Vuoden 2016 työttömyystietoja.
Tein ajankulukseni tällaisen taulukon, jossa on kolmenkymmenenviiden suurimman kunnan (+Ahvenanmaa)
työttömien osuus verrattuna työvoimaan, ei siis koko asukaslukuun. Kunnat ovat suuruusjärjestyksessä ja Uudenmaan kunnat on lihavoitu.
Luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka on laskettu kyseisen muuttujan kuukausitietojen perusteella. Saatatte myös miettiä miksi olen ottanut mukaan Palveluissa olijat niin se johtuu siitä, että TEM käyttää työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olevien yhteismäärästä käsitettä "laaja työttömyys".
Quote
| tyött.% | | | | | | | | | | | tyött.+
palv.% | |
| 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
Helsinki | 12,6% | 12,3% | 11,0% | 9,4% | 7,8% | 7,5% | 8,0% | 7,6% | 6,0% | 6,8% | | 16,5% | 16,2% | 14,8% | 12,7% | 11,2% |
Espoo | 10,5% | 10,4% | 9,1% | 7,6% | 5,9% | 5,5% | 6,2% | 6,0% | 4,4% | 5,0% | | 13,8% | 13,4% | 12,1% | 10,1% | 8,4% |
Tampere | 18,2% | 17,7% | 16,6% | 15,6% | 13,0% | 12,7% | 14,1% | 13,8% | 10,4% | 10,4% | | 23,2% | 22,7% | 22,0% | 19,9% | 17,4% |
Vantaa | 12,2% | 11,9% | 10,7% | 9,7% | 8,4% | 8,2% | 8,7% | 8,3% | 6,2% | 6,7% | | 16,5% | 16,0% | 14,6% | 12,9% | 11,7% |
Oulu | 16,6% | 17,2% | 16,2% | 15,2% | 13,6% | 12,8% | 13,2% | 13,4% | 11,1% | 11,1% | | 21,5% | 22,6% | 22,2% | 20,6% | 19,4% |
Turku | 16,6% | 16,8% | 15,8% | 14,5% | 12,9% | 12,6% | 13,1% | 11,6% | 9,0% | 9,4% | | 21,4% | 21,8% | 21,2% | 19,1% | 17,4% |
Jyväskylä | 17,1% | 17,6% | 16,7% | 15,0% | 13,2% | 12,4% | 13,1% | 12,9% | 11,8% | 12,8% | | 22,9% | 23,4% | 23,0% | 20,9% | 18,8% |
Lahti | 17,0% | 18,5% | 17,6% | 16,1% | 14,1% | 13,5% | 14,8% | 14,6% | 11,2% | 12,3% | | 22,0% | 23,5% | 22,5% | 20,5% | 19,3% |
Kuopio | 13,1% | 13,6% | 12,2% | 11,2% | 10,4% | 10,5% | 11,6% | 11,9% | 10,0% | 10,6% | | 17,1% | 17,8% | 17,2% | 15,6% | 14,7% |
Kouvola | 14,7% | 14,8% | 14,4% | 13,1% | 11,7% | 11,0% | 11,5% | 11,5% | 10,6% | 11,8% | | 20,2% | 20,3% | 19,9% | 18,0% | 16,9% |
Pori | 17,0% | 16,3% | 15,0% | 13,8% | 12,4% | 12,4% | 12,6% | 12,6% | 11,1% | 12,5% | | 21,9% | 21,2% | 20,5% | 18,5% | 16,8% |
Joensuu | 18,1% | 17,6% | 16,2% | 15,9% | 15,1% | 14,0% | 14,6% | 16,5% | 14,1% | 14,3% | | 25,1% | 24,7% | 24,2% | 23,2% | 22,4% |
Lappeenranta | 15,2% | 15,2% | 14,3% | 12,9% | 11,9% | 11,9% | 12,4% | 12,9% | 10,3% | 10,8% | | 21,0% | 20,9% | 19,4% | 17,3% | 16,5% |
Hämeenlinna | 12,3% | 12,5% | 11,4% | 10,4% | 8,7% | 8,9% | 8,5% | 9,8% | 7,3% | 7,8% | | 17,2% | 17,2% | 15,9% | 14,3% | 12,8% |
Vaasa | 11,8% | 10,8% | 9,9% | 8,9% | 7,8% | 7,6% | 8,3% | 7,9% | 6,6% | 7,2% | | 17,1% | 15,8% | 14,7% | 13,1% | 12,3% |
Rovaniemi | 15,5% | 15,5% | 15,3% | 14,7% | 13,0% | 12,3% | 13,2% | 13,9% | 12,3% | 12,4% | | 19,8% | 19,9% | 20,1% | 19,1% | 18,1% |
Seinäjoki | 11,1% | 11,7% | 10,6% | 9,6% | 8,3% | 8,2% | 9,3% | 9,9% | 8,5% | 8,7% | | 15,3% | 15,3% | 14,5% | 13,6% | 12,0% |
Mikkeli | 13,7% | 14,0% | 12,8% | 12,1% | 11,1% | 10,2% | 10,8% | 10,6% | 9,2% | 10,0% | | 19,0% | 19,4% | 18,6% | 17,5% | 16,2% |
Kotka | 20,1% | 19,9% | 18,3% | 16,8% | 15,9% | 14,9% | 14,5% | 14,2% | 11,3% | 11,2% | | 26,8% | 26,2% | 24,6% | 22,2% | 21,5% |
Salo | 16,1% | 16,3% | 15,6% | 15,4% | 13,0% | 10,8% | 11,1% | 10,6% | 7,4% | 7,6% | | 22,4% | 22,3% | 22,3% | 21,4% | 17,9% |
Porvoo | 10,4% | 10,4% | 9,6% | 8,6% | 7,8% | 7,7% | 8,0% | 7,7% | 5,7% | 6,2% | | 14,0% | 14,0% | 13,3% | 11,9% | 11,3% |
Kokkola | 11,2% | 11,1% | 10,6% | 9,5% | 8,7% | 8,3% | 9,2% | 9,9% | 8,3% | 9,1% | | 16,3% | 16,1% | 15,9% | 14,5% | 14,0% |
Lohja | 12,2% | 12,6% | 11,7% | 9,8% | 7,8% | 7,7% | 8,5% | 7,8% | 5,4% | 5,6% | | 15,2% | 16,0% | 15,1% | 12,7% | 10,9% |
Hyvinkää | 11,2% | 11,8% | 10,9% | 9,6% | 7,8% | 7,7% | 8,3% | 8,0% | 6,0% | 6,8% | | 16,4% | 16,8% | 15,7% | 13,7% | 12,0% |
Nurmijärvi | 7,5% | 7,9% | 6,9% | 5,2% | 4,2% | 4,5% | 5,0% | 4,6% | 3,2% | 4,0% | | 9,7% | 10,0% | 9,0% | 7,0% | 5,9% |
Järvenpää | 10,7% | 10,6% | 9,3% | 8,0% | 6,8% | 6,9% | 7,6% | 7,4% | 5,3% | 5,6% | | 14,0% | 13,6% | 12,0% | 10,3% | 9,0% |
Rauma | 13,0% | 13,5% | 12,8% | 11,5% | 10,3% | 10,0% | 10,6% | 10,8% | 8,5% | 8,9% | | 17,9% | 18,9% | 18,6% | 16,2% | 15,1% |
Kirkkonummi | 10,4% | 9,9% | 8,7% | 7,4% | 5,8% | 5,8% | 6,4% | 6,4% | 4,7% | 5,1% | | 13,0% | 12,3% | 10,9% | 9,3% | 7,8% |
Tuusula | 8,3% | 8,3% | 7,2% | 6,2% | 5,0% | 4,9% | 5,4% | 5,0% | 3,0% | 3,5% | | 10,4% | 10,6% | 9,4% | 8,0% | 6,6% |
Kajaani | 14,3% | 15,9% | 16,3% | 14,8% | 12,5% | 12,6% | 13,4% | 14,6% | 12,7% | 13,7% | | 21,0% | 23,3% | 23,9% | 22,0% | 20,3% |
Kerava | 11,3% | 11,3% | 9,9% | 8,3% | 6,7% | 6,5% | 7,2% | 6,4% | 4,1% | 4,4% | | 15,3% | 15,3% | 13,7% | 11,2% | 9,5% |
Savonlinna | 16,0% | 16,4% | 15,0% | 14,4% | 14,3% | 13,7% | 14,9% | 14,3% | 11,6% | 12,0% | | 22,7% | 23,2% | 22,4% | 20,6% | 20,8% |
Nokia | 14,5% | 14,0% | 14,2% | 13,1% | 10,6% | 9,8% | 11,3% | 11,4% | 7,2% | 7,3% | | 19,7% | 19,1% | 19,0% | 16,7% | 14,4% |
Ylöjärvi | 12,3% | 13,0% | 12,0% | 10,4% | 8,3% | 8,2% | 9,1% | 9,3% | 5,6% | 5,9% | | 16,2% | 17,0% | 16,3% | 14,0% | 11,7% |
Kaarina | 9,8% | 9,4% | 8,9% | 8,1% | 6,4% | 6,1% | 6,7% | 6,2% | 4,0% | 4,5% | | 13,6% | 13,3% | 12,9% | 11,5% | 9,4% |
Ahvenanmaa | 3,5% | 3,9% | 4,0% | 3,5% | 3,0% | 2,6% | 2,8% | 2,5% | 1,9% | 2,0% | | 5,1% | 5,1% | 5,2% | 4,7% | 3,9% |
|
Koko maa | 13,2% | 13,4% | 12,4% | 11,3% | 9,8% | 9,4% | 10,1% | 10,2% | 7,9% | 8,5% | | 17,7% | 17,9% | 17,1% | 15,4% | 13,9% |
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntapohjaisia vuosikeskiarvoja http://tem.fi/kuntapohjaiset-vuosikeskiarvot (http://tem.fi/kuntapohjaiset-vuosikeskiarvot)
Kuten huomataan työvoimapula on aivan hirrrrvittävä. ;) (Paitsi Ahvenanmaalla.)
Tässä on koko maan työttömyysluvut Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Tilastokeskuksesta. Lisäsin myös TEM:in ilmoittamat työttömyyslukujen sekä Palveluissa olevien yhteissumman, joka siis oli se "laaja työttömyys". Kannattaa myös huomioida Palveluissa olijoiden lukumäärän kasvu 90-luvun laman lukemiin. TEMtyönhakijat yhteensä sisältää kaikki TEM:n rekisteröidyt työnhakijat.
Quote
Vuosi | TEM | | Tilastokeskus | | TEM | | | TEM |
| Lukumäärä | Työttömyys% | Lukumäärä | Työttömyys% | Palveluissa* | Palveluissa+
TEMtyöttömyys | Palveluissa+
TEMtyöttömyys% | TEMtyönhakijat
yhteensä | TEMtyönhakijat
yhteensä% |
1991 | 213 201 | 8,6% | 169 000 | 6,6% | 57 549 | 270 750 | 10,9% | 365 080 | 14,7% |
1992 | 363 121 | 14,6% | 292 000 | 11,7% | 78 324 | 441 445 | 17,8% | 538 621 | 21,7% |
1993 | 482 173 | 19,5% | 405 000 | 16,3% | 84 016 | 566 189 | 22,9% | 680 435 | 27,5% |
1994 | 494 247 | 20,0% | 408 000 | 16,6% | 98 377 | 592 624 | 24,0% | 720 998 | 29,2% |
1995 | 466 013 | 19,3% | 382 000 | 15,4% | 103 667 | 569 680 | 23,6% | 694 634 | 28,8% |
1996 | 447 987 | 18,6% | 363 000 | 14,6% | 118 514 | 566 501 | 23,5% | 690 504 | 28,7% |
1997 | 408 964 | 17,0% | 314 000 | 12,7% | 123 385 | 532 349 | 22,1% | 656 865 | 27,3% |
1998 | 372 431 | 15,4% | 285 000 | 11,4% | 113 231 | 485 662 | 20,0% | 609 968 | 25,2% |
1999 | 348 140 | 14,2% | 261 000 | 10,2% | 104 899 | 453 039 | 18,5% | 586 348 | 24,0% |
2000 | 321 119 | 12,8% | 253 000 | 9,8% | 89 038 | 410 157 | 16,4% | 551 499 | 22,0% |
2001 | 302 177 | 12,0% | 238 000 | 9,1% | 79 707 | 381 884 | 15,1% | 525 569 | 20,8% |
2002 | 293 969 | 11,5% | 237 000 | 9,1% | 79 285 | 373 254 | 14,7% | 523 484 | 20,6% |
2003 | 288 843 | 11,3% | 235 000 | 9,0% | 86 802 | 375 645 | 14,7% | 523 355 | 20,5% |
2004 | 288 402 | 11,3% | 229 000 | 8,8% | 87 343 | 375 745 | 14,8% | 524 305 | 20,6% |
2005 | 275 317 | 10,8% | 220 000 | 8,4% | 84 749 | 360 066 | 14,1% | 505 197 | 19,8% |
2006 | 247 890 | 9,7% | 204 000 | 7,7% | 86 496 | 334 386 | 13,1% | 481 226 | 18,8% |
2007 | 215 751 | 8,5% | 183 000 | 6,9% | 87 894 | 303 645 | 11,9% | 443 426 | 17,4% |
2008 | 202 891 | 7,9% | 172 000 | 6,4% | 83 044 | 285 935 | 11,2% | 418 636 | 16,3% |
2009 | 264 805 | 10,2% | 221 000 | 8,2% | 83 808 | 348 613 | 13,5% | 491 319 | 19,0% |
2010 | 264 813 | 10,1% | 224 000 | 8,4% | 100 144 | 364 957 | 14,0% | 504 231 | 19,3% |
2011 | 243 876 | 9,4% | 209 000 | 7,8% | 109 133 | 353 009 | 13,6% | 470 401 | 18,2% |
2012 | 253 150 | 9,8% | 207 000 | 7,7% | 107 492 | 360 642 | 13,9% | 466 677 | 18,0% |
2013 | 294 136 | 11,3% | 219 000 | 8,2% | 107 589 | 401 725 | 15,4% | 504 992 | 19,3% |
2014 | 325 653 | 12,4% | 232 000 | 8,7% | 122 130 | 447 783 | 17,1% | 571 644 | 21,8% |
2015 | 351 872 | 13,4% | 252 000 | 9,4% | 117 789 | 469 661 | 17,9% | 625 521 | 23,8% |
2016 | 348 767 | 13,2% | 237 000 | 8,8% | 118 396 | 467 163 | 17,7% | 648 829 | 24,6% |
*Sisältää yhteismäärän työllistettynä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, vuorotteluvapaasijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa, omaehtoisessa opiskelussa, valmennuksessa, työ- ja koulutuskokeilussa sekä työvoimakoulutuksessa olevista.
(http://xn--tytn2016-o4ab.png)
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö http://tem.fi/documents/1410877/2187011/tilkm2016.pdf
Tilastokeskus, Suomi lukuina/työmarkkinat 25.1.2017 http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html
Ja tässä on pähkinänkuoressa TEM:in ja Tilastokeskuksen erot.
QuoteTilastokeskuksen työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa, työttömyyden mittaaminen on vain yksi työvoimatutkimuksen tehtävistä. Työvoimatutkimus perustuu 15–74-vuotiaasta väestöstä poimittuun otokseen. Työvoimatutkimuksessa työllisen ja työttömän määrittely noudattaa YK:n työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin asetuksia. Luvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisten neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös opiskelija ja työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työ- ja elinkeinotoimistoissa asioivia työnhakijoita ja on tarkoitettu työnvälitystoiminnan ja työ- ja elinkeinohallinnon tarpeisiin. Työnvälitystilastoa käytetään palveluiden kohdentamiseen ja niiden vaikutusten seuraamiseen. Työnvälitystilastoon perustuvaa työttömyyslukua ei voida vertailla kansainvälisesti, koska eri maiden työvoimahallinto ja työttömyysturvalainsäädäntö poikkeavat toisistaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa työtön on työnhakija, joka on ilman työtä eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa. Työnvälitystilastossa työttömiin luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet kokonaan lomautetut. Työnvälitystilastossa ei lueta työttömiksi työnhakijoiksi työttömyyseläkkeen saajia eikä päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita – ei edes loma-aikoina. Käytännössä työnvälitystilasto kattaa työttömät, jotka saavat työttömyyskorvausta.
Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen eroa selittää osaltaan piilotyöttömyys. Piilotyöttömäksi luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole aktiivisesti etsinyt työtä viimeisten neljän viikon aikana. Piilotyöttömiä oli vuonna 2012 keskimäärin 113 000 henkilöä. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt.
Lähde: Tilastokeskus, [Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen vertailu], [4.4.2013] http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-04-04_men_002.html
Tässä toimeentulotukien saajien määrä. Kustannukset ovat vuoden 2015 hintoja.
QuoteToimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.
Vuosi | Kotitalouksia | Henkilöitä | Kustannukset yhteensä, milj. euroa
vuoden 2015 hinnoin |
1990 | 181 604 | 314 009 | 301,9 |
1991 | 222 653 | 396 109 | 384,1 |
1992 | 258 864 | 464 635 | 450,8 |
1993 | 292 559 | 528 126 | 521,9 |
1994 | 329 393 | 577 274 | 588,8 |
1995 | 339 020 | 583 922 | 620,2 |
1996 | 349 591 | 609 636 | 710,3 |
1997 | 344 705 | 593 797 | 738,9 |
1998 | 313 337 | 534 930 | 619,3 |
1999 | 291 961 | 492 694 | 569,1 |
2000 | 271 686 | 454 353 | 543,3 |
2001 | 264 122 | 443 155 | 572,7 |
2002 | 262 570 | 429 806 | 587,0 |
2003 | 261 430 | 424 126 | 591,3 |
2004 | 251 017 | 401 031 | 553,8 |
2005 | 238 848 | 377 376 | 525,2 |
2006 | 226 617 | 358 369 | 524,0 |
2007 | 217 842 | 342 492 | 545,8 |
2008 | 215 570 | 339 394 | 579,8 |
2009 | 238 755 | 377 688 | 678,0 |
2010 | 240 257 | 375 152 | 687,5 |
2011 | 239 212 | 371 898 | 681,6 |
2012 | 238 373 | 370 454 | 719,6 |
2013 | 245 765 | 381 851 | 742,4 |
2014 | 253 448 | 393 336 | 743,2 |
2015 | 259 010 | 400 225 | 745,5 |
(http://toimtuki2016.png)
Lähde: Sosiaali- ja Terveysministeriö http://stm.fi/toimeentulotuki (http://stm.fi/toimeentulotuki)
Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitos http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki)
Alla työttömyysturvaetuuksia saaneet vuoden lopussa. Kustannukset ovat vuoden 2015 hintoja.
Perusturva sisältää peruspäivärahan, työmarkkinatuen, kotoutumistuen, vuorottelukorvauksen (perusturva), koulutustuen (perusturva), koulutuspäivärahan (perusturva) ja yhdistelmätuen työmarkkinatuen.
Ansioturva sisältää ansiopäivärahan, vuorottelukorvauksen (ansioturva), koulutustuen (ansioturva) ja koulutuspäivärahan (ansioturva).
Quote
Vuosi | Perusturva,
yhteensä henkilöitä | Ansioturva,
yhteensä henkilöitä | Perusturva ja Ansioturva,
yhteensä henkilöitä | Kustannukset yhteensä, milj. euroa
vuoden 2015 hinnoin |
1990 | 50 827 | 78 018 | 128 845 | 793,8 |
1991 | 133 542 | 218 763 | 352 305 | 2 184,5 |
1992 | 195 511 | 316 712 | 512 223 | 4 029,8 |
1993 | 224 469 | 343 051 | 567 520 | 5 284,1 |
1994 | 234 214 | 293 049 | 527 263 | 5 259,3 |
1995 | 232 311 | 276 159 | 508 470 | 4 866,2 |
1996 | 209 307 | 283 996 | 493 303 | 4 789,1 |
1997 | 207 058 | 225 969 | 433 027 | 4 431,3 |
1998 | 211 947 | 195 037 | 406 984 | 3 838,2 |
1999 | 206 308 | 176 053 | 382 361 | 3 557,2 |
2000 | 190 742 | 153 262 | 344 004 | 3 206,0 |
2001 | 191 231 | 145 739 | 336 970 | 2 995,5 |
2002 | 192 480 | 148 251 | 340 731 | 3 136,9 |
2003 | 190 472 | 157 281 | 347 753 | 3 366,8 |
2004 | 187 378 | 155 879 | 343 257 | 3 532,7 |
2005 | 175 071 | 147 335 | 322 406 | 3 403,9 |
2006 | 141 953 | 133 070 | 275 023 | 3 113,5 |
2007 | 124 880 | 119 694 | 244 574 | 2 743,3 |
2008 | 124 515 | 130 349 | 254 864 | 2 498,3 |
2009 | 150 357 | 180 443 | 330 800 | 3 376,0 |
2010 | 151 407 | 151 589 | 302 996 | 3 708,2 |
2011 | 156 059 | 137 115 | 293 174 | 3 312,0 |
2012 | 171 121 | 149 873 | 320 994 | 3 618,0 |
2013 | 199 622 | 165 399 | 365 021 | 4 187,4 |
2014 | 223 912 | 189 294 | 413 206 | 4 750,6 |
2015 | 238 508 | 189 880 | 428 388 | 5 064,3 |
(http://xn--tytturva2016-5ib.png)
Lähde: Kela, Tilasto Suomen työttömyysturvasta 2015 http://www.kela.fi/documents/10180/1630858/Tilsto_Suomen_tyottomyysturvasta_2015.pdf (http://www.kela.fi/documents/10180/1630858/Tilsto_Suomen_tyottomyysturvasta_2015.pdf)
Niin ja vapaasti saa kertoa jos sattuu virheen löytämään. Tekevälle sattuu kuten sanotaan. :)
Kannattaa näitä lukiessa aina muistaa, että massatyöttömyys on jyvitetty eri sektoreille. Osa pyörii turhissa koulutusputkissa, jotka eivät johda mihinkään. Osa ei edes ilmoita olevansa enää aktiivinen työnhakija. Jos on yhdenkin tunnin viikossa töissä eli alityöllistetty, on "töissä".
Laskin huvikseni tuosta yhdestä taulukosta TEMin ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen eroa:
Quote
| Vuosi | TEM lukumäärä | Tilastokeskus lukumäärä | TEM-Tilastokeskus | (TEM-Tilastokeskus)/TEM |
| 1991 | 213201 | 169000 | 44201 | 0,207320791178278 |
| 1992 | 363121 | 292000 | 71121 | 0,195860333057025 |
| 1993 | 482173 | 405000 | 77173 | 0,160052512272566 |
| 1994 | 494247 | 408000 | 86247 | 0,174501817916952 |
| 1995 | 466013 | 382000 | 84013 | 0,180280378444378 |
| 1996 | 447987 | 363000 | 84987 | 0,189708629937922 |
| 1997 | 408964 | 314000 | 94964 | 0,232206257763519 |
| 1998 | 372431 | 285000 | 87431 | 0,234757579256292 |
| 1999 | 348140 | 261000 | 87140 | 0,25030160280347 |
| 2000 | 321119 | 253000 | 68119 | 0,212130082617347 |
| 2001 | 302177 | 238000 | 64177 | 0,21238214688742 |
| 2002 | 293969 | 237000 | 56969 | 0,193792542751106 |
| 2003 | 288843 | 235000 | 53843 | 0,186409225773171 |
| 2004 | 288402 | 229000 | 59402 | 0,205969445426869 |
| 2005 | 275317 | 220000 | 55317 | 0,200921120018016 |
| 2006 | 247890 | 204000 | 43890 | 0,177054338617935 |
| 2007 | 215751 | 183000 | 32751 | 0,151799991657049 |
| 2008 | 202891 | 172000 | 30891 | 0,152254166030036 |
| 2009 | 264805 | 221000 | 43805 | 0,165423613602462 |
| 2010 | 264813 | 224000 | 40813 | 0,154120077186543 |
| 2011 | 243876 | 209000 | 34876 | 0,143007101969854 |
| 2012 | 253150 | 207000 | 46150 | 0,182302982421489 |
| 2013 | 294136 | 219000 | 75136 | 0,255446460140887 |
| 2014 | 325653 | 232000 | 93653 | 0,287585251786411 |
| 2015 | 351872 | 252000 | 99872 | 0,283830483812295 |
| 2016 | 348767 | 237000 | 111767 | 0,320463231899807 |
Parin viimeisen vuoden aikana nuo luvut ovat lähteneet aika ihkusti erkanemaan ja viime vuonna Tilastokeskuksen luku (jota esim. Taloussanomat käyttää aina otsikkojensa perustana) on lähes kolmanneksen pienempi kuin TEM:in vastaava.
Quote from: Saturoitunut
Parin viimeisen vuoden aikana nuo luvut ovat lähteneet aika ihkusti erkanemaan ja viime vuonna Tilastokeskuksen luku (jota esim. Taloussanomat käyttää aina otsikkojensa perustana) on lähes kolmanneksen pienempi kuin TEM:in vastaava.
Kaksi eri lafkaa tilastoi samaa asiaa sillä erolla, että toisen lukema on n. 90 000 hlöä, tai 30% pienempi(eli 50% suurempi toisinpäin verrattuna). Mikä tämän selittää?
Eikö tilastokeskuksen pitänyt olla noista tahoista se luotettavampi, se joka käyttää kansainvälistä ILO:n standardia työttömien määrittelemiseen ollen näin kansainvälisesti vertailukelpoinen datoinensa?
Quote from: mmm on 30.01.2017, 21:23:22
Kaksi eri lafkaa tilastoi samaa asiaa sillä erolla, että toisen lukema on n. 90 000 hlöä, tai 30% pienempi(eli 50% suurempi toisinpäin verrattuna). Mikä tämän selittää?
Eikö tilastokeskuksen pitänyt olla noista tahoista se luotettavampi, se joka käyttää kansainvälistä ILO:n standardia työttömien määrittelemiseen ollen näin kansainvälisesti vertailukelpoinen datoinensa?
Tilastokeskus kyselee parilta tuhannelta kuukausittain, että kuinkas menee, ookko työttömänä?
Eihän sitä kovin hyvänä mittarina voida pitää... Vertailukelpoisempi muiden maiden lukuihin se kyllä on.
Quote from: poikuliini on 31.01.2017, 16:34:44
Quote from: mmm on 30.01.2017, 21:23:22
Kaksi eri lafkaa tilastoi samaa asiaa sillä erolla, että toisen lukema on n. 90 000 hlöä, tai 30% pienempi(eli 50% suurempi toisinpäin verrattuna). Mikä tämän selittää?
Eikö tilastokeskuksen pitänyt olla noista tahoista se luotettavampi, se joka käyttää kansainvälistä ILO:n standardia työttömien määrittelemiseen ollen näin kansainvälisesti vertailukelpoinen datoinensa?
Tilastokeskus kyselee parilta tuhannelta kuukausittain, että kuinkas menee, ookko työttömänä?
Eihän sitä kovin hyvänä mittarina voida pitää... Vertailukelpoisempi muiden maiden lukuihin se kyllä on.
Eli onko TEM:in metodi luotettavampi vaikka se ei ole kansainvälisesti yhtä vertailukelpoinen?
Yritän lähinnä hahmottaa, mistä noinkin iso ero tuloksissa johtuu, ja kumpaa instanssia kannattaa pitää totuudenmukaisempana. Piru vieköön näitä valemedioita.
Quote from: mmm on 01.02.2017, 00:06:05
Eli onko TEM:in metodi luotettavampi vaikka se ei ole kansainvälisesti yhtä vertailukelpoinen?
Yritän lähinnä hahmottaa, mistä noinkin iso ero tuloksissa johtuu, ja kumpaa instanssia kannattaa pitää totuudenmukaisempana. Piru vieköön näitä valemedioita.
Itse pidän TEM:in lukuja luotettavana. Tosin työttömien työnhakijoiden kohdalta siivotaan ihmisiä pois, esimerkiksi jos teet vähintään 4 tuntia viikossa töitä sinua ei luokitella työttömäksi työnhakijaksi vaan työlliseksi työnhakijaksi tai jos olet työkkärin koulutuksessa sinut merkitään palveluissa olijaksi. Tästä syystä olen myös ottanut ne erikseen huomioon taulukoissa.
Quote22.8.
Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi
Suvi-Anne Siimeksen mukaan muun Suomen tulisi ottaa mallia Ahvenanmaasta. Jos kaikkien maakuntien työllisyyttä tuettaisiin Ahvenanmaan malliin, Suomen talous romahtaisi, Taloussanomien Teemu Muhonen kirjoittaa.
– Ahvenanmaa näyttää mallia muulle Suomelle, kirjoittaa Suvi-Anne Siimes kolumnissaan tiistain Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla.
Työeläkeyhtiöitä edustavan Telan toimitusjohtaja otti kantaa Nobel-voittaja Bengt Holmströmin toissa viikolla esittämiin huoliin eläkejärjestelmän kestävyydestä.
Siimeksen mielestä heikkojen tulevaisuudennäkymien maalaamisen sijaan pitäisi keskittyä työllisyyden kohentamiseen Ahvenanmaan viitoittamalla tiellä.
Kun koko Suomessa työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisestä väestöstä on yhä alle 70 prosenttia, noin 30 000 asukkaan saarimaakunnassa se on yli 80 prosenttia.
– Jos yltäisimme joskus samaan myös täällä Manner-Suomessa, julkisen talouden kestävyysvaje poistuisi käytännössä kokonaan. Myös työeläkemaksua voitaisiin alentaa. Se kertoo kasvun ja työllisyyden voimasta, Siimes katsoo.
...
Valtio ohjaa saarelle monin verroin enemmän rahaa kuin sieltä saa
Tilastokeskuksen tutkijat laskivat vuoden 2012 luvuilla, kuinka paljon valtion rahaa kuhunkin Suomen maakuntaan ohjataan ja kuinka paljon kaikkia eri verotuloja maakuntien yrityksiltä ja asukkailta puolestaan tulee valtiolle.
Ahvenanmaa oli ylivoimaisesti "alijäämäisin" maakunta, sillä se sai jokaista asukastaan kohden valtiolta lähes 4 500 euroa enemmän kuin toi valtiolle tuloja.
Koko Suomen keskiarvo oli 1 150 euroa, ja valtion budjetti oli siten vuonna 2012 yli 6 miljardia miinuksella.
Jos kaikki maakunnat olivat tulleet valtiolle yhtä kalliiksi kuin Ahvenanmaa, alijäämä olisi siis noussut noin 25 miljardiin euroon.
Yritystukia ja verohelpotuksia
Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Elina Pylkkäsen mukaan Suvi-Anne Siimeksen johtopäätös on "vähintäänkin kiistanlainen".
Työllisyysaste saattaisi nousta myös muissa maakunnissa, mikäli ne saisivat valtiolta yhtä paljon rahoitusta kuin Ahvenanmaa, selvityksen ohjaustyöryhmää johtanut Pylkkänen arvioi.
Hän sanoo, että valtion rahoituksen ansiosta Ahvenanmaan kunnat pystyvät esimerkiksi pitämään veroprosenttia muutaman prosenttiyksikön alhaisempana kuin muut Suomen kunnat eivätkä ole velkaantuneet samassa määrin.
Lisäksi saarimaakunnan tärkein elinkeino on merenkulku, ja muun muassa Maarianhaminassa päämajaansa pitävä Viking Line on useana vuonna ollut suurin valtion yritystukien saaja.
Ahvenanmaan ja Suomen välillä on myös veroraja, joka esimerkiksi mahdollistaa osalle yrityksistä verovapaan myynnin.
...
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005336588.html?ref=rss