Poll
Question:
Mitä mieltä olet väestönsuojien rakentamisesta uusiin rakennuksiin?
Option 1: Väestönsuojia koskevia säännöksiä tulisi tiukentaa (enemmän väestönsuojia)
votes: 22
Option 2: Väestönsuojia koskevat säännökset ovat tällä hetkellä riittävät
votes: 25
Option 3: Väestönsuojia koskevia säännöksiä tulisi höllentää (vähemmän väestönsuojia)
votes: 11
Option 4: Väestönsuojien rakentaminen tulisi lopettaa kokonaan
votes: 7
Lueskelin tuossa Seuran eilen julkaisemaa mielenkiintoista juttua, jossa kerrotaan kansanedustaja Juho Eerolan, Seuran toimittajan Ville Vanhalan, väestösuoja-asiantuntijan Pekka Rajajärven ja entisen Helsingin pelastus
liiton (jutussa virhe) toimitusjohtajan Ilkka Kiannon viettämästä yöstä väestönsuojassa sekä yleisesti väestönsuojien toiminnasta, historiasta ja lain mukaisista vaatimuksista. Tästä inspiroituneena päätin sitten laittaa äänestyksen pystyyn.
Äänestyksen ideana on kartoittaa, että mitä mieltä hompanssit ovat väestönsuojarakentamisesta uusissa rakennuksissa. Pitäisikö väestönsuojia koskevia säännöksiä tiukentaa, pitää nykytasolla, höllentää vai pitäisikö väestönsuojien rakentaminen lopettaa kokonaan? Vuonna 2011 annetun asetuksen mukaan väestönsuoja on rakennettava 1 200 neliömetriä suurempiin asuinrakennuksiin ja 1 500 neliömetriä suurempiin teollisuusrakennuksiin.Rakennusalalla toimiessa tulee usein puheeksi väestönsuojien tarpeellisuus uudiskohteissa ja mielipiteitä riittää sekä puolesta että vastaan. Seuran jutussa mainitaan väestönsuojien osuuden kaikista rakennuskustannuksista olevan noin 1-2 prosenttia ja noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Rakennustiedon sivuilta löytyi juttu (http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/P_356.html) (vuodelta 2009), jossa mainitaan rakennuskustannusten olevan reilu 2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tuohon mainittuun 35 miljoonaan on tietenkin laskettava vielä huolto- ja korjauskustannukset päälle.
Pelastuslain uudistamisen yhteydessä väestönsuojien rakennusvelvoitetta oli tarkoitus uudistaa siten, että väestönsuoja olisi rakennettava ainostaan 3 000 neliötä ja sitä suurempiin rakennuksiin. Asiasta oli myös kirjaus hallitusohjelmassa. Tästä uudistuksesta on kuitenkin ilmeisesti luovuttu (http://www.rakennuslehti.fi/2016/11/riskikon-mukaan-vaestonsuojanormit-pysyvat-tiilikainen-kiistaa-linjamuutoksen/) ja perusteena on kokonaisturvallisuustilanteen muuttuminen Euroopassa.
Yleistä tietoa väestönsuojista: http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Vaestonsuojelu/Vaestonsuoja
QuoteVäestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suoja räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, kemiallisilta taisteluaineilta sekä ionisoivalta säteilyltä. Väestönsuojia on sekä teräsbetonisia että kalliosuojia. Väestönsuojat muodostavat Suomen väestönsuojelujärjestelyiden rakenteellisen osan.
(...)
Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä noin 3,6 miljoonaa suojapaikkaa. Näistä 87% on em. talosuojissa, 10% kalliosuojissa ja 3% järeissä teräsbetonisuojissa (luokat S3, A ja B-luokka). Pääosa suojapaikoista keskittyy suuriin kaupunkeihin ja muihin entisiin suojelukohteisiin. Vähiten suojia on maaseudulla. Vaikka suojapaikkatilanne eräillä paikkakunnilla on hyvä, tai kuten Helsingissä ylittää jopa kunnan väestömäärän, eivät suojapaikat jakaudu tasaisesti. Tilanne on ongelmallinen erityisesti kaupunkien pientaloalueilla, joille suojia ei koskaan ole rakennettu.
Väestönsuojien rakentamisesta ja ylläpidosta säädetään pelastuslaissa. Lain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa yli 1200 m2 suuruiseen uudisrakennukseen (asuinrakennukset). Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa väestönsuojan omistaja. Suojaa tulee normaalioloissa käyttää siten, että sen rakenteet eivät vahingoitu ja suoja säilyy toimintakuntoisena. Lain mukaan suoja tulee voida ottaa käyttöön 72 tunnin sisään viranomaisten käskystä.
(...)
Alla mainitsemani Seuran artikkeli.
http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/vaestonsuojan-todellisuus-seuran-testiryhma-kokeili-bunkkeriasumista/?shared=1715201-a1b62f2b-500 (6.1.2017)
QuoteVäestönsuojan todellisuus – Seuran testiryhmä kokeili bunkkeriasumista
Yö humisee.
Katossa hopeisena hohtava putki kimaltelee viereisestä huoneesta tihkuvassa valossa. Oven eteen pystytetty vihreä sulkuteltta on suljettu. Myös sivuseinälle pystytetyt kuivakäymälät ovat vihreän muovin takana.
Metallitangoista kasatun kerrosvuoteen ylimmällä tasolla katto on lähellä. Minuutti minuutilta ilmanvaihtokoneiston humina kuulostaa voimistuvan. Kalkki ja muovi tuoksuvat.
Kun kääntää huovan alla kylkeä, muovi notkuu ja nitisee. Mitä useammin havahtuu hereille, sitä pitemmäksi yö väestönsuojassa venyy. Lavastettu harjoitustilanne on pikkutunneilla pelkkää olemista.
Se alkaa käydä työstä.
Jos kysymyksessä olisi aito hätätilanne, neljän ihmisen sijasta Temet Oy:n väestösuojassa Helsingin Herttoniemessä olisi 120 henkeä.
Meillä on ruhtinaallisesti tilaa. 120 ihmiselle sitä riittäisi vain 0,75 neliömetriä henkeä kohden.
Tositilanteesta selviäminen arveluttaa. Miten ahtautta pystyy sietämään? Kuka ylipäätään pääsisi väestönsuojaan?
Kuumaa ja kosteaa
Suomessa on noin kolme miljoonaa turvallisuusmääräykset täyttävää väestönsuojapaikkaa. Noin miljoona paikkaa vaatisi korjaamista, koska niiden hiekkasuodatinjärjestelmät pitäisi vaihtaa nykyaikaisiin ilmanvaihtolaitteistoihin.
Paikkoja on yhteensä noin 4,2 miljoonaa, mutta suomalaisia on noin 5,5 miljoonaa.
"Kaikki suomalaiset eivät joudu suojautumaan samaan aikaan. Suojapaikkojen määrä lasketaan uhkakuva-ajattelun mukaan ", kertoo rakennusneuvos ja väestösuoja-asiantuntija Pekka Rajajärvi.
Hänen ja minun lisäkseni suojassa yöpyvät kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps) sekä 20 vuotta Helsingin Pelastuslaitoksen toimitusjohtajana ja väestönsuojakouluttajana toiminut Ilkka Kianto.
"Haja-asutusalueilla ihmiset voivat suojautua omakotitaloihin tiettyyn rajaan saakka, ja tarpeen vaatiessa heidät evakuoidaan lähimpiin väestönsuojiin", Rajajärvi jatkaa.
Väestönsuojat on rakennettu ensisijaisesti sotatilanteita varten, mutta suojat otetaan käyttöön myös, jos tapahtuu esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden kaltaisia suuria katastrofeja.
Punainen valo vilahtaa Rajajärven pitelemässä kojeessa, minkä digitaalinäyttö ilmoittaa lämpötilaksi 20,7 celsiusastetta.
Täydessä suojassa lämpötila nousee noin 30 asteeseen ja suhteellinen ilmankosteus hipoo sataa.
"Olosuhteet ovat rasittavat ja suojassa olijoiden liikkumista joudutaan rajoittamaan."
(...)
Täyttä ja tyhjää
Suomen ensimmäisiä väestösuojia suunniteltiin Jyväskylään jo vuonna 1934. Sota-aika keskeytti lainvoimaiseksi tulleen väestönsuojien rakentamisen vuosikymmeneksi. Teräsbetonisuojien rakentaminen alkoi 1955 ja vuonna 1991 koko Suomi tuli suojelurakentamisen piiriin.
Väestönsuojapaikoista noin 400 000 on suurissa kalliosuojissa. Teollisuuden ja julkisten rakennusten yhteydessä olevia vahvoja teräsbetonisuojia riittää 113 000 henkilölle.
Valtaosa väestönsuojista, noin 3,7 miljoonaa paikkaa, on liikerakennusten ja taloyhtiöiden teräsbetonisuojissa.
Väestönsuojakouluttaja Ilkka Kiannon mukaan taloyhtiöiden ja liikerakennusten väestönsuojien varustuksessa voi esiintyä puutteita eikä suojan käyttöä aina hallita.
"Tosipaikan tullen on myöhäistä harjoitella. Väestönsuojien tarkastuksia tulisi tehostaa ja lisätä ja vastuuhenkilöiden pitäisi hakeutua nykyistä enemmän koulutukseen", Kianto sanoo.
Valtaosa ihmisistä ei välttämättä edes tiedä oman asuinalueensa väestönsuojan sijaintia.
"Todennäköisesti aidossa, yllättäen tulevassa tilanteessa puolet suojista olisi liian täynnä ja toinen puoli jäisi tyhjiksi tai ainakin vajaakäytölle."
(...)
Tinkimätöntä turvaa
Kun vielä varauloskäytävä on todettu toimintakelpoiseksi sekä suojan sisä- että ulkopuolelta, ei valmiiksi varustetussa väestönsuojassa ole enää juuri muuta tekemistä kuin odottaa.
Todellisessa tilanteessa suojaan tulijoiden pitäisi tuoda mukanaan kolmen päivän muonat. Meille on laitettu eväät valmiiksi.
Juustosämpylät ovat muhkeita. Erilaisia teelaatuja on puolisen tusinaa.
Pelastuslain uudistamisen yhteydessä väestönsuojien rakennusvelvoitetta oli tarkoitus uudistaa rakennuskustannusten hillitsemiseksi siten, että väestönsuoja olisi rakennettava vain 3 000 neliötä ja sitä suurempiin rakennuksiin. Vuonna 2011 annetun asetuksen mukaan raja on asuinrakennuksissa 1 200 ja teollisuusrakennuksissa 1 500 neliötä.
Hallitusohjelman kirjauksen mukainen esitys vedettiin äskettäin takaisin, koska maailman ja Suomen turvallisuustilanteen katsotaan muuttuneen.
"Hylätyn esityksen mukaan Suomeen olisi syntynyt uuden rakennuskannan mukana 191 väestönsuojaa vuodessa, kun nyt syntyy 819", kertoo rakennusneuvos Pekka Rajajärvi.
Väestönsuojan osuus koko rakennuskustannuksista on vain noin 1–2 prosenttia. Kokonaisuudessaan väestönsuojien rakentamisesta kertyvät kustannukset ovat noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.
"Se vastaa parin Hornet-hävittäjän ohjuksen hintaa."
Rajajärven mielestä väestönsuojat eivät ensisijaisesti ole rakentamiseen vaan kokonaisvaltaiseen maanpuolustukseen liittyvä asia.
Myös kansanedustaja Juho Eerola, jolle hallintovaliokunnan puheenjohtajana väestönsuojeluasiat eduskunnan työnjaossa kuuluvat, on nyt tyytyväinen siitä, että hallitus perui väestönsuojien rakentamisvesityksen.
"Itsenäisen valtion tärkeimpiä tehtäviä ovat sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen. Melkein kaikesta muusta voidaan tinkiä, mutta turvallisuudesta ei voida säästää."
(...)
Bunkkereita Lähi-itään
Väestönsuojista on tullut Suomelle merkittävä vientituote. Maastamme viedään väestönsuojia, suojaustekniikkaa, varusteita ja alan osaamista etenkin Pohjois-Amerikkaan ja Kauko- ja Lähi-itään. Suomalaisia väestösuojia on rakennettu esimerkiksi Etelä-Koreaan, Kuwaitiin ja Arabiemiraatteihin.
"Väestönsuojilla ei ole vientirajoituksia, koska ne eivät ole hyökättäessä käytettävää materiaalia, vaan niillä suojaudutaan hyökkäyksiä vastaan", kertoo Temet Oy:n myyntipäällikkö Juha Manninen.
Väestönsuojien ja niihin liittyvän tietotaidon viennin arvo on tätä nykyä noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa, ja markkinoiden oletetaan yhä kasvavan.
"Suomalainen alan osaaminen on pitkän rakentamisen ansiosta maailman huipputasoa", rakennusneuvos Pekka Rajajärvi toteaa.
Yritysten yhteistyökumppaneina tuotekehitys- ja tutkimustyössä ovat esimerkiksi teknologian tutkimuskeskus VTT ja Puolustusvoimat.
"Jos Suomen väestösuojarakentamisesta tingitään, se tarkoittaa, että osaamisen taso laskee. Kansainvälisessä kilpailussa se merkitsisi tilausten ja vientitulojen vähentymistä", Rajajärvi sanoo.
Väestönsuojien rakentamisen lopettaminen kokonaan tietäisi alan suomalaisten yritysten alasajoa.
"Silloin loppuisi myös johtokeskusten, valtion ylimmän johdon sekä ydinvoimaloiden suojien huoltovarmuus Suomessa."
Pelkästään naapurimaan lähi-sotahistoriaan perustuen, meidän on varauduttava myös myös siviiliväestön suojelemiseen paremmin.
Vastasin, että tiukentaa. Väestösuojat voivat rauhanaikana toimia kellaritilana, josta asukas velvoitetaan välittömästi mahd. uhan syntyessä tyhjentämään tavaransa. Omassa taloyhtiössämme on tällainen, pienehkö tila.
Väestösuojien tulisi täyttää nykysodan vaatimukset ja olla rakennettu poistumisväylineen sellaisiksi, että sieltä pääsee ulos, talon mahd. romahtaessa päälle. Niinkuin talo yleensä tekee, pommin pudottua. Sen tulisi myös jollain tavoin suodattaa ydinsodan ym. myrkyt. Eli kallis kustannus taloyhtiölle. Mutta parempi kuin jotkut suuret, yleiset väestösuojat, jonne jää muutama sata ihmistä loukkuun.
Eivätkös metroasemat ole myös tällaisia suuria väestösuojia? Metrotunnelin suista pääsee poistumaan.
Vastasin, että lopettaa kokonaan.
Sodankäynnin luonne on muuttunut ja väestönsuojat edustavat entistä aikaa.
Jonkun ydinonnettomuuden kohdalla voisi ajatella ihmisiä veivaamassa suodatettua ilmaa väestönsuojaan, mutta jos tilanne on todellakin niin paha, niin muutaman päivän kuluttua ei ole paikkaa jonne nousta.
Minun asuinkunnassani ei väestönsuojia ole kuin nimeksi, ja nekin vähät taitavat toimia lähinnä romuvarastoina. Vaan eipä tämä alue taatusti olekaan kenenkään ydin- tai muiden aseiden ensisijaisena iskukohteena, joten sinänsä tilanne ei ole mitenkään erityisen huolestuttava. Jos tulee konventionaalisilla aseilla käytävä sota, niin täällä on suhteellisen helppoa piiloutua vaikka metsiin. Niin täällä tehtiin jo toisen maailmansodan aikana.
Laajamittainen joukkotuhoaseilla käytävä sota taas taitaisi muutenkin merkitä ihmiskunnan loppua, joten enpä tiedä, tarvitseeko sellaisen varalta edes tehdä sen kummempia väestönsuojelujärjestelyjä. Eivätkä pelkät suojat riitä. Ihmiset tarvitsevat myös runsaasti ruokaa, juomaa ja lääkkeitä. Suurten väkijoukkojen pitkäaikainen oleskelu suojissa ei siis taitaisi lopulta edes onnistua kovin hyvin.
Jos nyt ylimääräistä rahaa sattuu valtiolla olemaan, niin mieluummin kuitenkin näkisin sitä käytettävän vaikka väestönsuojelutyön edistämiseen kuin elintasopakolaisten hyysäämiseen. Jälkimmäisestä ei ainakaan ole meille mitään hyötyä.
Quote from: ämpee on 07.01.2017, 13:57:08
Vastasin, että lopettaa kokonaan.
Sodankäynnin luonne on muuttunut ja väestönsuojat edustavat entistä aikaa.
Jonkun ydinonnettomuuden kohdalla voisi ajatella ihmisiä veivaamassa suodatettua ilmaa väestönsuojaan, mutta jos tilanne on todellakin niin paha, niin muutaman päivän kuluttua ei ole paikkaa jonne nousta.
Onko sodankäynnin luonne oikeasti muuttunut niin paljon ettei pommituksilta, kaasuiskuilta yms. suojautumiseen ole siviileillä enää tarvetta? En jotenkaan näe asiaa ihan tuolla tavalla varsinkaan isompien kaupunkien kohdalla.
Olin joskus aiemmin itsekin sitä mieltä, että väestönsuojien rakentamisen voisi lopettaa tai ainakin sitä pitäisi vähentää reilusti, puhtaasti taloudelliselta kannalta ajateltuna. VSS-kustannukset jyvitetään kuitenkin suoraan uusien asuntojen hintoihin. Sittemmin olen alkanut pohtia asiaa hieman laajemmin maanpuolustuksen kannalta.
Vastasin nykyisten säädösten olevan riittäviä. Parempi katsoa kuin katua.
Tuohon Eisernes Kreuzin mainitsemaan ruoka-, juoma- ja lääkehuoltoon pitäisi ehkä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Katsotaan nykypäivän sotia. Ei "maailmansota" muuta sodan olemusta kuin suurvaltojen kohdalla. Ne ovat vaarassa saada viholliselta ydinpommin. Luulisin.
Venäjä tuskin haluaisi laittaa ydinpommia ihan rajojensa tuntumaan, josta saaste leviäisi myös sen omalle puolelle. USA vähät piittaisi eurooppalaisten terveydestä, pommittaessaan Venäjää.
Ydinohjus olisi kyllä radikaali teko. Vaikka Japani nosti niillä kätensä ilmaan, Venäjä tuskin näin alistuisi.
Ydinohjusten käyttö olisi typeryyttä, sillä se kostautuisi. Myös kansojen raivo heräisi.
Eiköhän sodat mene siten kuin on viime vuosina muualla nähty. Tosin ydinasepelottein. On se Iskander aika kookas pommi...
Quote from: Faidros. on 07.01.2017, 13:38:31
Pelkästään naapurimaan lähi-sotahistoriaan perustuen, meidän on varauduttava myös myös siviiliväestön suojelemiseen paremmin.
Ja pöh
Venäjällä ei ole mitään tarvetta pommittaa meidän lähiöitä.
Väestönsuojien teko tulisi olla vapaaehtoista. Jos joku haluaa möisesta hömpötyksestä maksaa niin maksakoot.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 07.01.2017, 16:23:52
Quote from: Faidros. on 07.01.2017, 13:38:31
Pelkästään naapurimaan lähi-sotahistoriaan perustuen, meidän on varauduttava myös myös siviiliväestön suojelemiseen paremmin.
Ja pöh
Venäjällä ei ole mitään tarvetta pommittaa meidän lähiöitä.
En menisi sanomaan. Suomen ählämöinti on siinä mallissa, että Venäjä voi hyvinkin joutua joskus pommittamaan Itä-Helsingin lapsia ja sairaaloita, Pohjolan Aleppo.
Quote from: Alaric on 07.01.2017, 14:57:06
Olin joskus aiemmin itsekin sitä mieltä, että väestönsuojien rakentamisen voisi lopettaa tai ainakin sitä pitäisi vähentää reilusti, puhtaasti taloudelliselta kannalta ajateltuna. VSS-kustannukset jyvitetään kuitenkin suoraan uusien asuntojen hintoihin. Sittemmin olen alkanut pohtia asiaa hieman laajemmin maanpuolustuksen kannalta.
Vastasin nykyisten säädösten olevan riittäviä. Parempi katsoa kuin katua.
Kannatan itsekin väestönsuojia. Niiden osalta voisi minusta myös ajatella enemmän sitä, että niillä olisi myös jotain muuta käyttöä kuin väestönsuojat. Esimerkiksi kuntosaleina käyttäminen ei estäisi niiden ottamista hyvin nopeasti käyttöön väestönsuojatarkoituksessakin.
Oliko näissä väestönsuojissa muuten määräyksenä hengitysilman suodattamisesta esimerkiksi radioaktiivisilta pienhiukkasilta (ja vielä siten, että ilmanvaihto toimii, vaikka sähköverkko ei toimisikaan)? Jos ei ole, niin sellainen olisi toivottava lisäys.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 07.01.2017, 16:23:52
Quote from: Faidros. on 07.01.2017, 13:38:31
Pelkästään naapurimaan lähi-sotahistoriaan perustuen, meidän on varauduttava myös myös siviiliväestön suojelemiseen paremmin.
Ja pöh
Venäjällä ei ole mitään tarvetta pommittaa meidän lähiöitä.
Heillä tietysti on ollut paljon paremmat syyt pommittaa persaukisia puolustuskyvyttömiä naapurimaita.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 07.01.2017, 16:26:52
Väestönsuojien teko tulisi olla vapaaehtoista. Jos joku haluaa möisesta hömpötyksestä maksaa niin maksakoot.
Kyllä. Jokainen joka ei halua osallistua, voi liittyä siihen pitkään jonoon joka vie maamme rajojen ulkopuolelle matujen mukana.
Kun katsoo NL/Venäjän aloittamia/ käymiä sotia viimeisen 100 vuoden aikana, mistä on ollut siviiliväestölle enemmän hyötyä kuin väestönsuojista?
Onko se muuttunut jotenkin viimehetkien myötä?
Quote from: Faidros. on 07.01.2017, 18:24:10
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 07.01.2017, 16:23:52
Quote from: Faidros. on 07.01.2017, 13:38:31
Pelkästään naapurimaan lähi-sotahistoriaan perustuen, meidän on varauduttava myös myös siviiliväestön suojelemiseen paremmin.
Ja pöh
Venäjällä ei ole mitään tarvetta pommittaa meidän lähiöitä.
Heillä tietysti on ollut paljon paremmat syyt pommittaa persaukisia puolustuskyvyttömiä naapurimaita.
Jeps
Tsetseeniterroristien listiminen oli ihan oikein.
Quote from: Skeptikko on 07.01.2017, 18:20:16
Quote from: Alaric on 07.01.2017, 14:57:06
Olin joskus aiemmin itsekin sitä mieltä, että väestönsuojien rakentamisen voisi lopettaa tai ainakin sitä pitäisi vähentää reilusti, puhtaasti taloudelliselta kannalta ajateltuna. VSS-kustannukset jyvitetään kuitenkin suoraan uusien asuntojen hintoihin. Sittemmin olen alkanut pohtia asiaa hieman laajemmin maanpuolustuksen kannalta.
Vastasin nykyisten säädösten olevan riittäviä. Parempi katsoa kuin katua.
Kannatan itsekin väestönsuojia. Niiden osalta voisi minusta myös ajatella enemmän sitä, että niillä olisi myös jotain muuta käyttöä kuin väestönsuojat. Esimerkiksi kuntosaleina käyttäminen ei estäisi niiden ottamista hyvin nopeasti käyttöön väestönsuojatarkoituksessakin.
Oliko näissä väestönsuojissa muuten määräyksenä hengitysilman suodattamisesta esimerkiksi radioaktiivisilta pienhiukkasilta (ja vielä siten, että ilmanvaihto toimii, vaikka sähköverkko ei toimisikaan)? Jos ei ole, niin sellainen olisi toivottava lisäys.
Tankkasin hieman tuota sisäasianministeriön asetusta (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110506) (506/2011) väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta.
Periaatteessa tämän pitäisi kattaa nuo mainitsemasi seikat:
Quote4 Luku
Ilmanvaihto
15 §
Ilmanvaihtojärjestelmä
Väestönsuojaan on saatava paineventtiilin kautta esisuodatettua ilmaa vähintään 2,7 dm3/s varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti ja suodatuksen aikana vähintään 0,9 dm3/s siten, että ilma jakaantuu tasaisesti väestönsuojassa.
Ilmanvaihtolaitteiston tulee toimia sähkön saannista riippumatta.
Väestönsuojassa tulee voida pitää ylipainetta vähintään 50 Pascalia.
Väestönsuojan ilmanvaihto on suunniteltava siten, että suojaan otettavasta ilmasta voidaan suodattaa myrkylliset aineet.
S1-luokan väestönsuojan ilmanvaihto on suunniteltava siten, että on olemassa valmius asentaa myrkyllisten aineiden toteamista ja tunnistamista varten tarvittavat laitteet sanottuun ilmanvaihtolaitteistoon.
S2- ja kallioväestönsuojan ilmanvaihto on lisäksi suunniteltava siten, että suojaan otettavasta ilmasta voidaan todeta ja tunnistaa myrkylliset aineet.
S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa ja kallioväestönsuojassa tulee olla erilliset poisto- ja raitisilmakanavat siten, että raitisilma-aukon ja poistoilma-aukon etäisyyden tulee olla toisistaan vähintään 10 metriä.
S1-luokan teräsbetoninen väestönsuoja tulee suunnitella siten, että kullekin ilmanvaihtolaitteistolle varataan varsinaisen suojatilan lisäksi lattiapinta-alaa vähintään 1,5 neliömetriä. S2-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa ja kallioväestönsuojassa ilmanvaihtolaitteisto sijoitetaan tämän asetuksen 6 §:ssä tarkoitettuun konehuoneeseen.
Katsoin Suoja-Expertin sivuilta (VSS-toimituksiin erikoistunut yritys) mitä heidän ilmanvaihtolaitteistaan sanotaan.
http://www.suoja-expert.fi/ilmanvaihtolaitteistot
Esimerkiksi K- ja S1-luokan väestönsuojiin tarkoitettua laitteistoa kuvaillaan seuraavasti:
QuoteIlmanvaihtolaitteisto IVL-1 on tarkoitettu käytettäväksi K- ja S1-luokan väestönsuojissa. Ilmanvaihtolaitteiston avulla ylläpidetään kriisiaikana suojassa tarvittavaa ylipainetta ja suodatetaan tarvittaessa suojaan tulevasta ilmasta myrkylliset kaasut sekä haitalliset tai vaaralliset mm. radioaktiivisen laskeuman hiukkaset. Ilmanvaihtolaitteisto on mitoitettu varsinaisen suojatilan 45 m² / 60 henkilöä varten. Sen avulla suojaan saadaan raitista ilmaa varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti vähintään 2,7 dm³/s ja suodatuskäytössä vastaavasti vähintään 0,9 dm³/s. Ilma jaetaan jakokanaviston tuloilmaelimillä tasaisesti suojatilaan. Laitteiston avulla ylläpidetty ilmanvaihto poistaa myös suojassa olevaa kosteutta ja ylilämpöä.
Quote from: Faidros. on 07.01.2017, 18:37:36
Kun katsoo NL/Venäjän aloittamia/ käymiä sotia viimeisen 100 vuoden aikana, mistä on ollut siviiliväestölle enemmän hyötyä kuin väestönsuojista?
Onko se muuttunut jotenkin viimehetkien myötä?
Tuossa sinun olettamuksessa lähdetään siitä että ryssien sotilastiedustelussa olisi aivottomia idiootteja. Taktiikat olisi laatinut jokin puupää joka ei tajuaisi sotimisesta mitään.
Vapaaehtoisesti rakennetuissa väestönsuojissa on se pulma, että kun sellaisen on itselleen ja perheelleen rakentanut, hädän hetkellä naapurit, kaverit ja sukulaiset sekä ihan tuntemattomatkin ovat koputtelemassa bunkkerin ovelle vaatien sisäänpääsyä. Ja luultavasti käy niin, että kun alkaa kakka iskeä tuulettimeen, valtio "yleisen edun nimissä" ottaa yksityisten maksamat ja rakentamat suojat haltuunsa yhteiseen käyttöön.
Quote from: Shemeikka on 08.01.2017, 00:09:51
Vapaaehtoisesti rakennetuissa väestönsuojissa on se pulma, että kun sellaisen on itselleen ja perheelleen rakentanut, hädän hetkellä naapurit, kaverit ja sukulaiset sekä ihan tuntemattomatkin ovat koputtelemassa bunkkerin ovelle vaatien sisäänpääsyä. Ja luultavasti käy niin, että kun alkaa kakka iskeä tuulettimeen, valtio "yleisen edun nimissä" ottaa yksityisten maksamat ja rakentamat suojat haltuunsa yhteiseen käyttöön.
Ja pöh
Rakennuslakiin voi selvästi laittaa että väestönsuojan rakentaminen on suotavaa, mutta vapaaehtoista. Sellaista hätää jotta väestönsuojia tarvitaan tuskin tulee ja valtiolla ei ole mitään halua otta jotakin muutama metri kertaa muutama metri koppia haltuunsa. Ja ennenkaikkea Suomen sadat tuhannet kesämökit ja maalaistalot ovat tehokkaampi suoja kuin betonibunkkeri rauniokasan alla.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 07.01.2017, 22:45:42
Quote from: Faidros. on 07.01.2017, 18:37:36
Kun katsoo NL/Venäjän aloittamia/ käymiä sotia viimeisen 100 vuoden aikana, mistä on ollut siviiliväestölle enemmän hyötyä kuin väestönsuojista?
Onko se muuttunut jotenkin viimehetkien myötä?
Tuossa sinun olettamuksessa lähdetään siitä että ryssien sotilastiedustelussa olisi aivottomia idiootteja. Taktiikat olisi laatinut jokin puupää joka ei tajuaisi sotimisesta mitään.
Mistä lähtien kapunkien pommittaminen matalaksi on mennyt pois muodista?
Putin ainakin on missannut sen memon.
Quote from: Don Nachos on 08.01.2017, 00:58:24
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 07.01.2017, 22:45:42
Quote from: Faidros. on 07.01.2017, 18:37:36
Kun katsoo NL/Venäjän aloittamia/ käymiä sotia viimeisen 100 vuoden aikana, mistä on ollut siviiliväestölle enemmän hyötyä kuin väestönsuojista?
Onko se muuttunut jotenkin viimehetkien myötä?
Tuossa sinun olettamuksessa lähdetään siitä että ryssien sotilastiedustelussa olisi aivottomia idiootteja. Taktiikat olisi laatinut jokin puupää joka ei tajuaisi sotimisesta mitään.
Mistä lähtien kapunkien pommittaminen matalaksi on mennyt pois muodista?
Putin ainakin on missannut sen memon.
Putin ja Assad pommittaa lähinnä sellaisia kaupunginosia jotka ovat terroristien hallussa. Syyriassa on paljon syyrialaisten hallitsemia kaupunkeja jotka eivät ole raunioina.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.01.2017, 01:01:34
Quote from: Don Nachos on 08.01.2017, 00:58:24
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 07.01.2017, 22:45:42
Quote from: Faidros. on 07.01.2017, 18:37:36
Kun katsoo NL/Venäjän aloittamia/ käymiä sotia viimeisen 100 vuoden aikana, mistä on ollut siviiliväestölle enemmän hyötyä kuin väestönsuojista?
Onko se muuttunut jotenkin viimehetkien myötä?
Tuossa sinun olettamuksessa lähdetään siitä että ryssien sotilastiedustelussa olisi aivottomia idiootteja. Taktiikat olisi laatinut jokin puupää joka ei tajuaisi sotimisesta mitään.
Mistä lähtien kapunkien pommittaminen matalaksi on mennyt pois muodista?
Putin ainakin on missannut sen memon.
Putin ja Assad pommittaa lähinnä sellaisia kaupunginosia jotka ovat terroristien hallussa. Syyriassa on paljon syyrialaisten hallitsemia kaupunkeja jotka eivät ole raunioina.
Ymmärrät varmaan että tuleivaisuuden propagandassa meille suomalaisille on varattu se terroristin rooli. Jos näin ei olisi emme tarvitsisi puolustusvoimia.
QuoteVastasin, että tiukentaa. Väestösuojat voivat rauhanaikana toimia kellaritilana, josta asukas velvoitetaan välittömästi mahd. uhan syntyessä tyhjentämään tavaransa. Omassa taloyhtiössämme on tällainen, pienehkö tila.
Välittömästi? Taitaa mennä parhaassa tapauksessa 2 viikkoa. Väestönsuojista ei ole mitään hyötyä niin kauan, kuin niitä käytetään varastotiloina.
Quote from: Ullatusnillitus on 08.01.2017, 10:53:05
QuoteVastasin, että tiukentaa. Väestösuojat voivat rauhanaikana toimia kellaritilana, josta asukas velvoitetaan välittömästi mahd. uhan syntyessä tyhjentämään tavaransa. Omassa taloyhtiössämme on tällainen, pienehkö tila.
Välittömästi? Taitaa mennä parhaassa tapauksessa 2 viikkoa. Väestönsuojista ei ole mitään hyötyä niin kauan, kuin niitä käytetään varastotiloina.
Kylhän ne parissa tunnissa saa kaikki tyhjäksi kun ei ole hirveästi väliä säilyykö tavara ehjänö taikka käyttökelpoisena. Sukset poikki kirveellä ja pinoon jne. Vanhat leningit heitetään johonki pusikkoon ja/tai käytetään kantovehkeinä joissa noita katkottuja suksia, vanhoja kenkiä, levyjä jne. Kaikki paskaksi niin prosessi on hyvin nopea.
Quote from: ikki on 08.01.2017, 11:02:12
Quote from: Ullatusnillitus on 08.01.2017, 10:53:05
QuoteVastasin, että tiukentaa. Väestösuojat voivat rauhanaikana toimia kellaritilana, josta asukas velvoitetaan välittömästi mahd. uhan syntyessä tyhjentämään tavaransa. Omassa taloyhtiössämme on tällainen, pienehkö tila.
Välittömästi? Taitaa mennä parhaassa tapauksessa 2 viikkoa. Väestönsuojista ei ole mitään hyötyä niin kauan, kuin niitä käytetään varastotiloina.
Kylhän ne parissa tunnissa saa kaikki tyhjäksi kun ei ole hirveästi väliä säilyykö tavara ehjänö taikka käyttökelpoisena. Sukset poikki kirveellä ja pinoon jne. Vanhat leningit heitetään johonki pusikkoon ja/tai käytetään kantovehkeinä joissa noita katkottuja suksia, vanhoja kenkiä, levyjä jne. Kaikki paskaksi niin prosessi on hyvin nopea.
Jos itse saisin päättää, väestönsuojat tyhjennettäisiin VÄLITTÖMÄSTI tällä sekunnilla.
Meillä väestönsuoja toimii pyöräkellarina. 15 minuuttia ja se on tyhjä.
Tarpeen tullessa muistakaa ottaa mukaan:
Ruokaa
Vettä
Viihdettä: mp3, e-kirja, lisäakkuja
Taskulamppuja
Vilttejä ja tyynyjä
Wc-paperia ja kosteuspyyhkeitä
Ja mikähän sellainen tilanne voisi olla että väestönsuojia tarvittaisiin? Uföjen hyökkäys Ydinsota? vai mikä.
Seuraava sota.
Kaikki paitsi nykyiset rauhat ovat päättyneet sotaan.
Quote from: Dangr on 08.01.2017, 12:25:20
Seuraava sota.
Kaikki paitsi nykyiset rauhat ovat päättyneet sotaan.
Ja miksi sotatilassa pitäisi mennä väestönsuojaan? Menisitkö ite.
Yleiset väestösuojat ovat ihan järkeviä kun niille saadaan oikeaa hyötykäyttöäkin. Lähinnä liikunta- ja harrastetiloina tai vähintään parkkihalleina. Jokaisen kerrostalon alakertaan sellaisia ei kannata rakentaa. Varastotilaa saa halvemmallakin ja noiden toimivuus kriisitilanteessa taitaa olla lopulta kuitenkin aika olematon.
Rakentamista koskevat säännökset ovat aika OK tasolla, mutta tiedotus- ja tarkastusvelvoitteita pitäisi lisätä. Kerran vuodessa pitäisi laittaa kaikkiin kotitalouksiin ja firmoihin tiedote siitä, missä on heidän taloyhtiönsä/firmansa/alueensa väestonsuoja ja mitä pitää tehdä käskyn lähteä väestönsuojaan tullessa. Samaan tiedotteeseen lista tavaroista, mitä pitää ottaa mukaan. Tiedotteen voi sitten laittaa kotioloissa magneetilla jääkaappiin kiinni ja firmassa ilmoitustaululle. Ei sitä yllättävän hätätilanteen sattuessa muuten osaa ajatella, mitä olisi fiksua tehdä.
Hätääntynyt ihminen ei osaa ajatella loogisesti, mutta osaa monesti vielä noudattaa simppeleitä ohjeita. Esim. tuo 3 päivän muonavaatimus, kuka siitäkin on aiemmin kuullut? En minä ainakaan. Näin X-sukupolven jäsenenä kuvittelin aina, että suojaan pitäisi mennä mahdollisimman nopeasti, koska kaikki mielikuvani väestönsuojaan menosta liittyvät tarinoihin 1. ja 2. maailmansodan ilmahälytyksistä. Ei niissä kukaan jäänyt ruokia mukaan ottamaan, vaan suojiin lähdettiin heti. Takki vain päälle ja suojaan.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.01.2017, 12:30:50
Ja miksi sotatilassa pitäisi mennä väestönsuojaan? Menisitkö ite.
Voihan sitä olla menemättäkin jos ajattelee olevansa kuolematon. Syyriassa olisivat varmaan olleet kiitollisia kunnollisista väestönsuojista kun tuli pommia niskaan (perinteiset pommit, rypälepommit, valkoinen fosfori ym).
Quote from: Mindy on 08.01.2017, 13:04:27
Hätääntynyt ihminen ei osaa ajatella loogisesti, mutta osaa monesti vielä noudattaa simppeleitä ohjeita. Esim. tuo 3 päivän muonavaatimus, kuka siitäkin on aiemmin kuullut? En minä ainakaan. Näin X-sukupolven jäsenenä kuvittelin aina, että suojaan pitäisi mennä mahdollisimman nopeasti, koska kaikki mielikuvani väestönsuojaan menosta liittyvät tarinoihin 1. ja 2. maailmansodan ilmahälytyksistä. Ei niissä kukaan jäänyt ruokia mukaan ottamaan, vaan suojiin lähdettiin heti. Takki vain päälle ja suojaan.
Isoin ero on kai siinä, että nykyään varaudutaan siihen, että niskaan voi tulla myös esim. kemiallisia aseita tai ydinlaskeumaa jolloin suojassa voi olla tarve olla pidempään.
Ja jos ollaan jo sodassa niin silloin ne muonat ym. ovat jo valmiiksi siellä suojassa. Eli riittää se suojaan juokseminen.
Ja jos ei sodassa olla niin suojaan ei mennä juosten. Uhkaavan tilanteen lähestyessä väestönsuojiksi rakennetut tilat tyhjennetään roinasta ja saatetaan käyttökuntoon, mihin kuluu noin vuorokausi. Jos suojaa ei ole valmisteltu käyttökuntoon, on se melko hyödytön suojapaikkana. Sitten kun suoja on saatettu käyttökuntoon, niin siellä on vedet ja sapuskaa. Ja sitten kun suojaan mennään juosten, niin onhan se fiksua napata mukaan eteiseen varattu ruoka/varustekassi ja olutkori vesikansiteri.
Olen erittäin pettynyt, jos Oraakkeli tunnustaa käyttävänsä autossa turvavyötä, eihän kukaan lähde autoilemaan tarkoituksenaan ajaa kolari.
Quote from: dothefake on 08.01.2017, 14:23:38
Olen erittäin pettynyt, jos Oraakkeli tunnustaa käyttävänsä autossa turvavyötä, eihän kukaan lähde autoilemaan tarkoituksenaan ajaa kolari.
Onko sellainen asia tuttu kuin todennäköisyyslaskenta. Jos todennäköisyys sille että joutuu kolariin on liki 100% ennemmin taio myhemmin versus jos marssilaiset hyökkää ja pistää kaupungin paskaksi mallia 0,00000000000000000000000001 promillea niin en moisesta välitä. Saatika maksaisin isosti.
Kaikkein eniten pelottaa Olkiluoto-3:n mahdollinen valmistuminen joskus, mutta siihen mennessä kyllä ehtii väestönsuojia kehittämään ja rakentelemaan.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.01.2017, 14:47:25
Onko sellainen asia tuttu kuin todennäköisyyslaskenta. Jos todennäköisyys sille että joutuu kolariin on liki 100% ennemmin taio myhemmin versus jos marssilaiset hyökkää ja pistää kaupungin paskaksi mallia 0,00000000000000000000000001 promillea niin en moisesta välitä. Saatika maksaisin isosti.
Mihin Suomessa armeijakaan tarvitaan, jos todennäköisyys sotaan joutumiselle muuta kuin jotain pommityskyvytöntä sissiporukkaa vastaan on 0,00000000000000000000000001 promillea? Säästyisi monta miljardia vuodessa puolustusbudjetin ja asevelvollisuuden kuluja, kun armeija korvattaisiin jollain pienellä iskuryhmällä gettomellakoita tms. varten.
Quote from: orientexpressen on 08.01.2017, 15:14:29
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.01.2017, 14:47:25
Onko sellainen asia tuttu kuin todennäköisyyslaskenta. Jos todennäköisyys sille että joutuu kolariin on liki 100% ennemmin taio myhemmin versus jos marssilaiset hyökkää ja pistää kaupungin paskaksi mallia 0,00000000000000000000000001 promillea niin en moisesta välitä. Saatika maksaisin isosti.
Mihin Suomessa armeijakaan tarvitaan, jos todennäköisyys sotaan joutumiselle muuta kuin jotain pommityskyvytöntä sissiporukkaa vastaan on 0,00000000000000000000000001 promillea? Säästyisi monta miljardia vuodessa puolustusbudjetin ja asevelvollisuuden kuluja, kun armeija korvattaisiin jollain pienellä iskuryhmällä gettomellakoita tms. varten.
Armeijaa tarvitaan juurikin siihen että västönsuojia ei tarvittaisi.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.01.2017, 15:15:31
Armeijaa tarvitaan juurikin siihen että västönsuojia ei tarvittaisi.
Väestönsuojien käytöltä välttyminen edellyttäisi valtavaa ilmaylivoimaa jotta pommitukset eivät olisi mahdollisia Suomen maaperällä ja lisäksi todella kehittynyttä (käytännössä scifi-tason) ohjustorjuntakykyä. Huomattavasti realistisempaa rakennella väestönsuojia kuin laittaa erinäisiä miljardeja euroja joka vuosi ilmavoimien ja ilmatorjunnan hankintoihin ja käyttökuluihin.
Quote from: orientexpressen on 08.01.2017, 15:30:55
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.01.2017, 15:15:31
Armeijaa tarvitaan juurikin siihen että västönsuojia ei tarvittaisi.
Väestönsuojien käytöltä välttyminen edellyttäisi valtavaa ilmaylivoimaa jotta pommitukset eivät olisi mahdollisia Suomen maaperällä ja lisäksi todella kehittynyttä (käytännössä scifi-tason) ohjustorjuntakykyä. Huomattavasti realistisempaa rakennella väestönsuojia kuin laittaa erinäisiä miljardeja euroja joka vuosi ilmavoimien ja ilmatorjunnan hankintoihin ja käyttökuluihin.
Pommitusten tärkein strateginen kohde on teollisuus sähkön ja polttoaineen jakelu ja kulkuyhteydet, Asutuskeskusten pommitus on pommien tuhlausta, johon ryssät tuskin rupeavat.
Ja harvaanasutussa maassa on järkevämpää mennä böndelle kuin pommisuojaan.
Lupaatko, Oraakkeli pyhästi, ettet ole tunkemassa väestönsuojaan missään olosuhteissa?
Quote from: dothefake on 08.01.2017, 15:52:30
Lupaatko, Oraakkeli pyhästi, ettet ole tunkemassa väestönsuojaan missään olosuhteissa?
Jos joudun tilanteeseen jossa niitä tarvitaan esim. raksalla työkalujen säilyttämiseen. mutta todennäköisyys sille että noista pommisuojista olisi koskaan mitään hyötyä on jotain 0,00? promillea.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.01.2017, 15:40:36
Pommitusten tärkein strateginen kohde on teollisuus sähkön ja polttoaineen jakelu ja kulkuyhteydet, Asutuskeskusten pommitus on pommien tuhlausta, johon ryssät tuskin rupeavat.
Ja harvaanasutussa maassa on järkevämpää mennä böndelle kuin pommisuojaan.
Ei se ole noin yksinkertaista, vaan myös asutuksen läheltä ja keskeltä löytyy kohteita, joiden pommittamisesta voidaan katsoa olevan sotilaallista hyötyä. Myös jos mennään laajaan sotaan, niin ei siellä hyvin suurelta osin täsmäpommeja pudotella, vaan esim. ihan perinteisiä ohjaamattomia pommeja tai rypälepommeja (joita molempia venäläisillä on hyvin suuria määriä varastossa mm. NL:n peruina) joiden osumatarkkuus on hyvin niin ja näin.
Terroripommittamista tuskin myöskään voi nykyäänkään laskea pois, jos käydään totaalista sotaa sellaista diktatuuria vastaan, joka tähän mennessäkään ei ole osoittanut arvostavansa yksittäistä ihmishenkeä kovin korkealle. Ja sitten ovat vielä ydinaseet.
Tässä on video, missä Venäjä pommittaa syyrialaista kaupunkia valkoisella fosforilla:
https://www.youtube.com/watch?v=pV83VbTlzDU
Tekisikö mieli olla tuolla kaupungissa vailla pääsyä pommisuojaan?
Eipä ollut Oraakkelista lupaajaksi.
Quote from: dothefake on 08.01.2017, 16:25:33
Eipä ollut Oraakkelista lupaajaksi.
Pommibunkkerin ainoa hyötykäyttö on työkaluvarastona rakennusvaiheessa. Minusta se on rahan tuhlaamista.
Mitä!? Onko se sinusta rahan tuhlausta?
Quote from: orientexpressen on 08.01.2017, 16:12:14
Tässä on video, missä Venäjä pommittaa syyrialaista kaupunkia valkoisella fosforilla:
https://www.youtube.com/watch?v=pV83VbTlzDU
Tekisikö mieli olla tuolla kaupungissa vailla pääsyä pommisuojaan?
Eipä taida olla valkoista fosforia, mutta taitaapa olla termiittipanoksia rypälepommista.
RBK 500 ZAB-2,5 SM (http://su-27flanker.com/weapon/rbk-500/#)
Polttoalue 20.000-80.000m2, tytärammuksia 117 kpl, kokonaispaino 500kg.
Pommisuojasta liene paljoakaan apua kun happi loppuu alueelta.
Pelastaako pommisuoja? Ehkä ei. Onko kohtuuton lisäkulu? Riippuu keneltä kysytään. Ne pitäisi pitää täysin varusteltuina ja tyhjinä 24/7 että olisi hyötyä. Idän rosvovaltio antaa kyllä kuulua itsestään ennen kuin alkaa paukkua, joten jopot ehtii kantaa ulos. Jos mahdollista, pitäisi lähteä ainakin pk-seudun kerrostaloista evakkoon, muualta Suomesta lähinnä voimaloiden ja liikennesolmujen luota. Infran tuhoaminen ja miljoonan siviilipakolaisen tuottaminen on viholliselle kaikkein paras "neuvotteluvaltti". Jos ei pääse neukkukuutiostaan pakoon, väestönsuoja voi olla ainoa lämmin ja turvallinen paikka.
Itse pysyn poissa kotikunnan bunkkereista. Kerrostaloissa asuu liikaa haittaväestöä, miksi haluaisin heidän seuraansa? Kotona on varasysteemit lähes kaikkeen. Kai sinunkin pientalossasi on sulkuteltta, kuivakäymälä, vesivarasto,vedensuodattimia, ruokaa, varavoima, kaasupulloja, aggregaatti, akkuja, raivausvarusteet, joditabletit, desinfiointiainetta, suojavaatteita, kaasunaamarit kaikille? Noin alkajaisiksi. Jos ei ole, selvitä nyt edes se lähin väestönsuoja.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.01.2017, 15:40:36
Quote from: orientexpressen on 08.01.2017, 15:30:55
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.01.2017, 15:15:31
Armeijaa tarvitaan juurikin siihen että västönsuojia ei tarvittaisi.
Väestönsuojien käytöltä välttyminen edellyttäisi valtavaa ilmaylivoimaa jotta pommitukset eivät olisi mahdollisia Suomen maaperällä ja lisäksi todella kehittynyttä (käytännössä scifi-tason) ohjustorjuntakykyä. Huomattavasti realistisempaa rakennella väestönsuojia kuin laittaa erinäisiä miljardeja euroja joka vuosi ilmavoimien ja ilmatorjunnan hankintoihin ja käyttökuluihin.
Pommitusten tärkein strateginen kohde on teollisuus sähkön ja polttoaineen jakelu ja kulkuyhteydet, Asutuskeskusten pommitus on pommien tuhlausta, johon ryssät tuskin rupeavat.
Ja harvaanasutussa maassa on järkevämpää mennä böndelle kuin pommisuojaan.
"Vahinkolaukauksilla" murrennetaan vastustajan moraalia.
Sponssaatko kaikille suomalaisille kesämökit?
Ihan jokaisessa sodassa on pommitettu siviilejä eikä siihen ole tiedossa muutosta.
Quote from: Nuivanlinna on 08.01.2017, 14:54:57
Kaikkein eniten pelottaa Olkiluoto-3:n mahdollinen valmistuminen joskus, mutta siihen mennessä kyllä ehtii väestönsuojia kehittämään ja rakentelemaan.
Se olisikin tragedia, jos siellä sattuisi samanlainen katastrofi kuin Fukushimassa. Muutama ihminen hukkuisi. Toivottavasti väestönsuojissa on vesitiiviit ovet.
71,7 % vastanneista haluaa siis pitää nykyisen tason väestönsuojien rakentamisessa tai haluaa jopa enemmän väestönsuojia uudiskohteisiin.
Tulosta on mielenkiintoista vertailla muualla käymiini keskusteluihin aiheesta, sillä väestönsuojien rakentamisen lopettaminen kokonaan on saanut huomattavasti enemmän kannatusta. Arviolta noin kolmasosa on ollut tätä mieltä. Ja säännösten höllentämistäkin on kannatettu enemmän. Mukana "otoksessa" sekä rakennusalalla työskenteleviä että muita ihmisiä.
Ehkä hommalaiset näkevät maailman hieman eri tavalla.
Väestönsuojahan ei suojaa pommilta vaan ainoastaan pienentää pommivaikutuksen alueelle jäävien riskiä saada itse osuma. Tämä todetaan selkeästi vuoden 1934 Suomi-Filmissä Meidän poikamme ilmassa...
Yhtä hyvin voisi kysyä, mihin tarvitsemme armeijaa ja aseistusta, kun sota on kuitenkin hyvin epätodennäköinen.
Tiukentaa vastasin kyselyyn.
QuoteVäestönsuojia koskevia säännöksiä tulisi tiukentaa (enemmän väestönsuojia)
Tarvitseeko niitä sitten enempi vai olisko syytä tehdä tilavampia eri juttu. Maanalaiset tilat siitä käteviä että pysyvät viileinä kesällä ja lämpöisinä talvella, voisi ehkä rakennella niin että sata metriä olisi enimmäismatka.
Onnettomuuden sattuessa jotkin yhteissuojat ovat siitä kehnoja että ulkosalla ei paljoa liikuta, osaako kukaan talonsa ilmanvaihtoa sulkea jne., mahdollisesti huoltomieskin jossain kymmenien kilometrien päässä. Eli parasta olisi jos sisäkautta pääsisi.
Harjoituksia olisi syytä olla, vapaaehtoispohjalla asukkaille mutta vastuuhenkilöille pakollisia. Suunnitelmat eivät auta jos ne unohdettu jonnekin.
Quote from: jka on 08.01.2017, 12:32:22
Yleiset väestösuojat ovat ihan järkeviä kun niille saadaan oikeaa hyötykäyttöäkin. Lähinnä liikunta- ja harrastetiloina tai vähintään parkkihalleina. Jokaisen kerrostalon alakertaan sellaisia ei kannata rakentaa. Varastotilaa saa halvemmallakin ja noiden toimivuus kriisitilanteessa taitaa olla lopulta kuitenkin aika olematon.
Voisihan ne olla kerrostaloissakin kuntosaleja, saunoja, pyykkitupia jne. eli hyötykäytössä. Keskustoissa voisivat vuokrata niitä yrityksille, syrjemmällä sitten varastoja sekä kylmäkellareita. Ei kylläkään kylmäkellarilla taida paljoa käyttöä olla monellakaan, itselläni sattuu olemaan koska siellä hyvä säilytellä puolukkahilloja (loppui jo) perunoita (nekin loppu) ja olutta (riittää vielä.) Voisi olla parempi asuntoihin laitella enempi kylmätilaa, vai ostelevatko vain valmisruokaa.
Olen sellaisiakin nähnyt joissa ihan asialliset uloskäynnit romahtaneen talon varalta. Yhdessä oli puuverstas asukkaitten käyttöön, en tiedä oliko käyttäjiä. Pingispöytä, tikkataulu ja televisio oli sellaisessa jossa asuin, sohvia muutama. Sen yhteydessä jos olisi sauna ollut niin hyvä vierastila juhlia pitäville jottei naapurit häiriintyisi oisi ollut. Takkakin voisi sopia, vilpoinen tulee kerrostaloissa talvisin jos kaukolämpö kaatuu.
Nykyisellään ainakin lähiöissä sekä rauhattomissa keskustoissa, turvattomuustekijöiden lisääntyessä voisi olla hyvä myös talon yhteinen asevarasto sijoittaa suojaan, kun kerran kansa ei saisi aseita omistaa niin yhteisomistuksessa oleva toisi turvallisuutta silti alueen muuttuessa turvattomaksi. Aamuisin vähiten turvattomaan aikaan olisi miesväestö velvoitettu saattamaan lapsia kouluun ja vanhuksia kauppaan.
Quote from: Alaric on 14.01.2017, 11:30:33
71,7 % vastanneista haluaa siis pitää nykyisen tason väestönsuojien rakentamisessa tai haluaa jopa enemmän väestönsuojia uudiskohteisiin.
Tulosta on mielenkiintoista vertailla muualla käymiini keskusteluihin aiheesta, sillä väestönsuojien rakentamisen lopettaminen kokonaan on saanut huomattavasti enemmän kannatusta. Arviolta noin kolmasosa on ollut tätä mieltä. Ja säännösten höllentämistäkin on kannatettu enemmän. Mukana "otoksessa" sekä rakennusalalla työskenteleviä että muita ihmisiä.
Ehkä hommalaiset näkevät maailman hieman eri tavalla.
Alalla työskentelevillehän luulisi olevan hyvä rakennella suojia, saavat lisää töitä. Välillä sitä puhutaan yhteisöllisyyden lisäämisestä ja välillä että yhteisöllisiä tiloja ei tarvita.