QuotePieleen mennyt kilpailutus vei lapsilta oman kylän perunat – ja tuottajilta pellot
Kilpailutus on kunnille edelleen vaikea paikka. Esimerkiksi lähiruoan saaminen koululaisille vaatii suoranaista kikkailua.
Lähiruoka 12.9.2017 klo 06:04
Reeta Salminen
Porvoossa kiehuu. Eivät paikalliset perunat, mutta paikalliset vanhemmat ja poliitikot. Vielä neljätoista vuotta sitten porvoolaisten koululaisten ja päiväkotilasten lounaslautasilla oli Porvoossa kasvatettua perunaa. Sitten vuonna 2004 tuli hankintalaki ja porvoolaiset perunat hävisivät lautasilta: perunakilvan voittivat muut tuottajat.
Nyt lähemmäs neljäkymmentä porvoolaista kuntapoliitikkoa vaatii, että lähiruoka on palautettava kuntalaisten lounasruokaan. Vaatimuksen takana on muun muassa kansanedustaja Mikaela Nylander (r.).
– Nykyisen hankintalain takia kuntien täytyy tietää tarkasti, mitä kunta haluaa. Kuntien haluamisen määrittely on meidän poliitikkojen tehtävä, Nylander sanoo.
Lähiruoka kielletty lailla
Kunnilta nykyinen hankintalaki vaatii siis taktikointia. Käytännössä kunnan tulee jokaisessa kilpailutuksessa osata määritellä tarkasti, mitä se haluaa ja mitä ei. Kaikki tieto laitetaan julkiseen avoimeen portaaliin netissä. Sieltä jokainen halukas voi laittaa tarjouksensa tulemaan kunnalle.
Jos tehtävässä epäonnistuu, lasten perunat voidaan tuoda vaikka Saksasta. Näin ei ole Porvoossa vielä käynyt, mutta esimerkiksi lähiperunan saaminen kouluruokaan vaatii Porvoon ruokapalvelun toimitusjohtajan Annika Malms-Tepposen mukaan kunnalta innovatiivisuutta ja työtä: lähiruoka sellaisenaan on hankintalaissa kielletty vaatimus.
– Porvoolaisuus tai itäuusimaalaisuus sekä myös kotimaisuus ovat selkeästi hankintalain kiellettyjä vaatimuksia. Mutta esimerkiksi etäisyys tuottajaan voi olla laatukriteeri, jota voidaan painottaa, Malms-Tepponen selventää.
Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että jos kunta haluaa ostaa esimerkiksi paikallista tuoretta leipää kouluihin, heidän tulee määritellä jo kilpailutusvaiheessa, että leivän on oltava leipomisen jälkeen esimerkiksi kahden tunnin sisällä kunnan kouluissa ja päiväkodeissa.
– Tämänkaltainen määrittely ohjaa ja poissulkee osan toimijoista. Tämä on juuri sitä innovatiivisuutta, jota hankinnoissa tarvitaan. Eli käytetään niitä keinoja, joita hankintalaki ja sopimukset antavat mahdollisuuden tehdä, Malms-Tepponen sanoo.
Verkostot kuolleet
Hankintalailla on pyritty estämään hyvä veli -verkostojen syntyä. Malms-Tepponen havainnollistaa:
– Ennen lähetettiin tarjouspyynnöt valituille toimijoille. Nyt ei ennalta voi määritellä kenelle tarjouspyynnöt lähetetään, vaan haku on avoin.
Ainakin Porvoossa se on tepsinyt, sillä tällä hetkellä verkostot ovat melkein kuolleet. Kun hankinnat ovat ohjautuneet muualle, paikalliset perunantuottajat ovat vähentyneet. Paikallisten tuotteiden saatavuus saattaakin koitua Porvoossa suurimmaksi ongelmaksi lähiruokaa metsästäessä. Nyt porvoolaisia viljelijöitä on kutsuttu koolle, jotta saataisiin edes kartoitettua, keneltä elintarvikkeita vielä voi ostaa.
https://yle.fi/uutiset/3-9826969 (https://yle.fi/uutiset/3-9826969)
Ensin säädetään laki, ja sitten haluttuun tulokseen pääseminen vaatii käytännössä lain kiertämistä juridisilla kikkakolmosilla. Tähän kuluu työaikaa. Sitten Yleisradio uutisoi asian positiiviseen sävyyn, ja haastateltu henkilö vieläpä kehuu toimintaa "innovatiivisuudeksi".
Onko tässä mitään järkeä, säädetään laki ja julkinen sektori sitten itse kiertää tätä lakia avoimesti ja ylpeänä. Ja samalla toiminnallaan näyttää muille esimerkkiä, että lakeja kannattaa kiertää, se on tämän päivän innovaatio. ???
Itsekin ihmettelin "innovaatio" -sanan käyttöä tuossa jutussa :o Ihan älyvapaa laki ja käytäntö.
Monikulttuurisuus käytännössä.
Lähiruokaa – totta kai!
Lähiruoka on yksi maamme ruokapolitiikan kärjistä. Maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa valmisteltu Lähiruokaohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.5.2013. Lähiruokaohjelma löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Periaatepäätös linjasi lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteiksi vuoteen 2020:
monipuolistaa lähiruuan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruuan jalostusastetta
parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin
kasvattaa lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä
parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia
tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä
lisätä ruuan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta
Lähiruokaohjelmaa toteutetaan valtioneuvostotason ohjelmana hallinnon käytettävissä olevin keinoin, erityisesti lainsäädäntöön ja tukijärjestelmiin liittyvillä toimenpiteillä. Ohjelman tavoitteet ja suuntaviivat luovat pohjaa ja antavat lisäarvoa myös lähiruokaketjun muiden toimijoiden kehittämistyölle.
Hmmmmmmm.......
Olen ollut siinä käsityksessä, että kyseinen laki on EU-innovaatio? Kaikki kilpailutetaan kunnissa ja halvin kriteerit täyttävä pitää ottaa. Muistaakseni ainakin bussikuskien työvaatteita on pesetetty Virossa jne. Tulihan se jo ydinvoimala-asioissakin todettua, että eurooppalainen on uusi kotimainen.
Quote from: Outo olio on 12.09.2017, 11:57:14
Ensin säädetään laki, ja sitten haluttuun tulokseen pääseminen vaatii käytännössä lain kiertämistä juridisilla kikkakolmosilla. Tähän kuluu työaikaa. Sitten Yleisradio uutisoi asian positiiviseen sävyyn, ja haastateltu henkilö vieläpä kehuu toimintaa "innovatiivisuudeksi".
Innovaation ruotsinkielisyys lienee päävaikutin uutisen saamaan julkisuuteen. Samankaltaisella kikkailulla on iät ja ajat estetty pääomien valuminen ankkalammikon ulkopuolelle, mutta nyt kun ei pelkkä kielimuurikaan pysty estämään sisämaan pottunokkaa tarjoamasta omaa tuotettaan täytyy kehittää uutta.
Tuo ulkomaalaisten tuottajien mainitseminen on pelkkää kaksoisstandardin valkopesua.
Quote from: Jaksuhali on 12.09.2017, 12:23:05
Olen ollut siinä käsityksessä, että kyseinen laki on EU-innovaatio? Kaikki kilpailutetaan kunnissa ja halvin kriteerit täyttävä pitää ottaa. Muistaakseni ainakin bussikuskien työvaatteita on pesetetty Virossa jne. Tulihan se jo ydinvoimala-asioissakin todettua, että eurooppalainen on uusi kotimainen.
Minäkin epäilen että kysymys on EU-jutuista, mutta en ymmärrä miten se voisi sittenkään toimia. Kyllä kai muut Euroopan ihmiset ovat suunnilleen normaalijärkisiä, eli kykenevät keksimään ihan saman idean kuin suomalaisetkin. Kaikki tarjouskilpailut julkistetaan EU:n nettisivulla eli viimeistään siinä vaiheessa sana leviää. Ranskalainen perunanviljelijä etsii sivuilta uusia sopimuskilpailuja joihin osallistua, ja hoksaa että ohhoh kun on suomalaiset keksineet härskin porsaanreiän, täytyypä kertoa tästä oman kylän päättäjillekin.
Quote...mutta esimerkiksi lähiperunan saaminen kouluruokaan vaatii Porvoon ruokapalvelun toimitusjohtajan Annika Malms-Tepposen mukaan kunnalta innovatiivisuutta ja työtä: lähiruoka sellaisenaan on hankintalaissa kielletty vaatimus.
– Porvoolaisuus tai itäuusimaalaisuus sekä myös kotimaisuus ovat selkeästi hankintalain kiellettyjä vaatimuksia. Mutta esimerkiksi etäisyys tuottajaan voi olla laatukriteeri, jota voidaan painottaa, Malms-Tepponen selventää.
Onko tässä tilanteessa paljoakaan järkeä? Tämä hyödyttää lähinnä globaaleja yrityksiä, joilla on kyky painaa kustannukset hyvin alas. EU:n tuliaisia tämäkin.
Hankintalakia voisi kyllä tarkistaa, jos siellä on liikkumavaraa olemassa. :roll:
Quote from: dothefake on 12.09.2017, 12:16:25
Lähiruokaa – totta kai!
Lähiruoka on yksi maamme ruokapolitiikan kärjistä. Maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa valmisteltu Lähiruokaohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.5.2013. Lähiruokaohjelma löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Periaatepäätös linjasi lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteiksi vuoteen 2020:
monipuolistaa lähiruuan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruuan jalostusastetta
parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin
kasvattaa lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä
parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia
tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä
lisätä ruuan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta
Lähiruokaohjelmaa toteutetaan valtioneuvostotason ohjelmana hallinnon käytettävissä olevin keinoin, erityisesti lainsäädäntöön ja tukijärjestelmiin liittyvillä toimenpiteillä. Ohjelman tavoitteet ja suuntaviivat luovat pohjaa ja antavat lisäarvoa myös lähiruokaketjun muiden toimijoiden kehittämistyölle.
Hmmmmmmm.......
Tämän ohjelman tuottaminen on tuonut rahaa monellekin paperinpyörittelijälle. En ihmettelisi vaikka itse Paleface ja Tarja Halonen olisivat istuneet toimikunnassa sitä kehittämättä. Vakaa tahtotila on nyt ilmaistu. Jättäkäämme asia tähän ja siirtykäämme seuraavaan projektiin, jota sitäkään ei ole tarkoitus toteuttaa, jolloin ideointi voi olla luovaa ja vapaata. Korvausta vastaan toki.
Quote from: Outo olio on 12.09.2017, 12:45:28
Kyllä kai muut Euroopan ihmiset ovat suunnilleen normaalijärkisiä, eli kykenevät keksimään ihan saman idean kuin suomalaisetkin. Kaikki tarjouskilpailut julkistetaan EU:n nettisivulla eli viimeistään siinä vaiheessa sana leviää. Ranskalainen perunanviljelijä etsii sivuilta uusia sopimuskilpailuja joihin osallistua, ja hoksaa että ohhoh kun on suomalaiset keksineet härskin porsaanreiän, täytyypä kertoa tästä oman kylän päättäjillekin.
Muut Euroopan ihmiset ovat suunnilleen normaalijärkisiä ja paskat nakkaa tuollaisille kilpailusäännöille. Ei Ranskassa nähdä suomalaisia perunoita, vaikka niitä myytäisiin ilmaiseksi tarjouskilpailussa.
Quote from: Kulttuurirealisti on 12.09.2017, 12:56:18
Onko tässä tilanteessa paljoakaan järkeä? Tämä hyödyttää lähinnä globaaleja yrityksiä, joilla on kyky painaa kustannukset hyvin alas. EU:n tuliaisia tämäkin.
Hankintalakia voisi kyllä tarkistaa, jos siellä on liikkumavaraa olemassa. :roll:
Sen ajan mitä minä olen ymmärtänyt mitään taloudesta ja politiikasta, käytännössä kaikki uudet lait ja asetukset ovat heikentäneet pienten yritysten toimintamahdollisuuksia ja parantaneet suurien.
Quote from: Outo olio on 12.09.2017, 11:57:14
Onko tässä mitään järkeä, säädetään laki ja julkinen sektori sitten itse kiertää tätä lakia avoimesti ja ylpeänä. Ja samalla toiminnallaan näyttää muille esimerkkiä, että lakeja kannattaa kiertää, se on tämän päivän innovaatio. ???
Tulee mieleen eurokriisi, kriisissä euroalueen rikotut pykälät 124 ja 125 sekä Kataisen julistus luovista ratkaisuista. Eli korkealla ja isot ovat esimerkit tästä nykypäivän yhteiskunnallisesta "innovatiivisuudesta".
Oma käsitykseni on, että "innovatiivisuuteen" liitty vielä voimakkaasti kaksoisstandardit ja hyvä veli-/hyvä sisko-verkostot.
Tässä on ainekset tämän päivän eurooppalaisten yhteiskuntien korruptiossa. En usko, että tässä asiassa ennen olisi ollut paremmin. Olemme vain valveutuneet asiassa mm. avoimemman tietolähteiden saatavuuden johdosta,.
Jos murheena on Saksasta tulevat perunat, tekisi mieli sanoa, että asiat on aika hyvin. Perunat ostettakoon sieltä, mistä ne voidaan edullisimmin ostaa - kunhan laatu on riittävän hyvä. Silloin ei tarvitse myöskään kikkailla.
Ja sitten säästyneillä rahoilla Kela elättää työttömän suomalaisen perunanviljelijän.
Quote from: Vapautus on 12.09.2017, 14:11:56
Jos murheena on Saksasta tulevat perunat, tekisi mieli sanoa, että asiat on aika hyvin. Perunat ostettakoon sieltä, mistä ne voidaan edullisimmin ostaa - kunhan laatu on riittävän hyvä. Silloin ei tarvitse myöskään kikkailla.
Saksalaisen perunan pitäisi olla todella paljon halvempaa, että sitä olisi järkevä ostaa. Kun otetaan huomioon, että perunoihin käytetty raha poistuu Suomesta ja päätyy saksalaisten taskuihin, ei muutaman sentin ero kilohinnassa ole vielä edullista.
Jos lakeja pitää kikkailla. Laissa on jotain vikaa, se pitää muuttaa. Globalisaation hyväksi tehtyjä lakeja, jotka loppukädessä on vain haitaksi omalle yhteiskunnalle.
Vaikka tuota hyvä veli systeemiä onkin harrastettu monessa kunnassa, seuraamukset tästä nykyisestä systeemistä pitkällä aikavälillä on juuri yrittäjyyden väheneminen kunnassa. Halpatuonti maan hintoihin ei näköjään pystytä tässä kalliissa maassa kilpailemaan muuten kuin kunnan päättäjien kikkailuilla, koska kiitos isojen EU herrojen hyvä veli systeemin.
Quote from: ApinA on 12.09.2017, 13:07:33
Muut Euroopan ihmiset ovat suunnilleen normaalijärkisiä ja paskat nakkaa tuollaisille kilpailusäännöille. Ei Ranskassa nähdä suomalaisia perunoita, vaikka niitä myytäisiin ilmaiseksi tarjouskilpailussa.
Eli säädettiin laki, jota kaikki sitten kiertävät, tai eivät edes teeskentele noudattavansa vaan jättävät avoimesti noudattamatta evvk.
Mielenkiintoista että Eurooppa alkaa muistuttaa Venäjää (?). ???
Quote from: Outo olio on 12.09.2017, 16:05:18
Quote from: ApinA on 12.09.2017, 13:07:33
Muut Euroopan ihmiset ovat suunnilleen normaalijärkisiä ja paskat nakkaa tuollaisille kilpailusäännöille. Ei Ranskassa nähdä suomalaisia perunoita, vaikka niitä myytäisiin ilmaiseksi tarjouskilpailussa.
Eli säädettiin laki, jota kaikki sitten kiertävät, tai eivät edes teeskentele noudattavansa vaan jättävät avoimesti noudattamatta evvk.
Mielenkiintoista että Eurooppa alkaa muistuttaa Venäjää (?). ???
Ehkä enemmänkin niin, että on säädetty direktiivejä, joita eri maat tulkitsee erilailla. Esimerkiksi kemikaalidirektiivi, jonka Suomen viranomaiset katsoivat kieltävän täyttöpulloihin myytävän pesuaineen, kun saksalaiset viranomaiset eivät.
Ei Italiassa tarvitse kiertää samaa lakia, jota suomessa tarvitsee kiertää, koska tulkinta on erilainen.