Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) on nimittänyt kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr) erityisedustajakseen Afrikan sarven kriiseihin.
Hesari (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135242758912)
Afrikan sarven kriisien erityisedustaja? Taitaa ulkoministeriössä olla puute tähdellisestä tekemisestä.
Haaviston CV kannattanee toimittaa ystävällisesti neuvottelujen osapuolille, muslimithan tykkäävät kovin julkihomoista. Ties vaikka Sudanissa pääsisi hirtetyksi?
No, kysymyksessähän on vain muutama "kriisi", ei kai se mitään kovin vakavaa ole. Gazassa sen sijaan on täysimittainen holocaust, jossa mm. Kirkon ulkomaanavun sairaalarakennus on tuhottu.
Quote from: Tunkki on 15.01.2009, 18:40:20
Haaviston CV kannattanee toimittaa ystävällisesti neuvottelujen osapuolille, muslimithan tykkäävät kovin julkihomoista. Ties vaikka Sudanissa pääsisi hirtetyksi?
Vaikka puolustan viimeiseen asti länsimaisia ihmisoikeuksia, mukaan luettuna oikeutta seksuaalisuuteen, niin täytyy sanoa, että aika harkitsematon veto Stubbilta. Monissa Afrikan kulttuureissa suhtautuminen homoseksuaaleihin on avoimen vihamielinen, jopa taikauskoinen. Homoseksuaalisuutta voidaan pitää sairautena, joka tarttuu kättelystä, noidan katseesta, syljestä. Erään tulkinnan mukaan siitä voi parantua raiskaamalla mies. Tällöin homous siirtyy raiskattuun. Homous on ikään kuin saatanallista taikavoimaa, kirous, rangaistus tai juutalaisten metku lisääntymistä rajoittamaan.
Sitten noissa maissa (nyt voi puhua melko lailla yleistäen) keskustelut ja neuvottelut, mikäli niissä pyritään sopuun, yhteistyöhön ja luottamukseen, tehdään paljon enemmän henkilöllä kuin vaikka Suomessa. Istutaan lähekkäin, pidetään toista kädestä, halataan, käydään katsomassa nähtävyyksiä, puhutaan henkilökohtaisista asioista. Toinen pitää kokeaa läheiseksi, mukavaksi ja luotettavaksi, jotta hänen kanssaan voisi sopia mitään. Mitäs sitten, jos "karmea" totuus paljastuu?
Turha nostaa Haaviston homoseksuaalisuutta suurempaan asemaan kuin se onkaan. Pekka Haavisto on fiksu mies, jolla on vankka kokemus ja tietotaito Afrikan sarven ongelmista.
Toisin kuin monet puoluetoverinsa, Haavisto edustaa vihreissä sitä fiksumpaa porukkaa. Haavisto suhtautuu puolueensa päälinjoista poiketen myönteisen varovasti mm. Suomen Nato-jäsenyyteen, koska on käytännössä nähnyt Naton myönteisen roolin humanitaarisessa toiminnassa.
Tuskin Haaviston kanssa asioivat afrikkalaisetkaan tahot koko ajan miettivät päällimäisenä hänen homoseksuaalisuuttaa, eikä hän ole itsekään sitä mitenkään erikseen tuonut esille. Itse huomasin asian ensimmäistä kertaa toissa vuonna katsoessani itsenäisyyspäivän vastaanottoa televisiosta, eikä se ole vaikuttanut millään tavalla mielipiteeseeni Haaviston pätevyydestä tai osaamisesta.