QuoteTilastokeskus: 15–29-vuotiaista on ulkomaalaistaustaisia jo kahdeksan prosenttia.
Suomen väestörakenne on muuttumassa. Ei mitenkään raivoisasti, mutta niin, että trendi näkyy jo tilastoissa.
Yhä useampi nuori on Suomessa nykyään ulkomaalaistaustainen. Tilastokeskuksen mukaan 15–29-vuotiaista nuorista heitä on kahdeksan prosenttia. Koko väestössä ulkomaalaistaustaisten osuus on kaksi prosenttiyksikköä pienempi.
"Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa" kirjoittaa Tilastokeskuksen väestöyksikön yliaktuaari Marja-Liisa Helminen keskuksen Tieto & Trendit -julkaisussa (siirryt toiseen palveluun).
Alueelliset erot suuria
Alueelliset erot maahanmuuttajien määrissä ovat suuret. Heistä Uudellamaalla asuu peräti 55 prosenttia.
Eniten ulkomaalaistaustaisia 15–29 -vuotiaita suhteessa väestöön asui vuonna 2015 Ahvenanmaalla (13,3 %), Uudellamaalla (11,5 %), Pohjanmaalla (6,4 %) ja Varsinais-Suomessa (6,3 %). Vähiten ulkomaalaistaustaisia oli Etelä-Pohjanmaalla (2,1 %), Pohjois-Pohjanmaalla (2,4 %) ja Kainuussa (2,6 %).
Sama näkyy myös nuorten määrissä. Tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Pohjanmaalla monikulttuurisuuteen lienee vaikea törmätä vaikka yrittäisi. Helsingissä sitä taas on jo mahdoton väistää.
Kasvua maahanmuutosta
Helminen on summannut maahanmuuttajanuorten vaikutusta väestörakenteeseen. Kaikissa nuorten ikäluokissa näkyy maahanmuuttajien vaikutus, dramaattisimmin liki kolmekymppisissä.
"Vuosina 1986 ja 1987 syntyneiden (28–29-vuotiaat) ikäluokat ovat kasvaneet syntymävuotensa jälkeen 11 prosentilla. Tätä nuoremmilla ikäluokilla ero ei ole ymmärrettävästi vielä niin suuri, koska monet maahan tulevat muuttavat kotimaastaan vasta aikuistuttuaan, pari-kolmekymppisenä", Helminen kirjoittaa.
Yhdentoista prosentin kasvu on siis maahanmuuttajien tuoma lisäys. Heinon mukaan ulkomaalaistaustaiset ovat yleisesti ottaen ikärakenteeltaan nuorempia kuin suomalaistaustaiset, joten nuorissa ikäluokissa on enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin muissa ikäluokissa.
Kun tilastoissa asetetaan samaan kuvioon ensimmäisen polven maahanmuuttajat ja toisen polven ulkomaalaistaustaiset, huomataan, että toisen polven määrä kasvaa jatkuvasti.
Vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisia nuoria oli 78 800, joista 69 400 ensimmäisen polven ja 9 400 toisen polven ulkomaalaistaustaisia.
Suomalaisten syntyvyys laskee
Muutos on jo meneillään, mutta oikeasti se alkaa näkyä suurina lukuina vasta kymmenen vuoden päästä.
"Vuonna 2015 toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 53 000 – määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2007. Jos määrän kasvu jatkuisi samalla tavalla, olisi toisen polven ulkomaalaistaustaisia kymmenen vuoden päästä, vuonna 2025, noin 125 000", Helminen kirjaa.
Suomessa on meneillään myös suomalaistaustaisten syntyvyydessä historiallinen vaihe: ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 syntyi vähemmän kuin kuoli pois. Samalla ulkomaalaistaustaisten syntyneiden lasten osuus kaikista lapsista on kasvanut.
Tilastot sen kertovat myös näin: ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku (eli lasten lukumäärä per nainen) oli 2,0, koko väestön 1,6.
Kokemukset avartavat
Helminen tarkastelee artikkelissaan myös sitä, miten uudenlainen väestötrendi näkyy asenteissa.
Siinä hän käyttää apunaan vasta julkaistua Nuorisobarometria (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan näyttää siltä, että mitä enemmän nuoret ovat tekemisissä maahanmuuttajien kanssa, sitä sallivampi on myös heidän suhtautumisensa monikulttuurisuuteen.
Nuorisobarometrin mukaan "mitä enemmän erilaisuutta asuinalueella on, sitä myönteisemmin vastaaja suhtautuu kulttuuriseen erilaisuuteen, maahanmuuttajiin ja ulkomaalaisten määrän kasvuun".
Uusin mittaus on kuitenkin tuonut esiin hieman ristiriitaisia tuloksia. Vaikka suoranaista rasisimia ei juuri ole ja keskimäärin näkemykset ovat nuorilla maahanmuuttajista aiempaa myönteisempiä, joissakin kysymyksissä he ovat hieman pakittaneet. Entistä harvempi haluaa Suomeen nykyistä enemmän ulkomaalaisia.
Asenteet ja politiikka eroavat
Nuorisotutkijoiden tulkinta on, että trendit menevät ristiin, kun puhutaan ulkomaalaistaustaisista ja maahanmuuttopolitiikasta. Heidän mukaansa onkin tärkeää erottaa suhtautumienen maahanmuuttajiin ihmisinä ja maahanmuuttopolitiikka.
Helminenkin toteaa nuorisotutkimukseen viitaten, että tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa vaativa voi suhtautua maahanmuuttajataustaisiin arkielämässään muuten myönteisesti.
Ahvenanmaan ulkomaalaistaustaiset ovat pääasiassa ruotsalaisia ja muita eurooppalaisia mutta jotenkin tuosta Ylenannon jutusta sai kuvan että siellä vipeltää savannien ja aavikoiden asukkeja.
http://www.asub.ax/sv/statistik/befolkningens-sprak-fodelseort-och-medborgarskap-31122013
Nyt pitäisi hälytyssireenien soida yötä päivää. Uudellamaalla osuus jo 14%.
Mutta hiljaista on. Mitä nyt suvakki kihertää pikkarit märkinä.
Mutta Suomessahan on niin vähän maahanmuuttajia, miltei 'olematon' määrä - kysykää vaikka Tiina Rosenbergiltä.
Jos ihminen suhtautuu mamuihin penseästi henkkoht elämässä ja sen lisäksi haluaa kirempää mamupolitiikkaa, niin onko hänen näkemyksensä vähemmän arvokas, kuin ihmisen, joka symppaa mamuja henkkoht elämässä, mutta haluaa silti kireämpää mamupolitiikkaa?
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 19:06:26
Nyt pitäisi hälytyssireenien soida yötä päivää. Uudellamaalla osuus jo 14%.
Mitenkä lienee sukupuolijalauma? Onko Uudellamaalla joka viides 15-29v mies suunnaton voimavara?
Onkohan näitä jossain jaoteltu lähtömaittain tai -alueittain?
Samasta uutislähteestä lainaus;"Vaikka suoranaista rasisimia ei juuri ole ja keskimäärin näkemykset ovat nuorilla maahanmuuttajista aiempaa myönteisempiä, joissakin kysymyksissä he ovat hieman pakittaneet. Entistä harvempi haluaa Suomeen nykyistä enemmän ulkomaalaisia".
Miksi nuoret haluavat Suomeen vähemmän (ulkomaalaisia),hieman oikoen kirjoitan turvapaikanhakijoita, olisiko mahdollista,että nuorilla olisi jotain kokemusperäistä tietoa,jonka ko. barometri haluaisi unohtaa tai poistaa tilastoista?
http://yle.fi/uutiset/3-9510712
^ kohtaamisteoria. Nuoret näkevät, kuulevat ja tuntevat nahoissaan monikulttuurin.
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 19:06:26
Nyt pitäisi hälytyssireenien soida yötä päivää. Uudellamaalla osuus jo 14%.
Mutta hiljaista on. Mitä nyt suvakki kihertää pikkarit märkinä.
Ei olisi isompaa hätää, jos tuo mamutaustaisten osuus olisi kotoisin sivistysmaista. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Suomi on muuttumassa, hitaasti mutta varmasti, kehitysmaaksi.
Quote
Ei mitenkään raivoisasti, mutta niin, että trendi näkyy jo tilastoissa.
20-40 tällaista viime ajan "maltillisen trendin" vuotta, niin suomalaiset nuoret ovat vähemmistöä, eli se on käännekohta, josta ei ole paluuta ainakaan sivistynein keinoin. Sen jälkeen olemme pian vähemmistökansa.
Suomalaiset, Suomen vähemmistökansa. Miltä kuulostaa?
Alkaa tämä maanpetturuus jo riittää. Vaikka maahanmuutto ei tuhoaisikaan Suomea pahemmin, niin se silti vie meiltä oman kotimaamme antamalla sen muualta tulleiden käsiin. Se on vain ajan kysymys. Se on sen "trendin" kysymys.
Tämä täytyy lopettaa. Minä äänestän ketä tahansa, joka lopettaa tämän hulluuden. Muuten saa olla vaikka itse Belsebuubi, niin minä äänestän häntä. Olkoon miten radikaali tahansa, niin minä äänestän häntä. Tämän täytyy loppua.
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 19:29:09
^ kohtaamisteoria. Nuoret näkevät, kuulevat ja tuntevat nahoissaan monikulttuurin.
Näin, meidän perheen lukiolainen on nuivempi kuin minä, ja se on paljon se!
En nyt aio hukata aikaani lukemalla tätä Ylen artikkelia mutta otsikosta voin olettaa että jutussa tavanomaisen rikkaus ja voimavara liturgian ohella painotetaan miten nuoret mamut parantavat huoltosuhdetta ja tulevat hoitamaan vanhenevan suomalaisväestön. En kuitenkaan pidätä hengitystäni siinä toivossa että yle vihdoinkin selventäisi miten huoltosuhdetta parantaa se, että meillä on omien vanhojen eläkeläisten lisäksi nyt myös nuoria eläkeläisiä.