QuoteKasvatustieteen professori Raija Hämäläinen listaa Ilta-Sanomille kolme kovaa valttia Suomen koulutusjärjestelmän uuteen nousuun.
1. Digiloikka auttaa
2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia
3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005127938.html
Läjä unelmahöttöä professori-tasolta. Voi olla osa koulutusjärjestelmän uutta nousua, mutta alavireen oikeista syistä ei voida puhua. Kun oikeita syitä ei saa tunnistaa, niitä paikataan epätoivoisesti toisaalta. Digiloikkaa kurinpito-ongelmiin..
Miten niin romahtamassa? Se on jo romahtanut ja alamäki jatkuu, etenkin poikien kohdalla. Eikä se ongelma ole esitetylla unelmahöttöhöpötyksillä poistettavissa.
Professori luettelee siinä kolme ehkä väsyneintä keinoa, mitkä on jo viimeisen 10 vuoden aikana kaivettu esiin jokaiseen ongelmaan.
Tälläiset ulostulot lähinnä vahvistavat sitä tunnelmaa, että Suomen loppuromahdus alkaa olla näköpiirissä.
1 Lelut pois, kirja ja kynä käteen.
2 Ahkeruus ja kova työ takaisin kunniaan.
3 Vähemmän turhaa lätinää, panostetaan asialliseen viestintään.
Näillä mentäisiin ellei puolet ikäluokasta olisi kultamunia, jollain lailla vammaisia tai spesiaaleja. Näille nyt on aina rima matalammalla.
Mutta ennen kaikkea koulutuksesta pitäisi seurata jotain hyötyä. Työttömäksi kouluttautuminen ei motivoi.
Quote from: Impi Waara on 15.03.2017, 15:12:54
Miten niin romahtamassa? Se on jo romahtanut ja alamäki jatkuu, etenkin poikien kohdalla. Eikä se ongelma ole esitetylla unelmahöttöhöpötyksillä poistettavissa.
Niin, ole huoletta, kyse on hitaudesta hitaat huomaa vasta nyt sen mikä on tapahtunut jo vuosia sitten.
^Sorvaisin kohtaa 1 seuraavasti: pienille poijille lelujen ja leikkimisen kautta on mahdollisuus opettaa monia asioita. Pienet pojat, jolle natiaisina vanhemmat lukevat ja tekevät lukemisesta tuttua, eivät ole aivan pihalla, kun koulussa (toivottavasti) laitetaan eteen kirja, paperia ja kynä. Mallioppinen on muuten valtavan hieno homma silloin, kun mallit ovat positiivisia.
Ehkä kannattaisi lähteä siitä, ettei lukutaito ole tulevaisuudessa kovinkaan tärkeä, koska yhä useampi suomalainen ei opi lukemaan kunnolla. Digiloikkaa ja erilaisia tapoja oppia voisi käyttää siihen, että löydettäisiin korvaavia keinoja erilaisiin tilanteisiin.
Alkeellisella kuvakirjoituksella selviäisi monesta tilanteesta, koska on helppo oppia pari kymmentä symbolia, jotka esittävät sitä, mitä ne tarkoittavat. Kaiken sitä vaikeamman voisi korvata puheella, joka on helppo säilöä ja välittää eteenpäin digimaailmassa.
Kokeita varten tarvittaisiin pieniä äänieristettyjä koppeja, etteivät muut kuulisi vastauksia, mutta tätä voitaisiin markkinoida maailmalle edistyksenä. Suomalaiset olisivat kehittäneet koulun, jossa ei tarvitse osata lukea enää ollenkaan.
Matematiikassa menee jo niin huonosti, että tuskin sovellus, joka yrittää arvata, mitä sille esitetty kysymys tarkoittaa, pärjäisi enää paljon huonommin. Nykyäänkään ei osata laskea lainan korkoa siksi, että opetustyössä käytetään hömppäpropagandaesimerkkejä, jotka eivät ole tästä maailmasta, joten mitään ei oikeastaan menetettäisi sillä, ettei vastaavia laskutoimituksia osattaisi tehdä missään yhteydessä.
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 15:50:58
Mutta ennen kaikkea koulutuksesta pitäisi seurata jotain hyötyä. Työttömäksi kouluttautuminen ei motivoi.
Ei pitäisi ajatella niin, että muodollinen koulutus on kaikki kaikessa. Ainakaan ei pidä rakentaa jotain verovaroin tuettuja palkkiotyöpaikkoja muodollisen koulutuksen suorittajille.
Tuottamattomia aloja pitäisi karsia.
Ylellä oli hiljattain hyvä uutinen "digiloikasta": http://yle.fi/uutiset/3-9491040
"Digiloikka" ja "diginatiivius" ovat vaarallisia harhoja, joissa oletetaan, että ennen ei tiedetty tietotekniikasta mitään eikä sitä osattu hyödyntää ja nyt kun "diginatiivit" ottavat "digiloikan" niin kaikki koulutuksen ja talouden ongelmat ratkeavat kuin itsestään. Tosiasiassa nuorten tietotekniset taidot ovat pikemminkin heikentyneet ja vielä 2000-luvun alussa sormi suussa olleet jälkikasvultaan apua pyytäneet vanhemmat ovat ottaneet heidät kiinni ja tottuneet tietotekniikan käyttöön. Eikä tietenkään pidä unohtaa, että ensimmäiset mikrotietokoneet tulivat työpaikoilla jo 80-luvulla ja niiden käyttäjät, nyt 50-60-vuotiaat ihmiset, olivat oikeastaan ensimmäisiä "diginatiiveja", ainakin melkein. Samoin tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa junnaa käytännössä paikallaan, koska mitään oikeita ideoita ei kellään ole. Joitain asioita voi toki pelillistää, voidaan tehdä joitain virtuaalioppimateriaaleja jne. mutta näitäkin on ollut 80-luvulta lähtien eivätkä ne silloinkaan korvanneet perinteistä opiskelua.
Nuorten tietotekniset taidot ovat siis heikentyneet, koska monet perheet ovat luopuneet pöytätietokoneista ja jopa läppäreistä ja siirtyneet älypuhelinten ja tablettien käyttäjäksi. Älypuhelimet ja tabletit on tarkoitettu passiiviselle viihteen kuluttajalle, niillä voi lähinnä pelata, katsoa videoita ja selata nettiä. Mitään hyödyllistä niillä ei juurikaan voi tehdä, ei edes kirjoittaa. Muistan kun 2000-luvun alussa oli irkissä tietyillä kanavilla tapana naureskella teinityttöjen Demi-lehden keskustelupalstalle. Huomionarvoista oli, että palstaa silloin tällöin lueskeltuani huomasin kuinka monet teinitytöt olivat tuolloin onnistuneesti warettaneet itselleen Adobe Photoshopin ja opetelleet käyttämään sitä. Nykyään 95% nuorisosta hakee tietotekniikasta vain viihdettä.
Eli niin, tsänssit minkään "digiloikan" onnistumiselle oikeastaan pikemminkin jo hukattiin. Kalliiden iPadien hankkiminen jollekin eskari-ikäisille ei muuta mitään.
Quote from: Profit on 15.03.2017, 16:04:16
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 15:50:58
Mutta ennen kaikkea koulutuksesta pitäisi seurata jotain hyötyä. Työttömäksi kouluttautuminen ei motivoi.
Ei pitäisi ajatella niin, että muodollinen koulutus on kaikki kaikessa. Ainakaan ei pidä rakentaa jotain verovaroin tuettuja palkkiotyöpaikkoja muodollisen koulutuksen suorittajille.
Ei nyt puhuta muodollisesta koulutuksesta vaan ihan lasten koulunkäynnistä.
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 16:08:08
Quote from: Profit on 15.03.2017, 16:04:16
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 15:50:58
Mutta ennen kaikkea koulutuksesta pitäisi seurata jotain hyötyä. Työttömäksi kouluttautuminen ei motivoi.
Ei pitäisi ajatella niin, että muodollinen koulutus on kaikki kaikessa. Ainakaan ei pidä rakentaa jotain verovaroin tuettuja palkkiotyöpaikkoja muodollisen koulutuksen suorittajille.
Ei nyt puhuta muodollisesta koulutuksesta vaan ihan lasten koulunkäynnistä.
Ai työttömäksi opiskelevista lapsista?
Koko koulutusihme on pelkkä meemi!
Mitään sellaista ei ole olemassakaan - aivan kuten "ei Suomen kansaakaan".
On vain kohtuuälykkäitä, jokseenkin kurinalaisia kantasuomalaispenskoja, jotka tykkäävät hoitaa kouluhomman siinä missä muutkin teiniduunit. Lisäksi on kohtuupäteviä, osin ylikoulutettuja!, opettajia, jotka perinteisellä levysoitintyylillä soittavat opin ilosanomaa.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Oppilasaine tyhmistyy maahanmuuton myötä, eikä ole enää niin kurinalaista. Opettajien aika menee paimentaessa häirikköjä, ja uudet modernit opetusmenetelmät enemmän tai vähemmän kusevat. Rapautuminen kiihtyy.
Quote from: JJohannes on 15.03.2017, 16:05:30
Mitään hyödyllistä niillä ei juurikaan voi tehdä, ei edes kirjoittaa. Muistan kun 2000-luvun alussa oli irkissä tietyillä kanavilla tapana naureskella teinityttöjen Demi-lehden keskustelupalstalle.
Niillä voi lukea kirjoja ja katsella uutisia. Joissain malleissa on myös näyttöön kirjoittava kynä, ja erillinen näppäimistö on saatavilla useimpiin laitteisiin.
Hommallekin voi kirjoittaa melko kivuttomasti ilman näppistäkin.
No viime kädessä kyse on tietysti johonkin työhön opiskelusta. Mutta nämä aloituspostin kohdat 1-3 ovat selkeästi koululaiselle, ei opiskelijalle suunnattuja.
Jos digiloikan on tarkoitus pelastaa myös keskiasteen ja korkeamman asteen opiskelijat, luoja meitä varjelkoon.
Quote from: JJohannes on 15.03.2017, 16:05:30
Ylellä oli hiljattain hyvä uutinen "digiloikasta": http://yle.fi/uutiset/3-9491040
"Digiloikka" ja "diginatiivius" ovat vaarallisia harhoja, joissa oletetaan, että ennen ei tiedetty tietotekniikasta mitään eikä sitä osattu hyödyntää ja nyt kun "diginatiivit" ottavat "digiloikan" niin kaikki koulutuksen ja talouden ongelmat ratkeavat kuin itsestään. Tosiasiassa nuorten tietotekniset taidot ovat pikemminkin heikentyneet ja vielä 2000-luvun alussa sormi suussa olleet jälkikasvultaan apua pyytäneet vanhemmat ovat ottaneet heidät kiinni ja tottuneet tietotekniikan käyttöön. Eikä tietenkään pidä unohtaa, että ensimmäiset mikrotietokoneet tulivat työpaikoilla jo 80-luvulla ja niiden käyttäjät, nyt 50-60-vuotiaat ihmiset, olivat oikeastaan ensimmäisiä "diginatiiveja", ainakin melkein. Samoin tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa junnaa käytännössä paikallaan, koska mitään oikeita ideoita ei kellään ole. Joitain asioita voi toki pelillistää, voidaan tehdä joitain virtuaalioppimateriaaleja jne. mutta näitäkin on ollut 80-luvulta lähtien eivätkä ne silloinkaan korvanneet perinteistä opiskelua.
Nuorten tietotekniset taidot ovat siis heikentyneet, koska monet perheet ovat luopuneet pöytätietokoneista ja jopa läppäreistä ja siirtyneet älypuhelinten ja tablettien käyttäjäksi. Älypuhelimet ja tabletit on tarkoitettu passiiviselle viihteen kuluttajalle, niillä voi lähinnä pelata, katsoa videoita ja selata nettiä. Mitään hyödyllistä niillä ei juurikaan voi tehdä, ei edes kirjoittaa. Muistan kun 2000-luvun alussa oli irkissä tietyillä kanavilla tapana naureskella teinityttöjen Demi-lehden keskustelupalstalle. Huomionarvoista oli, että palstaa silloin tällöin lueskeltuani huomasin kuinka monet teinitytöt olivat tuolloin onnistuneesti warettaneet itselleen Adobe Photoshopin ja opetelleet käyttämään sitä. Nykyään 95% nuorisosta hakee tietotekniikasta vain viihdettä.
Eli niin, tsänssit minkään "digiloikan" onnistumiselle oikeastaan pikemminkin jo hukattiin. Kalliiden iPadien hankkiminen jollekin eskari-ikäisille ei muuta mitään.
Digiloikka on luonut hybridiympäristön, jossa pitää hätääntyä ja juosta ympyrää, koska jonkun RT:n välittämä kybersisältö ei avaudu. Luetun ymmärtäminen auttaisi, mutta sekin kuuluu katoamassa oleviin kansanperinteisiin.
4chan alkaa olla yleisen mielipiteen muodostumisessa iso tekijä, koska sinne on keskittynyt paljon tärkeintä osaamisen lajia. Poliitikotkin mesoavat somessa suunnilleen sitä mitä trollit haluavat, koska hyvälle meemille löytyy käyttöä tykkäyksien ja jakojen metsästämiseksi menneessä keskustelussa.
Tämä uutinen on jo vuodelta 2014, ja sen jälkeen maahan on lampsinut lisää "lapsia" ja yhdistettyjä perheenjäseniä:
QuoteMaahanmuuttajalasten kouluosaaminen laahaa jäljessä
KOTIMAA Turun Sanomat 8.3.2014 8:22 8
Maahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.
Maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on keskimäärin 2–3 kouluvuotta jäljessä muiden tasosta, ilmenee vuoden 2012 Pisa-tutkimuksesta.
Moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta.
Etnisen taustan merkitystä oppimiseen selvitetään tutkimuksessa, joka valmistuu kesään mennessä. Tutkijan mukaan nyt saadut tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajia on mahdollista tukea koulussa tehokkaammin.
– Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.
TS–STT
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/604488/Maahanmuuttajalasten+kouluosaaminen+laahaa+jaljessa
Kasvatustieteen professori Raija Hämäläinen listaa Ilta-Sanomille kolme kovaa valttia Suomen koulutusjärjestelmän uuteen nousuun.
1. Digiloikka auttaa
2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia
3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla
1. Mitään digiloikkaa ei enää ole olemassakaan se on jo tehty, sillä kaikkein haavoittuvimmassakin asemassa olevilla on i-podit tallella uimismatkan jälkeen.
2. Laajempi oppimiskäsitys ei taatusti pelasta mitään.
3. Pitää nähtävästi uudestaan oppia, että vuorovaikutuksista puhuttaessa koulussa vain opettajalla on vuoro.
Kun kerran on kertaalleen jo saavutettu "oppimisihme" niin tuskin pyörää enää tarvitsee keksiä uudelleen.
Digikehitys vähentää erilaisten oppilaitosten merkitystä. Netissä on ilmaiseksi opiskeltavana ihan mitä tahansa. Voit katsella maailman huippukoulujen luentojakin kotikoneelta.
Joku lahjakas nuori voi olla peruskoulussa/lukiossa jo opiskellut yliopistotason matemaatikoksi.
Tuntuu,että mainostettu digiloikka on mennyt kilpavarusteluksi läppäreiden,puhelimien ja tablettien osalta.
Nuorimmainen totesi ilmoitusluontoisesti,että hänen läppäri on nolo,prossan pitää olla i7,muistia väh.12G,nopea kovo ssd,,jne ei muuten ehkä pärjää, kysyin että missä ei pärjää?..jossain pelissäkö?
Juteltiin luokanvalvojan kanssa ns. oppilastapaamisessa,opettaja selitti uutta opetussuunnitelmaa, eli luki paperista erilaisia tavoitteita,suunnitelmia ja toteutumisen arviointeja,oltiin emännän kanssa suut ympyröinä,eli ei oikein mennyt ajukoppiin, vaikka yliopistoa on molemmilla istuttuna valmistumiseen saakka.
Sanoin opettajalle,että nyt ei oikein asiat avautuneet,opettaja, alalla lähes 30-vuotta ollut totesi saman.
Eli,jos hienot pseudokaaviot ja jossain opetusministeriön työryhmässä tehdyt suunnitelmat kiitävät opettajan päälaen yli,niin miten opettaja pystyy määrittelemään oppimisen arvioinnin oppilasta kohtaan oikeaksi?
Sitten päälle laitetaan kaikki erityspedagogiikkaa tarvitsevat, jotka on siirretty tavalliseen luokkaan, joista osa ei osaa lukea, osaa ei kiinnosta ja jotkut ovat muuten vaan hieman ulkona.
Quote from: ämpee on 15.03.2017, 16:20:28
Kun kerran on kertaalleen jo saavutettu "oppimisihme" niin tuskin pyörää enää tarvitsee keksiä uudelleen.
Eivät nämä nykyiset sankarit pysty keksimään pyörää edes mallista katsoen. Pitää olla jotain kulmikkaampaan, ettei se näytä liian selvästi plagioidulta.
Opetuksen tulevaisuus on selvästi se, että arvosanoista luovutaan ja rimaa madalletaan sitä mukaa kun oppilaat laiskistuvat, koska se on jo nykyisin pelkkää oppimistulosten tuijottamista ja kriteerit ovat niin kummalliset, että onnistumiseksi voidaan helposti lukea sekin, ettei oppilas osaa juuri mitään. Riittää kun muistaa sen, mitä vaikka monikulttuurista on hoettu, ja osaa kirjoittaa aineen, jossa ainakin sisältö on kohdallaan. Joku sitten tulkitsee sisällön siten, että oppilas on oppinut jotain olennaista.
Joskus muinoin tällaista pidettiin riman alittamisena, koska oppilaan omasta järjestä ei näy mitään merkkejä, mutta totalitarismia kohti suunnistavassa hömppäyhteiskunnassa se on päinvastoin ansio.
Totalitarismin kehittymisessä on aina tärkeää nollata osaamisen arvo, jotta pelkkä pätemisen tarve voidaan vapauttaa. Kulakit tai juutalaiset ovat kansan vihollisia ja koko maa on lopulta raunioina jollei löydy Stalinin kaltaista tyyppiä pitämään luuserit aisoissa.
Meillä on nyt sellainen tilanne, että konservatiivihallitus on fundeerannut, että trukkikuski varmaan pystyy hoitamaan oikeusministerin hommat vasemmalla kädellä ja tilanne on vaikea kun prole ei pärjääkään. Hommat pitäisi saada hoidettua, mutta silti ei tee mieli myöntää, ettei joku pystymetsästä reväisty juntti edustakaan parasta mahdollista osaamista, koska se asettaisi ihmiset epätasa-arvoiseen asetelmaan. Pahimmillaan oikeusministeriltä alettaisiin taas edellyttää alan koulutusta eikä se ole aitoa demokratiaa.
Vaihtoehdot ovat samaa marxilaista höttöä muilla nimikkeillä, ja vaiheessa b) proletariaatti ryhtyy aina tappelemaan. Venäläisiä ei kiinnosta ja niillä on sen verran ylivoimaa, että ne pystyvät päättämään näistä asioista itse, joten ei tarvitse hämmästyä jos Suomen loistava tulevaisuus onkin sisällissota.
Mennään numeropelillä:
Suomalainen koululaitos tuotti maailman parhaiten koulutetun/fiksuimman alakolmannes-populaation. Kellokäyrällä siis. Pärjäsivät keskimääräistä paremmin maailmassa.
Sitten sattui Nokia. Joka siis oli loppupeleissä tuon järjestelmän tuotos. Mutta loppupeleissä ihan helvetin iso sattuma myös. Suomi oli oikeasti ttu koko maailman kehityksen kärjessä voimakkaasti kehittyvällä uudella alalla. Alettiin puhua yksilöistä jotka saivat tuon aikaan.
On totta että koululaitos ei ole kiinnittänyt huomiota,Kari Uusikylää lukuunottamatta, ns. lahjakkaiden kasvattamiseen. "Hyvät pärjää aina".
Se ala-kolmannes ei tuota Nokian ihmettä luonut. Sori vaan. Ihan puhtaalla säkällä se ylä-kolmannes oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Minkään todennäköisyyslaskennan mukaan (puhumme nyt siis systeemistä, emme yksilöistä) noin ei tule tapahtumaan seuraavaan 300 vuoteen.
Jos luovumme yleissivistävästä (niinkuin nyt vähän valitettavasti näyttää) koululaitoksesta voimme heittää itsenäisyyden rippeillekin hyvästit. Yrittäisin silti edelleen "tasapäistää" koska ihan oikeita neroja ei 5,5 miljoonan kansakunta tuota kuin...
Joo, se meinaa edelleen sitä että ne ikäluokkansa kuusi-seitsemän neroa saavat edelleen löytää ihan itse sen erityisosaamisalueensa. Meidän kannattaa keskittää paukut pesäpallotermein ns. kakkoskärkeen. Kansakuntana me tuskin tulemme osumaan AIV:n (joka olisi pitänyt aikanaan hyödyntää paljon härskimmin) ja Nokia kaltaiseen innovaation kultasuoneen ihan heti uudestaan. Meidän paras vaihtoehtomme on kouluttaa väkeä siihen, että he ovat valmiita ottamaan maailman innovaatioita käyttöön sujuvasti. Ja ehkä sitä kautta luoda innovaatioita, miksei myös konepuolellekin. Pelifirmoista tästä jo esimerkkejä onkin.
Siihen koulutusmalliin kuuluu tietotekniikka. Siihen kuuluu myös kurinalainen opiskelu (ja toki ajoittainen hulluttelukin). Siihen kuuluu pakottaminen kokeilemaan asioita jotka eivät välttämättä kiinnosta. Se voi joskus poikia yllättävässä paikassa jos yksilö on opetettu ajattelemaan.
Meidän etu on iät ja ajat ollut laaja yleissivistys. Edes ne meidän nerot (osa ollut aika aspergereitä) eivät ole olleet ihan puhtaita idiot savanteja. Tai no, Alwar Aalto kouri bileissä ketä tahansa mimmiä koska, you know, Alwar Aalto.
Sori tajunnanvirrasta.
Quote from: Boon Choo on 15.03.2017, 15:08:27
QuoteKasvatustieteen professori Raija Hämäläinen listaa Ilta-Sanomille kolme kovaa valttia Suomen koulutusjärjestelmän uuteen nousuun.
1. Digiloikka auttaa
2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia
3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005127938.html
Läjä unelmahöttöä professori-tasolta.
Oikeastaan juuri nuo kolme juttua ovat merkittävä syy heikkenevään menestykseen.
Suomi menestyi koulutustutkimuksissa niin kauan kun pysyttiin PERINTEISISSÄ opettamismalleissa. Eli opettaja on luokan edessä, kirjoittaa taululle ja näyttää asioita. Oppilaat kuuntelevat, kopioivat, kyselevät, askartelevat ja kokeilevat.
Quote1. Digiloikka auttaa
Joitain vuosia sitten alettiin ottamaan näitä ATK-härpäkkeitä luokkiin ja sen jälkeen tulokset ovat alkaneet laskemaan.
Lapset ovat yhä enemmän kiinni kaiken maailman laitteissa, joiden ohjelmat tekee kaiken heidän puolestaan. Koneilla myös pelaillaan ja nettaillaan keskellä tuntia, joka vie huomion pois opetuksesta.
Etenkin peruskoulussa ei tarvita mitään erityisiä ATK-taitoja vaan PERUSTAITOJA. Niihin kuuluu KÄSIN kirjoittaminen, PÄÄSSÄ laskeminen ja ITSE tekeminen.
Nyt nämä asiat ollaan yhä enemmän siirtämässä erinäisten tietokoneiden ja ohjelmien varaan. Ohjelmat tarjoavat sapluunan, jonka puitteissa raamitetaan oppiminen ja oivallus jää puuttumaan, kun ohjelmat ohjaavat oppilasta eteenpäin kohti päämäärää.
Oppimisesta tulee tämän myötä yhä enemmän eräänlaista rastiruutuun-kokeilua, joka kannustaa lasiakaan mieleen ja henkiseen lintsaamiseen.
Quote2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia. ... Ilmiömäinen oppiminen
Quote3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla ... –Kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla opitaan vuorovaikutustaitoja
Ruotsissa tämä "ilmiöopetus" ja "vuorovaikutus" on johtanut täydelliseen auktoriteettien puutteeseen koulussa, kaaosmaisiin luokkiin ja kehnoihin tuloksiin.
Siellähän päätettiin jo vuosia sitten, että opettajien pitää olla oppilaiden kavereita, opetus siirrettiin luokan edestä luokan sisään (opettaja ei kirjoita taululle vaan rupattelee oppilaiden kanssa luokan keskellä) ja oppilaiden piti itse tutkia (ilmiöopetus) asioita.
Tämän kuvion ongelma on, että etenkin peruskoulun oppilaat eivät ole vastuuntuntoisia, eivät ajattele ennakoivasti ja abstraktisti eikä heillä ole tarpeeksi tietoa selvittää asioita itse.
Kun opettajasta tulee kaveri ("vuorovaikutus"), kunnioitus opettajaa kohtaan häviää ja oppilaat alkavat vaatimaan asioita kuten kavereilta vaaditaan (palveluksia, hyvityksiä, mukavuutta jne.). Tämä murentaa luokan moraalin ja luo ongelmia esim. läksyjen kanssa (joita Ruotsin koulussa ei sen takia juurikaan enää ole) kun opettaja ei kaverina voi vaatia mitään.
Sotku on täydellinen kun opettaja ei enää edes opeta kunnolla vaan vain ohjaa oppilaiden omatoimista "tutkimista". Siis ihmiset, joilla on hyvin vähän tietoa asioista, pitäisi jotenkin itseohjautuvasti edistää omaa koulutustaan.
Hyvin harva lapsi pystyy menestymään tällaisessa sekavassa ympäristössä, missä tiedon ankkuripisteet puuttuvat ja joutuu käytännössä kouluttamaan itsensä.
Suomen koulutulokset ovat laskussa koska koulua on alettu muuttamaan uusien muodikkaiden liberaalien pedagogisten ja toimimattomien teorioiden mukaan. Oppilas nähdään aivan liian vastuullisena ja aikuisena ihmisenä, jonka ajatellaan oppivan ilman kuria ja vaatimuksia enemmän tai vähemmän itseohjautuvasti.
Todellisuudessa oppimisen vapautta ja joustavuutta voi kasvattaa vain iän ja vastuuntunnon kasvaessa. Se mikä toimii 17-vuotiaalle ei toimi 14-vuotiaalle, se mikä toimii 14-vuotiaalle ei toimi 10 vuotiaalle.
Kaiken maailman muotioikkujen sijaan pitäisi palaa perinteiseen opetukseen, jossa oppilaille myös asetetaan vaatimuksia ja he joutuvat aktiivisesti osallistumaan tiedon keräämisen esim. omilla muistiinpanoilla. Juuri omat muistiinpanot on todettu olevan tehokkaimpia tapoja sisäistää uutta tietoa.
Ja sitten ne helvetin tietokoneet ja pelivehkeet pois luokista. Tietokone on työväline, jonka paikka on vasta myöhemmässä opetuksessa, missä se myös käytetään työvälineenä, ei opettajan korvaajana.
Minusta Suomi ja Sverigestania oli suurin piirtein samanlaisia aikanaan, siis koulujen osalta. Virossa ei aikanaan ollut edes omia kouluja, koska olivat miehityksen alla ja miehityksen päätyttyä joutuivat rakentamaan koulusysteeminsä uudestaan.
2015 Pisa tulokset:
Matematiikassa paras Euroopan maa on Sveitsi sijalla kahdeksan ja seuraavana, yhdeksäntenä tulee Viro. Suomi on sijalla 13, Sverigestania on sijalla 24.
Tieteissä Viro on Euroopan kärkimaa, sijalla kolme ja Suomi Euroopan kakkonen, sijalla viisi. Sverigestania on sijalla 27.
Lukemisessa Suomi on Euroopan paras sijalla neljä, Viro on sijalla kuusi. Sverigestania on sijalla 17.
Sverigestania on päässyt hiomaan koulusysteemiään rauhassa viimeiset 150 vuotta ilman suurempia häiriötekijöitä. Suomessa on systeemejä muuteltu ja on ollut sisällissotaa, maailmansotaa, huomattavasti vähemmän rahaa ja on ollut lamaa sun muuta. Viro taas on luonut koulusysteeminsä tyhjästä 25 vuodessa ja alkuun rahaa ei ollut juuri lainkaan. Toki malli kopioitiin Suomesta. Voisi siis ajatella, että Sverigestania olisi aivan selvä ykkönen, Suomi taas kakkosena ja Viro kaukana takana. No, näin se ei mene, koska on muitakin muuttujia.
Sverigestanian Pisa-tulokset on romahdutettu kehitysmaalaisilla. Kouluissa on aivan kaamea kaaos päällänsä. Oppilaita raiskataan, pari päivää sitten tuli tieto, että yhdessä koulussa 12 vuotias poika oli raiskannut tyttöoppilaan. Kehitysmaalaisia miehiä tungetaan samaan paikkaan missä 13-16 vuotiaat käyvät koulua. Lisäksi toisen polven kehitysmaalaiset jengiytyy kuten vankiloissa ja lisäksi etniset konfliktit jatkuu kouluissa. Isoja joukkotappeluita ja mellakoita on tämän tästä. Lisäksi koulurakennuksia laitetaan paskaksi aivan hurjalla tahdilla.
Suomeen tämä koko kehitys on vasta tulossa. Se ei ole vielä läheskään sama pahimmissa kouluissa Helsingissä, mitä se on Sverigestanian lähes jokaisen vähänkään isomman paikkakunnan joissakin kouluissa.
Muitakin syitä löytyy, mutta niihin voidaan puuttua vain sellaisissa kouluissa missä ei ole kehitysmaaongelmaa. Luokassa suomalaisten oppilaiden ongelmiin ei voida puuttua, jos kymmenen arabia mölisee ja riehuu tunneilla miten sattuu.
Digiloikka on loikka taaksepäin sivistyksessä, älynkäytössä ja kurinalaisuudessa. Mutta se on loikka eteenpäin laiskuudessa, viihteellisyydessä ja pinnallisuudessa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 15.03.2017, 17:35:03
Digiloikka on loikka taaksepäin sivistyksessä, älynkäytössä ja kurinalaisuudessa. Mutta se on loikka eteenpäin laiskuudessa, viihteellisyydessä ja pinnallisuudessa.
Sen ei tarvitsisi olla. Valitettavasti se näyttää kyllä juuri tuolta.
Älykkyyttä lisääviä ravintolisiä koulun ruokalaan niin nousee PISA-tuloksetkin. Monet nykylapset syö varsin epäterveellisesti, eikä siten saavuta suurinta mahdollisuutta älykkyyttään, että pärjättäisiin paremmin tuossa turhassa PISA-testissä.
Quote from: Bwana on 15.03.2017, 16:50:35
Joo, se meinaa edelleen sitä että ne ikäluokkansa kuusi-seitsemän neroa saavat edelleen löytää ihan itse sen erityisosaamisalueensa. Meidän kannattaa keskittää paukut pesäpallotermein ns. kakkoskärkeen. Kansakuntana me tuskin tulemme osumaan AIV:n (joka olisi pitänyt aikanaan hyödyntää paljon härskimmin) ja Nokia kaltaiseen innovaation kultasuoneen ihan heti uudestaan. Meidän paras vaihtoehtomme on kouluttaa väkeä siihen, että he ovat valmiita ottamaan maailman innovaatioita käyttöön sujuvasti. Ja ehkä sitä kautta luoda innovaatioita, miksei myös konepuolellekin. Pelifirmoista tästä jo esimerkkejä onkin.
Suomalaiset peliohjelmoijat ovat itse oppineita. Kaikki. Nämä kaverit paukuttivat koodia kuusnepoilla ja amigoilla vuosikymmeniä sitten. Ja kuuluivat demoskeneen. Sieltä se huipputason osaaminen on peräisin, ei koulunpenkiltä.
Kun nämä hemmot toteavat, että rahaa on tarpeeksi ja nyt on kiva jäädä pois työelämästä, ei suomalainen peliteollisuus siitä enää nouse.
Tämä maa ei pysty kouluttamaan oikeita menestyjiä, he ovat itse oppineita.
Quote from: Vesihiisi on 15.03.2017, 18:35:12
Quote from: Bwana on 15.03.2017, 16:50:35
Joo, se meinaa edelleen sitä että ne ikäluokkansa kuusi-seitsemän neroa saavat edelleen löytää ihan itse sen erityisosaamisalueensa. Meidän kannattaa keskittää paukut pesäpallotermein ns. kakkoskärkeen. Kansakuntana me tuskin tulemme osumaan AIV:n (joka olisi pitänyt aikanaan hyödyntää paljon härskimmin) ja Nokia kaltaiseen innovaation kultasuoneen ihan heti uudestaan. Meidän paras vaihtoehtomme on kouluttaa väkeä siihen, että he ovat valmiita ottamaan maailman innovaatioita käyttöön sujuvasti. Ja ehkä sitä kautta luoda innovaatioita, miksei myös konepuolellekin. Pelifirmoista tästä jo esimerkkejä onkin.
Suomalaiset peliohjelmoijat ovat itse oppineita. Kaikki. Nämä kaverit paukuttivat koodia kuusnepoilla ja amigoilla vuosikymmeniä sitten. Ja kuuluivat demoskeneen. Sieltä se huipputason osaaminen on peräisin, ei koulunpenkiltä.
Kun nämä hemmot toteavat, että rahaa on tarpeeksi ja nyt on kiva jäädä pois työelämästä, ei suomalainen peliteollisuus siitä enää nouse.
Tämä maa ei pysty kouluttamaan oikeita menestyjiä, he ovat itse oppineita.
Huipputason osaaminen ei juuri liity. Peliohjelmointi on perinteisesti ollut verrattain huonosti palkattua ja edut ovat olleet niinikään huonot. Fiksut ovat menneet muualle töihin. Vain intohimoinen porukka on jäänyt.
Quote from: Vesihiisi on 15.03.2017, 18:35:12
Suomalaiset peliohjelmoijat ovat itse oppineita. Kaikki. Nämä kaverit paukuttivat koodia kuusnepoilla ja amigoilla vuosikymmeniä sitten. Ja kuuluivat demoskeneen. Sieltä se huipputason osaaminen on peräisin, ei koulunpenkiltä.
Miten se ohjelmoinnin opetus peruskoulussa on nyt oikein tarkoitus toteuttaa? Ei kai sitä oikeasti toteuteta sillä kaistapäisellä aiemmin esillä olleella ajatuksella, että ohjelmointia opetellaan (kaikkien?) muiden aineiden opetuksen lomassa, mutta ei opeteta varsinaisesti erillisillä kursseilla ohjelmointia? Myöskään joku tunnin pikakoulutus opettajoille "koodauksesta", jotta he osaavat opettaa oppilaita, ei kuulosta oikein lupaavalta - vaan juuri sellaiselta kaistapäisyydeltä, jolla viime vuosina ollaan oltu romuttamassa opetusta muutenkin joidenkin muotihölmöilyjen nimissä. Muita hyviä esimerkkejä oii järkevien aineiden tuntien korvaaminen jollain draamalla, luopuminen suunnilleen kaikista muista paikollisista aineista lukiossa paitsi pakkoruotsista ja pakonomainen digitalisaation nimeen vannominen asioissa, joissa ei ollut näyttää mitään todellista kouriintuntuvaa hyötyä tai edes aiempien kurssien tasolla toimivaa opetussisältöä digitaalisesti toteutettuna...
Quote from: Impi Waara on 15.03.2017, 15:56:36
^Sorvaisin kohtaa 1 seuraavasti: pienille poijille lelujen ja leikkimisen kautta on mahdollisuus opettaa monia asioita. Pienet pojat, jolle natiaisina vanhemmat lukevat ja tekevät lukemisesta tuttua, eivät ole aivan pihalla, kun koulussa (toivottavasti) laitetaan eteen kirja, paperia ja kynä. Mallioppinen on muuten valtavan hieno homma silloin, kun mallit ovat positiivisia.
Epäilen vain, että lukemisesta ja varsinkin kirjoista (pl. koraani) luovutaan tasa-arvon nimissä kokonaan ja siirrytään i-Phoneen. Sen ja i-Slamin i-Rakit jms. näyttävät hallitsevan.
Vastahan tuo uutisissa kuultiin. Digiloikka tekee lapsista kyttyräselkäisiä nysvääjiä.
Tuosta viellä vuosia taaksepäin,C, Fortran, Cobol ja ehkä Basic ohjelmointiin,niin siellä se taikinajuuri tehtiin, johon Vesihiiden mainitsemat koodin tekijät perustuvat,se porukka on taatusti,se joka teki sittemmin symbian ja myöhemmin kaikenlaisia pelejä...
Ja itse oppineina.
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 18:54:44
Vastahan tuo uutisissa kuultiin. Digiloikka tekee lapsista kyttyräselkäisiä nysvääjiä.
Onhan me sentään otettu kitinäloikka. Me rikastutaan kitisemällä. Kitiseminen on uusi vientitituotteemme. Kitinän vientimyyjät purjehtii maailmalle kaarnapurrella puurolautanen purjeena.
Luulen että laitosmainen koulujärjestelmä tulee tiensä päähän. Suomen naiset palaavat takaisin kotiäideiksi ja hoitavat itse omien lastensa opetuksen ainakin tuonne 10v ikään asti. Osa jatkaa senkin jälkeen, jotkut lapset taas lähetetään kovatasoisiin yksityiskouluihin, osalle palkataan tuutoreita kodin ulkopuolelta.
Melkein kaiken materiaalin saa nykyään netistä, jatkossa vielä enemmän. Yliopistotkin siirtyvät vielä kokonaan nettiin.
Quote from: Boon Choo on 15.03.2017, 15:08:27
QuoteKasvatustieteen professori Raija Hämäläinen listaa ...koulutusjärjestelmän uuteen nousuun.
1. Digiloikka auttaa
2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia
3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla
Läjä unelmahöttöä professori-tasolta. ?.
Varmuus onnistua noilla keinoilla on 1:1 Nokian onnistua windows-luurilla uusimaan maailman menestys kunhan ensin romukoppaan on heitetty kaikki omat entiset vahvuudet.
- Digiloikka auttaa kaikkialla muuallakin sen mitä se auttaa. Ennen ei digistä ollut tietoakaan ja Suomi hallitsi tilastoja. Onko proffalla näyttöä digiloikan siunauksista vai onko kyseessä vain idea? Eli idea. Kivaa unelmaa.
- Paljon osaamista eri tavoista oppia, vuorovaikutustaitoja...hohhoijaa. Kai tyhjänpäiväisyyksillä olisi tiedostavissakin piireissä oltava joku raja. Jos Suomella ei ennen ollut tietoa näistä, miten pärjättiin? Ja jos oli, mikä on se "uutta" jolla romahdus kääntyy?
- Koulutusleikkaus voi hellantuuteli...
Mitä nyt on, mitä ei ollut ennen? Vähemmän resursseja. Nyt on yleinen maailmanparannusagenda, johon koulu keskittyy ja kurin ja järjestyksen puuttuminen, oppimisympäristön vaarantuminen edellisten seurauksena. Se joka keskittyy halailuun palkitaan, se joka keskittyy järkeen on rasisti ja huono oppilas tai varsinkin ope. Se porkkanan syönnin palvonta ja muut asennevamma femakko-piiperrykset sekä tiedostavan agendan päällimmäisyys on uutta. Kai uutta on lisäksi oppilasaineksen kehuttu kansainvälisyys ja ipädi. Sitä lisää kyläkouluihinkin, eiks je?
Ei muuten onnistu. Kattokaa vaikka Virosta. Ne hakkaa kohta meitin. Eikä resurssit ole puoliakaan. Mut ei kyllä ole hali-agendaakaan, vain kylmää logiikkaa.
Quote from: Tavan on 15.03.2017, 19:09:42
Luulen että laitosmainen koulujärjestelmä tulee tiensä päähän. Suomen naiset palaavat takaisin kotiäideiksi ja hoitavat itse omien lastensa opetuksen ainakin tuonne 10v ikään asti. Osa jatkaa senkin jälkeen, jotkut lapset taas lähetetään kovatasoisiin yksityiskouluihin, osalle palkataan tuutoreita kodin ulkopuolelta.
Melkein kaiken materiaalin saa nykyään netistä, jatkossa vielä enemmän. Yliopistotkin siirtyvät vielä kokonaan nettiin.
Pitääkö samaa sontaa tunkea joka ketjuun? Ei se mihinkään tiensä päähän tule. Sama systeemi jatkuu, mutta kehitysmaalaiset muuttavat sitten vaan koulut kaaokseksi. Ei nuo sinun fantasiat ole millään kestävällä pohjalla. Yliopistot nettiin? Just.
Samalla logiikalla voitaisiin laittaa maahanmuutto nettiin, mutta fyysisesti ei tulisi kukaan Suomeen.
Suomalainen malli on sinänsä ihan hyvä. Sama malli kopioitiin Viroon ja nyt se on jossakin määrin kansainvälisessä vertailussa jopa Suomea parempia. Ovat vetäneet meidän ohi 25 vuodessa samalla mallilla. Ja virolaiset pääsee kehittämään systeemiään ilman kehitysmaalaisten nakertamista. Turhan matuilun lopettaminen lopettaa myös koulujen kehitysmaakaaoksen ja vapauttaa rahaa ja aikaa laittaa kouluja parempaan kuntoon.
Edessämme ei ole digiloikka.
Vaihtoehtoina häämöttävät nykyisellä politiikalla vain vuohiloikka, kameliloikka, aasiloikka ja kakkamajaloikka. Siitä sitten valitsemaan klaanien mukaan.
En tiedä miten asia on, mutta olen kuullut epäilyksistä, joiden mukaan "digiloikassa" olisi ainakin osaltaan kyse myös kylmistä säästötoimista, lihaa ja verta olevan opettajan korvaamisesta muovia ja metallia olevalla koneella, oppilaiden jättämisestä yksin ja heitteille älylaitteiden kalseansiniseen valoon. Tässä mielessä se toteuttaisi vähän samankaltaista kusetus- ja harhaanjohtamiskuviota kuin mistä oli kyse "inkluusion" idean tuputtamisessa koulujen arkeen. Siinähän kauniin sanoin maalailtiin kuvaa, jossa jokainen otetaan mukaan, tulee arvostetuksi ja nähdyksi omana itsenään, ja löytää yhteyden toisiin kykyjensä, taipumustensa ja sosiaalisten taustojensa erojen estämättä. Tosiasiassa yleis- ja erityisopetuksen sotkeminen merkitsi kuitenkin karkealla säästämistyökalulla sohimista siellä sun täällä, ja kustannussäästöt saavutettiin työrauhan menettämisen hinnalla. Tällaisella säästämisellä on lopulta kallis hinta ja aivan väärät maksajat.
Itse olen oppinut paljon enemmän selaamalla YouTubea kuin opiskelemalla ylemmän korkeakoulututkinnon. Keskeisin mitä jälkimmäisestä jäi käteen oli sertifikaatti, jonka nojalla voi hakea töitä. Jatkossa vastaavia lisenssejä voisi jakaa myös joku laadukas nettipalvelu.
Eiköhän uudessa OPS:sa, digiloikassa sun muussa ole myös ihan vilpitön idea kehittää luovuutta, omatoimisuutta sekä suunnittelutaitoja.
Joku Ruotsi PISA-tuloksista huolimatta tuottaa liukuhihnalta oikeasti maahan rahaa tuovaa hömppäviihdettä ja hömppädesignia ja ei se tieteen tekemisen tasokaan ruottissa ole mitenkään alamaissa.
Kaiken voi tehdä päin p-tä sekä uusilla että vanhoilla metodeilla ja sekä uusista ja vanhoista metodeista löytyy vaikka mitä kritisoitavaa jos kylliksi kärjistää ja kyllin kapealla linssillä katsoo. Wanha kärjistyshän oli se "hauki on kala".
Onelinerikin liikaa, tähän on vain yksi sana sanottavana: inkluusio.
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 18:54:44
Vastahan tuo uutisissa kuultiin. Digiloikka tekee lapsista kyttyräselkäisiä nysvääjiä.
Lisäksi se tekee niistä Henkka Hyppösiä. Nytkin parhaillaan on teeveessä kehittävää viihdettä meneillään juu.
Noppa oli parempi.
Quote from: Tavan on 15.03.2017, 20:03:54
Itse olen oppinut paljon enemmän selaamalla YouTubea kuin opiskelemalla ylemmän korkeakoulututkinnon. Keskeisin mitä jälkimmäisestä jäi käteen oli sertifikaatti, jonka nojalla voi hakea töitä. Jatkossa vastaavia lisenssejä voisi jakaa myös joku laadukas nettipalvelu.
Olisi ehkä kannattanut panostaa enemmän opiskelupaikan ja -alan valintaan. Jos noin on niin otan osaa kukkeimman nuoruuden hukkaamisesta.
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 20:40:37
Olisi ehkä kannattanut panostaa enemmän opiskelupaikan ja -alan valintaan. Jos noin on niin otan osaa kukkeimman nuoruuden hukkaamisesta.
Kiitos! Toisaalta kuvaamani tilanne ei kerro pelkästään opintojeni heikkoudesta (heikkoja ne kyllä paljolti olivat), vaan myös YouTube-sisällön korkeasta laadusta. Tube on aarreaitta.
Quote from: Bona on 15.03.2017, 20:17:55
Onelinerikin liikaa, tähän on vain yksi sana sanottavana: inkluusio.
Eihän inkluusiossa ole mitään vikaa noin lähtökohtaisesti, vaan siinä että inkluusio vaatii aivan tolkuttomasti resursseja joita ei sitten ollut saatavissa. Inkluusio tuettuna varmasti hyödyttäisi suurta osaa erityisoppilaista haittaamatta juurikaan ketään(ehkä jopa hyödyttäen koska luokassa on avustaja), mutta inkluusio ilman tukea polttaa loppuun opettajat ja tuhoaa opetusryhmän. Inkluusio ei ole säästökeino vaikka siten about kaikki kunnat sen otti.
Suomessa on paljon erityisoppilaita joilla ei ole oikeastaan muuta vikaa päässä kun esimerkiksi erittäin pahasti jälkeenjääneet sosiaaliset taidot. Eli ympäristölle näyttäytyy ja on joissain tilanteissa kun vauva, mutta vaikkapa päättelykyvyt ovat erittäin hyvää luokkaa. Tällaisia ei kannata pitää koko koulu-uraa oikeasti "vajavaisten" seurassa, kuten ei kannata pitää impulssikontrollihäiriöisiäkään jos oppimistaidot ovat kuitenkin yleisopetustasoa tai joskus jopa yli.
Mutta jos meinaa tällaisista saada irti sen potentiaalin ja pistää nuo työelämään, niin tavallista opiskeluahan noiden kanssa on tehtävä ja tavallista maailmaa nähtävä. Se taas sitten vaatii sitä resurssia.
Quote from: Vesa Heimo on 15.03.2017, 20:51:19
Eihän inkluusiossa ole mitään vikaa noin lähtökohtaisesti, vaan siinä että inkluusio vaatii aivan tolkuttomasti resursseja joita ei sitten ollut saatavissa. Inkluusio tuettuna varmasti hyödyttäisi suurta osaa erityisoppilaista haittaamatta juurikaan ketään(ehkä jopa hyödyttäen koska luokassa on avustaja), mutta inkluusio ilman tukea polttaa loppuun opettajat ja tuhoaa opetusryhmän. Inkluusio ei ole säästökeino vaikka siten about kaikki kunnat sen otti.
Mitä avustajan läsnäolo auttaa? Jos tarkkislainen hyppii seinille yleisopetuksessa, niin mitä iloa siitä on jos tilannetta ihmettelee kaksi tai vaikka kolme aikuista yhden sijaan? Omaan "pehmustettuun huoneeseen" kuuluvat nämä häiriköt ja sinne yksi kovahermoinen opettaja raskaan työn lisällä houkuteltua. Halpa ja hyväksi havaittu ratkaisu.
Quote from: Tavan on 15.03.2017, 20:46:54
Kiitos! Toisaalta kuvaamani tilanne ei kerro pelkästään opintojeni heikkoudesta (heikkoja ne kyllä paljolti olivat), vaan myös YouTube-sisällön korkeasta laadusta. Tube on aarreaitta.
Onhan siellä laadukasta sisältöä aina välillä.
SE:n Panu kuvannut tänään:
https://youtu.be/6OQ5P4QIBHw?t=2386
QuoteVihdin koulutusmessut
Suomi sadas, Itsenäisyys takas!
Streamed live 3 hours ago
Kyselen opettajilta multikultin osallisuudesta OPS:ssa.
Quote from: Vesa Heimo on 15.03.2017, 20:06:09Joku Ruotsi PISA-tuloksista huolimatta tuottaa liukuhihnalta oikeasti maahan rahaa tuovaa hömppäviihdettä ja hömppädesignia ja ei se tieteen tekemisen tasokaan ruottissa ole mitenkään alamaissa.
Sverigestaniassa todella tuotetaan paljon tuollaista, mutta arvaas vaan kenen toimesta? Eli ruotsalaisten toimesta. Ruotsalaisilla kouluilla, jossa siis on ruotsalaisia oppilaita, PISA-tulokset on ihan hyviä. Koko maan keskiarvon lasku on sitten tullut siitä, että kehitysmaalaiset ovat muuttaneet useat koulut kehitysmaakouluiksi.
QuoteKaiken voi tehdä päin p-tä sekä uusilla että vanhoilla metodeilla ja sekä uusista ja vanhoista metodeista löytyy vaikka mitä kritisoitavaa jos kylliksi kärjistää ja kyllin kapealla linssillä katsoo. Wanha kärjistyshän oli se "hauki on kala".
Aivan. Parhaimpia tuloksia voi siis saavuttaa pienelläkin rahalla, kuten esimerkiksi vasta 25 vuotta sitten sosialistien kahleista vapautunut Viro on tehnyt. Toisaalta, 150 vauraudesta nauttineen maan keskimääräiset koulutulokset voidaan myös 25 vuodessa tuhota massiivisella kehitysmaalaisten maahan ottamisella.
Minä seuraisin kehityksessä mielummin Viroa kuin Sverigestaniaa. Ja Suomesta se malli tuli Viroonkin.
Quote from: Tavan on 15.03.2017, 20:59:14
Mitä avustajan läsnäolo auttaa? Jos tarkkislainen hyppii seinille yleisopetuksessa, niin mitä iloa siitä on jos tilannetta ihmettelee kaksi tai vaikka kolme aikuista yhden sijaan? Omaan "pehmustettuun huoneeseen" kuuluvat nämä häiriköt ja sinne yksi kovahermoinen opettaja raskaan työn lisällä houkuteltua. Halpa ja hyväksi havaittu ratkaisu.
Kuten jo vastasin, niin monelle auttaa se että siellä on avustaja vieressä ja ihan muuten normaalikapasiteetin omaava tyyppi rauhoittuu. Ei ne seinillehyppijät aina ole älyltään tai oppimiskyvyltä vajaita. Siellä on valtavasti lapsia joiden kotielämä on niin sekavaa että mistään ei tule mitään tai sitten on niitä joilla on jossain pienessä osassa päätä kehityshäiriö joka vaatii aikuisen huomiota hieman tavallista enemmän.
Lapsellakin voi olla pahoja mielenterveysongelmia, synnynnäisiä tai monesti kodin puutteessa. Näiden pistäminen samaan apinahäkkiin ilman mallia tavallisesta ei opeta muutakuin vahvistamaan sitä ongelmaa.
Jos uskoo tuohon laitostamiseen, niin miksi niitä pitäisi edes opettaa? Yksi stevari pitämässä vajakkeja kurissa ja opettamassa syömään lusikalla ja solmimaan kengännauhat ennen seuraavaa koppia. :o
^Kuvaat hyvin tämän tilanteen toivottomuutta. Tästäkin syystä arvelin laitosmaisen julkisen koulujärjestelmän katoavan. Tilalle kotiopetusta, tuutoreita ja kalliita yksityiskouluja. Väliinputoajat sitten päätyvät karuihin laitoksiin, joissa toki niissäkin fiksut pärjää aina.
Quote from: Tavan on 15.03.2017, 21:16:17
^Kuvaat hyvin tämän tilanteen toivottomuutta. Tästäkin syystä arvelin laitosmaisen julkisen koulujärjestelmän katoavan. Tilalle kotiopetusta, tuutoreita ja kalliita yksityiskouluja. Väliinputoajat sitten päätyvät karuihin laitoksiin, joissa toki niissäkin fiksut pärjää aina.
No mitäs luulet näille kotona kaltoinkohdelluille ja täsmäkehityshäiriöisille tapahtuvan jos niitä ei laitosmaisesti tueta? Eli kannattaisiko silti panostaa siihen laitosmaiseen kouluun riittävillä resursseilla. Vaikkei nero olisikaan, niin ei se Jari-Elisan vika ole jos äiti juo viinaa ja isä on muutenvain mulkku- ja tasan tarkkaan melko suuri osa lapsista siitä oireilee eikä silloin oikea paikka ole tarkkis vaan tuki mahdollisimman normaalissa ympäristössä.
Yleisesti koko suomessa ei olisi mitään ongelmaa jos aikuiset hoitaisivat tonttinsa kasvattajina ja kansalaisina. Lapset eivät voi sille mitään että aikuiset jakavat läheisilleen kortit joilla ei voi voittaa. Siksi se mistä ei pidä millään mittarilla säästää on lasten mahdollisuus parempaan.
Toki ,se inkluusio ilman resurssia on täysin tuhoontuomittua, mutta inkluusiton laitostaminen on sekin väärin lasta kohtaan. Inkluusio riittävillä resursseilla sopivassa määrin mahdollistaa sen että laiminlyöty/kehityshäiriöinen lapsi on mukana normaalissa elämässä (joka on lapsen oikeus) ja jossain tapauksissa mahdollistaa jopa myöhemmän elämän tuottavuuden tai muuten ihmisarvoisen tulevaisuuden.
Mistä tämä "avustajien" tarve nyt on yht'äkkiä tullut?
Minä kun kävin ala-astetta, niin koulussa ei ollut kuin kerran yksi "avustaja". Kyseinen "avustaja" oli siellä muistaakseni vuonna 96 ja sekin vain vähän aikaa. Tunsin vielä tämän "avustaja", joka asui samoilla kulmilla. Hänen perheensä oli muuttanut miehen työn perässä paikkakunnalle ja kyseinen "avustajana" ollut nainen oli ollut työttömänä pitkään. Eli siis oli varmaan joku tempputyöllistetty. Minun luokallani ei ala-asteella näkynyt koskaan ainuttakaan avustajaa.
Samoin yläasteella. Siellä oli ns. "tarkkis", joka tässä nimimuunnelmien luvatussa maassa oli silloin "pienluokka". Siellä oli ne suurimmat häiriköt. Sitten oli erikseen joku tukiopettaja, siis yksi koko koulussa, jossa oli siis kolme kertaa kahdeksan luokkaa. Siellä sitten kävi sen aineen tunneilta ne, jotka oli jääneet jälkeen esim. sairaana olemisen vuoksi. Yhtään avustajaa ei ollut koko koulussa.
Mikä siis tämä avustajien funktio oikein on, kun niitä tuppaa nyt olemaan ihan joka paikassa?
Quote from: internetsi on 15.03.2017, 21:24:34
Mikä siis tämä avustajien funktio oikein on, kun niitä tuppaa nyt olemaan ihan joka paikassa?
No tuossahan sitä on rautalangasta väännetty kun ennen ne yhteiskunnan syyttömätkin häviäjät pistettiin niihin laitoksiin.
Quote from: Vesa Heimo on 15.03.2017, 21:22:56
Quote from: Tavan on 15.03.2017, 21:16:17
^Kuvaat hyvin tämän tilanteen toivottomuutta. Tästäkin syystä arvelin laitosmaisen julkisen koulujärjestelmän katoavan. Tilalle kotiopetusta, tuutoreita ja kalliita yksityiskouluja. Väliinputoajat sitten päätyvät karuihin laitoksiin, joissa toki niissäkin fiksut pärjää aina.
No mitäs luulet näille kotona kaltoinkohdelluille ja täsmäkehityshäiriöisille tapahtuvan jos niitä ei laitosmaisesti tueta? Eli kannattaisiko silti panostaa siihen laitosmaiseen kouluun riittävillä resursseilla. Vaikkei nero olisikaan, niin ei se Jari-Elisan vika ole jos äiti juo viinaa ja isä on muutenvain mulkku.
Yleisesti koko suomessa ei olisi mitään ongelmaa jos aikuiset hoitaisivat tonttinsa kasvattajina ja kansalaisina. Lapset eivät voi sille mitään että aikuiset jakavat läheisilleen kortit joilla ei voi voittaa. Siksi se mistä ei pidä millään mittarilla säästää on lasten mahdollisuus parempaan...
Luulisi laitosten ajan alkavan olla ohitse. Kotiopetus ja tuutorointi hoituu sitten tietokoneilla ja roboteilla.
Jari-Elisa, jonka äiti juo ja isä on mulkku, saa pari isoa ja joustamattomasta teräksestä tehtyä järjestysrobottia kotiin huoneensa ovelle ja ohjaavan opettajarobotin. Ihmiset siirtyvät järjestyksenpidosta ja sivunumeroiden muistuttelusta ja läksyjen läpikäynnistä vähitellen taustalle opetuksen laadun valvontaan ja kotikäynnein tapahtuvaan henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan.
"Digiloikkaa" on katsottu vanhemman näkökulmasta viime syksystä lähtien, kun kuopukset (kyllä, kaksoset) aloittivat lukion. Tähänastinen kokemus on että digioppikirjojen, muiden sähköisten oppimisympäristöjen, verkkotestien ym. käyttö ovat lisänneet lähinnä vaivaa, epävarmuutta ja kustannuksia niin oppilaille kuin kouluillekin. Sähköisten oppikirjat eivät aina aukea joko kustantajan tai koulun verkkoyhteyksien ongelmien takia. Kokeiden tekeminen sähköisesti ei aina onnistu, joten paperille tehdään kuitenkin (lue: saa tehdä paperille). Oppituntien tai kokeiden tekemiseen varattua aikaa kuluu runsaasti verkkoon/oppikirjaan/testiympäristöön kirjautumisten ym. valmistelujen vuoksi. Jne. Jne.
Tottakai esimerkiksi kustantamot ovat tyytyväisiä digioppikirjojen käytön runsastumisen vuoksi; sähköinen oppikirjahan on niille varsinainen kultainen hanhi. Digioppikirjaa et nimittäin voi ostaa omaksi vaan voit hankkia siihen vain määräaikaisen käyttöoikeuden. Digioppikirjaa ei oppilas siten pysty myymään käytön jälkeen eteenpäin, joten jokaisen on ostettava kustantajalta oma, "uusi" digikirjansa (ts. se määräaikainen käyttöoikeus kirjaan). "Digiloikan" lobbareita tuskin tarvitsee etsiä Sanoma Prota, Otavaa, Editaa jne. kauempaa. (Sanoma Prolla on muuten kaikista koetuista paskin ja kankein digioppikirjan hankinta- ja käyttösysteemi.) Surkuhupaisaa oli, kun toisen lapsen vanhempainillassa kovasti vakuuteltiin, että digitalisaatio ei ole itsearvo vaan vain väline, mutta ei kuitenkaan osattu sanoa, miksi se nyt hirveällä hönkällä täytyy ottaa käyttöön - mikä on sen avulla enemmän tai paremmin oppimisen kannalta, tulosten kannalta. Opettajat ovat tosin vain suorittamassa byrokraattien visiota "digiloikasta", vika ei ole heidän.
Ei huh huh, eli siis kaikki oppimateriaalit, tehtävät ja kokeet ovat jossain "opetuspalveluntarjoajan" pilvipalvelimella? Ihan en sentään uskonut, että tätä hommaa onnistuttaisiin kusemaan näin majesteettisesti. :facepalm: Veikkaanpa vielä, että koko komeutta käytetään jonkun helvetin ankean, paskan ja bugisen selainkäyttöliittymän kautta sen sijaan, että olisi vaivauduttu tekemään joku oikea softa (tai nykyään kai pitäisi sanoa "äppi")?
Pääosin vanhempia on kiinnostanut lastensa koulussa pärjääminen ja läksyjäkin on kuulusteltu kotona. Tietokoneitakin ja telkkaria on sammuteltu jotta läksyt on saatu tehtyä. Käytännön lukutaidottomana koulujärjestelmän ovat läpäisseet vain synnynnäiset vajokit ja heimokansalaiset.
Unelmaan kuuluu kasvava kansanosa, jossa vanhemmatkaan eivät osaa lukea saati laskea eikä siis lastenkaan pärjääminen kiinnosta. Tavoitteet ovat toisaalla. Jos ei tämä kehitys suista Pisa-tuloksia sinne minne ne tällä opetusjärjestelmällä kuuluvatkin, olisi kyseessä ihme. Kone-Insinöörin tai sydänkirurgin ei jatkossa tarvitse läpäistä peruskoulua.
Quote from: JJohannes on 15.03.2017, 21:53:26
Ei huh huh, eli siis kaikki oppimateriaalit, tehtävät ja kokeet ovat jossain "opetuspalveluntarjoajan" pilvipalvelimella? Ihan en sentään uskonut, että tätä hommaa onnistuttaisiin kusemaan näin majesteettisesti. :facepalm: Veikkaanpa vielä, että koko komeutta käytetään jonkun helvetin ankean, paskan ja bugisen selainkäyttöliittymän kautta sen sijaan, että olisi vaivauduttu tekemään joku oikea softa (tai nykyään kai pitäisi sanoa "äppi")?
Ei sentään noin huonosti ole, että kaikki materiaali olisi vain yhdessä paikassa saatavilla. Sähköisiä oppikirjoja käytetään kustantajan sivujen kautta kirjautumalla. Kokeet tehdään koulun omassa verkkoympäristössä (moodle yms.). Mutta homma ei toimi, kun on riittävästi käyttäjiä tai sitten jostakin muusta syystä. Ongelmia tuntuu olevan monenlaisia. Jatkuva kirjautuminen, odottaminen jne. vie aikaa varsinaiselta opiskelulta.
Ylioppilaskirjoitusten digiloikka on aiheuttanut hurmosmaista hyväksyntää,toinen lapsukainen on tässä mukana,onneksi ´loikka sisältää reaaliaineita ja kieliä joissa on mahdollista opiskelijan oman tulkinnan vaikutus arvosanaan.
Mutta eksaktin aineen kyseessä ollen esim. matematiikka, jota ei voi muutella oman mielensä mukaan,tulee ongelma.
Jos pitää ratkaista joku yhtälö, niin vastaus on sama kaikkialla maailmassa, mutta nykyinen peruskoulu antaa niukat eväät,mihinkään.
Quote from: Profit on 15.03.2017, 16:11:11
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 16:08:08
Quote from: Profit on 15.03.2017, 16:04:16
Quote from: Tappivanukas on 15.03.2017, 15:50:58
Mutta ennen kaikkea koulutuksesta pitäisi seurata jotain hyötyä. Työttömäksi kouluttautuminen ei motivoi.
Ei pitäisi ajatella niin, että muodollinen koulutus on kaikki kaikessa. Ainakaan ei pidä rakentaa jotain verovaroin tuettuja palkkiotyöpaikkoja muodollisen koulutuksen suorittajille.
Ei nyt puhuta muodollisesta koulutuksesta vaan ihan lasten koulunkäynnistä.
Ai työttömäksi opiskelevista lapsista?
Koulunkäyntiä ja opiskelua voidaan kehittää maailman tappiin, mutta miten niitä uusia työpaikkoja luodaan? Jo nyt korkeastikoulutettuja valmistuu suoraan kortistoon ja ylikoulutusta tunnutaan valittelevan haastattelutilanteissa.
Toisinsanoen näissä Suomen kouluja ja ylipäätään koulutusta koskevissa keskisteluissa jää usein häiritsemään ajoittain jokseenkin sokea koulutususkovaisuus. Koulunkäynti on näennäisesti ilmaista, kuten opiskelukin periaatteessa, mutta saattaa loppujen lopuksi koitua kalliiksi yhteiskunnalle.
Vaikka ne lapset olisivat miten vihmeriä, opetus kaikin puolin hyvätasoista, oppiminen sujuisi erinomaisesti kansainvälisestikin mitattavalla tasolla ja lapset suuntautuisivat muillekin koulutusasteille kuin korkeakoulutukseen, löytyykö heille aikanaan työtä? Tällä hetkellä esim. pätevistä opettajista on ylitarjontaa ja pelkistä sijaisuuksista taistellaan näiden pätevien kesken eri puolilla maata.
Huiput ovat erikseen ja aina on niitä nokkelia oman tiensä kulkijoita jotka löytävät paikkansa. Mutta entäpä muut?
Quote from: Rahikainen on 15.03.2017, 22:22:50Huiput ovat erikseen ja aina on niitä nokkelia oman tiensä kulkijoita jotka löytävät paikkansa. Mutta entäpä muut?
Massatyöttömyys on tulevaisuuden kuva. Kysymys on vain siitä, millä aikavälillä tekniikka syrjäyttää ihmisen. Parhaimmat tietenkin saavat työtä jatkossakin, mutta tosiasia on, että noin puolet kansalaisista on tulevaisuuden yhteiskunnassa hyödyttömiä.
Quote from: Vesihiisi on 15.03.2017, 18:35:12
Quote from: Bwana on 15.03.2017, 16:50:35
Joo, se meinaa edelleen sitä että ne ikäluokkansa kuusi-seitsemän neroa saavat edelleen löytää ihan itse sen erityisosaamisalueensa. Meidän kannattaa keskittää paukut pesäpallotermein ns. kakkoskärkeen. Kansakuntana me tuskin tulemme osumaan AIV:n (joka olisi pitänyt aikanaan hyödyntää paljon härskimmin) ja Nokia kaltaiseen innovaation kultasuoneen ihan heti uudestaan. Meidän paras vaihtoehtomme on kouluttaa väkeä siihen, että he ovat valmiita ottamaan maailman innovaatioita käyttöön sujuvasti. Ja ehkä sitä kautta luoda innovaatioita, miksei myös konepuolellekin. Pelifirmoista tästä jo esimerkkejä onkin.
Suomalaiset peliohjelmoijat ovat itse oppineita. Kaikki. Nämä kaverit paukuttivat koodia kuusnepoilla ja amigoilla vuosikymmeniä sitten. Ja kuuluivat demoskeneen. Sieltä se huipputason osaaminen on peräisin, ei koulunpenkiltä.
Kun nämä hemmot toteavat, että rahaa on tarpeeksi ja nyt on kiva jäädä pois työelämästä, ei suomalainen peliteollisuus siitä enää nouse.
Tämä maa ei pysty kouluttamaan oikeita menestyjiä, he ovat itse oppineita.
Enhän minä muuta väittänytkään pelintekijöiden maailmasta. Silti noiden menestyjienkin kognitiivisia taitoja ja yhdistelykykyä on koulittu/saatettu matkaan suomalaisessa yleissivistävässä peruskoulussa.
Quote from: Fjödörör Räkinen on 15.03.2017, 22:46:44
Quote from: Rahikainen on 15.03.2017, 22:22:50Huiput ovat erikseen ja aina on niitä nokkelia oman tiensä kulkijoita jotka löytävät paikkansa. Mutta entäpä muut?
Massatyöttömyys on tulevaisuuden kuva. Kysymys on vain siitä, millä aikavälillä tekniikka syrjäyttää ihmisen. Parhaimmat tietenkin saavat työtä jatkossakin, mutta tosiasia on, että noin puolet kansalaisista on tulevaisuuden yhteiskunnassa hyödyttömiä.
Ja tämä on yhteiskunnassa, jossa väestön muodostaa koulutettu, ÄO100-ihmiset.
Mitä siis tekisimme lukutaidottomilla ÄO80-keharimaalaisilla, jotka vielä ovat kulttuurillisesti sopimattomia toimimaan eurooppalaisessa ympäristössä?
Tosin eihän siitä ole montaa vuotta kun Jyrki Katainen esitti, että me tarvitsemme 1,8 miljoonaa vähäjärkistä ja lukutaidotonta keharimaalaista maamme pelastukseksi..
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.03.2017, 15:34:57
Tosin eihän siitä ole montaa vuotta kun Jyrki Katainen esitti, että me tarvitsemme 1,8 miljoonaa vähäjärkistä ja lukutaidotonta keharimaalaista maamme pelastukseksi..
Se tais olla samoihin aikoihin kun kataisen jykä hamusi itselleen hillotolppaa EUsta.
Mitäpä sitä Suomalaisista välittämään, kunhan itse pääsee tolpalle hilloa kaapimaan.
Maanpetturuudesta syyte, ja tuomio.
Quote from: Fjödörör Räkinen on 15.03.2017, 22:46:44
Quote from: Rahikainen on 15.03.2017, 22:22:50Huiput ovat erikseen ja aina on niitä nokkelia oman tiensä kulkijoita jotka löytävät paikkansa. Mutta entäpä muut?
Massatyöttömyys on tulevaisuuden kuva. Kysymys on vain siitä, millä aikavälillä tekniikka syrjäyttää ihmisen. Parhaimmat tietenkin saavat työtä jatkossakin, mutta tosiasia on, että noin puolet kansalaisista on tulevaisuuden yhteiskunnassa hyödyttömiä.
Ei pelkästään hyödyttömiä vaan myös haitallisia. Ja uskallanpa väittää, että 50% on liian alakanttiin, koska se on jo nykyisellään näin vinossa asennossa. Hyödyttömät ja haitalliset tavallaan kumoavat tekniikan syrjäyttävän vaikutuksen. Heitä paapomaan tarvitaan vielä väkeä julkiselle sektorille. Tietysti jos turvallisuus ja sairaanhoito aletaan hoitamaan roboteilla on ihminen jo turha. Keinoälyä ei ole onneksi vielä kehitetty.
Quote from: JJohannes on 15.03.2017, 16:05:30
Nuorten tietotekniset taidot ovat siis heikentyneet, koska monet perheet ovat luopuneet pöytätietokoneista ja jopa läppäreistä ja siirtyneet älypuhelinten ja tablettien käyttäjäksi. Älypuhelimet ja tabletit on tarkoitettu passiiviselle viihteen kuluttajalle, niillä voi lähinnä pelata, katsoa videoita ja selata nettiä. Mitään hyödyllistä niillä ei juurikaan voi tehdä, ei edes kirjoittaa.
En ole eri mieltä viestisi kanssa, mutta lisään, että tabletitkin voivat olla hyödyllisiä kapistuksia. Itse olen jo vuosia lukenut aina bussissa englanninkielisiä tietokirjoja, historian kirjoja, tekniikan kirjoja, yleistajuisia fysiikan kirjoja, analyyttisen kemian kirjoja, jne. (Jätän mainitsematta, mistä kirjat ovat peräisin, ettei vaan Fobba tule ja vie koneita.) Siinä on joka päivä noin tunnin bussimatka suuntaansa tullut käytetyksi hyödylliseen. :) Samoin kotona voi röhnöttää sohvalla ja lukea laitteella. Jos yksi kirja alkaa kyllästyttää, voi parillä sormen tökkäisyllä vaihtaa toiseen kirjaan, ihan eri aihealueen kirjaan, ja vaikka erikieliseen. Eli se on myös valintakysymys, että mitä niillä laitteilla tekee.
Quote from: internetsi on 15.03.2017, 19:41:31
Suomalainen malli on sinänsä ihan hyvä. Sama malli kopioitiin Viroon ja nyt se on jossakin määrin kansainvälisessä vertailussa jopa Suomea parempia. Ovat vetäneet meidän ohi 25 vuodessa samalla mallilla. Ja virolaiset pääsee kehittämään systeemiään ilman kehitysmaalaisten nakertamista. Turhan matuilun lopettaminen lopettaa myös koulujen kehitysmaakaaoksen ja vapauttaa rahaa ja aikaa laittaa kouluja parempaan kuntoon.
Neuvostomiehityksen päätyttyä Virossa ja monissa muissa Itä-Euroopan maassa suoritettiin lustraatio, eli kommunistit, sosialistit ja muut petolliset ryssänkätyrit potkittiin helvettiin kaikesta päätöksenteosta ja kaikista vastuullisista tehtävistä; roskaväelle annettiin siis elinikäinen porttikielto politiikkaan ja tärkeisiin virkoihin. Seurauksena on, että Virossa edes yritetään noudattaa tervettä järkeä; kopioidaan hyvät ideat ja hylätään paskat. Ja kun virolaisilla on vielä entuudestaan riesanaan ongelmallinen venäläisväestö, ei siellä todellakaan kaivata ählämsählämiä.
Vilkuilen usein pienyrittäjä Jari Parantaisen blogia (http://pollitasta.fi), joka usein haastaa luutuneitä näkemyksiä.
Hön väittää- hyvin perustellen- miksi koulutus ei tee valtiosta vaurasta. (http://www.pollitasta.fi/2015/09/koulutus-ei-tee-valtiosta-vaurasta/)
Quote
Eilen eduskunnassa keskusteltiin taas kiivaasti. Monet kansanedustajat tuntuivat uskovan, että maamme vauraus on seurausta hyvin koulutetuista kansalaisista.Nythän on vain niin, että syyt ja seuraukset saattavat taas kerran mennä suloisesti sekaisin.
Ehkä vauraalla maalla on vain varaa kouluttaa ihmisiään. Mutta siitä on hyvin vähän näyttöä, että jonkin maan menestys olisi juuri koulutuksen ansiota.
Asiaa hämärtää ilmiö, jota kutsun ooppera-efektiksi. Jokaisella sivistyneellä maalla täytyy olla oma pönäkkä lauluteatterilaitos, maksoi mitä maksoi. Muuten kansakunta ei ilmeisesti täytä vakavasti otettavan valtion tunnusmerkkejä.
Aivan vastaavasti jokaisella sivistysmaalla tulee olla yliopistoja, tohtoreita ja perustutkimusta. Muuten se vaikuttaisi joltain kuppaiselta kehitysmaalta.
...
Koulutuksen nimiin vannovien kannalta murheellisinta on kuitenkin se, että faktat eivät tue heidän uskomuksiaan sivistyksen vaikutuksista.
Esimerkiksi yksi kautta aikain menestyneimmistä maista on ilman muuta Sveitsi. Hassua kyllä, sveitsiläisten koulutustaso on hyvin vaatimaton verrattuna muuhun Eurooppaan. Kirpun kokoinen valtio on sen sijaan tunnettu mestari-kisälli-mallistaan. Viisaus on kertynyt ja siirtynyt polvelta toiselle käytännön työssä ja suullisesti – ei niinkään muodollisen koulutuksen avulla.
Taleb viittaa kirjassaan entisen Maailmanpankin ekonomisti Lant Pritchetin empiiriseen tutkimukseen (Where Has All the Education Gone?).
Paperin päätelmät ovat karuja:
Koulutus ei ole mikään patenttilääke niin, että investoinnit opintoihin kasvattaisivat kansalaisten keskimääräistä tulotasoa.
Päinvastainen sen sijaan on ilmiselvästi totta. Mitä rikkaampi maa, sitä enemmän sillä on taipumusta sivistää väestöään.
Pritchet ei kuitenkaan väitä, etteikö koulutuksesta seuraisi monia muita hyötyjä. Totta kai sillä on vaikutusta yksittäisten ihmisten uramahdollisuuksiin. Lisäksi se esimerkiksi vähentää lapsikuolleisuutta.
Kansanedustajamme kuitenkin paasaavat nimenomaan siitä, miten koulutus saa Suomi-nimisen valtion menestymään. Moiset väitteet perustuvat
enemmän uskoon kuin tietoon.
Ehkä kansanedustajat tarvitsisivat enemmän koulutusta?
Taitaa olla niin että maa ja kansa romahtaa kautta linjan, uutta nousua on haettava pohjamudista.
Joku viisas voisi katsoa menneeseen ja huomata miten koulujärjestelmä toimi silloin kun luotiin
pohjaa kansakunnan menestykselle.