Kolme vaaleaa suomalaista nuorta miestä ryösteli Helsingissä ihmisiä. Ainoa lehti joka julkaisi kuvat ja nimet (toivottavasti tällä kertaa oikein) oli mv lehti. Tällaista se uutisoinnin pitää nykyään olla. Ikävää arvon konnat. Nuoruuden hairahdus maksaa paljon. Mutta pitää miettiä vähän mitä tekee.
Mv lehti 1 - valhemedia 0.
Mv-lehden toimitus joka on valmiudessa 24/7 oikaisee valeuutisia ja internetissä vellovia huhuja.
Rikos on rikos ihonväriin, kansallisuuteen tai etniseen taustaan katsomatta. Uutinen on valitettavasti näiden ilmiöiden ja itsestäänselvyyksien johdosta joko julkaisukelpoinen tai julkaisukelvoton.
Poliittinen puoluekanta sensijaan voi erottaa ihmisiä mitä tulee itse rikollisuuteen. Sosialistipuolueen aatelinen voidaan periaatteessa tuomita rikoksesta mutta vankilan varalle hänellä on aina demlan vapaudut-vankilasta-kortti. Kepulia ei voi tuomita rikoksesta koska aito kepuli ei kykene erottamaan oikeaa väärästä eikä puhumaan rehellisesti. Tällaisen henkilön tuomitseminen on kuin kleptomaanin tuomitseminen myymälävarkaudesta. Persu taasen on aina tuomittavissa ja useampaan kertaan yhdestä ja samasta rikoksesta. Eikä tuomioon tarvita edes tekoa, osallistuminen persujen poliittiseen toimintaan riittää kollektiivisen syyllisyyden näytöksi.
MV lehti on oikeasti ja rehellisesti tuottamassa monikulttuurisen yhteiskunnan uutistoimintaa. Rikos ja rikollinen esitetään kuvalla ja nimellä. Tämä on vastoin kansallisia lehdistön poikkeusrajoituksia. Mikä johtaa vääristelyyn ja jopa lehdistön omien huumerikollisten suojeluvaatimuksiin. Ja poliittisen poliisihallinnon vainoamiseen.
Sellainen ilmiö kuin Julkisen Sanan Neuvosto on ajastaan jäljessä oleva sensuuri- ja valheviranomainen. Valheviranomainen koska se ei ole virallisesti viranomainen. Sensori koska se pyrkii estämään tiedon levittämistä. En voi rehellisesti sanoa että rikollisuuden nimien ja kasvojen esittely olisi yksiselitteisesti hyvä asia. Mutta toisaalta en ole kannattanut monikulttuurisuuttakaan. Tulevaisuus on tiedon välittämisessä ja typerää poliittisen poliisihallinnon mediatyötä ei pitäisi edes olla olemassa. Mediarikokset ovat asianosaisten ja käräjien välistä kauraa.
Väkivalta- ja huumerikollisten sekä talous- ja avustusrikollisten kiinnisaaminen sekä rikosten esto onnistuu vain tiedon avulla ei enää poissaolevan nettipoliisin näpelöinnillä. Tämä tieto on pian jokaisen ulottuvilla. Kannattaa miettiä siis itse tiedon arvoa ja voimaa kun tekee rikoksen. Maamme tapa selittää, vähätellä ja tuomiovähentää mielipuolisiakin rikoksia päihtymystilan johdosta ei välttämättä enää riitä tietoyhteiskunnassa. Kaikki kansalaiset eivät kykene eivätkä viitsi puhua tai kuunnella kepulipuheita kiinnijäämisen jälkeen.
Ikävä vain, että oikeuslaitos ei tule antamaan kovin kylmää kyytiä Pyry Tuiskulle ja kumppaneille. Nuoret miehet saavat paljousalennnusta ja nuoruusalennusta. Se aika sitten minkä joutuu lusimaan on ammattikoulutusta.
Jospa rangaistuslaitoksen saisi yhtiöitettyä kilpailulle. Palveluja voisi ostaa myös Venäjältä. Tällaiset ryöstelijät joutuisivat opiskelemaan ihmisten tapoja Siperialaisessa opissa. Kaikki voittaisivat.