Hommaforum Testi

Arkkipiispa ja Suomen Pakolaisapu yhteisessä Vieraskynä-kirjoituksessaan: Suomen turvapaikkapolitiikkaa pitää arvioida uudelleen
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005550846.html

QuoteTehdyt ratkaisut ovat kuitenkin johtaneet siihen, että Suomen turvapaikkakäytännöstä on tullut Euroopan tiukimpia.
...
Suomessa mahdollisuutta päästä kansainvälisen suojelun piiriin on viime vuosina monin tavoin kavennettu. Mahdollisuus humanitaariseen suojeluun on poistettu, ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun turvapaikkaprosessin ratkaisevassa alkuvaiheessa on merkittävästi heikennetty.

Perheenyhdistämisestä on tehty lähes mahdotonta, mikä rikkoo perustavanlaatuista oikeutta perhe-elämään ja vaikeuttaa kotoutumista. Samalla suojelua tarvitsevilta on viety yksi hallittu ja turvallinen keino päästä turvaan.

Paperittomien määrä on lisääntynyt, kun kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita on poistettu vastaanottopalveluista, vaikka heidän paluunsa kotimaahan olisi mahdotonta.
...
Annu Lehtinen ja Kari Mäkinen

Kirjoituksessa väitetään virheellisesti, että Suomen turvapaikkakäytännöstä olisi tullut Euroopan tiukimpia. Tosiasiassa Suomessa on edelleen EU:n läntistenkin maiden löysimmästä päästä oleva turvapaikkapolitiikka ja nykyään jopa Ruotsissa on monin tavoin tiukempi turvapaikkapolitiikka kuin Suomessa.

Humanitaarinen suojelu puolestaan on ollut suomalainen erikoisuus, eikä ole perustunut mihinkään kansainvälisiin sopimuksiin. Eikä ns. paperittomilla ole paluu kotimaahan mahdotonta, vaan he ovat päättäneet rikkoa lakia olemalla palaamatta vapaaehtoisesti.

Tämän lisäksi on syytä havaita, että Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista valtaosa on tullut Irakista. Irakissa on kuitenkin jo jokin aika sitten ISIS kukistettu, eikä sen pakenemisen takia pitäisi enää turvapaikkoja myöntää ja jo myönnettyjä tapauksia pitäisi tarkastella ulkomaalaislakin pykälän 107 nojalla  ja lakkauttaa turvapaikka kotimaan olojen rauhoituttua.

Kirjoituksessa myös toistetaan vanha myytti perheenyhdistämisen kotoutumista edistävästä vaikutuksesta. Kuitenkin esimerkiksi ruotsalaistutkimuksessa havaittiin nimenomaan päinvastaista.

Quote from: Skeptikko on 03.02.2018, 05:57:25
Kirjoituksessa myös toistetaan vanha myytti perheenyhdistämisen kotoutumista edistävästä vaikutuksesta. Kuitenkin esimerkiksi ruotsalaistutkimuksessa havaittiin nimenomaan päinvastaista.

Tässä vielä linkki YLEn uutiseen tästä perheenyhdistämisen kotouttamista heikentävästä vaikutuksesta (lainaus Googlen kääntämä):

Sämre integration när flyktingbarn förenas med sina föräldrar?
https://svenska.yle.fi/artikel/2015/05/06/samre-integration-nar-flyktingbarn-forenas-med-sina-foraldrar

Quote"Fewer integration when children reunite with their parents"

In Sweden, about 30 percent of all refugee children reunited with their parents. Surprisingly, Professor Wadensjö's research shows that it is not as good at work for the refugees who are united with their parents.

"It's rather a bit worse for them," says Wadensjö.

One reason may be that children get easier into Swedish society if they are not reunited with the family, he considers.

"Being placed in a foster family can give an introduction to Swedish society," says Wadensjö.

Arkkipiispa Kari Mäkinen tekee syntiä valehtelemalla. Lisäksi hän pyrkii houkuttelemaan huijareita hukkumaan Välimereen, eli epäsuorasti pyrkii tappamaan ihmisiä. Potkut moiselle arkkipiispalle.

Quote from: Ajattelija2008 on 03.02.2018, 08:12:09
Arkkipiispa Kari Mäkinen tekee syntiä valehtelemalla. Lisäksi hän pyrkii houkuttelemaan huijareita hukkumaan Välimereen, eli epäsuorasti pyrkii tappamaan ihmisiä. Potkut moiselle arkkipiispalle.

Ehkä takana on jokin ylevä uskonnollinen aate, joka pyhittää tuon kuten: "kun migrantti mereen vajoaa, niin sielu taivaaseen kohoaa".

Kirkko käy omaa sotaansa kuten aina ennenkin.
Kansanvaihto on jo aiemmin agendaan kirjattu ja toimenpiteet päätetty.

Raamattuun ei tuo koneisto enää usko eikä sanaa jaa. Lainsäädäntövalta on vielä osittain mädättämättä, nyt myös hengellinen kuten jo aiemmin myös maallinen tuomio- ja toimeenpanovaltakin edistävät jo sataprosenttisesti marxistista rappiota.

Vielä on vene käännettävissä, jokainen mädätetystä kirkosta eroaminen hidastaa hengellisen korroosion etenemistä.

Helsingin Sanomat: Arkkipiispa ja Suomen Pakolaisapu yhteisessä Vieraskynä-kirjoituksessaan: Suomen turvapaikkapolitiikkaa pitää arvioida uudelleen (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005550846.html) 3.2.2018

QuoteSUOMEN turvapaikkapolitiikka on Euroopan kireimpiä.

Ja millähän mittarilla? Ei niin millään. Tutkitaan sitten turvapaikkalakeja, käytäntöjä tai vaikka turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentteja, esimerkiksi Tanskalla ja Ruotsilla on Suomea kireämpi politiikka.

QuoteSamaan ­aikaan Suomi on EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan yksi niistä EU-maista, joissa koetaan ­eniten etnistä syrjintää. Tämä on vakavaa ja huolestuttavaa kehitystä maassa, jota on rakennettu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien perustalle.

Ensinnäkin tuo on virheellinen tulkinta, sillä FRA:n vertailussa ei ollut mukana edes puolta EU-maista. Itä-Eurooppa puuttui kokonaan. Toiseksi, kyseisen ilmeisesti Suomen somaleille tehdyn kyselytutkimuksen syrjintäväitteille ei ole olemassa vahvistusta mistään muualta kuten rikostilastoista.

QuoteEurooppaan saapui vuonna 2015 huomattavasti enemmän turva­paikanhakijoita kuin edellisvuosina. Suomeen heitä tuli 32 378. Uskomme, että viranomaiset pyrkivät tuolloin toimimaan asianmukaisesti ja kansainvälisiä velvoitteita noudat­taen. Päättäjiltä edellytettiin samaan aikaan reagointia ja konkreettisia toimia. Tehdyt ratkaisut ovat kuitenkin johtaneet siihen, että Suomen turvapaikkakäytännöstä on tullut Euroopan tiukimpia.

Suomen turvapaikkakäytännöt eivät ole Euroopan tiukimpia. Kirjoittajat eivät pysty mitenkään todistamaan väitettään, eivätkä sitä yritäkään.

QuoteSuomessa mahdollisuutta päästä kansainvälisen suojelun piiriin on viime vuosina monin tavoin kavennettu. Mahdollisuus humanitaariseen suojeluun on poistettu, ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun turvapaikkaprosessin ratkaisevassa alkuvaiheessa on merkittävästi heikennetty.

Mahdollisuutta humanitaariseen suojeluun ei ole poistettu, vaikka sen niminen suojelun kategoria poistettiin laista. Toissijaisen suojelun kategoriaa oli aiemmin laajennettu humanitaarisen suojelun suuntaan, jolloin humanitaarisen suojelun kategorian kautta jaettiin lopulta enää kymmenkunta oleskelulupaa kuukaudessa.

QuotePerheenyhdistämisestä on tehty lähes mahdotonta, mikä rikkoo perustavanlaatuista oikeutta perhe-elämään ja vaikeuttaa kotoutumista.

Pakolaisjärjestöt ovat valittaneet perheenyhdistämisen mahdottomuudesta vuodesta toiseen, ja lähes joka vuosi perheenyhdistämisten määrässä on tehty uusia ennätyksiä. Samalla hyväksymisprosentti on kohonnut takavuosista jyrkästi.

QuotePaperittomien määrä on lisääntynyt, kun kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita on poistettu vastaanottopalveluista, vaikka heidän paluunsa kotimaahan olisi mahdotonta.

Kielteisen päätöksen saaneita ei poisteta palvelujen piiristä, mikäli heidän paluunsa kotimaahan on mahdotonta. Paluun mahdottomuus on peruste tilapäisen oleskeluluvan myöntämiseen. Se taas on eri asia, jos kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija itse kieltäytyy palaamasta. "Paperiton" tarkoittaakin tässä yhteydessä omasta tahdostaan Suomessa laittomasti oleskelevaa.

QuoteSUOMEN viranomaisten linjaukset keskeisimpien lähtömaiden tilanteesta ja sisäisen paon mahdollisuudesta ovat ristiriidassa muun muassa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n arvion kanssa. Turvallisuusarviossa tulee arvioida mahdollisuus turvalliseen elämään, johon kuuluu myös esimerkiksi uskonnon harjoittaminen. Poliittiset tavoitteet, kuten turvapaikanhakijoiden määrän hillitseminen, eivät saa vaikuttaa arvioon.

YK, UNHCR ja YK:n pääsihteeri Guterres eivät ole tässä suhteessa mitään puolueettomia, objektiivisia tahoja, vaan niillä on oma poliittinen agendansa, mikä on näkynyt muun muassa YK:n totaalisen pieleen menneissä, alarmistisissä ilmastopakolaisennusteissa.

Suomen linjaukset ovat sopusoinnussa muiden EU-maiden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten kanssa.

QuoteKielteisetkin turvapaikkapäätökset ja niitä seuraavat palautukset kuuluvat turvapaikkajärjestelmään. Turvapaikkamenettelyn tarkoitus on turvata, että hakijoiden joukosta tunnistetaan ne, joilla on tarve kansainväliseen suojeluun. Suomen uusimpien linjausten ja lakimuutosten vuoksi on suuri riski, että käännytettävien joukossa on kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä.

Kaikesta päätellen tämä väitetty riski ei kuitenkaan ole koskaan realisoitunut, kun Amnesty ei löytänyt Suomesta käännytyksiä vastustavaan kampanjaansa edes yhtä esimerkkitapausta kansainvälistä suojelua tarvitsevan henkilön käännytyksestä.

QuotePidämme välttämättömänä, että Suomi varmistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen selvittämällä viime vuosina tehtyjen kiristysten kokonaisvaikutukset sekä arvioimalla tehtyjä linjauksia uudelleen.

Ainakaan nämä virheelliset ja perustelemattomat väitteet eivät edellytä selvityksen tai uudelleenarvioinnin tekemistä. Kansainväliset sopimukset ja EU-direktiivit mahdollistaisivat Suomelle paljon kireämmänkin turvapaikkapolitiikan. Esimerkiksi Saksan uusi hallitus on säätämässä ylärajan kuukausittaisten perheenyhdistämisten lukumäärälle.

QuoteAnnu Lehtinen ja Kari Mäkinen

Lehtinen on Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja. Mäkinen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa.

On säälittävää, kun kirkko ja pakolaisjärjestöt alentuvat ihmisiin vedotessaan valehteluun, ja Helsingin Sanomat vielä tarjoaa alustan tälle valehtelulle.

Kovatuloinen arkkipiispa ei halua luopua - tai siis edesä vähentää - omasta mukavuudestaan ja elintasostaan, mutta veroja voitaisiin kiristää jotta mamutusta voitaisiin tehostaa.

Näinhän voi epäsuorasti johtopäätellä tästä:

QuotePääministeri Juha Sipilä on ehdottanut, että leikkausten ulottumattomissa elelevät hyväosaiset luopuisivat vapaaehtoisesti osasta tulojaan eräänlaisena hyväntahdon eleenä. Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo, että hänen palkastaan saisi mieluiten ottaa enemmän veroa.

QuoteMäkisen mielestä suurinta taakkaa joutuvat kantamaan ne, joiden edellytykset taakan kantamiseen ovat kaikkein heikoimmat.

QuoteArkkipiispa Mäkinen on siis valmis omalla kohdallaan palkanalennukseen.

– Kun se toteutetaan verotuksen kautta. Se on se yhteinen väline huolehtia oikeudenmukaisuudesta.

...joka jotenkin vahvistaa käsitystäni siitä, että arkkipiispa elelee hieman omissa maailmoissaan, ja olisi mieluusti ottamassa rutkasti lisää somaleja ja arabeja Suomeen elätettäväksi, kunhan hänen masseihin ei kosketa.

https://yle.fi/uutiset/3-8034948

QuoteArkkipiispa arvostelee turvapaikkapolitiikkaa: "Suomen on varmistettava, että oikeusturva ja ihmisoikeudet toteutuvat"

KOTIMAA
|
TURVAPAIKANHAKIJAT
Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo, että Suomen turvapaikkakäytäntöön tehtyjen kiristysten kokonaisvaikutukset on selvitettävä ja tehtyjä linjauksia on arvioitava uudelleen.
–Suomen on varmistettava, että turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja ihmisoikeudet toteutuvat, hän kommentoi Twitterissä.

Mäkinen kirjoittaa asiasta myös Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla yhdessä Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtajan Annu Lehtisen kanssa.

–Suomen turvapaikkapolitiikka on Euroopan kireimpiä. Samaan ­aikaan Suomi on EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan yksi niistä EU-maista, joissa koetaan ­eniten etnistä syrjintää. Tämä on vakavaa ja huolestuttavaa kehitystä maassa, jota on rakennettu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien perustalle, he sanovat.

Mäkisen ja Lehtisen mukaan tehdyt ratkaisut ovat kuitenkin johtaneet siihen, että Suomen turvapaikkakäytännöstä on tullut Euroopan tiukimpia.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/240982-arkkipiispa-arvostelee-turvapaikkapolitiikkaa-suomen-varmistettava-etta-oikeusturva

Quote from: Skeptikko on 03.02.2018, 05:57:25
Arkkipiispa ja Suomen Pakolaisapu yhteisessä Vieraskynä-kirjoituksessaan: Suomen turvapaikkapolitiikkaa pitää arvioida uudelleen
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005550846.html

Olen samaa mieltä.

Aloitetaan vilkaisemalla karttaa. Turvapaikkahakijoiden kärkimaiden joukossa vilahtelevat eksoottiset ja myös kulttuurisesti meistä usein mahdollisimman etäällä olevat Afrikan ja Aasian valtiot, kuten Afganistan, Somalia ja Irak. Jos henkilö joutuu pakenemaan henkilökohtaista vainoa tai sotaa näistä maista, niin työntötekijät hänen kohdallaan loppuvat jo ensimmäisessä turvallisessa maassa (ja näitä on matkan varrella kymmeniä). Tämän jälkeen jäljellä on enää vain vetotekijöitä. Tämä seikka ja sen implikaatiot tulee selvittää ja analysoida perusteellisesti turvapaikkapolitiikan uudelleenarvioinnin yhteydessä.

Portit repesivät tässä maassa kun somalit alkoivat 1990-luvulla tulvia maahan turvallisesta Moskovasta. Tämän ovien avaamisen johdosta maahan on tulvinut vuodesta 1990 lähtien yli 100.000 henkilöä turvapaikanhakijoina, enimmäkseen Afrikasta ja Aasiasta. Kun maasta ei tarvitse poistua, jos ei halua, niin on ilmeistä, että suuri osa näistä on edelleen maassa ja lisäksi tuonut vielä perheenyhdistämisen kautta lisää väkeä tänne. Tästä aiheutuu meille raskas kustannusrasite. Kaiken lisäksi auttamisen hyötysuhde on paras siellä tulijoiden lähialueilla (myös ilmastomuutos huomioiden). Turvapaikkastatukset tulee siksi tarkastaa säännöllisin väliajoin, sillä lain mukaan turvallisuustilanteen paraneminen lähtömaissa mahdollistaa tämän. Lomailu entisessä kotimaassa on selvä indikaatio siitä, että turvapaikkastatus täällä on muuttunut jo tarpeettomaksi. Turvapaikkaa ei ole tarkoitettu ikuiseksi tai (laittoman) siirtolaisuuden välineeksi.

Selvitettävä kenttä on laaja ja mukaan on otettava myös mm. kustannustarkastelu ja kulttuuritekijät, sillä kulttuurinen etäisyys on yleinen ja universaali konfliktien lähde.

Pelkästään Euroopan lehtiä seuraamalla saa varsin nopeasti hyvän kuva tilanteesta. Turvapaikkojen osalta Euroopassa on kyse suuresta humpuukista, petkutuksesta ja huijauksesta (miksi vain Euroopassa?), johon osallistuu sekä ulkomaisia, että kotimaisia tahoja. Nämä kaikki ovat ulosmittaamassa ja anastamassa itselleen etuja, hyötyjä ja voittoa yhteisöjen ja maan kansalaisten kustannuksella ... on ihmissalakuljettajaa ja kotimaista maahanmuuttobisnestä, joilla intressit käyvät hyvin yhteen tunnetuin seurauksin (Välimereen hukkuneet). Päälle tulevat vielä aatteelliset ja poliittiset opportunistit, sekä liike-elämän "hei me tienataan tällä" -porukka. Sektorilla pyörii miljardeja rahaa ja suuria ihmismassoja. Ei ihme, että tämä houkuttelee apajille monia ahneita ja häikäilemättömiä tahoja.

Suurremontti on tarpeen, myös moraalisella puolella.

EDIT typo

QuoteMäkisen ja Lehtisen mukaan tehdyt ratkaisut ovat kuitenkin johtaneet siihen, että Suomen turvapaikkakäytännöstä on tullut Euroopan tiukimpia.

Mahdotonta. Jokainen voi luetella helposti kymmenen Euroopan maata, joissa on tiukemmat käytännöt kuin Suomessa.

Saksan ex-liittopresidentti Joachim Gauck, joka muuten on koulutukseltaan teologi ja toiminut pappina, otti äskettäin kantaa aihepiiriin. Saksalaislehden jutusta löytyy eräitä varsin oivaltavia havaintoja.

Quote from: akez on 02.02.2018, 20:00:25
Saksa Ex-liittopresidentti Gauck

"Myös kosmopoliitti törmää rajoihinsa"

Monikulttuurin (Multikulturalismus) seuraukset Saksassa saivat hänet säikähtämään pahoin: Düsseldorfissa pidetyssä vierasluennossa hän tarkasteli maan poliittista tilannetta – kritiikkiä säästelemättä.

Die Welt 2.2.2018 juttu saksaksi (https://www.welt.de/politik/deutschland/article173121465/Joachim-Gauck-Sogar-der-weltoffene-Mensch-geraet-an-seine-Grenzen.html)
(...)

02-02-2018 Saksa: Ex-presidentti Gauck - Myös kosmopoliitti törmää rajoihinsa (https://hommaforum.org/index.php/topic,124795.msg2823908.html#msg2823908)

QuoteSUOMEN turvapaikkapolitiikka on Euroopan kireimpiä.
...
Tehdyt ratkaisut ovat kuitenkin johtaneet siihen, että Suomen turvapaikkakäytännöstä on tullut Euroopan tiukimpia.
...
Muutos ei johdu yhdestä yksittäisestä päätöksestä vaan lukuisista valinnoista, joita sekä poliittiset päättäjät että viranomaiset ovat tehneet. Kaikkien näiden valintojen yhteisvaikutus on heijastunut suuresti turvapaikkamenettelyyn ja siinä tehtäviin päätöksiin.
....
Kyse ei ole yksittäisistä päätöksistä vaan nopeasti eteen tulleissa tilanteissa tehtyjen toimien kokonaisvaikutuksesta.

Pidämme välttämättömänä, että Suomi varmistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen selvittämällä viime vuosina tehtyjen kiristysten kokonaisvaikutukset sekä arvioimalla tehtyjä linjauksia uudelleen.

Mikään yksittäinen päätös ei siis ole tehnyt Suomen turvapaikkapolitiikasta "Euroopan kireimpiä", vaan kyse on tarkempaa selvittämistä vaativasta "kokonaisvaikutuksesta", joka tosin ei ole konkretisoitunut Euroopan pienimmiksi hyväksymisprosenteiksi, tiukimmaksi perheenyhdistämislaiksi tai muuksikaan mitattavaksi tai vertailtavaksi.

Lehtinen ja Mäkinen ovat selittelyssään toivottoman tehtävän edessä, kun Maahanmuuttoviraston viimeisimpien joulukuun tilastojen mukaan turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentit olivat irakilaisilla 57, afganistanilaisilla 65 ja syyrialaisilla 100. Heidän julkilausumaton vaatimuksensa onkin hilata hyväksymisprosentit käytännössä sataan, kun ketään ei saisi pakkopalauttaa ja kaikille vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyville pitäisi myöntää oleskelulupa. Sellaista turvapaikkapolitiikkaa ei ole missään maailman maassa.

Samaan aikaan toisaalla Trump on laittamassa maansa pakolaispolitiikkaa remonttiin. Sektorilla toimivat intressiryhmät eivät tykkää. Osalta voi mennä elanto. Juttu esittelee pelkästään noiden tahojen näkemyksiä.

QuoteTrump is quietly winning his war against refugees

Vice News 2.2.2018 linkki juttuun (https://news.vice.com/en_ca/article/xw4e9a/trump-is-quietly-winning-his-war-against-refugees)

The U.S. is currently on pace to let in fewer than 20,000 refugees in the current fiscal year, well short of the already record-low total of 45,000 that the Trump administration agreed to accept in 2018, multiple sources involved in refugee resettlement told VICE News.

One of President Trump's first moves in office was to sign an executive order that temporarily halted all refugee resettlement, and in the months since then his administration has quietly stifled the U.S. refugee program by enacting what experts say are labyrinthine security measures designed to slow the flow of refugees to a trickle.

"The administration is winning its war against refugees, and we see that every day," said Mark Hetfield, president and CEO of the refugee resettlement agency HIAS. "The system is so messed up, and intentionally so. It's not due to neglect. It's an intentional effort to destroy the U.S. refugee program."

The emerging consensus among people who work in refugee resettlement is that Trump has managed to enact a de facto ban on Muslim refugees in particular, despite multiple court rulings that such discrimination is unconstitutional. The administration's new refugee restrictions have largely shut out Muslims fleeing conflicts in Somalia, Syria, and Iraq. In 2016, the U.S. accepted 84,995 refugees, and nearly 40,000 of them were Muslim.

President Obama had planned to welcome 110,000 refugees in the fiscal year 2017, but in the end the Trump administration let in 53,716. While Congress has some input on refugee resettlement, the program is largely under the purview of the president, and the White House has broad authority to set restrictions and quotas.

The dramatic slowdown in refugee resettlement comes at a time of unprecedented global need, with more than 17 million people around the world displaced by war, poverty, and climate change.

Shrinking the program

Nazanin Ash, vice president of public policy and advocacy at the International Rescue Committee, a national refugee resettlement agency, said the Trump administration is "excluding certain populations and shrinking the [refugee] program as much as possible, with policies that have no basis in cause or fact." According to an analysis by IRC, as of last week:

- Only 13 percent of refugees who have arrived since this fiscal year began in October identify as Muslim, compared to 48 percent the previous year.
- By this time last year, Syrians made up 15 percent of refugee arrivals in the U.S. So far in 2018, they account for just 0.5 percent.
- Only 81 Iraqi refugees have been resettled since the start of the fiscal year. Over the same stretch last year, the U.S. admitted 4,700 Iraqis.
- Iraqis who helped the U.S. military aren't receiving special treatment. So far this fiscal year, only 29 such Iraqi refugees have been allowed to resettle. Last year, the U.S. let in more than 3,000 of them.
(...)

On se kumma mies tuo Trump näin eurooppalaisesta näkökulmasta, kun asettaa oman maansa kansalaisten perusoikeudet ulkomaalaisten oikeuksien edelle.

Mäkinen ilmoittaa toivovansa veronkorotusta, jotta voisi maksaa enemmän myös maahanmuuttokuluja. Mäkinen tietää, että verotusastetta ei voida nostaa millään "Lex Mäkinen"-mallilla. Mäkinen ei huomaa, että ilman kaikkiin kansalaisiin kohdistuvaa veronkorotusta hän voisi lisätä omaa osallistumisastettaan jo nyt käyttämällä siihen nettoansioitaan.

Ehkä kirkollisveroistakin voitaisiin sijoittaa varoja maahanmuuttokustannuksiin ja siten huojentaa valtion menoja? Kirkko voisi myös karsia omia menojaan tinkimällä esim. papiston matka -ja majoituskuluista.

Quote from: Maastamuuttaja on 03.02.2018, 16:40:19
Mäkinen ilmoittaa toivovansa veronkorotusta, jotta voisi maksaa enemmän myös maahanmuuttokuluja. Mäkinen tietää, että verotusastetta ei voida nostaa millään "Lex Mäkinen"-mallilla. Mäkinen ei huomaa, että ilman kaikkiin kansalaisiin kohdistuvaa veronkorotusta hän voisi lisätä omaa osallistumisastettaan jo nyt käyttämällä siihen nettoansioitaan.

Ehkä kirkollisveroistakin voitaisiin sijoittaa varoja maahanmuuttokustannuksiin ja siten huojentaa valtion menoja? Kirkko voisi myös karsia omia menojaan tinkimällä esim. papiston matka -ja majoituskuluista.

Mäkinen voisi ajaa läpi kirkollisveron korotuksen vaikkapa 8%. Näin saadut rahat sitten voisi käyttää maahanmuuttajien ja pakolaisten hyväksi. Samalla tulisi tarkistettua onko se kirkkoon kuuluva pottunokka samoilla linjoilla pappien ja piispojen ajaman maahanmuuttopolitiikan kanssa. Saattaisi kirkosta eroamiset jonkun verran lisääntyä.

Quote from: Roope on 03.02.2018, 15:40:22

QuoteSUOMEN turvapaikkapolitiikka on Euroopan kireimpiä.
...
Tehdyt ratkaisut ovat kuitenkin johtaneet siihen, että Suomen turvapaikkakäytännöstä on tullut Euroopan tiukimpia.
...
Muutos ei johdu yhdestä yksittäisestä päätöksestä vaan lukuisista valinnoista, joita sekä poliittiset päättäjät että viranomaiset ovat tehneet. Kaikkien näiden valintojen yhteisvaikutus on heijastunut suuresti turvapaikkamenettelyyn ja siinä tehtäviin päätöksiin.
....
Kyse ei ole yksittäisistä päätöksistä vaan nopeasti eteen tulleissa tilanteissa tehtyjen toimien kokonaisvaikutuksesta.

Pidämme välttämättömänä, että Suomi varmistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen selvittämällä viime vuosina tehtyjen kiristysten kokonaisvaikutukset sekä arvioimalla tehtyjä linjauksia uudelleen.

Mikään yksittäinen päätös ei siis ole tehnyt Suomen turvapaikkapolitiikasta "Euroopan kireimpiä", vaan kyse on tarkempaa selvittämistä vaativasta "kokonaisvaikutuksesta", joka tosin ei ole konkretisoitunut Euroopan pienimmiksi hyväksymisprosenteiksi, tiukimmaksi perheenyhdistämislaiksi tai muuksikaan mitattavaksi tai vertailtavaksi.

Lehtinen ja Mäkinen ovat selittelyssään toivottoman tehtävän edessä, kun Maahanmuuttoviraston viimeisimpien joulukuun tilastojen mukaan turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentit olivat irakilaisilla 57, afganistanilaisilla 65 ja syyrialaisilla 100. Heidän julkilausumaton vaatimuksensa onkin hilata hyväksymisprosentit käytännössä sataan, kun ketään ei saisi pakkopalauttaa ja kaikille vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyville pitäisi myöntää oleskelulupa. Sellaista turvapaikkapolitiikkaa ei ole missään maailman maassa.

Kyse ei tietenkään ole siitä, että kirkonmies Mäkinen valehtelisi asiasta, ei hurskas mies näin tee, eihän?

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimivan Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio ilmoittaa edustamansa Ihmisoikeuskeskuksen kannattavan Hesarissa julkaistun propagandakirjoituksen väitteitä ja mielipiteitä.

[tweet]960077206251888641[/tweet]

Quote from: Roope on 03.02.2018, 15:40:22
Lehtinen ja Mäkinen ovat selittelyssään toivottoman tehtävän edessä, kun Maahanmuuttoviraston viimeisimpien joulukuun tilastojen mukaan turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentit olivat irakilaisilla 57, afganistanilaisilla 65 ja syyrialaisilla 100.

Löytyikö jostain muista läntisistä EU-maista melko tuoreita hyväksymisprosentteja, jotta voisi paremmin vertailla?

Quote from: Skeptikko on 04.02.2018, 19:06:23
Löytyikö jostain muista läntisistä EU-maista melko tuoreita hyväksymisprosentteja, jotta voisi paremmin vertailla?

Tuolta Ruotsin tämän vuoden tuoreet päätösluvut ("Avgjorda asylärenden"):
https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Statistik/Aktuell-statistik.html

Myönteinen päätös (kun Dublin-tapaukset, rauenneet ym. karsittu)
Afganistan 31 %
Irak 28 %
Syyria 98 %

Quote from: Ajattelija2008 on 03.02.2018, 08:12:09
Arkkipiispa Kari Mäkinen tekee syntiä valehtelemalla. Lisäksi hän pyrkii houkuttelemaan huijareita hukkumaan Välimereen, eli epäsuorasti pyrkii tappamaan ihmisiä. Potkut moiselle arkkipiispalle.

Onneksi se onkin menossa eläkkeelle. Saa nähdä millainen väärän tiedon apostoli seuraaja on.

Quote from: Roope on 04.02.2018, 18:55:14
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimivan Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio ilmoittaa edustamansa Ihmisoikeuskeskuksen kannattavan Hesarissa julkaistun propagandakirjoituksen väitteitä ja mielipiteitä.

[tweet]960077206251888641[/tweet]

Jälleen yksi täysin tarpeeton orgaani kuluttamassa yhteistä veropottia ja jopa vaatimassa sitä lisää.

Quote from: Maastamuuttaja on 03.02.2018, 16:40:19
Mäkinen ilmoittaa toivovansa veronkorotusta, jotta voisi maksaa enemmän myös maahanmuuttokuluja. Mäkinen tietää, että verotusastetta ei voida nostaa millään "Lex Mäkinen"-mallilla. Mäkinen ei huomaa, että ilman kaikkiin kansalaisiin kohdistuvaa veronkorotusta hän voisi lisätä omaa osallistumisastettaan jo nyt käyttämällä siihen nettoansioitaan.

Ehkä kirkollisveroistakin voitaisiin sijoittaa varoja maahanmuuttokustannuksiin ja siten huojentaa valtion menoja? Kirkko voisi myös karsia omia menojaan tinkimällä esim. papiston matka -ja majoituskuluista.

Mäkinen voi vapaasti maksaa maahanmuuttokuluja omasta nettopalkastaan ilman, että kaikkien veroprosentteja on sen vuoksi nostettava. Siten hän voi vielä korvamerkitä avustuskohteenkin, ettei raha vahingossakaan mene kantisten esim. työttömien hyväksi.

Quote from: Roope on 04.02.2018, 19:37:27

Quote from: Skeptikko on 04.02.2018, 19:06:23
Löytyikö jostain muista läntisistä EU-maista melko tuoreita hyväksymisprosentteja, jotta voisi paremmin vertailla?

Tuolta Ruotsin tämän vuoden tuoreet päätösluvut ("Avgjorda asylärenden"):
https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Statistik/Aktuell-statistik.html

Myönteinen päätös (kun Dublin-tapaukset, rauenneet ym. karsittu)
Afganistan 31 %
Irak 28 %
Syyria 98 %

Ja Ruotsikin on kuitenkin yksi Euroopan avosylisimmistä maista, mitä tulee myönteisiin vastaanottopäätöksiin.

Mielenkiintoista. Ilmeisesti arkkipiispalle ei tuota ongelmia valehdella julkisesti. Tai sitten hänellä on jonkinlainen aivovamma tms. Lähiomaisena olisin huolestunut.

Quote from: SmallFish on 04.02.2018, 20:58:51
Mielenkiintoista. Ilmeisesti arkkipiispalle ei tuota ongelmia valehdella julkisesti. Tai sitten hänellä on jonkinlainen aivovamma tms. Lähiomaisena olisin huolestunut.

Punaviini kirkon piikkiin nautittuna näkyy tuossa vaiheessa. Arvostelukyky... vertaa Askola, Mitro Repo, jokaisen naamat...

Kirkon finansseja saattaisi hyvinkin tervehdyttää, jos johtava papisto malttaisi pysytellä kohtuudessa ehtoollisviinien siemailussa ja matkustusluokan valinnoissa. Säästöt voisi kohdentaa vaikkapa naisten aseman uskontokohtaiseen vertailevaan tutkimukseen. Sellainen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi Helsingin piispan ja Helsingin imaamin veljellisenä yhteistyönä. Asiantuntijoina voitaisiin kuulla vaikkapa Ilari Rantakaria, Jaakko Hämeen-Anttilaa vaimoineen sekä Vuosaaren Suur-muftia.

Tämän kaltaisella menettelyllä kirkko lujittaisi asemaansa ja papisto kaulaansa ekumeenisessa kilvoittelussa ainakin kahdeksi vuodeksi eteenpäin. 

Quote from: Skeptikko on 04.02.2018, 19:06:23

Quote from: Roope on 03.02.2018, 15:40:22
Lehtinen ja Mäkinen ovat selittelyssään toivottoman tehtävän edessä, kun Maahanmuuttoviraston viimeisimpien joulukuun tilastojen mukaan turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentit olivat irakilaisilla 57, afganistanilaisilla 65 ja syyrialaisilla 100.

Löytyikö jostain muista läntisistä EU-maista melko tuoreita hyväksymisprosentteja, jotta voisi paremmin vertailla?

Eurostatin naurettavan hankalakäyttöinen tilastotyökalu, jonka kautta voi tarkastella EU-maiden turvapaikkapäätöksiä vuosineljänneksittäin esimerkiksi turvapaikanhakijoiden lähtömaan mukaan:
Eurostat - First instance decisions on applications by citizenship, age and sex Quarterly data (http://ec.europa.eu/eurostat/product?code=migr_asydcfstq&language=en&mode=view)

"Country of citizenship"-kohtaan lisätään plussan kautta haluttu lähtömaa (esim. kirjoita "Afghanistan" tai osa sanasta, paina "search", valitse "Afghanistan", paina "update"), joka pitää vielä erikseen valita valikosta käyttöön.

"Decisions"-kohdan valikon kautta voi hakea eri päätöstyyppejä, esim. "Total positive decisions" (oletuksena "Total" eli päätösten kokonaismäärä).

Eurostatin luvut tuntuvat joskus hieman poikkeavan maiden muualla (esim. migri.fi) ilmoittamista luvuista. En tiedä miksi ja kuinka yleisesti, mutta näillä mennään, jos parempia tilastoja ei ole tarjolla.

Quote from: Ernst on 04.02.2018, 21:14:13

Quote from: SmallFish on 04.02.2018, 20:58:51
Mielenkiintoista. Ilmeisesti arkkipiispalle ei tuota ongelmia valehdella julkisesti. Tai sitten hänellä on jonkinlainen aivovamma tms. Lähiomaisena olisin huolestunut.

Punaviini kirkon piikkiin nautittuna näkyy tuossa vaiheessa. Arvostelukyky... vertaa Askola, Mitro Repo, jokaisen naamat...

Jep itse asiassa näin voi ihan oikeasti olla. Mäkinen lienee nauttinut sen yhden punaviinilasillisen liikaa ja elimistö on tekemässä tenää. Kohta arkkipiispa on vissiin delirium tremens -vaiheessa.

Quote from: Roope on 03.02.2018, 14:03:34
Helsingin Sanomat: Arkkipiispa ja Suomen Pakolaisapu yhteisessä Vieraskynä-kirjoituksessaan: Suomen turvapaikkapolitiikkaa pitää arvioida uudelleen (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005550846.html) 3.2.2018

QuoteSUOMEN turvapaikkapolitiikka on Euroopan kireimpiä.

Ja millähän mittarilla? Ei niin millään. Tutkitaan sitten turvapaikkalakeja, käytäntöjä tai vaikka turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentteja, esimerkiksi Tanskalla ja Ruotsilla on Suomea kireämpi politiikka.

Tiedän varmuudella, että Suomen turvapaikkapolitiikka on EU:ssa 28:n kireimmän maan joukossa. Sijaa en tiedä, mutta 28:n kireimmän maan joukkoon päästään tällä politiikalla.

-i-

Quote from: Roope on 04.02.2018, 23:48:15
Eurostatin luvut tuntuvat joskus hieman poikkeavan maiden muualla (esim. migri.fi) ilmoittamista luvuista. En tiedä miksi ja kuinka yleisesti, mutta näillä mennään, jos parempia tilastoja ei ole tarjolla.

Joskus oli juttua, että noissa saattaa olla käytössä eri määrittelyjä, joka voi aiheuttaa eroja. Esimerkki Eurostatin määrittelystä turvapaikanhakijan kohdalla:

Quote3.4. Statistical concepts and definitions

'Asylum applicant' means a person having submitted an application for international protection or having been included in such application as a family member during the reference period. 'Application for international protection' means an application for international protection as defined in Art.2(h) of Directive 2011/95/EU, i.e. a request made by a third-country national or a stateless person for protection from a Member State, who can be understood to seek refugee status or subsidiary protection status, and who does not explicitly request another kind of protection, outside the scope of this Directive, that can be applied for separately. This definition is intended to refer to all who apply for protection on an individual basis, irrespective of whether they lodge their application on arrival at the airport or land border, or from inside the country, and irrespective of whether they entered the territory legally (e.g. as a tourist) or illegally (see Art4.1 (a) of the Regulation).

- Applications submitted by persons who are subsequently found to be a subject of a Dublin procedure (Regulation (EU) No 604/2013) are included in the number of asylum applications.
- Persons who are transferred to another Member State in application of the Dublin Regulation are reported as asylum applicants also in the Menber State where they are transferred to.
- Within the same reference period every person being a subject of asylum application is counted only once, therefore repeat applications are not recorded if the first application has been lodged in the same reference period. However, such a repeat application will be recorded if lodged in a different reference month. It means that the aggregation of the monthly figures may overestimate the number of persons applying for international protection within the aggregated period (year).

'First time asylum applicant' means a person having submitted an application for international protection for the first time. Applications submitted by persons who are subsequently found to be a subject of a Dublin procedure are included in the statistics on first time asylum applicants if such persons are also a subject of first asylum application. The term 'first time' implies no time limits and therefore a person can be recorded as first time applicant only if he or she had never applied for international protection in the reporting country in the past, irrespective of the fact that he or she is found to have applied in another Member State of the European Union. All Member States are requested to supply these data but their provision is voluntary.

Person being a subject of 'a pending application' means a person who is the subject of application for international protection under consideration by the responsible national authority at the end of the reference period. It includes the number of persons with pending applications at all instances of the administrative and/or judicial procedure (see Art 4.1(b) of the Regulation).
'Applications withdrawn' means applications for asylum having been withdrawn during the reference period at all instances of the administrative and/or judicial procedure (see Art.4.1(c) of the Regulation).
'Asylum applicants considered to be unaccompanied minors' means all applicants for international protection who are considered by the national authority to be unaccompanied minors during the reference period and relates to Art 4.3(a) of the Regulation. 'Unaccompanied minor' means minor as defined in Article 2(l) of Directive 2011/95/EU i.e. a minor who arrives on the territory of the Member States unaccompanied by an adult responsible for him or her whether by law or by the practice of the Member State concerned, and for as long as he or she is not effectively taken into the care of such a person; it includes a minor who is left unaccompanied after he or she has entered the territory of the Member States.

http://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/migr_asyapp_esms.htm

Lihavoitu kohta tarkoittaa, että Eurostat mittaa pääpiirteissään turvapaikanhakijoiden henkilömäärää. Maahanmuuttovirasto taas tietääkseni on ainakin aiemmin mitannut tilastoissaan turvapaikkahakemusten määrää.

Mittaperiodinkin (kuukausi vai vuosi) pitäisi tuollaisella määrittelyllä vaikuttaa tulokseen, sillä ahkerimmat työvoimapulan paikkaajat ehtivät tehtailla vuodessa useitakin turvapaikkahakemuksia ja vielä eri identiteeteillä. Näitä tietoja varmaan sitten korjaillaan jälkikäteen rekisteriin, kun näitä innovaatiopotentiaalia omaavia yksilöitä ajanmittaan paljastuu viranomaisille.

Quote from: Roope on 04.02.2018, 23:48:15
Eurostatin naurettavan hankalakäyttöinen tilastotyökalu, jonka kautta voi tarkastella EU-maiden turvapaikkapäätöksiä vuosineljänneksittäin esimerkiksi turvapaikanhakijoiden lähtömaan mukaan:
Eurostat - First instance decisions on applications by citizenship, age and sex Quarterly data (http://ec.europa.eu/eurostat/product?code=migr_asydcfstq&language=en&mode=view)

Kiitos vinkistä. Tuolta saa näköjään datan kuitenkin ulos esimerkiksi CSV-muodossa kohtuullisen helposti hyödynnettävissä olevassa muodossa. Nyt minulla ei ole aikaa, mutta yritän jossain vaiheessa kasata tuon pohjalta vertailun Suomen linjasta EU:n yleiseen tasoon ja kenties joihinkin tiettyihin EU-maihin nähden. Ehkä jotkut kuvaajat (joidenkin Suomen kannalta tärkeimpien lähtömaiden mukaan eriteltynä) hyväksymisprosenteista funktiona ajan suhteen voisivat parhaiten selventää tuota Suomen linjaa suhteessa muihin EU-maihin.

Olen kyllä arkkipiispan kanssa samaa mieltä, turvapaikkapolitiikka on arvioitava uudelleen! Yhden yhtäkään ruotsista tullutta ei voi eikä saa palkita oleskeluluvalla!!

Quote from: Skeptikko on 05.02.2018, 21:15:23
Kiitos vinkistä. Tuolta saa näköjään datan kuitenkin ulos esimerkiksi CSV-muodossa kohtuullisen helposti hyödynnettävissä olevassa muodossa. Nyt minulla ei ole aikaa, mutta yritän jossain vaiheessa kasata tuon pohjalta vertailun Suomen linjasta EU:n yleiseen tasoon ja kenties joihinkin tiettyihin EU-maihin nähden. Ehkä jotkut kuvaajat (joidenkin Suomen kannalta tärkeimpien lähtömaiden mukaan eriteltynä) hyväksymisprosenteista funktiona ajan suhteen voisivat parhaiten selventää tuota Suomen linjaa suhteessa muihin EU-maihin.

Laskeskelin pikaisesti (ei vielä kovin hiottu ja voi sisältää virheitä). Yritän jossain vaiheessa vääntää kuvaajankin:

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Afghanistan

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	77	74	69	55	50	54	53	47	36
Denmark	33	31	17	12	26	30	21	13	14	21
France	79	81	81	84	81	83	84	86	85
Germany	82	71	62	48	52	65	47	46	50	37
Netherlands	56	55	41	38	29	35	44	33	26	36
Norway	85	38	40	20	48	40	44	61	73	53
Spain	100	100	75	100		100	100	60	50
Sweden	58	29	34	39	31	41	47	49	35
Switzerland	52	36	26	44	76	90	99	97	98
United Kingdom	32	36	36	36	30	38	31	45	39
Finland	67	60	37	36	38	42	44	41	38
EU (28 countries)	70	59	57	53	51	61	47	48	48	38

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Iraq

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	95	95	88	81	83	75	66	43	37
Denmark	43	17	0	10	5	15	5	11	15	5
France	99	97	94	77	79	81	88	87	85
Germany	99	97	94	87	73	72	65	60	64	46
Netherlands	75	80	66	52	50	30	41	31	47	44
Norway	67	15	10	10	27	21	57	53	57	71
Spain			100		100	100	82	60	25
Sweden	44	19	12	24	33	36	44	41	33
Switzerland	50	41	9	30	56	69	88	96	93
United Kingdom	18	14	14	12	15	11	17	18	25
Finland	81	87	62	23	16	21	32	41	38
EU (28 countries)	88	81	73	61	61	63	61	55	55	48

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Somalia

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	88	89	83	72	73	71	70	71	60
Denmark	50	39	40	17	0	17	17	25	12	12
France	13	18	22	48	41	48	63	56	43
Germany	64	60	69	83	84	83	78	77	68	53
Netherlands	44	30	25	43	50	38	47	44	40	17
Norway	46	41	26	19	33	39	44	60	100	71
Spain	90	80	89	83	100	100	75	100	0
Sweden	41	50	52	46	45	46	49	45	39
Switzerland	69	46	77	57	51	60	90	94	94
United Kingdom	39	35	40	35	38	47	56	53	38
Finland	100	97	98	50	11	33	45	41	38
EU (28 countries)	59	62	63	67	63	69	74	73	64	61

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Syria

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	100	99	100	100	100	100	100	99	98
Denmark	95	96	98	98	97	91	94	91	94	94
France	98	97	96	97	97	98	96	95	92
Germany	99	99	100	99	99	99	97	96	93	83
Netherlands	97	99	99	98	95	88	86	84	88	81
Norway	93	59	92	100	99	86	99	99	94	94
Spain	93	90	98	100	99	92	96	95	95
Sweden	97	94	86	93	97	99	95	93	95
Switzerland	96	83	69	83	92	95	98	97	97
United Kingdom	89	87	85	88	85	84	81	85	87
Finland	100	100	96	100	100	100	92	100	100
EU (28 countries)	98	98	99	98	98	98	95	95	93	83

---

Viimeiseltä vuosineljännekseltä puuttuu vielä aika monelta maalta tiedot. Pitäisi varmaan myös tehdä erikseen taulukot/kuvaaja, josta näkisi myös jollain tavalla määrillä painotettuna tilannetta. Nythän voi olla nimittäin niin, että välissä voi olla esimerkiksi vuosineljännes, jossa tietyssä ryhmässä päätösten määrä on poikkeuksellinen vähäinen, jolloin esimerkiksi yksittäiset päätökset voivat heitellä runsaasti lukuja - tai kyse voi olla jostain erityisryhmistä, joita sillä hetkellä käsitellään keskitetysti.

Quote from: Skeptikko on 06.02.2018, 01:10:47
Laskeskelin pikaisesti (ei vielä kovin hiottu ja voi sisältää virheitä). Yritän jossain vaiheessa vääntää kuvaajankin:

Hyvin alustavia kuvaajia. Näitä pitää vielä jossain vaiheessa hioa selkeämmiksi yms. Jätin tästä reikäisyyden vuoksi pois viimeisen vuosineljänneksen. Puuttuva data on merkattu -1:llä, joka saa kummia heilahteluita esiin... Ehkä ylipäätään viivadiagrammi ei ole järkevin valinta tähän tai sitä ainakin pitää jatkojalostaa mm. jo sen takia, että värejä on vaikea erottaa toisistaan jne.

Ideoita parantamiseksi saa esittää, samoin jos halutaan vaihtaa niitä maita jotka näytetään kohdemaissa (nythän siinä ei näy yhtään itäistä EU-maata) ja/tai lähtömaissa tms. Ja jos joku haluaa ad hoc -henkisen Perl-skriptini, jolla nämä olen vääntänyt jatkokehittämistä varten,  niin senkin saa. Ei se kyllä ole mikään kovin ihmeellinen, mutta voi ehkä kuitenkin tarjota pientä hyötyä, jos haluaa tehdä vain pieniä viilauksia.

Tässä kuitenkin vastaavat kuvaajat ylempänä olevista taulukoista:

Quote from: Skeptikko on 06.02.2018, 03:14:55
Ideoita parantamiseksi saa esittää, samoin jos halutaan vaihtaa niitä maita jotka näytetään kohdemaissa (nythän siinä ei näy yhtään itäistä EU-maata) ja/tai lähtömaissa tms. Ja jos joku haluaa ad hoc -henkisen Perl-skriptini, jolla nämä olen vääntänyt jatkokehittämistä varten,  niin senkin saa. Ei se kyllä ole mikään kovin ihmeellinen, mutta voi ehkä kuitenkin tarjota pientä hyötyä, jos haluaa tehdä vain pieniä viilauksia.

Tein taulukkomuotoisen esityksen, jossa on lueteltu kaikki Eurostatin tilaston kohdemaat näiden listaamieni lähtömaiden kansallisuuksien mukaan. Taulukossa on merkattu vihreällä, jos kyseisellä maassa on samalla ajanjaksolla ollut korkeampi hyväksymisprosentti kuin Suomella:

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Afghanistan

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	77	74	69	55	50	54	53	47	36
Belgium	62	62	51	56	66	65	62	60	57
Bulgaria	0	0	0	7	0	0	2	0	5
Croatia					50	75	33	0	0
Cyprus							100
Czech Republic	50	0	100	100	100	100	0		0
Denmark	33	31	17	12	26	30	21	13	14	21
Estonia		0		100	100
EU (28 countries)	70	59	57	53	51	61	47	48	48	38
Finland	67	60	37	36	38	42	44	41	38
France	79	81	81	84	81	83	84	86	85
Germany	82	71	62	48	52	65	47	46	50	37
Greece	61	50	43	52	42	50	70	80	78
Hungary	15	8	21	11	10	1	1	47	76
Iceland			50			0	0	0
Ireland	100	67	67	67	33	40	100
Italy	97	92	97	99	97	96	92	92	92	90
Latvia	100		100	0	0		100
Liechtenstein									100
Lithuania		0	0		100
Luxembourg				50		100	0	92	100
Malta
Netherlands	56	55	41	38	29	35	44	33	26	36
Norway	85	38	40	20	48	40	44	61	73	53
Poland	100	100	0		0			100	100
Portugal									100
Romania	0	17	0	50	33	25	0	50	60
Slovakia					100	100	100
Slovenia		0	50	0	100	33	0	0	0
Spain	100	100	75	100		100	100	60	50
Sweden	58	29	34	39	31	41	47	49	35
Switzerland	52	36	26	44	76	90	99	97	98
Total	70	56	52	49	51	60	48	49	50	38
United Kingdom	32	36	36	36	30	38	31	45	39

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Iraq

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	95	95	88	81	83	75	66	43	37
Belgium	78	59	59	59	62	56	46	45	28
Bulgaria	53	62	31	11	4	20	13	7	26
Croatia		100		0	75	50	17	17	50
Cyprus	100	100	60	67	100	100	100	100	20
Czech Republic	100	100	100	70	67	50	100		100
Denmark	43	17	0	10	5	15	5	11	15	5
Estonia			100	100	100			100
EU (28 countries)	88	81	73	61	61	63	61	55	55	48
Finland	81	87	62	23	16	21	32	41	38
France	99	97	94	77	79	81	88	87	85
Germany	99	97	94	87	73	72	65	60	64	46
Greece	50	67	62	56	57	71	79	74	76
Hungary	67	7	45	28	16	2	2	35	41
Iceland			100	50	0	100	100		100
Ireland	100	100	100	100	100	67		100	100
Italy	89	81	93	95	96	91	93	90	86	91
Latvia			33	67	50		0
Liechtenstein					100
Lithuania		100			100	0	75
Luxembourg	100	100	100	100	50	79	36	63	87
Malta				100	100	100	100	100
Netherlands	75	80	66	52	50	30	41	31	47	44
Norway	67	15	10	10	27	21	57	53	57	71
Poland	100	100	100	100			100	0		100
Portugal					100			100	100
Romania	31	40	60	30	86	82	79	75	59
Slovakia	100		100				100
Slovenia		0	67	100	0	67	0	0	0
Spain			100		100	100	82	60	25
Sweden	44	19	12	24	33	36	44	41	33
Switzerland	50	41	9	30	56	69	88	96	93
Total	87	80	71	59	61	62	61	55	55	49
United Kingdom	18	14	14	12	15	11	17	18	25

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Somalia

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	88	89	83	72	73	71	70	71	60
Belgium	68	81	77	61	70	66	68	63	60
Bulgaria				100					0
Croatia			0	100
Cyprus			50	0	0	80	0	67	89
Czech Republic
Denmark	50	39	40	17	0	17	17	25	12	12
Estonia
EU (28 countries)	59	62	63	67	63	69	74	73	64	61
Finland	100	97	98	50	11	33	45	41	38
France	13	18	22	48	41	48	63	56	43
Germany	64	60	69	83	84	83	78	77	68	53
Greece	75	50	33	71	100	100	100	100	100
Hungary	80	50	50	67	100	100	50
Iceland			0					0
Ireland	50	100	0		0	100
Italy	96	89	96	97	97	96	98	97	96	94
Latvia
Liechtenstein			100		100	100
Lithuania
Luxembourg	0				0
Malta	75	75	75	71	78	75	62	100	33
Netherlands	44	30	25	43	50	38	47	44	40	17
Norway	46	41	26	19	33	39	44	60	100	71
Poland
Portugal
Romania				100					100
Slovakia
Slovenia
Spain	90	80	89	83	100	100	75	100	0
Sweden	41	50	52	46	45	46	49	45	39
Switzerland	69	46	77	57	51	60	90	94	94
Total	59	60	63	65	61	68	75	74	65	61
United Kingdom	39	35	40	35	38	47	56	53	38

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Syria

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	100	99	100	100	100	100	100	99	98
Belgium	97	98	97	97	93	95	93	94	88
Bulgaria	98	99	96	98	97	90	93	89	96
Croatia			0	0	100	100	25	57	86
Cyprus	100	100	100	100	96	100	100	100	100
Czech Republic	100	92	100	100	100	100	50	100	100
Denmark	95	96	98	98	97	91	94	91	94	94
Estonia	0			100	100	100	100	100	100
EU (28 countries)	98	98	99	98	98	98	95	95	93	83
Finland	100	100	96	100	100	100	92	100	100
France	98	97	96	97	97	98	96	95	92
Germany	99	99	100	99	99	99	97	96	93	83
Greece	99	99	98	37	31	71	81	89	80
Hungary	43	24	53	6	16	3	4	75	100
Iceland	0	100	100	50	0	50	0	0	50
Ireland	100	100	100	100	100	100	100	100	100
Italy	93	32	100	100	96	98	99	95	68	82
Latvia		100		100	100	100	100	100	100
Liechtenstein				100			100	100
Lithuania			100	100	100	100	100	100	100
Luxembourg	100	100	100	100	98	97	100	100	95
Malta	100	100	100	100	93	100	80	83	94
Netherlands	97	99	99	98	95	88	86	84	88	81
Norway	93	59	92	100	99	86	99	99	94	94
Poland	100	100	100	100	100	100		60		100
Portugal			100		100	100	100	100	100
Romania	74	83	92	100	100	100	98	96	97
Slovakia	100				100			100
Slovenia				100	100	100	100	100	100	100
Spain	93	90	98	100	99	92	96	95	95
Sweden	97	94	86	93	97	99	95	93	95
Switzerland	96	83	69	83	92	95	98	97	97
Total	98	98	98	98	98	98	96	95	93	84
United Kingdom	89	87	85	88	85	84	81	85	87

Sellainenkin asia kannattaa ottaa huomioon että useimmissa Euroopan maissa kannattaa kameliteknikon hakea turvapaikkaa vain jos on oikeassa hengenhädässä. Suomessa sitä taas kannattaa hakea jos sattuu tänne jotenkin pääsemään, vaikka kyseessä olisi Eurooppaan suuntautunut bilematka. Tämä voi vaikuttaa myös osaltaan hyväksymisprosentteihin. On selvä että esim. Suomen ja Viron turvapaikanhakijoiden profiilit ovat erilaiset. Jostain syystä esim. somaleja ei Virosta turvapaikkaa hakeneissa näy lainkaan.

Quote from: foobar on 10.02.2018, 07:44:15
On selvä että esim. Suomen ja Viron turvapaikanhakijoiden profiilit ovat erilaiset. Jostain syystä esim. Somaleja ei Virosta turvapaikkaa hakeneissa näy lainkaan.

Virosta puuttuu ns. "tättähääräverkosto", eikä siellä ole vastaavaa puoluetta kuin täällä Suomessa tämä Rkp?

Quote from: Nanfung on 10.02.2018, 08:02:16

Quote from: foobar on 10.02.2018, 07:44:15
On selvä että esim. Suomen ja Viron turvapaikanhakijoiden profiilit ovat erilaiset. Jostain syystä esim. Somaleja ei Virosta turvapaikkaa hakeneissa näy lainkaan.

Virosta puuttuu ns. "tättähääräverkosto", eikä siellä ole vastaavaa puoluetta kuin täällä Suomessa tämä Rkp?

Ja sieltä ei ole taloudellisesti kannattavaa hakea turvapaikkaa ellei ole työtä pelkäämätön yrittäjä jonka omanarvontunto on kiinni kyvystä elättää itsensä ja perheensä omilla tuloillaan. Jotenkin minulle on jäänyt sellainen fiilis ettei esim. somalien joukossa niitä ole ihan hirveän paljoa.

Quote from: Skeptikko on 10.02.2018, 03:37:17
Tein taulukkomuotoisen esityksen, jossa on lueteltu kaikki Eurostatin tilaston kohdemaat näiden listaamieni lähtömaiden kansallisuuksien mukaan. Taulukossa on merkattu vihreällä, jos kyseisellä maassa on samalla ajanjaksolla ollut korkeampi hyväksymisprosentti kuin Suomella:

Hienoa.

Kannattaa kiinnittää huomiota afganistanilaisten ja irakilaisten päätösten EU-28-keskiarvon laskutrendiin. Tämän vuoden puolella luvut olivat ainakin Ruotsissa vieläkin matalammalla. Sen sijaan Suomen luvut nousivat loppuvuodesta selvästi taulukon viimeisestä kolmannesta vuosineljänneksestä (A 38=>65, I 38=>57). Tämä johtunee hallinto-oikeuden uusista ennakkotapauksista, joita Maahanmuuttovirasto on ryhtynyt soveltamaan. Ellei sitten hallituksen polliittisesta ohjauksesta, joka on hyihyi (https://yle.fi/uutiset/3-9144992).

Suomen aiemmat ensimmäisen kierroksen luvut vastaavat huonosti lopullisia hyväksymisprosentteja, koska Suomessa on tehty muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen paljon valituksia ja uusintahakemuksia (homoksi tai kristityksi kääntyminen). Kuten taulukosta ja Migrin uusimmista tilastoista näkyy, Suomen hyväksymisprosentit ovatkin nousseet kesän 2016 aallonpohjasta lähelle turvapaikanhakijakriisin alun tasoa (A 67=>36=>65, I 81=>16=>57). Näin kotimaan sisäisen paon mahdollisuuden käyttöönotosta huolimatta, mikä tuntuu oudolta.

Joidenkin EU-maiden hyväksymisprosentteihin on syytä suhtautua vertailtaessa varauksella. Esimerkiksi Italia tekee myönteisiä päätöksiä nopeasti, mutta ei myönnä sosiaaliturvaa, jolloin tulijat siirtyvät liukkaasti muualle Eurooppaan. Espanjan kaltaisissa maissa taas viranomaiset eivät välttämättä ota hakemuksia vastaan, vaan antavat ymmärtää paremmaksi jatkaa matkaa seuraavaan maahan.

Quote from: Roope on 10.02.2018, 11:09:17
Kannattaa kiinnittää huomiota afganistanilaisten ja irakilaisten päätösten EU-28-keskiarvon laskutrendiin. Tämän vuoden puolella luvut olivat ainakin Ruotsissa vieläkin matalammalla. Sen sijaan Suomen luvut nousivat loppuvuodesta selvästi taulukon viimeisestä kolmannesta vuosineljänneksestä (A 38=>65, I 38=>57). Tämä johtunee hallinto-oikeuden uusista ennakkotapauksista, joita Maahanmuuttovirasto on ryhtynyt soveltamaan. Ellei sitten hallituksen polliittisesta ohjauksesta, joka on hyihyi (https://yle.fi/uutiset/3-9144992).

Tosin kannattaa pitää mielessä sellainenkin mahdollisuus, että osa hetkellisesti (?) nousevista hyväksymisprosenteista voi selittyä sillä, että ensiksi on pyritty antamaan (kielteisiä?) päätöksiä selvimmille tapauksille ja epäselvempien tapausten käsittelyyn on käytetty enemmän aikaa, eikä niitä ole priorisoitu. Muistelen jonkun Migrin edustajan sanoneen jossain vaiheessa jonkun lähtömaan osalta tämänsuuntaista.

Quote
Joidenkin EU-maiden hyväksymisprosentteihin on syytä suhtautua vertailtaessa varauksella. Esimerkiksi Italia tekee myönteisiä päätöksiä nopeasti, mutta ei myönnä sosiaaliturvaa, jolloin tulijat siirtyvät liukkaasti muualle Eurooppaan. Espanjan kaltaisissa maissa taas viranomaiset eivät välttämättä ota hakemuksia vastaan, vaan antavat ymmärtää paremmaksi jatkaa matkaa seuraavaan maahan.

Lisäksi monessa korkean hyväksymisprosentin maassa kyse on oikeasti siitä, että hakemuksia on ollut hyvin vähän. Tällöin ensinnäkin sattuma vaikuttaa paljon hyväksymisprosenttiin ja toisekseen muutaman hassun hakijan kohdalla ei ole niin suurta painetta tutkia kunnolla, vaan voi säästää vaivaa jakelemalla vain näille muutamalle hassulle myönteisen päätöksen.

Yritän jossain vaiheessa saada visualisoitua vähän tätä harvalukuisuusasiaakin, kunhan ehdin vähän miettiä, että miten se olisi järkevää esittää.

Quote from: Skeptikko on 10.02.2018, 11:55:49
Yritän jossain vaiheessa saada visualisoitua vähän tätä harvalukuisuusasiaakin, kunhan ehdin vähän miettiä, että miten se olisi järkevää esittää.

En tiedä onko tämä nyt järkevin tapa havainnollistaa asiaa. Nyt taulukoissa prosenttiluvun alapuolella on kaikkien päätösten lukumäärä kohdemaassa kyseisessä ajanjaksossa kyseiselle kansallisuudelle:

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Afghanistan

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	77 % 670	74 % 765	69 % 895	55 % 1370	50 % 1895	54 % 2875	53 % 2850	47 % 4125	36 % 4505
Belgium	62 % 325	62 % 340	51 % 465	56 % 595	66 % 600	65 % 795	62 % 1065	60 % 1295	57 % 1380
Bulgaria	0 % 35	0 % 10	0 % 15	7 % 75	0 % 150	0 % 365	2 % 325	0 % 725	5 % 185
Croatia					50 % 10	75 % 20	33 % 15	0 % 10	0 % 30
Cyprus							100 % 5
Czech Republic	50 % 10	0 % 5	100 % 5	100 % 10	100 % 5	100 % 5	0 % 15		0 % 5
Denmark	33 % 60	31 % 80	17 % 90	12 % 80	26 % 230	30 % 570	21 % 695	13 % 385	14 % 145	21 % 120
Estonia		0 % 10		100 % 5	100 % 5
EU (28 countries)	70 % 4520	59 % 6215	57 % 7410	53 % 12830	51 % 27305	61 % 55375	47 % 59470	48 % 52115	48 % 29135	38 % 13695
Finland	67 % 45	60 % 50	37 % 230	36 % 865	38 % 1505	42 % 1610	44 % 510	41 % 345	38 % 240
France	79 % 265	81 % 270	81 % 590	84 % 1155	81 % 1210	83 % 1575	84 % 1430	86 % 1870	85 % 2195
Germany	82 % 795	71 % 1245	62 % 1740	48 % 4755	52 % 16705	65 % 40205	47 % 46745	46 % 36005	50 % 11895	37 % 12955
Greece	61 % 115	50 % 130	43 % 105	52 % 125	42 % 130	50 % 80	70 % 150	80 % 480	78 % 640
Hungary	15 % 130	8 % 185	21 % 195	11 % 265	10 % 210	1 % 915	1 % 950	47 % 225	76 % 370
Iceland			50 % 10			0 % 5	0 % 5	0 % 5
Ireland	100 % 5	67 % 15	67 % 15	67 % 15	33 % 30	40 % 25	100 % 5
Italy	97 % 990	92 % 1045	97 % 865	99 % 1105	97 % 1090	96 % 1060	92 % 620	92 % 590	92 % 365	90 % 395
Latvia	100 % 5		100 % 5	0 % 5	0 % 20		100 % 10
Liechtenstein									100 % 5
Lithuania		0 % 5	0 % 5		100 % 5
Luxembourg				50 % 10		100 % 5	0 % 5	92 % 60	100 % 60
Malta
Netherlands	56 % 125	55 % 165	41 % 255	38 % 450	29 % 635	35 % 325	44 % 520	33 % 845	26 % 305	36 % 220
Norway	85 % 200	38 % 520	40 % 615	20 % 1560	48 % 995	40 % 1155	44 % 980	61 % 375	73 % 75	53 % 85
Poland	100 % 5	100 % 5	0 % 5		0 % 5			100 % 5	100 % 5
Portugal									100 % 5
Romania	0 % 30	17 % 30	0 % 15	50 % 10	33 % 15	25 % 20	0 % 15	50 % 40	60 % 25
Slovakia					100 % 5	100 % 5	100 % 5
Slovenia		0 % 10	50 % 10	0 % 5	100 % 5	33 % 15	0 % 20	0 % 5	0 % 5
Spain	100 % 5	100 % 10	75 % 20	100 % 10		100 % 15	100 % 25	60 % 25	50 % 10
Sweden	58 % 390	29 % 1280	34 % 1220	39 % 1330	31 % 2315	41 % 4290	47 % 2885	49 % 4645	35 % 6370
Switzerland	52 % 320	36 % 365	26 % 950	44 % 655	76 % 435	90 % 610	99 % 765	97 % 720	98 % 775
Total	70 % 5040	56 % 7095	52 % 8985	49 % 15045	51 % 28740	60 % 57145	48 % 61215	49 % 53215	50 % 29995	38 % 13780
United Kingdom	32 % 510	36 % 555	36 % 655	36 % 585	30 % 525	38 % 585	31 % 605	45 % 440	39 % 395

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Iraq

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	95 % 220	95 % 475	88 % 470	81 % 675	83 % 865	75 % 1230	66 % 1200	43 % 1435	37 % 1650
Belgium	78 % 320	59 % 525	59 % 1075	59 % 1580	62 % 1435	56 % 1510	46 % 1145	45 % 730	28 % 530
Bulgaria	53 % 95	62 % 40	31 % 65	11 % 95	4 % 115	20 % 200	13 % 190	7 % 535	26 % 170
Croatia		100 % 5		0 % 5	75 % 20	50 % 10	17 % 30	17 % 30	50 % 20
Cyprus	100 % 15	100 % 10	60 % 25	67 % 15	100 % 10	100 % 5	100 % 10	100 % 15	20 % 25
Czech Republic	100 % 5	100 % 5	100 % 100	70 % 50	67 % 15	50 % 10	100 % 5		100 % 10
Denmark	43 % 35	17 % 30	0 % 10	10 % 50	5 % 95	15 % 325	5 % 375	11 % 135	15 % 65	5 % 105
Estonia			100 % 5	100 % 5	100 % 15			100 % 5
EU (28 countries)	88 % 6025	81 % 8990	73 % 13215	61 % 16870	61 % 29230	63 % 41470	61 % 37485	55 % 29115	55 % 17440	48 % 5695
Finland	81 % 130	87 % 335	62 % 975	23 % 3190	16 % 3710	21 % 3895	32 % 1340	41 % 790	38 % 785
France	99 % 825	97 % 685	94 % 470	77 % 535	79 % 750	81 % 795	88 % 685	87 % 705	85 % 495
Germany	99 % 3440	97 % 5045	94 % 6915	87 % 7555	73 % 18920	72 % 29360	65 % 28200	60 % 19755	64 % 9150	46 % 4975
Greece	50 % 50	67 % 60	62 % 65	56 % 45	57 % 35	71 % 35	79 % 120	74 % 370	76 % 680
Hungary	67 % 15	7 % 70	45 % 55	28 % 90	16 % 125	2 % 285	2 % 225	35 % 85	41 % 135
Iceland			100 % 10	50 % 10	0 % 5	100 % 10	100 % 5		100 % 10
Ireland	100 % 10	100 % 5	100 % 5	100 % 15	100 % 10	67 % 15		100 % 30	100 % 10
Italy	89 % 135	81 % 210	93 % 140	95 % 220	96 % 280	91 % 290	93 % 295	90 % 300	86 % 390	91 % 430
Latvia			33 % 45	67 % 15	50 % 10		0 % 5
Liechtenstein					100 % 5
Lithuania		100 % 20			100 % 5	0 % 10	75 % 20
Luxembourg	100 % 5	100 % 5	100 % 5	100 % 15	50 % 10	79 % 95	36 % 110	63 % 95	87 % 115
Malta				100 % 5	100 % 5	100 % 5	100 % 15	100 % 5
Netherlands	75 % 60	80 % 125	66 % 335	52 % 560	50 % 650	30 % 490	41 % 600	31 % 550	47 % 275	44 % 180
Norway	67 % 15	15 % 65	10 % 150	10 % 365	27 % 375	21 % 470	57 % 370	53 % 245	57 % 105	71 % 35
Poland	100 % 5	100 % 10	100 % 10	100 % 10			100 % 5	0 % 5		100 % 5
Portugal					100 % 10			100 % 10	100 % 25
Romania	31 % 80	40 % 50	60 % 25	30 % 50	86 % 70	82 % 55	79 % 95	75 % 140	59 % 230
Slovakia	100 % 5		100 % 150				100 % 5
Slovenia		0 % 5	67 % 15	100 % 5	0 % 5	67 % 15	0 % 5	0 % 5	0 % 5
Spain			100 % 5		100 % 30	100 % 50	82 % 55	60 % 25	25 % 20
Sweden	44 % 270	19 % 775	12 % 1505	24 % 1280	33 % 1325	36 % 2110	44 % 2075	41 % 2760	33 % 2020
Switzerland	50 % 100	41 % 85	9 % 325	30 % 300	56 % 170	69 % 225	88 % 200	96 % 230	93 % 225
Total	87 % 6145	80 % 9135	71 % 13705	59 % 17540	61 % 29780	62 % 42170	61 % 38055	55 % 29590	55 % 17780	49 % 5730
United Kingdom	18 % 310	14 % 495	14 % 750	12 % 810	15 % 710	11 % 680	17 % 680	18 % 595	25 % 630

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Somalia

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	88 % 165	89 % 225	83 % 230	72 % 270	73 % 385	71 % 485	70 % 490	71 % 635	60 % 600
Belgium	68 % 140	81 % 160	77 % 305	61 % 360	70 % 455	66 % 305	68 % 310	63 % 335	60 % 290
Bulgaria				100 % 5					0 % 5
Croatia			0 % 5	100 % 5
Cyprus			50 % 10	0 % 10	0 % 15	80 % 25	0 % 5	67 % 15	89 % 45
Czech Republic
Denmark	50 % 110	39 % 115	40 % 75	17 % 30	0 % 25	17 % 30	17 % 30	25 % 20	12 % 40	12 % 40
Estonia
EU (28 countries)	59 % 2270	62 % 2580	63 % 3040	67 % 3505	63 % 4725	69 % 6150	74 % 7835	73 % 7380	64 % 5420	61 % 2115
Finland	100 % 155	97 % 155	98 % 205	50 % 10	11 % 570	33 % 580	45 % 210	41 % 110	38 % 65
France	13 % 275	18 % 280	22 % 340	48 % 220	41 % 295	48 % 320	63 % 205	56 % 215	43 % 245
Germany	64 % 350	60 % 455	69 % 605	83 % 945	84 % 1580	83 % 2840	78 % 5305	77 % 4795	68 % 2950	53 % 1495
Greece	75 % 20	50 % 10	33 % 15	71 % 35	100 % 15	100 % 20	100 % 5	100 % 10	100 % 20
Hungary	80 % 25	50 % 10	50 % 20	67 % 15	100 % 5	100 % 10	50 % 10
Iceland			0 % 5					0 % 5
Ireland	50 % 10	100 % 5	0 % 5		0 % 5	100 % 5
Italy	96 % 240	89 % 375	96 % 275	97 % 470	97 % 335	96 % 370	98 % 570	97 % 530	96 % 510	94 % 520
Latvia
Liechtenstein			100 % 5		100 % 5	100 % 5
Lithuania
Luxembourg	0 % 5				0 % 5
Malta	75 % 20	75 % 20	75 % 20	71 % 35	78 % 45	75 % 20	62 % 40	100 % 10	33 % 15
Netherlands	44 % 45	30 % 50	25 % 60	43 % 70	50 % 50	38 % 65	47 % 75	44 % 80	40 % 50	17 % 60
Norway	46 % 130	41 % 85	26 % 95	19 % 105	33 % 75	39 % 90	44 % 45	60 % 25	100 % 10	71 % 35
Poland
Portugal
Romania				100 % 10					100 % 10
Slovakia
Slovenia
Spain	90 % 50	80 % 25	89 % 45	83 % 30	100 % 20	100 % 15	75 % 20	100 % 20	0 % 5
Sweden	41 % 515	50 % 605	52 % 745	46 % 900	45 % 860	46 % 980	49 % 460	45 % 525	39 % 485
Switzerland	69 % 210	46 % 195	77 % 175	57 % 255	51 % 295	60 % 300	90 % 210	94 % 170	94 % 165
Total	59 % 2610	60 % 2860	63 % 3315	65 % 3870	61 % 5100	68 % 6545	75 % 8095	74 % 7580	65 % 5600	61 % 2150
United Kingdom	39 % 140	35 % 85	40 % 75	35 % 85	38 % 65	47 % 85	56 % 90	53 % 75	38 % 80

Hyväksymisprosentit maan kansalaiselle: Syria

	2015Q3	2015Q4	2016Q1	2016Q2	2016Q3	2016Q4	2017Q1	2017Q2	2017Q3	2017Q4
Austria	100 % 2020	99 % 2745	100 % 3885	100 % 5170	100 % 4215	100 % 5365	100 % 4410	99 % 4000	98 % 3475
Belgium	97 % 755	98 % 1400	97 % 2265	97 % 2320	93 % 1290	95 % 995	93 % 925	94 % 915	88 % 565
Bulgaria	98 % 1775	99 % 705	96 % 245	98 % 205	97 % 335	90 % 495	93 % 610	89 % 425	96 % 400
Croatia			0 % 5	0 % 5	100 % 25	100 % 10	25 % 40	57 % 35	86 % 35
Cyprus	100 % 525	100 % 320	100 % 350	100 % 330	96 % 130	100 % 290	100 % 240	100 % 360	100 % 175
Czech Republic	100 % 20	92 % 65	100 % 20	100 % 20	100 % 30	100 % 25	50 % 20	100 % 10	100 % 10
Denmark	95 % 1065	96 % 1550	98 % 1255	98 % 2220	97 % 1300	91 % 625	94 % 330	91 % 340	94 % 260	94 % 175
Estonia	0 % 5			100 % 15	100 % 10	100 % 20	100 % 35	100 % 30	100 % 5
EU (28 countries)	98 % 35140	98 % 75140	99 % 96565	98 % 88445	98 % 111815	98 % 108860	95 % 55325	95 % 39325	93 % 29635	83 % 8505
Finland	100 % 35	100 % 60	96 % 135	100 % 255	100 % 355	100 % 325	92 % 65	100 % 210	100 % 255
France	98 % 930	97 % 780	96 % 960	97 % 1420	97 % 1165	98 % 1825	96 % 1305	95 % 1175	92 % 1250
Germany	99 % 18415	99 % 56905	100 % 75080	99 % 60245	99 % 82870	99 % 72770	97 % 38980	96 % 26105	93 % 17330	83 % 7630
Greece	99 % 940	99 % 435	98 % 225	37 % 630	31 % 795	71 % 1350	81 % 1410	89 % 1360	80 % 1465
Hungary	43 % 70	24 % 85	53 % 75	6 % 180	16 % 155	3 % 590	4 % 565	75 % 120	100 % 175
Iceland	0 % 5	100 % 15	100 % 5	50 % 10	0 % 5	50 % 10	0 % 5	0 % 5	50 % 10
Ireland	100 % 10	100 % 15	100 % 35	100 % 20	100 % 50	100 % 45	100 % 5	100 % 80	100 % 210
Italy	93 % 150	32 % 330	100 % 60	100 % 560	96 % 280	98 % 285	99 % 675	95 % 215	68 % 140	82 % 85
Latvia		100 % 5		100 % 5	100 % 30	100 % 40	100 % 80	100 % 75	100 % 45
Liechtenstein				100 % 5			100 % 5	100 % 5
Lithuania			100 % 5	100 % 5	100 % 30	100 % 95	100 % 70	100 % 70	100 % 55
Luxembourg	100 % 5	100 % 40	100 % 90	100 % 95	98 % 200	97 % 160	100 % 105	100 % 125	95 % 110
Malta	100 % 50	100 % 150	100 % 175	100 % 75	93 % 70	100 % 50	80 % 75	83 % 60	94 % 80
Netherlands	97 % 1285	99 % 3045	99 % 5285	98 % 4455	95 % 2680	88 % 870	86 % 985	84 % 665	88 % 690	81 % 600
Norway	93 % 360	59 % 685	92 % 765	100 % 1970	99 % 3050	86 % 2020	99 % 790	99 % 565	94 % 245	94 % 325
Poland	100 % 170	100 % 10	100 % 20	100 % 5	100 % 10	100 % 5		60 % 25		100 % 5
Portugal			100 % 5		100 % 15	100 % 40	100 % 20	100 % 110	100 % 45
Romania	74 % 115	83 % 90	92 % 60	100 % 60	100 % 130	100 % 255	98 % 225	96 % 140	97 % 185
Slovakia	100 % 5				100 % 5			100 % 5
Slovenia				100 % 25	100 % 30	100 % 30	100 % 30	100 % 30	100 % 30	100 % 10
Spain	93 % 140	90 % 345	98 % 1515	100 % 1475	99 % 2685	92 % 655	96 % 1285	95 % 840	95 % 415
Sweden	97 % 5985	94 % 5605	86 % 4195	93 % 7930	97 % 12530	99 % 21330	95 % 2500	93 % 1540	95 % 2030
Switzerland	96 % 930	83 % 665	69 % 850	83 % 825	92 % 585	95 % 530	98 % 610	97 % 545	97 % 610
Total	98 % 36435	98 % 76505	98 % 98185	98 % 91255	98 % 115455	98 % 111415	96 % 56730	95 % 40440	93 % 30500	84 % 8830
United Kingdom	89 % 680	87 % 455	85 % 615	88 % 715	85 % 400	84 % 320	81 % 335	85 % 260	87 % 195

Tänään uusi Vieraskynä-kirjoitus Hesarissa tuttuakin tutummasta teemasta: Turvapaikkajärjestelmä pitää uudistaa. Tälle kertaa vuorossa Jari Pirjola, joka on Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean jäsen. Pitäisikö näiden kansainvälisen suojelun ulkopuolelle jäävien jäädä myös Euroopan rajojen ulkopuolelle tai käyttää niitä muita laillisia väyliä sen sijaan, että "kielteisen päätöksen saaneilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus hakeutua työmarkkinoille.", kuten Pirjola ehdottaa. Miksi pitäisi olla? Miksi tp-järjestelmän tulisi tosiasiallisesti olla kaista liikkua luvatta maiden välillä ja asettua asumaan valitsemaansa paikkaan? Jos ja kun työtä ei kuitenkaan olisi kieli- ja ammattitaidottomille, niin jotenkinhan nämä tulisi silloinkin elättää ja vielä kalliisti Suomen kustannustasolla.

Tosin Pirjola toteaa myös, ettei ihmisten rahtaaminen Afrikasta eläteiksi Eurooppaa ole järkevää, mikä onkin järkevä kanta. Taikasana asylum rajalla ei automaattisesti avaisi ovia, kun perusteettomilla hakemuksilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada sitä suojelua, vaan sen sijaan suojelua Euroopan ulkopuolella kehitettäisiin. Kohtuulliset taloudelliset kustannukset voisivat olla jossain määrin hyväksyttäviä, jos sillä saataisiin rajat pitämään ja tuo porukka mukanaan tuomine haittoineen pysymään niillä muilla mantereilla ja jo täällä laittomasti oleskelevat saadaan lähtömaihinsa palautettua. Kiintiöihin perustuvaa järjestelmää ei tuohon enää rinnalle tarvita, jos kerran maksetaan siitä, että ei-toivottu aines pysyy poissa täältä. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa ne rahat joudutaan laittamaan oman kansan tarvitsemiin menoihin ja pienellä osalla pidetään sitten yllä riittävää ulko- ja sisärajavalvontaa, eikä sekä kaadeta rahaa Afrikkaan ja Lähi-itään että anneta porukan noista vyöryä Eurooppaan ja Suomeen.

Quote from: Helsingin SanomatTurvapaikkajärjestelmä pitää uudistaa (16.2.2018)

Eurooppaan pyrkii tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisen suojelun ulkopuolelle jääviä turvapaikanhakijoita.

Eurooppaan suuntautuvan pakolaisuuden ja siirtolaisuuden taustalla eivät ole vain sodat ja ihmis­oikeusloukkaukset vaan myös hauraat ja hajoavat valtiot. Yhä useampi Euroopasta turvapaikkaa hakeva pakenee oman maansa köyhyyttä, korruptiota, turvattomuutta ja elämän näköalattomuutta.

Pakolaisoikeus ja ihmisoikeus­sopimukset asettavat kansainvälisen suojelun saamiselle tiukat ja yksilölliset kriteerit, joita hajoavia valtioita tai humanitaarisia ongelmia pakenevat eivät pääsääntöisesti täytä.

Suomen viranomaisten kansainvälistä suojelua koskevat ratkaisut ovat saaneet ihmiset osoittamaan mieltään. Tämä ei välttämättä johdu viranomaisten tai tuomioistuinten vääristä ratkaisuista vaan nykyisestä kansainvälisiin sopimuksiin perustuvasta turvapaikkajärjestelmästä.

Eurooppaan pyrkivien mutta ­oikeudellisesti kansainvälisen suojelun ulkopuolelle jäävien turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Seuraavien kymmenen vuoden kuluessa noin sata miljoonaa afrikkalaista tulee työikään. Tämän lisäksi ilmaston muuttuminen saa lähivuosikymmeninä miljoonat ihmiset pyrkimään kohti Eurooppaa. Kysymys on siten aivan erilaisista määristä kuin vuonna 2015, jolloin eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä kriisiytyi ja lähes lakkasi toimimasta.

Jotkut kansainvälisen pakolais­oikeuden tutkijat ovat esittäneet, ­että nykyinen turvapaikkajärjestelmä pitäisi uudistaa kokonaan. Pakolaisoikeuden professori James ­Hathaway on todennut, että maailmanlaajuisen turvapaikkajärjestelmän tulisi perustua uudenlaisiin YK:n hallinnoimiin pakolaiskiintiöihin, jotka velvoittaisivat valtiot ottamaan pakolaisia vastaan.

Noin 90 prosenttia maailman pakolaisista saa suojelua kehitysmaissa. Pakolaisten suojelujärjestelmän painopisteen tulisi olla näiden ihmisten auttamisessa.

Kiintiöihin perustuva järjestelmä olisi oikeudenmukainen kaikille ­valtioille niiden sijainnista riippumatta. Se voisi tarjota ratkaisun myös niille miljoonille pakolaisille, jotka ovat viruneet pitkään Afrikan pakolaisleireillä ja joilla ei ole edes mahdollisuutta yrittää matkustaa ­Eurooppaan.

[...]

On myös puhuttu siitä, että tulisi luopua valtioiden velvollisuudesta ottaa jokainen sanan "turvapaikka" lausuva raskaaseen turvapaikka­menettelyyn, joka voi kestää jopa vuosia. Euroopan valtiot kuluttavat valtavan määrän rahaa ja resursseja tutkimalla turvapaikkahakemuksia, joilla ei ole mitään menestymisen mahdollisuuksia. Suuri osa näistä resursseista pitäisi käyttää esimerkiksi kriisimaiden lähellä olevien maiden auttamiseen, kotimaihinsa palanneiden turvapaikanhakijoiden tukemiseen tai pakolaisleireillä asuvien koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Euroopan unionin tulisi tukea ­tulevaisuudessa erityisesti tasokkaan kansainvälisen suojelun saamista Euroopan ulkopuolella. Miljoonia kodeistaan paenneita ihmisiä elää Euroopan lähialueilla. Jos jotain ­ihmistä vainotaan Afrikassa, ei ole oikeudellisesti tai taloudellisesti järkevää ylläpitää järjestelmää joka kannustaa häntä – usein ihmissalakuljettajien avulla – matkustamaan esimerkiksi Suomeen hakemaan kansainvälistä suojelua.

Uuden ja oikeudenmukaisemman turvapaikkajärjestelmän luominen on poliittisesti vaikeaa. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että eurooppalaiseen turvapaikkamenettelyyn hyväksytään vain sellaiset hakijat, ­joiden hakemukset ovat pakolais­oikeuden näkökulmasta perusteltuja. Kielteisen päätöksen saaneilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus hakeutua työmarkkinoille.

Geneven pakolaissopimus on edelleen ajankohtainen, eikä sitä ­tule pyrkiä korvaamaan uudella ­sopimuksella. Turvapaikkajärjestelmä on sen sijaan syytä päivittää ­siten, että se on globaalisti oikeudenmukaisempi, vastuullisempi ja johdonmukaisempi.

Jari Pirjola

Kirjoittaja on Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean jäsen.

---

koko juttu: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005568400.html (16.2.2018)

Quote from: Pullervo on 16.02.2018, 03:10:38
Tosin Pirjola toteaa myös, ettei ihmisten rahtaaminen Afrikasta eläteiksi Eurooppaa ole järkevää, mikä onkin järkevä kanta.

Pirjola tuntuisi aivan oikein ymmärtävän, että Eurooppa ei kestä miljoonia turvapaikanhakijoita ja että turvapaikanhakijoiden asuttaminen Eurooppaan on tehotonta resurssien käyttöä, mutta sitten on epäselvää. Pirjolan ehdottama ratkaisu on jonkinlainen ristiriitainen turvapaikanhaun ja YK-maille pakollisen kiintiöpakolaisjärjestelmän yhdistelmä, josta ei tämän kirjoituksen perusteella saa tolkkua.

Quote from: Jari Pirjola, HS 16.2.2018Jotkut kansainvälisen pakolais­oikeuden tutkijat ovat esittäneet, ­että nykyinen turvapaikkajärjestelmä pitäisi uudistaa kokonaan. Pakolaisoikeuden professori James ­Hathaway on todennut, että maailmanlaajuisen turvapaikkajärjestelmän tulisi perustua uudenlaisiin YK:n hallinnoimiin pakolaiskiintiöihin, jotka velvoittaisivat valtiot ottamaan pakolaisia vastaan.

Noin 90 prosenttia maailman pakolaisista saa suojelua kehitysmaissa. Pakolaisten suojelujärjestelmän painopisteen tulisi olla näiden ihmisten auttamisessa.

Kiintiöihin perustuva järjestelmä olisi oikeudenmukainen kaikille ­valtioille niiden sijainnista riippumatta. Se voisi tarjota ratkaisun myös niille miljoonille pakolaisille, jotka ovat viruneet pitkään Afrikan pakolaisleireillä ja joilla ei ole edes mahdollisuutta yrittää matkustaa ­Eurooppaan.
...
Tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että eurooppalaiseen turvapaikkamenettelyyn hyväksytään vain sellaiset hakijat, ­joiden hakemukset ovat pakolais­oikeuden näkökulmasta perusteltuja. Kielteisen päätöksen saaneilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus hakeutua työmarkkinoille.

Jos Pirjolan ehdottamassa järjestelmässä ihmisiä asutettaisiin edelleen Eurooppaan, järjestelmä aiheuttaisi edelleen monikymmenkertaisesti kustannuksia verrattuna samojen ihmisten auttamiseen Euroopan ulkopuolella ja olisi siten Pirjolan itse esittämien tavoitteiden vastainen.

Vaikea nähdä, että ehdotetuilla YK-kiintiöillä olisi mitään järkevää tehtävää (muuta kuin päätösvallan kaappaaminen), kun on selvää, että Eurooppaan siirtäminen on tehotonta ja toisaalta tasokkaan muualle sijoittamisen maksavat joka tapauksessa etupäässä eurooppalaiset, jos sellaista halutaan saada aikaan.

Quote from: Pullervo on 16.02.2018, 03:10:38

Quote from: Helsingin SanomatTurvapaikkajärjestelmä pitää uudistaa (16.2.2018)
Jotkut kansainvälisen pakolais­oikeuden tutkijat ovat esittäneet, ­että nykyinen turvapaikkajärjestelmä pitäisi uudistaa kokonaan. Pakolaisoikeuden professori James ­Hathaway on todennut, että maailmanlaajuisen turvapaikkajärjestelmän tulisi perustua uudenlaisiin YK:n hallinnoimiin pakolaiskiintiöihin, jotka velvoittaisivat valtiot ottamaan pakolaisia vastaan.

Hölmö ja toteuttamiskelvoton idea. Ensinnäkin tuossa jutussa asiantuntijana myös mainittu Paul Collierhan on nimenomaan puhunut sen puolesta, ettei sijoitettaisi pakolaisia kalliiden kustannusten länsimaihin, vaan nykyistä parempitasoisiin pakolaisleireihin. Hänen mukaan samalla rahalal autetaan kehitysmaaoloissa 135-kertaista ihmismäärää, eikä edes länsimailla ole varaa mihinkään 135-kertaisiin jättikustannuksiin. Lisäksi hänen mukaansa tällainen massamuutto johta yhteiskunnallisiin on ongelmiin.

Toisekseen, edes nykyään harva maa on suostunut mihinkään pakolaiskiintiöihin etenkään Euroopan ulkopuolla. On täyttä utopiaa kuvitella, että nämä maat jatkossakaan suostuisivat mihinkään YK:n asettamiin kiintiöihin itselleen.

Quote
Uuden ja oikeudenmukaisemman turvapaikkajärjestelmän luominen on poliittisesti vaikeaa. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että eurooppalaiseen turvapaikkamenettelyyn hyväksytään vain sellaiset hakijat, ­joiden hakemukset ovat pakolais­oikeuden näkökulmasta perusteltuja. Kielteisen päätöksen saaneilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus hakeutua työmarkkinoille.

Miksi ihmeessä kielteisen päätöksen saaneilla pitäisi olla jokin oikopolku työperäiseen maahanmuuttoon? Tällainenhan olisi vain omiaan ruokkimaan entisestään turvapaikanhakijaksi lähtemistä niilläkin, jotka itsekin tietävät, ettei heillä ole perustetta turvapaikkaan. Jo nyt on olemassa aivan riittävä mekanismi työperäiseen maahanmuuttoon, mutta se edellyttää että tiedossa on riittävän hyväpalkkainen työpaikka johon ei ole tarjolla paikallista henkilöä. Muunlaista työperäistä maahanmuuttoa emme tarvitse, eikä meidän sellaista kannata hyväksyäkään taakaksemme.

Quote from: Skeptikko on 16.02.2018, 10:41:44
Toisekseen, edes nykyään harva maa on suostunut mihinkään pakolaiskiintiöihin etenkään Euroopan ulkopuolla. On täyttä utopiaa kuvitella, että nämä maat jatkossakaan suostuisivat mihinkään YK:n asettamiin kiintiöihin itselleen.

Ymmärrän Hathawayn ehdotuksen hänen kirjoitustensa rivien välistä niin, että ensiaskeleena EU pakottaisi Euroopan maat afrikkalaisten vastaanottoon. YK päättäisi tulijoista ja ehkä myös kiintiöiden "oikeudenmukaisuudesta".

Tämä on yhdenmukaista EU:n CEAS-suunnitelman ja YK:n kiintiöpakolaissuunnitelmien kanssa, mutta maailmanlaajuisista kiintiöistä sopiminen olisi tosiaan täysin utopiaa.

Quote from: Skeptikko on 16.02.2018, 10:41:44

Quote from: Pullervo on 16.02.2018, 03:10:38

Quote from: Helsingin SanomatTurvapaikkajärjestelmä pitää uudistaa (16.2.2018)
Jotkut kansainvälisen pakolais­oikeuden tutkijat ovat esittäneet, ­että nykyinen turvapaikkajärjestelmä pitäisi uudistaa kokonaan. Pakolaisoikeuden professori James ­Hathaway on todennut, että maailmanlaajuisen turvapaikkajärjestelmän tulisi perustua uudenlaisiin YK:n hallinnoimiin pakolaiskiintiöihin, jotka velvoittaisivat valtiot ottamaan pakolaisia vastaan.

Hölmö ja toteuttamiskelvoton idea. Ensinnäkin tuossa jutussa asiantuntijana myös mainittu Paul Collierhan on nimenomaan puhunut sen puolesta, ettei sijoitettaisi pakolaisia kalliiden kustannusten länsimaihin, vaan nykyistä parempitasoisiin pakolaisleireihin. Hänen mukaan samalla rahalal autetaan kehitysmaaoloissa 135-kertaista ihmismäärää, eikä edes länsimailla ole varaa mihinkään 135-kertaisiin jättikustannuksiin. Lisäksi hänen mukaansa tällainen massamuutto johta yhteiskunnallisiin on ongelmiin.

Tokihan väestönsiirtojen varaan rakentuva järjestelmä pitäisi uudistaa valtioita velvoittavilla kiintiöillä. Tässäpä ne ovat.

Länsimaihin vastaanotettujen turvapaikanhakijoiden määrä: 0.

Länsimaihin vastaanotettujen pakolaisten määrä: 0.

Tällä kertaa valitusta turvapaikapolitiikasta Hesarin mielipideosostolla. Tärkeintä on pommittaa asialla lukijoita jatkuvasti. Kirjoittaja Anu Kantola on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Professori kuulostaa varmasti luotettavalta ja asioista perillä olevalta, mutta tämä leikkiminen asiantuntijuuksilla on vain kansalaisten auktoriteettiuskoa hyväksikäyttävää kusetusta. Sama viestinnän professori voisi olla Ylellä lausumassa "totuuksia" tiedustelulaista, sotesta tai uudesta eläinsuojelulaista puoli yhdeksän uutisissä ja alle tekstitykseen nimi ja titteliksi vain professori. Sen on pakko olla totta, koska professori kertoi niin.

Perustelut tavanomaiset: väestön vanheneminen, jota nuoret motivoituneet tulijat parantavat, lukumäärätkin ovat niin pikkuruisen pieniä, että melkein hävettää, ja eihän ihmistä voi lähettää kuolemaan (miksei kirjoittanut, että Varmaan Kuolemaan?). Ja se, että Suomen tulisi ilmeisesti seurata jokaista täällä käynyttä Euroopanreissaajaa ja tämän kohtaloa hamaan loppuun saakka vaikka seuraavat 60 vuotta. Sopivat tilastot on valittu: ennen 2015 siirtolaiskriisiä (Kantola kirjoittaa tietysti pakolaiskriisistä) irakilaisista 12 % sai kielteisen päätöksen ja loppuvuodesta 2016 luku oli 73 %. Ei mene jakeluun, että sieltä todellakin tuli pelkkiä viihdematkaajia, joilla ei ole mahdollisuutta saada mitään suojelua. Turvapaikanhakijaprofiilin muutosta ei tunnusteta edelleenkään, tuskin koskaan, noissa piireissä.

Pelastakaa edes Alin tytär! Ajatelkaa lapsia!

Quote from: Helsingin Sanomat/mielipideOnko Suomi viattomuutensa vanki? Viranomaiset välttelevät vastuunkantoa turvapaikkapäätöksissä (20.2.2018)

Suomen suhtautuminen kielteisten turvapaikkapäätösten seurauksiin herättää kysymyksen, pidämmekö itseämme historian uhrina, jolta ei voi odottaa omaa vastuunkantoa.

Historioitsija Timothy Garton Ash kirjoitti joskus, että suurvaltojen runnomat vanhan rautaesiripun maat pitävät usein itseään viattomina uhreina, minkä takia niiden on vaikea nähdä omia ikäviä puoliaan.

Tämä ajatus pyöri mielessä, kun katseli Unkaria, Puolaa, Tšekkiä ja Slovakiaa pakolaiskriisissä. Ne tuntuivat puhuvan usein itsestään niin kuin ne olisivat uhreja, joilla ei ole rahkeita kantaa vastuuta muista.

Viime viikolla tuli mieleen, että ehkä Suomikin kuuluu tähän joukkoon. Selvisi, että Suomen Irakiin passittama Ali-niminen mies oli tapettu. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) sanoi, ettei puutu viranomaisten päätöksiin. Maahanmuuttovirasto Migri taas tiedotti, ettei ole vastuussa, ja osoitti poliittisia päättäjiä.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio selvensi, että Suomea ei edes kiinnosta seurata, mitä palautetuille tapahtuu, koska se "ei ole meidän intressissämme". Vuorio myös kertoi, että muitakin kuolemantapauksia on ollut, eikä niihinkään ole reagoitu millään tavalla.

(...)

Hallitus kiristi turvapaikan saamista loppuvuodesta 2015. Irak, Afganistan ja Somalia julistettiin entistä turvallisemmiksi ja ihmisiä alettiin palauttaa maiden sisäisiksi pakolaisiksi. Perheiden yhdistämistä vaikeutettiin nostamalla tulorajoja.

Kiristys näkyy hyvin irakilaisten kohtelussa. Ennen pakolaiskriisiä alkuvuodesta 2015 irakilaisista hakijoista 12 prosenttia sai kielteisen päätöksen. Loppuvuodesta 2016 irakilaisten hakemuksista hylättiin noin 73 prosenttia. Vieläkin niistä hylätään lähes puolet.

On selvää, että Suomen pitäisi seurata linjanmuutoksen vaikutuksia. Ministerin pitäisi selvittää, miksi Suomi lähettää ihmisiä kuolemaan. Migrin ei pitäisi palauttaa yhtäkään ihmistä hengenvaaraan. Virkamies, jonka mielestä palautettujen kohtaloa ei tarvitse ylipäätään seurata, ei ole tehtäviensä tasalla.

Sivujuonteena tulivat esiin vielä Migrin perustelut Alin tyttärelle, joka oli myös saanut passituksen Irakiin. Tytär on mennyt naimisiin Suomessa oleskeluluvan saaneen irakilaisen miehen kanssa, ja perheessä on Suomessa syntyneet puolitoista- ja puolivuotiaat lapset. Migri oli kirjannut äidin ja lasten karkotuksen perusteeksi kauniisti, että "lasten etuna" on "kasvaa ja kehittyä itselleen sopivalla tavalla läheistensä ympäröimänä ja tukemana kotimaassanne Irakissa".

(...)

Jos näille kaikille annettaisiin lupa jäädä, Suomi ottaisi 27  000 pakolaista vuoden 2015 jälkeen. Koska kielteisiä päätöksiä tulee, pakolaisten kokonaismäärä painunee lähelle 20 000 pakolaista.

Luvut ovat kuitenkin vaatimattomia. Suomi säilyy maana, jossa on hyvin vähän ulkomailla syntyneitä. Tulijat ovat pääosin nuoria ja motivoituneita rakentamaan elämää maassa, jossa ikärakenne sakkaa. Miksi heitä pitäisi käännyttää, jos on vaara, että henki on uhattuna?

Kirjoittaja on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

---

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005573722.html (20.2.2018)

Helsingin Sanomat: Onko Suomi viattomuutensa vanki? Viranomaiset välttelevät vastuunkantoa turvapaikkapäätöksissä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005573722.html) 20.2.2018

Quote from: Anu KantolaHISTORIOITSIJA Timothy Garton Ash kirjoitti joskus, että suurvaltojen runnomat vanhan rautaesiripun maat pitävät usein itseään viattomina uhreina, minkä takia niiden on vaikea nähdä omia ikäviä puoliaan.

Tämä ajatus pyöri mielessä, kun katseli Unkaria, Puolaa, Tšekkiä ja Slovakiaa pakolaiskriisissä. Ne tuntuivat puhuvan usein itsestään niin kuin ne olisivat uhreja, joilla ei ole rahkeita kantaa vastuuta muista.

Etenkin Unkari päinvastoin kantoi vastuunsa Euroopasta pysäyttäessään laittomien siirtolaisten virrat rajoilleen. Helpointa olisi ollut myötäillä EU:n kantoja, pitää rajat auki kaikille ja myöntyä EU:n turvapaikanhakijasiirtoihin. Unkari kuitenkin katsoi EU:n ylittäneen tärkeän rajan sen ryhtyessä määräämään, keitä maahanmuuttajia jäsenmaiden pitäisi ottaa vastaan ja kuinka paljon. Unkari kieltäytyi siirroista siitäkin huolimatta, että niillä olisi ensin siirretty Unkariin tulleita muihin EU-maihin.

Quote from: Anu KantolaVIIME VIIKOLLA tuli mieleen, että ehkä Suomikin kuuluu tähän joukkoon. Selvisi, että Suomen Irakiin passittama Ali-niminen mies oli tapettu. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) sanoi, ettei puutu viranomaisten päätöksiin. Maahanmuuttovirasto Migri taas tiedotti, ettei ole vastuussa, ja osoitti poliittisia päättäjiä.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio selvensi, että Suomea ei edes kiinnosta seurata, mitä palautetuille tapahtuu, koska se "ei ole meidän intressissämme". Vuorio myös kertoi, että muitakin kuolemantapauksia on ollut, eikä niihinkään ole reagoitu millään tavalla.

Maahanmuuttovirasto ei tosiaankaan ole vastuussa siitä, mitä palautettaville tapahtuu, eikä Maahanmuuttoviraston tehtäviin ole määritetty seurata, mitä palautetuille tapahtuu. Tämän tosiasian toteaminen näköjään loukkaa herkkiä sieluja.

Quote from: Anu KantolaHALLITUS kiristi turvapaikan saamista loppuvuodesta 2015. Irak, Afganistan ja Somalia julistettiin entistä turvallisemmiksi ja ihmisiä alettiin palauttaa maiden sisäisiksi pakolaisiksi. Perheiden yhdistämistä vaikeutettiin nostamalla tulorajoja.

Hallitus ei "kiristänyt turvapaikan saamista loppuvuodesta 2015", mitä ikinä Kantola sillä tarkoittaakaan. Maahanmuuttovirasto muutti lähtömaiden turvallisuusarvioita muun muassa Bagdadin suhteen ja otti viimeinkin käyttöön sisäisen paon mahdollisuuden keväällä 2016. Perheenyhdistämisen tulorajoja ei nostettu, vaan muita maahanmuuttajia koskeneiden viitteellisten tulorajojen käyttöä laajennettiin myös toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneisiin, kuten EU:n perheenyhdistämisdirektiivi sallii tehtävän.

Quote from: Anu Kantola
Kiristys näkyy hyvin irakilaisten kohtelussa. Ennen pakolaiskriisiä alkuvuodesta 2015 irakilaisista hakijoista 12 prosenttia sai kielteisen päätöksen. Loppuvuodesta 2016 irakilaisten hakemuksista hylättiin noin 73 prosenttia. Vieläkin niistä hylätään lähes puolet.

On selvää, että Suomen pitäisi seurata linjanmuutoksen vaikutuksia. Ministerin pitäisi selvittää, miksi Suomi lähettää ihmisiä kuolemaan. Migrin ei pitäisi palauttaa yhtäkään ihmistä hengenvaaraan. Virkamies, jonka mielestä palautettujen kohtaloa ei tarvitse ylipäätään seurata, ei ole tehtäviensä tasalla.

Suomi ei ole "lähettänyt ihmisiä kuolemaan", kuten Kantola dramatisoi. Palautettujen kohtalon järjestelmällinen seuraaminen ei kuulu Maahanmuuttoviraston tehtäviin, koska sille ei ole sellaista tehtävää määritelty. Tämä ei tarkoita, etteikö kohtaloista ja maiden turvallisuustilanteesta saataisi jatkuvasti tietoa muuta kautta.

Muutos irakilaisissa turvapaikanhakijoissa oli ilmeinen, kun tuhannet irakilaiset palasivat vuoden 2016 alkupuolella kotiinsa odottamatta edes turvapaikkahaastatteluaan. Tätä tyyppiä voidaan perustellusti kutsua turvapaikkaturistiksi. Totta kai se näkyy myös hyväksymisprosenteissa.

Quote from: Anu KantolaONKO Suomikin viattomuutensa vanki? Pidämmekö itseämme historian uhrina, jolta ei voi odottaa omaa vastuunkantoa? Ajattelemmeko, että meille riittää, kunhan vain virkakoneisto keksii kauniit perustelut julmuudelle ja kuolemalle.

Meillä on tietenkin oma histo­riamme. Palautimme hiljaa viranomaistoimenpiteinä inkeriläisiä, juutalaisia ja neuvostoloikkareita kysymättä, mitä heille tapahtui. Venäläiset pakolaiset suuntaavat vieläkin mielellään muihin länsimaihin. Voisiko jo ajatella, että mekin voimme mokata ja ottaa siitä opiksi?

Jospa joku valittaja viimein täsmentäisi, mitä ne väitetyt mokat ovat ja miten niistä pitäisi ottaa opiksi. Heitot palautettavien "kuolemaan lähettämisestä" ovat olleet huuhaata ilman perusteluja.

Quote from: Anu KantolaJUURI nyt pitäisi arvioida, onko päätösten linja kiristynyt liikaa ja pitääkö sitä korjata. Mitään mullistavaa siitä ei seuraa. Pakolaisaalto pysähtyi vuoteen 2015, jolloin turvapaikan hakijoita oli 33 000. Vuonna 2016 heitä oli 4 000 ja viime vuonna vain 2 200.

Mikä olisi sellainen kriteeri, jolla päätösten linjan todettaisiin kiristyneen liikaa ja tarvitsevan korjausta? Esimerkiksi Ruotsin hyväksymisprosentteihin verrattuna Suomen linja näyttää edelleen löysältä.

Uusia turvapaikanhakijoita tuli viime vuonna Suomeen 3 200, kun Suomeen lennätettiin yli tuhat ylimääräistä turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta.

Quote from: Anu KantolaTurvapaikan on saanut vuodesta 2015 lähtien 14 000 pakolaista. Suomessa on vielä vajaat 3 000 hakijaa odottamassa Migrin päätöstä ja lisäksi noin 10 000 Migrin kielteisen päätöksen saanutta hakijaa, joista osa valittaa päätöksestä.

Jos näille kaikille annettaisiin lupa jäädä, Suomi ottaisi 27 000 pakolaista vuoden 2015 jälkeen. Koska kielteisiä päätöksiä tulee, pakolaisten kokonaismäärä painunee lähelle 20 000 pakolaista.

Luvut ovat kuitenkin vaatimattomia. Suomi säilyy maana, jossa on hyvin vähän ulkomailla syntyneitä. Tulijat ovat pääosin nuoria ja motivoituneita rakentamaan elämää maassa, jossa ikärakenne sakkaa.

Luvut eivät ole vaatimattomia, kun niitä vertaa syntyvyyteen tai kun lasketaan Suomeen jäävien elinkaarikustannuksia. Ei auta tulijoiden nuoruus tai motivaatio, kun he historiatiedon perusteella kääntävät Suomen taloudellista huoltosuhdetta entistä huonommaksi. Pääkaupunkiseudun syrjäytymistilastoista voi katsoa, miten pitkälle turvapaikanhakijoiden nuoruus ja motivaatio on kantanut.

Quote from: Anu KantolaMiksi heitä pitäisi käännyttää, jos on vaara, että henki on uhattuna?

Turvapaikkajärjestelmää ei ole tarkoitettu yleiseksi maahanmuuton väyläksi. Suomi ei voi taata täyttä turvallisuutta kenellekään missään, mutta jos hengen todetaan olevan uhattuna, se on turvapaikan peruste. Käännytettävien kohdalla näin ei ole ollut.

Quote from: Anu KantolaKirjoittaja on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Eipä tästä jäänyt oikein mitään käteen. Syyllistämistä sinne ja tänne, siinä se. Toisen maailmansodan juutalaiskohtaloiden rinnastaminen Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksiin on jo epätoivoista. Kantola sivuuttaa sujuvasti sen, että hallinto-oikeudet ovat vahvistaneet Maahanmuuttoviraston käännytyspäätökset, joilla ihmisiä on väitetysti "lähetetty kuolemaan".

Äsken en ollut korviani. Kuuntelin Ylen seiskan uutisia radiosta. Kertoivat ihan asiallisesti, että "heti tapettu" Ali on yksittäistapaus eikä vaikuta Bagdadin alueesta tehtyyn turvallisuusarvioon. Toki luottopakki Mäntymaa pyysi puheenvuotoa ja heti sen myös sai. Haastatteli paikallisia / soitti vanhat haastattelut joissa kerrottiin että apukkuuhan siellä silloin jos tällöin. Migrin maatietoryhmä oli tullut siihen tulokseen kuin ennenkin: maa on rauhoittumassa, samoin bagdadin alue.

Kuinka turvallista Irakissa oikeasti on? Tässä neljän maan linjaukset turvapaikanhakijoiden palauttamisesta
https://yle.fi/uutiset/3-10082136

QuoteTUKHOLMA/BERLIINI/PARIISI/LONTOO Ruotsin maahanmuuttovirasto muutti arviotaan Irakin turvallisuustilanteesta viime kuussa.

Irak on viraston mukaan tullut turvallisemmaksi sen jälkeen, kun jihadistijärjestö Isis on joutunut vetäytymään hallitsemiltaan alueilta.

Käytännössä uusi arvio tarkoittaa sitä, että irakilaisten on aiempaa vaikeampi saada turvapaikka tai oleskelulupa Ruotsista.
...
Saksa sen sijaan ei ole muuttanut Irakia koskevaa turvallisuusarviotaan parin viime vuoden aikana.

Toistaiseksi Irakiin aiotaan palauttaa Saksasta ainoastaan rikoksiin syyllistyneitä pakolaisia.
...
Myöskään Ranska ei ole muuttanut turvallisuusarvioitaan Irakin suhteen.

Turvapaikanhakijoiden palauttaminen Irakiin on periaatteessa mahdollista, mutta käytännössä turvallisuustilanne on arvioitu niin huonoksi, ettei turvapaikanhakijoita ole viime aikoina juuri palautettu. Kansalaisjärjestöjen tiedossa on ainoastaan yksi tapaus viime syksyltä.
...
Britannian turvapaikkapolitiikka jyrkkä
Britanniasta haki turvapaikkaa vuonna 2016 noin 3 000 irakilaista. Turvapaikan sai lopulta noin kolmannes hakijoista. Samana vuonna 81 irakilaista palautettiin kotimaahansa pakkokeinoin.
...
Britanniassa turvapaikanhakijoiden määrä on pieni muihin Euroopan suuriin maihin verrattuna. Maasta haki turvapaikkaa noin 40 000 ihmistä vuonna 2016.

Britannia ei kuulu Schengen-alueeseen, ja sillä oli jo ennen maan EU-eropäätöstä oikeus pysytellä yhteisen eurooppalaisen pakolaispolitiikan ulkopuolella.

Rajakontrollit ovat Ranskan ja Belgian puolella, joten maahan havittelevien on vaikea päästä saarivaltion kamaralle käynnistämään anomusta.

Minäkin olen kovasti hämmästynyt vaatimuksesta, että Suomen viranomaisten tulee olla vastuussa palautettujen, tai omatomisesti palanneiden, turvallisuudesta kotimaassaan.
Eihän heidän turvallisuuttaan voida taata edes täällä.
Eikös yksi Turun terrori-iskussa puukosta saaneista ollut turvapaikan saanut kurdityttö ?

QuoteKyse on ihmiskäsityksestä

Kotimaahansa palanneen irakilaisen turvapaikanhakijan traaginen kuoliaaksi ampuminen on tehnyt enemmän kuin ajankohtaiseksi oikeutetun keskustelun suomalaisesta turvapaikkapolitiikasta. Voimme olla kiitollisia, että tapauksesta on keskusteltu ilman tavallisia epämiellyttäviä sävyjä.

[...]

Millaista pakolaispolitiikan sitten pitäisi olla? Politiikkaa sanotaan mahdollisuuksien taiteeksi. Pakolaispolitiikka ei ole mikään poikkeus. Mutta pakolaispolitiikka liikuttaa meitä lähemmäs elämää ja kuolemaa kuin tavallisesti ja siksi siihen on vaikeampi suhtautua.

Luin hiljattain ruotsalaisen journalistin ja kirjailijan Göran Rosenbergin kirjoittaman artikkelin. Hän muistuttaa meistä ihmiskäsityksen käsitteestä, joka on tärkeä elementti niin pakolaiskeskustelussa kuin demokratiamme perustana. Meidän demokratiamme perustuu ihmiskäsityksen periaatteelle, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Mutta Rosenberg toteaa myös, että demokratia tulee aina olemaan täynnä konflikteja, koska ihmiset ovat erilaisia ja haluamme niin erilaisia asioita elämältämme.

Nykypäivän pakolaispolitiikassa monet yrittävät piilottaa sen, että heidän ihmiskäsityksensä mukaan pakolaiset ovat muita vähempiarvoisia. Eufemismeja, kuten sanaa maahanmuuttajakriittinen, käytetään ahkerasti yritettäessä saada keskustelu muistuttamaan normaalia poliittista debattia. Jos tällaiset lähtökohdat hyväksytään, rakentavan pakolaispolitiikan ajamisesta tulee mahdotonta. Ihmisten yhtäläinen arvo on keskeistä, että voimme yrittää käydä onnistunutta poliittista keskustelua länsimaiseksi demokratiaksi kutsuttavissa puitteissa.

On helpommin sanottu kuin tehty yrittää vaikuttaa ihmiskäsitykseen. Mutta se ei ole mahdotonta. 30-luvun julmat rotuhygieeniset kokeilut perustuivat vääristyneeseen ihmiskäsitykseen. Sellaista ihmiskäsitystä ei enää pidetä hyväksyttävänä. Mutta nykypäivän politiikassa lisääntyvät illusionistit, jotka yrittävät kääntää päämme.   (käännös)

Geo Stenius toimittaja

Hbl: En fråga om människosyn (https://www.hbl.fi/artikel/en-fraga-om-manniskosyn/) 18.2.2018

Kuka edes väittää, että "pakolaiset" (=turvapaikanhakijat) ovat vähempiarvoisia, lähinnä olen kuullut väitettävän, että turvapaikanhakijat rasittavat julkista taloutta, mikä on todennettevissa oleva fakta. Mitä veroja HBL haluaa nostettavan tai mitä palveluita leikattavan, jotta kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita voidaan pitää Suomessa?

Lisäksi, mikäli kaikki turvapaikkaa hakevat saisivat jäädä, Suomeen tulisi tulevaisuudessa huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita.
Tulijat eivät koskaan lopu kesken, kannattaisi katsoa lähtömaiden väkilukua, ennen kuin vaatii, että kaikki sieltä tulevat pitäisi ottaa vastaan.

QuoteMeidän demokratiamme perustuu ihmiskäsityksen periaatteelle, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita.

Ihmisten yhtäläisestä arvosta ei seuraa, että joillakin mailla olisi velvollisuus ottaa maaperälleen toisten maiden kansalaisia ja elättää näitä ja näiden jälkeläisiä loputtomiin, sukupolvesta toiseen.

Auttaminen voidaan toteuttaa kansainvälisillä leirikaupungeilla, joista väki voi palata kotimaahansa kun olot ovat parantuneet. Tällä tavalla auttaisimme satakertaisen määrän ihmisiä. Tämä ratkaisu ei tietenkään kelpaa useimmille 'hädänalaisille', koska läheskään kaikki eivät ole etsimässä turvaa, vaan ilmaista elämää Lännen discopallojen välkkeessä.

Osa niistäkin, jotka ovat hädänlaisia tai hengenvaarassa saattavat olla sitä omien väkivallantekojensa, sotarikoksiensa ja laittomuuksiensa vuoksi. Lisäksi voidaan tuskin puhua hädänlaisista, koska nämä ovat tulleet useiden turvallisten maiden läpi.

Entä sitten noiden tulijoiden ihmiskäsitys? Miksei siitä puhuta mitään?

Quote from: Frida Hotell on 20.02.2018, 15:04:46
Entä sitten noiden tulijoiden ihmiskäsitys? Miksei siitä puhuta mitään?

Aihe voisi olla kiusallinen.

Suurin osa tulijoista ei hyväksy universaalia ihmisarvoa, ei demokratiaa, ei naisten oikeuksia, ei 'vääräuskoisten' oikeuksia, ei tasa-arvoa, ei eläinten oikeuksia, ei sananvapautta, ei uskonnonvapautta, ei seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

He eivät hyväksy meidän moraalinormejamme, eivät sekulaaria yhteiskuntaamme, eivät oikeuslaitostamme, eivätkä elämäntapaamme tai mielipiteitämme.

Raha, seksi ja ilmainen asunto kyllä kelpaavat.

Sellaisia hädänalaisia.

Quote from: Roope on 20.02.2018, 13:49:23

QuoteKyse on ihmiskäsityksestä

Kotimaahansa palanneen irakilaisen turvapaikanhakijan traaginen kuoliaaksi ampuminen on tehnyt enemmän kuin ajankohtaiseksi oikeutetun keskustelun suomalaisesta turvapaikkapolitiikasta. Voimme olla kiitollisia, että tapauksesta on keskusteltu ilman tavallisia epämiellyttäviä sävyjä.

[...]

Millaista pakolaispolitiikan sitten pitäisi olla? Politiikkaa sanotaan mahdollisuuksien taiteeksi. Pakolaispolitiikka ei ole mikään poikkeus. Mutta pakolaispolitiikka liikuttaa meitä lähemmäs elämää ja kuolemaa kuin tavallisesti ja siksi siihen on vaikeampi suhtautua.

Luin hiljattain ruotsalaisen journalistin ja kirjailijan Göran Rosenbergin kirjoittaman artikkelin. Hän muistuttaa meistä ihmiskäsityksen käsitteestä, joka on tärkeä elementti niin pakolaiskeskustelussa kuin demokratiamme perustana. Meidän demokratiamme perustuu ihmiskäsityksen periaatteelle, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Mutta Rosenberg toteaa myös, että demokratia tulee aina olemaan täynnä konflikteja, koska ihmiset ovat erilaisia ja haluamme niin erilaisia asioita elämältämme.

Nykypäivän pakolaispolitiikassa monet yrittävät piilottaa sen, että heidän ihmiskäsityksensä mukaan pakolaiset ovat muita vähempiarvoisia. Eufemismeja, kuten sanaa maahanmuuttajakriittinen, käytetään ahkerasti yritettäessä saada keskustelu muistuttamaan normaalia poliittista debattia. Jos tällaiset lähtökohdat hyväksytään, rakentavan pakolaispolitiikan ajamisesta tulee mahdotonta. Ihmisten yhtäläinen arvo on keskeistä, että voimme yrittää käydä onnistunutta poliittista keskustelua länsimaiseksi demokratiaksi kutsuttavissa puitteissa.

On helpommin sanottu kuin tehty yrittää vaikuttaa ihmiskäsitykseen. Mutta se ei ole mahdotonta. 30-luvun julmat rotuhygieeniset kokeilut perustuivat vääristyneeseen ihmiskäsitykseen. Sellaista ihmiskäsitystä ei enää pidetä hyväksyttävänä. Mutta nykypäivän politiikassa lisääntyvät illusionistit, jotka yrittävät kääntää päämme.   (käännös)

Geo Stenius toimittaja

Hbl: En fråga om människosyn (https://www.hbl.fi/artikel/en-fraga-om-manniskosyn/) 18.2.2018

Lukitseeko toimittaja Geo Stenius koskaan kotinsa ovea? Silloin hän ei pidä kaikkia ihmisiä yhtä arvokkaina, sulkeehan hän osan ulkopuolelle. Erittäin epämiellyttäviä sävyjä sisältyy tuollaiseen käytökseen!

Saku Timonen esittelee (https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/06/06/typeryyssiirtyma/) tietämystään:

Quotesakutimonen 6.6.2018, 17:20

Suomen turvapaikkalainsäädäntö ei nykyisin ole sen löysempi kuin muuallakaan Euroopassa, sillä sitä on tämän hallituskauden aikana tiukennettu jopa niin paljon, että alkaa olla yksi Euroopan tiukimpia. Pakkopalautus on se viimeinen keino, enkä minä sitä sinänsä vastusta. Sekin on kuitenkin hoidettava ihmisoikeuksia kunnioittaen, ei yön pimeydessä kotoa varoittamatta noutaen.

Suomen turvapaikkalainsäädäntöä on tiukennettu poistamalla humanitaarisen suojelun kategoria, millä ei ollut teoriassakaan näkyvää vaikutusta hyväksymisprosentteihin. Sen lisäksi on laajennettu perheenyhdistämisen toimeentuloedellytystä muihin kuin pakolaisstatuksen saaneisiin turvapaikanhakijoihin. Siinäpä se.

Suomen turvapaikkalainsäädäntö ei ole millään mittarilla "Euroopan tiukimpia".

Quotesakutimonen 6.6.2018, 14:49

Ei kukaan ole sanonut, ettei kielteisen päätöksen saaneita pitäisi poistaa maasta. Kyse onkin siitä, onko kielteinen päätös oikeasti lain ja kansanvälisten sopimusten vai poliittisen ohjauksen mukaisesti tehty.

Hallinto-oikeudet päättävät kielteisten päätösten lainmukaisuudesta, joten lainvoimaiset käännytyspäätökset ovat lain ja kansanvälisten sopimusten mukaisia. Tietääkseni kukaan ei ole aikoihin haastanut Suomea kansainvälisten sopimusten loukkaamisesta, ja se olisikin hankalaa, sillä silloin myös lukuisat muut tiukemman politiikan EU-maat rikkoisivat samoja sopimuksia.

Vihjailuille kielletystä poliittisesta ohjauksesta ei ole perusteita. Sen sijaan on sallittua poliittista ohjausta esimerkiksi vaatia selvittämään, mistä Suomen poikkeukselliset suuret hyväksymisprosentit ovat johtuneet verrattuna maihin, joissa on periaatteessa samanlaiset lait. Keväällä 2016 selvisi, että ei oikein mihinkään, eikä etenkään lakiin.

QuoteVieläkö joku uskoo oikeasti, että hallitus ei ole ohjannut viranomaispäätöksiä poliittisesti? Minä en usko, sillä hallitus teki sen ihan näkyvästi. En edes uskalla kuvitella mitä tehtiin suljettujen ovien takana.

https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/03/22/mitas-mina-sanoin/

QuoteMigri väittää kivenkovaan, että sitä ei ole ohjailtu poliittisesti tekemään kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Minä kerroin eilen, että kyllä on.

Tätähän eivät monet suostu uskomaan, vaan minulle on kerrottu Migrin vain ruvenneen joudattamaan lakia tarkemmin, tehostaneen toimintaansa, tekevän harkitumpia päätöksiä ja noudattavan Ruotsin kanssa yhteistä linjaa.

https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/03/23/uskottavuus-koetuksella/

Salaliittoteoriaa haittaa minkäänlaisten todisteiden puuttumisen lisäksi se, että se vaatisi myös kaikkien hallinto-oikeuksien olevan mukana samassa väitetyssä juonessa ja siis hallituksen ohjauksessa, koska ne viime kädessä päättävät Migrin päätösten lainmukaisuudesta.

Oikeasti ei ole kyse kummemmasta kuin siitä, että Suomen aiempien vuosien muihin maihin verrattuna huippukorkeat, somaleilla jopa sadan prosentin hyväksymisosuudet eivät olleet perustuneet lakiin vaan Migrin omiin leväperäisiin käytäntöihin. Liian helposti myönnetyissä myönteisissä päätöksissä ei ole korjaavaa mekanismia, koska niitä ei koetella hallinto-oikeudessa.

Amnestyn joulukampanjaa (https://www.amnesty.fi/vetoomukset/ihmisoikeudet-takaisin-turvapaikkapolitiikkaan/) pukkaa.

Quote from: Amnesty
Ihmisoikeudet takaisin turvapaikka­politiikkaan

Ihmisoikeudet ovat unohtuneet Suomen turvapaikkapolitiikassa. Turvaa hakevia ihmisiä palautetaan vaarallisiin maihin, turvapaikkapäätökset tehdään kiireellä eikä oikeusturva toteudu.

Hallituksen tekemät päätökset määrittelevät ratkaisevasti sen miten turvaa tarvitsevat ihmiset saavat suojelua Suomessa. Nyt on aika vaikuttaa ja kääntää Suomen turvapaikkapolitiikan suunta.

Vetoa tuleviin puoluejohtajiin: Suomen turvapaikkapolitiikan on kunnioitettava ihmisoikeuksia!


Hyvät tulevat puoluejohtajat, vaadin että

– Suomi noudattaa ehdotonta palautuskieltoa.
– turvapaikanhakijat saavat oikeudenmukaisen turvapaikkaprosessin ja heillä on käytössään tehokkaat oikeussuojakeinot. Aiempi laintila hakijan oikeudesta avustajaan prosessin alusta lähtien sekä valitusajat täytyy palauttaa ennalleen.
– henkilöt, joiden turvapaikkaperusteet täyttyvät, saavat turvapaikan.

– Suomi noudattaa palautuskieltoa. Jos ei noudattaisi, Suomen voisi haastaa oikeuteen. Kukaan ei ole tiettävästi yrittänytkään.

– Suomen turvapaikkaprosessi täyttää ja ylittää komeasti kaikki kansainvälisten sopimusten vaatimukset. Edes kaikissa EU-maissa ei ole valtion maksamia oikeusavustajia.

– Määritelmällisesti ne henkilöt, joiden turvapaikkaperusteet täyttyvät, saavat turvapaikan. Suomessa kriteerit ovat hyväksymisprosenttien valossa selvästi löysemmät kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Quote from: AmnestyJokaisella turvaa hakevalla on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti. Viimeisten vuosien aikana turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on Suomessa kuitenkin heikennetty ja maahanmuuttoviraston tulkintakäytäntöä on kiristetty. 

Hakijalla ei käytännössä ole mahdollisuutta saada tarvitsemaansa avustajaa heti prosessin alusta lähtien. Turvapaikkapuhutteluun varattu aika on usein liian lyhyt eikä turvapaikkaperusteiden selvittämiseen ole riittävästi aikaa. Myös valitusaikoja on lyhennetty riittämättömiksi.

Tämän lisäksi oikeusavustajien palkkioita on leikattu. Kohtuullinen palkkio on äärimmäisen tärkeä, jotta työ voidaan tehdä taloudellisesti kestävällä tavalla.

Ketään ei tule palauttaa sellaiseen maahan, jossa henkilöä uhkaa vaino, muu epäinhimillinen kohtelu tai kidutus. Myös muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai uhka kuolemanrangaistuksesta ovat perusteita palautuskiellolle. Tämä ehdoton palautuskielto sitoo kaikkia viranomaisia, mutta nykyisessä turvapaikkapolitiikassa on suuri riski että viranomaiset loukkaavat kieltoa. Esimerkiksi Afganistan on niin turvaton, ettei sinne saa palauttaa ketään, eikä sisäistä pakoa voida soveltaa.

Suomen on aika ottaa suunta kohti ihmisoikeuksia kunnioittavaa turvapaikkapolitiikkaa   

Meillä on velvollisuus antaa turvapaikkaa hakeville ihmisille oikeudenmukainen turvapaikkamenettely. Suomea velvoittavat oman lainsäädännön lisäksi myös kansainväliset sopimukset.

Allekirjoita vetoomus: Suomen turvapaikkapolitiikan on kunnioitettava ihmisoikeuksia!

Quote from: AmnestyTämän lisäksi oikeusavustajien palkkioita on leikattu. Kohtuullinen palkkio on äärimmäisen tärkeä, jotta työ voidaan tehdä taloudellisesti kestävällä tavalla.

Suomessa oli aiemmin koko maailman anteliain turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkiojärjestelmä. Palkkioille ei määritelty ylärajaa.

Yleistä palkkiotasoa ei pidä vuoden 2016 oikaisun jälkeen ainakaan korottaa, mutta samaa rahaa voisi jakaa toisenlaisin perustein. Valitettavasti oikeusministeri Häkkänen valmistelee uudistusta, joka tekee molemmat.

Quote from: AmnestyKetään ei tule palauttaa sellaiseen maahan, jossa henkilöä uhkaa vaino, muu epäinhimillinen kohtelu tai kidutus. Myös muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai uhka kuolemanrangaistuksesta ovat perusteita palautuskiellolle. Tämä ehdoton palautuskielto sitoo kaikkia viranomaisia, mutta nykyisessä turvapaikkapolitiikassa on suuri riski että viranomaiset loukkaavat kieltoa. Esimerkiksi Afganistan on niin turvaton, ettei sinne saa palauttaa ketään, eikä sisäistä pakoa voida soveltaa.

Tämä väitetty kaikki palautukset estävä Afganistanin turvattomuus pitäisi suhteuttaa johonkin ja osoittaa, että koko Afganistan on liian turvaton. Amnesty ei ole edes yrittänyt.

Quote from: AmnestyMeillä on velvollisuus antaa turvapaikkaa hakeville ihmisille oikeudenmukainen turvapaikkamenettely. Suomea velvoittavat oman lainsäädännön lisäksi myös kansainväliset sopimukset.

Kansainvälisten sopimusten ja siten ihmisoikeuksien toteutumisen noudattamista valvovat viime kädessä hallinto-oikeudet, korkein hallinto-oikeus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. On nurinkurista vaatia muuttamaan turvapaikkapolitiikkaa, kun valitetaan järjestelmällisestä ihmisoikeuksien rikkomisesta, vaikka kyseisillä auktoriteeteilla ei ole ollut havaintoa tällaisesta.

Tämä tarkoittaa, että Amnestyn käsitys ihmisoikeuksista on toisenlainen kuin hallinto-oikeuksilla ja EIT:llä. Jos ja kun näin on, Amnestyn olisi syytä perustella, miksi juuri sen poikkeava ihmisoikeuskäsitys pitäisi sisällyttää Suomen lainsäädäntöön ja ujuttaa jotain kautta myös hallinto-oikeuksien ja EIT:n uudeksi ohjenuoraksi. Sitäkään Amnesty ei tee.

[tweet]1123888069571219457[/tweet]

Onhan se ikävää, mutta hei, Riku Rantalan mukaan (https://www.hs.fi/matka/art-2000006085165.html) ei kannata pelätä ihmisiä vaan liikennettä. Afganistanilaisia kuolee enemmän liikenneonnettomuuksissa (https://www.worldlifeexpectancy.com/afghanistan-road-traffic-accidents).

Quote from: Riku Rantala, HS 27.4.2019YKSITTÄISEN ihmisen todennäköisyys kuolla terrori-iskussa on niin pieni, ettei kenenkään kannattaisi olla siitä omakohtaisesti huolissaan, kirjoittaa tutkija Tommi Uschanov Long Play -artikkelissaan Pelottelusurma.

"Länsimaiden tieliikenteessä kuolee joka ainoa viikko enemmän ihmisiä, kuin kuoli yhteensä syyskuun 11. päivän ja Lontoon, Madridin, Pariisin, Nizzan, Brysselin, Manchesterin ja Barcelonan iskuissa."

Lukemalla ulkoministeriön matkustustiedotteita tajuaa, mitä maailmalla oikeasti pitäisi pelätä: liikennettä. Ja hyttysiä. Ei niinkään ihmisiä.