi muuten monissa paikoissa on sisätiloissa keväisin ämpärit vettä keräämässä?
Harjakattopaikoissa en muista keväistä ämpäri-ilmiötä nähneeni. 

Mieheni asui pikkupoikana isänsä työn takia työsuhdeasunnossa, omakotitalo jossa tasakatto, ja kertoili juuri, kuinka keväisin katolla olevat viemäriputket jäätyivät tukkoon, ja kun aurinko paistoi ja lumi päivän aikana suli, niin vesi lainehti katolla ja viemäreitä yritettiin tulella ja ties millä sulattaa. Vesi tuli myös taloon sisälle, ja vuosia myöhemmin anoppi sairastui astmaan ja silloin löydettiin asunnosta myös hometta ja sitä rempattiin, mutta perhe muutti pian toisaalle.

Ihan turhaa teoretisointia siis Suomen ilmastossa väittää, että tasakatto ei ole harjakattoa isompi riski, sillä vesi ei seiso harjakatolla vaan valuu alas.
Maan vetovoima lienee syyllinen, jos sitä ei olisi niin vesi tasakatolta lentäisi avaruuteen.

e: Myös harjakattotalot usein homehtuvat, mutta siihen syypää löytyy muusta rakentamisesta ja käytöstä, mm. nykyinen koneellinen ilmastointi jota säästösyistä pietään julkisissa rakennuksissa yöt, viikonloput ja kesät suljettuna/ liian pienellä (ohjeiden vastaisesti) on yksi suuri syyllinen sisäilmaongelmiin.

Tasakatto ei nimestään huolimatta ole vaakasuora ja tasainen. Oikein tehdyllä tasakatolla on kaadot viemäriin eikä siellä vesi seiso sen enempää kuin harjakatollakaan.
Mutta suomalaisten kuuluu tietää että tasakatto on aina huono ja maalämpö on paras, lisäksi sähkö tulee pistorasiasta.
Tämä tästä.

Olen siinä uskossa että maalämpö on ihan halal. Meillä ei sitä ole. Mikä siinä on vikana?

Quote from: JNappula on 17.04.2018, 18:43:01
Sieltä muutimme Kangasalan Suoramalle uuteen juuri valmistuneeseen neukkukuutiotaloon ja se oli kyllä vanhempieni mukaan iso hyppäys ylöspäin elämisen mukavuudessa.

Tasa-talot? @JNappula ?

https://youtu.be/9lxnVXFDHKA?t=339 (https://youtu.be/9lxnVXFDHKA?t=339)

-i-

Satuitko Nappula kuulumaan Suoraman teddyihin jotka kävivät Kunnallisklubilla ja Sorsapuiston Grillillä rokuilemassa?

Lukeeko Helsingin kaupungin työntekijät työaikana Hommaa ja tätä ketjua?

Kolme tuntia Luotsikatu-postaukseni jälkeen twiitti.  8)

[tweet]986531715014385665[/tweet]

Tänään Hesarissa sivutaan aihetta rakennusteknisestä näkökulmasta:

1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko

https://www.hs.fi/koti/art-2000005648695.html

Jutun kommenteissa mainitaan Heimolan talo joka purettiin 1969 Helsingissä, aikamoiselta törkeydeltä tuollaisen rakennuksen purkaminen näyttäytyy nykypäivänä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimolan_talo

En oikein tiedä mihin osastoon tämä Parkkosen tviitti kuuluisi. No, Suomi on ruma, todistaa hänen postaus.
Suosittelen kovasti seuraamaan Parkkosta.

[tweet]987750154206883840[/tweet]

Edit:lisätty kuva niille, jotka ei vät saa auki tviitistä.

Quote from: K.L.O on 18.04.2018, 21:14:54
Lukeeko Helsingin kaupungin työntekijät työaikana Hommaa ja tätä ketjua?

Sehän olisi hyväksi kaikille. Sivistystä ja virikkeitä. Tietoa, elämänkokemusta, asiantuntijuutta.

Kaikki tämä työtunnin hinnalla!

Quote from: K.L.O on 18.04.2018, 21:14:54
Lukeeko Helsingin kaupungin työntekijät työaikana Hommaa ja tätä ketjua?

Kolme tuntia Luotsikatu-postaukseni jälkeen twiitti.  8)

[tweet]986531715014385665[/tweet]

Oho, tuttu katu.

"sillä kuka sellaista nyt tulisi varta vasten katsomaan"

Päivittäin turisteja kameroineen(ei i-Phone) kuvaavat rakennuksia mm. Mauno Koiviston asuintalon ulko-ovea.

Quote from: Sibis on 22.04.2018, 13:59:18
...
Oho, tuttu katu.

"sillä kuka sellaista nyt tulisi varta vasten katsomaan"

Päivittäin turisteja kameroineen(ei i-Phone) kuvaavat rakennuksia mm. Mauno Koiviston asuintalon ulko-ovea.

Joo, oli varmaan sarkasmia. Hyvä, että ovat hereillä.

Stadissa on vielä jäljellä aivan upeita paikkoja.
Tosin osaa joutuu ihastelemaan aivan aamutuimaan, ennen kuin alue muuttuu ikäväksi.

Toivottavasti edes Vapaavuori saa jarrutetuksi menoa.  :(

Teistä on varmaan harva nähnyt tällaista kuvan toimintaa livenä Erottajalla.  ;D
Edessä ruotsalainen teatteri, jonka takana Stockmann.
Asuin lähellä ja ilmaista jännää oli saatavana Stockan liukuportaista. Kauniit hissitytöt ei vielä kiinnostaneet. Tai no...

Suomi tosiaan on ruma.

Miksi?

Koska:

1. Suomessa on rumia taloja.

Tietysti täällä on paljon myös kauniita taloja, mutta yleisilme on apeus, ankeus, ddr-läisyys, vaatimattomuus ja epäyksilöllisyys. Kauniita taloja rakennettiin vielä viime vuosisadan puoliväliin saakka. Sen jälkeen alaa valtasi mielikuvituksettomuus, kaikenmoinen funktionaalisuus ja suoranainen rumuus.

Virkamiehillä on tähän myös huomattava osansa. Jos joku oli jonnekin pellolle joskus rakentanut punaisen talon, piti kaikkien muidenkin rakentaa punainen talo ja mieluiten vielä samasta materiaalista. Kattojenkin piti olla samanlaiset. Holhous on tässä asiassa vielä 2000-luvullakin aivan sairasta eikä omakotitaloasujakaan saa valita itse väriään, vaan kunnan vampyyrit ovat heti kimpussa.

Kun matkustamme ulkomailla, ihailemme esimerkiksi Amsterdamin tai Kööpenhaminan arkkitehtuurin väriloistoa ja yksityiskohtien persoonallista sekamelskaa. Kun tulemme Suomeen, rakennamme taas sen beigen värisen laatikkotalon - ihan samanlaisen kuin naapureillakin on.

2. Suomessa on rumia ihmisiä.

Kun katson peiliin, näen persjalkaisen, harvahiuksisen ja pottunokkaisen ihmisen. Sellaisia näkee kadulla muitakin aika paljon. Geeneillemme emme suuria voine, mutta asiaa pahentaa vielä se, että me oikein ruoskimme itseämme ja teemme itsestämme vielä monta kertaa rumempia kuin meidän tarvitsisi ollakaan.

Meistä koreilu on rumaa ja siksi nautimme rumuuden näkemisestä: se kertoo korkeasta moraalista vaatimattomuuden nimissä. Miehen ylpeys ovat perseestä rikki olevat verkkarit, joissa hän on raahustanut viimeiset kahdeksan vuotta. Naiset eivät meikkaa, mutta pukeutuvat jätkämäisesti. Äijillä parta rehottaa, miten sattuu, hajusteena toimii hiki. Kesäaikaan ollaan kahvilassa ilman paitaa punainen läskimaha hiestä kiiltäen.

Jos joku pukeutuu kauniisiin vaatteisiin, hän on tietysti homo, jos on mies ja huora, jos on nainen. Jos joku on esteetikko ja kiinnittää huomiota vaatteisiinsa ja panostaa niihin, hän on turhanaikainen koreilija ja hänellä on varmaan heikko itsetunto - tai ainakin hän kuvittelee olevansa parempi kuin muut. Parempi vain olla yhtä ruma kuin kaikki muutkin aitoon sosialistiseen tapaan.

3. Suomen luonto on ruma.

Kyllä, se on ruma. Onhan täällä toki jossain jylhiä järvi- tai tunturimaisemia, mutta pääosin saamme katsella synkkää kuusimetsää, tasaista, mustaa peltoa tai epämääräisiä pusikoita.

Oma lukunsa on tietysti 8-9 kuukautta vuodesta kestävä räntä- ja loskakausi, jonka kruunaa likainen lumi. Koko valtakunta on harmaata apeutta, maa täynnä jäätyneitä kokkareita, pellot harittavaa sänkeä, jossain joku suo, jossa joku muotopuoli puu yrittää kuin anteeksipyydellen kasvaa.

Näillä leveyksillä luonto on köyhää eikä lehtipuita juuri ole, jalopuista puhumattakaan. On hyttysparvien vaivaamaa kuusikkoa, tylsien koivujen ja pajupuskien yhtämittaista ryteikköä. Suomalaisen maiseman lohdullisin näkymä on ABC-asema, jonne pääsee kuraa ja räntää pakoon edes kahvikupin ajaksi.

4. Suomalaiset puhuvat ja käyttäytyvät rumasti.

Emme osaa edes tervehtiä työtovereita aamuisin. Tuijotamme lattiaa kun muita ihmisiä on paikalla. Tervehdyksestä käy vaivautunut ynähdys, örähdys ja ärähdys.

Sanoja 'päivää', 'kiitos', 'anteeksi' tai 'ole hyvä' ei liikoja kuulla. Kun asiakas on kaupan kassalla, hän ei pyydä savukkeita, vaan komentaa myyjää sanomalla 'anna Malporoaski'. Kiitosta ei kuulla. Silmiin ei katsota. Kirosanoja kuullaan työpäivän mittaan satoja ja satoja. Samalla ihmettelemme nuorison intoa huutaa 'vittua' joka lauseessa.

Jos kadulla joku hymyilee, hänen tulkitaan olevan joko mielisairas tai sitten kännissä. Muutoin kuuluu ihmisen jurottaa. Kaikki pitää nähdä pessimistisenä, mistään ei toisten aikana saa iloita. Jos törmää kadulla tuttavaan ja tämä kysyy kuulumisia, pitää sanoa 'ei kurjuutta kummempaa'.

Omasta puolisosta pitää ystäville ja työtovereille aina puhua rumasti ja vähättelevästi. Ei käy laatuun, että sanoisi, että 'vaimoni on ihana ja rakastettava ihminen, parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut' - sellaisen sanojaa katsottaisiin pitkään ja oudoksuen. Mutta jos vaimoaan kutsuu akaksi ja haukkuu häntä jatkuvasti, pidetään sitä normaalina käytöksenä, joka vahvistaa sosiaalisia siteitä.

Huumorikin on rumaa. Törkyvitsejä saa kuulla jatkuvasti ja niiden välissä huumorista käy aina pieru ja nauru sen päälle. Jollei pieretä eikä naurata, voi sitten juoda itsensä perskänniin ja pyöriä oksennus rinnuksilla kaupungilla. Vaikka ilme onkin sekava ja apea, perskänninen on itse perskännissään salaa onnellinen sisimmässään, minne muut eivät näe eivätkä näin osaa olla kateellisia.

Myös tieto ja sivistys ovat suomalaisista rumuutta ja kaikkien pitääkin olla kiinnostunut vain Seiska-lehden julkkisjuoruista ja urheilutuloksista. Jos joku osoittaa tietävänsä jostakin jotakin tai jos jollakin on esimerkiksi taiteellisia tai kirjallisia harrastuksia, hän saa helposti vihat niskoihinsa vaikka työpaikan ruokalan juoruringissä: 'mikä hitto sekin luulee olevansa?'

Kaikesta pitää muutoinkin valittaa, kuten minäkin nyt: kaikki on kallista, hankalaa, toivotonta tai kivuliasta. Ainoa hyvä puoli on, että tämä päivä on parempi kuin huominen. Jos joku on sairas, niin sairaan tehtävä on ilkkua nuoremmilleen 'kyllä sinäkin vielä tulet vanhaksi ja sairaaksi!'

5. Suomalaiset ostavat rumia autoja.

Autoja näkee modernissa yhteiskunnassa kaikkialla. Siksi niiden esteettinen vaikutus on suuri. Luulisi, että me suomalaiset pyrkisimme apean ja harmaanloskaisen luontomme vastapainoksi hankkimaan kauniita ja värikkäitä autoja silmäniloksi. Mutta mitä vielä: monena vuonna harmaa auto oli kaikkein suosituin. Räkä ja loska ovat näköjään innoittaneet värimaailmaamme tässäkin.

Jos joku hankkii iloisen- tai räikeänvärisen auton, hänet tuomitaan heti homoksi tai narsistiksi. Kaiken pitää olla synkkää ja vaatimatonta. Jo vähän erikoisempi merkki nostattaa kulmakarvoja ja sen ostajalta vaaditaan selitystä. Jos taas ostaa umpitylsän tusina-auton, sitä ei tarvitse selitellä, vaan kaikki nyökyttelevät hyväksyvästi ja iloisina siitä, että kukaan ei halua esiintyä muita parempana tai erikoisempana.

Kun katsoo myydyimpien autojen listaa, huomaa, että rumuus, tylsyys, apeus ja mielikuvituksettomuus ovat vallitsevia arvoja. Jos joku haluaa koristella autoaan, tuunata sitä, sellainen tuomitaan heti teinimäiseksi lapsellisuudeksi tai kypsymättömyydeksi. Ja jos jollain on varallisuutta ja hän ostaa kalliimman kulkupelin, sitä täytyy ikään kuin pyydellä anteeksi ja selitellä, että 'eihän se nyt niin paljoa maksanut, käytettykin on ja osamaksullahan minä.. '

Kalliin auton ostajan pitää puolustella ostostaan järkisyillä, kuten auton hyvällä maineella ja hyvällä jälleenmyyntiarvolla ja lisäksi ostajan tulee luvata, ettei hän ainakaan viiteentoista vuoteen aio vaihtaa autoa, vaan ajaa tämän loppuun. Oston syyksi ei kelpaa, että 'tuli bisneksestä niin törkeän hyvin rahaa, että ajattelin hemmotella itseäni tällaisella loistokaaralla kun olen kerran sen ansainnutkin!'

Suomi on ruma ja sen pitää olla ruma.

Niin suomalaiset sen haluavat.

Jos Suomi olisi kaunis, sehän olisi kuin joku Italia - ei sellainen käy!

Kauneus on rumaa ja rumuus kauneutta, sanoo suomalainen.

( kirjoitusvirhe korjattu )

Quote from: JNappula on 20.04.2018, 09:59:16
Tänään Hesarissa sivutaan aihetta rakennusteknisestä näkökulmasta:

1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko

https://www.hs.fi/koti/art-2000005648695.html

Jutun kommenteissa mainitaan Heimolan talo joka purettiin 1969 Helsingissä, aikamoiselta törkeydeltä tuollaisen rakennuksen purkaminen näyttäytyy nykypäivänä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimolan_talo

Tässä talossa Suomi itsenäistyi – harva tietää Heimolan talon (https://yle.fi/uutiset/3-9852561)

Päättäjien arvostus itsenäisyyttä kohtaan.  :facepalm:

Eino! Nyt äkkiä pois sieltä Keravalta! Tässä sinulle homottomia pusuja nippu:  :-* :-* :-* :-* :-* :-*

Quote from: K.L.O on 22.04.2018, 15:37:53
Eino! Nyt äkkiä pois sieltä Keravalta! Tässä sinulle homottomia pusuja nippu:  :-* :-* :-* :-* :-* :-*

Kiitos.

Mutta on täällä Keravallakin yksi kaunis talo: keskustassa oleva vanha puutalo, joka toimii kuvataidekouluna. Se on vaaleanpunainen.

Ehkä joku toinenkin kaunis talo löytyy - en vain muista juuri nyt. Keravan kirkkokin on niin ruma, että voisi uskoa itse Pirun sen suunnitelleen!

Quote from: Eino P. Keravalta on 22.04.2018, 15:20:39
3. Suomen luonto on ruma.

Kyllä, se on ruma. Onhan täällä toki jossain jylhiä järvi- tai tunturimaisemia, mutta pääosin saamme katsella synkkää kuusimetsää, tasaista, mustaa peltoa tai epämääräisiä pusikoita.

Pellot eivät liity asiaan, sillä ne eivät ole luontoa vaan kulttuuria.

Quote from: O. M. Hietamaa on 22.04.2018, 15:58:35

Quote from: Eino P. Keravalta on 22.04.2018, 15:20:39
3. Suomen luonto on ruma.

Kyllä, se on ruma. Onhan täällä toki jossain jylhiä järvi- tai tunturimaisemia, mutta pääosin saamme katsella synkkää kuusimetsää, tasaista, mustaa peltoa tai epämääräisiä pusikoita.

Pellot eivät liity asiaan, sillä ne eivät ole luontoa vaan kulttuuria.

Asia on juuri kuten kirjoitat.

Suomi on  kaunis. Ei mulla muuta.
https://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ (https://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ)

Quote from: Eino P. Keravalta on 22.04.2018, 16:01:52

Quote from: O. M. Hietamaa on 22.04.2018, 15:58:35

Pellot eivät liity asiaan, sillä ne eivät ole luontoa vaan kulttuuria.

Asia on juuri kuten kirjoitat.

Plus II confirmo!

Mitäpä jos piruuttaan, se kun on muotia, ryhdyttäisiin vaatimaan Suomi-nimeä Finlandin tilalle viralliseksi kansainväliseksi nimeksi?

Rydmanin ohella musiikiksi tietysti Martti Servo & Napanderin "Maailman sinisin taivas".

Quote from: Eino P. Keravalta on 22.04.2018, 15:20:39


Kyllä, se on ruma. Onhan täällä toki jossain jylhiä järvi- tai tunturimaisemia, mutta pääosin saamme katsella synkkää kuusimetsää, tasaista, mustaa peltoa tai epämääräisiä pusikoita.

Minusta synkkä kuusia ja sammalta kasvava korpi on kaunis kuten on myös kuiva kangas jolla kasvaa mäntyjä, kanervaa ja puolukkaa jne.

Waltari In The Cradle
https://www.youtube.com/watch?v=75drmUhcYwk

Onko Suomi ruma vaiko kaunis?

Se on molempia.

Olen jo vuosia sitten ajatellut, että jos olisin elokuvaohjaaja, tekisin Suomesta kaksiosaisen dokumentin.

Molemmat osat kestäisivät 30-45 minuuttia, kumpikin täsmälleen yhtä pitkiä.

Molemmissa osissa pitäydyttäisiin faktoissa. Mitään ei huijattaisi eikä näyteltäisi. Mutta se, miten nämä osiot poikkeaisivat toisistaan, olisi näkökulma ja valitut tosiasiat.

Toinen puoli näyttäisi kauniin Suomen. Sitä selostaisi iloinen naisääni. Kuvassa olisi aina aurinkoinen sää. Ihmiset olisivat kauniita, hyvin pukeutuneita, menestyviä, onnellisia ja hymyileviä. Kerrottaisiin Suomen menestyksestä niin teknologiassa, tieteessä kuin taiteessakin. Kerrottaisiin rauhasta ja puhtaudesta. Kerrottaisiin kaikista tilastoista, joissa Suomi on huippua. Taustalla kohottavaa ja ylevää musiikkia, kaikki olisi yhtä naurua, onnea, kauneutta, menestystä ja kuplivaa iloa vieläkin ihanampaa tulevaisuutta odotellen.

Toinen puoli näyttäisi ruman Suomen. Sitä selostaisi synkkä, krapulaiselta vaikuttava miesääni. Kuvissa olisi aina ruma ilma. Ihmiset olisivat rumia, köyhiä, sairaita, epätoivoisia ja itkuisia. Kerrottaisiin Suomen ongelmista monella elämänalueella ja siitä, miten kaikki on vain kurjistumaan päin. Kerrottaisiin huumeidenkäytön lisääntymisestä ja yhä kasvavasta pahoinvoinnista. Kerrottaisiin kaikista tilastoista, joissa Suomi näyttäytyy naapureitaan kurjempana. Taustalla surullista ja ahdistavaa musiikkia, kaikki olisi yhtä kauheutta, rumuutta, pettymystä, surua ja pelkoa tulevaisuudesta.

Dokumentin voisi katsoa esimerkiksi DVD:ltä siten, että voisi valita, kumman jakson katsoo ensin, positiivisen vaiko negatiivisen. Olisi mielenkiintoista huomata, millaisen jäljen ensin toinen ja sitten toinen näkökulma jättäisi - ja samaan aikaan molemmat olisivat yhtä totta.

:)

^ Mjooh, mutta samanlaisen dokkarin voi tehdä mistä tahansa maasta. Albaniasta en ole ihan varma.

Quote from: Vaniljaihminen on 22.04.2018, 16:16:34
Mitäpä jos piruuttaan, se kun on muotia, ryhdyttäisiin vaatimaan Suomi-nimeä Finlandin tilalle viralliseksi kansainväliseksi nimeksi?

1930-luvun kaikuja... Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan jo 29. huhtikuuta 1932, sillä ulkoministeriö oli pyytänyt opetusministeriöltä lausuntoa Suomi-nimen ja sen muunkielisten kielimuotojen (Finland, Finnland, Finlande, Finlandija) käyttämisestä vieraissa kielissä. Luettiin Suomen Washingtonin-lähettilään ulkoministeriölle 1927 lähettämä kirje "Suomi-nimen englanninkieleen istuttamisyritysten turhuudesta ja vahingollisuudesta".

Kielivaliokunnan tuolloisen näkemyksen mukaan nimeä Finland ym. voidaan pitää ikivanhana ja vuosisataisen käytön vuoksi varsinkin germaanisiin kieliin syvälle juurtuneena. Valiokunta ei nähnyt erityistä syytä taistelemiseen maailman kaikkein laajimmalti käytettyjen sivistyskielten vakiintunutta sananvalintaa vastaan. Muutkaan maat, kuten Saksa ja Englanti, eivät valiokunnan käsityksen mukaan olleet kärsineet mitään vahinkoa siitä, että niiden nimet eri kielissä ovat alkuperältään ja äänneasultaan kovin erilaiset.

Kielivaliokunta päätyi siihen, että "pyrkimys nimien Finland jne. poistamiseen englannista ja muista suurista sivistyskielistä ja sen korvaaminen sanalla Suomi tulisi käytännössä tuottamaan voittamattomia vaikeuksia." Sen sijaan valiokunta katsoi tärkeämmäksi "pitää huolta siitä, että maamme tähänastinen ulkomainen nimi meidän puoleltamme ei saa minkäänlaista tahraa."

Lähde: Taru Kolehmainen: Kielenhuollon juurilla: suomen kielen ohjailun historiaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. Sivu 383.

Kauniskin maisema tai ympäristö muuttuu vastenmieliseksi jos siellä parveilee matuja.

Everyday life in Sweden
https://www.youtube.com/watch?v=EMCUgaoy8vc&feature=youtu.be

Mutta miksi Myanmarilta onnistuu nimenvaihtaminen Burmasta, kun Suomelta ei? Ja mitä meidän germaaneista tarvii piitata, kun muslimienkaan ei tarvi.

Eihän sitä tarvi kuin leikkiä kuuroa, kunnes se Finland muuttuu Suomi:ksi.

Quote from: Uuno Nuivanen on 22.04.2018, 16:44:45
^ Mjooh, mutta samanlaisen dokkarin voi tehdä mistä tahansa maasta. Albaniasta en ole ihan varma.

Olet veli oikeassa.

Mutta pointtini ei ollutkaan jokin maa, vaan ihmisen psykologia - miten meitä voidaan johdatella täysin vastakkaisiin suuntiin vain faktoja valikoimalla sekä muuttamalla ilmaisun tyyliä. Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta, mutta aihe on minusta kiehtova.

Samalla tavalla jokainen ihminen voi kertoa itsestään niin, että ottaa huomioon vain edulliset seikat ja asian voi ilmaista niin, että kuulija pitää kertojaa mitä kunniallisempana ihmisenä. Sama ihminen voi myös tuoda esiin täysin päinvastaisen näkemyksen itsestään ja silloinkin vain tosiasioihin vedoten.

Ihmisestä voi saada joko ihailtavan tai surkuteltavan käsityksen ja kummankin silkkojen tosiasiain nojalla. Tätä mahdollisuutta tietysti käytetään esimerkiksi työnhaussa tai tehtäessä treffipalstoilla vaikutusta. Kun taas halutaan esiintyä säälittävänä jostakin syystä, vedotaan kaikkeen kurjuuteen ja epännistumisten suunnattomaan paljouteen. Näin se menee  :)

70-luvun talot on pääsääntöisesti persiistä. Miksiköhän juuri silloin tehtiin paskoja?

Quote from: Hamsteri on 22.04.2018, 17:18:43
70-luvun talot on pääsääntöisesti persiistä. Miksiköhän juuri silloin tehtiin paskoja?

Jakomäestähän purettiin useita kerrostaloja, jotka olivat 60/70-luvun satoa. Katsottiin, että korjaaminen on huonompi ajatus kuin pistää kaikki maan tasalle ja rakentaa kokonaan uudet tilalle.

Nyt siinä seisoo jono uusia, joskin melko vaatimattomannäköisiä kerrostaloja. Saapa nähdä, puretaanko nekin täysin paskoina joskus vuonna 2068..

^ Silloin ei rakenneta enää mitään, koska rahoittajat ovat kuolleet tai paenneet. Vanhojen on siis kelvattava lopuille taustaisille.

Quote from: O. M. Hietamaa on 22.04.2018, 17:03:21
Kielivaliokunnan tuolloisen näkemyksen mukaan nimeä Finland ym. voidaan pitää ikivanhana ja vuosisataisen käytön vuoksi varsinkin germaanisiin kieliin syvälle juurtuneena. Valiokunta ei nähnyt erityistä syytä taistelemiseen maailman kaikkein laajimmalti käytettyjen sivistyskielten vakiintunutta sananvalintaa vastaan. Muutkaan maat, kuten Saksa ja Englanti, eivät valiokunnan käsityksen mukaan olleet kärsineet mitään vahinkoa siitä, että niiden nimet eri kielissä ovat alkuperältään ja äänneasultaan kovin erilaiset.

Kielivaliokunta päätyi siihen, että "pyrkimys nimien Finland jne. poistamiseen englannista ja muista suurista sivistyskielistä ja sen korvaaminen sanalla Suomi tulisi käytännössä tuottamaan voittamattomia vaikeuksia." Sen sijaan valiokunta katsoi tärkeämmäksi "pitää huolta siitä, että maamme tähänastinen ulkomainen nimi meidän puoleltamme ei saa minkäänlaista tahraa."

Tuo on ollut aika rohkea hanke kun ottaa huomioon, että suomalaisilla itsellään hirveä tarve keksiä juntinkielisiä väännöksiä ulkomaisista nimistä. Kaiken mailmaan ruotsien ja venäjöiden etymologiaa pitää arvailla, koska ne eivät muistuta yhtään oikeita nimiä.

Suomikin kuuluu tähän sarjaan eikä sen alkuperästä ole edes uskottavaa teoriaa.

Quote from: Hamsteri on 22.04.2018, 17:18:43
70-luvun talot on pääsääntöisesti persiistä. Miksiköhän juuri silloin tehtiin paskoja?

Paskasti rakentaminen alkoi jo aiemmin. Syynä on yhdistelmä voittojen optimpintia ja teknologia uskovaisuutta. Oli keksitty tapoja rakentaa halvemmalla ja sen hetken teknologia vaikutti ylivoimaiselta.

2018 ja mitään ei ole opittu. Edelleen sovelletaan laboratoriossa kehitettyjä uusia, tehokkaampia tapoja rakentaa. Halpa ja hyvä ei koskaan kohtaa rakentamisessa, silti koskaan ei lakata yrittämästä.

Norsunluurannikon presidenttihän vaati että siitä maasta tulee käyttää kielestä riippumatta nimeä Cote d'Ivoire joka on ranskaksi... Norsunluurannikko.

Yllättäen ainoastaan britit ovat noudattaneet tuota höhlää toivomusta.

Suomalainen arkkitehti kokee olevansa auktoriteetti, samoin kuin suomalainen virkamies, ei kansan palvelija. Valistuksen perintö taustalla myös, eli auktoriteetin tulee opettaa kansa pois kansanomaisuudesta, rahvaanomaisesta mausta. Rahvaanomaisuus tässä tarkoittaa siis kauneutta, ja valistus rumuutta.
Suomessa tuollaisia taloja ei piirretä koska todennäköisesti yksikään arkkitehti ei yksinkertaisesti uskalla sosiaalisen tuomion pelossa, persuksi varmaan syyttävät kollegat jos kaunista piirtää. On kyllä kauniita taloja virolaisella. Modernismi on Suomessa uskonto. Aina kaiken uuden ottaminen käyttöön kritiikittä kaikkialle.
Jos olisin rahamiehiä, niin palkkaisin tuon arkkitehtin piirtämään minulle talon. Joku tarkastaja sen todennäköisesti kyllä kieltäisi.

QuoteMistäs löytyisi Suomen Allan Strus? Kannattaa katsoa linkin takaa löytyvät kuvat.

Tavallaan samalla asialla on Suoja ry, ehkä enemmän vielä rakennusteknisesti kuin ulkonäöllisesti:
https://www.hs.fi/koti/art-2000005648695.html (https://www.hs.fi/koti/art-2000005648695.html)

Quote1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko

Rintamamiestaloista vaan iso osa on rempattu moneen kertaan päin persettä tässä 70 vuoden aikana. Yhtä taloa kun joku vuosi sitten ihmeteltiin, niin taisi neljä kerrosta muovimattoa löytyä tuvasta. Suihkunurkkaus rakennettu hutaisten eteiseen, ja kellari/saunaosasto pamahti sisäpuolelta jäähän talven ensimmäisillä pakkasilla. Yläkertaa ei ollut saatu  missään vaiheessa asuinkuntoiseksi, mikä oli ehkä ihan hyvä vaan kun vesi valui hormin pieltä pitkin katolta vintille. Ja tuo talo on jatkuvassa asuinkäytössä.

Suomi on taas hiukan rumempi.

Tampereella aloitettiin yhden talokaunokaisen purkuhommat. Sädesieni oli tehnyt tehtävänsä - ja luultavasti rakennuksen mataluus = osakkaiden vähyys vaikutti siihen, et taloa ei kannattanut saneerata.

Surullista silti.

Tässä pohjaa asialle: https://www.aamulehti.fi/kotimaa/merkittava-arvotalo-tampereella-puretaan-juicen-esikoisalbumin-kappale-kertoo-tasta-talosta-24205699/ (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/merkittava-arvotalo-tampereella-puretaan-juicen-esikoisalbumin-kappale-kertoo-tasta-talosta-24205699/)

Quote from: Skeptikko on 16.04.2018, 17:44:08
Katajanokalle haluttiin rakentaa uusi jugend-talo, mutta Helsinki kielsi aikeet – miksi kaupunkiin ei saa rakentaa vanhannäköisiä rakennuksia?
https://www.hs.fi/koti/art-2000005565835.html

Suomessa jyllää DDR-henkisten ankeuttaja-arkkitehtien mafia, mutta Britanniassapa prinssi Charles pisti tuulemaan ja osoitti näiden ankeuttaja-arkkitehtien olevan väärässä:

Uskoisitko, että tämä brittikylä perustettiin vasta vuonna 1993? Poundburyn jokainen talo näyttää yli sata vuotta vanhalta
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005770514.html

QuotePrinssi Charles inhoaa nykyarkkitehtuuria, joten hän perusti oman unelmakylän. Kuningataräidin patsas vartioi keskusaukiota, ja Camilla-vaimo on saanut nimikkopubin. Haukuttu ja halveksuttu Poundbury on osoittautunut menestyksekkääksi kokeiluksi.
...
Arkkitehtuuri jäljitteli aluksi yksinomaan 1700- ja 1800-lukujen tyylisuuntia. Sittemmin esikuvaksi on hyväksytty myös englantilainen jugend runsaan sadan vuoden takaa.

POUNDBURYN filosofia on ollut luoda ihmisen kokoista ja kylämäistä elinpiiriä.
...
Myös perinteinen kaavoitus on hylätty. Muro- ja suklaatehdas toimivat asuinkortteleiden lomassa. Niitä ei ulkoapäin edes tunnista tehtaiksi.
...
AIEMMIN prinssin unelmakylälle on naureskeltu, mutta sittemmin sävy on muuttunut.

Poundbury on onnistunut houkuttelemaan yrityksiäkin. Kylässä toimii jo 185 yhtiötä, joiden palkkalistoilla on yli 2 300 työntekijää.

Poundburyn vetovoimasta hyötyy myös viereinen Dorchesterin kaupunki. Vuoteen 2025 mennessä Poundburyn arvioidaan lisänneen paikallisten tuotteiden ja palvelujen kysyntää yli 800 miljoonalla punnalla.

Poundbury on kokeiluyhteiskunta minikoossa. Kylää tulevat ihmettelemään niin arkkitehdit ja yhdyskuntasuunnittelijat kuin turistitkin.

Itse kun olen joitain vuosia sitten omakotitalon rakentanut, ja suunnittelu ja visiointiprosessin aikana useana vuonna peräkkäin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kiertänyt Asuntomessut, niin kontrasti omakotirakentamisen ja kerrostalorakentamisen välillä on aika suuri.

Suomessahan on omakotitalorakentamisessa vallinnut jonkinlainen perinnetalosuuntaus vuoden 1994 Asuntomessuvoittajasta lähtien. Silloin Kannustalon Ainola valittiin parhaaksi messutaloksi. Samaa linjaa jatkoivat myös Kannustalon vuosien 2000 ja 2004 messuvoittajat, mansardikattoinen Rauhala ja amerikkaan päin vivahtava Aurora. Noita, ja noiden kanssa samanlaisia muiden talotehtaiden perinnetaloja on uudehkot suomalaiset omakotitaloalueet täynnä, vaikka tietysti nuo ovat olleet vähän kalliimpia kuin noita edeltänyt parakkityyli.

Ainola:
https://www.kannustalo.fi/kannustalo-maailma/messumenestyjat/ainola/

Rauhala:
https://www.kannustalo.fi/kannustalo-maailma/messumenestyjat/rauhala/

Aurora:
https://www.kannustalo.fi/aurora-kautta-aikojen-komein-asuntomessutalo/

Suomalaiset selvästikin haluavat asua perinteisemmän näköisessä talossa, kumma ettei asia heijastu uusien kerrostaloalueiden toteuttamisessa.

Kerrostalorakentamistahan rasittaa betonielementtiarkkitehtuuri. Se on halpaa, nopeaa ja Suomen sääolosuhteissa kohtuullisen toimivaa. Sääntöviidakon monimutkaisuus ja joustamattomuuskin puoltavat helposti kopioitavien bulkkitalojen rakentamista. Kovan rahan kerrostaloille ei myöskään ole kysyntää kuin siellä missä tuollaisen elementtikuutionkin tontti- ja rakennuskustannukset nousevat helkkarin korkeiksi.

Ketjun otsikon ja valtaosan sisällöstä voisi tiivistää sanomalla että Suomesta puuttuu sielu. Suomalainen sielu ei ole (vielä) manifestoinut itseään estetiikkana tai juuri minään muunakaan.

Suomessa ei koskaan edes puhuta sielusta tai sielullisista asioista. Suomalaiset arvioivat asioita vain "hyödyn" ja "järjen" näkökulmista. Talo on hyvä jos se on lämmin, homeeton ja muutenkin "toimiva". Elämä sujuu hyvin jos työstä saa palkkaa eikä ole sairas. Sielullisesta tilasta viis.

Suomalainen sielu oli manifestoimassa itseään 1900-luvun taitteessa kansallisromantiikan vimmassa arkkitehtuurinkin alalla, mutta Ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut länsimaisen kulttuurin rappio söivät  luomisvimman myös täällä. 1920- ja 30-luvut muistetaan rumasta funktionalismista, josta muistuttaa vaikkapa Helsingin keskustan Lasipalatsi.

Sielullista potentiaalia arkkitehtuurin(kin) alalla täällä olisi ollut ammennettavaksi vaikka millä mitalla (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/2/2f/Pariisin_maailman_nayttely_1900_Suomen_paviljonki.jpg).

Sielun voi halutessaan mieltää joko metaforisesti tai kirjaimellisesti.

Omituisia nuo uudet talot, ei ennen tuollaisia riemunkirjavia taloja hyväksytty.

Quote from: Hohtava Mamma on 06.05.2018, 11:38:23
Rintamamiestalo on kestävä ratkaisu. Peltikatolla varustettuna ja muurahaisten hirsiin pääsy ehkäisemällä kestää liki ikuisesti. Paras on jos pesutilat ovat erillisessä rakennuksessa, kuten aikoinaan saunat olivat. Painovoimainen ilmastointi ja tulipesät huolehtivat siitä, ettei "pullo homehdu" kuten uudemmat, liian tiiviiksi (energiatehokkaiksi) rakennetut talot helposti tekevät.

Palaahan siinä paljon energiaa savuna piipusta pihalle mutta ihmiselle tekee ihan hyvää riehua silloin tällöin saha ja kirves kädessä.

Eräässä julkisissa rakennuksessa (en muista mikä kyseessä) ilmeni hometta ja kun asiaa tutkittiin selvisi, että oli suljettu ilmanvaihto, kun kuulemma se kuluttaa sähköä. Julkisuudessakin vähän aikaa sitten pohdittiin ilmanvaihdon sulkemista/pienentämistä iltaisin ja muina aikoina, kun rakennusta ei käytetä... huoh; varmaan samat tahot sitten ihmettelevät miksi rakennuksissa on hometta ja kosteusvaurioita.

Toisaalta tiedän myös tapauksia, joissa esim. okt:n ostaja on vain kertakaikkisen yliherkkä homeelle. Jos sitten tällainen henkilö saa oireita, onko myyjä vastuussa myymänsä kiinteistön homeesta, johon ns. normaali ihminen ei reagoi mitenkään. Mielestäni ei.

Quote from: Golimar on 14.08.2019, 16:51:54
Omituisia nuo uudet talot, ei ennen tuollaisia riemunkirjavia taloja hyväksytty.

Minä kun luulin niiden olevan vajoja tai tehdasrakennuksia. Näyttävät ihan sellaisilta ja maisemakin on niin rumaa ja ankeaa, että sopii vain varasto- ja teollisuusalueelle.

Ja sehän tiedetään kuka tämänkin projektin maksaa.

Quote

Alvar Aallon suunnittelema siilo vaihtoi omistajaa pilkkahintaan – espanjalainen säätiö aikoo ennallistaa ränsistyneen rakennuksen täysin
Oulun Toppilassa pitkään tyhjillään ollut siilo meni huutokaupassa espajalaiselle säätiölle reilulla kuudella tuhannella eurolla.

X

Factum Foundationilla on kokemusta vastaavanlaisesta projektista muun muassa Egyptissä. Siellä entisöitiin 1950-luvulla rakennettu modernismia edustava rakennus. Siinä toimii nykyään 3D-skannauksen koulutuskeskus, jossa opetetaan paikallisia käyttämään digitaalisia teknologioita kulttuuriperinnön suojelussa. Vastaavanlaisia projekteja on toteutettu myös Venäjän Dagestanissa sekä Brasiliassa.

– Uskomme, että samanlainen konsepti voisi toimia myös Oulussa. Ouluhan tunnetaan teknologiakaupunkina, sanoo Heinonen.

Laura Heinosen mukaan Toppilassa sijaitsevaa siiloa onkin alustavasti suunniteltu kulttuurikeskukseksi. Mukaan halutaan myös paikallisia yhteistyökumppaneita, kuten Oulun yliopisto sekä suomalaisia säätiöitä.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11509703

Porin keskustassa pistää silmään se että siellä on surullisen kuuluisan ns keskuskartanon lisäksi muitakin valtavan kokoisia kerrostalokomplekseja mikä antaa vaikutelman paljon kokoaan suuremmasta kaupungista.

Suomessa on rumaa nämä elementeistä kasatut laatikkokerrostalot. Kuulemma kauniita taloja ei saa edes tehdä.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 01.03.2021, 00:11:07
Suomessa on rumaa nämä elementeistä kasatut laatikkokerrostalot. Kuulemma kauniita taloja ei saa edes tehdä.

DDR:ssä esitettiin propagandafilmi, jossa näytettiin ensin keskiaikaista kaupunkia ja lapset sanoivat "Schön, wunder schön. Sehr nette häuser." Sitten kuva siirtyi näyttämään DDR:lle tyypillisiä 1960- tai 1970-luvun alun kerrostaloja (olennaista eroa suomalaisiin lähiöihin ei minusta ole) ja kuvanauhalla ääni sanoi: "Nämä talot ovat kauniita kuin edellä nähdyt."

Sinänsä outoa, että edes DDR:ssä tähän propagandaan ei enää uskottu 80-luvulle tultaessa, sillä tuolloin oli jo kehitetty ihan oikeasti nätimmän näköisiä kerrostaloja. Joku DDR:n tyyppitalo valtion loppuvaiheista oli ulkoisesti ihan oikeasti nätimpi kuin aiemmat, jopa arkkitehtonisesti parempaa kuin mitä siihen aikaan tuotettiin Suomeen.

Suomessa talojen ulkoasu riippuu paljon kustannuksista, sillä arkkitehdit osaavat "rokottaa" nätimmästä talosta. Näin joskus luonnoksia hintalapuilla, ja erot olivat uskomattomia. Tältä osin ymmärtää, että köyhään Suomeen kelpaa köyhille ja köyhtyville suomalaisille kelpaa vähän rumempikin talo.

(Ovathan uudet autotkin joskus ihan oikeasti rumasti muotoiltuja, ei tosin kaikki merkit, mutta osa. Lisäksi nykyinen mustan sisäverhoilun muoti tuntuu siltä, että elämme ihan oikeasti varsin synkkiä aikoja.)

Helsinkiin haluttaisiin tehdä jugend tyylisiä taloja, mutta julkisivulautakunta ei anna tehdää.

Oulussa pistettiin muutama vuosi sitten moottorietieremontin yhteydessä moottoritien varteen ihan käsittämättömän rumia "tilateoksia". Onhan niistä toki se hyvä puoli, että ohi ajaessa niiden katseluun ei ole mitään tarvetta joten pysyy paremmin huomio liikenteessä.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 01.03.2021, 10:54:26
Helsinkiin haluttaisiin tehdä jugend tyylisiä taloja, mutta julkisivulautakunta ei anna tehdää.

WWII:n lopputulema oli sittenkin väärä, kun katsoo miten kulttuurin rappioituminen etenee Suomessa. Prinssi Charles kannattaa myös vanhanaikaista arkkitehtuuria, mutta tiedostavat voimat sättivät hänelle tästä(kin) kovin Iso-Britanniassa.

En tiedä missä tämä keskitysleiriparakin näköinen kyhäelmä on kun kuva tuli vastaan netissä.

Tässä tapauksessa seurakunta tai mikä lie sai hurjasti lisää rakennusoikeutta tontille jolta purettiin vanha kirkko, paitsi uusi kirkko niin myös asuintaloja ja liiketilaa järkättiin hyvävelien toimesta.

Quote
X

Tikkurilan vanha kirkko oli Vantaan Tikkurilassa vuosina 1956–2018 sijainnut Tikkurilan seurakunnan kirkkorakennus. Tiilikirkon suunnittelivat arkkitehdit Leena ja Kalle Niukkanen,[1] jotka myöhemmin suunnittelivat Vantaalle myös Vaaralan kirkon.[2]

Työsuojeluviranomaiset asettivat kirkon käyttökieltoon vuoden 2013 kesällä sisäilman laadun vuoksi. Lopulta kirkko purettiin, vaikka se oli suojeltu asemakaavassa.[3] Sen paikalle rakennettiin vuonna 2021 valmistunut nykyinen Tikkurilan kirkko.

Tikkurilan vanha kirkko ja sitä vastapäätä Asematien toisella puolella oleva kaupungintalo olivat ainoat 1950-luvulta 2010-luvulle säilyneet säilyneet julkiset rakennukset Tikkurilan keskustassa.[4]

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikkurilan_vanha_kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikkurilan_kirkko

Vaikka en ole uskovainen, niin kyllä tavallaan kirkon pitäisi näyttää kirkolta, tai edes muistuttaa sellaista. Tuo Tikkurilan "kirkko" näyttää joltain 20-luvulla Moskovassa rakennetulta Neuvostojen Talolta tai sitten jopa saatananpalvojien pömpeliltä.

Ehkä olen vaan tulossa vanhaksi änkyräksi. Kuitenkin kirkot ovat enemmän ja vähemmän näyttäneet samalta 2000 vuotta. No ei aivan sentään. Kirkkoarkkitehtuuri on oikeastaan ihan mielenkiintoinen aihe, miksi kirkot näyttävät siltä miltä näyttävät, miksi Rooman valtakunnan aikainen kirkkorakennus oli tietyn tyyppinen ym.

edit: saatananpalvonta pitää kirjoittaa oikein ;D muuten päätyy paholaisen pannuun..

Turun saaristo, hyi saatana,  sinileväveteen upotettu kangasmetsä ja kallioröykkiöt, pohja mutapaskaa ja uidessa lillut lisäksi  maatalouden ja Pietarin jätevesissä.   
"Maailman kaunein saaristo". ;D tirsk.

Quote from: valtakunnanpärkhele on 24.04.2021, 22:38:31
Turun saaristo, hyi saatana,  sinileväveteen upotettu kangasmetsä ja kallioröykkiöt, pohja mutapaskaa ja uidessa lillut lisäksi  maatalouden ja Pietarin jätevesissä.   
"Maailman kaunein saaristo". ;D tirsk.

Unohdit punkit l. puutiaiset, ja niiden levittämät borrelioosin ja aivokuumeen.

🧠🤒

Käykääpä katsomassa Kouvolan kirkkoa. Se on rumuudessaan saavuttanut sellaisen tason että se on itseasiassa jo komea.

Aivan kuten koko Kouvola ylipäätäänkin.

Quote from: -PPT- on 25.04.2021, 13:13:49
Käykääpä katsomassa Kouvolan kirkkoa. Se on rumuudessaan saavuttanut sellaisen tason että se on itseasiassa jo komea.

Aivan kuten koko Kouvola ylipäätäänkin.

Voi ihme, onpa se varsinainen teos. Tuota ei pysty tuhoamaan edes salama, siis ukkosen salama.
  Riittää kun kirjoittaa Googleen Kouvolan kirkko ja sitten Kuvahaku. Ei tarvitse ajella Kouvolaan.

Quote from: -PPT- on 25.04.2021, 13:13:49
Käykääpä katsomassa Kouvolan kirkkoa. Se on rumuudessaan saavuttanut sellaisen tason että se on itseasiassa jo komea.

Aivan kuten koko Kouvola ylipäätäänkin.

Pallivahan kirkon kauneutta.

https://yle.fi/uutiset/3-11741096

QuotePallivahan kirkko ja seurakuntakeskus on rakennettu vuonna 1968. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti, professori Pekka Pitkänen.

Varsinais-Suomen ELY-keskus muistuttaa, että kokonaisuudella on todettu olevan historiallista, rakennushistoriallista ja ympäristöllistä arvoa. Rakennushistoriallisen selvityksen mukaan kyse on yksi Turun keskeisistä 1960-luvun kirkollisista rakennuksista.

Kaunein kirkko Suomessa minun mielestäni on Pielpajärven erämaakirkko.
Olen kerran saanut olla siellä häätapahtumassa. Monta kertaa vaeltanut sen luo.

Miksi Suomessa rakennetaan rumia laatikoita, ihmetellään somessa – Saksassa uusvanha tyyli on kuuma trendi ja se näkyy suoraan hinnoissa
https://yle.fi/uutiset/3-12536536

QuoteSaksalaisarkkitehdin mukaan uusvanhan tyylin vastustus oli pari–kolmekymmentä vuotta sitten kovaa arkkitehtipiireissä, mutta kansa hullaantui siihen saman tien. Suomessakin lietsotaan kapinaa laatikkotaloja vastaan.
...
Esimerkiksi Facebookin Arkkitehtuurikapina-ryhmässä (https://fi-fi.facebook.com/groups/Arkkitehtuurikapina/) on yli 10 000 jäsentä, jotka jakavat sivustolle kuvia rumiksi kokemistaan taloista ja käyvät keskustelua tylyksi kokemaansa modernia arkkitehtuuria vastaan.
...
Tavalliset saksalaiset ihastuivat heti Patzschken arkkitehtitoimiston luomukseen, mutta alan väki tuomitsi sen jyrkästi. Kiistaa puitiin vilkkaasti lehdistössä, puolesta ja vastaan, Patzschke kertoo.

– Keskustelun tuloksena saksalaisen arkkitehtuurin suunta muuttui radikaalisti. Nykyään alalla toimii parikymmentä arkkitehtia, joiden tyyliä voisi luonnehtia uusklassistiseksi. Lisäksi monet muut suunnittelijat ammentavat aineksia perinteisestä arkkitehtuurista.

Mutta eikö vanhaan malliin tekeminen tulisi kamalan kalliiksi, miettii nyt käytännöllinen ja säästäväinen suomalainen.

– Ero ei ole merkittävä, jos ajattelee esimerkiksi Adlonin tasoisen huippuluokan hotellin rakentamista. Myös mahdollisessa modernissa versiossa olisi varmasti käytetty kalliita materiaaleja, kuten luonnonkiveä, Patzschke sanoo.
...
Tavallisia asuintaloja suunnitellessaan arkkitehti voi valita jonkun yksittäisen jutun, johon panostetaan enemmän ja joka antaa rakennukselle persoonallisen ilmeen. Se voisi olla vaikkapa ulko-ovi tai jokin yksityiskohta julkisivussa, ehdottaa Robert Patzschke.

Muutoin rakentamisen kustannuksissa ei ole hänen mukaansa suurta eroa, vaan 90 prosenttia koostuu joka tapauksessa samoista asioista, rakennettiin sitten modernia tai uusvanhaa.

Tavallisten kansalaisten lisäksi saksalaiset kiinteistösijoittajat ja rakennuttajat ovat Patzschken mukaan ihastuneet uuteen klassistiseen tyyliin, koska asunnot menevät nopeasti kaupaksi – lisäksi hyvään hintaan.

Nyt Berliinin Mitteen onkin nousemassa kokonainen kortteli (https://entwicklungsstadt.de/postfuhramt-in-mitte-ein-neues-quartier-auf-historischem-grund/) tällä tyylillä. Postfuramtin 38 000 neliön suuruinen korttelikokonaisuus on tällä hetkellä yksi suurimmista yksityisistä rakennushankkeista Berliinissä.
...
Uotila itse ei ole arkkitehti, mutta on aina ollut kiinnostunut kauniista rakennuksista. Sosiaalisessa mediassa vaikuttamisen lisäksi hän ajaa kauniimpaa ja laadukkaampaa arkkitehtuuria prinssi Charlesin perustaman INTbau-järjestön (https://www.intbau.org/info/about-us/) Suomen-osaston puheenjohtajana ja perustajana.

Prinssi on tunnetusti perinteisen rakennustyylin kannattaja ja jopa osallistunut Poundburyn kaupungin (https://www.archdaily.com/75106/poundbury-architectural-shame-with-a-worthy-aim-prince-charles) suunnitteluun Britanniassa.

– Minkä takia meidän aikamme arkkitehtuurin pitää olla niin tylyä ja rumaa? En hyväksy sitä. Arkkitehtuurin pitää olla kaunista, sen pitää luoda meille ihmisille viihtyisää ja ihanaa rakennettua ympäristöä, tutkijataustainen Uotila kyseenalaistaa nykytrendin.

Kun Tampereen keskustaan suunniteltiin tavallisen elementtilaatikon paikalle uusvanhaa tyyliä edustavaa rakennusta, herätti se poikkeuksellisen runsaasti keskustelua. Lopulta hanke kaatui yhden taloyhtiön asukkaan vastustukseen.
...
Kaunis ei ole rumaa kalliimpaa – tätä on selvitetty pari vuotta sitten Tukholman kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa, ja laskelmat vahvistavat asian, kertoo Marjo Uotila.
...
Lisäksi tutkimustieto (https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103500/ideakortti5_07.pdf?sequence=1) puoltaa viihtyisän ympäristön rakentamista, sillä sellainen edistää asukkaiden terveyttä ja toisaalta ruma ympäristö lisää väestön stressiä ja pahoinvointia.

Quote from: Emo on 25.04.2021, 00:24:15

Quote from: valtakunnanpärkhele on 24.04.2021, 22:38:31
Turun saaristo, hyi saatana,  sinileväveteen upotettu kangasmetsä ja kallioröykkiöt, pohja mutapaskaa ja uidessa lillut lisäksi  maatalouden ja Pietarin jätevesissä.   
"Maailman kaunein saaristo". ;D tirsk.

Unohdit punkit l. puutiaiset, ja niiden levittämät borrelioosin ja aivokuumeen.

🧠🤒

Tieto lisää tuskaa.  Elämä oli paljon huolettomampaa muutama vuosikymmen sitten, kun esim. punkkien levittämistä taudeista ei ollut mitään tietoa.  Kaikenlaiset vaivat ja sairastumiset olivat luonnollisia, eikä kuolemakaan ollut sellaenen mörkö kuin nykyään. Senkin katsottiin kuuluvan asiaan.

Tämäpä mielenkiintoinen ketju, kommentoin heti innokkaasti ja mietin sitten jälkeenpäin.

Suomi on ruma. Tämä ilmenee monella eri tasolla.

Koko maa on epäkäytännöllisyydessään susiruma, pussinperä jonne ei pääse kuin eksymällä, ydinasein varustetun Bajamajan laskuputken vieressä. Maantieteellisesti pää on jäässä ja munat hiessä, pitkä ja kapea joutomaa. Se, että ryssä halusi meidät valloittaa, on kohteliaisuus.

Tuhannet järvemme on vitsi. Uimareissun jälkeen joutaa suihkuun pesemään mudan pois. Toki moni ei näin tee, ja se kuvastaa suomalaista mielenlaatua erinomaisesti. Mutavellissä peseytyvä paskanpotkija jolla ei mittään tee.

Suomalainen on myös fyysisesti luotaantyöntävä. Kuin Picasson maalaus, ilman esteettisiä meriittejä. Hampaat on heitetty suuhun vähän sinnepäin, alaleuka työntyy ulos ja ilme on jatkuvan hämmästyksen. Tukka on maantienharmaa ja harva, siis kenellä sitä sattuu olemaan. Kolmenkympin kohdalla sekä ukot että akat lakkaavat välittämästä, istumiseen tarvitaan kaksi tuolia ja vaatetus haetaan Tokmannin polttoonmenevien räkistä.

Tekisi mieli jatkaa, mutta tässä alkupalat suomalaiseen rumuuteen.

Ps. Arkkitehtuurista ja muusta tässä varmaan oli tarkoitus rupatella, mutta minä hyppäsin syvään päätyyn.

Quote from: Sivulause on 13.08.2022, 21:23:22
Tämäpä mielenkiintoinen ketju, kommentoin heti innokkaasti ja mietin sitten jälkeenpäin.

Suomi on ruma. Tämä ilmenee monella eri tasolla.

Koko maa on epäkäytännöllisyydessään susiruma, pussinperä jonne ei pääse kuin eksymällä, ydinasein varustetun Bajamajan laskuputken vieressä. Maantieteellisesti pää on jäässä ja munat hiessä, pitkä ja kapea joutomaa. Se, että ryssä halusi meidät valloittaa, on kohteliaisuus.

Tuhannet järvemme on vitsi. Uimareissun jälkeen joutaa suihkuun pesemään mudan pois. Toki moni ei näin tee, ja se kuvastaa suomalaista mielenlaatua erinomaisesti. Mutavellissä peseytyvä paskanpotkija jolla ei mittään tee.

Suomalainen on myös fyysisesti luotaantyöntävä. Kuin Picasson maalaus, ilman esteettisiä meriittejä. Hampaat on heitetty suuhun vähän sinnepäin, alaleuka työntyy ulos ja ilme on jatkuvan hämmästyksen. Tukka on maantienharmaa ja harva, siis kenellä sitä sattuu olemaan. Kolmenkympin kohdalla sekä ukot että akat lakkaavat välittämästä, istumiseen tarvitaan kaksi tuolia ja vaatetus haetaan Tokmannin polttoonmenevien räkistä.

Tekisi mieli jatkaa, mutta tässä alkupalat suomalaiseen rumuuteen.

Ps. Arkkitehtuurista ja muusta tässä varmaan oli tarkoitus rupatella, mutta minä hyppäsin syvään päätyyn.

Mutta onneksi Suomessa toimii Kelagold, jonka ansiosta tämäkin entinen persläpi on nyt monikulttuurinen onnela  :facepalm:

Quote from: JoKaGO on 14.08.2022, 00:38:45

Quote from: Sivulause on 13.08.2022, 21:23:22
Tämäpä mielenkiintoinen ketju, kommentoin heti innokkaasti ja mietin sitten jälkeenpäin.

Suomi on ruma. Tämä ilmenee monella eri tasolla.

Koko maa on epäkäytännöllisyydessään susiruma, pussinperä jonne ei pääse kuin eksymällä, ydinasein varustetun Bajamajan laskuputken vieressä. Maantieteellisesti pää on jäässä ja munat hiessä, pitkä ja kapea joutomaa. Se, että ryssä halusi meidät valloittaa, on kohteliaisuus.

Tuhannet järvemme on vitsi. Uimareissun jälkeen joutaa suihkuun pesemään mudan pois. Toki moni ei näin tee, ja se kuvastaa suomalaista mielenlaatua erinomaisesti. Mutavellissä peseytyvä paskanpotkija jolla ei mittään tee.

Suomalainen on myös fyysisesti luotaantyöntävä. Kuin Picasson maalaus, ilman esteettisiä meriittejä. Hampaat on heitetty suuhun vähän sinnepäin, alaleuka työntyy ulos ja ilme on jatkuvan hämmästyksen. Tukka on maantienharmaa ja harva, siis kenellä sitä sattuu olemaan. Kolmenkympin kohdalla sekä ukot että akat lakkaavat välittämästä, istumiseen tarvitaan kaksi tuolia ja vaatetus haetaan Tokmannin polttoonmenevien räkistä.

Tekisi mieli jatkaa, mutta tässä alkupalat suomalaiseen rumuuteen.

Ps. Arkkitehtuurista ja muusta tässä varmaan oli tarkoitus rupatella, mutta minä hyppäsin syvään päätyyn.

Mutta onneksi Suomessa toimii Kelagold, jonka ansiosta tämäkin entinen persläpi on nyt monikulttuurinen onnela  :facepalm:

Joku syyhän siihen täytyy olla, että umpirasistiseen sekä kaikin tavoin paskaan maahan riittää tulijoita minkä migri vetää.  ???

Ei ehkä piilaaksosta mutta valtavan osaavaa väkeä kuitenkn.  :-\

^ Joo, Suomi on moniosaajien luvattu maa.

Vaatii suomalaiselta luonteelta melkoista akrobatiaa- että osaa ja kehtaa selittää jatkuvalla syötöllä mustaa valkoiseksi. Tarkoitan sitä- että mitäänosaamattomista (suomalaisessa kontekstissa) "vuohipaimenista" jatkuvalla syötöllä leivotaan jos jonkinmoisia sankaritarinoita- vaikka tosiasiassa heidän uutiskynnyksen täyttävä osaamisensa on rajoittunut lähinnä erinäisiin rikosuutisten sisältöihin- joita niitäkin pyritään parhaan mukaan värivalkaisemaan ja häivyttämään olemattomiin. Musta on siis uusi valkoinen vähän joka suhteessa.

Mielestäni suomalainen rumuus näyttäytyy nykyisällään juurikin henkisen tason oksennuksena. Suomalainen on susi toiselle suomalaiselle- sillä se pyrkii omaa ansaintaansa edistääkseen polttamaan maan alta toiselta suomalaiselta. Tässä kontekstissa tarkoitan suomalaisella valkoista- en mustaa.

Kun nykyään kuuntelee- tai lueskelee "suomalaisen älymystön" edesottamuksista, tai kannanotoista ylipäätään yhtään mihinkään- tulee tunne kuin eläisi Hieronymus Boschin irvokkaimpien maalusten keskiössä kuvitelutua maailmaa todeksi. Se on todella rumaa se.

Vastapainoksi haluan sanoa- että on täällä onneksi jotain kaunistakin. Kun tuossa aamusella tulin aamulenkiltä- raakkui korppi matalla oksassa läheisessä puussa. Jäin sitä hetkeksi katselemaan suteni kanssa. Raakunta vain yltyi- ja se ikään kuin aneli sitä lasten sadun juustopalaa takaisin, minkä oli tipauttanut epähuomiossa viekkaalle ketulle. Se oli kaunista se- ja toi pitkään jatkuneen hymyn wanhan wihtahousun huulille.

Quote from: Eino P. Keravalta on 22.04.2018, 15:20:39
Suomi tosiaan on ruma.

Miksi?

Koska:

3. Suomen luonto on ruma.

Kyllä, se on ruma. Onhan täällä toki jossain jylhiä järvi- tai tunturimaisemia, mutta pääosin saamme katsella synkkää kuusimetsää, tasaista, mustaa peltoa tai epämääräisiä pusikoita.

Jokainen varsinkin etelämmässä maantien taukopaikoilla käynyt on todennäköisesti havainnut, että taukopaikka lähes aina sijoitetaan erittäin synkeään lepikkoon. Olen ihmetellyt asiaa vuosikaudet, koska tyypillisesti lähellä olisi joku kiva avoin kulttuurimaisema tai yksi sadoista tuhansista järvistä. Ne tuupataan paikkaan, jossa ei ole mitään esteettistä positiivisessa mielessä ja eipä ihme, että ohiajavat luulevat niitä usein kaatopaikkojen etäpisteiksi. Jos kuitenkin äärimmäisen sattuman seurauksena taukopysäkki on vahingossa kauniin järvimaiseman äärellä, sentään paikalle pysähtyvä väki tasapainottaa lisäämällä joka paikkaan leviäviä roskia kaksinverroin. Niissä katseenvangitsijana pakollinen homelaikkuinen jalaton sohva tai sen patjat. Taukopaikan nurkasta löytyy sulassa sovussa päälleajettu sinappituubi ja kertakäyttögrilli ja käytettyjä vaippoja.

Maanteiden taukopaikkojen perusteella Suomen luonnosta ja koko maasta uudelle kävijälle tuleva kuva on niin ankea, että jopa DDR:n kerrostalot ja Kouvolan teollisuustalo kirkko onkin siihen nähden yllättävän virkistäviä ratkaisuja, joita vielä saattaa koristaa seinätaide eli graffitit. ABC-ravintola onkin jo suoranainen nähtävyys matkailijalle, on lapsille pallomeri ja kaikkea. Pakollinen pysähdyskohde. Sieltä ostettujen naposteltavien kääreet voi kierrättää em. taukopaikoille.

QuoteSuomi tosiaan on ruma.

Miksi?

Monissa tapauksissa siksi, että räntäsateen lisäksi sen on tietoisesti valittu olevan ruma. Ihminen joka elää Ikean harmaiden laatikoiden keskellä harmaassa laatikossaan, itsekin tyypillisesti tilaa lennon Italiaan ja talsii kauneuteen tuhansia vuosia tähdänneen kulttuurin keskellä elämästä nauttien. Jostain syystä seuraavassa lautakunnan istunnossa kotimaassa ei uskalleta puoltaa sivistyneen oloista ratkaisua omaan kuntaan. Käytetään raha laatikkoon. Pelko, että oikeasti hyvään ei kyetä sadassa vuodessakaan estää edes yrittämästä.

Ihminen ymmärtää syntymästä mikä on kaunista ja mikä on rumaa mutta varmastikin on joku häpeän tapainen piirre, joka estää sanomasta arvoisille arkkitehtuurikilpailun osallisille: "Anteeksi vain, onpa paljon epäonnistuneita. Kaikki vain viivoitinta käyttäneet on hylätty, siis kaikki osallistujat."
Maantien taukopaikkasuunnittelijalle: "Anteeksi vain, mutta ajatuksesi sijoittaa taukopaikat maantien rumimpiin paikkoihin on surkein ikinä. Olet huono. Saat potkut."
Katukaljaterassilla: "Sori, mutta henkesi haisee ja meillä ylläpidetään tiettyä tasoa. Siirrätkö hikoilevan läskisi pihagrillin ääreen ravintolastamme tai hae vaikka joku lakana viereisestä marimekosta. "

(Edit, kirj. Virh.)

Minusta Suomi on kaunis maa. Suomen luonto on kesällä upea, ja vaikken talvesta pidäkään, ovat talviset suomalaiset maisemat kauniita. Suomalaiset naiset ovat viehättäviä; erityisesti sinisilmäiset blondit voivat olla kauniita. Kaunista luontoa, kaupunkeja ja ihmisiä löytyy toki muualtakin maailmasta.

Kävin virossa muutama päivä sitten, en perinteisesti tallinnassa vaan tarkoituksella sivuja kierrellen. Siellä oli vanhoja rakennuksia jotka oli kunnostettu kunniotuksella ja hyvällä maulla, hienoja paikkoja.
Toki oli sitten vähän muutakin mutta muutos siihen hetkeen kun kävin juuri itsenäistymisen jälkeen oli huikea, ei olisi montaa paikkaa samaksi uskonut. Olipa siellä erässä paikassa vanhaa venäläistä rakennustaidetta vanhojen autotallien muodossa  :D Niin, sen kyllä tunnisti ihan laadusta.
Suomessa voisi tehdä tätä samaa säästetään vanha ja kunnostetaan varovasti niin että vanha tunnelma säilyy.

Suomi on enimmäkseen kaunis (poislukien avohakkuumaisemat, yäks!), mutta sosialistit ja sikakapitalistit ovat tehneet parhaansa tehdäkseen siitä visuaalisesti, moraalisesti ja henkisesti ruman.