Aiemminkin täällä esillä ollut (mm. turviksen "vuotaminen kuiviin" (https://hommaforum.org/index.php/topic,114254.msg2571905.html#msg2571905) pelastushenkilöstöä odotellessa ns. itsemurhayrityksen jälkeen (https://hommaforum.org/index.php/topic,114254.msg2589198.html#msg2589198) Evitskogin vokissa) nimimerkki H. Juurakko kirjoittelee Suomen Kuvalehteen blogia nimeltään "Bagdadista pohjoiseen". Kyseessä on vok-ohjaaja, joka kertoo blogissaan vastaanottokeskustyöntekijän arjesta sekä ulisee tietenkin turvapaikkapolitiikasta ynnä muusta.
Uusimmassa kirjoituksessaan hän kertoo siitä miten vok-ohjaajan työ vaikuttaa sosiaaliseen elämään. Vuorotyö tuo tietenkin omat haasteensa eikä aina ehdi nähdä edes omia lapsiaan, mutta hän kertoo myös muunlaisista vaikutuksista.
Työ vokissa vaatii herkeämätöntä henkistä läsnäoloa. Sosiaalinen kanssakäyminen on kuulemma haasteellista kielimuurin, kulttuurien eroavaisuuksien ja asukkaiden ongelmien suuruuden vuoksi. H. Juurakko kertoo, ettei kotiin tullessaan haluaisi puhua enää kellekään ja lasten kuulumisten kuunteleminenkin onnistuu juuri ja juuri. Parisuhdetta ei taida olla tai ainakin tämän perusteella se on jo totaalisen kuollut :P
Hän kertoo, että "Sivupolku" (eli tämä kyseinen vok, jonka nimeä ei kuitenkaan paljasteta, ei ole Evitskog) on oikeastaan pala Lähi-Itää ja Afrikkaa, jossa noudatetaan vanhojen kotimaiden tapoja olla ja elää. Pystyäkseen toimimaan tuolla tämä kyseinen henkilö kertoo opetelleensa kommunikoimaan kuin arabi ja somali.
Ystävien kanssa vapaa-ajalla keskustellessa on sitten kovin ulkopuolinen ja omituinen olo eikä ole oikein samoja puheenaiheita. Jännä juttu.
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/pakolaisohjaaja-menee-pilalle/?shared=127-a1ab25e2-500 (3.5.2017)
QuotePakolaisohjaaja menee pilalle
Sivupolku on paras ja mielenkiintoisin työpaikka, jossa olen koskaan ollut. Työ on antoisaa, opettavaa, palkitsevaa ja tärkeää. Se on myös raskasta, surullista, vaativaa, ahdistavaa ja välillä jopa pelottavaa. Työllä on myös sivuvaikutuksia, joita en osannut ennakoita – muitakin kuin päänahan kutiaminen.
Osa sivuvaikutuksista on seurausta vuorotyöstä, joka on minulle uutta, mutta liiankin tuttua monille suomalaisille. Työn alettua en ole yksinkertaisesti ehtinyt enää tavata ketään.
Aina ei ehdi edes nähdä omia lapsia, koska he menevät kouluaikaan nukkumaan, ennen kuin palaan töistä. Kun minulla on vapaailtoja, en voi sanoa lapsilleni, että äiti lähtee nyt tapaamaan ystäviä. Silloin istun sohvalla kasa lapsia kainalossa.
***
Odotan kovasti kesää, sillä se tuo enemmän mahdollisuuksia tavata ihmisiä. Silloin iltavuorolainen ehtii nähdä perhettä aamuisin ja vieraiden kyläilyt onnistuivat arkipäivinäkin, kun omat työvuoroni osuivat viikonloppuun.
Ei kohtaamisia kovin montaa viime kesään mahtunut, mutta sen verran kuitenkin, että oivalsin pakolaisohjaajalla olevan sosiaalisia ongelmia enemmänkin kuin pelkkä aikataulujen yhteensopivuus.
***
Työ vastaanottokeskuksessa vaatii herkeämätöntä henkistä läsnäoloa. Sosiaalinen kanssakäyminen on haasteellista kielimuurin, kulttuurien eroavaisuuksien ja asukkaiden ongelmien suuruuden vuoksi.
Puhun ja kuuntelen työkseni. Keskityn ilmeisiin ja eleisiin, koetan kohdata ja olla läsnä, selittää ja ymmärtää, hallita omat tunteeni ja hillitä reaktioni.
Kun tulen kotiin, en halua puhua kenellekään. Lasten kuulumisten kuunteleminen on se, mihin kykenen – juuri ja juuri. Sosiaalinen kapasiteettini on käytetty lähes loppuun.
***
Sivupolku ei ole Suomea. Se on pala Lähi-itää ja Afrikkaa. Asukkaamme yrittävät oppia suomalaisiksi, mutta vastaanottokeskus on niin sisäänpäin kääntynyt yhteisö, että siellä noudatetaan vanhojen kotimaiden tapoja olla ja elää.
Itse asiassa luulen, että vanhoja tapoja noudatetaan Sivupolulla luultavasti vielä tiukemmin kuin mitä olisi kotona noudatettu, sillä kulttuurisen identiteetin säilyminen on ainoa asia, joka Sivupolun asukkailla on enää jäljellä omasta vanhasta elämästään.
Pystyäkseni toimimaan tuossa yhteisössä, olen opetellut kommunikoimaan kuin arabi tai somali ja olen yrittänyt kovasti ymmärtää, mistä heidän ajattelussaan ja maailmankuvassaan on kysymys. Pitkä ja intensiivinen työskentely toisen kulttuurin parissa jättää jälkensä. En ole enää sama ihminen kuin ennen.
***
Sosiaaliset taitoni ovat heikentyneet.
Vanhojen ystävien kanssa keskustellessa olo on samanlainen kuin jos olisin palannut vuoden ulkomaanmatkalta.
Olen pudonnut kärryiltä. En ole seurannut kulttuuria enkä hirveästi paikallispolitiikkaakaan.
En tunne puheenaiheita niin kuin ennen, enkä jaksa niistä kiinnostuakaan.
***
Vielä enemmän sosiaalisen elämääni vaikuttaa ongelmien valtaisia ero.
Kun ystävät pohtivat, vaurioittaako kännykän tuijottaminen lasta, Sivupolulla mietitään, miten selviää lapsi, joka on nähnyt äitiään raiskattavan kerran toisensa jälkeen.
Tai mitä kasvaa lapsesta, joka ei tiedä, kuoliko muu perhe turkkilaisten rajavartioiden tulitukseen vai katosiko se vain jonnekin muualle.
Kun ystävät kysyvät, mitä kuulu ja miten töissä menee, en tiedä, mitä vastata.
On vaikeaa kertoa, että eilen tappoi itsensä ihminen, joka ensin kuuli, että Isis oli tappanut hänen isänsä ja seuraavana päivänä sai migriltä kirjeen, jossa kerrottiin, että hänen kotimaansa on turvallinen ja hänen täytyy palata sinne.
***
Jos avaan suuni, kaikki muut hiljenevät. Asiat, joista haluaisin puhua, ovat liian ahdistavia kahvipöytään. Postin jakeluongelmat tai kylmä kevät tuntuvat tällä hetkellä kovin merkityksettömiltä.
Niinpä olen hiljaa ja juon kahvia.
Minä olen muuttunut sosiaalisesti epäkelvoksi.
Kurja juttu.
Näitä tarinoita olisi suomalaisillakin kurjilla. Kysymys kuuluu, miksi niistä vaietaan täysin kun päivittäiset mokuoksennukset keskittyvät vain ja ainoastaan henkilön ympärillä pyörivien ihmisten etuun unohtaen kokonaan kotimaan sadattuhannet pahoinvoivat ihmiset ja sen että matuun laitettu miljardi on miljardi pois näiltä köyhiltä.
On tuo puoliso ja lapset sitten yhtä perkelettä, kun haittaavat maailmanparannusta!
QuotePystyäkseni toimimaan tuossa yhteisössä, olen opetellut kommunikoimaan kuin arabi tai somali...
Äbäläwäbälöintiä on siis opittu. Ei ihme jos vieraantuu omasta yhteisöstään.
Kuulostaa kyllä kovasti siltä, että kyseinen kaveri on aivan väärällä alalla. Jos ottaa tuollaisen työn noin henkilökohtaisesti, on lopulta edessä romahdus.
Jokainen voi sitten kuvitella, kuinka hyvin nuo matut tulevat suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumaan, joko paperien kera tai ilman. :roll:
QuotePystyäkseni toimimaan tuossa yhteisössä, olen opetellut kommunikoimaan kuin arabi tai somali...
Toivottavasti uusi opittu kommunikointikeino ei aiheuta rikastumisia, tai säkittämisiä lähipiirissään.
Voi kyynel näitä surkutarinoita. :'( Pelkkää itkemistä itkemisen perään. Kasvattaisi itselleen munat ja opettelisi välittämään enemmän Suomesta ja suomalaisista.
Quote from: Alaric on 03.05.2017, 18:03:30
Aiemminkin täällä esillä ollut (mm. turviksen "vuotaminen kuiviin" (https://hommaforum.org/index.php/topic,114254.msg2571905.html#msg2571905) pelastushenkilöstöä odotellessa ns. itsemurhayrityksen jälkeen (https://hommaforum.org/index.php/topic,114254.msg2589198.html#msg2589198) Evitskogin vokissa) nimimerkki H. Juurakko kirjoittelee Suomen Kuvalehteen blogia nimeltään "Bagdadista pohjoiseen". Kyseessä on vok-ohjaaja, joka kertoo blogissaan vastaanottokeskustyöntekijän arjesta sekä ulisee tietenkin turvapaikkapolitiikasta ynnä muusta.
Hupaisa juttu tämäkin (tuo Bagdadista pohjoiseen -nimi tuo muuten ummehtuneen tuulahduksen stalinistien ajalta oikein kunnon Näin naapurissa -sarjan hengessä):
Vappuna suomalainen käy melkein irakilaisesta
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/pakolaisohjaaja-menee-pilalle/?shared=127-a1ab25e2-500
Quote
Yksi asukkaistamme oli lähdössä vapaaehtoisesti kotiin Irakiin, koska ei kestänyt enää olla täällä. "Missä kaikki ihmiset ovat?" mies parahti.
Kysyin, onko hän käynyt koskaan Helsingissä. Oli kyllä, muttei sielläkään ollut ketään. "Missään ei ole ketään! Ei täällä voi olla."
"H.Juurakko" näyttää kirjoittaneen Suomen Kuvalehteen 15 blogikirjoitusta. Vilkaisin ensimmäistä ja syy vokkiin vapaaehtoiseksi lähtemiseen oli pahojen, vihapuhuvien tötteröpäärasistien ja vokissa hän sitten tapasi yritysjohtajia ja diplomaatteja vapaaehtoistöissä. Asiakkaat lienevät koneinsinöörejä.
Quote from: SK 7.3.2017/H.Juurakko
Täällä normaali ja epänormaali vaihtavat paikkaa
Sivupolku on osa Suomea, mutta silti jotain aivan muuta. Se on paikka täynnä kauheita painajaisia ja ruusuisia unelmia.
[...]
Päädyin aikanaan Sivupolulle, koska minua suututti. En kestänyt vihapuheen tulvaa enkä poliitikkojen mielestäni moraalittomia päätöksiä. En halunnut olla osa sitä maailmaa.
Valkoiseen huppuun pukeutuneet miehet ja busseja päin ammutut raketit saivat tuhannet muutkin ihmiset esittämään vastalauseensa.
Sen sijaan, että nämä ihmiset olisivat meuhkanneet somessa, he lähtivät vastaanottokeskuksiin opettamaan kieltä, kantamaan patjoja, lahjoittamaan ja lajittelemaan vaatteita, leikkimään lasten kanssa ja kulkemaan rinnalla.
Vastaanottokeskuksissa työskentelee insinöörejä, sairaanhoitajia, yritysjohtajia, markkinoinnin asiantuntijoita, sairaanhoitajia, diplomaatteja, graafikkoja, toimittajia, sosiaalialan ihmisiä, opettajia, matkaoppaita ja muita kummajaisia.
Myös kulttuurit kohtaavat työntekijöiden kahvihuoneessa: pelkästään Sivupolulla työskennelleet ihmiset ovat olleet kotoisin kymmenestä eri maasta.
Näitä hyvin erilaisia ihmisiä yhdistää kuitenkin halua tehdä jotakin konkreettista ja merkityksellistä. Ja halu haastaa itseään.
[...]
Alun kaaos on vaihtunut vähitellen kasvavaan ammattitaitoon ja hitaasti edistyvään kotoutumiseen.
Minäkään enää en valvo öitäni työn paljouden takia enkä näe painajaisia räjäytetyistä kodeista, tapetuista lapsista, raiskatuista naisista tai kidutetuista jalkapohjista. En hätkähdä etelän miesten kiihkeyttä. En suutu, kun minua huijataan enkä ylläty, kun ihminen, jonka piti lähteä lääkäriin kello yksi, saapuu paikalle kaksi tuntia myöhemmin.
Epänormaali on muuttunut mielessäni normaaliksi. Mielenkiintoista on, että myös entinen normaali on muuttunut epänormaaliksi ja oudoksi.
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/taalla-normaali-epanormaali-vaihtavat-paikkaa/
QuoteSivupolku ei ole Suomea. Se on pala Lähi-itää ja Afrikkaa. Asukkaamme yrittävät oppia suomalaisiksi, mutta vastaanottokeskus on niin sisäänpäin kääntynyt yhteisö, että siellä noudatetaan vanhojen kotimaiden tapoja olla ja elää.
Itse asiassa luulen, että vanhoja tapoja noudatetaan Sivupolulla luultavasti vielä tiukemmin kuin mitä olisi kotona noudatettu, sillä kulttuurisen identiteetin säilyminen on ainoa asia, joka Sivupolun asukkailla on enää jäljellä omasta vanhasta elämästään.
Pystyäkseni toimimaan tuossa yhteisössä, olen opetellut kommunikoimaan kuin arabi tai somali ja olen yrittänyt kovasti ymmärtää, mistä heidän ajattelussaan ja maailmankuvassaan on kysymys. Pitkä ja intensiivinen työskentely toisen kulttuurin parissa jättää jälkensä. En ole enää sama ihminen kuin ennen.
Onko todella niin, että vokin työntekijät on opastettu lähtemään mukaan turvisten kulttuuriin ja tapoihin, kehotettu myötäilemään heidän maailmaansa (ja maailmankuvaansa)? Vai onko jokaisen työntekijän oma ratkaisu, miten työnsä tekee? Typerryttävää typeryyttä tuommoinen myötäily ja omalta osaltaan vaikeuttaa (muutokseen pystyvien ja haluavien) turvisten täkäläisten tapojen, lakien ja käytäntöjen omaksumista.
Jos vokit olisivatkin suljettuja laitoksia, joista olisi pääsy
vasta turvapaikkatutkinnan jälkeen joko takaisin tulosuuntaan tai Suomeen (niille harvoille, jotka aidosti turvapaikkaan ovat oikeutettuja), niin ihan sama, miten vokeissa elelisivät. MUTTA kun turviksilla on tänäpänä kuitenkin aivan vapaa kulku täällä joka paikassa, NIIN pitäisi olla sanomattakin selvä, että suomalaiseen tyyliin toimitaan jo siellä vokissa, ja kukapa siinä opastaisi ellei vokin työntekijä. Saa mennä takaisiin kotiinsa (tai edes Ruotsiin) kommunikoimaan ja elämään arabien ja somalien tyypiin, jos suomalainen tyyli ei sovi.
Tässä toisenlaista vokki-tarinaa. Näkökulmana on valkovenäläisen turvapaikanhakija kokemukset Norjan ja Ruotsin vokeissa. Kehitysoptimismia ei jutusta löydy, joten tämän pohjalta voi koittaa hahmotella mitä Ruotsissa oikein meni pieleen. Suomen kuvalehden voksteri voi peilailla kokemuksiaan tämän jutun kanssa. Alla muutama ote.
Quote from: akez on 24.04.2013, 09:19:11
Haluatteko hakea poliittista turvapaikkaa Euroopasta?
Valmistautukaa asumaan keskitysleirissä
Komsomolskaja Pravda 6.2.2013 juttu venäjäksi (http://kompravda.eu/daily/26028.3/2946232/)
Opposition edustaja ei löytänyt ulkomailta paratiisia, eikä suojaa
Olga Klaskovskaja on valkovenäläinen journalisti ja oppositioaktivisti. Vuonna 2006 hän lähti pienen tyttärensä kanssa emigrantiksi aluksi Puolaan ja sitten Norjaan ja Ruotsiin. Siellä hän meni naimisiin ja synnytti pojan. Muutama päivä sitten Ruotsin maahanmuuttoviranomaiset päättivät karkottaa Klaskovskajan.
(...)
... En voi ymmärtää, että edellisenä vuotena 111.000 ulkomaalaista sai oleskeluluvan Ruotsiin. Arvatenkin juuri afrikkalaisia ja arabeja. Asuin näiden henkilöiden keskuudessa. Pohjimmiltaan loissakkia, joka ei koskaan integroidu tänne, eivätkä he koskaan opi kieltä, eivätkä tule arvostamaan tätä kulttuuria.
He eivät edes tiedä, miten käyttää wc:tä. Heitä piti opettaa. Kun minulle Ruotsin kansalaisen äitinä, ei löydy sijaa näiden 111.000 joukossa, niin se alkaa korpeamaan. Kuinka he tämän kokevat ja suhtautuvat tähän – tämä alkukantainen epäinhimillinen elukkalauma. Arabit hakkasivat tyttäreni Miroslavan koulussa. Soitin jopa poliisille. Poliisi valokuvasi mustelmia. Sitten he lopettivat juttu tutkinnan. Poliisi olivat kantaruotsalaisia ja he sanoivat: - Teidän tulee ymmärtää, että heidän kulttuurinsa on erilainen.
(...)
Tilanteeni siellä ei ollut mitenkään kadehdittava. Olin ainoa slaavityttö. Ympärillä oli tuhansia afrikkalaisia ja afgaaneja. Leirissä ei ollut vartijoita. Anarkia oli täydellinen. Kukaan ei vastannut mistään. Lähin poliisi oli 40 kilometrin päässä. Päivällisen jälkeen leirissä ei ollut enää ollenkaan hallinnon väkeä. Vain joitakin papualaisia. Pimeys oli pelottava. Ei minkäänlaisia lamppuja, alkeellisintakaan valaistusta.
Huoneeni ikkunat hajotettiin jatkuvasti. Ovia murrettiin. Minulle ehdoteltiin kaikenlaista. Solvasivat. Yrittivät ostaa, maksaa rahalla. Välillä oli aikoja, jolloin en yksinkertaisesti mennyt ollenkaan ulos. Miljoonia kertoja puhuin paikallisen hallinnon kanssa tästä. Pyysin suojelua. En paennut siksi Norjaan, että kokisin siellä lisää ongelmia ja vainoa. Kukaan ei kuitenkaan edes halunnut kuunnella minua. Paikallinen huoltomies tuli ja asensi uuden ikkunan ja ongelma oli käsitelty!
(...)
2013-02-06 Toisinajattelijan karut kokemukset turvan haussa Pohjoismaissa (http://hommaforum.org/index.php/topic,81569.msg1303765.html#msg1303765)
QuoteAlun kaaos on vaihtunut vähitellen kasvavaan ammattitaitoon ja hitaasti edistyvään kotoutumiseen.
Minäkään enää en valvo öitäni työn paljouden takia enkä näe painajaisia räjäytetyistä kodeista, tapetuista lapsista, raiskatuista naisista tai kidutetuista jalkapohjista. En hätkähdä etelän miesten kiihkeyttä. En suutu, kun minua huijataan enkä ylläty, kun ihminen, jonka piti lähteä lääkäriin kello yksi, saapuu paikalle kaksi tuntia myöhemmin.
Epänormaali on muuttunut mielessäni normaaliksi. Mielenkiintoista on, että myös entinen normaali on muuttunut epänormaaliksi ja oudoksi.
Kotoutuminen selvästi edistyy - nimittäin Juurakon kotoutuminen suomalaisen rooliin monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Varmasti elämää tulee kovasti helpottamaan, ettei hätkähdä aggressiivista päälle huutamista, eikä anna aikatauluista laistamisen tai avoimen huijaamisen häiritä itseään. Tässä on meille kaikille esimerkki siitä, miten opetellaan uimaan sen sijasta, että itkettäisiin netissä maahanmuuton hyökyaallosta!
Laitetaanpa tämä ketjun jatkoksi.
Bagdadista pohjoiseen -blogissa julkaistiin eilen uusi kirjoitus, jossa tämä kyseinen vok-ohjaaja kertoo kuinka alussa niin toiveikkaat, innostuneet ja kiinnostuneet matut ovat alkaneet muuttua vähitellen kielteisten päätösten myötä piittaamattomammiksi, ärsyttävämmiksi ja vihaisemmiksi.
Muutos ilmapiirissä vaikuttaa myös henkilökuntaan: motivoituneet työntekijät muuttuvat vähitellen alakuloisemmiksi ja ärtyneemmiksi, kun työstä tulee raskaampaa. Kirjoittajan mukaan työntekijöiden joukossa on noussut tietynlaista halua "laittaa porukka kuriin". Mutta kuitenkin he sitten pitävät päivittäin palavereja, joissa joku jaksaa puhua positiivisesti ja muistuttaa miksi he kyseistä työtä tekevät...
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/nyt-taa-jengi-pantava-kuriin/?shared=140-64046a9d-500 (8.5.2017)
QuoteNyt tää jengi on pantava kuriin
Sivupolulla menee tällä hetkellä huonosti. Ihmiset ovat väsyneitä ja ahdistuneita. Aika kalvaa meitä kaikkia.
Alussa tulijat olivat onnellisia, toiveikkaita ja kiinnostuneita. Euroopan läpi rämpineet ihmiset olivat kiitollisia katosta päänsä päällä, sängystä ja tyynystä, suihkuista ja lämpimästä ruoasta. Kun he olivat hetken levänneet, he jaksoivat kiinnostua uudesta maasta ja sen kummallisesta kielestä.
Muutaman kuukauden kuluttua nälkä ja kylmä ja kivistävät jalat kuitenkin alkoivat unohtua. Huoneet muuttuivat yhä ahtaammiksi ja ruoka omituisemmaksi, säännöt ahdistavammiksi ja suomalainen kulttuuri yhä käsittämättömämmäksi.
Kielen vaikeus oli myös jo käynyt selväksi. Maata ja kieltä haluttiin kyllä oppia lisää, mutta ehkä vasta sitten, kun saisi tietää, ettei vaikean kielen opettelu olisi turhaa ja sitten, kun olisi tilaa ajatella ja joku paikka, jossa voisi lukea rauhassa.
Ajatukset alkoivat palata ahdistaville urille. Moni oli jättänyt perheensä kotiin. He olivat hylänneet ammattinsa ja toimeentulonsa. Pakolaisleirin – leiri Sivupolku oikeasti on ja leiriksi asukkaat sitä kutsuvat – olosuhteet olivat vieneet miehiltä myös ihmisarvon: toisten armoilla oleminen on raskasta.
Pelko kielteisestä päätöksestä kasvoi päivä päivältä, mutta melkein pelottavampaa oli, että päätöstä joutuisi odottamaan ehkä vielä kuukausia.
Kun kielteisiä päätöksiä alkoi tulla yksi toisensa jälkeen, tunnelma leirissä laski entisestään. Kokonaan se romahti, kun myös tuomioistuimet käänsivät selkänsä avunpyytäjille.
Ahdistuksen mukana seurasivat riidat ja piittaamattomuus. Ystävällisimmätkin ihmiset rikkoivat välinsä ja vihaisimmat ryhtyivät tappelemaan.
Ne, jotka eivät kääntäneet ahdistustaan toisiinsa, käänsivät sen itseensä. Joku lakkasi syömästä, toinen ottamasta lääkkeitään. Yksi löi kätensä ja otsansa seinään.
Nekin, jotka eivät oirehtineet vakavasti, ryhtyivät valittamaan, pyytämään, inttämään ja suhtautumaan talon sääntöihin aiempaa piittaamattomammin.
Muutos ilmapiirissä heijastuu vääjäämättä myös työntekijöihin. Alussa niin innostuneet ja motivoituneet työntekijät muuttuivat vähitellen hiljaisemmiksi ja alakuloisemmiksi, kun työ muuttui raskaammaksi ja surullisemmaksi. Hymyileminen on päivä päivältä vaikeampaa – ja tarpeellisempaa.
Koemme riittämättömyyttä, mutta myös puhdasta ärsyyntymistä.
Miksi nämä aikuiset ihmiset kiukuttelevat kuin kakarat? Pitäisihän heidän ymmärtää, että ruoantähteiden heitteleminen pihalle tuo alueelle rottia. Ja pitäisi heidän nyt jo tietää, ettei sisätiloissa tupakoiminen ole Suomessa sallittua! Ja onko niiden pako kysyä samaa asiaa ihan jokaiselta ja joka päivä?
Kun me työntekijät väsymme ja ärsyynnymme, mielivallan vaara kasvaa. Muutumme tylymmiksi ja kärsimättömämmiksi. Laadimme uusia kieltoja ja sääntöjä pohtimatta, onko niille hyviä perusteita, ja ryhdymme miettimään rangaistuksia ajattelematta, ovatko ne oikeudenmukaisia.
Haluamme laittaa porukan kuriin!
Onneksi pidämme sentään päivittäin palavereja, joissa yleensä joku jaksaa puhua positiivisesti ja muistuttaa siitä, mitä varten oikeasti olemme täällä. Ja onneksi olemme yleensä vihaisia vuorotellen ja pidämme toisiamme järjestyksessä.
Siitä huolimatta on myönnettävä, että ymmärrän nyt paremmin historian vankileirien tapahtumia. Ihan tavalliset ihmiset ovat muuttuneet hirviöiksi joutuessaan yhtäkkiä vartioimaan vankeja.
(...)
Paras tapa tehdä ihmisestä maahanmuuttokriittinen on laittaa se puuhastelemaan matujen kanssa.
Matukylpy kyllä vie mennessään maailmanparantamisen haaveet, ja palauttaa mieleen mikä tässä maailmassa on olennaista.
Raskainta on varmaan havahtua olleensa väärässä ja siitä huolimatta jatkaa itselleen valehtelua.
Ummistaa silmät ja korvat todellisuudelta sekä hokea itselleen "kaikki ulkomaalaiset on ihania, kaikki ulkomaalaiset on ihania, kaikki ulkomaalaiset on ihania, kaikki ulkomaalaiset on ihania..."
Euroopan läpi rämmittiin (turvallisten maiden läpi), jätettiin perheet, asunnot ja työpaikat, kun taikaseinän kutsu oli niin voimakas. Ja nyt vituttaa, kun ilmaista elämää ei myönnettykään, ja kostoksi paskotaan nurkkiin.
Aika kova työvoimapula saa tulla...
Haluamme pistää porukan kuriin, mutta onneksi joku aina pitää voimaannuttavan puheen palaverissa ja viidakkomeininki saa jatkua.
Samoja ilmiöitä voisi esiintyä armeijassa. Vuosi kymmenen muun äijän kanssa samassa huoneessa ja samoja ongelmia kohdataan. Armeijassa ne pidetään kurissa sillä, että siellä on säännöt, joita noudatetaan - halusi tai ei.
Myös nuo aikaisemmat kirjoitukset sopivat armeijaan: Sielläkin vieraannutaan päivänpolttavista tapahtumista ja kulttuuriuutisista ja kotona käydessä puheenaiheet koskevat vain inttiasioita ja kun kukaan ei tahdo enää kuunnella, niin lakataan puhumasta ja odotetaan vain takaisin kasarmille pääsyä, kun se on sen hetkinen elämä.
Suomessa näiden vokkityöläisten keskuudessa elää yli miljoona miestä, jotka ovat käyneet Suomessa varusmiespalveluksen. Kummasti vaan kasarmeilla ongelmien määrä on murto-osan murto-osa näistä vokkiympäristöistä. Ilmeisesti kukaan ei puhu voimaannuttavasti kantaupseerien palavereissa, vaan kaikki perustuu sääntöihin ja kuriin - ahdisti tai ei. Saman kurin vaatiminen olisi ilmeisesti liikaa keneltä tahansa muulta kuin suomalaismieheltä. Sodan traumat voisivat nousta mieleen tai jotain. Siksi on kohtuullisempaa traumatisoida vapaaehtoistyöntekijät ja siksi viidakko.
-i-
Quote from: ikuturso on 09.05.2017, 10:39:27
Suomessa näiden vokkityöläisten keskuudessa elää yli miljoona miestä, jotka ovat käyneet Suomessa varusmiespalveluksen. Kummasti vaan kasarmeilla ongelmien määrä on murto-osan murto-osa näistä vokkiympäristöistä. Ilmeisesti kukaan ei puhu voimaannuttavasti kantaupseerien palavereissa, vaan kaikki perustuu sääntöihin ja kuriin - ahdisti tai ei. Saman kurin vaatiminen olisi ilmeisesti liikaa keneltä tahansa muulta kuin suomalaismieheltä. Sodan traumat voisivat nousta mieleen tai jotain. Siksi on kohtuullisempaa traumatisoida vapaaehtoistyöntekijät ja siksi viidakko.
-i-
Jos tehdäänkin niin että heitetään kaikki VOK-naiset pihalle ja laitetaan tilalle reserviläisiä jotka on kutsuttu takaisin palvelukseen ja ovat näin ollen valtion listoilla. Esimerkiksi rauhanturvaajat ovat sotilasviranomaisia. Vuoden soppari ensi alkuun. Kyllä Suomessa varmasti riittäisi ressuja joilla olisi tahtoa ja kykyä laittaa paikat pyörimään. Ensi alkuun se luultavasti vaatisi sitä että kohteessa olisi nyrkkinä mellakkaosasto joka ottaisi luulot pois mutta loppua kohden säännöt varmasti uppoaisivat. Mutta eihän noita "ressukoita" voi niin kohdella.
Kunnon kuri ja fraasi "aina pääsee pois, kun lähtee pois" käyttöön. Aika nopeasti jäljelle jäisivät vain ne joilla on oikea hätä.
Tämä forumi on täynnä ehdotuksia joilla voitaisiin lisätä kotoutumista ja joilla seulottaisiin huono aines pois. Jo pelkästään vokien muuttaminen suljetuiksi laitoksiksi aitoineen ja viranomaisvalvojineen riittäisi aika pitkälle. Kaikki RHC, SPR sekä muut kukkahattutädit voivat sitten tehdä työtään jos sattuu saamaan turvapaikan. Eihän se toki olisi enää kovin hienoa kun ei ympärillä parveilisi niin paljon miehiä mutta ettehän te sitä henkilökohtaisen tai moraalisen säteilyn takia tee vai mitä :roll:
Quote from: Alaric on 03.05.2017, 18:03:30
Uusimmassa kirjoituksessaan hän kertoo siitä miten vok-ohjaajan työ vaikuttaa sosiaaliseen elämään. Vuorotyö tuo tietenkin omat haasteensa eikä aina ehdi nähdä edes omia lapsiaan, mutta hän kertoo myös muunlaisista vaikutuksista
Otsikon nähtyäni ajattelin heti, että työ vaikeuttaa sosiaalista elämää. Niimpä, voi muumi kun pitää tehdä töitä eikä voi vaan fantastisesti sosialisoida vokissa eläen >:( ;D
Quote from: Hohtava Mamma on 09.05.2017, 13:16:35
Ja tämä poikkeaisi paljon parjatusta Tornion laukkujenkanto-operaatiosta miten? ;)
Sorry, en malttanut.
Ehkä "vetovoimatekijät" olisivat vähän pienemmät puolin ja toisin, jos vokeissa olisi karvaisia äijiä sekä asiakkaana että henkilökuntana. Myös "kuormasta syömisen" mahdollisuus olisi pienempi, vaikka onhan noita haavistoja niin ressuissa kuin läpsyissäkin.
Evitskogin vokkiin oli pullahalaaja menossa tiskaamaan vapaaehtoisena aivan kuin aikuiset miehet eivät osaisi itse. Olisi se meininki tietysti eri kun heti ekasta aamusta aloitettaisiin heräämällä kello 6, pakollinen aamulenkki ja karvanaamat riviin pihalle. Jaan tehtävät ja siivousalueet sekä nimeän niiden vastuuhenkilöt...
Wise ass... Nostetaan kuri jonnekin muukalaislegioonan alokaskoulutuksen tasolle 70-luvulla. Tai kiinan vastaavan. Legioonassa se hieno puoli että kaikki koulutus on isäntämaan kielellä, joko opit tai itket ja opit. Pientä apukoulutusta saa kielen opiskeluun mutta kun kouluttaja AU tulee huutamaan naama punaisena, luultavasti haluaa tietää mitä tuli tehtyä.
Mutta jo aamuheräämiset, lenkit, itsetehtävät työt ja ruuat vähentäisivät jo aika paljon tänne haluavia. Varsinkin jos saatava käyttöraha olisi sidottu töihin. Teet töitä, saat vähän karkkirahaa, et tee niin kyynel.
Quote from: Pakkanen on 09.05.2017, 09:41:03
Raskainta on varmaan havahtua olleensa väärässä ja siitä huolimatta jatkaa itselleen valehtelua.
Ummistaa silmät ja korvat todellisuudelta sekä hokea itselleen "kaikki ulkomaalaiset on ihania, kaikki ulkomaalaiset on ihania, kaikki ulkomaalaiset on ihania, kaikki ulkomaalaiset on ihania..."
Kognitiivinen dissonanssi on psykologiassa hyvinkin tunnettu ilmiö.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiivinen_dissonanssi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiivinen_dissonanssi)
Kognitiivisen dissonanssin teorian on ensimmäisen kerran esittänyt psykologi Leon Festinger vuonna 1956 tarkkailtuaan intuition vastaisten uskomusten sitkeyttä UFO-tuomionpäivälahkon jäsenillä ja heidän lisääntynyttä käännytystyötään johtajan profetian osoittauduttua perättömäksi. Maailmanlopusta kertovasta perättömästä viestistä, jonka ulkoavaruuden oliot olivat lähettäneet keskiluokkaiselle kotirouvalle 1956, tuli täyttymätön toive, joka lisäsi kognitioiden välistä dissonanssia. Tämä sai useimmat improvisoidun lahkon jäsenet vähentämään dissonanssia ottamalla vastaan uuden profetian, jonka mukaan ulkoavaruuden oliot olivat säästäneet planeetan heille itselleen.Mokuprofetia taas ei lupaa maailmanloppua, vaan kaikkea kivaa (tai mikä nyt tyypillisen vasemmistoääliön mielestä on ihqua), ihan kuin kommunismi ennen vanhaan. Jatkuvat kokemukset täysin päinvastaisesta vain vahvistavat tosiuskovaisen vakaumusta ja ajavat heidät selittelemään unelman toistuvaa kompastelua ennennäkemättömillä älyllisillä kuperkeikoilla.
Psykologiaan kannattaa tutustua, vaikka sitten ihan pintapuolisestikin. Hyvin äkkiä huomaa, että koko punavihreä ideologia on lähinnä kokoelma toinen toistaan kummallisempia psykooseja ja muita mielenhäiriöitä.
Eilen julkaistiin jälleen uusi Bagdadista pohjoiseen -blogikirjoitus. Tällä kertaa keskitytään pohtimaan turvapaikanhakijoiden toimintaa psykologiselta kannalta. Asiaa pitäisi kirjoittajan mukaan tutkia, sillä saatamme tarvita sitä tietoa tulevaisuudessa, kun pakolaiskriisistä tulee uusi normaali.
"Tulevaisuutta varten olisi hyvä selvittää, mitä vastaanottokeskuksissa tapahtuu ihmisille ja mitkä ovat parhaat tavat turvata sekä ihmisen että yhteiskunnan hyvinvointi."
Koko juttu linkistä:
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/kaynnissa-ihmiskoe-vain-tutkijat-puuttuvat/?shared=149-448bbd18-500 (12.5.2017)
QuoteKäynnissä on ihmiskoe – vain tutkijat puuttuvat
Meitä varoitettiin etukäteen. Pidempään toiminnassa olleiden vastaanottokeskusten työntekijät kertoivat, että kun kolme kuukautta on kulunut, kuherruskuukausi päättyy ja tunnelma kiristyy. He kertoivat, että kun kielteisiä päätöksiä alkaa tulla, ilo kaikkoaa ja tuomioistuimen toisen kielteisen päätöksen jälkeen tulevat itsemurhayritykset. Juuri näin kävi.
Ahdistuksen lisääntymisen ilmeiset syyt on helppo ymmärtää: ikävä, huoli, uupumus, epätietoisuus tulevasta, traumat, kulttuurishokki, laitoselämä.
***
Tunnelman muuttumisen takana on luultavasti kuitenkin huomattavasti monimutkaisempia psyyken rakenteita, joiden tutkiminen saattaisi olla antoisaa ja hyödyllistä.
Miksi samat henkisen reagoinnin säännöt tuntuvat pitävän paikkansa kaikissa vokeissa vaikka ne ovat olosuhteiltaan ja toimintatavoiltaan hyvinkin erilaisia? Mitä ihmisen psyykelle tapahtuu, kun kaikki tuttu katoaa? Miksi asukkaiden hermot pettävät, vaikkei mitään ulkoista muutosta tapahdu?
Toisaalta: mistä johtuvat erot yksilöiden välillä? Miksi jotkut selviävät kielteisistä päätöksistä vain suremalla, kun toiset menettävät mielensä hallinnan kokonaan?
(...)
Vaikka Sivupolulla kaikki ovat turvassa ja elämä on oikeasti varsin siedettävää, asukkaamme valittavat, etteivät voi hengittää vastaanottokeskuksessa. He kaipaavat kovasti oikeutta syödä silloin kun haluavat ja sitä mitä haluavat. He tarvitsevat tilaa ja yksityisyyttä. He haluavat hiljaisuutta ja oikeuden meluta silloin, kun siltä tuntuu. He haluavat nukkua, kun nukuttaa ja valvoa, kun valvotuttaa. He haluavat liikkua ilmoittamatta siitä kenellekään.
He haluavat olla vapaita.
Vastaanottokeskukset ovat vääjäämättä laitoksia, mutta elämä niissä ei oikeasti ole kamalaa, jos vertaa sitä esimerkiksi vankilaan. Osa meidän ahdistuneista miehistämme on ollut kotimaassaan vankiloissa, joissa heitä on kidutettu ja he ovat pelänneet henkensä puolesta. Siitä huolimatta he nyt ahdistuvat paikassa, jonka olosuhteet ovat monin verroin irakilaisten vankiloiden oloja paremmat.
(...)
Jonakin päivänä ikävä, huoli ja laitoksen aiheuttama ahdistus saattaa kuitenkin painaa vaakakupissa enemmän kuin toive turvallisesta elämästä. Kaipuuseen liittyy syyllisyys omasta selviämisestä ja halu kuolla yhdessä läheisten kanssa.
Kun ajatus kotiinpaluusta kasvaa tarpeeksi suureksi, järjellä ei ole enää mitään vaikutusta päätöksenteossa. Silloin saattavat lähteä nekin, jotka tietävät kuolevansa.
Ahdistuneimpia ovat ne, joiden läheiset kärsivät heidän takiaan. Jos heidän paluunsa voisi saattaa koko suvun vaaraan, ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on itsemurha. Olen keskustellut ihmisten kanssa, joiden perhe on pyytänyt heitä tappamaan itsensä, jotta suvun vainoaminen päättyisi.
(...)
Turvapaikanhakijoiden elämää ja selviämistä tulisi kuitenkin tutkia ennen kaikkea siksi, että saatamme tarvita tietoa tulevaisuudessa entistä useammin. Pakolaistulva saattaa hyvinkin muuttua normaaliksi, sillä ilmastonmuutos aiheuttaa nälkää ja nälkä konflikteja ja sekä nälkä että konfliktit uutta pakolaisuutta. Epänormaali saattaa valitettavasti muuttua normaaliksi.
Tulevaisuutta varten olisi hyvä selvittää, mitä vastaanottokeskuksissa tapahtuu ihmisille ja mitkä ovat parhaat tavat turvata sekä ihmisen että yhteiskunnan hyvinvointi.
(...)
Kysymykset eivät edes ole kovin vaikeita: Miten vastaanottokeskuksen sijainti vaikuttaa kotoutumiseen? Millainen korrelaatio on vapaaehtoistoiminnan määrällä ja tulevalla hyvinvoinnilla? Ovatko sekä perheitä että nuoria miehiä majoittavat yksiköt parempia vai huonompia kotoutumisen kannalta kuin vain miehiä tai vain perheitä majoittavat yksiköt? Kotoudutaanko paremmin maalla vai kaupungeissa? Miten pitkä vastaanottokeskuksessa vietetty aika on optimaalisin kotoutumisen kannalta? Mikä määrä apua auttaa eniten? Millaisissa laitoksissa laitostutaan ja millaisin toimin laitostuminen ja passivoituminen ehkäistään?
Kerättävää dataa ei koskaan ole ollut niin paljon kuin nyt, kerääjät vain puuttuvat. Ainakaan Sivupolulla ei vielä ole näkynyt ensimmäistäkään tutkijaa. Toivottavasti heitä on jossakin muualla.
Muutaman vuoden kun katselee miten maailma konkreettisesti tulee kylään, ja ottaa sen painolastin harteilleen, voi sitten kiertää korkin auki ja juoda perheen pois ympäriltä häiritsemästä. Mutta aina voi lohduttautua sillä, että jumala antaa vain sen verran mitä ihminen jaksaa kantaa. Meitä on moneen junaan; toiset ovat huolettomia ja toiset murehtivat sitten kahden edestä.
Quote from: Alaric on 13.05.2017, 20:51:22
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/kaynnissa-ihmiskoe-vain-tutkijat-puuttuvat/?shared=149-448bbd18-500 (12.5.2017)
Jos heidän paluunsa voisi saattaa koko suvun vaaraan, ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on itsemurha. Olen keskustellut ihmisten kanssa, joiden perhe on pyytänyt heitä tappamaan itsensä, jotta suvun vainoaminen päättyisi.
Vaihtoehtoinen tulkinta. Jos heidän paluunsa saa aikaan sen, että suvun ankkuria varten keräämät ja ihmissalakuljettajille maksamat rahat menetetään ja matkaan lähetetty ilmaisen elämän varmistava joutomies, josta muutenkin piti päästä eroon palaa takaisin, niin eräs mieleen tuleva vaihtoehto on helposti
että suku tappaa ... niin mikä? Ilmiö on sama, kun niiden pörssikeinottelijoiden kohdalla, jotka hyppäsivät pilvenpiirtäjien ikkunoista alas, kun New Yorkin pörssi romahti suuren laman aikana. Pitäisikö niistä valinnoista syyttää muita tahoja?
Quote from: akez on 13.05.2017, 21:31:09
Quote from: Alaric on 13.05.2017, 20:51:22
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/kaynnissa-ihmiskoe-vain-tutkijat-puuttuvat/?shared=149-448bbd18-500 (12.5.2017)
Jos heidän paluunsa voisi saattaa koko suvun vaaraan, ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on itsemurha. Olen keskustellut ihmisten kanssa, joiden perhe on pyytänyt heitä tappamaan itsensä, jotta suvun vainoaminen päättyisi.
Ilmiö on sama, kun niiden pörssikeinottelijoiden kohdalla, jotka hyppäsivät pilvenpiirtäjien ikkunoista alas, kun New Yorkin pörssi romahti suuren laman aikana. Pitäisikö niistä valinnoista syyttää muita tahoja?
Hieman OT, mutta tein aikoinaan esitelmän vuoden 1929 pörssiromahduksesta, ja silloin kävi ilmi (https://www.washingtonpost.com/archive/opinions/1987/10/25/the-jumpers-of-29/17defff9-f725-43b7-831b-7924ac0a1363/?utm_term=.e9639e52e06f), että ikkunoista hyppivät sijoittajat ovatkin vain sen aikainen urbaanilegenda.
^ Voi hyvinkin olla niin. Esimerkki kuvasi vain tilannetta. Sen sijaan tuo esittämäni vaihtoehtoinen tulkinta ei ole urbaanilegendaa, vaan perustui erään kehitysmaalaisen kuvaukseen tilanteesta, jossa suvun kaikki rahat on satsattu yhden henkilön saamiseksi lihapatojen ääreen jatkoa ajatellen. Jostakin tämän foorumin sivuilta sekin löytyy, mutta linkkiä ei ole antaa.
EDIT lisäys
H.Juurakko selittää, miksi tämäkin sattumus Englannin Mansessa oli ihan meidän oma vikamme. Jos joku ei jaksa kahlata koko tekstiä tai edes tätä lainausta osasta siitä, niin lyhyesti - syyt islamistien terroritekoihin ovat:
"Viha. Paha olo. Huono kohtelu. Rasismi. Köyhyys. Voimattomuus kaiken pahan edessä." Tuo rimpsu toistuu pitkin kirjoitusta. Syy ei siis ole islamissa (olisitteko voineet arvata tätä), vaan syyllisiä ovat
rasismi ja köyhyys, mutta erityisesti tietysti
rasismi. Muistakaa seuraavalla kerralla.
QuoteManchesterin virus leviää kaikkialle ( 23.5.2017 16:31 )
Taas kuolleita, tällä kertaa lapsia ja nuoria.
[...]
Tätä kirjoittaessani emme vielä tiedä, kuka on iskun takana. Isis on jälleen kerran ensimmäinen epäilty, mutta monissa aikaisemmissa tapauksissa tuo epämääräinen järjestö ei ole suunnitellut iskuja. Se on ollut vain inspiraation lähde.
Isisin voima ei ole siinä, että se soluttautuu yhteiskuntiin vaan siinä, että se soluttautuu ihmismieliin. Se on kuin kapseloitunut virus, joka aktivoituu tietyissä olosuhteissa, ja seuraukset ovat kamalia.
Mikä saa ihmisen räjäyttämään itsensä ja samalla kymmeniä muita? Viha. Paha olo. Huono kohtelu. Rasismi. Köyhyys. Voimattomuus kaiken pahan edessä. Halu saada äänensä kuuluviin edes kerran. Oikeutettua kostoa ja paratiisia lupaava isis-virus tarttuu helposti, kun olosuhteet tai kanssaihmiset laskevat mielen vastustuskykyä.
[...]
Ahdistus leviää kaikkialle, myös Suomeen. Meidän kulttuuriseen keinovalikoimaamme eivät pommi-iskut kuulu, eivätkä uskontoa väärin tulkitsevat valeoppineet lupaa meille paratiisia marttyyrikuoleman palkkana. Sen sijaan keinovalikoimaamme kuuluvat vihamieleiset someviestit, rasistinen ja uhkaava huutelu, pelottelu ja pahoinpitely.
Meidän yhteiskuntamme keinovalikoimiin kuuluu perheenyhdistämisten vaikeuttaminen, kiristyneet turvapaikkakriteerit, säätelyn ja valvonnan lisääminen, laillisten työmahdollisuuksien poistaminen. Siihen kuuluu myös heikko puuttuminen ihmiskauppaan ja ulkomaalaisiin kohdistuvaan väkivaltaan.
Työnantajien keinot reagoida pahaan ovat syrjintä työnhaussa ja palvelualoilla jopa väärän väristen asiakkaiden syrjintä.
Ja mitä tästä sitten seuraa? Vihaa. Pahaa oloa. Huonoa kohtelua. Rasismia. Köyhyyttä. Voimattomuutta kaiken pahan edessä. Halua saada äänensä kuuluviin edes kerran. Virus leviää vähitellen kaikkialle.
[...]
Toimimme yhteiskuntana julmasti, epäoikeudenmukaisesti ja valheellisesti. Vetoamme siihen, että noudatamme lakia, mutta suljemme silmämme siltä, että muutimme lakia pikavauhtia ja toisin kuin yleensä, sovelsimme sitä takautuvasti. Haluamme varmistaa, ettei kukaan täyspäinen halua tulla juuri Suomeen.
[...]
Teemme niin, koska katsomme sen oikeudeksemme. Teemme niin, koska pelkäämme. Teemme niin, koska emme yhtään ajattele, mitä siitä seuraa: lisää vihaa, lisää pahaa oloa, lisää rasismia, lisää voimattomuutta kaiken pahan edessä.
koko blogi: https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/manchesterin-virus-leviaa-kaikkialle/?shared=168-c2d5a1ec-999
H. Juurakko on pihalla kuin kahden negan matu vokista. Voimia hänelle ja toivottavasti joku läheinen tekee pian intervention, ja tuo hänet takaisin normaalien elävien piiriin.
Ja porukka räjäyttelee toisiaan myös Lähi-idässä, koska perheenyhdistämisten vaikeuttaminen, kiristyneet turvapaikkakriteerit, säätelyn ja valvonnan lisääminen, laillisten työmahdollisuuksien poistaminen.
H. Juurakon kirjoitus vahvasti todistaa sen, että turvapaikanantomenetelmä on täysin toimimaton menetelmä Lähi-idän ongelmien ratkaisemiseksi. Räjäyttelyt jatkuvat ja paha olo ja palaset leviävät vain laajemmalle tällä pallollamme.
Hämmästyn joka kerta, miten näille pullahalaajille tulee jatkuvasti yllätyksenä se, että itsenäiset valtiot suojaavat paitsi väestöään, myös rajojaan ja kutsumattomat elintasovieraat eivät ole minnekään erityisen tervetulleita.
Lisäksi jaksan lapsenuskoisena vieläkin hämmästellä, miten nämä wippajei-mammat uskovat ihan kaikki tarinat, mitä heille vokeissa soperrellaan.
Olen kai tuomittu ihmettelemään loppuikäni.
Jos terroristi sattuu olemaan esim. uusnatsi (tosin sellaisten terrori-iskut ovat aika harvassa), niin silloin syytä etsitään vain ja ainoastaan ideologiasta.
Islamilaisen terrorismin kohdalla ideologialla ei sen sijaan voi olla minkäänlaista roolia selittävänä tekijänä. Kaikki muu kyllä kelpaa, alkaen vaikka vokin ankeista ikkunaverhoista ja rasistien vihaisista Facebook-päivityksistä.
Sama terroristeja ymmärtävä ja uhreja syyllistävä suhtautumistapa toistuu joka ikisen iskun jälkeen.
Tällä kertaa H. Juurakon hampaissa on Halla-ahon ja Terhon väläyttelemä ajatus turhapaikanhakijoiden säilöönottokeskuksista.
"Pelkään, että pakolaiskriisin ratkaisumallit kostautuvat myöhemmin. Pelkään, että olemme kylvämässä kiihkeään, terrorismiin taipuvaiseen, sekasortoiseen ja arvaamattomaan maailmankolkkaan syvää kaunaa Eurooppaa ja eurooppalaisia kohtaan."Säilöönottokeskuksissa piilee kirjoittajan mukaan niiden epäinhimillisyyden lisäksi toinenkin vaara: uskonto. Jo nyt kuulemma vokissa porukka torjuu tylsistymistä ja turhautumista tukeutumalla aiempaa enemmän islamiin.
Tästä kaikesta kirjoittajan johtopäätös on, että Halla-ahon ja Terhon ajatukset ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle. Aika rasistista vihjailua siitä, että islam aiheuttaisi muka jotain turvallisuusuhkia :flowerhat:
Mitäs hemmetin väliä sillä on, vaikka musut pyllistelisivät säilöönottokeskuksissa entistä enemmän, kun niitä ei kuitenkaan päästettäisi sieltä ihmisten ilmoille posahtelemaan eikä karkotuksen jälkeen enää maahan?
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/halla-ahon-ja-terhon-ajatukset-uhkaavat-kansallista-turvallisuutta/?shared=175-e8e54b79-500 (2.6.2017)
QuoteHalla-ahon ja Terhon ajatukset uhkaavat kansallista turvallisuutta
Kuulin taannoin, että jotkut Sivupolun asukkaista vihaavat ihan kaikkia Sivupolun työntekijöitä.
Ensimmäinen reaktioni oli hämmästys: Miksi ihmeessä he vihaavat meitä? Mehän ihan oikeasti teemme koko päivän töitä auttaaksemme näitä ihmisiä. Hankimme heille vaatteita, järjestämme heille ruoan, kuljetamme heitä lääkäriin, järjestämme opetusta ja juhlia ja kuuntelemme heidän murheitaan.
Kun asiaa tarkemmin ajattelee, me olemme myös ne, jotka käskevät heitä noudattamaan laitoksen hiljaisuutta, kiellämme heitä nauttimasta alkoholia, kieltäydymme viemästä heitä kauppoihin, kun bussit eivät kulje, emme anna heille lisää vaatteita, koska säästämme niitä tulevia asukkaita varten, kerromme, että ihmisten on tyydyttävä siihen ruokaan, jota he meiltä saavat ja toteamme, että ambulanssia ei kannata tilata perjantai-iltana, vaikka pääkipu onkin kova.
Vaikka yritämme kieltää ja käskeä ystävällisesti, kiellämme ja käskemme siitä huolimatta.
(...)
Millaiset välimme olisivat, jos herrojen Halla-aho ja Terho ajatukset tiukemmasta säilöönotosta toteutettaisiin?
Puheenjohtajaehdokkaiden mielestä Unkarin malli on mainio, ja se pitäisi ottaa käyttöön myös Suomessa. He haluaisivat perustaa Suomeenkin säilöönottokeskuksia, joissa valvonta on tiukkaa ja elämä hyvin rajoitettua.
Terho ja Halla-aho puhuvat jatkuvasti turvapaikanhakijoista joukkona. Jos he perehtyisivät tärkeänä pitämäänsä asiaan vähän paremmin, he saattaisivat havaita, että turvapaikanhakijat eivät ole joukko vaan ryhmä ihmisiä. Ja ihmiset käyttäytyvät inhimillisesti.
(...)
Pelkään, että pakolaiskriisin ratkaisumallit kostautuvat myöhemmin. Pelkään, että olemme kylvämässä kiihkeään, terrorismiin taipuvaiseen, sekasortoiseen ja arvaamattomaan maailmankolkkaan syvää kaunaa Eurooppaa ja eurooppalaisia kohtaan.
Säilöönottokeskuksissa piilee niiden epäinhimillisyyden lisäksi toinenkin vaara.
Kun ihmisen elämä kutistetaan ja toimintaa rajoitetaan, aivot etsivät jotakin muuta tekemistä. Kun ei ole mitään muuta tekemistä, ajatukset kääntyvät uskontoon. Kun yhteiskunnallisiin rakenteisiin voi luottaa, ainoa, johon voi turvata, on Allah.
Olen katsellut, kuinka Sivupolulla tylsyyttä ja turvattomuutta torjutaan uskonnolla. Uskonnollisuus on sekä lisääntynyt että muuttunut. Aiemmin hyvin maallistuneet ihmiset ovat ryhtyneet rukoilemaan ja aiemmin uskonnolliset ihmiset ovat ryhtyneet tuomitsemaan.
Yritämme aktivoida, integroida, kotouttaa, työllistää ja lohduttaa. Nyt Halla-aho ja Terho toivovat, että ryhtyisimme vain valvomaan ja pitämään säilössä. He haluaisivat, että ihmisillä olisi niin ikävä, etteivät he voisi tehdä mitään muuta kuin lukea Koraania ja olla katkeria.
Väitän, että Halla-ahon ja Terhon ajatukset ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle. Ympäri Eurooppaa pyöritetään jo nyt radikalisoitumistehtaita, joiden tuotteet lähetään paluupostissa takaisin romahtaneisiin yhteiskuntiin. Vastuuttomat populistipoliitikot haluavat nyt näitä tehtaita myös Suomeen.
Huolestuttavaa on, että perussuomalaisten pelkoihin perustuvat ajatukset ovat tarttuneet muihinkin poliitikkoihin. Idea siitä, että olot täällä olisivat niin huonot, ettei kukaan halua tänne, tuntuu houkuttelevan sekä kokoomuksen että keskustan ministereitä.
En protestoi sitä ajatusta vastaan, että meidän on mahdotonta päästää tänne kaikkia potentiaalisia tulijoita. Emme voi kuitenkaan kohdella yhtä ihmistä huonosti pelotellaksemme tuhatta. Se ei kuulu demokraattiseen järjestelmäämme eikä länsimaisiin arvoihimme.
Moraali ja ihmisarvot ovat kuitenkin vain yksi syy toimia humaanisti. Oma turvallisuutemme on toinen.
Voimme sulkea kyllä rajojamme, mutta suojellaksemme Eurooppaa tulevien terroristien sukupolvilta, meidän on kohdeltava jo täällä olevia turvapaikanhakijoita kunnioittavasti ja inhimillisesti. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta täällä turhaan vietetty aika olisi mahdollisimman lyhyt.
Ja ennen kaikkea meidän on pidettävä huolta siitä, että tehdyt päätökset ovat oikeudenmukaisia ja perustelut rehellisiä.
Aavikolle tukeutumaan siitä. Kyllä lääniä riittää.
Quote from: KJ on 13.05.2017, 22:06:09
Hieman OT, mutta tein aikoinaan esitelmän vuoden 1929 pörssiromahduksesta, ja silloin kävi ilmi (https://www.washingtonpost.com/archive/opinions/1987/10/25/the-jumpers-of-29/17defff9-f725-43b7-831b-7924ac0a1363/?utm_term=.e9639e52e06f), että ikkunoista hyppivät sijoittajat ovatkin vain sen aikainen urbaanilegenda.
Niin ovat lukuisat itsemurhatkin VOK:sissa.
Huhhuijakkata, mitähän sitä sanoisi tuosta SK:een bloggailevan vokkiohjaajan kokemuksista...? Ainoa johon voi turvata on Allah? Ja sitten naturligtvis nyt Halla-aho ja Terho toivovat, että ryhtyisimme vain valvomaan ja pitämään säilössä. He haluaisivat, että ihmisillä olisi niin ikävä, etteivät he voisi tehdä mitään muuta kuin lukea Koraania ja olla katkeria.
Eli jos tulevaisuudessa Suomenniemellä pommit paukkuvat, se on ihan Terhon ja Halla-ahon syytä, koska heidän retoriikkansa (?) pakottaa turvapaikanhakijat sellaisiin toimiin, niinkö? Öööhh. Ja sitten radikalisoitumistehtaat joita pyöritetään ympäri Eurooppaa. Kuka niitä pyörittää? Terho ja Halla-aho lakeijoidensa kanssa vai? Mitvit, mikä halvattu edes on radikalisoitumistehdas?
Pitääkö nöyristellä ja miellyttää näitä kulkumiehiä, jotta he eivät radikalisoidu? Niin minä luen rivien välistä.
Miksi uskonnon vaikutus ei radikalisoi kotinsa vankina olevia kantasuomalaisia vanhuksia? Turha maalailla Halla-ahon ja Terho olevan mörköjä. Hallituksessa istuu isompi sakki mörköjä tekemässä epäinhimillisiä päätöksiä koskien vanhuksia ryhmänä ottamatta huomioon, että he ovat yksilöitä. Samoin kohdellaan kantasuomalaisia sairaita, vammaisia ja työttömiä. Jokainen on yksilö. Vai odotammeko, että radikalisoituminen tapahtuu kantasuomalaisten keskuudessa?
Miksi nämä kulkujätkät tulevat tänne katkeroitumaan ja vihaamaan Eurooppaa?? Siksikö tulijoille pitää tarjota kaikki mahdollinen, että katkeruutta ja vihaa ei synny? Kerrassaan älytön ajatus mielistellä pyytämättä maahantullutta sakkia vain siksi, että tulijat pysyisivät rauhallisina :facepalm:
Blogin pitäjä on näköjään isäntänsä löytänyt.
Nöyränä pitää olla ja miellyttää, ettei isäntä suutu ja tapa.
Dhimmiksi tuntuu olevan kova tarve päästä, muuttaisi johonkin paskastaniaan harrastamaan kumartelua.
QuoteMeidän on tehtävä kaikkemme, jotta täällä turhaan vietetty aika olisi mahdollisimman lyhyt.
Tälle annan vilpittömän kannatukseni! Asiallisella rajavalvonnalla tuo aika lienee mahdollista painaa jopa nollaan?
Quote from: Impi Waara on 02.06.2017, 23:26:48
Pitääkö nöyristellä ja miellyttää näitä kulkumiehiä, jotta he eivät radikalisoidu...
Nöyristely juuri saa ne radikalisoitumaan. Tätä ei vain suostuta ymmärtämään. Tulevat kulttuurista, jossa vahva alistaa heikon ja sillä siisti. Ovat oppineet kotona olemaan ihmisiksi vain, jos joku pakottaa. Nyt käsittävät hyvän, sivistyneen käytöksen väärin.
Kantaväestö ympäri eurooppaa alkaa koko ajan radikalisoitumaan. Sivistys on aina ihmisessä vain pintaa. Sisältä löytyy se sama vanha apina, joka siellä on ollut miljoona vuotta. Jos poliitikot eivät löydä järkeään ajoissa, asiat alkavat näyttämään kohta ikäviltä.
Minua kiinnostaisi tietää, kuka oli se idiootti, jonka suusta kuultiin ensimmäiseksi ajatus siitä, että maamme olisi koko maailman yhteinen. Kävisin kysymässä, että mikä tauti se vaivaa.
Quote from: Impi Waara on 02.06.2017, 23:26:48
Pitääkö nöyristellä ja miellyttää näitä kulkumiehiä, jotta he eivät radikalisoidu? Niin minä luen rivien välistä.
Eikös tämä Manchester pommittaja ollut jo toisen polven "brittejä" joten siirtyykö VOK kauhut sukupolvelta toiselle? Kokiko tämän terroristin isä edes elämää missään VOK:ssa?
Ehkä voisi ajatella toisinpäin että pitämällä kunnon kuria (säännöt ja lait) edesautetaan sopeutumaan sääntöihin ja lakeihin pohjautuvaan Suomeen.
QuoteMikä saa ihmisen räjäyttämään itsensä ja samalla kymmeniä muita? Viha. Paha olo. Huono kohtelu. Rasismi. Köyhyys. Voimattomuus kaiken pahan edessä. Halu saada äänensä kuuluviin edes kerran. Oikeutettua kostoa ja paratiisia lupaava isis-virus tarttuu helposti, kun olosuhteet tai kanssaihmiset laskevat mielen vastustuskykyä.
Tuntuu surrealistiselta lukea tällaista teoreettista roskaa. Asuin kahden korttelin päässä tuosta terosta Manchesterissa silloin kun hän syntyi.
Se on keskiluokkainen asuinalue. Kolme kilometriä ydinkeskustaan. Ei yhtään kerrostaloa. Vanhoja klassisia 2-kerroksisia brittitaloja. Maitopullot jaettiin vielä tuolloin aamuisin ovelle. Samoilta hoodeilta siitä läheltä ovat myös Liam ja Noel Gallagher.
Quote from: uffomies on 03.06.2017, 08:06:04
Quote from: Impi Waara on 02.06.2017, 23:26:48
Pitääkö nöyristellä ja miellyttää näitä kulkumiehiä, jotta he eivät radikalisoidu? Niin minä luen rivien välistä.
Eikös tämä Manchester pommittaja ollut jo toisen polven "brittejä" joten siirtyykö VOK kauhut sukupolvelta toiselle? Kokiko tämän terroristin isä edes elämää missään VOK:ssa?
Ehkä voisi ajatella toisinpäin että pitämällä kunnon kuria (säännöt ja lait) edesautetaan sopeutumaan sääntöihin ja lakeihin pohjautuvaan Suomeen.
Briteillä ovat omiaan tulijat suureksi osaksi, Suomella ei siirtomaita ole ollut.
Kannattaisi ajatella niin että kaikki ovat Suomeen tervetulleita ketkä Suomen siirtomaissa ovat joutuneet suomalaisten sorron kohteeksi.
Blogilainauksesta:
Quote
Terho ja Halla-aho puhuvat jatkuvasti turvapaikanhakijoista joukkona. Jos he perehtyisivät tärkeänä pitämäänsä asiaan vähän paremmin, he saattaisivat havaita, että turvapaikanhakijat eivät ole joukko vaan ryhmä ihmisiä. Ja ihmiset käyttäytyvät inhimillisesti.
Jos on sata ihmistä joista yksi raiskaa ja toinen ryöstää, niin on hyvä syy pitää koko joukko poissa.
Sillä se yksi ehtii raiskata viisikymmentä ja se toinen ehtii ryöstää viisikymmentä.
Olisi siten sama kuin että jokainen tekisi jommankumman kerran.
Nämä eivät ole suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia asioita nämä.
Harvempi on tullut suomalaisen raiskaamaksi tai ryöstämäksi. Se että joku on tullut, ei tarkoita sitä että yleistä olisi, näitten suvakkien -han argumentti toimii niin että yksi suomalainen ollut sitä ja tätä, niinpä otetaan juurikin sitä ja tätä tekeviä tänne koska -han.
Quote from: Saturnalia on 03.06.2017, 08:23:57
QuoteMikä saa ihmisen räjäyttämään itsensä ja samalla kymmeniä muita? Viha. Paha olo. Huono kohtelu. Rasismi. Köyhyys. Voimattomuus kaiken pahan edessä. Halu saada äänensä kuuluviin edes kerran. Oikeutettua kostoa ja paratiisia lupaava isis-virus tarttuu helposti, kun olosuhteet tai kanssaihmiset laskevat mielen vastustuskykyä.
Tuntuu surrealistiselta lukea tällaista teoreettista roskaa. Asuin kahden korttelin päässä tuosta terosta Manchesterissa silloin kun hän syntyi.
Se on keskiluokkainen asuinalue. Kolme kilometriä ydinkeskustaan. Ei yhtään kerrostaloa. Vanhoja klassisia 2-kerroksisia brittitaloja. Maitopullot jaettiin vielä tuolloin aamuisin ovelle. Samoilta hoodeilta siitä läheltä ovat myös Liam ja Noel Gallagher.
Olivatko tulosi millaiset? Eihän se tarkoita, että asuu pientalossa, että ei voisi olla köyhä - paitsi Suomessa jossa muutenkin elintaso alhainen, ei ihan neukkulatasoa mutta siihen suuntaan. Ihan yleistä länsimaissa asua omakotitaloissa vaikka soppala maksaisi vuokrat. (Tuo ao. kaupunki ei sinänsä tuttu mulle, vaikka käynyt olen töitten, hyvin pienipalkkaisten sellaisten, puolesta.)
Dhimmitys pitäisi ehdottomasti saada tautiluokitusten piiriin, jotta sitä voitaisiin hoitaa asianmukaisesti.
Pullahalaaja huolestui. Wippajei.
Quote from: Saturnalia on 03.06.2017, 08:23:57
Se on keskiluokkainen asuinalue. Kolme kilometriä ydinkeskustaan. Ei yhtään kerrostaloa. Vanhoja klassisia 2-kerroksisia brittitaloja. Maitopullot jaettiin vielä tuolloin aamuisin ovelle. Samoilta hoodeilta siitä läheltä ovat myös Liam ja Noel Gallagher.
Eikö tuon pommittajan äiti ollut ydinfyysikko (en tiedä oliko töissä), ellen väärin muista? Muistaakseni isäkin töissä.
Manchester jihadi 'spoke to his nuclear scientist mother, 50, on the phone just before his deadly attack'
http://www.dailymail.co.uk/news/article-4539574/Mother-Manchester-bomber-nuclear-scientist.html
Voi perse, kun nämä kyökkipsykologit avaisivat aiheesta edes jonkun kirjan ajalta, jolloin sosiologia ei ollut turhanpäiväistä ideologista tuubaa, he saattaisivat ymmärtää ihmistä vähän paremmin.
Minä voin pahoin, tunnen oloni voimattomaksi ja vihaiseksi joka kerta kun joku peukutuksesta rohkaistunut älykääpiö alkaa pohtimaan miksi ihminen toimii, kuten toimii.
Tämä oli ihan paras:
Quote
Terho ja Halla-aho puhuvat jatkuvasti turvapaikanhakijoista joukkona. Jos he perehtyisivät tärkeänä pitämäänsä asiaan vähän paremmin, he saattaisivat havaita, että turvapaikanhakijat eivät ole joukko vaan ryhmä ihmisiä. Ja ihmiset käyttäytyvät inhimillisesti.
... vähän niin kuin hitlerstalinmaotsetungit ja koko joukko -stanioiden diktaattoreita jne... ?
Surkea unissakulkija!
Vok-ohjaaja puolustelee uudessa kirjoituksessaan hädänalaisten ja vainoa paenneiden ruokaprotesteja.
Tämä henkilö siis ilmeisen tosissaan rinnastaa suomalaiset kouluruoasta valittavat lapset ja viimeisillä voimillaan Suomeen turvaan päässeet henkilöt.
"Käsittääkseni on melko yleistä, että lapset haukkuvat lahjaksi saatua ja verovaroin maksettua kouluruokaa? Vai onko joku, joka ei olisi lukenut tai kuullut kumiperunoista? Ja eikös joku taannoin vaatinut päiväkoteihin luomuruokaa ja voita margariinin tilalle? Herättikö vanhempien valitus pahennusta julkisuudessa?""Moni suomalainen ajattelee, ettei armopaloja sovi kritisoida. Kerjäläisen on ymmärrettävä olla nöyrä. Mutta jos kuvittelee itsensä edes hetkeksi turvapaikanhakijana asemaan, voi ehkä ymmärtää, miksi juuri ruoasta valitetaan.
Ruoka on ihmiselle emotionaalisesti hyvin tärkeä asia. Tutusta ruoasta tulee turvallinen olo ja hyvä mieli.""Valittaminen ja protestoiminen on merkki siitä, että asukkaamme ovat vielä henkisesti vahvoja. Olen huomannut, että ruoasta valitetaan päivä päivältä vähemmän. Tämä ei johdu pelkästä uusiin makuihin tottumisesta vaan uupumisesta ja toivon hiipumisesta."https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/kiittamattomat-loiset-kehtaavat-viela-valittaa-ruoasta/?shared=230-a1f79a4f-500 (13.7.2017)
QuoteKiittämättömät loiset kehtaavat vielä valittaa ruoasta
Ruoka herättää tunteita vastaanottokeskuksissa, mutta onneksi nykyään jo vähän vähemmän. Vielä puolitoista vuotta sitten media kertoi usein vastaanottokeskusten ruokalakoista ja mielenosoituksista. Tulijat valittivat ruoan laatua ja kieltäytyivät syömästä omituista suomalaista laitosruokaa.
Uutiset herättivät kiukkuisen keskustelun. Suomalaiset loukkaantuivat, kun lahjaksi annettua ruokaa arvosteltiin. Pakolaisia pidettiin myös sivistymättöminä, kun he eivät osanneet noudattaa suomalaisia tapoja. Moni väitti, että Suomessa ruokaa ei sovi arvostella. Ruoka on kuulemma pyhää meille.
Se oli kyllä minulle uutinen.
***
Käsittääkseni on melko yleistä, että lapset haukkuvat lahjaksi saatua ja verovaroin maksettua kouluruokaa? Vai onko joku, joka ei olisi lukenut tai kuullut kumiperunoista? Ja eikös joku taannoin vaatinut päiväkoteihin luomuruokaa ja voita margariinin tilalle? Herättikö vanhempien valitus pahennusta julkisuudessa?
Entä sairaalaruoka? Kaikki tietävät, että se on joskus aika kamalaa. Kuinka moni meistä ärähtää sairaalassa makaavalle sukulaiselle, että tämän pitäisi olla kiitollinen siitä mauttomasta pöperöstä, jota kunta hyväntahtoisesti hänelle tarjoaa?
Tai työpaikkalounaat? On olemassa konsultteja, jotka työkseen selvittelevät, mikä työpaikkaruoassa oikein kiusaa ihmisiä ja mitä työnantaja voisi asialle tehdä.
Jos olemme rehellisiä, on tunnustettava, että me suomalaiset valitamme ruoasta ihan yhtä paljon kuin muutkin, eikä ruoka ole pyhää kuin myyttisissä kertomuksissa – jos niissäkään.
***
Tänään uutiset ruokalakoista ovat muuttuneet harvinaisemmiksi, eivätkä ne enää herätä niin rajuja tunteita suomalaisissakaan. Ylen uutisointi Inkeroisten vastaanottokeskuksen ruokalakosta ja edelleen jatkuvasta tyytymättömyydestä ei enää tunnu kiinnostavan entiseen tapaan.
Uutisen innoittamana yksi tuttavani sentään tarttui aisaan. Hän halusi kuulla, "valittavatko ne ihan oikeasti siellä ruoasta ja onko se vakavakin ongelma".
Nykyisin ruokailumme sujuu melko hyvin, mutta oli aika, kun meilläkin lakkoiltiin ja osoitettiin mieltä. Lehtien palstoille emme ihan yltäneet, mutta tunnelma Sivupolulla oli pari kuukautta tavallista kireämpi.
***
Asukkaamme halusivat valmistaa itse ruokansa. Siihen oli monta hyvää syytä.
Ensinnäkin keittiömme valmistama ruoka oli kamalaa. Lakkasin itse syömästä sitä kauan ennen kuin pakolaiset ryhtyivät levottomiksi. Vanhojen vihannesten lisäksi se sisälsi välillä hiuksia, muovinpalasia ja vähän turhan elävää proteiinia.
Asukkaat olisivat halunneet valmistaa itse sellaista ruokaa, johon he olivat tottuneet. He olisivat myös toivoneet, että ruokaan olisi käytetty hieman tuoreempia ja parempilaatuisia aineksia.
Erityisen vaikea tilanne on lapsiperheille. Osa lapsista ihan oikeasti kieltäytyy syömästä tarjottua ruokaa. Kun omaa ei saa tehdä, lapset laihtuvat. Sen jälkeen neuvolan terveydenhoitaja kiinnittää asiaan huomiota ja kertoo asiasta keskuksen sosiaalityöntekijälle, joka puolestaan ottaa perheen puhutteluun ja kertoo huostaanoton mahdollisuudesta.
***
Ruoan laadun lisäksi ruoka-ajat herättivät tyytymättömyyttä. Ne olivat suomalaisten työehtosopimusten sanelemia, eivätkä ottaneet huomioon pakolaiskeskuksen arkea. Asukkaamme olisivat halunneet syödä oman kulttuurinsa sanelemiin aikoihin.
Laitoksessa syödään laitosruokaa siihen aikaan, jolloin laitos suvaitsee sitä tarjota. Kun olen ollut matkalla Välimeren rannoilla, olen nauttinut kovasti siitä, että ihmiset kokoontuvat syömään iltaisin. Kenelläkään ei ole nälkä iltapäivällä, mutta kello kymmeneltä ravintolat täyttyvät ja ihmiset kohtaavat toisensa ruoan ääressä. Näin ihmiset ovat eläneet vuosituhansia siellä, mistä asukkaamme tulevat.
Sitten he saapuvat kylmään pohjolaan, jossa heille sanotaan, että "ei, ette voi laittaa ruokaanne itse" ja että "ei, Suomessa ei syödä iltaisin, koska silloin on pimeää". Vaadimme tulijoita tottumaan suomalaiseen elämänmenoon heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Sitä kutsutaan kauniisti kotouttamiseksi, mutta oikeasti se on vallankäyttöä.
***
Kolmanneksi ruokapalveluvokeissa kuukausiraha oli oleellisesti pienempi kuin niissä keskuksissa, joissa asukkaat laittoivat itse ruokansa. Kun ruokaostoksia tehtiin järkevästi ja yhdessä, asukkaille jäi kuukausirahasta enemmän käteen. Moni halusi lähettää rahaa nälkäisille lapsilleen, jotta hekin saisivat ruokaa Irakin, Turkin ja Syyrian pakolaisleireillä. (:roll:)
Yritimme järjestää asukkaille mahdollisuutta valmistaa ruokansa itse, mutta tilamme ja palomääräykset eivät kerta kaikkiaan antaneet moiseen mahdollisuutta. Myös migri oli asiasta pahoillaan, sillä suuremman vastaanottorahan antaminen olisi tullut valtiolle halvemmaksi kuin ruokapalvelun järjestäminen.
Emme siis kyenneet auttamaan asukkaitamme, mutta he tiesivät meidän yrittäneen. Lisäksi pitkän, henkilökunnan tukeman taistelun jälkeen keittiöyrittäjä saatiin parantamaan ruoan tasoa ja luopumaan suurista katteistaan.
***
Nykyisin ruoan syöminen ei ole enää pelottavaa. Silti muutama ihminen on aina tyytymätön.
Laitan itse mielestäni hyvää ruokaa, mutta lapseni löytävät siitä kritisoitavaa melkein päivittäin. Tai joku heistä, sillä yhden lempiruoka on toisen inhokki.
Tämä on tilanne myös vastaanottokeskuksissa. Vaikka keskuksemme kokit laittavat nykyisin ihan levollista ruokaa, on aivan selvää, että kun syöjiä on liki kolmesataa ja he tulevat eri kulttuureista, kaikki eivät pidä samoista ruoista.
***
Moni suomalainen ajattelee, ettei armopaloja sovi kritisoida. Kerjäläisen on ymmärrettävä olla nöyrä. Mutta jos kuvittelee itsensä edes hetkeksi turvapaikanhakijana asemaan, voi ehkä ymmärtää, miksi juuri ruoasta valitetaan.
Ruoka on ihmiselle emotionaalisesti hyvin tärkeä asia. Tutusta ruoasta tulee turvallinen olo ja hyvä mieli. Kaikki kotoa pois muuttaneet tietävät, miten hyvältä äidin laittama lapsuuden lempiruoka maistuu. Suomalaiset vievät ulkomaille salmiakkia ja ruisleipää. Tuttua ruokaa on ikävä, ja kun sitä ei saa pitkään aikaan, ahdistuu.
Asukkaamme eivät juuri voi vaikuttaa elämäänsä. Vierasta, epämukavaa sänkyä tai pakkasta ja pimeyttä vastaan on vaikea taistella. Kiukutella voi, mutta mikään ei muutu. Viranomaisten mielivaltaa taas ei uskalla kritisoida.
Ruokaan sen sijaan saattaa voida vaikuttaa. On nimittäin aivan yhtä helppoa laittaa ruokaan enemmän tai vähemmän mausteita tai lorauttaa siihen enemmän tai vähemmän öljyä, jos vain keittiöhenkilökunta tahtoo. Siksi tulijat yrittävät vaikuttaa tuohon tahtoon protestoimalla.
Uskon, että ruokaprotestit ovat voimakkaita juuri siksi, että se on ainoa elämänhallinnan muoto, joka on edes teoriassa mahdollinen turvapaikanhakijoille.
***
Valittaminen ja protestoiminen on merkki siitä, että asukaamme ovat vielä henkisesti vahvoja. Olen huomannut, että ruoasta valitetaan päivä päivältä vähemmän. Tämä ei johdu pelkästä uusiin makuihin tottumisesta vaan uupumisesta ja toivon hiipumisesta.
Protestoiminen vaatii valtavasti henkistä energiaa. Alistuminen olosuhteisiin helpottaa oloa, mutta vaivuttaa apaattiseen tilaan. Vokkivihanneksista ei kasva aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, jotka opettelevat kielen, hankkivat ammatin ja hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa.
Valittamisen väheneminen saattaa johtua siitäkin, että ne, joilla on liian kova ikävä omaa kulttuuria ja ruokakulttuuria, palaavat kotiin. Hyvä niin: jos he eivät pääse hengestään, he elävät kotimaassaan todennäköisemmin onnellisemman elämän kuin täällä.
***
Kaikki ahdistuneet eivät kuitenkaan lähde kotiin. Sivupolulla on ollut useita asukkaita, jotka ovat yksinkertaisesti lakanneet syömästä, kun eivät ole pitäneet ruoasta. Heidän tilaansa on havahduttu vasta siinä vaiheessa, kun joku kiinnittää huomiota ohi kulkevaan luurankoon.
On vaikeaa ymmärtää, että nämä aikuiset ihmiset kuolevat mieluummin nälkään, kuin syövät oikeasti ihan täysin kelvollista ruokaa. Meillä tarjotaan joka päivä myös riisiä, leipää, kananmunia ja salaattia. Niilläkin pysyisi hengissä, vaikkei valmistetuista ruoista pitäisikään. Mutta jotkut ihmiset lakkaavat syömästä niitäkin.
Luulen, että kyse on samasta ilmiöstä kuin anoreksiassa. Oma keho ja syömättömyys ovat ainoita asioita, joita nämä ihmiset pystyvät hallitsemaan, kun heidän oma maailmansa on hajonnut ja kadonnut kokonaan.
Ruoka on kulminaatiopiste. Siihen tiivistyy koko ahdistava olemassaolo.
Quote from: Alaric on 13.07.2017, 21:57:55
Vok-ohjaaja puolustelee uudessa kirjoituksessaan hädänalaisten ja vainoa paenneiden ruokaprotesteja.
Tämä henkilö siis ilmeisen tosissaan rinnastaa suomalaiset kouluruoasta valittavat lapset ja viimeisillä voimillaan Suomeen turvaan päässeet henkilöt.
Tässähän on kyse klassisesta oman leipäpuun turvaamisesta. Mikäli maahan tulevien "hädänalaisten" määrä rajusti laskisi, niin VOK-ohjaajia tarvittaisiin paljon vähemmän.
Eiköhän tässä ole asia aika selvä.
Viikko pelkkää mämmiä ja eiköhän ruoka taas maistu. Ja siis raaka-aineista ei kerrota mitään.
Sen verran voin tulla vastaan, että jos mämmi ei maistu ja halutaan monikulttuurista ruokaa, niin hapansilakkaa on myös tarjolla.
Voihan helvetti sentään, jokainen joka maksaa ja tekee ruokansa itse, voi maustaa sen ihan miten haluaa!! Laitosruoka on mitä on, myös ja varsinkin kantiksille >:(
QuoteVielä puolitoista vuotta sitten media kertoi usein vastaanottokeskusten ruokalakoista ja mielenosoituksista.
...ja...
QuoteJos olemme rehellisiä, on tunnustettava, että me suomalaiset valitamme ruoasta ihan yhtä paljon kuin muutkin, eikä ruoka ole pyhää kuin myyttisissä kertomuksissa – jos niissäkään.
Blogin kirjoittaja voisi nyt kaivaa, rehellisiä kun ollaan,
edes muutamia esimerkkejä tapauksista, joissa suomalaiset ovat
osoittaneet mieltään ja lakkoilleet esim. päiväkodeissa, kouluissa tai sairaaloissa ruoan takia. Se, että joku paska lounasruokala menettää asiakkaansa paskan ruoan takia, ei ole valittamista, vaan markkinataloutta ja valinnanvapautta, joihin omalla rahoillaan eväänsä maksavalla on täysi oikeus. Verovaroista palkkansa saavan loisen on varmasti vaikea ymmärtää tätä eroa.
QuoteVaadimme tulijoita tottumaan suomalaiseen elämänmenoon heti ensimmäisestä päivästä lähtien.
Emmekä vaadi. Vaikka todellakin pitäisi.
QuoteValittaminen ja protestoiminen on merkki siitä, että asukaamme ovat vielä henkisesti vahvoja. Olen huomannut, että ruoasta valitetaan päivä päivältä vähemmän.
Valittaminen ja protestoiminen on merkki siitä, että tulijat ovat tyypillisiä kehitysmaalaisia, jotka apinalauman tavoin käsittelevät asioita sillä ainoalla osaamallaan tavalla: möykkäämällä, huutamalla, kirkumalla, äbälöimällä. Blogisti nyt vaan kutsuu sitä paremman puutteessa "
valittamiseksi ja protestoimiseksi." Ruoasta valitetaan vähemmän, koska se aiemmin kirkunut ja möykännyt lauma sai taas kerran blogistin kaltaisilta cuckholdaajilta haluamansa. Eli tahtonsa läpi. Palkinnon mölyämisestä. Ja kirkuminen ja möykkääminen ainoastaan pahenee seuraavalla kerralla, kun lauma keksii seuraavan vaatimustensa kohteen. Näin se ehdollistaminen toimii.
QuoteValittamisen väheneminen saattaa johtua siitäkin, että ne, joilla on liian kova ikävä omaa kulttuuria ja ruokakulttuuria, palaavat kotiin.
Kotiin palaaminen
saattaa johtua siitäkin johtuu siitä, että nämä elintasoturistit eivät alun perinkään ole olleet minkäänlaisessa vaarassa (lain kouran pakoileminen ei ole "
vaara" siinä mielessä, missä blogisti käyttää vaara-termiä) siellä mistä tulivat, jolloin väärän merkkisen ketsupin tyrkyttäminen VOKissa riittää hyvinkin triggaamaan paluumatkan.
e: pikku lisäys
Quote from: Saturnalia on 03.06.2017, 08:23:57
QuoteMikä saa ihmisen räjäyttämään itsensä ja samalla kymmeniä muita? Viha. Paha olo. Huono kohtelu. Rasismi. Köyhyys. Voimattomuus kaiken pahan edessä. Halu saada äänensä kuuluviin edes kerran. Oikeutettua kostoa ja paratiisia lupaava isis-virus tarttuu helposti, kun olosuhteet tai kanssaihmiset laskevat mielen vastustuskykyä.
Tuntuu surrealistiselta lukea tällaista teoreettista roskaa. Asuin kahden korttelin päässä tuosta terosta Manchesterissa silloin kun hän syntyi.
Se on keskiluokkainen asuinalue. Kolme kilometriä ydinkeskustaan. Ei yhtään kerrostaloa. Vanhoja klassisia 2-kerroksisia brittitaloja. Maitopullot jaettiin vielä tuolloin aamuisin ovelle. Samoilta hoodeilta siitä läheltä ovat myös Liam ja Noel Gallagher.
Tekijä radikalisoitui vietettyään liikaa aikaa paikallisella hommaforumilla. Katseltuaan riittävästi koalition pommittamien lapsien ruumiiden kuvia kuppi kaatui. Samalla asialla oli Pariisin pommittajat. Jos itseä häiritsee raiskausuutiset, niin se toimii myös toisinpäin. Eikä silloin asuinpaikalla ole mitään merkitystä.
^ Jos se asuinpaikka/elinympäristö ei tosiaankaan ole ratkaiseva tekijä radikalisoitumisessa, kuten usein esitetään (huono-osaiset lähiöt, joissa nuorisolla ei ole mahdollisuuksia jne.), niin kai sitä sitten pitää todeta, että näiden muslimipommittajien radikalisoituminen ja heitä elättäville yhteiskunnille kostaminen johtuu islamista ja oman islamilaisen viiteryhmän kokemista todellisista tai kuvitelluista vääryyksistä.
Vähentämällä muslimien kokonaismäärää palautuksilla vähentäisimme myös "koalition pommittamien lapsien ruumiiden kuvista" radikalisoituvien muslimien määrää keskuudessamme.
(Ethän kuitenkaan ole niin lapsellinen, että vertaisit hommalaisia ihan oikeasti ihmisiä tappaviin terroristeihin, ethän?)
Quote from: Java on 13.07.2017, 22:21:17
Voihan helvetti sentään, jokainen joka maksaa ja tekee ruokansa itse, voi maustaa sen ihan miten haluaa!! Laitosruoka on mitä on, myös ja varsinkin kantiksille >:(
Aina on ollut parempaa, kuin meillä kotona ja huonoimmillaankin terveellisempää. (Paitsi erään pienen sairaalan keittiöstä, mutta kai siitä terveenä olisi hengissä selvinnyt, kipeenä oli pakko jättää väliin.)
Ja joo, matut valkkaa keskuudestaan hygieniakortilliset keittiömestarit, siivoojat, putkimiehet ..ja bygaa paskaan riisiin vaikka minkä bugeen ja goteen; toivomuksia saa esittää, mutta Palautuskeskuksen portit pysyy kiinni niin kauan, kunnes omamaamansikka alkaa maittamaan.
En edes lue enään näitä kitinäkähinöitä; jos ei kelpaa, niin saa mennä kotiin syömään, ei tää sota yhtään matua kaipaa.
QuoteKatseltuaan riittävästi koalition pommittamien lapsien ruumiiden kuvia kuppi kaatui.
Ja sitten ryhtyi hän murhailemaan, pommittamaan ja silpomaan lapsia, jotta maailmasta tulisi parempi paikka...
Menepä Nacho johonkin kirjakerhoon. Satutäti sinusta pitäisi tulla. Saattaisit jopa joskus kehittää jotain luettavan arvoista.
Pelastui varmalta kuolemalta ( tosin vaimo ja lapset jäi ) mutta puuro on pahaa ja se on suuri ongelma.
No olisiko mahdollista perustaa kebab house vokkiin tai joku muu etninen ruoka mesta?
Nyt zemppiä päättäjät.
Quote from: Don Nachos on 13.07.2017, 23:35:20
Quote from: Saturnalia on 03.06.2017, 08:23:57
QuoteMikä saa ihmisen räjäyttämään itsensä ja samalla kymmeniä muita? Viha. Paha olo. Huono kohtelu. Rasismi. Köyhyys. Voimattomuus kaiken pahan edessä. Halu saada äänensä kuuluviin edes kerran. Oikeutettua kostoa ja paratiisia lupaava isis-virus tarttuu helposti, kun olosuhteet tai kanssaihmiset laskevat mielen vastustuskykyä.
Tuntuu surrealistiselta lukea tällaista teoreettista roskaa. Asuin kahden korttelin päässä tuosta terosta Manchesterissa silloin kun hän syntyi.
Se on keskiluokkainen asuinalue. Kolme kilometriä ydinkeskustaan. Ei yhtään kerrostaloa. Vanhoja klassisia 2-kerroksisia brittitaloja. Maitopullot jaettiin vielä tuolloin aamuisin ovelle. Samoilta hoodeilta siitä läheltä ovat myös Liam ja Noel Gallagher.
Tekijä radikalisoitui vietettyään liikaa aikaa paikallisella hommaforumilla. Katseltuaan riittävästi koalition pommittamien lapsien ruumiiden kuvia kuppi kaatui. Samalla asialla oli Pariisin pommittajat. Jos itseä häiritsee raiskausuutiset, niin se toimii myös toisinpäin. Eikä silloin asuinpaikalla ole mitään merkitystä.
Ja seuraavaksi Don Nachos kertonee miten ne raiskausuutiset ovat toimineet myös toisinpäin, noin niin kuin tässä meidän ihan oikeassa materiaalisessa maailmassa?
Ja kun nyt väität tekijän seuranneen Hommaforumiin verrattavaa "paikallista" keskusteluforumia, luetteleppa myös vertailun vuoksi Hommaforumin radikalisoimien ihmisten tekemien satunnaisiin uhreihin kohdistuneiden murhaiskujen sekä niistä aiheutuneiden ruumiden määrät. Jos havaitset iskujen ja kuolonuhrien määrissä merkittäviä eroja, mitä johtopäätöksiä voit vetää, esim mainittujen foorumien lukijoiden mielenlaaduista, kun mielestäsi mainittujen foorumien sisällöt ovat laadullisesti toisiinsa verrannolliset?
Tällä kertaa vok-ohjaaja kertoo lapsellisesti käyttäytyneestä ja kiukuttelevasta matunaisesta, joka piti siirtää toiseen vokkiin, kun hän riiteli jatkuvasti toisen matunaisen kanssa.
Ihme kyllä tässä jutussa ei ollut mitään sellaista "kyllä-hän suomalaiset-kin tekopyörtyilevät linja-autoasemalla" -kulmaa.
Vähän sellaista seminuivaa ja kyllästyneen oloista avautumista. Lomaakin hän jo odottelee.
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/ohjaaja-hylkasi-sairaan-pakolaisnaisen-linja-autoaseman-lattialle/?shared=239-48a05cc1-500 (24.7.2017)
QuoteOhjaaja hylkäsi sairaan pakolaisnaisen linja-autoaseman lattialle
No en hylännyt oikeasti, mutta teki kyllä mieli! Jos minulla ei olisi ollut työnantajan logoa hupparissa, olisin ehkä hylännytkin, mutta ihmiset seisoivat ympärillämme kännykkäkamerat valmiina ja arvelin, että työnantajani ei ehkä olisi ilahtunut seuraavan päivän lööpeistä.
Kaikki alkoi jo kolme viikkoa aikaisemmin. Solan ja Arez riitelivät. Sättivät toisiaan päivästä toiseen. Arez ei voinut sietää Solanin lapsia tai sitten hänellä oli niin ikävä omiaan, että toisen naisen lasten näkeminen teki liian kipeää. Solan puolestaan käyttäytyi kuin kiihkeän arabiäidin voi vain kuvitella käyttäytyvän, kun joku loukkaa hänen lapsiaan. Perhetalon rauha oli mennyttä.
Katselimme sättimistä aikamme, mutta sitten ylitettiin raja. Tai oikeastaan kaksi rajaa. Ensimmäinen raja oli se, että oma sietokykymme loppui. On vaikeaa päivästä toiseen kuunnella valitusta ja panettelua, rauhoittaa tilannetta uudestaan ja uudestaan ja saada ponnistelujen palkaksi kuulla olevansa milloin puolueellinen milloin rasisti. Jossain vaiheessa alkoi ärsyttää, etenkin kun konflikti tuntui leviävän ja pian meitä sättivät myös muut perhetalon asukkaat.
Isompi asia oli kuitenkin se, että lopulta Arez kohdisti kiukkunsa äidin sijasta suoraan lapsiin, jotka pelkäsivät häntä, eivätkä uskaltaneet lähteä huoneestaan, jos Arez oli aulassa. Tähän saattoi kyllä vaikuttaa se, että lapset rikkoivat Arezin älypuhelimen, kun ihan vain vähän lainasivat sitä.
Riitapukarit oli erotettava. Koska tiesimme, että joudumme luopumaan yhdestä perheille tarkoitetusta majoitustilasta muutenkin, päätimme lähettää molemmat riitapukarit toisiin vokkeihin.
***
Suuremmalle perheelle ei löytynyt toista vastaanottokeskusta tarpeeksi nopeasti, joten Arezin piti lähteä ensin. Ja siitähän syntyi soppa!
Me olemme kaikki puolueellisia, pahoja, sydämettömiä ja epäreiluja hirviöitä. Arez ilmoitti tappavansa itsensä ja lähtevänsä sen jälkeen takaisin Kurdistaniin, jossa raiskaajatkin ovat parempia ihmisiä kuin me.
Emme kuitenkaan ostaneet matkalippuja Irakiin vaan Keski-Suomeen, mutta matkapäivän aamuna Arez sairastui hirvittävään päänsärkyyn, eikä voinut mitenkään lähteä pois. Matkaliput jäivät käyttämättä.
Lääkäri ei löytänyt voihkivasta naisesta mitään vikaa, eikä siis voinut häntä hoitaakaan. Huomasimme kuitenkin, että puhelin osoittautui hyväksi hoivavälineeksi, sillä päänsärky helpotti aina, kun joku soitti Arezille. Jäimme tarkkailemaan tilannetta.
Koska sen enempää Arezin terveydentilassa kuin naisten väleissäkään ei tapahtunut sanottavaa muutosta, Arezille ilmoitettiin lopulta, että huomenna kello 12 pitää olla valmiina lähtemään linja-autoasemalle.
Kahden tunnin kuluttua Arez lakkasi huutamasta ja lähti syömään. Aamulla hän oli pakannut tavaransa.
***
Minulla oli muutakin asiaa kaupungille ja sain siksi kunnian viedä Arezin bussille. Matka kesti reilun tunnin. Arez välillä voihki, välillä katseli minua murhaavasti, eikä suostunut puhumaan sanaakaan kanssani. Onneksi puhelin soi muutaman kerran, ja matkakumppanini jutteli vuoroin iloisesti, vuoroin vihaisesti eri ihmisten kanssa voihkimatta ollenkaan.
Jouduimme jättämään auton melko kauas linja-autoasemasta ja raahaamaan Arezin koko maallista omaisuutta pitkin jalkakäytäviä. Koska nainen oli voipunut joko vihasta tai päänsärystä, kannoin raskaimmat kantamukset hänen puolestaan. En tajua, mistä hän oli kerännyt niin paljon tavaraa, sillä tullessaan Suomeen hänellä oli vain yksi pieni kassi.
Koko kävelymatkan nainen valitti, ettei kykene vaihtamaan autoa oikealla linja-autoasemalla. Olin tehnyt hänelle kaksi lappua; toisen näytettäväksi bussikuskeille ja mahdollisille avuliaille kanssamatkustajille ja toisen, jossa oli sekä vanhan että uuden vastaanottokeskuksen puhelinnumerot siltä varalta, että Arez tarvitsisi matkalla apua. Olin myös käännättänyt muilla asukkailla kirjallisen reittiohjeen Arezin omalle äidinkielelle.
Kun vihdoin saavuimme oikealle laiturille, Arez asetteli tavaransa järjestykseen ja pyörtyi sievästi siisteimpään mahdolliseen paikkaan.
***
Juuri siinä vaiheessa teki mieli karata paikalta. Luultavasti päähäni tunkeutui jopa jonkinlaisia väkivaltaisia mielikuvia. (:flowerhat:) En kuitenkaan toteuttanut pahoja aikeitani, sillä järkyttyneet ihmiset tuijottivat meitä joka puolelta. He eivät olleet tottuneet siihen, että aina silloin tällöin joku pyörtyy, jos katsoo tilanteen sitä vaativan.
Tyydyin siis sanomaan jaloissani makaavalle tajuttomalle naiselle, että mikäli hänellä on rahaa, ostan hänelle juotavaa viereisestä kioskista, niin hän saa otettua kotimaasta tuomaansa poreaspiriinia ennen bussimatkaa. Arez kaivoi taskustaan kolikon ja jatkoi pyörtyilemistään vielä hetken.
Satuaan juotavaa Arez pysyi lopun aikaa tuolillaan. Kun bussi saapui, hän nousi ja takertui kaulaani ja kertoi, ettei selviäisi missään ilman minua, koska rakasti minua ja koska oli niin avuton ja eksyksissä eikä varmasti löytäisi perille.
Kävimme vielä kerran läpi ohjeet ja avunpyyntökirjeet ja puhelinnumerot, pakkasimme tavarat autoon, halasimme vielä kerran ja vilkutimme toisillemme bussin lähtiessä. Hymyilinkin.
***
Illalla soitin Arezin uuteen vokkiin varmistaakseni että hän oli tullut perille. Nainen oli laskeutunut oikeasta bussista iloisena ja reippaana ja oli hyvin tyytyväinen, kun pääsi huomattavasti mukavampaan paikkaan, jossa sai itse laittaa ruokaa ja jossa hänellä oli ainakin hetken aikaa käytössään ihan oma huone.
Minä jäin odottamaan loman alkua.
Quote from: Alaric on 25.07.2017, 01:15:52
Ihme kyllä tässä jutussa ei ollut mitään sellaista "kyllä-hän suomalaiset-kin tekopyörtyilevät linja-autoasemalla" -kulmaa.
Vähän sellaista seminuivaa ja kyllästyneen oloista avautumista. Lomaakin hän jo odottelee.
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/ohjaaja-hylkasi-sairaan-pakolaisnaisen-linja-autoaseman-lattialle/?shared=239-48a05cc1-500 (24.7.2017)
QuoteOhjaaja hylkäsi sairaan pakolaisnaisen linja-autoaseman lattialle
Kun vihdoin saavuimme oikealle laiturille, Arez asetteli tavaransa järjestykseen ja pyörtyi sievästi siisteimpään mahdolliseen paikkaan.
***
Juuri siinä vaiheessa teki mieli karata paikalta. Luultavasti päähäni tunkeutui jopa jonkinlaisia väkivaltaisia mielikuvia. (:flowerhat:) En kuitenkaan toteuttanut pahoja aikeitani, sillä järkyttyneet ihmiset tuijottivat meitä joka puolelta. He eivät olleet tottuneet siihen, että aina silloin tällöin joku pyörtyy, jos katsoo tilanteen sitä vaativan.
Tyydyin siis sanomaan jaloissani makaavalle tajuttomalle naiselle, että mikäli hänellä on rahaa, ostan hänelle juotavaa viereisestä kioskista, niin hän saa otettua kotimaasta tuomaansa poreaspiriinia ennen bussimatkaa.
Siis tässä myönnetään, että matunaisilla on tapana tekopyörtyillä vaikeissa tilanteissa. Ja taskusta löytyy ehtaa kurdistanilaista poreaspiriinia vielä pitkän maassaolon jälkeen?
Se kulttuuriero. Tekopäänsärky, tekopyörtyminen ja varmaan joku samarin-plasebo, jota on turvallista nappailla aina tarvittaessa ja joka auttaa kaikkiin tekovaivoihin.
Onkohan ne pallerot yhtä dramaattisia kuin nämä palleriinat?
-i-
Minä olen kersoilleni tehnyt selväksi että huutamalla ei saa kuin ikävyyksiä. Noille tyypeille pitäisi olla sama systeemi. Pyörtyilystä ja kiljumisesta koppihoitoa sekä kinkkuvoileipää.
Yksittäistapaus? No ei todellakaan ole, vaan hyvin tyypillistä paskastanioiden sekoilua. Kyllä sen huomaa, jos ihminen käy hitaalla, eikä itse tajua sitä ollenkaan. Paskastaniat pysyvät paskastanioina juuri näiden ihmisten vuoksi.
Arez pitäisi saada pois Suomesta. Ja kaikki muutkin hänenlaisensa. Niinkuolisjo!!!
Hysteriaa. Psychogenic disorder or loss of function.
Huomionhakuisuutta. http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.4&tt=2.
Mula ei nyt muuta, paitsi että tämäkin on varmasti jotenkin meidän syytämme.
QuoteArez ilmoitti tappavansa itsensä ja lähtevänsä sen jälkeen takaisin Kurdistaniin, jossa raiskaajatkin ovat parempia ihmisiä kuin me.
;D ;D ;D
Ja mikäs hätä siellä Kurdistanissa taas olikaan? ???
Kurdistanioissa taikaseinien puute aiheuttaa tiloja, sit on pakko lähtee kläpsyttelemään.
Quote from: Kyklooppi on 25.07.2017, 11:13:04
Kurdistanioissa taikaseinien puute aiheuttaa tiloja, sit on pakko lähtee kläpsyttelemään.
Tälle vaaralliselle lääketieteelliselle tilalle voisi lanseerata uuden latinan kielisen termin: "
pecuniae penuria liberorum" https://translate.google.com/?hl=fi#fi/la/ilmaisen%20rahan%20puute (https://translate.google.com/?hl=fi#fi/la/ilmaisen%20rahan%20puute)
Oireitahan ovat:
- Pyörtyminen sievästi siistiin paikkaan
- itkupotkuraivarit saatettaessa lentokoneeseen
- maanisdepressiivisyys/apatia jne.
- huonomuistisuus
- ajan ja paikan tajunnan häiriintyminen ( Hakee turvapaikkaa Afganistanin/ Irakin turvallisuustilanteen perusteella vaikka onkin asunut Iranissa/Turkissa tjsp)
- Näön ja harkintakyvyn heikentyminen (esim. case Elviira)
Hoitonahan tietenkin toimii:
- ilmainen ylläpito koko perheelle
- ihanan värikkäät verhot
-oleskelulupa ihan millä tahansa verukkeella
- halipullaa RHC:n tättähääröiltä
- koko suvun yhteensaattaminen Suomeen
Ehkei pitäisi antaa liikaa ideoita noille tättähääröille...
H.Juurakolla on asiaa marjanpoimijoista. Nyt on marjaa metsissä, koska vokkiväki ei ole poiminut ihan kaikkia pois ja tämäkin vain, koska vokkiverkostoa on karsittu. Ne vie tosiaan meidän mustikatkin. Kurjuuspornoa tarjolla.
Quote from: H.Juurakko/Bagdadista pohjoiseen -blogiTuet pois vaan kaikilta
Tänä vuonna suomalaiset mustikanpoimijat saavat huomattavasti runsaamman sadon kuin viime vuonna. Se johtuu siitä, että vastaanottokeskusten määrä on laskenut huimasti. Väitän, että metsästä ei pian löydy ainuttakaan marjaa, jos metsä sijaitsee pyöräilyetäisyydellä lähimmästä vastaanottokeskuksesta.
Helsingin Sanomat kertoi, että Evitskogin vastaanottokeskuksen asukkaat poimivat innolla mustikoita. Meillä on sama tilanne. Sivupolun käytävillä on todella hiljaista. Lounaalla ei ole juuri ketään ja päivällisellekin ehtii vain osa.
Asukkaamme ovat metsässä melkein kaikki. Illan suussa he kömpivät kotiin likaisina ja elukoiden syöminä, punkkeja nyppien, mutta tyytyväisinä, sillä mukana on ämpäreittäin mustikoita. Satoja kiloja mustikoita, joita voi myydä verovapaasti.
Suurin osa asukkaistamme on rutiköyhiä. He ovat myyneet kaiken myytävän omaisuutensa saadakseen matkarahat ja joutuneet hylkäämään loput lähtiessään pakoon.
Asukkaamme saavat toki valtiolta ruoan ja asunnon. Jotkut ystävälliset ihmiset ovat myös lahjoittaneet heille käytettyjä vaatteitakin. Mutta kipulääkkeet, shampoot, terveyssiteet, bussiliput, prepaid -liittymät, omat ruoat, makeiset, savukkeet, pyykinpesuaineet, parturimaksut ja niin edelleen, he joutuvat hankkimaan itse reilulla 90 eurolla kuussa.
En itsekään ajattele, että suomalaisten veronmaksajien pitäisi lahjoittaa rahojaan muualta tulleille, mutta oikeasti 90 euroa kuussa on mitättömän pieni raha – etenkin jos edestakainen bussimatka lähimpään kauppapaikkaan vie jo kuudesosan summasta.
Rahaa tarvitaan myös kipeästi, jos kotona tai Turkissa odottaa lauma nälkäisiä lapsia, joiden ainoa tulo on isän lähettämä ruokaraha.
koko roska: https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/tuet-vaan-pois-kaikilta/?shared=262-c795ffb2-500
H.Juurakko on tänään (24.8.2017) löytänyt syyllisen terrori-iskuun Turussa. Syyllinen on sama, kuin Manchesterin iskun, josta Juurakko kirjoitti aikaisemmin (https://hommaforum.org/index.php/topic,120616.msg2630806.html#msg2630806). Se on tietysti vastaanottava yhteiskunta, joka ei paijaa ja hyysää siirtolaisteroja tarpeeksi. Sitä paitsi, ei tämä terrori-isku ole välttämättä terrori-isku. Miksi? Koska se kuulostaa niin ikävältä ja leimaavalta ja voi vaikeuttaa terroristien kotouttamista...
Kyse on (taas ja tässäkin) ollut pahoinvoivasta nuoresta miehestä, jonka ulkoisten olosuhteiden parantaminen verovaroilla olisi estänyt tämänkin iskun. Vokkien on oltava mukavampia ja viihtyisämpiä ja kielteisen päätöksen ja käännytyspäätöksen saaneidenkin on saatava asua noissa huippuhotelleissa, joissa pitäisi olla valtavasti enemmän henkilökuntaa pitämässä ex- ja nyk. turvapaikanhakijoista hyvää, hellää huolta ja varsinkin YMMÄRTÄMÄSSÄ terroristeja. Ja oleskeluluvat on annettava nopeammin eli maksetaan teroille, etteivät teroilisi. Ja kun kuitenkin teroilevat, niin kirjoitetaan lehteen teroilua vähätteleviä ja ymmärtäviä blogeja.
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiMinistereiden ehdotuksilla ei murhenäytelmiä estetä
Kaksi ihmistä on kuollut järjettömän väkivallan takia. Se, mitä on tapahtunut, on kauheaa. Toivon, että se mitä tapahtuu tulevaisuudessa, ei lisää kauheutta, vaan on rakentavaa ja eheyttävää. Meidän on mietittävä, miten jatkossa toimimme toisin, jotta murhenäytelmä ei toistuisi.
Medialla ja yhteiskunnalla on taipumus käsitellä Turun hirmutyön kaltaisia tekoja yhteiskunnallisina ilmiöinä. Myös tarjotut lääkkeet niiden korjaamiseksi ovat yhteiskunnallisia. Teot ovat kuitenkin yksilön tekoja – valintoja, jotka syntyvät yhden ihmisen elämäntarinan, hänen elinolosuhteittensa ja henkilökohtaisten luonteenpiirteiden seurauksena.
Käsittääkseni vielä ei ole selvinnyt, oliko teko suunniteltu terrori-isku vai seonneen nuoren miehen silmitön vihanpurkaus. (Toisaalta voidaan kysyä, onko terrorismi koskaan mitään muuta kuin seonneiden ihmisten silmittömän vihan purkamista?)
...
Jos kyse oli terrorismista – suunnitellusta, poliittisesti latautuneesta väkivallanteosta – turvapaikanhakijat eivät ole suurin uhka. Terroristit tulevat tänne turisteina, jos niin haluavat, ja käyttävät prepaid-liittymiä, joita poliisi ei pysty valvomaan. Ei heidän tarvitse istua kuukausi tolkulla vastaanottokeskuksissa suunnittelemassa iskujaan.
Jos kyse oli silkasta vihasta, pettymyksestä ja niiden aiheuttamasta sekoamisesta, tilanne on huomattavasti huolestuttavampi. Vastaanottokeskuksissamme toden totta on paljon vihaisia ja pettyneitä ihmisiä, joiden henkisen sietokyvyn pitkä, onnettomasti päättynyt odotus on tuhonnut.
...
Suoriuduimme pakolaistulvan vastaanottamisesta loistavasti. Mitään muuta emme sitten pystyneetkään tekemään tehokkaasti. Pysäytimme 36 000 ihmisen elämän kuukausiksi.
Yksilön kannalta puolentoista vuoden odottelu toivon ja pelon vuorotellessa on hirvittävän pitkä aika. Noiden elämättä jääneiden kuukausien hinnan voisi vielä antaa anteeksi, jos päätöksenteko olisi huolellista ja oikeudenmukaista, mutta se ei ole. Järjestelmässämme on aivan liikaa osaamattomia tulkkeja, päämäärähakuisia haastattelijoita, ala-arvoisia lakimiehiä ja tarkoitushakuista politiikkaa.
...
Epätoivoinen odottelu ja kohtuuttomilta ja vääriltä tuntuvat päätökset ovat varmasti omiaan synnyttämään vihaa. Ja sitähän hallitus juuri halusikin: lähettää vihaisten mukana maailmalle viestin siitä, että Suomi on kurja paikka.
...
En usko, että tarvitsisimme kalliita ja perustuslain kannalta arveluttavia palautusyksiköitä, jos palaisimme vanhaan systeemiin, jossa kielteisen päätöksen saaneet voisivat jäädä vastaanottokeskuksiin. Yksi suuri huoli ja katkeruuden aihe katoaisi, ja samalla kielteisen päätöksen saaneita paperittomia voitaisiin valvoa helpommin.
Tämä ei yksin riitä, sillä olosuhteet vastaanottokeskuksissa ovat otollisia radikalisoitumiselle: pelko, viha, traumat, ahtaus, tylsyys, henkinen tyhjiö, epävarmuus, yksinäisyys, avuttomuus, elämänhallinnan menetys... Uskon, että vastaanottokeskusten olosuhteiden muuttaminen olisi poliisien valtuuksien lisäämistä tehokkaampi keino ehkäistä radikalisoitumista.
...
Manchesterin tragedian yhteydessä kirjoitin radikalisoitumisviruksesta, joka leviää. Vastaanottokeskukset ovat paikkoja, joissa tuo virus leviää tehokkaasti. Ne ovat myös paikkoja, joissa viruksen leviäminen voitaisiin estää tehokkaasti, jos siihen annettaisiin resursseja.
En millään usko, että Turun murhenäytelmä olisi ollut estettävissä poliisin salakuunteluoikeuksia lisäämällä. Sen sijaan luulen, että jos vastaanottokeskuksessa olisi olut enemmän henkilökuntaa, aikaa ja terapeuttista osaamista, pahoinvoiva mies olisi voinut löytää jonkin muun kanavan ahdistuksensa purkamiseen.
...
Vastaanottokeskusten ja asumisyksiköiden asukkaiden elämäntilanteen ymmärtäminen ja sen parantaminen lisää kuitenkin myös suomalaisten turvallisuutta ja vähentää terrorismin vaaraa huomattavasti tehokkaammin kuin poliisien aseistaminen.
Koko roska: https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/ministereiden-ehdotuksilla-ei-murhenaytelmia-esteta/?shared=277-0d8e8176-500
Tässä myös linkki maksumuurin taakse H.Juurakon edelliseen kirjoitukseen (19.8.2017), jonka otsikko kertoo kaiken tarpeellisen:
Järjestetyissä avioliitoissa on hyviä puolia (https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/jarjestetyissa-avioliitoissa-hyvia-puolia/?shared=273-ef36b218-500)
"H.Juurakkokin" on saanut sekavan puolustuspuheenvuoronsa Turun terrori-iskusta raapustettua blogiinsa.
Turun terrori-isku,
jos nyt oletetaan, että kyseessä olisi ollut terrori-isku, sai liikkeelle aputerroristit, joita teko v*tuttaa ja syyttävät vielä vihaisina, nämä
suomalaiset aputerroristit, tapauksesta hallitustakin. Vaativat myös palautuskeskuksia perustettaviksi ja laittomasti maassa oleskelevien käännyttämistä. Käsittämätöntä aputerrorismia tällainen.
Pitää ymmärtää enemmän tp-hakijoita, jotka ovat terrori-iskun (jos se sellainen olisi ollut) todellisia uhreja. Nyt meillä "on mahdollisuus ymmärtää teon motiiveja ja siihen johtaneitä tekijöitä vähän paremmin", mutta Juurakko ei mainitse sanallakaan noita motiiveja kirjoituksessaan. Juurakko toteaa monen pakolaispositiivisen todenneen iskun jälkeen, ettei järjestelmä toimi. Aputerroristeja ja rasisteja nämä Juurakon lähipiiriläiset arvosteluineen... Pitää vain suvaita ja unelmoida, vaikka maailma ympärillä palaa.
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiTurun terroristi sai aikaan vaikka mitä
Terroristinen rikos on kuin pommi, jonka räjähdys on melko pieni. Se, mikä kylvää tuhoa, on räjähdyksen jälkeen tuleva paineaalto. Jos uutisissa olisi vain kerrottu, että mies puukotti kaksi ihmistä kuoliaaksi, asia olisi unohdettu aika pian. Kun kyse oli terrorismista, teko sai täysin toiset mittasuhteet.
...
Jos oletetaan, että Turun veriteko oli yhteiskuntaa vastaan suunnattu tavoitteellinen terroriteko, on pakko myöntää, että terroristi sai aikaan paljon erilaisia asioita.
Terroristin työtä jatkavat suorimmin ne suomalaiset, jotka osoittavat vihaansa muita maahanmuuttajia kohtaan. Vihaansa erinäköisiin ihmisiin purkavat suomalaiset toteuttavat terroristin tavoitteita hämmästyttävän kuuliaisesti. Mediassa haastateltujen maahanmuuttajien mukaan heitä on paljon.
Maahanmuuttajiin kohdistuvat rasistiset rikokset ovat tuskin kuitenkaan lisääntyneet siksi, että raaka teko synnytti viha-aallon maahanmuuttajia kohtaan. Uskon, että tuo viha on koko ajan ollut olemassa. Turun veriteko antoi vain oivan tekosyyn tuoda se esiin.
Täytyy toivoa, että vihan kohteet ovat viisaampia kuin heitä uhkaava ja pahoinpitelevät aputerroristit, sillä vihan kumuloituminen ja kostonkierre vaurioittaisi meitä kaikkia.
...
Osa ihmisistä syytti myös maan hallitusta terroriteosta ja järjesti epäkelpoa hallitusta vastustaakseen myös työnseisauksia. Vihaisen ja pelokkaan ihmisryhmän luottamus järjestelmään mureni entisestään. Terroristi sai siis aikaiseksi yhteiskunnan legitimiteetin murentumista ja taloudellista vahinkoa.
...
Myös epäinhimillisen, kalliina ja tehottomana ratkaisuna hylätty vankilamainen palautuskeskus on taas nostettu keskusteluissa esiin. Myös pakkopalautuksia halutaan nopeuttaa ja tehostaa, vaikka niissä on jo nykyiselläkin vahdilla tehty virheitä.
Kiitos terroristin, yhteiskunta kovenee ja oikeudenmukaisuus murenee. Kovia ratkaisuja pidetään legitiimeinä, vaikkei niiden tuloksellisuudesta ole näyttöä.
...
Terroristi halusi järkyttää myös niitä, jotka pitävät itseään suvaitsevaisina ja ennakkoluulottomina. Siinäkin hän onnistui tehokkaasti. Moni pakolaisiin positiivisesti suhtautuvat henkilö totesi pakolaisjärjestelmän olevan ongelma.
On pakko tunnustaa, että myös minä jäin miettimään yhtä Sivupolulla asunutta vihaista pohjoisafrikkalaista, josta kukaan ei pitänyt. Oliko hän terroristi? Ainoa syy päähäni ilmestyneille ajatuksille liittyy tuon ihmisen etniseen taustaan. Turun terroristi herätti sisälläni uinuvan rasistin. Yritän epätoivoisesti tainnuttaa sen uudelleen.
Terroristi sai vahingossa aikaan jotain positiivistakin. Vastaanottokeskuksessa kohtaamiset poliisin kanssa ovat olleet välillä aika karuja. Olen Sivupolulla menettänyt lujan ja vilpittömän uskoni suomalaisen poliisin rehellisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Nyt olen kuitenkin ylpeä suomalaisesta poliisista.
...
On hienoa, että Turun poliisit malttoivat ampua puukon kanssa riehuvaa murhaajaa jalkaan. Meillä on sen ansioista mahdollisuus ymmärtää teon motiiveja ja siihen johtaneita tekijöitä vähän paremmin.
...
Kohua seuratessa ei voi olla pohtimatta Sivupolulla ei luultavasti ole ainuttakaan asukasta, jonka suvusta tai ystäväpiiristä ei olisi murhattu vähintään kahta ihmistä.
Jos tunnemme ahdistusta Turun torilla murhattujen ihmisten ja heidän omaistensa puolesta, osaamme ehkä samaistua myös niihin, jotka hakevat täältä turvallisempaa ja vakaampaa elämää.
koko pitkä vuodatus: https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/turun-terroristi-sai-aikaan-vaikka-mita/?shared=287-a2cfd23c-500
H. Juurakko ymmärtää miksi monet matut haluavat paeta Suomesta. Ei tämä ollutkaan sellainen paratiisi, kuin kuviteltiin.
Väärä kulttuuri, ei tarpeeksi rahaa, ei perheenyhdistämisiä, vokeissa on henkilöitä, jotka ovat toistensa vihollisia, vokeissa on mälsää...
"Kun katson Sivupolun asukkaita ja mietin niitä vaikeuksia, jotka heitä odottavat, en voi olla ajattelematta, että kotona olisi parempi. Olen alkanut ajatella, että jos nämä ihmiset vain olisivat kotimaassaan turvassa, he olisivat onnellisempia siellä kuin kovassa suomalaisessa yhteiskunnassa ja vihamieleisessä suomalaisessa luonnossa."Kyllä paskastanilaisilla on oman paskastan-kulttuurin parissa parempi elää. Saa hakata ja raiskata vaimoa ja saa syödä tuttua ruokaa sekä poltella sisällä tupakkia. Sinne siis.
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/pakolaisilla-monta-hyvaa-syyta-paeta-taalta/?shared=292-59d4c0e6-500 (1.9.2017)
QuotePakolaisilla on monta hyvää syytä paeta täältä
Viimeaikaiset tapahtumat ovat saaneet yhä useamman vaatimaan turvapaikanhakijoiden pikaista palauttamista kotimaihinsa. Kuulen samanlaisia vaatimuksia myös tuttavapiiristäni.
Yksi tuttavani kysyi minulta, miten voin uskoa, että Sivupolun asukkaat olisivat vaarassa kotimaassaan sen jälkeen, kun niin monet ovat palanneet vapaaehtoisesti ja selvinneet hengissä.
En tiedä, mitä palaajille on tapahtunut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: Yksi ammuttiin, toinen asuu perheensä kanssa pakolaisleirissä, kolmas on keplotellut itsensä Turkkiin, neljäs on Kairossa opiskelemassa lääkäriksi. Yksi Sivupolun keittiössä työskennellyt entinen sotilas perusti leipomon ja on tyytyväinen elämäänsä Bagdadissa, mutta hän olikin shiia.
ENSIMMÄINEN paluuaalto osui jo vuoden 2016 kevääseen. Suomalaisessa keskustelussa syyksi epäiltiin sitä, että helppoa elämää ja valtion rahoja etsimään tulleet elintasosurffaajat olivat pettyneet ja halusivat nyt palata takaisin turvallisiin koteihinsa.
Sivupolultakin lähti silloin paljon ihmisiä takaisin kotiin. Aivan varmasti joukossa oli elämän hankaluuteen ja köyhyyteen pettyneitä ihmisiä. Ne syyt, joita minulle on kerrottu, olivat kuitenkin paljon monimutkaisempia.
VASTAANOTTOKESKUKSISSA asuu rinnakkain ihmisiä, jotka ovat kotimaassaan olleet toistensa vihollisia.
Vihollisuutta on eriasteista: Kurdit ja irakilaiset eivät pidä toisistaan, eivät liioin afgaanit ja irakilaiset. Myös shiiat ja sunnit ovat epäluuloisia toisiaan kohtaan. Eri heimoihin kuuluvat, eri kylissä asuvat ja eri kulttuureihin kuuluvat karsastavat toisiaan.
Sitten ovat ne, joiden sukulaiset ovat tappaneet toisiaan. Katkerimpia ovat ne, jotka ovat taistelleet toisiaan vastaan henkilökohtaisesti.
Sivupolun asukkaat pelkäävät toisiaan, mutta toistaiseksi he eivät ole tehneet toisilleen mitään konkreettista täällä Suomessa lukuun ottamatta muutamaa nyrkkitappelua. Sen sijaan he käyttävät Irakiin jääneitä sukulaisia aseinaan.
Kaikilla on Irakissa joku, jota voi uhata, ja lähes jokaisella on tuttavapiirissään joku, jonka voi lähettää pelottelemaan toisen omaisia.
Irakissa, Syyriassa, Afganistanissa, Pakistanissa ja Afrikan maissa on runsaasti väkeä, joka todella vangitsee, kiduttaa, raiskaa ja näännyttää nälkään asukkaittemme omaisia. Pelko omaisten puolesta on todellinen. Se kasvaa kestämättömäksi, jos sota on tuhonnut tietoliikenneyhteydet eikä omaisiin saa enää yhteyttä.
MIKSI nämä miehet sitten jättivät naisensa, lapsensa ja vanhempansa susien syötäväksi? Siksi, että Välimeri oli lähtöhetkellä vielä kotimaatakin pelottavampi. Siksi, että he luulivat piilonpaikan olevan tarpeeksi hyvä, jotta perheellä ei olisi hätää. Siksi, että taistelut eivät vielä olleet levinneet perheen kotikylään. Siksi, että silloin vielä naisia kunnioitettiin, mutta nyt hekään eivät enää saa olla rauhassa.
Ja siksi, että miehille uskoteltiin, että kun he pääsevät perille Suomeen, he saavat perheensä luokseen nopeasti ja turvallisesti lentokoneella. Mutta aika kului, eikä turvapaikkaprosessi edennyt.
Osalta kotimaahan jääneistä lapsista loppui ruoka sillä aikaa, kun perheen elättäjä istui Sivupolulla odottamassa. Lasten itkuiset puhelut saisivat minutkin uhmaamaan mahdollista kuolemaa ja lähtemään takaisin.
(...)
SITTEN on niitä, jotka eivät kestä kulttuurin erilaisuutta. Suomessa on hirveästi sääntöjä, jotka ovat pahimmassa tapauksessa ristiriidassa oman kulttuurin sääntöjen kanssa.
Osa aviomiehistä haluaa palata, koska täällä kaikille tutut ja normaalit asiat, kuten vaimon rankaiseminen tai aviovelvollisuuksien noudattamisesta kiinni pitäminen, ovatkin kiellettyjä. Sen sijaan heille kerrotaan, että täällä naiset saavat päättää itse, mitä tekevät ja kenelle puhuvat, eikä mies saa puuttua sellaiseen. Kotona systeemi on parempi.
RAHA on myös yksi todellinen syy lähteä, muttei ihan sillä tavalla, kuin moni suomalainen kuvittelee. Irakissa suuri osa miehistämme on ollut hyvin toimeentulevia ihmisiä. Heillä on ollut työ ja palkka ja yhteiskunnallinen asema. Täällä he eivät ole mitään. Heille on selvinnyt, etteivät he löydä täältä koulutustaan vastaavaa työtä eivätkä ehkä pysty elättämään perhettään. Myös Suomen hintataso on järkytys.
Elämä on ehkä muuttunut mahdottomaksi kotimaassa, mutta mahdotonta se on täälläkin – mahdotonta käsittämättömällä kielellä.
ASUMINEN Sivupolulla on kauheaa kaikista ponnisteluistamme huolimatta: Täältä ei löydä ainoatakaan paikkaa, jossa saisi olla yksin. Keittiö ei tarjoa tuttua ruokaa. Tupakoida ei saa. Yöllä ei saa nukutuksi, mutta valvoakaan ei saa eikä jutella muiden kanssa. Suihkuissakaan ei saa olla niin pitkään kuin haluaisi, vaikka maassa on vettä vaikka millä mitalla.
Ja sitten on tylsyys ja epävarmuus. Ja pimeys. Ja uupumus. Ja ikävä. Ja huoli omaisista. Ja 300 muuta, jotka ovat sietokykynsä äärirajoilla.
(...)
ENNEN ajattelin, että näiden ihmisten palauttaminen takaisin kotimaahansa on julmaa ja kohtuutonta. Nyt huomaan, etten ahdistu enää kielteisistä turvapaikkapäätöksistä niin paljon kuin ennen. Olen joidenkin kohdalla jopa helpottunut.
Sivupolun asukkaat uhmasivat merta ja selvisivät ihmeen kaupalla rannalle. He kiersivät Euroopan takapihoja viikkoja. Kävelivät ja nukkuivat sateessa ja mudassa. Pelkäsivät poliisia ja armeijoita. Repivät itsensä piikkilankoihin. Olivat nälkäisiä, väsyneitä, viluisia ja sairaita. He hukkasivat insuliininsa ja rikkoivat silmälasinsa. Matkan varrella he kadottivat myös ihmisarvonsa kokonaan.
Kaiken tämän he kestivät, päästäkseen paratiisiin. Sen sijaan he päätyivät Sivupolulle. He pääsivät turvaan ja lämpimään, saivat ruokaa ja lääkkeitä, mutta paratiisia he eivät löytäneet.
Siksi en ihmettele, että jotkut eivät kestä, vaan haluavat palata.
(...)
KUN katson Sivupolun asukkaita ja mietin niitä vaikeuksia, jotka heitä odottavat, en voi olla ajattelematta, että kotona olisi parempi. Olen alkanut ajatella, että jos nämä ihmiset vain olisivat kotimaassaan turvassa, he olisivat onnellisempia siellä kuin kovassa suomalaisessa yhteiskunnassa ja vihamieleisessä suomalaisessa luonnossa.
Kotimaassa he ymmärtäisivät, mitä tapahtuu. He olisivat keskellä sitä kulttuuria, johon heidän kansansa on vuosisatojen aikana juurtunut ja jossa he ovat oppineet toimimaan. Siellä he puhuisivat samaa kieltä kuin kaikki muutkin. Kukaan ei nöyryyttäisi heitä ihonvärin tai uskonnon perusteella.
Sääli vain, että kotimaassa he eivät ole turvassa, vaikka meidän poliitikkomme niin ovat päättäneetkin.
Quote...he olisivat onnellisempia siellä kuin kovassa suomalaisessa yhteiskunnassa ja vihamieleisessä suomalaisessa luonnossa.
Harkitsisin itsekin lähtöä ellen olisi näin helvetillisen kova sietämis ja selviytymis äijäle kötkäle.. :D
"Suomessa on hirveästi sääntöjä, jotka ovat pahimmassa tapauksessa ristiriidassa oman kulttuurin sääntöjen kanssa".
Me ,mies ja nais porukassa kutsumme niitä laeiksi.
QuoteVASTAANOTTOKESKUKSISSA asuu rinnakkain ihmisiä, jotka ovat kotimaassaan olleet toistensa vihollisia.
Vihollisuutta on eriasteista: Kurdit ja irakilaiset eivät pidä toisistaan, eivät liioin afgaanit ja irakilaiset. Myös shiiat ja sunnit ovat epäluuloisia toisiaan kohtaan. Eri heimoihin kuuluvat, eri kylissä asuvat ja eri kulttuureihin kuuluvat karsastavat toisiaan.
¨
Tämä tunnetaan myös nimellä
monikulttuuri. Laitetaan ristiriidassa olevien kulttuurien edustajat samalle maantieteelliselle alueelle.
QuoteSivupolun asukkaat uhmasivat merta ja selvisivät ihmeen kaupalla rannalle. He kiersivät Euroopan takapihoja viikkoja. Kävelivät ja nukkuivat sateessa ja mudassa. Pelkäsivät poliisia ja armeijoita. Repivät itsensä piikkilankoihin. Olivat nälkäisiä, väsyneitä, viluisia ja sairaita. He hukkasivat insuliininsa ja rikkoivat silmälasinsa. Matkustusasiakirjojen ja henkilöpapereiden lisäksi he hukkasivat myös nimensä, henkilöllisyytensä, kansallisuuteensa ja henkilöhistoriansa, sekä unohtivat matkareittinsä. Matkan varrella he kadottivat myös ihmisarvonsa kokonaan. Onneksi kuitenkin kusipestyt muotifarkut säilyivät ehjänä, ja kuin ihmeen kaupalla myös lompakko rahoineen, hiusgeelituubi ja uusin iPhone säilyivät tallessa piikkilankoja ylitellessä, vaikka kaikki asiapaperit matkalla katosivatkin. Aasipornon katseleminen älypuhelimen ruudulta ja lapaseen veivaaminen tuo edes hieman lohtua Sivupolun arjen harmauteen. Lähipuiston lenkkeilijätytötkin ovat usein liian nopeita saaliita väsyneille, viluisille ja sairaille hiekkahyeenoille.
Tekstistä oli jossain vaiheessa karannut
hieman olennaista tekstiä. Lisäsin takaisin.
On se ollut kauhea matka. :flowerhat:
EDIT: eivätkä farkutkaan onneksi revenneet piikkilankoihin.. huh
Paras kohta oli minusta tässä. Vaimon nekkuun pätkiminen ja raiskaus avioliitossa on vok-ohjaajankin mielestä parempi juttu kuin ummehtuneet impivaaran lakipykälät ja säännökset. Ei siinä, jos tykkää ja miksei tykkäisi, kun vokissa hengaa edelleen.
QuoteOsa aviomiehistä haluaa palata, koska täällä kaikille tutut ja normaalit asiat, kuten vaimon rankaiseminen tai aviovelvollisuuksien noudattamisesta kiinni pitäminen, ovatkin kiellettyjä. Sen sijaan heille kerrotaan, että täällä naiset saavat päättää itse, mitä tekevät ja kenelle puhuvat, eikä mies saa puuttua sellaiseen. Kotona systeemi on parempi.
QuoteYksi Sivupolun keittiössä työskennellyt entinen sotilas perusti leipomon ja on tyytyväinen elämäänsä Bagdadissa, mutta hän olikin shiia.
Eli tänne vaan lampsii Irakin enemmistöryhmän sotilaita ja arvon ohjaaja ei näe siinä mitään ongelmaa. Ei mitään mainintaa siitä, että tämänkin taistelijan tp-hakemus on näköjään ollut täysin aiheeton.
Suihkussa läträämisen rajoittaminenkin on mainittu.. ilmeisesti rajattomat lämpimät ilmaiset suihkut ovat ihmisoikeus?
Quote from: P on 02.09.2017, 10:26:17
Suihkussa läträämisen rajoittaminenkin on mainittu.. ilmeisesti rajattomat lämpimät ilmaiset suihkut ovat ihmisoikeus?
Voinko valittaa Kelaan tai YK:n toimipisteeseen kun mulla on muutaman kerran vedellä läträtessäni loppunut varaajasta lämmin vesi? Toivottavasti oikeuksiani ei rajoita se, että maksan itse veteni jokaista millilitraa myöden.
Kyllähän tuo blogin pitäjä on selvästi ns suvis, mutta arvostan sitä että oman maailmankuvansa rajoissa on kuitenkin pyrkinyt rehellisyyteen. Tuosta ei ole enää välttämättä pitkä matka kysymyksiin: "Onko tässä koko turvapaikkasysteemissä mitään järkeä?" tai "Voisiko näillä miljardeilla saada enemmän hyvää aikaan paikanpäällä kaikista hädänalaisimpien keskuudessa (naiset, lapset, vanhukset, sairaat, kehitysvammaiset)?"
Näitä SK:n juttuja ei kovin pitkään Amppareiden kautta löydä ja saa maksumuuria kierrettyä sitä kautta, joten otetaan H.Juurakon tuorein blogikin talteen, vaikkei siinä mielestäni mitään kovin ihmeellistä olekaan. Meikkaamisesta tai meikkaamattomuudesta on varmasti kevyempää kirjoittaa, kuin yrittää taas kerran valkopestä muhamettilaisterojen tempauksia. Jaksamista vaan Huldalle sinne Sivupolun vokkiin.
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiEhkä suomalaiset naiset haluavat olla kauniita vain puolisoilleen
Ajat ovat kovat, mutta kyllä Sivupolulla mietitään välillä ihan arkisia ja mukaviakin asioita. Niin kuin esimerkiksi sitä, miksi suomalaiset naiset eivät meikkaa.
Ystäväni Nasser, vanhempi, arvovaltainen mies, pysäytti minut käytävällä ja kysyi tätä asiaa minulta. Hän katsoi kasvojani ja kysyi epäuskoisena, ajattelenko mahdollisesti olevani kyllin kaunis ilmankin.
Häkellyin kysymyksestä ja etenkin Nasserin ilmeestä ja pyrskähdin nauruun. En ehtinyt naurultani selittää mitään, ennen kuin miehen ilme kirkastui. "Nyt ymmärrän", hän sanoi. "Varmaankin meikkaat vasta kotona miestäsi varten, sillä ethän halua keimailla kauniina muiden miesten edessä."
Nasser-parka lakkasi luultavasti kokonaan yrittämästä ymmärtää suomalaisia, kun kerroin, ettei puolisoni halua kaunista vaimoa vaan älykkään keskustelukumppanin ja parhaan ystävän. Hän jäi käytävälle seisomaan hyvin miettiväisenä.
...
Mutta miksi? Miksi me näytämme siltä, miltä näytämme?
Eikä kysymys rajoitu pelkkään meikkaamiseen. Miksi suomalaisnaiset kulkevat lenkkareissa ja löysissä t-paidoissa? Miksi korkeissa koroissa ja tiukoissa hameissa Espalla kulkevat venäläisnaiset erottaa suomalaissiskoistaan jo kaukaa? Miksi ranskalaisnaiset näyttävät erilaisilta kuin me?
Ja miksi kaiken menettänyt irakilaisnainen ei piittaa lämpimistä villasukista, mutta pitää tiukasti kiinni huulipunastaan?
En todellakaan ole ehostamisen asiantuntija eikä minulla siis ole vastausta irakilaismiehen kysymykseen. Voin vain luulla. Ja luulen, että meikkaamattomuudella ja matalilla kengillä on paljon tekemistä suomalaisen tasa-arvon kanssa.
Suomalaisilla naisilla on muitakin meriittejä ja merkityksiä kuin ulkonäkö. Meidän arvomme ei ole miesten katseissa.
Olemme myös hyvin käytännöllisiä ja kiireisiä. Kaunistaudumme, kun sille on tarve, mutta arjessa keskitymme muihin asioihin.
koko blogi: https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/ehka-suomalaiset-naiset-haluavat-olla-kauniita-vain-puolisoilleen/?shared=298-79f8818b-500
Quote from: Pullervo on 10.09.2017, 21:06:06
Näitä SK:n juttuja ei kovin pitkään Amppareiden kautta löydä ja saa maksumuuria kierrettyä sitä kautta, joten otetaan H.Juurakon tuorein blogikin talteen, vaikkei siinä mielestäni mitään kovin ihmeellistä olekaan.
@Pullervo Mitä tarkoitat? Onko jokin muutos tiedossa? Tuo on ollut pirullisen kätevä tapa lukea näitä ja monia muitakin juttuja :)
@Alaric Amppareiden haku ei löydä vanhoja juttuja, vaan ainoastaan tuoreita. Olisiko aikaraja yhdessä viikossa tai niillä main? Pitää yrittää selvittää.
Kokeilin hakea noita Juurakon aikaisempia blogeja, eikä edes tuota edellistä blogia, "Pakolaisilla on monta hyvää syytä paeta täältä", enää löydy Amppareiden kautta. Eli kyllä se haku edelleen ja jatkossakin varmasti toimii, mutta liian myöhään hakiessa ei enää tavoita haluamaansa.
lisäys: Luin tuon edellisen kommenttini uudelleen ja selkeämminkin olisin tosiaan voinut kirjoittaa. Esim.
Näitä SK:n juttuja ei kovin pitkään niiden julkaisun jälkeen Amppareiden kautta löydä...
Saimme sitten arabialaisen alamaailman Suomeenkin ja ainoa, mitä sille saisi tehdä, on antaa kaikkien halukkaiden jäädä oleskelemaan Suomeen ja vielä täysylläpidolle vokkeihin. Minäkin olen vihainen päättäjillemme turvallisuutemme vaarantamisesta. Tarjoamani lääkkeet ovat vain toiset kuin blogistilla.
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiMeillekin oma alamaailma
Rationaalinen päätöksentekoprosessi kulkee siten, että määritellään päämäärä ja pohditaan erilaisia keinoja päämäärän saavuttamiseksi. Eri keinojen sopivuutta tutkitaan kartoittamalla niihin liittyviä riskejä ja niillä saavutettavia etuja.
Poliittinen päätöksenteko kulkee aivan erilaisia polkuja.
Olen vihainen. Ja huolissani. Miten päätöksentekijät saattoivat tieten tahtoen synnyttää tilanteen, joka asettaa minut ja kaikki muut yhteiskuntamme jäsenet vaaraan? Joko heidän päämääränsä ovat erilaiset kuin minulla tai sitten he ovat niin sotkeutuneet poliittisen pelin kiemuroihin, etteivät enää kykene rationaaliseen ajatteluun.
Haluan uskoa, että kaiken poliittisen päätöksenteon perimmäinen motiivi on turvallisuuden ja vakauden luominen, jotta ihmiset voisivat hyvin ja yhteiskuntakoneisto toimisi mahdollisimman moitteettomasti. Kaikki muu hyvä on seurausta tästä.
Vuoden 2015 pakolaiskriisi järkytti yhteiskuntakoneiston toimintaa ja muodosti uhan turvallisuudelle. Suuret johtajamme kokivat, että uhka muodostuu nimenomaan pakolaistulvasta, joka on kyettävä torjumaan. Yleisesti hoettu mantra oli, että meidän on tehtävä kaikkemme, ettei Suomi olisi houkutteleva kohde turvapaikkaa etsiville.
...
Hallitukselta on jäänyt huomaamatta, että todellinen uhka turvallisuudelle ovat jo täällä olevat ihmiset. He eivät ole uhka siksi, että heidän hiuksensa ovat mustia ja ihonvärinsä tummempi kuin meidän. He eivät ole uhka siksi, että he puhuvat vieraita kieliä. Eivätkä he myöskään ole uhka siksi, että he uskovat eri tavalla kuin enemmistö suomalaisista. He ovat uhka vasta sitten, kun heiltä on viety kaikki mahdollisuudet elää ja noudattaa tämän yhteiskunnan sääntöjä.
Eivät pakolaiset vähennä suomalaisten turvallisuutta vaan huono politiikka ja irrationaalinen päätöksenteko. Maassamme jo olevat irakilaiset, afgaanit, somalit, kurdit, iranilaiset ja monet muut muodostavat uhan siksi, että suomalaista yhteiskuntarauhaa turvaamaan suunnitellut keinot ovat vääriä ja kääntyvät tarkoitustaan vastaan.
Pyrimme vähentämään Suomen houkuttelevuutta tekemällä tulijoiden elämän ahdistavaksi ja turvapaikan saamisen vaikeaksi. Valitettavasti juuri se, että olemme kaventaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja lisänneet heidän ahdistustaan, altistaa meidät mielen järkkymisestä johtuville riskeille.
Kun ahdistus kasvaa vastaanottokeskuksissa yli äyräittensä, tarvitaan enemmän poliiseja ja enemmän väkivaltaa – niin kuin uutiskuvista olemme viime päivinä saaneet nähdä. Tämä on sikäli kummallista, että käsittääkseni olemme melkein yksimielisiä siitä, ettei USA:n kaltainen poliisivaltio takaa turvallisuutta eikä lisääntynyt viranomaisväkivalta estä aggressioita.
...
Koska paperittomien ihmisten oleskelu Suomessa on jotakin, mitä emme halua, työnnämme päämme pensaaseen ja teeskentelemme, ettei heitä ole. Siksi emme voi tehdä ainoatakaan päätöstä, joka jollakin tavalla tunnustaisi heidän olemassaolonsa – puhumattakaan heidän ihmisoikeuksiensa tunnustamisesta.
Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että maassamme on tuhansia paperittomia, jotka eivät uskalla lähteä takaisin vapaaehtoisesti tai joita heidän entinen kotimaansa ei ota vastaan.
Nämä tuhannet muodostavat uhan, koska heidän elämänsä on houkuttelevuuden minimoimiseksi tehty ylivoimaisen vaikeaksi. Heiltä on viety kaikki mahdollisuudet pysyä hengissä laillisin keinoin.
Toisin kuin ennen, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eivät saa jäädä vastaanottokeskuksiin odottamaan palautusta. Heidät heitetään ikään ja sukupuoleen katsomatta kadulle kolmenkymmenen päivän kuluttua pääöksestä. Tällä pyritään paitsi lähettämään viesti maailmalle myös minimoimaan verovarojen käyttöä vieraiden ei-ihmisten hyysäämiseen.
Kadulle ajetuilta ihmisiltä myös työnteko on kielletty. He eivät siis saa valtiolta ruokaa eivätkä kattoa päänsä päälle, mutta he eivät myöskään saa ansaita elantoansa laillisesti. Yrityksiä rangaistaan hyvin ankarasti, jos he maksavat palkkaa näille onnettomille.
Mitä he sitten voivat tehdä, elleivät he uskalla tai voi palata kotiin? Nukkua ulkona, kerjätä ruoka-apua ja ennen kaikkea hakeutua pimeille työmarkkinoille.
Ihmiskaupan ja kiskonnan määrä on lisääntynyt maassamme huomattavasti. Hyväksikäyttäjiä on ilmestynyt kuin sieniä sateella. Niitä tulee ulkomailtakin, koska markkinat toimivat: meillä on paljon osaavaa, laitonta työvoimaa, jonka asema on kestämätön, ja joka suostuu melkein mihin töihin tahansa.
On kuin olisimme ehdoin tahdoin halunneet saada Suomeen ihka oikean ja toimivan alamaailman suuren maailman tyyliin.
...
Jos kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saisivat jäädä odottamaan paluuta vastaanottokeskuksiin, ei kansalaisilla olisi tarvetta "piilotella" heitä eikä rikollisilla työnantajilla olisi mahdollisuutta riistää heitä ja soluttaa rikollisia käytäntöjään suomalaiseen yhteiskuntaan.
Pelätessään mahdollisia tulevia pakolaisvirtoja, hallitus tuli luoneeksi tilanteen, jossa ihmisten on mahdotonta säilyä hengissä noudattamalla lakia. Se loi meille uuden ja valitettavan organisoituneen harmaan talouden. Se loi myös asetelman, jossa tavallisten kansalaisten moraali sotii lakia vastaan ja jossa ihmiset julkisesti pohtivat, kumpaa he noudattava, oikeudentajuaan vai Suomen lakia.
...
Kun maahan tuli suuri joukko motivoituneita ja jopa koulutettuja ihmisiä, unohdimme koko kestävyysvajeen. Sen sijaan, että olisimme hyödyntäneet näitä ihmisiä, teemme kaikkemme, että pääsemme heistä eroon. Samaan aikaan osassa valtakuntaa on jo nyt huutava pula työvoimasta.
Voisi olla toisinkin. Voisimme pitää paperittomista parempaa huolta tai antaa heidän pitää huolta itsestään ja meistä laillisin keinoin. Voisimme antaa heille oikeuden pysyä hengissä siitä huolimatta, että aiomme lähettää heidät takaisin kotimaihinsa, kun tilanne sen sallii. Vaikka tämä olisi rationaalista, se tuntuu olevan poliittisesti mahdotonta.
Suomen hallitus tuntuu toivovan, että kylmä ja nälkä ajaa ihmiset kotiin. Päättäjät eivät selvästi ymmärrä, että ihmisten pelko – olivat sen syyt tosia tai ei – on voimakkaampi kuin kadulle joutumisen kurjuus. Palauttamisen vaikeudet ovat niin suuria, että tuhannet odottavat alkavaa talvea vailla suojaa, vaikka poliisien resursseja kuinka lisättäisiin.
Voitaisiinko jo ryhtyä pohtimaan, mitä näille tuhansille todellisille ihmisille tehdään sen sijaan, että pelkäämme merten takana vaanivia tulevia pakolaisia? Muuten voi käydä niin, ettei maamme todellakaan enää houkuttele edes omia nuoriamme.
koko blogi: https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/meillekin-oma-alamaailma/?shared=303-d270bd36-500
P.S. Edellinen, 6.9. julkaistu blogi löytyi vielä tänään Amppareiden kautta luetavaksi.
Ok. Nyt tuli tämäkin selvitettyä eli enää ei löydy tuota H.Juurakon 6.9. kirjoittamaa blogia Ampparit.comin avulla. Oletan siis, että maksimissaan viikon pitävät tietokannassaan linkkiä, jolla maksumuurin yli tai ali pääsee. Parempi siis poimia linkki turhaan talteen, kuin antaa vanheta.
^ Ok, hyvä tietää :) Kannattaa siis pysyä ajan hermolla näiden sekä muiden maksumuuriartikkelien suhteen, niin jäävät tänne "muistiin".
H.Juurakko kysyy:
Ovatko suomalaisten nuorten tunteet ja tarpeet arvokkaampia kuin vokeissa lojuvien arabimiesten?Pullervo vastaa:
Kyllä ovat. Aina.Turvapaikanhakijat ilmeisesti radikalisoituvat ja heistä tulee terroristeja, jos he ovat vihaisia ja surullisia vokin maantieteellisestä sijainnista johtuen. Jos näin on, niin kaikki heti lukkojen taakse ja maasta pois kansallisen turvallisuuden nimissä. Nyt, eikä vasta seuraavan iskun jälkeen.
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiTurvallisuutemme hinta on liian kallis
Taas tuli selväksi, ettei valtion vasen käsi tiedä, mitä oikea tekee: sisäministeriössä halutaan kyllä estää radikalisoitumista, mutta tehdään kuitenkin päätöksiä, jotka lisäävät sitä.
Uutinen Evitskogin vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta ja sen aiheuttamasta surusta on ahdistava. Se nimittäin kertoo konkreettisesti sen, miten vähän Suomen valtio piittaa vastaanottokeskuksissa elävien ihmisten hyvinvoinnista.
On aivan kuin päättäjämme eivät kykenisi tajuamaan ahdistuksen, radikalisoitumisen ja kansalaisten turvallisuuden välistä yhteyttä.
Myös meiltä on supistusten vuoksi lähetetty ihmisiä pois. Olin hämmentynyt ja järkyttynyt siitä surun ja ahdistuksen määrästä, jonka nämä pakkosiirrot Sivupolulla synnyttivät: miehet, jotka vielä kuukausi aikaisemmin olivat kritisoineet ruokaa, huoneiden pienuutta ja ohjaajien ammattitaitoa, lyyhistyivät itkien maahan, kun lähdön aika koitti.
...
Pakkosiirto, joka Evitskoginkin asukkailla on edessä, on jo sinänsä traumatisoiva ja katkeruutta synnyttävä tapahtuma. Se ei kuitenkaan riittänyt selittämään sen tunteen suuruutta, joka Sivupolulta lähteneiden itkusta kuului.
Luulen, että Sivupolun pihalla itkettiin myös kaikkea sitä, jota ei kyetty itkemään pommien keskellä, pyssymiesten uhatessa tai keikkuvassa kumiveneessä. Lähtö ja ikävä jäivät käsittelemättä ja ne tulvivat myöhemmin suomalaiselle lumihangelle. Koko pakolaisuuden lohduttomuus hyökyi taas miesten yli.
Osa Evitskogin asukkaista on ollut uudessa kodissaan, uuden perheensä keskellä jo kaksi vuotta. He ovat asuneet pääkaupunkiseudulla, jossa he ovat luoneet itselleen sosiaalisen verkoston. Nyt heitä ollaan lähettämässä Kauhavalle.
Kuvitelkaa itse, mitä oma 20-vuotias poikanne sanoisi, jos joutuisi muuttamaan Helsingin palveluiden ääreltä keskelle Pohjanmaata. Mitä hän sanoisi, jos hänet erotettaisiin kaikista ystävistään? Voisiko käydä niin, että omat poikamme saattaisivat turhautua ja osoittaa sen käytöksellään?
Onko niin, että meidän 20-vuotiaittemme tunteet ja tarpeet ovat jotenkin arvokkaampia kuin näiden Evitskogin nuorten miesten?
Tämäkö on sitä radikalisoitumisen estämistä, josta pääministeri on puhunut? Kysyn, kumpi on tehokkaampaa terrorismin torjuntaa, se että vihaisia ja surullisia miehiä valvotaan tiukemmin vai se, että toimitaan niin, etteivät miehet ole vihaisia ja surullisia?
Kuinka paljon rahaa säästyy, kun Evitskogin asukkaat siirretään Kauhajoelle? Se on summa, joka on liian suuri laitettavaksi kansalaisten turvallisuuden säilyttämiseen ja terrorismin estämiseen – ihmisten hyvinvoinnista puhumattakaan.
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/turvallisuutemme-hinta-liian-kallis/?shared=306-3cffcd09-500 (16.9.2017)
Jaahas. Kirjoittaja on töissä Evitskogissa. Toivottavasti ei ole saanut homepohjaisia sairauksia.
Ovatko nuo blogit jotain parodiaa?
Quote from: Mika.H on 17.09.2017, 21:19:06
Jaahas. Kirjoittaja on töissä Evitskogissa. Toivottavasti ei ole saanut homepohjaisia sairauksia.
Kovasti se Evitskogista puhuu ja on aiemminkin puhunut, mutta ei se tuossa silti myönnä siellä olevansa töissä.
QuoteUutinen Evitskogin vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta ja sen aiheuttamasta surusta on ahdistava. Se nimittäin kertoo konkreettisesti sen, miten vähän Suomen valtio piittaa vastaanottokeskuksissa elävien ihmisten hyvinvoinnista.
On aivan kuin päättäjämme eivät kykenisi tajuamaan ahdistuksen, radikalisoitumisen ja kansalaisten turvallisuuden välistä yhteyttä.
Myös meiltä on supistusten vuoksi lähetetty ihmisiä pois. Olin hämmentynyt ja järkyttynyt siitä surun ja ahdistuksen määrästä, jonka nämä pakkosiirrot Sivupolulla synnyttivät: miehet, jotka vielä kuukausi aikaisemmin olivat kritisoineet ruokaa, huoneiden pienuutta ja ohjaajien ammattitaitoa, lyyhistyivät itkien maahan, kun lähdön aika koitti.
QuoteKuvitelkaa itse, mitä oma 20-vuotias poikanne sanoisi, jos joutuisi muuttamaan Helsingin palveluiden ääreltä keskelle Pohjanmaata
Varmaankin sanoisi, notta Kauhava, ei siellä voi ihminen elää.
Ilmeisesti tuo kirjoitus on tehty ihan tosissaan, mutta jos minä tekisin aiheesta yliampuvan parodiatekstin, niin se voisi hyvinkin olla tuollainen.
Tekstissä on välillä Kauhava ja välillä Kauhajoki, mutta yhtä kaikki, Pohjanmaa, ei siellä ole ihmisen hyvä olla.
Quote from: Pullervo on 17.09.2017, 20:34:48
H.Juurakko kysyy: Ovatko suomalaisten nuorten tunteet ja tarpeet arvokkaampia kuin vokeissa lojuvien arabimiesten?
Pullervo vastaa: Kyllä ovat. Aina.
--
Suomalaisten ja Suomen kannalta kyllä on. Aina. Ja syynkin pitäisi olla jokaiselle edes vähänkin ajattelukykyiselle selvä - ei ketkään muut kuin suomalaiset välitä suomalaisten nuorten - ja lasten ja aikuisten ja vanhusten - tunteista ja tarpeista kuin suomalaiset. Ei arabimiehet vokeissaan, ei arabimiehet missä tahansa, ei EU:n politbyroon belgialaiset, ranskalaiset, saksalaiset jäsenet, ei ketkään muut kuin toiset suomalaiset. Siksi suomalaisten
pitää puolustaa suomalaisten etuja, tunteita ja tarpeita Suomessa ennen kaikkien muiden kansojen etuja, tunteita ja tarpeita täällä tai missään muualla. Muuta puolustusrintamaa meillä ei yksinkertaisesti ole.
H. Juurakon nyyhkykirjoitus vahvistaa sitä mitä olen jo pitkään uumoillutkin: suvakit ovat täysin menetettyjä tapauksia. Niiden heräämistä on turha odottaa, sitä ei tule tapahtumaan. Koskaan. Totuutta ja todellisutta suorastaan hierotaan H. Juurakonkin naamalle, mutta ei vaan mene jakeluun:
Ollaan muka kuolemaa paossa, mutta silti ollaan keritty narisemaan jo lähes kaikesta mahdollisesta (ruoka, majoitus, palvelijat). Ollaan muka kuolemaa paossa, mutta silti yhdeltä hiekkiksille tuntemattomalta pikku paikkakunnalta toiselle hiekkikselle tuntemattomalle pikku paikkakunnalle siirtyminen aiheuttaa taas lisää märinää. Jumalauta, muutaman sadan kilsan siirto sen jälkeen kun ollaan vaellettu Kela Goldin ääreen tuhansia kilometrejä. Voi muumi, jos elämässä kaikkein tärkeintä on kaupungin diskon valot, niin kyllä tyhmemmänkin pitäisi tajuta kuinka "hädänalaisia" nämä geelitukat todellisuudessa ovat. >:(
Ja jos jo luodut sosiaaliset verkostot ovat kerran nyt ongelma, niin hei: suljettu säilöönottokeskus ratkaisisi kivasti senkin "ongelman". Silloin ei tulisi mahdollisissa siirtotilanteissa eroahdistusta niihin alaikäisiin teiniritsoihin, joille ollaan avoimen keskuksen asiakkaana ollessa kannettu kaljaa ja hasista toosan toivossa. Ja suljetun säilöönottokeskuksen sijainnilla ei olisi asukkaille muutenkaan väliä: on se sitten kairalla tai Tsadin keskustassa, aivan sama, koska ulos ei olisi pääsyä. Kaikki voittavat/voittaisivat.
PS. Juurakolle vielä tiedoksi, että yhdenkään ananastukan ei ole PAKKO siirtyä Kauhavalle, joten pakkosiirrosta on ihan turha puhua. Jos ei Kauhava miellytä, niin aina voi siirtyä parempien diskojen ääreen Bagdadiin, Mogadishuun, Kabuliin, jne. Ja mitä tulee rahan säästämiseen ja radikalisoitumisen haittojen ehkäisyyn, niin molemmat hoituvat sillä, että paperittomat iPakoloiset yksinkertaisesti jätetään rajan ulkopuolelle ulisemaan asyyliä. Mikään pakko niitä ei ole ottaa Suomeen paapottavaksi.
e:ps lisätty
Pallerot ovat muuttaneet kotikaupungeistaan ja kylistään risteilemään Eurooppaan. Kotiin jäi vaimot, lapset, perheet, naapurit, työt jne. Eiköhän tuollainen kivenheitto Kauhavalle suju ihan kuin itsestään.
QuoteKuvitelkaa itse, mitä oma 20-vuotias poikanne sanoisi, jos joutuisi muuttamaan Helsingin palveluiden ääreltä keskelle Pohjanmaata. Mitä hän sanoisi, jos hänet erotettaisiin kaikista ystävistään? Voisiko käydä niin, että omat poikamme saattaisivat turhautua ja osoittaa sen käytöksellään?
Onko niin, että meidän 20-vuotiaittemme tunteet ja tarpeet ovat jotenkin arvokkaampia kuin näiden Evitskogin nuorten miesten?
Quote from: Pullervo on 17.09.2017, 20:34:48
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiTurvallisuutemme hinta on liian kallis
Kuvitelkaa itse, mitä oma 20-vuotias poikanne sanoisi, jos joutuisi muuttamaan Helsingin palveluiden ääreltä keskelle Pohjanmaata. Mitä hän sanoisi, jos hänet erotettaisiin kaikista ystävistään? Voisiko käydä niin, että omat poikamme saattaisivat turhautua ja osoittaa sen käytöksellään?
Suunnilleen tuossa iässähän suurin osa miehistä Suomessa joutuu armeijaan ja palveluspaikka aika tyypillisesti ei sijaitse omalla kotipaikkakunnalla, eikä edes välttämättä kovin lähellä sitä. Ja samoihin aikoihin aika suuri osa joutuu opiskeluiden, työn tms takia muuttamaan myös pois kotipaikkakunnaltaan.
Ja monilla tapahtuu tuota ennenkin jopa moneen kertaan näitä "pakkomuuttoja". Jos esimerkiksi isä on armeijassa töissä, niin se tuppaa tietämään näitä muuttoja helposti useampaan kertaankin ennen aikuisikää.
Harvemmin näistä "pakkomuuttoista" suomalaisten kohdalla on kuitenkaan muodostunut mitään turvallisuusuhkaa, vaikka sellainen voikin vähän harmittaa.
QuoteKuvitelkaa itse, mitä oma 20-vuotias poikanne sanoisi, jos joutuisi muuttamaan Helsingin palveluiden ääreltä keskelle Pohjanmaata. Mitä hän sanoisi, jos hänet erotettaisiin kaikista ystävistään? Voisiko käydä niin, että omat poikamme saattaisivat turhautua ja osoittaa sen käytöksellään?
Onko niin, että meidän 20-vuotiaittemme tunteet ja tarpeet ovat jotenkin arvokkaampia kuin näiden Evitskogin nuorten miesten?
Olen Pohjanmaalta kotoisin ja juuri veljeni kanssa puhuimme (ns. kestopuheenaihe), että molemmat muuttaisimme, jos vain töitä löytyisi. Voisi olla hiukka pienempikin palkka kun vaan pääsisi lakeuksille takaisin.
Lähäre poika pois härmästä, täälon miähiä
Tietty niitä diskoja ei pahemmin Pohjanmaalla ole, joten tarttee sitten matkustaa johonkin keskukseen diskopalloa ihmettelemään. Tulee kyllä sellainen olo, ettei näistä tulijoista ole miksikään pelastajiksi. Mokomia märkäkorvaisia rääkyjiä. Tollasilla pyyhittäisiin pöytää siellä mistä minä tulen.
Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, jos makaa vattallansa
Jos mun tarttis muuttaa Kauhavalle, niin ilmoittaisin perheelle, että nyt lähdetään. Ei siinä sen kummempaa. Tykkäsivät tai eivät. Lähdettävä olis. Mitä tulee tolloon kysymykseen siitä, ovatko omat lapsemme tärkeämpiä niin tollasta ei tartte eres kysyy. Totta maar ovat!
Jos perästä kuuluu niin sitte itketähän muttei etukätehen.
Quote from: Pentecost on 18.09.2017, 09:02:08
QuoteKuvitelkaa itse, mitä oma 20-vuotias poikanne sanoisi, jos joutuisi muuttamaan Helsingin palveluiden ääreltä keskelle Pohjanmaata. Mitä hän sanoisi, jos hänet erotettaisiin kaikista ystävistään? Voisiko käydä niin, että omat poikamme saattaisivat turhautua ja osoittaa sen käytöksellään?
Onko niin, että meidän 20-vuotiaittemme tunteet ja tarpeet ovat jotenkin arvokkaampia kuin näiden Evitskogin nuorten miesten?
Olen Pohjanmaalta kotoisin ja juuri veljeni kanssa puhuimme (ns. kestopuheenaihe), että molemmat muuttaisimme, jos vain töitä löytyisi. Voisi olla hiukka pienempikin palkka kun vaan pääsisi lakeuksille takaisin.
Jos perästä kuuluu niin sitte itketähän muttei etukätehen.
Olen mä itsekin valittanut. Kun jouduin entistäkin suurempaan kaupunkiin (töihin.)
- Liikenne
- Ryöstäjät kadulla
- Äkäset ihmiset
- Hinnat
- Pitkät välimatkat
- Keli
tossa noita nyt aluksi, eiköhän asia tullut selväksi. (Melua ei ollut, hiljanen oli talo, nykysin keles pikkukaupungissakin melusta ollut useammassa läävässä, yksiöitä olleet mistä syystä nuorta väkeä asustelee ympärillä.) Paikalliset sanoi jotta turpa kiinni taikka palaa takas.
Ei ole poikaa eikä ole Kauhava tuttu, mutta jos ei osaisi kiitollinen olla siitä että pääsee paremman elintason pariin pienempään kaupunkiin, olisi siinä määrin menetetty tapaus että turha sille olisi puhuakaan.
Quote from: MiljonääriPlayboy on 17.09.2017, 22:24:58
H. Juurakon nyyhkykirjoitus vahvistaa sitä mitä olen jo pitkään uumoillutkin: suvakit ovat täysin menetettyjä tapauksia. Niiden heräämistä on turha odottaa, sitä ei tule tapahtumaan. Koskaan. Totuutta suorastaan hierotaan H. Juurakonkin naamalle, mutta ei vaan mene jakeluun:
Ollaan muka kuolemaa paossa, mutta silti ollaan keritty narisemaan jo lähes kaikesta mahdollisesta (ruoka, majoitus, palvelijat). Ollaan muka kuolemaa paossa, mutta silti yhdeltä hiekkiksille tuntemattomalta pikku paikkakunnalta toiselle hiekkikselle tuntemattomalle pikku paikkakunnalle siirtyminen aiheuttaa taas lisää märinää. Jumalauta,
Kyllä tässä turha pyytää apua hiekkaneekerijumalalta, syytä olisi siirtyä uskonnolta takaisin omaan Perkeleeseen, ei se hiekkaneekerien jumala välitä valloitettavista alkuperäiskansoista.
Se propagandakirjoittaja tuon kuitenkin kirjoittanut, osanneeko tänne haettujen kieltä edes että tietäisi mitä sanovat.
Noi on jo siinä määrin eri ihmislaji nuo suvakit että minkäänlaista kommunikaatiota niitten kanssa ei voi olla.
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiTurvallisuutemme hinta on liian kallis
Kuvitelkaa itse, mitä oma 20-vuotias poikanne sanoisi, jos joutuisi muuttamaan Helsingin palveluiden ääreltä keskelle Pohjanmaata. Mitä hän sanoisi, jos hänet erotettaisiin kaikista ystävistään? Voisiko käydä niin, että omat poikamme saattaisivat turhautua ja osoittaa sen käytöksellään?
Onko tämä joku vitsi? Valtaosa suomalaisista parikymppisistä miehistä joutuu muuttamaan vähintään puoleksi vuodeksi "keskelle Pohjanmaata" tai muuta skutsia. Sitä kutsutaan armeijaksi.
Quote from: Pentecost on 18.09.2017, 09:02:08
Olen Pohjanmaalta kotoisin ja juuri veljeni kanssa puhuimme (ns. kestopuheenaihe), että molemmat muuttaisimme, jos vain töitä löytyisi. Voisi olla hiukka pienempikin palkka kun vaan pääsisi lakeuksille takaisin.
Ja seuraava suuri ironia piileekin juuri tuossa mainitsemassasi työllisyydessä ja työllistymisessä. Siitä Juurakkokaan ei onneksi kehdannut lausua mitään. Tai tajunnut. Tai muistanut.
Yhteiskunnan kannalta on suorastaan tuhoisaa, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulle (eli sinne missä työpaikkoja on enemmän) kasataan iPakolaisia, joilla ei ole pienintäkään aikomusta ikinä työllistyä mihinkään ja/tai joihin on lyöty/lyödään lähiaikoina "
palautetaan lähettäjällä"-tarra päälle. Työttömyystilastot esim. kolmen suurimman huma-maahanmuuttaryhmän osalta kertovat varsin selvää tarinaa geelipäiden olemattomista työhaluista/työkyvyistä. Kela Gold sen sijaan latautuu taikaseinästä Kauhavalla ihan yhtä hyvin kuin Helsingissäkin
e:työkyvyt
Quote from: SmallFish on 18.09.2017, 09:50:27
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiTurvallisuutemme hinta on liian kallis
Kuvitelkaa itse, mitä oma 20-vuotias poikanne sanoisi, jos joutuisi muuttamaan Helsingin palveluiden ääreltä keskelle Pohjanmaata. Mitä hän sanoisi, jos hänet erotettaisiin kaikista ystävistään? Voisiko käydä niin, että omat poikamme saattaisivat turhautua ja osoittaa sen käytöksellään?
Onko tämä joku vitsi? Valtaosa suomalaisista parikymppisistä miehistä joutuu muuttamaan vähintään puoleksi vuodeksi "keskelle Pohjanmaata" tai muuta skutsia. Sitä kutsutaan armeijaksi.
Joskus sitä kutsutaan myös "opiskelupaikaksi muualla kuin synnyinseuduilla". Osa lapseni alaikäisistä lukiokavereista oli kotoisin noin tuhannen kilsan takaa. Osoittivat sen käytöksellään: tutustuivat uusiin ihmisiin. Muutamasta tuli ikiystäviä, vaikka elämä heitteli joitakuita kauas maailmalle.
Isis - feministijärjestö? Siunauksellinen sota emansipoi naiset? Kuinka minä en nyt ihan osta taas tätäkään. Se, mitä tapahtui Euroopassa toisen maailmansodan aikana ja jälkeen vs islamilainen maailma tänä päivänä. Tämä ajatus, että ihminen on ihan samanlainen kaikkialla, ei naiivisti ota huomioon ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin lastia. Vaikka nuo miehet tuotiin Lähi-idästä Eurooppaan, ei se lähi-itäläisyys karissut mihinkään ja useinmiten he ja vastaanottava yhteiskunta tekevät kaikkensa, ettei se karisisikaan. Ei edes seuraavissa sukupolvissa. Siksi se tulokasnainen on vapaassa Euroopassakin hunnutettu ja vaimona (yhtenä monista?) kotona hoitamassa lapsia ja kokkaamassa miehelleen. Koska kulttuuri+uskonto.
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiIsis voi ihan vahingossa parantaa naisten asemaa
Irakin, Afganistanin ja Syyrian miehet eivät ehkä vielä ole ymmärtäneet, että he ovat sodan lisäksi kohtaamassa toisenkin suuren mullistuksen: vanha järjestys ja työnjako sukupuolten välillä on pahasti uhattuna.
Sodat ovat hirvittäviä, mutta niillä on ollut myös positiivisia vaikutuksia yhteiskuntiin ja kulttuureihin. Vaatteemme, kodinkoneemme, kulkuneuvomme, lääkkeemme ja jopa ruokavaliomme ovat muokkautuneet käytyjen sotien ansioista sellaisiksi kuin ne nyt ovat.
Sodat vaikuttavat myös ihmistenvälisiin suhteisiin ja sukupuolten rooleihin. Kun Suomessa miehet olivat rintamalla, naiset tekivät miesten työt. Koska melkein kaikki miehet olivat sotimassa, muutos läpäisi koko yhteiskunnan.
...
Afganistanissa, Irakissa ja Syyriassa nainen on ollut sidottu kotiin vielä tiukemmin kuin aikanaan Suomessa. Nyt valtavan suuri osa alueen miehistä on joko sotimassa, kuollut tai odottamassa turvapaikkapäätöksiä ympäri Eurooppaa.
Myös moni kotiin jääneistä miehistä on joutunut vaihtamaan osia vaimojensa kanssa: Ennen vaimot olivat kotinsa vankeja ja miehet liikkuivat kaduilla. Sivupolun asukkaat kertovat, että nykyisin on toisin.
Naisia kunnioitetaan sodankin keskellä, ja he voivat liikkua kaduilla suhteellisen turvassa. Koska etenkin sunnimiesten henki on vaarassa kodin ulkopuolella, naiset, jotka eivät ennen saaneet liikkua kodin ulkopuolella ilman saattajaa, joutuvat nyt hoitamana perheen asiat yksin.
...
Osa perheistä on tullut Eurooppaan, ja voin vakuuttaa, että Sivupolun naiset katselevat erittäin kiinnostuneina eurooppalaisten sisartensa elämää ja kuuntelevat halukkaasti ajatuksia tasa-arosta ja vapaudesta. Heidän päähänsä on istutettu vaarallisia ajatuksia, jotka eivät niin vain sieltä enää katoa, vaikka perheet palautettaisiinkin takaisin.
...
Miehille tilanne on hankala. Osa pitää suomalaista naiskäsitystä ja tasa-arvopuhetta mielipuolisena. Osa kuitenkin uskoo ja ymmärtää vanhojen roolien olevan huonoja. Silti nämäkin miehet joutuvat kamppailemaan oppiakseen uuden tavan olla ja toimia.
Miesten on löydettävä uusi identiteetti ja uusi rooli. Heidät heitettiin varoittamatta keskelle sitä samaa ongelmaa, jota suomalaisetkin miehet joutuvat aika ajoin pohtimaan: "kuka minä olen ja miksi?"
Minulta on kysytty, että jos ihmissuhde lakkaa yhtäkkiä perustumasta valtaan, mihin se sitten perustuu? Jos nainen on vapaa, miksi hän pysyisi miehen rinnalla?
Tuntuu siltä, että joillekin Sivupolun nuorista asukkaista käsitteet rakkaus ja luottamus ovat aivan vieraita. He saattavat yllättyä iloisesti.
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/isis-voi-ihan-vahingossa-parantaa-naisten-asemaa/?shared=311-2535ea7f-500 (23.9.2017)
e: lisää lihavointia
Quote from: Pullervo on 24.09.2017, 13:40:09
Isis voi ihan vahingossa parantaa naisten asemaa
Irakin, Afganistanin ja Syyrian miehet eivät ehkä vielä ole ymmärtäneet, että he ovat sodan lisäksi kohtaamassa toisenkin suuren mullistuksen: vanha järjestys ja työnjako sukupuolten välillä on pahasti uhattuna.
...
Afganistanissa, Irakissa ja Syyriassa nainen on ollut sidottu kotiin vielä tiukemmin kuin aikanaan Suomessa. Nyt valtavan suuri osa alueen miehistä on joko sotimassa, kuollut tai odottamassa turvapaikkapäätöksiä ympäri Eurooppaa.
Niin pieni osa, ettei kannata tuossa mielessä edes mainita. Noissa maissa kun asuu yli 45 miljoonaa miestä. Mutta olipa taas tarina.
QuoteTuntuu siltä, että joillekin Sivupolun nuorista asukkaista käsitteet rakkaus ja luottamus ovat aivan vieraita. He saattavat yllättyä iloisesti.
Tai sitten joku nainen tai lapsi voi ullattua vähemmän iloisesti. :flowerhat:
Viikon H.Juurakko onkin jo julkaistu. Hulda on saanut palautetta ja vastaa siihen. Idealismi on monella työntekijällä vaihtunut realismiin, mutta Juurakko keikkuu vielä aidan reunalla asian suhteen. Asiakkaat eivät ehkä ihan kaikki olekaan kuolemanvaaraa paenneita hädänalaisia ja vainottuja, vaan systeemiä huijaavia, työntekijöitä ja vokkivapaaehtoisia manipuloivia vaimonhakkaajamisogyynirasistihomofobi-islamistifanaatikkoja. Ei sellaiselle oikein jaksaisi kovin kilttikään olla. Kohtaamisteoria jne.
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiMiten hyviksestä tulee pahis tai miten ohjaajasta tulee professionaali
[...]
Taannoisen kirjoitukseni kommenteissa myötätuntoa pidettiin epäammattimaisena. Samaa olen kuullut ennenkin, enkä silloinkaan ole ymmärtänyt, mitä pahaa myötätunnossa on. Jos saisin valita, kohtaisin paljon mieluummin empaattisen eli epäammattimaisen sairaanhoitajan tai päiväkodin tädin kuin professionaalin työntekijän, jonka "distanssi" on kohdallaan.
Itse olen enemmän huolissani myötätunnon häviämisestä: siitä, etten jaksa enkä osaa olla enää yhtä ystävällinen kuin ennen enkä jaksa kuulla, mitä asukkaamme oikeasti yrittävät viestiä.
Olen viime aikoina katsonut peiliin. En oikeaan, sillä se on liian masentavaa, vaan siihen, johon ilkeitä ihmisiä tavataan käskeä katsomaan. Ei niin, että kukaan olisi käskenyt. En ole niin ilkeä – vielä. Mutta kerran vilkaisin, ja huomasin kuvassa huolestuttavia muutoksia.
Kun havaitsin samoja piirteitä myös työtovereissani, aloin tutkailla peilikuvaa tarkemmin. Ja kyllä: kerro kerro kuvastin kertoo vääjäämättömän rehellisesti, ettemme enää ole niin kilttejä ja hyväntahtoisia kuin silloin, kun saavuimme Sivupolulle.
Joku voisi sanoa, että idealismi on vain karissut yltämme ja olemme viimeinkin oppineet näkemään totuuden ja toimiaan sen mukaan. Toinen voisi todeta, että olemme uupuneita, emmekä enää käyttäydy niin kuin muutoin käyttäytyisimme. Molemmat olisivat ainakin osittain oikeassa.
[...]
Idealismi on todellakin mennyt. Kun tulimme auttamaan matkasta uupuneita, nälkäisiä ja sairaita pakolaisia, olimme täynnä auttamishalua ja uskoimme, että apuamme otetaan kiitollisina vastaan.
Ensimmäiset pari kuukautta menikin niin. Apuamme tarvittiin paljon ja sitä arvostettiin. Pian akuutein avuntarve kuitenkin pieneni. Samalla väheni se asukkaittemme tuntema ilo, jota avun saaminen synnytti. Pinnalle alkoivat nousta suru, ahdistus, huoli omaisista, katkeruus, pelko ja viha. Turvassa oli aikaa käsitellä pahaa oloa – tai piehtaroida siinä.
Paha olo heijastui luonnollisesti myös Sivupolun asukkaiden käyttäytymiseen. Vihaisia ja ahdistuneita asukkaita ei ollut enää yhtä helppo auttaa kuin hymyileviä ja kiitollisia asukkaita. Onneksi joukossamme oli vanhoja työntekijöitä, jotka olivat jo aikaisemmin kokeneet saman muutoksen. Opimme heidän avullaan ymmärtämän asukkaiden käyttäytymistä.
[...]
Meidän työntekijöiden ymmärrys oli koetuksella. Samoin kuin ruokalakkolööpeistä pöyristyneen kansan: että kehtaavatkin valittaa!
Asukkaamme olivat vihaisia ja ärsyttäviä. Idealismia söi myös se, että apu, jota pystyimme antamaan, oli niin mitätön siihen pahaan verrattuna, jota he olivat nähneet ja kokeneet. Usko omaan työhön hiipui vähitellen.
[...]
Mies lyö vaimoaan niin, että tämä on mustelmilla. Seuraavana päivänä hän tarvitsee työntekijöiltä autokyydin päästäkseen ostamaan kymmenen kilometrin päässä olevasta kaupasta kännykkäänsä puheaikaa. Ei tee mieli auttaa.
Toinen on pyytänyt useaan kertaan päästä sosiaalityöntekijän puheille, koska toivoo tämän voivan nopeuttaa asiansa käsittelyä Migrissä. Hänelle on jo sanottu, ettei sosiaalityöntekijä voi auttaa, mutta hän ei usko. Lopulta mies keksii jonkun toisen asian päästäkseen sosiaalityöntekijän luokse.
Seuraavana aamuna sosiaalityöntekijä tulee henkilöstöpalaveriin ärsyyntyneenä ja sanoo taas kerran, ettei vastaanotolle pitäisi päästää ihmisiä, joiden asia ei kuuluu hänelle. Kun mies tulee pyytämään apua uuden ongelman kanssa. Ketään ei enää huvita.
Kolmas tarvitsisi apua, jotta ei menettäisi työpaikkaansa, mutta jos autamme häntä, muutkin saattavat pyytää apua. Silloin resurssimme eivät enää riitä. Joutuisimme sanomaan ei ja kohtaamaan kiukkua. Ja sehän olisi kiusallista. Niinpä tasa-arvon nimissä mies menettää työpaikkansa ja samalla mahdollisuuden hakea oleskelulupaa työn perusteella, mutta pääasia on, ettei synny yleistä hämminkiä ja lisätöitä meille.
Neljättä autamme, koska hän on mukava, koska uskomme häntä ja koska hänen pulmansa on meidänkin mielestämme oikea. Kohtelemme häntä ystävällisesti ja lempeästi ja katsomme häntä alaspäin niin kuin äiti tai isä katsoo lastaan.
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/miten-hyviksesta-tulee-pahis-tai-miten-ohjaajasta-tulee-professionaali/?shared=315-3f809b52-500 (30.9.2017)
Quote from: Pullervo on 01.10.2017, 12:48:07
Idealismi on monella työntekijällä vaihtunut realismiin, mutta Juurakko keikkuu vielä aidan reunalla asian suhteen.
Hän vaikuttaisi syyttävän itseään siitä, että aasiakkaat tuntuvat hänestä mulkvisteilta, eikä sitä, että aasiakkaat
ovat mulkvisteja.
Quote from: Malla on 18.09.2017, 10:05:16
Quote from: SmallFish on 18.09.2017, 09:50:27
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiTurvallisuutemme hinta on liian kallis
Kuvitelkaa itse, mitä oma 20-vuotias poikanne sanoisi, jos joutuisi muuttamaan Helsingin palveluiden ääreltä keskelle Pohjanmaata. Mitä hän sanoisi, jos hänet erotettaisiin kaikista ystävistään? Voisiko käydä niin, että omat poikamme saattaisivat turhautua ja osoittaa sen käytöksellään?
Onko tämä joku vitsi? Valtaosa suomalaisista parikymppisistä miehistä joutuu muuttamaan vähintään puoleksi vuodeksi "keskelle Pohjanmaata" tai muuta skutsia. Sitä kutsutaan armeijaksi.
Joskus sitä kutsutaan myös "opiskelupaikaksi muualla kuin synnyinseuduilla". Osa lapseni alaikäisistä lukiokavereista oli kotoisin noin tuhannen kilsan takaa. Osoittivat sen käytöksellään: tutustuivat uusiin ihmisiin. Muutamasta tuli ikiystäviä, vaikka elämä heitteli joitakuita kauas maailmalle.
On au-pairia, on vaihto-oppilaita, on opiskelijoita, on inter-reilaajia, on "kauas-naituja", on muuttajia lämpöisiin maihin jne.
Mikä mättää paikkakunnan vaihdossa!
Tuolta aiempaa, Juurakolta: "He ovat uhka vasta sitten, kun heiltä on viety kaikki mahdollisuudet elää ja noudattaa tämän yhteiskunnan sääntöjä".
No mikä ihme estää irakilaisia ja afgaaneja noudattamasta TÄMÄN yhteiskunnan sääntöjä?. Mikä on vienyt heiltä KAIKKI mahdollisuudet elää?.
Ja tähän satatuhatta näitä: :facepalm:
Rasistinen, tyhmä, sivistymätön, selkärangaton ja valheellinen Suomi hävettää vokkiohjaajaa.
Kielteisen päätöksen saaneille pitäisi luoda jokin
vaihtoehtoinen tapa jäädä Suomeen oleskelulupineen ja etuisuuksineen. Ovathan nämä olleet Suomessa jo puolitoista vuotta, joten oleskelulupaa käteen. No, se puolitoista vuotta on mennyt tarinoiden selvittämiseen ja päätöksistä tehtyjen valitusten käsittelyyn. Syytä tulla Suomeen ei alun perinkään ole ollut, ei vainoa, ei mitään. Nämä tulivat turvallisten maiden läpi hakemaan turvapaikkaa, johon ei ole perusteita, ja Migri kyllä tutkii samalla
kaikki mahdollisuudet myöntää oleskelulupa, eli kun sitä ei tule, niin hyvästi!
Kuinka tämä huoltosuhteesta jne puhuminen kiertää aina samaa kehää? Taas on Suomi romahtamassa, jos elättejä ei oteta lisää. Hävettävää tyhmyyttä tässä kyllä on jossain kohtaa...
Quote from: H.Juurakko/SK/Bagdadista pohjoiseen -blogiYhteiskuntamme on sivistymätön, valheellinen, selkärangaton ja tyhmä
Osasin odottaa, että asukkaittemme saamat kielteiset turvapaikkapäätökset aiheuttavat ahdistusta, mutta ahdistus on erilaista kuin kuvittelin. Luulin, että kokisin myötätuntoa ja huolta ihmisistä. Voimakkaampi tunne on kuitenkin häpeä, jota koen oman yhteisöni puolesta.
Poliittisen linjan mukaan Migri tekee liukuhihnapäätöksiä, joissa todetaan ihmisen olevan turvassa, kunhan muuttaa toiseen kaupunkiin. Jos Bagdadissa joku uhkaa tappaa sinut, mene muualle. Se toimisi kyllä Suomessa, mutta se ei toimi Irakissa.
...
Häpeän myös yhteiskuntamme valheellisuutta. Miksi päätöksissä uskotellaan, että henkilö on turvassa, kun me kaikki tiedämme, ettei ole. Olisi rehellisempää ja humaanimpaa sanoa, että me emme halua sinua tänne ja siksi päätimme näin. Ja päätimme näin, koska voimme päättää näin.
Väite, että Afganistan on kyllin turvallinen, että sinne voidaan palauttaa vähemmistöön kuuluvia, vainottuja ihmisiä ei perustu faktoihin. Se on poliittinen päätös.
...
Mietin, ketä poliitikot haluavat huijata turvallisuusmantrallaan. Palautettavat afgaanit kyllä tietävät, mihin heidät palautetaan. Kansainvälinen yhteisökin tietää, vaikka haluaa sulkea siltä silmänsä. Suomalaisista luultavasti kaikki ovat jo valinneet pakolaispoliittisen kantansa, eikä turvallisuus ole enää merkittävä argumentti.
Uskon, että poliitikot haluavat pettää lähinnä itseään. On helpompaa nukkua, kun selittää itselleen palautettujen olevan turvassa.
Häpeän myös poliitikkojemme ja päättäjiemme selkärangatonta tapaa piiloutua muiden selän taakse. Ministeri Risikko totesi, että "meidän täytyy voida luottaa siihen, että arviot turvallisuudesta pitävät paikkansa". Samoin on luotettava siihen, että viranomaiset noudattavat lakia.
Miten niin täytyy voida luottaa? Arviot ovat politiikkaa ja lait poliitikkojen säätämiä. Virkamiehet tekevät käskettyinä mitä vain. Ja käskemättä virheitä. Ei meidän tarvitse luottaa. Emme saa luottaa. Luottamus on tekosyy.
Ennen kaikkea häpeän yhteiskuntamme lyhytnäköisyyttä ja sen toiminnan sisäistä ristiriitaa. Suren kielteisiä turvapaikkapäätöksiä oman maani takia. Sivupolulla asuu ihmisiä, joita Suomi tarvitsisi kipeästi.
Maamme huoltosuhde on surkea ja surkeammaksi muuttuu. Kantasuomalaisten väkimäärä on kääntynyt laskuun. Me tarvitsemme työvoimaa. On täysin järjetöntä lähettää sitä pois.
Sivupolulla asuu ihmisiä, jotka ovat oppineet kielen. He ovat säästäneet mitättömästä kuukausiansiostaan rahaa, jotta voivat suorittaa työturvallisuus- ja hygieniapassit. He ovat onnistuneet hankkimaan itselleen työtä ja silloin, kun heillä ei ole palkkatyötä, he työskentelevät ilmaiseksi suomalaisten remonttimailla ja puutarhoissa. He haluavat tehdä mitä vain. He myös kunnioittavat ja arvostavat vanhoja ihmisiä aivan toisella tavalla kuin suomalaiset ja ovat halukkaita auttamaan.
Opiskeltuaan, työskenneltyään ja tehtyään vapaaehtoistyötä puolitoista vuotta, he saavat kuulla, ettei Suomi halua heitä.
Minä kyllä haluan. Ja haluavat vanhainkodeissa ja omissa asunnoissaan hylättyinä makaavat vanhuksetkin. Ja rakennusfirmat ja siivousfirmat, jotka kaipaavat osaavaa ja ahkeraa työväkeä. Ja lääkäriasemat ja hammaslääkäriasemat, joilla on pulaa kielitaitoisista lääkäreistä. Ja yritykset, joilla olisi käyttöä arabiantaitoisille ekonomeille ja markkinoinnin ammattilaisille. Ja monet, monet muut.
Poliittisesti lienee täysin mahdotonta ajatella, että turvapaikkaprosessin lisäksi luotaisiin toinen mekanismi oleskeluluvan saamiselle.
Mielestäni olisi kuitenkin kaikkien edun mukaista, että ihminen voisi saada oleskeluluvan, jos hän osoittaisi aktiivisesti halukkuutta rakentaa tätä maata. Kielen oppimisesta ja työpaikan hankkimisesta pitäisi olla jotakin hyötyä – osoittaahan se, että ihminen on kykenevä ja halukas lievittämään maatamme vaivaavaa huoltosuhteen kehnoutta.
Mutta se ei onnistu, sillä pelkäämme muslimeita ja arabeja ja tummaihoisia.
Tämä yhteiskunta on rasistinen, vaikkei sitä halua tunnustaakaan. Se ei kuitenkaan hävetä minua. Häpeän tätä yhteiskuntaa, koska se on tyhmä.
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/yhteiskuntamme-sivistymaton-valheellinen-selkarangaton-ja-tyhma/?shared=322-88f40219-500 (5.10.2017)
e: laajennettu hieman lainausta
^ Onpas nuivaa kommenttia ylläolevaan artikkeliin; joten eiköhän kommentointi kohta kielletä kyseiseen artikkeliin :roll:
QuoteSivupolulla asuu ihmisiä, joita Suomi tarvitsisi kipeästi.
Mihin muka?
QuoteMe tarvitsemme työvoimaa.
Mutta emme heikosti koulutetuja sosiaalielättejä.
Quote from: Micke90 on 08.10.2017, 00:03:00
QuoteSivupolulla asuu ihmisiä, joita Suomi tarvitsisi kipeästi.
Mihin muka?
QuoteMe tarvitsemme työvoimaa.
Mutta emme heikosti koulutetuja sosiaalielättejä.
Juurakkohan itki kantasuomalaisten määrän laskevan. Mutta väkilukuhan kasvaa. Eikö tämä saapunut popula korjaakaan huoltosuhdetta?
Taas on vokissa piesty vaimo, joka selvisi pienillä ruhjeilla tällä kertaa, isä etsii tytärtään häpeämurhattavaksi ja seuraa tätä Suomeen, afgaani haluaa palata Afganistaniin ja tarvitsee passin, poika haukkuu vanhaa äitiään koiraksi ja vanha äiti saa sairauskohtauksen, itsemurhia yritetään, mutta niissä ei onnistuta - normimenoa Sivupolulla. Jos näistä korkeakulttuureista jotain pitäisi oppia, niin se, ettei niiden edustajia pidä tänne ottaa tuhoamaan suomalaista elämänmuotoa ja kasvattamaan valtionvelkaa.
Quote from: H.Juurakko/Suomen Kuvalehti/Bagdadista pohjoiseen -blogiPaha päivä Sivupolulla
Päivät Sivupolulla ovat välillä riemukkaita ja välillä raskaita. Ja sitten on päiviä, joita ei tarvitsisi tulla ollenkaan.
(...)
Aamu alkoi sillä, että yritimme selvittää, miksi nuori tyttö oli yrittänyt edellisenä iltana tappaa itsensä pillereillä. Onneksi hänen huonetoverinsa oli huomannut asian ajoissa. Tyttö oli toimitettu päivystykseen, josta hänet palautettiin vatsahuuhtelun jälkeen Sivupolulle. Psykologia hän ei ehtinyt tavata, koska tulkkia ei ollut saatavilla.
Emme onnistuneet ymmärtämään syytä itsemurhayritykseen emmekä auttamaan tyttöä.
Seuraavaksi lohdutimme vanhaa äitiä, jonka poika oli hylännyt hänet ja kutsunut häntä koiraksi. Äiti oli saanut kouristuskohtauksen ja mennyt tajuttomaksi. Sairaalassa epäiltiin, että kyse on stressistä. Lääkäri käski olla stressaamatta ja lähetti naisen takaisin Sivupolulle.
(...)
Lounaan jälkeen minua odotti afgaani, joka ei kestänyt enää. Hän ei ollut nukkunut puoleentoista kuukauteen eikä pystynyt syömään. Nyt hän oli päättänyt lähteä kotiin, muttei tiennyt, mistä saa passin.
Häntä pystyn ehkä auttamaan. Toivottavasti ehdimme lähettää hänet kotiin kuolemaan, ennen kuin hän kuolee vieraassa maassa syömättömyyden ja nukkumattomuuden aiheuttamiin vaurioihin.
Välillä kuulin, että taas yksi vaimo on saanut selkäänsä. Ruhjeet eivät tällä kertaa olleet onneksi kovin pahoja.
Lopun päivää hoidin yhtä nuorta naista turvaan. Hän oli lähtenyt väärää uskonnollista suuntausta kannattavan miehen mukaan, ja nyt isä etsi häntä tappaakseen.
Naisen ystävä lähetti viestin, että isä oli viimeinkin saanut selville tytön olinpaikan ja oli matkustanut Suomeen rukousmaton kanssa. Rukousmattoa hän aikoi käyttää vankilassa sen jälkeen, kun oli täyttänyt Allahin tahdon ja tappanut lapsensa.
Etsimme itkevälle naiselle turvapaikan ja lähetimme hänet pois viimeistenkin tuttujen ihmisten luota. Nyt hän on aivan yksin siellä jossakin ja pelkää.
Omat murheeni ovat jotenkin niin olemattomia.
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/paha-paiva-sivupolulla/?shared=327-3bc1a6b1-500 (9.10.2017)
lisäys. Jostain syystä tämä blogi ei ollut maksumuurin takana eli tämän pystyi lukemaan ilman koodiakin, mutta laitoin tuon koodin linkkiin silti.
"Taas yksi vaimo on saanut selkäänsä" kuulostaa sellaiselta, että ei taida tosiaankaan olla kovin harvinainen tapaus tuolla.
Kyseinen ohjaaja varmaan silti ajattelee tuota kaikkea perseilyä katsottuaan, että kyllä-hän suomalaiset-kin ja että rukousmattoisäkin saataisiin kyllä luopumaan tappoajatuksistaan täällä, kunhan kotouttamiseen lisätään tarpeeksi resursseja.
Kun asia vielä muotoillaan noin, niin siitä saadaan lievä pahoinpitely, joka on asianomistajarikos. Jotenkin veikkaan, ettei kovin moni tph-vaimo vaadi poliisia paikalle ja lähde vaatimaan tph-miehelleen rangaistusta. Isommat ruhjeet ovat sitten tulleet omista kompuroinneista ja mustat silmät ovenpieliin törmäilyistä, kuten kotimaisissakin perheväkivaltatapauksissa selitellään. Tässä olisi vokkien henkilökunnalla ja vapaaehtoisilla tasa-arvo- ja laillisuuskasvatuspaikka. Noissa laitoksissa taidetaan katsoa sormien läpi vähän kaikkien väärinkäytöksiä ja sääntöjen venyttämisiä ja joka suuntaan: henkilökunta asiakkaiden, asiakkaat henkilökunnan, henkilökunta henkilökunnan ja asiakkaat asiakkaiden. Siinä on hyvä lähtökohta sitten integroitua sääntö-Suomeen, kun on opetellut, että valehtelulla pääsee tavoitteisiinsa. Vaikka Juurakko käyttää värikynää jutuissaan, niin aika erikoinen ja vastenmielinen maailma sieltä taustalta paistaa ja paljastuu.
"Bagdadista pohjoiseen" kertoo turhapuron olleen valveilla puolitoista kuukautta. Rohkenen epäillä arabialaisen tarinankerronnan tuotteeksi; sehän olisi maailmanennätysluokkaa valvomisessa. Ennätys on muistaakseni 44 päivää kahvin jne avulla ja 10 päivää kylmiltäään.
Quote from: Shemeikka on 11.10.2017, 00:13:10
"Bagdadista pohjoiseen" kertoo turhapuron olleen valveilla puolitoista kuukautta. Rohkenen epäillä arabialaisen tarinankerronnan tuotteeksi; sehän olisi maailmanennätysluokkaa valvomisessa. Ennätys on muistaakseni 44 päivää kahvin jne avulla ja 10 päivää kylmiltäään.
Eivätkös "a-vitamiinia" vetävät piriveikot ole valveilla pitkiäkin aikoja?
Quote from: Supernuiva on 11.10.2017, 01:02:37
Eivätkös "a-vitamiinia" vetävät piriveikot ole valveilla pitkiäkin aikoja?
Minulla on se käsitys, ehkä jostain sotien aikaisista tarinoista tms, ettei senkään avulla valvominen helposti ainakaan onnistuisi kuin joitain päiviä kerrallaan. Voi toki olla, että käsitykseni on väärä.
Ehkä tässä ei kuitenkaan tarkoitettu, että joku on konkreettisesti valvonut ~45 vuorokautta yhtä soittoa vaan että on tuon ajan mennyt jollain parin kolmen tunnin yöunilla tms?
Voi olla, mutta se että nukkuu vähän, ei ole sama kuin valvoa viikkokaupalla. No, hurjempiakin valheita turpahuuruilta uskotaan.
Quote from: Skeptikko on 11.10.2017, 02:04:26
Quote from: Supernuiva on 11.10.2017, 01:02:37
Eivätkös "a-vitamiinia" vetävät piriveikot ole valveilla pitkiäkin aikoja?
Minulla on se käsitys, ehkä jostain sotien aikaisista tarinoista tms, ettei senkään avulla valvominen helposti ainakaan onnistuisi kuin joitain päiviä kerrallaan. Voi toki olla, että käsitykseni on väärä.
En löydä juutuubista sitä Silminnäkijä-dokkaria jenkkilän metahörhöistä, jotka kehuskeli valvoneensa 14 vrk putkeen ja dyykanneensa roskiksia(ei tarvetta, mutta kun metasta tuli siihen pakkomielle). Sitten iski niin pahoja harhoja, että piti levätä muutama päivä.
Quote from: juurakkoNaisen ystävä lähetti viestin, että isä oli viimeinkin saanut selville tytön olinpaikan ja oli matkustanut Suomeen rukousmaton kanssa. Rukousmattoa hän aikoi käyttää vankilassa sen jälkeen, kun oli täyttänyt Allahin tahdon ja tappanut lapsensa.
Ehkä hieman on tuota Baghdadin lisää tuossa jutussa, vai on isä nyt lähtenyt Suomeen rukousmatto kainalossa. Kauankos se pakoloisen vaellus sieltä lähi-idästä kestää noin kaiken kaikkiaan tänne Suomeen? Parin kuukauden päästä isä sitten saapuu Suomeen Iphone käärittynä rukousmattoon, passi valitettavasti hukkui matkalla.
Vai perheenyhdistämiselläkö isä sitten haetaan tänne? Selkeää rasismia jos ei perheenyhdistämistä myönnetä kunniamurhan mahdollistamiseksi, sehän kuuluu kulttuuriin.
Quote from: Pullervo on 10.10.2017, 23:25:18
Kun asia vielä muotoillaan noin, niin siitä saadaan lievä pahoinpitely, joka on asianomistajarikos. Jotenkin veikkaan, ettei kovin moni tph-vaimo vaadi poliisia paikalle ja lähde vaatimaan tph-miehelleen rangaistusta. Isommat ruhjeet ovat sitten tulleet omista kompuroinneista ja mustat silmät ovenpieliin törmäilyistä, kuten kotimaisissakin perheväkivaltatapauksissa selitellään. Tässä olisi vokkien henkilökunnalla ja vapaaehtoisilla tasa-arvo- ja laillisuuskasvatuspaikka. Noissa laitoksissa taidetaan katsoa sormien läpi vähän kaikkien väärinkäytöksiä ja sääntöjen venyttämisiä ja joka suuntaan: henkilökunta asiakkaiden, asiakkaat henkilökunnan, henkilökunta henkilökunnan ja asiakkaat asiakkaiden. Siinä on hyvä lähtökohta sitten integroitua sääntö-Suomeen, kun on opetellut, että valehtelulla pääsee tavoitteisiinsa. Vaikka Juurakko käyttää värikynää jutuissaan, niin aika erikoinen ja vastenmielinen maailma sieltä taustalta paistaa ja paljastuu.
Näinköhän nämä vokkihenkilöt ovatkin
piilorasisteja, jotka koittavat kaikkensa etteivät poloiset turvapaikanhakijat voisi kivuttomasti sopeutua yhteiskuntaan, kun toisena vaihtoehtona olisi opettaa länsimaisia tapoja ja lain kunnioitusta sekä kurinalaista käyttäytymistä joka helpottaisi sopeutumista, tai vaihtoehtoisesti kielteisen päätöksen osuessa kohdalle voisivat viedä tätä länsimaista edistyksellisyyttä sinne kehittymättömään kotimaahan ?
Voi voi. Vokki-emännän teksti alkaa olla niin epäloogista ja suoraan sanoen puolihysteeristä, että pahoin pelkään hänen kohta seuraavan punapastorin viitoittamaa tietä pidempään, ei-vapaaehtoiseen hermolepoon. :(
Quote from: SmallFish on 11.10.2017, 12:43:41
Voi voi. Vokki-emännän teksti alkaa olla niin epäloogista ja suoraan sanoen puolihysteeristä, että pahoin pelkään hänen kohta seuraavan punapastorin viitoittamaa tietä pidempään, ei-vapaaehtoiseen hermolepoon. :(
Ps. Missähän tuo punapastori nykyisin luuraa?
Hersyvä komiikka on mieleistäni joten kaipuuni on suuri hänen ulostuloilleen.
Tällä kertaa H. Juurakko pohtii uskonnollisia asioita. Kristittynä esiintyvä kirjoittaja toteaa pari mielenkiintoista juttua:
"Irakilaisten ylpeys ei ollut mikään yllätys. Ilmeisesti anteeksi pyytäminen ja sovinnon hierominen ei kuulu kulttuuriin. Jos pyydät anteeksi, olet heikko. Jos osoitat heikkoutta, sinun käy hullusti. Tämä kulttuurinen piirre saattaa olla myös yksi selittävä tekijä Lähi-idän nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä islamin kanssa.""Islam ei ole uhka. Se on mahdollisuus."https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/islamin-uhka-teki-kristinuskosta-siedettavan/?shared=334-490e9043-500 (16.10.2017)
QuoteIslamin uhka teki kristinuskosta siedettävän
len kovasti ihmetellyt, miksi Suomessa puhutaan niin paljon islamin uhasta. Sen sijaan, että keskusteltaisiin erilaisen kulttuurin, arvomaailman ja lainsäädännön luomista ristiriitatilanteista ja kotoutumisen haasteista, uhkana tuntuu olevan nimenomaan islam – ikään kuin kokisimme oman uskontomme jotenkin uhatuksi vieraan uskonnon paineessa.
Miksi olemme huolissamme kristinuskon asemasta, kun uskontomme ei ole ollut tähän asti mitenkään korkeassa kurssissa?
***
Me suomalaiset olemme yksi maailman maallistuneimmista kansoista. Suhtaudumme ateismiin muita myönteisemmin, eroamme kirkosta vuosi vuodelta helpommin ja häpeämme mahdollisen uskonnollisen vakaumuksemme julkista tunnustamista. Vasta 30 000 muslimin saapuminen maahamme sai kristinuskon tuntumaan jotenkin hyväksyttävältä.
Harva meistä vieläkään kertoo vaikkapa työpaikalla olevansa kristitty. Jos niin käy, muut työtoverit muodostavat välittömästi mielessään kuvan kiihkouskovaisesta moralismista, jonka seurassa ei enää voi puhua alkoholista tai sukupuolielämästä. Me emme usein miellä itseämme kristityiksi, emme, vaikka useimmat meistä edelleen antavat kastaa lapsensa.
Ateistien, muunuskoisten ja kirkosta vieraantuneiden suuttumuksen uhallakin väitän silti, että ihan kaikissa kantasuomalaisissa asuu kristitty. Kulttuurimme, ajattelutapamme ja yhteiskuntamme ovat niin kristinuskon kyllästämiä, ettemme kykene pyristelemään kristillisyydestä irti, vaikka vaihtaisimme uskontoa tai hylkäisimme jumalat kokonaan.
***
Minä löysin itsestäni kristityn ihmisen seurattuani kahden naisen kiihkeää riitaa Sivupolulla.
Meillä asuu kokonainen suku: suuri sisarusparvi lapsineen. Eräänä syyspäivänä yhden sisaren ja yhden kälyn välille puhkesi kiihkeä riita. Se alkoi väärinkäsityksestä: käly kertoi uutisen, joka ei ollut totta, vaikka hän luuli niin. Kyse oli työntekijöiden antamasta virheellisestä informaatiosta, joka korjattiin heti, kun asia huomattiin. Sisar ehti kuitenkin väittää veljensä vaimoa valehtelijaksi. Sellaista ei saa sanoa irakilaisnaiselle.
Meitä pyydettiin selvittämään asiaa, olihan alkuperäinen uutinen meiltä lähtöisin. Pystyimme työtoverini kanssa selvittämään väärinkäsityksen alkulähteen, mutta sillä ei enää ollut mitään merkitystä.
Sisaren ylpeys esti myöntämästä, että hän oli syyttänyt toista turhaan valehtelusta eikä hän voinut antaa aneeksi loukatun kälyn sangen vahvaa ja värikästä kielenkäyttöä. Käly puolestaan ei voinut antaa anteeksi kohtuutonta valehtelusyytöstä, vaikka siihen olikin jonkinlainen peruste: olihan käly kertonut jotakin, joka ei ollut totta.
Veliparka seisoi huutavien naisten välissä onnettomana. Hän ei halunnut loukata kumpaakaan osapuolta.
Riita jatkui monta päivää. Kun parin päivän kuluttua yritin keskustella naisten kanssa sovinnon tekemisestä ja veljen/aviomiehen ahdingosta, sanani eivät saaneet minkäänlaista vastakaikua. Loukattu ylpeys oli huomattavasti tärkeämpi asia kuin yhteiselon sujuvuus tai rakastetun miehen onnellisuus.
Irakilaisten ylpeys ei ollut mikään yllätys. Ilmeisesti anteeksi pyytäminen ja sovinnon hierominen ei kuulu kulttuuriin. Jos pyydät anteeksi, olet heikko. Jos osoitat heikkoutta, sinun käy hullusti. Tämä kulttuurinen piirre saattaa olla myös yksi selittävä tekijä Lähi-idän nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä islamin kanssa.
Sen sijaan yllätyin, kun yritin puhua sovinnon puolesta: vaikka en ole erityisen kristillinen, tajusin kaikkien argumenttieni ja fraasieni nousevan kristillisestä perinteestä.
Anteeksi antaminen ja pyytäminen olivat naurettavia vaatimuksia naisten mielestä. Omien virheiden pohtiminen oli ajanhukkaa. Sekä "malka omassa silmässä" että "ensimmäisen kiven heittäminen" ovat suoraan Uudesta Testamentista, "toisen posken kääntämisestä" puhumattakaan. Ihmisille, jotka ovat oppineet kunnioittamaan vahvemman lakia, ne ovat pelkkää tarkoituksetonta sanahelinää.
(...)
Olen opintojeni ja työurani aikana tutustunut islamiin monin eri tavoin. Elämäni Sivupolulla on vahvistanut käsitystäni uskonnon, kulttuurin ja yksilöiden erojen merkityksestä: ei ole olemassa yhtä islamia vaan joukko ihmisiä, jotka tulkitsevat perinnettä omien kokemustensa ja oman kulttuuritaustansa perusteella. Sivupolulla Aylan islam poikkeaa Yusufin islamista yhtä paljon kuin minun kristinuskoni Sarah Palinin kristinuskosta.
Islam ei ole uhka. Se on mahdollisuus. Se on peili, jonka kautta me näemme, keitä me olemme, mihin me uskomme ja mitkä asiat ovat meille arvokkaita. Se on myös ikkuna maailmaan, jossa on paljon sellaista kauneutta ja arvokkuutta, jonka me olemme vuosikymmenten saatossa hukanneet.
Kun me olemme oppineet paremmin tuntemaan oman erityisyytemme, voimme päättää, mitkä arvoistamme ovat niitä, joita ehdottomasti haluamme puolustaa ja edellytämme kaikilta tänne jääviltä uskontokuntaan katsomatta. Muuten voi käydä niin, että hyökkäämme sokeasti uskontoa vastaan puolustaessamme kirjaa, jossa käsketään naisen vaieta seurakunnassa.
Quote...uhkana tuntuu olevan nimenomaan islam – ikään kuin kokisimme oman uskontomme jotenkin uhatuksi vieraan uskonnon paineessa.
Uhkana on nimenomaan islam, eikä vain tunnu siltä. Kansojen ja kulttuurien olemassaolo on uhattuna, kun taloksi asettuu massoittain lisääntymisikäisiä uskonnoksi naamioituneen totalitaristisen poliittisen agendan kannattajia ja sen ajaman aggression toteuttajia. Siinä sivussa tuhoutuvat myös muut uskonnot ja uskovaiset sekä uskonnottomat ja myös ne harvat maltilliset, maallistuneet muslimit. Koska Suomessa on kristittyjä, pitää Suomeen ottaa massoittain toraisia muslimeja, luulee Hulda. Väärin luultu. Irakilaisiin ja näiden väärään ylpeyteen meillä ei todellakaan ole varaa. Sama koskee muutakin pahaista puolikuun porukkaa.
QuoteEräänä syyspäivänä yhden sisaren ja yhden kälyn välille puhkesi kiihkeä riita [...] Riita jatkui monta päivää.
Jos noille Sivupolun perin juurin mielensä pahoittaneille asukeille olisi annettu aseet, olisi koko Sivupolun asujaimiston sekä henkilökunnan olemassaolo ollut vaakalaudalla yhdestä mitättömästä väärinkäsityksestä alkaneesta riidasta johtuen.
QuoteJos pyydät anteeksi, olet heikko.
Jos katkot loukkaajien ja näiden perheenjäsenten, sukulaisten, kyläläisten ja heimon jäsenten kurkut, olet vahva, pelätty ja oikeassa. (tähän joku sopiva kuraanin värssy)
e: typo
Ei hyvänen aika. Tuo ihminen on vaan sekaisin. Selkeästi älykäs ja myös lähimmäisenrakas kun tuollaiseen on lähtenyt.
Mutta voi pyhä jysäys, Islam on suorastaan pelastus! Ja juuri samoissa lauseissa kertoo itse kuinka tulijat eivät vain osaa ja PYSTY käyttäytymään!
Minä vieläpä ymmärrän noita matuja. Eivät ne luultavasti ymmärrä paremmasta, ja luultavasti heillä oikeasti on hätä ja paljon psykologisia ongelmia... Mutta eivät ne siitä huolimatta pysty tänne sopeutumaan. Eikä meillä ole velvollisuutta lähteä sitä heille rakentamaan.
Luulisi että juuri tuollainen työ näyttäisi todellisuuden ei niin kauniit kasvot. Mutta usko on näemmä linnansa.
Lähetetty minun Nexus 7 laitteesta Tapatalkilla
Ikkunat, mistä näkee vuosikymmenten saatossa hukatut islamin kauneudet ja arvot, peitettäköön apeilla verhoilla.
Quote from: Läpeensä Nuiva on 17.10.2017, 00:55:49
Ikkunat, mistä näkee vuosikymmenten saatossa hukatut islamin kauneudet ja arvot, peitettäköön apeilla verhoilla.
Tulevaisuus on se, mitä islam tuhlaa. Mutta sehän on ainoastaan heidän vikansa.
QuoteIrakilaisten ylpeys ei ollut mikään yllätys. Ilmeisesti anteeksi pyytäminen ja sovinnon hierominen ei kuulu kulttuuriin. Jos pyydät anteeksi, olet heikko. Jos osoitat heikkoutta, sinun käy hullusti. Tämä kulttuurinen piirre saattaa olla myös yksi selittävä tekijä Lähi-idän nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä islamin kanssa.
Sen sijaan yllätyin, kun yritin puhua sovinnon puolesta: vaikka en ole erityisen kristillinen, tajusin kaikkien argumenttieni ja fraasieni nousevan kristillisestä perinteestä.
Anteeksi antaminen ja pyytäminen olivat naurettavia vaatimuksia naisten mielestä. Omien virheiden pohtiminen oli ajanhukkaa. Sekä "malka omassa silmässä" että "ensimmäisen kiven heittäminen" ovat suoraan Uudesta Testamentista, "toisen posken kääntämisestä" puhumattakaan. Ihmisille, jotka ovat oppineet kunnioittamaan vahvemman lakia, ne ovat pelkkää tarkoituksetonta sanahelinää.
(...)
Islam ei ole uhka. Se on mahdollisuus. Se on peili, jonka kautta me näemme, keitä me olemme, mihin me uskomme ja mitkä asiat ovat meille arvokkaita.
Anteeksiantaminen ja -pyytäminen nousevat kristillisestä perinteestä mutta kurkunleikkausmentaliteetillä ei ole mitään tekemistä islamin kanssa. Tarvitsemme maahan satoja tuhansia muslimeja nähdäksemne mitkä asiat ovat kristinuskossa paremmin. Kognitiivinen dissonanssi anyone?
Niinpä niin. Islam ei ole uhka ja kohta joukkopuskaraiskauskaan ei ole enää rikos: se on mahdollisuus. Se on peili, jonka avulla näemme miten hienoa toisen ihmisen kanssa on harrastaa seksiä ihan kahden kesken ja siten, ettei toinen itke, potki, raavi, rimpuile, huuda ja yritä karkuun, ja ettei tähän seksikumppaniin satu.
VMP. Musunnuolijat saatana. Sekopäät. Petturit. :facepalm:
Ja mihin bloggaajalta muuten unohtui taas se, että on villien barbaarimaiseen käytökseen sitten syynä islam tai mikä muu tahansa, niin sillä ei pitäisi tässä kohtaa olla mitään merkitystä: nyt ollaan Suomessa, eikä paskastaniassa. Villeille olisi pitänyt välittömästi tehdä selväksi, että jos haluaa elää kuten paskastanioissa eletään sukukostoineen ja ylpeyksineen, niin silloin painutaan takaisin sinne paskastaniaan. PISTE.
Typerä ehdotus tietenkin, koska kyllähän bloggaajakin sen syvimmissä aatoksissaan jo tietää: aivan kuten kristillinen kulttuuri elää suomalaisissa, niin vastaavasti villien kulttuuri, ajattelutapa ja yhteiskunta ovat niin islamin kyllästämiä, etteivät ne kykene pyristelemään islamilaisesta barbaariajattelusta irti, vaikka nimellisesti vaihtaisivat uskontoa turvapaikan toivossa tai hylkäisivät jumalat kokonaan.
PS: hauskaa muuten, miten kaikki hyvä, joka suomalaisessa kulttuurissa on (tämän esimerkkicasen kohdalla), on bloggaajankin mielestä nimenomaan uskonnosta peräisin. Sen sijaan mikään villien typeristä paskastan-tavoista ei sitten olekaan uskonnosta peräisin. Kaksoisstandardit rokkaa. Niin kuin monikulttuurissa aina. Naurettavaa pyristelyä. ;D
e: PS lisätty
Quote from: Alaric on 16.10.2017, 23:44:43
Tällä kertaa H. Juurakko pohtii uskonnollisia asioita. Kristittynä esiintyvä kirjoittaja toteaa pari mielenkiintoista juttua:
"Irakilaisten ylpeys ei ollut mikään yllätys. Ilmeisesti anteeksi pyytäminen ja sovinnon hierominen ei kuulu kulttuuriin. Jos pyydät anteeksi, olet heikko. Jos osoitat heikkoutta, sinun käy hullusti. Tämä kulttuurinen piirre saattaa olla myös yksi selittävä tekijä Lähi-idän nykyisessä poliittisessa tilanteessa. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä islamin kanssa."
"Islam ei ole uhka. Se on mahdollisuus."
https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/islamin-uhka-teki-kristinuskosta-siedettavan/?shared=334-490e9043-500 (16.10.2017)
Islam ei ole uhka. Se on mahdollisuus. Se on peili, jonka kautta me näemme, keitä me olemme, mihin me uskomme ja mitkä asiat ovat meille arvokkaita. Se on myös ikkuna maailmaan, jossa on paljon sellaista kauneutta ja arvokkuutta, jonka me olemme vuosikymmenten saatossa hukanneet.[/b]
Kun me olemme oppineet paremmin tuntemaan oman erityisyytemme, voimme päättää, mitkä arvoistamme ovat niitä, joita ehdottomasti haluamme puolustaa ja edellytämme kaikilta tänne jääviltä uskontokuntaan katsomatta. Muuten voi käydä niin, että hyökkäämme sokeasti uskontoa vastaan puolustaessamme kirjaa, jossa käsketään naisen vaieta seurakunnassa.
Kelpo aisurin tekstiä. Mieleen tulee jo 1800-luvulta tutut "jalo villi" -haaveet...
Quote from: MiljonääriPlayboy on 17.10.2017, 06:49:26
Typerä ehdotus tietenkin, koska kyllähän bloggaajakin sen syvimmissä aatoksissaan jo tietää: aivan kuten kristillinen kulttuuri elää suomalaisissa, niin vastaavasti villien kulttuuri, ajattelutapa ja yhteiskunta ovat niin islamin kyllästämiä, etteivät ne kykene pyristelemään islamilaisesta barbaariajattelusta irti, vaikka nimellisesti vaihtaisivat uskontoa turvapaikan toivossa tai hylkäisivät jumalat kokonaan.
Jos villeillä viitataan kaikkiin muslimimaista tuleviin, niin tuo on vähän turhan karkea yleistys. Kyllähän osa heistäkin on muslimitausta huolimatta - ei sen vuoksi - suhteellisen järkeviä. Nämä epäonniset parat ovat vain kammottavan epäonnen vuoksi sattuneet syntymään islamilaiseen kauhuyhteiskuntaan, vaikka ovatkin olleet riittävän vahvoja suojatakseen ajatuksensa islamilaiselta aivopesulta. Käytännössä kyse lienee tällöin yleensä uskonnottomista tai ainakin hyvin maallistuneista henkilöistä. Uskonnottomiakin on, vaikka oman turvallisuutensa vuoksi he usein kotimaissaan joutuvat hengenvaaran vuoksi näyttelemään olevansa muslimeita. Ongelmana vain on, että nykyisten naiivien maailmanparannusoppien vuoksi ei voida eikä haluta tehdä aitoa seulontaa näiden ryhmien välillä ja samalla ovenvauksella tulee huomattavan suuri osuus äärimuslimeita ja muuta vastaavaa.
^villeillä viittaan kaikkiin, jotka käyttäytyvät kuin villit. Ihonväristä, uskonnosta, taustasta, kansallisuudesta ja tarinasta riippumatta.
Maahanmuutto kokonaisuutena on kuitenkin sellainen asia, että sitä on resurssien vähäisyyden ja erityisesti nykyisen monikulttuurille pyllistelyn aikana äärimmäisen vaikeaa, ellei jopa mahdotonta käsitellä pelkästään yksilön kannalta. Kyllä rattijuopporatsiatkin tehdään pelkästään autoilijoille, vaikkeivat kaikki autoilijat ajelekaan kännissä. Selväpäisiäkin autoilijoita kiusataan aika ajoin ratsioilla. Sellaista se vaan on.
Maahanmuutosta puhuttaessa, tilastoja kun katselee, niin aika äkkiä sieltä erottuu ryhmiä, joiden jäseniä ei lähtökohtaisesti pitäisi ottaa maahan ensimmäistäkään. Valitettavasti näin toimimalla saatettaisiin torjua ns. sopeutusmiskelpoisiakin, mutta asiassa on kuitenkin katsottava ensisijaisesti kokonaisuutta. Ei yksilöitä. Ne hyvätkin yksilöt joutuvat nimittäin täällä tulevaisuudessa kuseen, jos ns. villien massamaahanmuutto sallitaan, yhteiskunta romahtaa ja länsimaat muuttuvat paskastanioiksi. Ei mitään järkeä.
Tilannetta voidaan tarkastella uudestaan, jos paskastanialaiset villit pääsevät käytöksessään keskiajalta 2010-luvulle (tuskin tulee ikinä tapahtumaan), ja/tai Suomessa ruvetaan vaatimaan tulijoilta sopeutumista Suomeen ja länsimaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin, paskastaniaan palautuksen uhalla (ei tule IKINÄ tapahtumaan Suomessa, ainakaan ennen yhteiskunnan totaalista romahtamista kertaalleen.)
e:muoks
Natsit, donaldtrumpit ja lasten kasvatus. Hulda on pettynyt myös feministisiin liikkeisiin ja aika paljoon muuhunkin. Blogi pohtii hyvyyttä ja pahuutta.
Ilmeisesti nämä hyvikset polttavat itsensä loppuun kehitysmaaihmisten joukossa hyöriessään ja kuristuvat sädekehäänsä. Esimerkkejä on jo useita, ketään nyt nimeltä mainitsematta.
Quote from: H.Juurakko/Suomen Kuvalehti/Bagdadista pohjoiseen -blogiKuka piittaa hyvyydestä? Pääasia että pärjää!
En ole ainoa, jonka mielestä maailma on muuttunut kamalaksi. Viha kasvaa kaikkialla ja erilaisuuden sietokyky vähenee. Tiedolla on yhä vähemmän arvoa, ja valheita ja väkivaltaa katsotaan läpi sormien. Huoli näkyy mediassa ja kuuluu kahvipöydissä.
Mistä kaikki tämä hulluus johtuu? Mitä tapahtuu lapselle, josta kasvaa vihaava, halveksiva ja kaikkea erilaista pelkäävä ihminen, joka katsoo oikeudekseen kohdella muita miten vain?
Joku on kasvattanut uusnatsit ja donaldtrumpit ja nekin, jotka kääntävät katseensa pois ja kävelevät apua tarvitsevien ohi.
Sivupolku on hyvä paikka pohtia lasten kasvattamista. On mielenkiintoista seurata eri kulttuurien tapoja ohjailla ihmisen taimea kohti täysikasvuisuutta.
Sivupolun lapsia kasvatetaan eri tavalla kuin suomalaislapsia. Asiat, jotka meidän kodeissamme ovat hyväksyttyjä, ovat moitittavia Sivupolulla, ja toisaalta asiat, jotka Sivupolun asukkaat hyväksyvät, saattavat suomalaisissa kodeissa olla täysin kiellettyjä.
Kun meillä kasvatetaan lapsia olemaan rehellisiä ja antamaan anteeksi, Sivupolulla rehellisyys korvataan lojaaliudella ja anteeksiantaminen kunnioituksella ja oman sosiaalisen aseman tuntemisella.
Lyödä saa, mutta kiroileminen on Sivupolulla ehdottomasti kiellettyä. Varastamista voi katsoa läpi sormien, mutta toisen luottamuksen pettäminen on anteeksiantamatonta.
Olen tullut siihen tulokseen, että kasvatusmetodit eivät ole ainoita, jotka meillä ovat erilaisia: myös päämäärät poikkeavat toisistaan.
(...)
Me ajattelemme lapsemme parasta ja yritämme siinä sivussa järjestää itsellemme siedettävät olosuhteet vanhemmuudesta huolimatta. Molemmat tavoitteet ovat itse asiassa melko individualistisia ja itsekkäitä. Me haluamme, että juuri meidän lapsemme pärjäävät tässä maailmassa.
Haluaako kukaan enää kasvattaa hyviä ihmisiä? Siis vanhalla, aristoteeliseen etiikkaan perustuvalla tavalla hyviä ihmisiä?
(...)
Hyvyys on kovin vanhanaikaista. Se on tekopyhää moralisointia. Mikä edes on hyvää? Hyvyys on naiivia. Se on typeryyttä. Hyvyys rajoittaa ihmistä ja estää häntä toteuttamasta omia unelmiaan.
Kuka enää miettii oikeaa ja väärää, kun niitä ei oikeasti ole olemassakaan?
Kuka enää uskaltaa sanoa, että on oikeasti tärkeämpää olla hyvä ihminen kuin menestyä, tai että omasta henkilökohtaisesta vauraudesta, vapaudesta tai onnellisuudestakin voi ja joskus pitää luopua, jos se on hyvän tekemisen edellytys?
Modernissa maailmassa hyvyys ja epäitsekkyys koetaan uhkana.
Puolueet, ammattiyhdistykset, feministiset liikkeet ja erilaiset etujärjestöt pitävät toisten puolesta uhrautumista lähes rikollisena toimintana. Omasta jakaminen on typeryyttä ja hyväuskoisuutta. Hyvyyden vaatimus on hyväksikäytön sallimista. Moisesta puhuminenkin aiheuttaa suuttumusta.
Hyvyyden vastakohta on pahuus. Se ei ole vanhanaikaista eikä naiivia. Se elää ja voi päivä päivältä paremmin.
Ja pahuudesta saa puhua, koska siitä on helpompi puhua kuin hyvyydestä. Pahuus on nimittäin yleensä toisten ihmisten ominaisuus. Hyvyys on kiusallinen asia, sillä se koskee tai sen pitäisi koskea minua.
(...)
Haluamme, että lait ja erilaiset säännöt määräävät, miten toimitaan, jotta vapautuisimme vaikeasta moraalisesta harkinnasta ja sen mukanaan tuomasta vastuusta.
Maailmassa, jossa sota on tuhonnut järjestäytyneen yhteiskunnan, vastuu ihmisestä on siirtynyt takaisin ihmiselle. Kärsimys on avannut silmät toisen kärsimykselle.
Sivupolulla lapset saavat tapella ja valehdella. Heidän vanhempiensa maailmassa niillä keinoilla on pärjätty ja säilytty hengissä.
Mutta Sivupolulla ihmiset myös pitävät huolta toisistaan. Senkin he opettavat lapsilleen. Olen vähän kateellinen.
koko blogi (tämä ei ollut taas maksumuurin takana, mutta koodi mukana linkissä kuitenkin): https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/kuka-piittaa-hyvyydesta-paaasia-etta-parjaa/?shared=339-2354e852-500 (21.10.2017)
Varastamista katsotaan siis läpi sormien, mutta toisen luottamusta ei saa pettää? Noin suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen sääntöihin sopeutumisen suhteen kannalta, miten menee noin niinku omasta mielestä siellä Sivupolulla? Turpiinkin saa vetää näemmä.
Näinkö se oikeasti menee?
QuoteSivupolulla lapset saavat tapella ja valehdella. Heidän vanhempiensa maailmassa niillä keinoilla on pärjätty ja säilytty hengissä.
Siinä olis blogistille oikeasti miettimistä, että minkälaiseksi tämä maa ja eurooppa muuttuu, jos nykyiset arvot korvataan tuollaisilla. Kun ei ole sitten enää maata mistä hakea turvapaikkaa kun eurooppakin muuttuu samanlaisiksi kuin lähtömaat.
Juurakko tuntuu elävän laa-laa-landiassa, jossa ihmisessä ihaillaan sellaisia ominaisuuksia, joita ei ole olemassakaan. Kasvatuksessa hylätään terveen (huom. terveen) itsekkyyden ja itsenäisyyden tavoittelu ja käytetään ohjenuorana mistään joustamattomia ehdottomia arvoja, kuten hyvyyttä ja pahuutta (itse asiassa kaikki arvot ovat tässä maailmassa ehdottomia). Sitten ihmetellään, kun lopputuloksena on joko:
- moraalikato eli kaikista arvoista luopuminen, kun ei tällä laa-laa-landian ehdottomien arvojen mallilla oikein pysty reaalimaailmassa elämään
- päihde- ja mielenterveysongelmat ja itsemurha.
Edelleen väitän, että H. Juurakon kaltaiset suomalaiset ihmiset eivät ymmärrä tai näe todellisuutta sellaisena kun se on, eivätkä he omaa riittävän läheisiä kokemuksia esimerkiksi perhepiiristään suhteessa ihailemiinsa ihmisiin. Syntyy siis ihannekuva, jota vaalitaan todellisuutena. Tällaisia haihattelijoita on Suomi pullollaan.
Tuo blogikirjoitus sisälsi aika montakin kohtaa, johon voisi erikseen puuttua, mutta tyydyn ruotimaan yhtä megaluokan vääristymää;
Quote from: H. Juurakon blogiMe ajattelemme lapsemme parasta ja yritämme siinä sivussa järjestää itsellemme siedettävät olosuhteet vanhemmuudesta huolimatta. Molemmat tavoitteet ovat itse asiassa melko individualistisia ja itsekkäitä. Me haluamme, että juuri meidän lapsemme pärjäävät tässä maailmassa.
Jokainen vanhempi tässä maailmassa haluaa lapsensa pärjäävän taistelussa, se on ihan itsestäänselvää. Jos ei vanhempi tätä halua, hänessä ja keskinäisessä lapsen ja vanhemman välisessä kiintymyssuhteessa on jotakin pahasti vialla, ja harvemmin kyse on tästä työorientoituneiden länsimaiden ulkopuolella (pois lukien Saksa).
Köyhissä, mahdollisesti sodan runtelemissa, tiheään asutetuissa maissa ihminen oppii jo pienenä sosiaalisesti älykkääksi ja ketteräksi tavalla, josta me voimme täällä hitaiden suomalaisten maassa vain haaveilla. Siellä oppii käyttämään hyväksi toisen hitautta. Minä en näe tässä mitään hyvää, jaloa tai suitsuttamisen arvoista; etenkään Suomeen tuotuna. Toki piirteenä se on hyvä ja paikallaan oleva toisten samankaltaisten keskuudessa.
No nyt on valkopesua. Ikähän on vain sosiaalinen konstruktio.
Aivan yksintulleet alaikäiset ovat
teknisesti täysi-ikäisiä, mutta
käytännössä heitä täytyy hoitaa kuin lapsia (plus aikuisten miesten tarpeet). Huldan kolmen pointtia asiasta...
Quote from: H.Juurakko/Suomen Kuvalehti/Bagdadista pohjoiseen -blogiSata lasta ja vähän enemmän: vokki on iso lastentarha
Kenkätalon äidillä oli sata lasta. Meillä on vielä enemmän: lähes kolmestasadasta miehestä vain kourallinen on kasvanut aikuiseksi. Samaan merkilliseen aisaan ovat törmänneet monet muutkin vastaanottokeskusten työntekijät.
Joudumme komentamaan, opastamaan, neuvomaan, rauhoittamaan, paimentamaan ja lohduttamaan aikuisia miehiä samaan tapaan kuin kotona opastamme 9-vuotiaita lapsiamme. Sillä erotuksella tietenkin, että 9-vuotiaamme kuuntelevat meitä enemmän ja tottelevatkin toisinaan.
Olen pohtinut selityksiä ilmiölle ja löytänyt kolme hyvää ehdokasta.
Ensimmäinen selitys on ikäharha.
Keskustelin parrakkaan, hieman jo kaljuuntuvan miehen kanssa pitkään ja yritin tarjota erilaisia ratkaisuja hänen ongelmiinsa. Keskustelu ei tuottanut minkäänlaista hedelmää. Lopulta tulin kysyneeksi, kuinka vanha tuo edessäni istuva mies oli: hän oli hieman nuorempi kuin toinen lapseni, joka on ihan lapsi vielä, vaikkei itse sitä aina uskokaan.
Päätin ryhtyä puhumaan miehelle niin kuin puhuisin lapselleni. Kun totesin, että vaikka hän on kokenut paljon, minun silmissäni hän on vielä melkein lapsi, miehen silmät kirkastuivat. Kun vaihdoin analyyttisen ja asiallisen keskustelusävyn hieman komentavampaan suuntaan, miehen olkapäät rentoutuivat: joku ymmärtää ja pitää huolta.
Aurinko ja sota ovat vanhentaneet asukkaamme ennen aikojaan. Moni näyttää vähintään kymmenen vuotta suomalaista ikätoveriaan vanhemmalta. Moni näistä lapsellisesti käyttäytyvistä miehistä on ihan oikeasti vielä melkein lapsi.
Toinen selitys omituiselle ikäharhalle on se, että aikuiseksi kasvaminen ei tapahdu ihan itsestään iän lisääntyessä. Näillä ihmisillä ei ole ollut aikaa eikä edellytyksiä kasvaa aikuisiksi.
[...]
Moni on myös joutunut ottamaan vastuun elämästään aivan liian aikaisin. Tyttöjen lapsiavioliitoista on puhuttu paljon, mutta ei se pojillekaan helppoa ole. Moni 17-vuotias on yhtäkkiä huomannut olevansa perheen elättäjä ja 14-vuotiaan lapsivaimon holhooja.
[...]
On muututtu aikuisiksi aivan liian nopeasti, kun on jouduttu kantamaan kohtuutonta vastuuta. Hidas kypsyminen on jäänyt väliin, eikä siihen enää ole aikaa myöhemmin. Niinpä Sivupolulla on joukko lapsiaikuisia, jotka kyllä tietävät, miten pysyä hengissä, mutta jotka eivät ole oppineet aikuisen ihmisen harkitsevuutta ja vastuuntuntoa.
Lähi-idän poliittinen tilanne muuttuu heti paljon ymmärrettävämmäksi, kun oivaltaa, että siellä riehuu joukko keskenkasvuisia teinejä.
On kuitenkin todettava, että vanhimmat Sivupolun asukkaista ovat kaikkea muuta kuin lapsia. Joidenkin rinnalla tunnen itseni suorastaan epäkypsäksi. Elämä kasvattaa lopulta, vaikka vanhemmista tai yhteiskunnasta ei ole siihen olisikaan. Ehkä juuri siksi vanhoja ja viisaita arvostetaan muualla enemmän kuin meillä.
Kolmas ikäharhaa synnyttävä tekijä lienee laitoselämä. Kun ihminen tulee täysin vieraaseen paikkaan, jossa puhutaan vierasta kieltä ja noudatetaan vieraita sääntöjä, on psyykkisesti helpointa luopua kaikesta vastuusta.
[...]
Siihen asti yritämme Sivupolulla hoivata ja kasvattaa lapsiamme parhaamme mukaan, jotta he voisivat olla onnellisia ja jotta heistä kasvaisi kunnon kansalaisia.
koko juttu: https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/sata-lasta-ja-vahan-enemman-vokki-iso-lastentarha/?shared=346-275eaf7c-500
Poimitaan tällainen geopoliittinen näkemys vielä erikseen. Aika holhoavaa, mutta osoittaa kohteet ihanan holhottaviksi objekteiksi.
"Tuollaisia nuo lähi-itäläiset nyt vain ovat..." Jokohan jossain tapaillaan sanaparia kansanryhmä ja kiihottaminen?
QuoteLähi-idän poliittinen tilanne muuttuu heti paljon ymmärrettävämmäksi, kun oivaltaa, että siellä riehuu joukko keskenkasvuisia teinejä.
Jestas miten sekavaa tarinaa. Harmaantunut yhdeksän vanha on lapsellinen mutta kuitenkin kirjoittajaa kypsempiä on paljon mutta kaikki on lapsia joista nämä tättähäärät tekee kunnon kansalaisia. :facepalm:
QuoteAurinko ja sota ovat vanhentaneet asukkaamme ennen aikojaan. Moni näyttää vähintään kymmenen vuotta suomalaista ikätoveriaan vanhemmalta.
Niijjust. Aurinko ja sotahan ne. Parrakkaat ja kaljuuntuvat 17-vuotiaat... :roll:
Quote from: VOK-tättähäärä-bloggaajaAurinko ja sota ovat vanhentaneet asukkaamme ennen aikojaan. Moni näyttää vähintään kymmenen vuotta suomalaista ikätoveriaan vanhemmalta.
Kyl kyl, mikähän sota siellä Iranissa on esmes niitä afgaaneja niin kovin vanhentanut? :roll:
Ei VOK-tättähäärälle ole vielä tullut mieleen, että
moni näyttää kymmenen vuotta suomalaista ikätoveriaan vanhemmalta siitä yksinkertaisesta syystä, että
ON ainakin kymmenen vuotta suomalaista "
ikätoveriaan" vanhempi?
Järjetön EU-sosialistien ja kotimaisten punavihreiden viilaama ja ylläpitämä turvapaikkasirkus ja taikaseinän kutsu noita ketaleita
vanhentaa, ei mikään "
aurinko ja sota". :facepalm:
Ei hyvää päivää taas mitä tekstiä koko bloggaus.
EDIT: kato U. Nuivanen kerkis jo samasta... no menköö silti
Quote from: Reinhardt42 on 26.10.2017, 17:02:12
Jestas miten sekavaa tarinaa. Harmaantunut yhdeksän vanha on lapsellinen mutta kuitenkin kirjoittajaa kypsempiä on paljon mutta kaikki on lapsia joista nämä tättähäärät tekee kunnon kansalaisia. :facepalm:
Kyllä sitä ankarasti ihmetellään, miten natsissistisen Saksan kansa uskoi propagandaan toisten alemmuudesta. Jotkut pidemmälle ehtineet alkavat jo 2017 varovasti ihmetellä, ettei se kommunismikaan nyt ihan sieltä ihmisystävällisimmästä päästä ollut. Että miten ne ihmiset nyt siihenkin propagandaan hurahtivat!
Ja samalla uskotaan täysillä, että kehitysmaalaiset ovat ihan 1:1 samanlaisia kuin mekin olemme, kun näin on vuositolkulla opetettu, tähdennetty, tolkutettu ja rasismileimalla uhkailtu. Ja irtisanouduttu ankarasti.
Olemme kaiketi jotakin oppineet historiasta. Olisiko niin, että olemme oppineet syyllistämään itseämme siitä, että olemme eläneet siinä 100 vuotta enempi tolkullisesti?
Voisihan siitä nauttiakin.
Bagdadista pohjoiseen Ohessa linkit kaikkiin H.Juurakon tähän mennessä Suomen Kuvalehdessä julkaisemiin Bagdadista pohjoiseen -blogeihin uusimmasta vanhimpaan. Läheskään kaikkia ei ole täällä käsitelty. Tottumattomille suosittelen pieninä annoksina.
| Blogin nimi | Julkaisupäivä | Linkki blogiin |
| Jäähyväiset Sivupolulle | 31.10.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/jaahyvaiset-sivupolulle/?shared=348-42130425-500 |
| Sata lasta ja vähän enemmän: vokki on iso lastentarha | 25.10.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/sata-lasta-ja-vahan-enemman-vokki-iso-lastentarha/?shared=346-275eaf7c-500 |
| Kuka piittaa hyvyydestä? Pääasia että pärjää! | 21.10.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/kuka-piittaa-hyvyydesta-paaasia-etta-parjaa/?shared=339-2354e852-500 |
| Islamin uhka teki kristinuskosta siedettävän | 16.10.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/islamin-uhka-teki-kristinuskosta-siedettavan/?shared=334-490e9043-500 |
| Paha päivä Sivupolulla | 09.10.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/paha-paiva-sivupolulla/?shared=327-3bc1a6b1-500 |
| Yhteiskuntamme on sivistymätön, valheellinen, selkärangaton ja tyhmä | 05.10.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/yhteiskuntamme-sivistymaton-valheellinen-selkarangaton-ja-tyhma/?shared=322-88f40219-500 |
| Miten hyviksestä tulee pahis tai miten ohjaajasta tulee professionaali | 30.09.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/miten-hyviksesta-tulee-pahis-tai-miten-ohjaajasta-tulee-professionaali/?shared=315-3f809b52-500 |
| Isis voi ihan vahingossa parantaa naisten asemaa | 23.09.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/isis-voi-ihan-vahingossa-parantaa-naisten-asemaa/?shared=311-2535ea7f-500 |
| Turvallisuutemme hinta on liian kallis | 16.09.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/turvallisuutemme-hinta-liian-kallis/?shared=306-3cffcd09-500 |
| Meillekin oma alamaailma | 13.09.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/meillekin-oma-alamaailma/?shared=303-d270bd36-500 |
| Ehkä suomalaiset naiset haluavat olla kauniita vain puolisoilleen | 06.09.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/ehka-suomalaiset-naiset-haluavat-olla-kauniita-vain-puolisoilleen/?shared=298-79f8818b-500 |
| Pakolaisilla on monta hyvää syytä paeta täältä | 01.09.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/pakolaisilla-monta-hyvaa-syyta-paeta-taalta/?shared=292-59d4c0e6-500 |
| Turun terroristi sai aikaan vaikka mitä | 27.08.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/turun-terroristi-sai-aikaan-vaikka-mita/?shared=287-a2cfd23c-500 |
| Ministereiden ehdotuksilla ei murhenäytelmiä estetä | 24.08.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/ministereiden-ehdotuksilla-ei-murhenaytelmia-esteta/?shared=277-0d8e8176-500 |
| Järjestetyissä avioliitoissa on hyviä puolia | 19.08.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/jarjestetyissa-avioliitoissa-hyvia-puolia/?shared=273-ef36b218-500 |
| Lutikat ja likaiset lapset valloittivat isoisäni kodin | 14.08.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/lutikat-ja-likaiset-lapset-valloittivat-isoisani-kodin/?shared=269-043a377f-500 |
| Tuet pois vaan kaikilta | 07.08.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/tuet-vaan-pois-kaikilta/?shared=262-c795ffb2-500 |
| Hilpeät häät ja mitä sitten tapahtui | 03.08.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/hilpeat-haat-ja-mita-sitten-tapahtui/?shared=258-42919c7a-500 |
| Oikeusvaltion takapiha on karu paikka | 31.07.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/oikeusvaltion-takapiha-karu-paikka/?shared=252-a10fba74-500 |
| Lasten tehtävä on pitää aikuisia hengissä | 27.07.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/lasten-tehtava-pitaa-aikuisia-hengissa/?shared=248-ea429f1f-500 |
| Ohjaaja hylkäsi sairaan pakolaisnaisen linja-autoaseman lattialle | 24.07.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/ohjaaja-hylkasi-sairaan-pakolaisnaisen-linja-autoaseman-lattialle/?shared=239-48a05cc1-500 |
| Kiittämättömät loiset kehtaavat vielä valittaa ruoasta | 13.07.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/kiittamattomat-loiset-kehtaavat-viela-valittaa-ruoasta/?shared=230-a1f79a4f-500 |
| Joskus häpeän omaa kulttuuriani, mutta onneksi vapaaehtoiset auttavat | 06.07.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/joskus-hapean-omaa-kulttuuriani-mutta-onneksi-vapaaehtoiset-auttavat/?shared=224-9a045da4-500 |
| Expressen kertoo sen, minkä me jo tiesimme | 01.07.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/expressen-kertoo-sen-minka-jo-tiesimme/?shared=215-9acc7bb0-500 |
| Allah on meidänkin jumalamme | 26.06.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/allah-meidankin-jumalamme/?shared=209-632c34ae-500 |
| Kukaan meistä ei pääse eroon silmälaseistaan | 21.06.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/kukaan-meista-ei-paase-eroon-silmalaseistaan/?shared=202-94787c7a-500 |
| Siivottomat, valehtelevat ja väkivaltaiset muukalaiset | 16.06.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/siivottomat-valehtelevat-ja-vakivaltaiset-muukalaiset/?shared=196-097921aa-500 |
| Uudet persujohtajat ovat oikeassa: pakolaiset ovat uhka suomalaiselle miehelle | 12.06.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/uudet-persujohtajat-ovat-oikeassa-pakolaiset-ovat-uhka-suomalaiselle-miehelle/?shared=185-bb205a82-500 |
| Ilman älypuhelimia Euroopassa olisi vähemmän pakolaisia ja terroristeja | 06.06.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/ilman-alypuhelimia-euroopassa-olisi-vahemman-pakolaisia-ja-terroristeja/?shared=181-1a704b38-500 |
| Halla-ahon ja Terhon ajatukset uhkaavat kansallista turvallisuutta | 02.06.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/halla-ahon-ja-terhon-ajatukset-uhkaavat-kansallista-turvallisuutta/?shared=175-e8e54b79-500 |
| Manchesterin virus leviää kaikkialle | 23.05.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/manchesterin-virus-leviaa-kaikkialle/?shared=168-c2d5a1ec-500 |
| Väärä tulkki on iloinen asia | 20.05.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/vaara-tulkki-iloinen-asia/?shared=157-425a047c-500 |
| Lumikki ja Tuhkimo asuvat Sivupolulla | 15.05.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/lumikki-ja-tuhkimo-asuvat-sivupolulla/?shared=153-8d920f74-500 |
| Käynnissä on ihmiskoe – vain tutkijat puuttuvat | 12.05.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/kaynnissa-ihmiskoe-vain-tutkijat-puuttuvat/?shared=149-448bbd18-500 |
| Nyt tää jengi on pantava kuriin | 08.05.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/nyt-taa-jengi-pantava-kuriin/?shared=140-64046a9d-500 |
| Pakolaisohjaaja menee pilalle | 03.05.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/pakolaisohjaaja-menee-pilalle/?shared=127-a1ab25e2-500 |
| Vappuna suomalainen käy melkein irakilaisesta | 30.04.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/vappuna-suomalainen-kay-melkein-irakilaisesta/?shared=112-46190636-500 |
| Syyhy jäi korvien väliin | 25.04.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/syyhya-ja-mielenterveyshairioita/?shared=108-6e0c3e86-500 |
| Mieluummin kylmissään kuin kuollut | 20.04.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/mieluummin-kylmissaan-kuin-kuollut/?shared=99-3f5a4758-500 |
| Pitkäperjantai ilman toivoa pääsiäisestä | 14.04.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/pitkaperjantai-ilman-toivoa-paasiaisesta/?shared=88-87b88979-500 |
| Erotiikka kukoistaa kahlittuna | 12.04.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/erotiikka-kukoistaa-kahlittuna/?shared=83-92ec7a6c-500 |
| Oikeusjärjestelmämme on vaarassa tukehtua vaihtoehtoisiin faktoihin | 08.04.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/oikeusjarjestelmamme-vaarassa-tukehtua-vaihtoehtoisiin-faktoihin/?shared=78-7e99da06-500 |
| Ohjaaja söi pakolaislapsen suklaan | 05.04.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/ohjaaja-soi-pakolaislapsen-suklaan/?shared=71-59377916-500 |
| Ei Suomella mitään väliä ole, kunhan ne vain pysyvät poissa | 31.03.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/ei-suomella-mitaan-valia-ole-kunhan-ne-vain-pysyvat-poissa/?shared=61-8296fbbd-500 |
| Orjakauppiaat kävivät kylässä | 26.03.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/orjakauppiaat-kavivat-kylassa/?shared=55-86109390-500 |
| He eivät vain katso – he näkevät | 22.03.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/eivat-katso-nakevat/?shared=48-35940166-500 |
| Me ei voida sille mitään – eikä se kuulu meille | 15.03.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/mitaan-eika-kuulu/?shared=39-c116940d-500 |
| Pakolaisohjaaja saa vuotaa kuiviin rauhassa | 11.03.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/pakolaisohjaaja-saa-vuotaa-kuiviin-rauhassa/?shared=33-a44e13ab-500 |
| En halua lasteni kuolevan vihan takia | 08.03.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/halua-lasteni-kuolevan-vihan/?shared=25-e7347643-500 |
| Täällä normaali ja epänormaali vaihtavat paikkaa | 07.03.2017 | https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/taalla-normaali-epanormaali-vaihtavat-paikkaa/?shared=13-60a02092-500 |
e:
lisätty taulukkoon viimeinen blogi, joka ilmestyi 31.10.2017 eli tässä ovat linkit kaikkiin H.Juurakon Bagdadista pohjoiseen -blogikirjoituksiin.
QuoteKeskustelin parrakkaan, hieman jo kaljuuntuvan miehen kanssa pitkään ja yritin tarjota erilaisia ratkaisuja hänen ongelmiinsa. Keskustelu ei tuottanut minkäänlaista hedelmää. Lopulta tulin kysyneeksi, kuinka vanha tuo edessäni istuva mies oli: hän oli hieman nuorempi kuin toinen lapseni, joka on ihan lapsi vielä, vaikkei itse sitä aina uskokaan.
Siis mitähän v*ttua mä taas luin? :facepalm:
Onko siis todella niin, että nämä vokkien lapsukaisten pyllynpyyhkijät uskovat näihin sairaisiin fabulointeihinsa pikkulapsista? Minusta aletaan olla jo niillä rajoilla, että pitäisi laittaa henkilökunta hoitoon.
Seuraavaksi saammekin sitten kuulla, kuinka hän on pyyhkinyt näiltä
nuorempi kuin toinen lapseni, joka on ihan lapsi vielä, mutta silti partaiselta harmaantuvalta ja kaljuuntuvalta monen lapsen isältä perseen potalla käynnin jälkeen sekä opettanut kuinka hampuleita harjataan.
Ei saatana sentään!
Suomi nousuun, lapsityövoimalla !
H.Juurakon viimeinen
Bagdadista pohjoiseen -blogi on julkaistu. Viimeinen, koska hänen määräaikainen työsuhteensa vokissa päättyy.
Etuoikeus-sana toistuu tekstissä 15 kertaa.
"Olen etuoikeutettu" toistuu seitsemän kertaa ja kerran jopa muodossa
"Olen tavattoman etuoikeutettu."Bloginsa pariin Juurakko palaa, jos (=kun) on mennyt hetki ja hän ei malta olla sotkeutumatta maahanmuttopolitiikkaan ja olla puolustelematta islamistien tekosia. Eli seuraavan terrori-iskun jälkeen kuulemme, että se johtui suomalaisten rasismista jne. Mutta sitä odotellessa ohessa Huldan viimeinen kirjoitus - tylsä ja tasapaksu - mutta sellaisia jäähyväiskirjoitukset ovat pakollisten kiitosten jakamisten kanssa.
Quote from: H.Juurakko/Suomen Kuvalehti/Bagdadista pohjoiseen -blogiJäähyväiset Sivupolulle
Olen etuoikeutettu. On ollut etuoikeus saada työskennellä vastaanottokeskuksessa. Nyt se kuitenkin loppuu. Määräaikainen työsuhteeni päättyy, ja samalla päättyy myös blogin pitäminen, paitsi jos yhteiskunnassa tapahtuu vielä jotakin, jota haluan kommentoida.
(...)
Olen etuoikeutettu, koska olen saanut nähdä läheltä sen, mitä media ja sosiaalinen media kuvaavat – usein hyvin rajoitetusti ja välillä virheellisesti. Vaikka Sivupolun todellisuus on vain Sivupolun todellisuutta, yksityisestä voi oppia ymmärtämään yleistä. Ja ymmärtäminen on etuoikeus – silloinkin kun sitä ei voi muuttaa rahaksi.
Olen kirjoittanut kokemuksistani ja ajatuksistani rehellisesti, mutta tiedän, etteivät edes lähietäisyydeltä kirjoitetut sanat tee oikeutta elämälle. Toivon, että olen onnistunut edes hiukan jakamaan kokemusteni rikkautta niiden kanssa, jotka eivät ole päässeet samalla tavalla tutustumaan toiseen todellisuuteen. Minulle siitä on ollut paljon iloa.
Olen etuoikeutettu, koska olen saanut tutustua hienoihin, jännittäviin ja loputtoman mielenkiintoisiin ihmisiin.
(...)
Onnessani on kuitenkin särö: olen oppinut Suomesta asioita, joita en olisi halunnut oppia. Tosin vastapainoksi olen oppinut muista maista positiivisia asioita, jotka ovat osoittaneet vanhat ennakkoluuloni vääriksi.
Olen osittain menettänyt uskoni suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen koneistoihin. Vastapainoksi olen saanut takaisin uskoni suomalaisten ihmisyyteen.
(...)
On kerrassaan kutkuttavaa, että kun aamulla menee töihin, ei tiedä yhtään, mitä tapahtuu. Jokainen päivä on seikkailu, ja jollei se ole etuoikeus, mikä on?
Joka päivä uusi katastrofi! Ja joka päivä katastrofeista selvitään tavalla tai toisella. Riitoja, väärinymmärryksiä, tauteja, tapaturmia, palohälytyksiä, vääriä hälytyksiä, synnytyksiä, hammassärkyä, loiseläimiä, unohdettuja aikatauluja, huutoa ja mekastusta.
Ja sitten ystävyyttä, halauksia, iloisia tervehdyksiä, sovintoja ja ihmeparanemisia.
Yksikään työpäivä ei ole ollut tylsä.
Olen etuoikeutettu myös hyvin oudolla, melkein kieroutuneella tavalla: olen saanut kohdata sen osan maailman todellisuudesta, jonka yleensä torjumme suojellaksemme itseämme.
Jos joku ystäväni olisi kaksi vuotta sitten kertonut, että hänen vanhempansa ammuttiin, olisi ollut täysin poissa tolaltani. Kidutusta ei osannut edes ajatella. Nyt elän maailmassa, jossa mietitään, onko edessä seisovalla ihmisellä sairaus vai johtuuko päänsärky siitä, että hänen perheensä on juuri tapettu vai johtuuko se vammoista, joita hän sai, ennen kuin pääsi pakenemaan vankilasta.
Vaikka nyt kohtaan asioita, joita en haluaisi kohdata, koen silti, että kauheudenkin katsominen suoraan silmiin on etuoikeus. Oma maailmani ei koskaan enää ole samanlainen kuin ennen. Minä en enää koskaan ole samanlainen kuin ennen.
(...)
Työni loppuu ja jään työttömäksi. Olen ollut samassa tilanteessa ennenkin, mutta nyt kaikki on erilaista: toisin kuin ennen, työttömyys ei pelota eikä ahdista minua.
Minulla nimittäin on oleskelulupa. Minulla on myös koti, josta kukaan ei aja minua pois. Kukaan ei etsi minua tappaakseen, ja kun lapseni lähtevät aamulla opintoihinsa, minun ei tarvitse pelätä, että joku ampuu heidät.
Olen tavattoman etuoikeutettu.
koko juttu: https://suomenkuvalehti.fi/bagdadista-pohjoiseen/jaahyvaiset-sivupolulle/?shared=348-42130425-500 (31.10.2017)
...kun lapseni lähtevät aamulla opintoihinsa, minun ei tarvitse pelätä, että joku ampuu heidät...
Ei ammuta, mutta saattavat saapua illalla kotiin ilman juuri ostettua puhelinta.
Quotekun lapseni lähtevät aamulla opintoihinsa, minun ei tarvitse pelätä, että joku ampuu heidät.
Terrorismin lisääntyessä ei ole mahdotonta että lapsiakin ammuttaisiin tai puukotettaisiin, koska he ovat suomalaisia. Juutalaiseen kouluun Ranskassa hyökättiin joku vuosi sitten ja nyt on IS uhannut tappaa Britannian 4-vuotiaan prinssi Georgen..
Quotekun lapseni lähtevät aamulla opintoihinsa, minun ei tarvitse pelätä, että joku ampuu heidät.
Tähän asti nähdyn valossa on luultavampaa, että tuo joku puukottaa heitä, tai ajaa raskaalla ajoneuvolla heidän päälleen.
Quote from: Ulvokki on 11.10.2017, 12:05:20
Ei aukene "Bagdadista pohjoiseen"- blogin pitäjän logiikka, ei. Itkeä nyyhkitään mitä kamalaa näille ihmisille tapahtuu silmien edessä mutta ei vaivauduta miettimään että miksi se sellaista on. Siksi että nämä yksinkertaisesti tekevät sen ihan itse. ---
Kyseinen henkilö taitaa olla sitä ihmistyyppiä joka elää tunteiden vallassa päivästä toiseen ilman että suhtautuisi kriittisesti tulijoiden kertomiin itkutarinoihin.