Professori Kaarina Nikunen arvostelee valtamediaa, koska se ei julkaise maahanmuuttajien blogeja eikä muutenkaan osoita riittävästi solidaarisuutta pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan.
QuoteValtamedia epäonnistui maahanmuuttokeskustelussa
Professori Kaarina Nikunen hämmästelee, miksi maahanmuuttajien ääni ei kuulu julkisuudessa
Valtamedia ei ole Suomessa onnistunut ottamaan kaikkia osapuolia mukaan maahanmuuttokeskusteluun.
– Maahanmuuttajat loistavat poissaolollaan suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa. Sosiaalinen media on ollut se väylä, missä maahanmuuttajataustaiset bloggaajat ovat alkaneet kirjoittaa, koska valtamedia ei ole osannut ottaa heitä mukaan, sanoo professori Kaarina Nikunen.
Tampereen yliopiston viestinnän ja median tutkimuksen professorina syksyllä aloittanut Kaarina Nikunen johtaa Suomen Akatemian tutkimushanketta rasismista ja julkisesta keskustelusta sekä Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa tutkimusta, jonka aiheena on pakolaiskriisi, tieto ja tunteet.
Olisiko vastakkainasettelu maahanmuuttokeskustelussa ollut maltillisempi, jos media olisi ottanut kaikki osapuolet huomioon?
– Niin väitetään, mutta sitä on vaikea sanoa. Kauna ja pettymyksen tunne, mikä johti perussuomalaisten nousuun, kytkeytyy myös muihin kysymyksiin kuin tähän. Kohtaamiset ja keskustelut ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia. Eivät ne olisi pahentaneet asiaa, mutta ongelma on, että keskustelua ei edes haluttu käydä.
Vallankumous voi syntyä ilman someakin
Kaarina Nikusen keskeinen tutkimuskohde on sosiaalinen media, joka on tarjonnut julkisuusväylän sekä maahanmuuttajille että maahanmuuton vastustajille. Jussi Halla-ahon blogi ja Hommaforum nousivat esille juuri sosiaalisen median ansiosta.
Olisiko maahanmuuttovastaisuus tyrehtynyt ilman sosiaalista mediaa?
– Poliittiset liikkeet toimivat riippumatta somesta. Vallankumouksia ja mielenosoituksia oli jo ennen somen aikaa. Ei se ole siitä riippuvainen, Nikunen sanoo.
Sosiaalisen median kautta viesti saavuttaa kuitenkin paljon suuremman yleisön kuin ilman sitä. Aiempi tutkimus on osoittanut, että some-julkisuus legitimoi puhetapoja ja tekee keskustelusta aggressiivisempaa kuin aiemmin.
Vihapuhe lamautti Suomen ilmapiiriä
Suomalainen maahanmuuttokeskustelu kärjistyi syyskesällä 2015, kun maahan tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa lähinnä Irakista ja Afganistanista. Kansanedustaja Olli Immosen kansallishenkinen Facebook-päivitys oli yksi käännekohta.
– Ihmiset olivat kuunnelleet aika hiljaa tätä puhetta ilman, että siihen oli puututtu voimakkaasti. Nyt se läikähti yli ja tuntui, että nyt tarvitaan vastapuhetta vihamielisyydelle, Kaarina Nikunen sanoo.
Perussuomalaisten nousu ja maahanmuuttovastaisuuden kasvu johtivat Nikusen arvion mukaan lamaantuneeseen ilmapiiriin. Toimittajatkaan eivät haastaneet vihapuhetta.
– Maahanmuuton vastustajat käyttivät argumentteja, että ollaan naiiveja ja tyhmiä, ollaan vähän rähmällään. Suomessahan tällä on historiallisesti aika vaikeat perinteet. Eihän kukaan halua olla naiivi tai tyhmä. Kului useita vuosia ennen kuin tuli aika voimakas ja laaja kyllästyminen tähän vihamieliseen puheeseen.
Oliko toimittajien käyttäytyminen poikkeuksellista, että he sallivat vihapuheen eivätkä haastaneet sitä?
– Osittain se johtui ajatuksesta, että on ammattimaista olla puolueeton. Ei ollut kokemusta tai asiantuntemusta sellaisista kysymyksistä kuten rasismi, vähemmistöjen oikeudet ja etnisyys. Ne eivät olleet toimittajien ydinalueita Suomessa. Jossain brittilehdistössä keskustellaan näistä asioista, kun siellä on paljon pitempi perinne puhua monikulttuurisuudesta.
Itsekritiikin aihetta muillakin kuin toimittajilla
Vuoden 2015 pakolaiskriisi oli Suomessa käännekohta, jonka jälkeen monet toimittajat perehtyivät maahanmuuttoon ja tutustuivat vastaanottokeskuksiin. Onko toimittajilla nyt itsekritiikin paikka?
– Varmaan siihen on aina syytä, mutta ei tämä koske pelkästään toimittajia. Kyllä tämä koskee kaikkia siinä, että ihmiset eivät puutu ja antavat asioiden tapahtua. Kyllä se on pohdinnan paikka, Kaarina Nikunen sanoo.
Tutkimuksissaan Nikunen on käsitellyt tapauksia, joissa sosiaalista mediaa on käytetty solidaarisuuden ja myötätunnon herättämisen välineenä.
– Some on sellainen, millaiseksi me sen teemme. Ei some itsessään ole paha tai hyvä. Se riippuu siitä, miten sitä käytetään.
Syksyllä 2015 käynnistyi some-kampanja otsikolla "Ennen olin pakolainen". Siinä pakolaisina Suomeen tulleet nuoret kertoivat, mitä heistä on tullut tai mihin he opiskelevat.
– Se oli aika hieno kampanja, joka muistutti siitä, että tämä ei ole pysyvä tila ihmisen elämässä.
Kampanja keräsi myös maahanmuuton vastustajien postauksia, eivätkä kaikki niistä olleet kielteisiä. Kampanja onnistui ylittämään jakolinjoja ja yhdistämään ihmisiä.
Nikunen on seurannut 1990-luvulta saakka Italian Sisiliassa sijaitsevaa kylää, joka otti Välimerelle haaksirikkoutuneita kurdipakolaisia mukaan kylän arkeen. Asukkaat toivoivat muuttajien tuovan uutta elämää kuihtuvaan kyläänsä. Seuraavaksi Nikunen selvittää, mihin pakolaiset ovat myöhemmin muuttaneet ja millaisia heidän elämänvaiheensa ovat olleet.
Myös Suomesta löytyy pieniä paikkoja kuten Pudasjärvi, Kyyjärvi ja Kauhava, joissa pakolaiset etsivät yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa uusia elinkeinoja kuihtuville paikkakunnille.
Mediakuvasto kärjistynyt
Suomalainen mediakuvasto on Kaarina Nikusen mukaan täynnä kärjistyksiä ja ristiriitoja. Kuva pakolaisista on stereotyyppinen siten, että heidät kuvataan joko uhreina tai uhkaavan väkivaltaisina terroristeina.
– Aiempi tutkimus on tuonut esiin sen, että nämä kuvastot toistuvat vuodesta toiseen. Näkemys muuttuu, kun ihmiset kohtaavat oikeasti ja elävät yhdessä, Nikunen sanoo.
Uutiset Berliinistä kertovat, että joulutorilla ihmisuhreja aiheuttaneen iskun tekijä on tietävästi tunisialainen maahanmuuttajamies. Tällaiset tapauksen kärjistävät vastakkainasettelua ja lisäävät pelkoja.
– Tulevaisuus ei ole toivoton. Jos tekijät ovat maahanmuuttotaustaisia tai turvapaikanhakijoita, niin se on hirveän leimaavaa. On se huolestuttavaa.
Kanava-lehti julkaisi Turun yliopiston taloussosiologien tutkimuksen sitä, miten luotettavina suurten puolueiden jäsenet pitävät tiedotusvälineitä. Tulosten mukaan perussuomalaiset pitävät valemediana tunnettua MV-lehteä yhtä luotettavana kuin Helsingin Sanomia.
Nikunen näkee MV-lehden nousun oireena mielipiteiden ja näkemysten voimistumisesta.
– MV-lehti julkaisee tarkoituksellisesti väärä tietoa, ja se on eri asia kuin mielipiteet ja poliittiset näkemykset. MV-lehti ei ole sama asia kuin puoluelehdet, mutta ammentaa suosiota tuottamalla sellaista sisältöä, joka sopii lukijoiden ajatusmalleihin. Yleisesti ottaen voidaan nähdä että mielipiteellinen ja näkemyksellinen journalismi on lisääntynyt
[---]
Tampereen yliopisto (https://www.uta.fi/en/node/1057)
Mikä tästä muutaman prosentin marginaalista tekee niin muumin ihmeellisen, että joka
muumin asia pitää peilata heidän tuntemuksiensa ja näkemyksiensä kautta ?
Työttömiä kantiksia on enemmän kuin maahanmuuttajia, noin niinkuin vertaukseksi.
Kumpaan kaadetaan miljardi kaupalla rahaa ja kummasta ollaan niin muumin kiinnostuneita ?
Ja miksi ?
Voisko vaikka proffa itse vastata kun luet tämän.
Seuraava artikkeli alkaa ilman kärjistyksiä ja todennäköisesti jatkuukin sellaisena. Koska jutulla ei olisi mitään arvoa edes Homman vastaanottokeskusosiossa, tarjotaan se professorille pehmeänä joulupakettina.
QuoteLammin vok on yksi Suomen vanhimmista
Keskellä Lammin laajoja peltoaukeita sijaitsevassa Mainiemen vastaanottokeskuksessa (vok) on puolilta päivin hiljaista.
Monet niistä, jotka eivät ole lähteneet aamulla asioimaan pitäjän keskustaan, nukkuvat vielä.
Jemeniläinen Omar Salim Ahmed valmistaa itselleen aamupalaa ja nauttii sen suoraan pannusta. Hän tuli Suomeen suuren aallon mukana syyskuussa 2015.
Juttu jatkuu vielä...
Haluatko lukea tämän artikkelin kokonaan? Olet nyt lukemassa tilaajalle tarkoitettua artikkelia. Jos sinulla on jo tunnus, kirjaudu sisään.
Jos sinulla ei ole tunnusta, tutustu tilausvaihtoehtoihin.
Hämeen Sanomat (http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/320285-lammin-vok-yksi-suomen-vanhimmista)
Miksi "turvapaikanhakijoiden" ääntä ei kuulla julkisuudessa? Kyllähän heidän haastatteluja oli ainakin 20 kappaletta syksyllä 2015. Haastattelujen perusteella asiantuntija ja varmaan maallikkokin pystyi heti näkemään, että "turvapaikanhakijat" ovat huijareita, jotka valehtelevat melkein kaiken. Kuuluisin esimerkki on Juha Sipilän kultapoju Fahad Firas.
Yllä voi olla syy siihen, että media ei kovin aktiivisesti tuo "turvapaikanhakijoiden" haastatteluja esiin. Toimittajat pelkäävät, että hakijoiden valehtelu on liian ilmeistä.
Jos "professori" Kaarina Nikunen olisi oikeasti tutkija eikä poliittinen propagandisti, niin hän toisi esiin nämä näkökohdat. Koko "turvapaikanhakujärjestelmä" perustuu moninkertaiseen valehteluun ja valtion rahojen huijaamiseen. Tutkivaa journalismia aiheesta julkaisee vain MV-lehti, jota "professori" virheellisesti nimittää valemediaksi. Oikeastaan Kaarina Nikusen oikea titteli on valeprofessori, niin epärehellinen hän on.
Valhemedian valheellisesta uutisoinnista pidetään kovaa melua, mutta kun pyytää esimerkkejä niistä valheista, niin on kovin hiljaista. Varmasti aika monelle selvä, että uutisoimalla laajasti ja provosoivasti saa valhemedian nimen ja silloin myös totta olevat jutut muuttuvat valheeksi. Tässä käydään sotaa sen puolesta, kun saa määritellä totuuden ja miten siitä pitää kertoa julkisuudessa.
Samoista poteroista on ammuttu koko 2000-luvun alku. Palataan ajassa Suomen Sisun wanhoille sivuille Wayback Machinen kautta ja Kukkia kriittisille -kirjoituksiin. Vuodelta 2002 tai sitäkin aiemmin kirjoittaa Harri Hannula Antirasismista, joka kontrastina median diskurssin tutkijan aineiston sisällölle tuo jälleen kerran esiin väärän vastakkainasettelun, josta syystä tai toisesta ei ole haluttukaan poistua:
QuoteAntirasismista
Mitä on rasismi ja syrjintä?
Viime aikoina yhteiskuntakeskustelussa on usein esiintynyt sana rasismi. Mitä tällä oikeastaan tarkoitetaan? Perinteinen suomalainen vastine on rotusyrjintä. Mitä sitten on syrjintä?
Syrjintää on esimerkiksi sellainen toiminta, jossa vanhempamme testamenttaavat perintönsä meille eikä naapureilleen; tällöinhän vanhempamme asettavat meidät etusijalle ja näin syrjivät naapureitaan hyväksemme. Tätä kutsutaan kuitenkin yleensä rakkaudeksi omaa perhettä kohtaan, eikä suinkaan naapureitten syrjimiseksi. Kyse on kuitenkin samasta asiasta.
Rakkaudesta
Kun äiti antaa enemmän rakkautta ja huolenpitoa omalle lapselleen kuin naapurinsa lapselle, hän itse asiassa syrjii naapurinsa lasta. Huomaamme tästä, että niinkin luonnollinen ja mitä positiivisin asia kuin äidinrakkaus on todellakin syrjntää. Varmaan huomasit myös, että äiti, joka asettaa lapsensa muiden edelle, ei tee näin siksi, että hän pelkäisi tai vihaisi muita. Hän vain yksinkertaisesti rakastaa omaa lastaan. Sinäkin varmaan pidät täten syrjiviä ihmisiä normaaleina, heidän asennettaan kunnioitettavana ja heidän syrjivää toimintaansa jopa ideaalisena tavoitteena, uhrautuvana rakkautena.
Yhden rakastaminen tarkoittaa käytännössä toisen syrjimistä. Vaikka voimme teoriassa rakastaa kaikkia ihmisiä yhtä paljon, niin käytännössä - rajallisina ihmisinä - emme kuitenkaan kykene rakastamaan kaikkia yhtä paljon. Syrjintä on rakkautta käytännössä toteutettuna.
Vääryydestä
Mitä taas ajattelisimme sellaisesta äidistä, joka ei rakastaisi lastaan enemmän kuin naapurinsa lasta? Pitäisimme häntä varmaankin huonona äitinä ja kenties ajattelisimme hänen olevan tunne-elämältään vajaa tai epätasapainoinen.
Jos satumme kuulemaan, että joku ei kiinnitä suurempaa huomiota omiin lapsiinsa kuin naapurinsa lapsiin, ajattelemme säälillä tämän henkilön onnettomia lapsia, ja koemme, että heitä on kohdeltu väärin - että he ovat vääryyden uhreja. Koska rakkaus omiamme kohtaan on käytännössä muita syrjivää toimintaa, niin täten käytännön tasolla toteutettu rakkaus sukuamme, heimoamme, kansaamme tai rotuamme kohtaan on myös syrjivää toimintaa - nuo kaikki kun ovat vain laajennettuja perheitämme. Vastaavasti sellaiset aatteet, puheet ja toimet, jotka meidän tekeminämme asettaisivat muut suvut, heimot, kansat tai rodut omiemme edelle, ovat epäsyrjiviä - ja näin ollen suoranaista vääryyttä omiamme kohtaan.
Mitä on rasisminvastaisuus?
Edellisen perusteella on ilmeistä, että sellaiset ihmiset, jotka vastustavat rasismia ja muita syrjinnän muotoja, vastustavat itse asiassa konkreettista inhimillistä rakkautta, sekä rikkovat historiallisten yhteisöjen sisäistä solidaarisuuden tunnetta.
Rasisminvastustajat ovat todellisesta elämästä vieraantuneita idealisteja, joitten käsitys rakkaudesta jää abstraktille tasolle. Konkreettista rakkautta he eivät ymmärrä. He kuvittelevat, että meillä ihmisillä olisi rajattomat tunne- ja varallisuusresurssit rakastaa kaikkia tasapuolisesti. Jokainen kuitenkin tietää, ettei näin ole. Me voimme pyrkiä siihen, mutta tiedämme kokemuksesta, että emme siihen oikeasti pysty; me annamme työmme hedelmät ja perintömme mielellämme lapsillemme, emmekä suinkaan vieraille ja tuntemattomille ihmisille. Antirasistien vaatimus yhteiskuntailmapiirin ja -politiikan muutoksesta sellaiseksi, jossa ihminen työskentelisi tuntemattomien ja kaukaisiksi kokemiensa ihmisten eteen ei toiminut Neuvostoliitossa - ja se tuskin toimii myöskään länsimaissa, vaikka antirasistit kuinka niin toivoisivat. Me pidämme omiamme tärkeämpinä kuin muita, ja koko yhteiskuntamme perustuu tälle ajatukselle; että me ihmiset olemme valmiit uhrautumaan omiemme eteen. Rasisminvastaisuus murentaa kokemaamme yhteisöllisyyden tunnetta ja sitä kautta pidemmän päälle koko yhteiskuntaamme.
Kuka rasisminvastaisuudesta hyötyy?
Lienee selvää, että rasismin eli tosielämässä toimivan rakkauden vastustaminen hyödyttää muita kuin meitä tavallisia ihmisiä - siis lähinnä näitä itseään muita parempina pitäviä totalitaristi-ideologeja, mediakellokkaita sekä näitten perässä juoksevia populistipoliitikkoja. Kenellekään muulle ei rasisminvastaisesta toiminnasta ole mitään iloa tai hyötyä. Siitä on ainoastaan haittaa.
Emmekö me siis voisi edelleenkin ihan vain rakastaa omiamme ja täten tarvittaessa ehkä joskus mahdollisesti hieman syrjiä muita?
Harri A. Hannula
Helsinki
Voi vitsi mikä tuulahdus déjà-vu'ta näitä lukiessa. Koko idea
maahanmuuttokeskustelun nostattamisesta on täysi äpärä jo syntyessään, sillä viestinnän gurun Osmo A. Wiion (joka ei todellakaan ollut Tampereen tiedotusopillinen kommunisti) mukaan jos viestintä voi epäonnistua, se epäonnistuu.
Professori lukee kyllä eri valtamedioita kuin minä, ja johtopäätelmätkin meni persilleen!
QuoteValtamedia epäonnistui maahanmuuttokeskustelussa
Aloitus on lupaava, mutta jo seuraava lause tuossa jutussa saa minut fiiliksiin "ei, taas tätä mokupas**" :facepalm:
QuoteProfessori Kaarina Nikunen hämmästelee, miksi maahanmuuttajien ääni ei kuulu julkisuudessa
Toimittajat mediassa mokuttavat estottomasti ja se ei proffalle riitä??
Quote– Maahanmuuttajat loistavat poissaolollaan suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa. Sosiaalinen media on ollut se väylä, missä maahanmuuttajataustaiset bloggaajat ovat alkaneet kirjoittaa, koska valtamedia ei ole osannut ottaa heitä mukaan, sanoo professori Kaarina Nikunen.
Eihän täällä muusta puhutakaan. Kyllä matut ovat saaneet ihan hyvin mediatilaa, varsinkin turvikset. Niiden haastatteluja on joka paikassa.
Ryhmät jotka loistavat poissaolollaan ovat virolaiset, venäläiset ja ruotsalaiset. Heitä ei todellakaan näy koskaan mediassa, kun käsitellään maahanmuuttoaiheita. Syy on siinä, että he ovat integroituneita eivätkä ruikuta kaikesta maan ja taivaan välillä, toisin kuin vaikka somalit. Tässäkin pitää nyt lukea: maahanmuuttokeskustelu = haittamaahanmuuttokeskustelu.
Toinen syy on se, että jos jotain matua haastatellaan (tulkin avulla), niin sieltä löytyy aina jotain kuprua. Milloin on raiskailtu, roikotettu irtopäitä Iraqqissa, oltu yhteydessä vihadisteihin tai valehdeltu päin naamaa.
Alkoi haukotuttamaan ensimmäisen virkkeen luettuani. Josko joku vuodatuksen kokonaan lukenut jaksaisi kommentoida kertoakseen, onko kirjoituksen ydinsanoma se että mamut tarvitsevat blogien julkaisemiseenkin tukiverkoston ympärilleen?
Minä kirjoittaa ploki Helsinki Sanoma, sinä maksa minä raha. Rasisti lehti, jos ei minä ploki kelpaa.
Tampereen yliopiston olisi pitänyt mainita heti alussa, niin olisi voinut asennoitua oikein heti ensimmäisestä virkkeestä lähtien.
Vaikka tärkeämpää on se
mitä sanotaan kuin
kuka sen sanoo, on toki mediakritiikki ja
ad hominem -tarkastelu hyvä tehdä jotta kirjoitelmaan voi suhtautua oikealla tavalla.
QuoteTampereen yliopiston viestinnän ja median tutkimuksen professorina syksyllä aloittanut Kaarina Nikunen johtaa Suomen Akatemian tutkimushanketta rasismista ja julkisesta keskustelusta sekä Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa tutkimusta, jonka aiheena on pakolaiskriisi, tieto ja tunteet.
Boldailin ja alleviivailin jotain kirjoitelman tekijän lähtökohdista. Tutkimushanke kuulunee siihen oikeaoppisten ja -mielisten sarjaan jossa lopputulos ja johtopäätelmät ovat jo valmiita, enää pitää kirjoittaa 200-sivuinen tutkimusraportti jossa perussuomalaiset ja rasismi ovat kaiken alku ja juuri.
Olihan siellä niitä maahanmuuttajia, valtamediassa.
Esimerkiksi kakkosen kuuluisassa maahanmuuttajaillassa oli ihan perhe, joka oli paennut väkivaltaa ja olivat korkeasti koulutettuja kielitaitoisia sivistyneitä ja ties mitä.
Paitsi että paljastui että kaikki olikin keksittyä.
Valtamediasta puuttuu maahanmuuttajien menestystarinat, koska sellaisia ei ole olemassa. Ja sieltä puuttuu hädänalaiset naiset ja lapset, koska sellaisia ei ole rajan yli tullut, on tullut vain 17-vuotiaita nelikymppisiä väkivaltaisen kourijan näköisiä aggressiivisia tunkeutujia.
Vaikea tuosta on tehdä positiivisia artikkeleita, yritetty varmasti on.
Quote from: Mr.Reese on 23.12.2016, 14:56:36Tampereen yliopiston olisi pitänyt mainita heti alussa, niin olisi voinut asennoitua oikein heti ensimmäisestä virkkeestä lähtien.
Yritin kyllä varoittaa lyhyellä alustuksella.
Onkohan Suomessa yhtään ihmistä, joka ei olisi kuullut turvapaikanhakijan kertomusta? Toistetaan se vielä kerran varmuuden vuoksi:
QuoteNimeni on Muhammad. Olen 17-vuotias. Pakenin kotimaastani sodan ja vainon vuoksi. Merimatka oli pelottava, melkein kaikki kuolivat ja minun paperini katosivat. Muuta en muista pakomatkani vaiheista. Tulin Suomeen, koska olin kuullut, että täällä on rauhallista eikä poliisi lyö minua. Kaikissa muissa Euroopan maissa poliisi löi minua. Työskentelin Irakissa johtajana ja haluan jatkaa opintojani Suomessa. Ikävöin perhettäni ja haluan heidätkin Suomeen, mutta he eivät voi tulla vielä, koska he käyvät töissä ja opiskelevat. Heitäkin vainotaan ja uhkaillaan. Haluan laittaa ruokani itse, sillä suomalainen ruoka on pahaa.
Yritetty tosiaan on. Aina kun joku matu, pl. eurooppalainen on valmistunut johonkin normaaliin tutkintoon, sitä hehkutetaan joka paikassa, koska muuta ei ole tarjolla.
Hieman sama asia, jos joku valittaisi, että mopokerholaisista ei ole koskaan positiivisia uutisia tai että heitä päästetään harvoin mediaan puhumaan. Mistäköhän johtuu?
Kantasuomalaiset:
Maksavat käytännössä jokaisen haittamaahanmuuttajan elämisen
Viranomaiset ja mädättäjät:
Järjestävät heille omat erioikeudet harrastetoimintaan, esimerkiksi uimahalleihin
Järjestävät ilmaisen majoituksen, ruoan ja vaatetuksen matuille
Järjestävät huippunopean median kautta tulevan eskalointikanavan jokaiselle haittamaahanmuuttajan kokemalle ongelmalle
Kirjoittavat sen ainoan "bloggaavan haittamaahanmuuttajan" blogin hänen itsensä puolesta
Pöyristyvät matujen puolesta jokaisesta possunsaparosta mikä saattaa kohdata matuja
Kysyn: miksi ihmeessä matuilta vaaditaan yhtään mitään bloggaamista ja muutakaan kun suvaisevaiset ja virkamiehet tekevät jo kaiken näiden puolesta?
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 23.12.2016, 13:37:44
Professori Kaarina Nikunen arvostelee valtamediaa, koska se ei julkaise maahanmuuttajien blogeja eikä muutenkaan osoita riittävästi solidaarisuutta pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan.
QuoteValtamedia epäonnistui maahanmuuttokeskustelussa
...
[---]
Tampereen yliopisto (https://www.uta.fi/en/node/1057)
Huvikseni kyselen, että kaivoitko tämän tutkijana esiintyvän pamfletöörin jutustelun itse tuolta esiin, vai tuliko se somessa tms. vastaan? Uteluttaa, että mitä kautta tällaisia jaellaan.
Onko tämä joku vitsi tai parodia? Aluksi luulin ihan oikea kritiikkiä, muta sitten paljastui, ettei oltu mokutettu tarpeeksi. Valtamedia ei pyri mihinkään keskusteluun se mollaa kriitikoita, vääristelee tilastoja, pimittää uutisia ja julistaa propagandaa.
Tässä on vähän samaa, kuin USA:n vasureissa Trumpin voiton jälkeen. Demokraatit eivät olleet tarpeeksi vasemmalla tai progressiivisia. Valkoista miestä ei kai mollattu tarpeeksi.
QuoteProfessori Kaarina Nikunen hämmästelee, miksi maahanmuuttajien ääni ei kuulu julkisuudessa
"Maahanmuuttajilla" tarkoitetaan tässäkin tapauksessa lähi-itäläisiä. Naurattaa ajatus että professori ei tiedä miksi hommalla puhutaan äbäläwäbälästä. ;D Ääni kyllä kuuluu...
Quote from: Tavis on 23.12.2016, 15:29:58Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 23.12.2016, 13:37:44Professori Kaarina Nikunen arvostelee valtamediaa, koska se ei julkaise maahanmuuttajien blogeja eikä muutenkaan osoita riittävästi solidaarisuutta pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan.
QuoteValtamedia epäonnistui maahanmuuttokeskustelussa
...
[---]
Tampereen yliopisto (https://www.uta.fi/en/node/1057)
Huvikseni kyselen, että kaivoitko tämän tutkijana esiintyvän pamfletöörin jutustelun itse tuolta esiin, vai tuliko se somessa tms. vastaan? Uteluttaa, että mitä kautta tällaisia jaellaan.
Afrikan kirjeenvaihtajana saan tietysti kaikkea mahdollista luettavakseni. Silmäilen mielenkiintoisimmilta ja/tai älyttömimmiltä vaikuttavat jutut ja postitan Hommaan poimintoja enemmän tai vähemmän satunnaisesti, kun pidän taukoa varsinaisesta toimestani. (Näin olen tutustunut moniin vastaanottokeskuspaikkakuntiinkin. Tosin en vieläkään tiedä, missä esimerkiksi Kyyjärvi sijaitsee.)
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 23.12.2016, 13:37:44
Valtamedia ei ole Suomessa onnistunut ottamaan kaikkia osapuolia mukaan maahanmuuttokeskusteluun.
– Maahanmuuttajat loistavat poissaolollaan suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa. Sosiaalinen media on ollut se väylä, missä maahanmuuttajataustaiset bloggaajat ovat alkaneet kirjoittaa, koska valtamedia ei ole osannut ottaa heitä mukaan, sanoo professori Kaarina Nikunen.
[/quote]
Noh. Autetaan arvon professoria, ja laitetaan ääni kuuluviin:
Quoteبعطفه وكرمه – كما فعل مع والده من قبله -جل علاه.
بلغت ثلاث سنوات يا بطل! مزعج ومشاكس، مخرب ومدمر وإن كان ثمةً هدوء حولك فاعلم أنها مصيبة تختمر حتى تظهر، ومع ذلك فأنا احتفظ بكل هذه التفاصيل في ذاكرتي تحت عنوان السعادة. حفظ الله سعادتي التي هي أنت، فحين أحملك نائما إلى سريرك، بعد يوم طويل من الشقاوة اعلم علم اليقين أن للسعادة وزنا قليلا، وحجما عظيما بقدر محبتي لك. السعادة تتطلب منا الرعاية، والحفاظ عليها، وحمد الله كل حين لأننا نملكها ولم ندفع لها ثمناً.
ولدي، مع تقدم الأيام نرمي أمانينا جانبا، نطرحها لأنها تثقل كاهلنا ونحن في سعينا إلى محطتنا الأخيرة، نعيد ترتيب أولوياتنا فنحمل منها الأهم. بقي مع والدك حفنة من الأماني جلّها تحوم حولك وحول أختك، ومنها أن يبلغني الله فيك وفي ذريتك وأن تؤمنّي في صلاة دون علمك بمن يصلي خلفك فاسمع سورة الضحى منك لأنها عناية الله التي احسست بها في كل محطة ووجودك وأختك أجمل محطة في هذه الحياة.
قيل لي أنك وقفت في جمع أثناء الأذان فصرخت: "الله أكبر الله أكبر، بصلي نفس بابا!" ثم بدأت بالركوع والسجود. جعلت فداك وجعلك الله ممن يقيمها فزادته إيمانا وقيل لي أنك كنت تصر على أن تقتني ثوبا أبيضا ونعالا اسودا- أجلك الله- نفس بابا. جئت تزف لي الخبر بابا: أنا نفسك. فاحتضنتك وهمست في أُذنك ما أعيد صياغته اليوم:
ولدي، حبيبي.. اسأل الله بقلب خاشع أن تكون أحسن من بابا، لأن أعلم الناس ببابا هو بابا نفسه.
وكما تجيب أسئلتي حين أقول
من عضلاته كبيرة؟ فتقول في زهو: أنا.
من حركاته سريعة؟ فتجيب وأنت تركض ذات اليمين والشمال: أنا!
من يحبه بابا؟ فتقول في حياء: أنا
من تحبه ماما؟ وتجيب وأنت تشير إلي صدرك :أنا
سأطرح عليك أسئلة، اجب عنها ذات يوم،
من يفديك بعمره دونما تردد؟
من يتململ إن مرضت؟
من يبذل جهده وكل ما يملك لقاء سعادتك؟
من يريد من حياته وغاية أحلامه أن تكون نقطة
Onko nyt parempi?
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 23.12.2016, 13:37:44
Quote
Uutiset Berliinistä kertovat, että joulutorilla ihmisuhreja aiheuttaneen iskun tekijä on tietävästi tunisialainen maahanmuuttajamies. Tällaiset tapauksen kärjistävät vastakkainasettelua ja lisäävät pelkoja.
– Tulevaisuus ei ole toivoton. Jos tekijät ovat maahanmuuttotaustaisia tai turvapaikanhakijoita, niin se on hirveän leimaavaa. On se huolestuttavaa.
Entäs ne itse iskut, ne kantaeurooppalaisiin kohdistuvat massamurhaiskut, eivätkö ne huolestuta arvon professoria lainkaan?
"Maahanmuuttajat loistavat poissaolollaan suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa".
Ovat jo oppineet että mediahehkutettu julkilemmikki ja extraplushyvä mamu paljastuu valehtelijaksi, kavaltajaksi, huijariksi, raiskaajaksi, muutenvaan rosvoksi tai terroristiksi melko pian. Parempi siis pitää matalaa profiilia ettei rahahanat sulkeudu.
Se mikä loistaa poissaolollaan maahanmuuttokeskustelussa on se, että kukaan sellainen, joka sanoo Suomen olevan paras tai hyvä maa, ei pääse koskaan esille. Osittain tämä johtuu siitä, että suomalainen media hakee nimenomaan kaikkea negatiivista joka ainoasta paikasta. Milloin mikäkin on päin persettä ja milloin mikäkin ei ole täydellisesti.
Oletteko koskaan nähneet sellaista juttua mediassa, jossa vaikka turvapaikanhakija kertoo, että vaikka hän ei riisiannoksesta tykkäisikään, niin silti on helkkarin hyvä, että Suomessa saa katon pään päälle, 300 euroa puhtaana käteen kuukausittain ja lääkäriinkin pääsee pienen odotuksen jälkeen? Oletteko koskaan nähneet juttua, jossa virolainen raksamies kertoo Suomen olevan hyvä paikka, koska suomalaiset alihankkijat toimittaa sen minkä lupaa, Suomessa on rauhallista ja tienaa ihan hyvin? Ei, kun puhutaan maahanmuuttokeskustelusta, niin silloin aina on riisiannos vain koirille ja naiselle tai joku somali ruikuttaa ties mistä.
Mitä tulee "leimaamiseen", niin tapasin Venäjällä yhden tyypin, Kazakstanista kotoisin olevan, joka on tehnyt kauppaa jo 30 vuotta Suomesta Kazakstaniin (jonne ei muuten lähetetä tukipaketteja vaikka kaupankäynti on vilkkaampaa kuin Kreikkaan). Hän sanoi asian ihan suoraan. Hän ei tilaa junavaunua Venäjältä, vaan Lappeenrannasta. Se mitä tilataan, tulee kuulemma ajoissa, kaikki se mitä sovitaan suomalaisten kanssa, pitää. Jos jotakin ongelmia tulee, niin niistä ilmoitetaan rehellisesti sanoen ja asia pyritään hyvittämään jollakin tavalla. Hän leimasi kaikki suomalaiset rehellisiksi ja kunnollisiksi kauppakumppaneiksi. Ei tällaisia juttuja näe koskaan missään suomen mediassa, vaikka tämäkään tyyppi ei koskaan ole edes asunut Suomessa, niin puhui parempaa suomea kuin moni somaleista.
Minä en vaan ymmärrä sitä, että jos tulee jostain paskastaniasta sivistysmaa Suomeen, niin heti aletaan ruikuttamaan ja ruikutusta jatketaan maailman tappiin asti, ilmaisten vuokrien ja discorahojen juostessa.
Quote
Professori Kaarina Nikunen hämmästelee, miksi maahanmuuttajien ääni ei kuulu julkisuudessa
Valtamedia ei ole Suomessa onnistunut ottamaan kaikkia osapuolia mukaan maahanmuuttokeskusteluun
Kommariyliopiston professori sensijaan onnistui. Tuonkin oksennuksen sai julkaistua...
Professorilla on pointti; mamuilusta mediassa kertominen on tiukasti kantapeikkojen käsissä. Maanmuuttajista äänensä valtamediassa esiin saavat vain nykyiseen mamuhulluuteen myönteisesti suhtautuvat Husu, Ana Maria Gutiérrez Sorainen ja vastaavat.
Uskon syyn olevan tämä: myös mamujen joukossa on nuivaa porukkaa, joka pitää eri ryhmää tai uusia tulijoita uhkana Suomelle ja sitä kautta itselleen. Nuivia mamuja ei valtamedia halua kertomaan omia mielipiteitään vielä vähemmän kuin nuivia kanttarelleja. Nuivat mamut särkevät mamuista annetun kuvan uhreina ja viherpeipposten vaaliman punavihreän kuplan.
Ja siksi mamuista kirjoittavat vain kantasuomalaiset suvakkitoimittajat; heidän tehtävänsä on valita oikeanlaiset mamut haastateltavaksi ja muokata uutinen valtamedian agendaan sopivaksi.
Palkallinen jeesustelija taas kerran. Tekopyhyyden alhaisin muoto. Avustusrahojen petkuttajakin on parempi tyyppi kuin nämä maanpetturit tai paremminkin oman kulttuurinpetturit.
Nämä ovat niitä pahimpia mädättäjiä. Yhteiskunnallista asemaa ja täydellinen sokeus syntyville ongelmille. Suojattu työpaikka ja asunto hyvällä alueella. Viimeisimpiä jotka saavat kokea tätä monikulttuurin tuhoisuutta.
QuoteKeskellä Lammin laajoja peltoaukeita sijaitsevassa Mainiemen vastaanottokeskuksessa (vok) on puolilta päivin hiljaista.
Monet niistä, jotka eivät ole lähteneet aamulla asioimaan pitäjän keskustaan, nukkuvat vielä.
Niin, huomasin tänään, että Itiksenkin kauppakeskuksessa on aamupäivällä lähes viihtyisää liikuskella, kun kehitysmaalaiset eivät ole vielä heränneet.
Quote from: Ullatusnillitus on 23.12.2016, 20:39:15
QuoteKeskellä Lammin laajoja peltoaukeita sijaitsevassa Mainiemen vastaanottokeskuksessa (vok) on puolilta päivin hiljaista.
Monet niistä, jotka eivät ole lähteneet aamulla asioimaan pitäjän keskustaan, nukkuvat vielä.
Niin, huomasin tänään, että Itiksenkin kauppakeskuksessa on aamupäivällä lähes viihtyisää liikuskella, kun kehitysmaalaiset eivät ole vielä heränneet.
Tiedättekö, että meillä on enemmän kuin kotitarpeiksi nuoria/aikuisia, joilla on ylitsepääsemättömiä vaikeuksia noudattaa ihmisen luontaista vuorokausirytmiä. Sehän tarkoittaa suurin piirtein samanaikaista ylösnousemista eli heräämistä auringonnousun kanssa. Ja, meidän pikku pamppu, nukkumaan kun sammuu lamppu.
Emme tarvitse lisää ihmisiä, jotka eivät osaa edes nukkua. Vauvakin sen hoitelee, suveneerisesti!
Nimimerkki IDA (en tiedä, onko täällä enää) on aina nimittänyt Helsingin Sanomia mielipidelehdeksi. Hän on ollut tässä aina oikeassa.
Quote from: Ullatusnillitus on 23.12.2016, 20:39:15
QuoteKeskellä Lammin laajoja peltoaukeita sijaitsevassa Mainiemen vastaanottokeskuksessa (vok) on puolilta päivin hiljaista.
Monet niistä, jotka eivät ole lähteneet aamulla asioimaan pitäjän keskustaan, nukkuvat vielä.
Niin, huomasin tänään, että Itiksenkin kauppakeskuksessa on aamupäivällä lähes viihtyisää liikuskella, kun kehitysmaalaiset eivät ole vielä heränneet.
Niin. Kun minä menen usein melko myöhään töihin, eli olen vasta hieman ennen kahdeksaa Helsingin rautatieasemalla, niin ei siellä silloin ole mitään kuukereita tai geelitukkia. Miksei silloin tehdä mitään matuhaastatteluja? Koska ainut matu, jonka saisi hetkeksi haastateltavaksi, sanoisi, että "
mul ei ole aega anda intervjuu, kosk tööle minna". Eihän siitä saisi mitään rutinajuttua aikaiseksi.
Quote– Maahanmuuttajat loistavat poissaolollaan suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa.
Nyt minullakin on #unelma.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 23.12.2016, 13:37:44
Professori Kaarina Nikunen arvostelee valtamediaa, koska se ei julkaise maahanmuuttajien blogeja eikä muutenkaan osoita riittävästi solidaarisuutta pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan.
QuoteValtamedia epäonnistui maahanmuuttokeskustelussa
Professori Kaarina Nikunen hämmästelee, miksi maahanmuuttajien ääni ei kuulu julkisuudessa
Valtamedia ei ole Suomessa onnistunut ottamaan kaikkia osapuolia mukaan maahanmuuttokeskusteluun.
– Maahanmuuttajat loistavat poissaolollaan suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa. Sosiaalinen media on ollut se väylä, missä maahanmuuttajataustaiset bloggaajat ovat alkaneet kirjoittaa, koska valtamedia ei ole osannut ottaa heitä mukaan, sanoo professori Kaarina Nikunen.
[---]
Tampereen yliopisto (https://www.uta.fi/en/node/1057)
Arvon professori, voisiko mahdollisesti olla syynä maahanmuuttajien yleensä heikko koulutus ja heikko kielitaito. Jos minä muuttaisin esimerkiksi Unkariin osaamatta paikallista kieltä sanaakaan, niin miten ihmeessä minusta tulisi muutamassa vuodessa aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, joka esittäisi perusteltua kommenttia paikallisessa valtamediassa. Professori taitaa katsella maailmaa norsunluutornista tai kuplasta, jossa jokainen ihminen puhuu vaivattomasti kuutta kieltä ja oppii sen seitsemännenkin puolessa vuodessa.
Niin. Onko ongelma se että mamu ei saa ääntään kuuluviin, vai se että mamu ei saa ääntään kuuluviin valtamediassa?
Mikäli kirjoittajalla on annettavaa suurelle yleisölle, hän kyllä saa äänensä kuuluviin ilman vale.. kröhöm.. siis valtamediaakin. Esimerkkeinä toimikoon vaikkapa Takkirauta ja Scripta.
Mitä taas keskusteluun tulee, se on jo määritelmällisestikin ihan eri asia kuin se mitä valtamediassa tapahtuu. Opponenttien bannaaminen,valehtelu, olkiukkoilu ja muu vastaava roska ei ole keskustelemista.Ja näinköhän esim. Hesarilla on yhtään sen enempää mamuja keskustelemassa vaikka kaikki on jo väärin ajattelevien bannaamisen jälkeen valmiiksi samaa mieltä kaikesta. :roll:
Jokainen naiivi ja tyhmä voi yrittää paremmilla argumenteilla osoittaa olevansa vähemmän naiivi ja tyhmä.
On turha syytellä ketään vihapuheesta siksi, että ei sellaisia parempia argumentteja kykene keksimään.
Noissa jutuissa on aina sama ongelma. Ne unohtavat todellisuuden. Ne löytävät aina jotain vilunkipeliä, kun jokin utopistinen ajattelu ei menesty niin hyvin kuin utopian kannattajat haluaisivat. Niissä ei ikinä käännetä katsetta sisäänpäin miettien, ovatko omat jutut perusteltuja. Sitten vänistään, että yhyy, kun väärämieliset ovat niin ilkeitä vihapuhujia ampuessaan alas jokaisen naurettavan ja usein täysin perustelemattoman utopian puolustuspuheen.
"Tämä on rikkaus! Tämä on järkevä tapa auttaa!" He unohtavat todellisuuden. Jos se ei ole rikkaus tai järkevä tapa auttaa, niin ainoa tapa saada ajatuksille suosiota on esim. leimata todellisuuspohjainen kritiikki vihaksi näin piilottaen itse asia faktoineen sellaisen mielikuvataistelun alle, jossa vastakkain ovat hyvät sivistyneet suvaitsevaiset ja me ilkeät vihapuhujat.
Siinähän itkette vaikka rekkalastillisen kyyneleitä, mutta asiat eivät sillä muutu. Jos mediatutkijan näkemys suomalaisesta mediasta on se, että se ei ole äärimmäisen maahanmuuttomyönteinen, niin sellaisella tutkijalla ei ole minun silmissäni pienintäkään uskottavuutta. Tuo käsitys on täysin todellisuuspakoinen. Ei ole vaikea arvata, että sellaisen takana ei ole mitään tutkimusta, koska eihän noin pieleen kukaan voi tutkia. Media on selvästi valinnut puolensa asiassa. Se, että professoria tuntuu harmittavan, kertoo vain siitä, että professorin oma henkilökohtainen näkemys ei menestynyt toivotulla tavalla. Valheita maahanmuuton siunauksellisuudesta on hankala myydä näinkin vapaassa yhteiskunnassa. Se ei ole huono asia, vaan se on hyvä asia, koska valheet ovat huono asia.
Esim. Olli Immosen päivityshän ei ollut vihapuhetta, vaan oman kulttuurin ylistystä. Siis ajatus siitä, että Suomessa pitäisi vallita suomalainen kulttuuri on joillekin vihapuhetta. Se on kaksinaismoralismia, koska ei kukaan syyttelisi esim. saamelaisia siitä, jos he haluaisivat vaalia omaa kulttuuriaan. Eikä siitä, jos vaikkapa Keniassa haluaisivat vaalia omaa kulttuuria, eikä amerikkalaista kulttuuria tai miten monikulttuuria siellä nyt voisikaan olla. Mutta Suomessa moista ajattelua kutsutaan vihapuheeksi.
Mutta jatkakaa vain. Muutama vuosi lisää tuollaista typerää lässytystä, eikä ketään enää kiinnosta kuunnella. Tutkijat voivat hölistä juttujaan verorahoin rakennetuissa kaikukammioissaan sitten ihan yksin nauttien erimielisten puutteesta, kun eiväthän he edes pärjää julkisessa keskustelussa. Ammattilaiset yrittävät puolustaa monikulttuurista valhetta ja saavat verbaalisesti nokkiinsa kiljuun hurahtaneilta peräkammarinpojiltakin, koska pojilla on totuus takanaan. Sitten itketään jotain nettikiusausta, että yhyy, netissä ei arvostettu mielipiteitäni, vaikka minä olen tutkija! Kuulitteko! Minä olen tutkija! Minä kaipaan arvostusta!
Tutkijoiden pitäisi osata tutkia, eikä yrittää tuputtaa ideologioitaan. Hyvällä oikeaan osuvalla työllä saisi arvostusta. Haastan tutkijat kokeilemaan totuuden puhumista maahanmuuton seurauksista. Pelottaako se? Lähteekö työpaikka tai apurahat alta, jos puhuu totta? Alkavatko työkaverit hyljeksiä? Vai mikä sen estää, että ei voi olla tuputtamatta tiettyä omaa ideologiaansa auktoriteettinsa turvin?
Quote from: internetsi on 23.12.2016, 21:18:28Niin. Kun minä menen usein melko myöhään töihin, eli olen vasta hieman ennen kahdeksaa Helsingin rautatieasemalla, niin ei siellä silloin ole mitään kuukereita tai geelitukkia. Miksei silloin tehdä mitään matuhaastatteluja? Koska ainut matu, jonka saisi hetkeksi haastateltavaksi, sanoisi, että "mul ei ole aega anda intervjuu, kosk tööle minna". Eihän siitä saisi mitään rutinajuttua aikaiseksi.
Virolaiset harvemmin ovat maahantunkeutujia...
"Mainiemen vastaanottokeskuksessa (vok) on puolilta päivin hiljaista. Monet niistä, jotka eivät ole lähteneet aamulla asioimaan pitäjän keskustaan, nukkuvat vielä.
Olisipa kansalla sisälukutaitoa ja luetun ymmärtämistä. Tuossahan on se selvällä suomenkielellä mikä menee vituiksi.
Ei vaadita mitään ylöspidon vastineeksi.
QuotePerussuomalaisten nousu ja maahanmuuttovastaisuuden kasvu johtivat Nikusen arvion mukaan lamaantuneeseen ilmapiiriin. Toimittajatkaan eivät haastaneet vihapuhetta.
– Maahanmuuton vastustajat käyttivät argumentteja, että ollaan naiiveja ja tyhmiä, ollaan vähän rähmällään. Suomessahan tällä on historiallisesti aika vaikeat perinteet. Eihän kukaan halua olla naiivi tai tyhmä. Kului useita vuosia ennen kuin tuli aika voimakas ja laaja kyllästyminen tähän vihamieliseen puheeseen.
Alunperin ainoat argumentit tyhmyydestä kuultiin suvaitsevaistolta. Kriitikoita pidettiin tyhminä, hölmöinä tai ainakin joinakin epämiellyttävinä otuksina. Suhtautuminen oli hyvinkin negatiivista ja se näkyi näyttävästi julkisuudessa.
Tilanne muuttuikin vasta 2015-2016-2017 aikakaudella. Merkittävin syy tähän on nähtävissä siinä, että vuosikausia puhuttiin paljon maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden merkittävästä osaamistaustasta. Samalla annettiin ymmärtää, että kantissuomalaisilla ei olisi sellaista osaamista ja valtaosa kansalaisista olisi roskaväkeä. Suurin turvapaikanhakija-aalto 2015 ja sitä seuranneet tapahtumat kertoivat kuitenkin paremmin mistä oli kysymys. Alkoikin yleistyä nimitys "suvakki", josta tuo naivius ja tyhmyys on ajatuksena otettu mukaan keskusteluun.
Vihamielistä puhetta oli kuultu vuosikausia, mutta se oli keskittynyt lähinnä suomenkielisiin suomalaisiin. Missään nimessä kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta keskustelun luonne on muuttunut. Nykyisin asialistalla ovat paljolti mamut eli puolesta/vastaan ajattelu.
QuoteOliko toimittajien käyttäytyminen poikkeuksellista, että he sallivat vihapuheen eivätkä haastaneet sitä?
– Osittain se johtui ajatuksesta, että on ammattimaista olla puolueeton. Ei ollut kokemusta tai asiantuntemusta sellaisista kysymyksistä kuten rasismi, vähemmistöjen oikeudet ja etnisyys. Ne eivät olleet toimittajien ydinalueita Suomessa. Jossain brittilehdistössä keskustellaan näistä asioista, kun siellä on paljon pitempi perinne puhua monikulttuurisuudesta.
Rasmisia on Suomessa huudettu vuosikausia. Vähemmistöjen oikeudetkin olivat näyttävästi esillä, koska ruotsinkieliset saivat hyvin äänensä kuuluviin julkisuudessa. Vihreät halusivat olla vastavoima perussuomalaisille eli julistivat avoimen sodan. Toimittajat (moni edusti vihreitä) olivat kaikkia perussuomalaisia (ja siihen liitettäviä asioita) vastaan.
QuoteVuoden 2015 pakolaiskriisi oli Suomessa käännekohta, jonka jälkeen monet toimittajat perehtyivät maahanmuuttoon ja tutustuivat vastaanottokeskuksiin. Onko toimittajilla nyt itsekritiikin paikka?
– Varmaan siihen on aina syytä, mutta ei tämä koske pelkästään toimittajia. Kyllä tämä koskee kaikkia siinä, että ihmiset eivät puutu ja antavat asioiden tapahtua. Kyllä se on pohdinnan paikka, Kaarina Nikunen sanoo.
Minkähän asioiden tapahtumisesta on kysymys? Niistä muutamista vokki-iskuista, joista huudettiin kurkku vääränä alusta lähtien ennen kuin mitään oli tapahtunutkaan ja myöhemmin, kun jotakin tapahtui. Mystistä äärioikeistoa ei kuitenkaan saatu yhdestäkään teosta nalkkiin.
Saattaahan tuossa olla kyse siitäkin, että turvapaikanhakijoista odotettiin "Uutta Nokiaa". Nyt ei ollakkaan enää siitä yhtä varmoja. Paljolti odotetaan "elinvoimaa uusiin kaupunkeihin". Tietysti uudet tulijat saattavat tuoda omanlaista mielenkiintoa ja pieniä juttuja kaupunkikuvaan, mutta voisiko samanlaista ilmapiiriä kohdistaa suomalaisia kohtaan ilman mamuja?
"Ei ollut kokemusta tai asiantuntemusta sellaisista kysymyksistä kuten rasismi, vähemmistöjen oikeudet ja etnisyys".
No miksi sitten julistettiin faktana toiseuksien paremmuutta jos ei ollut kokemusta tai asiantuntemusta. Miksi ei pysytty asiassa ja kerrottu sattumuksista niin kuin ne tapahtuivat.
Rasismia kuitenkin oli tiettävästi Etelä-Afrikassa uutisointiin saakka. Etnisyyksiä taas on ollut maailman sivu. Tanskalainen ja ruotsalainen aikuisviihde varmaankin toimittelijoille lienee tuttu. Mitä vittua ne toimittelijat siellä maailmalla oikein ovat puuhastelleet kymmeniä vuosia?.
Quote from: HDRisto on 24.12.2016, 14:42:01
"Ei ollut kokemusta tai asiantuntemusta sellaisista kysymyksistä kuten rasismi, vähemmistöjen oikeudet ja etnisyys".
No miksi sitten julistettiin faktana toiseuksien paremmuutta jos ei ollut kokemusta tai asiantuntemusta. Miksi ei pysytty asiassa ja kerrottu sattumuksista niin kuin ne tapahtuivat.
Rasismia kuitenkin oli tiettävästi Etelä-Afrikassa uutisointiin saakka. Etnisyyksiä taas on ollut maailman sivu. Tanskalainen ja ruotsalainen aikuisviihde varmaankin toimittelijoille lienee tuttu. Mitä vittua ne toimittelijat siellä maailmalla oikein ovat puuhastelleet kymmeniä vuosia?.
Tuossa taidettiin tarkoittaa sitä, että ei ollut kokemusta ylisuurennella ja puolustaa mainittuja asioita. Toisin sanoen olisi pitänyt hanakemmin vastata epämääräisesti määriteltyyn vihapuheeseen. Perussuomalaisten suosiota alunperin ihmeteltiin ja myöhemmin sen todettiin olevan toimittajien syytä, kun eivät tarpeeksi kyseenalaistaneet puoluetta. Varsin monet jutut olivat tosin perussuomalaisia vastaan.
Quote from: HDRisto on 24.12.2016, 13:16:58
"Mainiemen vastaanottokeskuksessa (vok) on puolilta päivin hiljaista. Monet niistä, jotka eivät ole lähteneet aamulla asioimaan pitäjän keskustaan, nukkuvat vielä.
Olisipa kansalla sisälukutaitoa ja luetun ymmärtämistä. Tuossahan on se selvällä suomenkielellä mikä menee vituiksi.
Ei vaadita mitään ylöspidon vastineeksi.
Onhan siinä toinenkin puoli. Vaikka ei vaaditakaan, niin voisihan sitä sentään pyrkiä jonkinlaiseen rotiin omatoimisestikin, jos nimittäin olisi jotakin, mitä laittaa likoon sen rotin edestä.
Jos ongelma on useilla tai useimmilla pitää yllä säännöllistä vuorokausirytmiä, niin voi voi sen kotoutumisen kanssa, jos ei sitten tavoitteena pidetä sosiaalitoimen pysyvää asiakkuutta ja elämistä erillisessä enklaavissa toisten samankaltaisten kanssa.
QuoteTampereen yliopiston viestinnän ja median tutkimuksen professorina syksyllä aloittanut Kaarina Nikunen johtaa Suomen Akatemian tutkimushanketta rasismista ja julkisesta keskustelusta sekä Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa tutkimusta, jonka aiheena on pakolaiskriisi, tieto ja tunteet.
Jos en nyt aivan väärin muista, niin tuo professorinvirka oli ns. lahjaprfessuuri, jonka kustansi hesarin säätiö...eli kustannetaan roskatutkimusta ja revitään siitä sitten otsikoita. Ikiliikkuja on keksitty ja Oikea Näkemys
TM varma.
Pari uutista asian tiimoilta. Media naisistuu.
QuoteMutta keskitytään nyt yhteen akateemiseen pääaineeseen, Helsingin yliopiston viestintään. Siellä sekä hakijoista että sisäänpäässeistä suurin osa on ollut naisia vuosikausien ajan. Kymmenen vuoden ajan keskimäärin vain 5–10 prosenttia sisäänpäässeistä on miehiä. Ja nyt sitten ei yhtään (lukuunottamatta joitakin miehiä, jotka pääsivät avoimen yliopiston kautta suorittamaan maisterintutkintoaan).
Tänä vuonna opiskelunsa aloittaneet Vilma Ikola, 19, ja Christa Korhonen, 23, kertovat, että viestinnän naisvaltaisuus on opiskelijoiden keskuudessa lähinnä hyväntuulinen läppä. Koulutusohjelmassa esimerkiksi termi "median mies" on eräänlainen käsite.
Miespuolisia opiskelijoita kutsutaan humoristisesti tällä nimellä, koska heitä uusissa opiskelijoissa aina se yksi tai kaksi.
"Median mies on sellainen harvinainen sukupuuttoon kuoleva yksilö", Ikola nauraa.
"Professorikin sanoi, että teillä on nyt tällainen all-female panel. Ja fuksiseikkailussa pukeuduttiin'we can do it' -teemaisesti. Ollaan tehty tästä tällainen meidän juttu, median naiset."
http://www.hs.fi/nyt/art-2000002924945.html
Ja olin oikeassa...
Quote
Journalistiikan vierailijaprofessuuri on ollut Tampereen yliopistossa vuodesta 2007 alkaen. Se perustuu Helsingin Sanomain säätiön lahjoitukseen.
Kannattaa lukea artikkeli. Selviää, ettei kovin kovaa tunkua ole... Tuomas Muraja mm. hakenut...
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002879537.html
(Siirretty toisesta ketjusta)
Quote from: newspeak on 06.04.2018, 17:03:39
Ei välttämättä kuulu tähän ketjuun, mutta Kirkko & Kaupungissa oli haastattelu liittyen kirjaan "Pakolaisuus, tunteet ja media":
QuoteUutisjournalismi on tunteellistunut 1990-luvulta alkaen – turvapaikanhakijat esitetään usein uhkana tai uhreina
Tutkimukseen perustuva tuore kirja Pakolaisuus, tunteet ja media ruotii pakolaiskeskustelua ja mediakuvastoa.
Kirjassa Pakolaisuus, tunteet ja media analysoidaan, miten uutiset, valeuutiset, huhut, kirjat, elokuvat, tosi-tv-sarjat ja esineet synnyttävät erilaisia myötätunnon, kritiikin tai vihan muotoja. Tässä jutussa kirjan toimittajat, yhteiskuntatieteiden tohtorit Mari Maasilta ja Kaarina Nikunen, vastaavat kysymyksiin. Nikunen on median ja viestinnän tutkimuksen professori Tampereen yliopistossa, ja Maasilta työskentelee yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa.
[...]
Miten tunteet verhotaan toisten tunteiden taakse verkkokeskusteluissa ja / tai journalismissa?
Esimerkiksi verkkokeskusteluissa haluttomuus ottaa vastaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita peitetään vetoamalla siihen, että olosuhteet Suomessa ovat erilaiset ja pakolaiset viihtyisivät paremmin tutussa ympäristössä tai "kaltaistensa seurassa". Väite on sisältävinään myötätuntoa, mutta jättää huomiotta ihmisten todelliset mahdollisuudet jäädä tuttuun ympäristöön.
Ironia on tapa verhota esimerkiksi rasismi huumoriin tai ironiseen kommenttiin. Tätä tapahtuu nimenomaan somen keskusteluissa ja poliittisissa puheenvuoroissa. Muun muassa Jussi Halla-aho käyttää tyypillisesti satiirista tyyliä.
...
Loput: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/sosiaalisessa-mediassa-virtaavat-seka-myotatuntopuhe-etta-vihapuhe
Osuva ilmaus tuo "tutkimukseen perustuva". Aivan kuten halvoissa tv-elokuvissa uskottavuuden lisäämiseksi käytetty "tositapahtumiin perustuva".
Objektiivisuus on kaukana, kun Maasilta ja Nikunen ryhtyvät arvottamaan, mikä on hyvää ja mikä huonoa keskustelua pakolaisista. Törkeä tunnemanipulointi ja häpeilemätön faktojen vääristely myötätunnon herättämiseksi on ok (esimerkkinä Alan Kurdin kuva ja sillä vaikuttaminen länsimediassa), kun taas kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon millään perusteella on lähtökohtaisesti joko suoraa tai peiteltyä rasismia.
Erityisen kitkerästi Nikunen suhtautuu "akuuttina ongelmana" pitämäänsä "postmodernilla tyyliilä" käytävään "ironiaan ja leikittelyyn", koska siihen on "hirveän vaikea puuttua". Ja puuttua pitäisi.
QuotePakolaisjuttujen rivien väleistä
Pakolaisuus, tunteet ja media -kirja muistuttaa maahanmuuttoaiheeseen liittyvistä sävyriskeistä, jotka helposti unohtuvat omaan eettisyyteensä ihastuneilta, kirjoittaa Nina Erho.
Oletko sinäkin ajatellut tekeväsi maahanmuutosta selkeästi neutraalia tai apua tarvitsevien puolelle asettuvaa journalismia?
Mari Maasillan ja Kaarina Nikusen toimittama tutkimusartikkeleiden kokoelma Pakolaisuus, tunteet ja media auttaa huomaamaan, että asiat ovat harvoin näin yksinkertaisia. Vaikka kirja viestii suomalaisen perinteisen median tehneen maahanmuuton parissa pääosin hyvää työtä, se muistuttaa myös aiheeseen liittyvistä sävyriskeistä, jotka helposti unohtuvat omaan eettisyyteensä ihastuneilta.
Esimerkiksi Kauhavan vastaanottokeskusta koskevia juttuja tarkastellut Nikunen kirjoittaa, että vaikka keskus sai myönteistä mediajulkisuutta, se kohdistui nimenomaan johtaja Ilkka Peuraan. Kehuessaan Peuran luomaa "kuria ja järjestystä" jutut tulivat samalla viestineeksi asukkaiden tarvitsevan suitsimista.
Raiskausuutisia tutkinut Reeta Pöyhtäri kirjoittaa, että vaikka Kempeleen tapauksen uutisointi ei suoraan lainannut verkkokeskustelujen vihapuhetta, tapauksen herättämille tunnereaktioille annettiin uutisoinnissa paljon tilaa ja huomiota, mikä oli omiaan levittämään pelon ilmapiiriä.
Avuksi harkintaan siitä, miten tehdä vihapuheesta yhteiskunnallisesti tarpeellinen uutisjuttu uusintamatta itse vihaa, Pöyhtäri referoi viisiportaista testiä, jonka on laatinut kansainvälinen eettisen journalismin verkosto.
Mari Maasilta ja Kaarina Nikunen (toim.): Pakolaisuus, tunteet ja media. Vastapaino.
Journalisti (https://www.journalisti.fi/artikkelit/2018/5/pakolaisjuttujen-rivien-vleist/) 13.4.2018
Quote"Pakolaisuus, tunteet ja media". Julkistamistilaisuus
Miltä pakolaisuus ja siirtolaisuus näyttää mediassa? Uutuuskirja ilmestynyt
Pakolaisuus, tunteet ja media -kirjan julkistamistilaisuus pidetään Helsingissä Eduskunnan Kansalaisinfossa keskiviikkona 14.3. klo 12–13.30.
Tilaisuudessa ovat keskustelemassa kirjan toimittajat Mari Maasilta ja Kaarina Nikunen sekä kansanedustajat Li Andersson ja Yanar Ozan. Paikalla kirjan tekijöistä ovat myös Mervi Pantti ja Camilla Haavisto. Puhetta johdattelee Vastapainolta Hannele Huhtala, joka on myös Ison Numeron päätoimittaja. Lämpimästi tervetuloa!
Vuosi 2015 nosti maahanmuuton ja pakolaisuuden Euroopan polttavimmaksi kysymykseksi mediassa. Pakolaisuus, tunteet ja media ruotii pakolaiskeskustelua ja mediakuvastoa. Kirjassa analysoidaan, miten uutiset, vale-uutiset, huhut, kirjat, elokuvat, tv-sarjat ja esineet synnyttävät erilaisia myötätunnon, kritiikin tai vihan muotoja.
"Pakolaisuutta ja siirtolaisuutta käsittelevässä mediatutkimuksessa on pitkään keskitytty vain uutisiin ja niin sanottuun kovaan journalismiin. Elokuvat ja viihde voivat kuitenkin puhutella sellaisia yleisöjä, jotka eivät ole varsinaisia uutisten suurkuluttajia. Lisäksi niiden kautta voidaan käsitellä monimutkaisempia tunnerakenteita kuin lyhyissä uutisissa. Tämän vuoksi on tärkeää analysoida mahdollisimman monenlaisia mediasisältöjä, myös niitä 'pehmeitä'", sanoo kirjan toinen toimittaja Mari Maasilta.
Kaarina Nikunen jatkaa: "Yhtenä lähtökohtana on ollut myös mediaympäristön muutoksen tarkastelu ja sen vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ymmärrykseen pakolaisuudesta ja solidaarisuudesta. Usein mediaympäristön muutokseen liitetään nimenomaan lisääntynyt vihapuhe ja rasismi, mutta toisaalta se on avannut myös tietä uudentyyppisille solidaarisille liikkeille."
Teos kytkee pakolaiskeskustelun laajempaan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Euroopan pakolaistilanne haastaa pohtimaan ihmisyyden ydinkysymyksiä tilanteessa, jossa myötätunnon tunteminen on kaupallistunut ja teknologisoitunut. Myötätunto voi myös luoda eriarvoisuutta.
Tutkimukseen perustuva kirja osoittaa mediakeskustelun sudenkuopat, toistuvat ongelmat ja eettiset haasteet. Se tarjoaa myös esimerkkejä uudentyyppisistä ja rakentavista tavoista käsitellä pakolaisuutta mediassa.
Kirjan kirjoittajat ovat Tampereen, Helsingin, Jyväskylän ja Lapin yliopistojen tutkijoita. Kaikilla heillä on pitkä kokemus median ja maahanmuuton tutkimuksesta.
Tiedote (https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/huomenna-pakolaisuus-tunteet-ja-media-.-julkistamistilaisuus.html) 13.4.2018
QuoteViranomaiset ja vihapuhe hallitsevat pakolaiskeskustelua
...
Aedo sekä toimittajat Renaz Ebrahimi, Wali Hashi ja Enrique Tessieri vierailivat helmikuussa Tampereen yliopistolla keskustelemassa median pakolaiskuvastosta. Keskustelun järjesti mediatutkimuksen professori Kaarina Nikunen, jonka tutkimushanke Tieto ja tunteet pakolaiskeskustelussa valmistuu tänä keväänä.
Nikusen tutkimus tukee Aedon näkemystä.
– Pakolaisuus näyttäytyy mediassa hallinnollisena ongelmana. Keskustelu on reaktiivista ja keskittyy numeroihin ja rajoihin, eli siihen, pitäisikö rajojen olla auki vai kiinni. Vähemmän keskustellaan siitä, millaisia voisivat olla pitkän aikavälin ratkaisut ja miten näitä ihmisiä voitaisiin parhaiten auttaa, Nikunen sanoo.
Tutkimuksen aineisto käsitti perinteisen valtamedian edustajia Helsingin Sanomista ja Ylestä maakuntalehtiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalista mediaa. Molemmista kerättiin dataa, jota vielä osin analysoidaan.
Se kuitenkin jo tiedetään, että etenkin valtamedia puhuu ennen muuta viranomaisten äänellä. Sosiaalisessa mediassa keskustelu on kirjavampaa.
– Sosiaalista mediaa käytetään tietysti voimakkaasti vihapuheeseen ja huhujen levittämiseen, mutta se on toiminut myös väylänä tuoda pakolaisten omaa ääntä kuuluville. Esimerkiksi blogit ovat olleet tärkeässä roolissa siinä, että myös kriittiset näkemykset vastaanottokeskusten ja Migrin toiminnasta ovat päässeet esille, Kaarina Nikunen kertoo.
Osasyitä siihen, että valtamedia on keskittynyt toistamaan viranomaisnäkemyksiä, ovat Nikusen mukaan toimittajien tietämättömyys pakolaisuudesta sekä toimitusten perinteiset työskentelytavat. Uutisia on tehty vauhdilla sen sijaan, että olisi annettu aiheille aikaa ja syvyyttä, kuten lähdekritiikkiä. Samalla kantasuomalaisten toimittajien on ollut vaikeaa asettua pakolaisten asemaan. Haasteita pakolaisten oman kokemuksen ja näkökulman esiintuomiselle ovat asettaneet niin kieliongelmat kuin vaikeus saada kontakteja oikeisiin henkilöihin.
Pakolaisuutta käsittelevillä uutisilla ja niiden muodolla on väliä, sillä pakolaisuus ja maahanmuutto herättävät vahvoja tunteita. Etenkin sosiaalisessa mediassa pakolaisuutta koskevat keskustelut ovat intensiivisiä ja tunnepitoisia. Pelkopuhetta on paljon.
– Tunteet kumuloituvat some-keskusteluissa, kun tiettyjä käsityksiä toistetaan. Kun Kauhavalle oltiin perustamassa vastaanottokeskusta syyskuussa 2015, lähiasukkaiden keskuudessa vallitsi pelon ilmapiiri jo ennen kuin keskukseen oli tullut ensimmäistäkään turvapaikanhakijaa. Pelkoa lietsovien puheiden mittakaava on ihan eri luokkaa kuin todellisten pelkoa selittävien tapahtumien.
Nikusen mukaan pelkoa ja muuta maahanmuuttajavastaista propagandaa tuottaa pieni, mutta tehokas verkosto. Se on päässyt hallitsemaan keskustelua niin, että moni on jo unohtanut, millaisia tunteita turvapaikanhakijoiden tulo ihan alkuun aiheutti.
– Silloin olivat vahvasti esillä solidaarisuus ja myötätunto. Sekä sosiaalisessa että valtamediassa kannustettiin tarjoamaan tulijoille vaatteita, ruokaa ja apua.
Sittemmin avustustyötä tekevät ryhmät ovat sosiaalisessa mediassa joutuneet sulkeutumaan ja vetäytymään suljetuiksi ryhmiksi, joihin pääsevät vain erikseen mukaan hyväksytyt jäsenet. Niinpä myös solidaarisuus on jäänyt taka-alalle. Nikusen mukaan se on sääli, sillä solidaarisuuspuhe olisi tärkeä vastavoima vihan lietsomiselle. Nyt keskustelua ja myös poliittista agendaa on hallinnut lähinnä jälkimmäinen.
Tässä keskusteluilmastossa toimitusten tulisi muistaa, että uutisillakin on seurauksia. Kun aamun lehdessä uutisoidaan esimerkiksi maahanmuuttajan tekemästä rikoksesta, siitä nousee tuohtumus, joka saatetaan kohdistaa satunnaiseen, maahanmuuttajalta näyttävään vastaantulijaan. Esimerkiksi Turun puukotusten jälkimainingeissa Tampereella asuvat maahanmuuttajat joutuivat kadulla kulkiessaan paitsi huutelun, myös väkivallan kohteeksi.
– Etenkin otsikoinnissa toimitusten pitää tuntea vastuunsa. Tässä on kuitenkin erilaisia toimituskulttuureita. Kun tutkimuksessamme haastattelimme toimittajia, kävi ilmi, että osa toimittajista koki suurta vastuuta uutisoinnin tavasta. He olivat kuitenkin melko yksin pohdintojensa kanssa. Osassa toimituksista asiasta ei oltu keskusteltu lainkaan. Esimerkiksi otsikointiin ei kiinnitetty huomiota tai otsikoita muutettiin toimittajien toiveiden vastaisesti, Nikunen sanoo.
...
Aikalainen (https://aikalainen.uta.fi/2018/03/23/viranomaiset-ja-vihapuhe-hallitsevat-pakolaiskeskustelua/) 23.3.2018
Yle: Pakolaiskeskustelu, humanitarismi ja tunteet median "isossa kuvassa" (https://areena.yle.fi/1-4377795) 19.3.2017 (57 min, audio)
Kymmenen vuoden takaa:
QuoteTutkimuksiimme osallistuneet maahanmuuttajat ovat muun muassa kiinnittäneet huomiota siihen, että heidän omaa kulttuuriaan tai uskontoaan käsitellään suomalaisissa tiedotusvälineissä jatkuvasti kielteisestä näkökulmasta tai pidetään huonompana kuin valtakulttuuria. He istuvat television ääressä jatkuvasti varuillaan ja peläten, että vieressä istuvat lapset joutuvat kuulemaan omaan taustaansa tai kaltaisiinsa ihmisiin kohdistuvia loukkauksia.
Kotoutuminen jää puolitiehen, jos maahanmuuttajaperheet sulkeutuvat kokonaan suomalaisen tiedonvälityksen ulkopuolelle tai siirtyvät satelliittikanaville.
Asiat eivät kuitenkaan korjaannu vain kosmeettisilla korjauksilla. Ei riitä, että tiedotusvälineiden sanavalinnat muuttuvat neutraalimmiksi ja tietyt sanat kielletään, vaikka loukkaavan kielenkäyttöön purkamien onkin vähintä, mitä medialta voidaan edellyttää.
Tämän lisäksi Suomeen olisi vähitellen saatava erilaisista taustoista lähtöisin olevia toimittajia, käsikirjoittajia, ohjaajia ja juontajia. Heidän näkyvyytensä on niin tv-ruuduissa kuin toimitusten käytävillä voisi herkistää sekä yleisöjä että muita toimitusten jäseniä muistamaan, että median suomalainen näkökulma voi nykyään olla hyvinkin moniulotteinen.
Luultavaa myös on, että loukkaavia kommentteja ei niin helposti tule lipsauteltua haastattelijalle, joka itse edustaa toisenlaista suomalaisuutta.
...
Mari Maasilta, Kaarina Nikunen, Anna Rastas
Helsingin Sanomat, mielipide 2.6.
2008
Quote from: Jäsen RoopeTörkeä tunnemanipulointi ja häpeilemätön faktojen vääristely myötätunnon herättämiseksi on ok (esimerkkinä Alan Kurdin kuva ja sillä vaikuttaminen länsimediassa), kun taas kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon millään perusteella on lähtökohtaisesti joko suoraa tai peiteltyä rasismia.
Näillä sosialismin uusilla perillisillä on samainen keinovalikoima eri varianteissaan käytössä muissakin
"lempi-aiheissa".
Ilmastonmuutos.
Islam.
Terrorismi.
Kehitys"apu".
jne.
Hyvää(?) julistaen ja kädet paskassa, veressä ja toisten taskuissa.
Vaatii melko "mielenkiintoisen" moraalin näiltä rikollisilta.
Quote from: Roope on 03.05.2018, 10:57:53
Objektiivisuus on kaukana, kun Maasilta ja [Kaarina] Nikunen ryhtyvät arvottamaan, mikä on hyvää ja mikä huonoa keskustelua pakolaisista. Törkeä tunnemanipulointi ja häpeilemätön faktojen vääristely myötätunnon herättämiseksi on ok (esimerkkinä Alan Kurdin kuva ja sillä vaikuttaminen länsimediassa), kun taas kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon millään perusteella on lähtökohtaisesti joko suoraa tai peiteltyä rasismia.
Erityisen kitkerästi Nikunen suhtautuu "akuuttina ongelmana" pitämäänsä "postmodernilla tyyliilä" käytävään "ironiaan ja leikittelyyn", koska siihen on "hirveän vaikea puuttua". Ja puuttua pitäisi.
[tweet]1012972310276509697[/tweet]
QuoteHyvästi kesäloman ihanan somepaasto
Riikka Suominen
[...]
En osaa käsitellä virikkeiden tulvaa. Keskittymiskykyni on surkea. Kirjat kasautuvat lukemattomina yöpöydälle. Töissä hyppään chatista, nettiartikkelista ja kirjoittamastani jutusta toiseen. Hyvistäkin keskusteluista jää liian vähän mieleen.
Väittelyt vievät paljon aikaa ja henkistä energiaa. Tuntuu, ettei niissä kukaan saa ikinä uusia näkemyksiä. Ärsyynnyn netin sovinismista. Miksi jatkan keskustelua, jossa minulle miesselitetään, mikä on valtion budjetti?
Ärsyynnyn ihmisten vääristä väitteistä ja valheista ja loukkaannun henkilökohtaisuuksista ja ilkeyksistä. Inhoan riitelyä. Koko Twitter on yksi valtava digitaalinen riita. Siinä ei ole järkeä, mutta en pysty lopettamaan.
Esimerkiksi yhtenä aamuna kiistelin suomalaisen pokeriammatilaisen kanssa aselaeista niin pitkään, että myöhästyin töistä. Pokerihepulla on parikymmentä seuraajaa ja hänen mielipiteensä vaikuttavat lähinnä harrastelijatrollaukselta. Jatkoin silti.
[...]
"Nettikommenttien negatiivinen painotus johtuu siitä, että useammin kirjoitetaan, kun vastustetaan jotain. Harvemmin sellaiseen on tarvetta, jos haluaa kehua tai tukea", sanoo tutkija Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta.
Hän on tutkinut julkisuuden rakenteita ja pitää somea merkittävänä tapana osallistua keskusteluun. Sitä kautta nousee uusia näkökulmia, esimerkiksi pakolaistaustaisten ihmisten omia tarinoita maahanmuuttouutisten rinnalle.
Mutta somella on myös synkkä puoli. Sen vuoksi joskus tuntuu, että epädemokraattiset mielipiteet ovat siellä niin vahvasti edustettuina.
Rasismia käsittelevässä tutkimuksessa huomattiin, miten paljon somessa on keskustelua siitä, että rasismi oikeastaan kohdistuu suomalaisiin ja että ruotsinkieliset sortavat suomalaisia.
"Aihe otetaan haltuun ja käännetään se toisin päin", Nikunen sanoo. Näin kävi, kun nettikommentaattori syyttivät liberaalien vain keskustelevan Melania Trumpin takista eikä lapsisäilöistä tai sanoivat Trumpin yrittävän nyt muuttaa lakia ja auttavan lapsia.
"Ryhmät, jotka eivät tavoittelekaan demokraattista yhteiskuntaa, pystyvät käyttämään somea vihamielisen ilmaston tuottamiseen", Nikunen sanoo ja kertoo, että tutkimuksessa on nähty että nettikommentteja masinoidaan.
"Samanlaisia kommentteja lähetetään samalla minuutilla eri osoitteista. Muutama aktiivi tuottaa tietynlaista näkökulmaa hyvin aktiivisesti, tavalla joka on systemaattista propagandan levittämistä."
Mediatutkija Mari Pajala Turun yliopistosta muistuttaa, ettei verkon öyhötys ole irrallaan reaalimailmasta.
"Maahanmuuttovastaiset poliitikot ovat rakentaneet pohjan poliittiselle uralleen verkossa ja blogeissa."
Somen suuri lupaus oli, että julkinen keskustelu ja yhteiskunnallinen osallistuminen paranevat. Näin ei ole käynyt. Facebookia ja Twitteriä ei totuus kiinnosta. Niiden asiakkaita ovat mainostajat. Rahat tulevat sieltä, eivät käyttäjiltä.
Niinpä Facebook on ollut tehokas väylä levittää valeuutisia ja disinformaatiota, minkä on arveltu johtaneen muun muassa Donald Trumpin voittoon, kirjoittaa brittikirjailija John Lanchester Niin&Näin-lehdessä (2/2018).
"[Mainostajalle] valheiden rinnalla esiintyminen ei haittaa, koska ne saattavat auttaa heidän kohderyhmäänsä kuuluvien kuluttajien löytämisessä", Lanchester kirjoittaa.
Kaarina Nikusen mukaan tutkimuksissa on nähty, että maahanmuuttovastainen keskustelu on hyvin kansainvälistä. Samat argumentit kiertävät eri maissa ja suosittuja blogitekstejä käännetään eri kielille.
"On ongelmallista, jos poliitikot ajattelevat, että some on kansa. Silloin voidaan tehdä virhepäätelmiä siitä, miten isosta joukosta on kyse. Maahanmuuton vastustajat on pieni, mutta somessa äänekäs ryhmä. Feminismin ja monikulttuurisuuden kannattajat ovat laajempi joukko, mutta eivät ole toimi somessa samalla tavalla", Nikunen sanoo.
Hänestä nykyilmapiirissä olisi tärkeää, että ihmiset toisivat esiin itsestäänselviltäkin tuntuvia näkökulmia ihmisoikeuksista ja demokratiasta.
Tässä ollaan ristiriitani ytimessä. Olen tähän asti ajatellut, että on turhaa käyttää aikaa julistamalla itsestäänselvyyksiä, kuten että kannatan demokratiaa tai ihmisoikeuksia. Samalla tavalla olen ajatellut, että on turhaa höyrytä Trumpin flirttailevan fasismin kanssa tai siitä, että Unkari kieltää turvapaikahakijoiden auttamisen tai siitä, että ulkoministeri Soini vastustaa naisten oikeutta päättää kehostaan.
Nyt olen eri mieltä. Ajat ovat sellaiset, että on syytä alkaa kovaäänisesti puolustaa vapaudellisia arvoja, jos niitä arvostaa. Ei ole enää banaalia sanoa ääneen, että kannattaa ihmisoikeuksia, vähemmistöjen oikeuksia, tasa-arvoa, sananvapautta, maahanmuuttoa, EU:ta ja vapaata lehdistöä. Tutkijoiden mukaan erityisesti vähemmistöjä on syytä puolustaa julkisesti.
Kaikenlaista sortoa pitää vastustaa kovaäänisesti. Jos minä haluaisi fasistit valtaan, olisin tyytyväinen, jos kukaan ei jaksaisi tuohtua.
Vihreä Lanka (https://www.vihrealanka.fi/juttu/hyv%C3%A4sti-kes%C3%A4loman-ihanan-somepaasto) 30.6.2018
Kyllä on edelleen banaalia meuhkata etenkin päätoimittajana fasismista, sananvapaudesta ja vääristä väitteistä, kun oikeasti vastustaa sananvapautta ja levittää vääriä väitteitä. Noloa, jos sitä ei huomaa itse vain siksi, että viimeiseen asti vakuuttelee kuuluvansa
hyviin ihmisiin, jotka puolustavat
vapaudellisia arvoja. Toista mieltä olevat vain rasistisesti öyhöttävät epädemokraattisia mielipiteitään luodakseen vihamielisen ilmaston. Ne fasistit.
[tweet]1012984677261459456[/tweet]
Edit:
[tweet]1013026513627774976[/tweet]
Quoteväestön ikääntyminen edellyttää maahanmuuton helpottamista.
Ei edellytä. Siihen on muitakin ratkaisuja.
Sitäpaitsi maahanmuuton helpottaminen ei edes ratkaise mahdollisia väestön ikääntymisestä johtuvia talousongelmia, koska se voi lisätä ainoastaan halpatyövoiman ja humanitaarisen maahanmuuton määrää. Edes halpatyövoima ei paranna julkista taloutta, kun se ei maksa tarpeeksi veroja kuluttamiinsa palveluihin nähden ja humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa valtavan tappion julkiselle taloudelle.
Osaajien muuttaminen Suomeen ei kasva laskemalla rimaa. Osaajia on maailmassa rajallisesti, kun taas kehitysmaissa on kyllä rajattomasti potentiaalisia humanitaarisia maahanmuuttajia.
Ihme, että Vihreän Langan päätoimittaja haluaa valita juuri sen ratkaisun, mikä lisää eniten kasvihuonepäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Mihin unohtui degrowth-ajattelu?
Se on näköjään uhrattu rajattoman maahanmuuton alttarille.
Quote from: kivimies on 30.06.2018, 13:06:14
Mihin unohtui degrowth-ajattelu?
Se on näköjään uhrattu rajattoman maahanmuuton alttarille.
Eihän sille enää ole tarvetta kun saatu suomalaiset olemaan lisääntymättä ja lannistumaan, armeijakin jo pikkoloi valloittajien edessä.
Valemedia Vihreän langan valepäätoimittaja Riikka Suominen on Kokoomuksen entisen puheenjohtajan Ilkka Suomisen tytär. Ikävä että hänen isänsä joutuu katsomaan tyttären valheidenlevittelyä somessa.
Jos Riikka Suomisella on valheiden sijasta jotain asiallista kirjoitettavaa maahanmuutosta, niin hän on tervetullut Hommaforumille.
Quote from: kivimies on 30.06.2018, 13:06:14
Sitäpaitsi maahanmuuton helpottaminen ei edes ratkaise mahdollisia väestön ikääntymisestä johtuvia talousongelmia, koska se voi lisätä ainoastaan halpatyövoiman ja humanitaarisen maahanmuuton määrää. Edes halpatyövoima ei paranna julkista taloutta, kun se ei maksa tarpeeksi veroja kuluttamiinsa palveluihin nähden ja humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa valtavan tappion julkiselle taloudelle.
Juuri näin, mutta rationaalinen argumentointi tuskin menee tuonne suuntaan perille saati kumoaa Alan Kurdin kuvaa, maahanmuuttokeskustelun valttikorttia.
Päätoimittaja Suomisen twiitti kuvastaa hyvin hänen ajatteluaan, jossa
hyvä ihminen, kuten Kaarina Nikunen tai hän itse,
ei voi olla väärässä. Kun suurin osa suomalaisista vastustaa kyselyn mukaan nykyisen suuruista maahanmuuttoa, suurin osa suomalaisista on väärässä, koska heidän
ei-hyvässä ajattelussaan on oltava virhe. Ei pienintä epäilyä, että ajattelun virhe voisikin olla omassa päässä eli demokraattisten voimien sisällä.
Quote from: kivimies on 30.06.2018, 13:06:14
Ihme, että Vihreän Langan päätoimittaja haluaa valita juuri sen ratkaisun, mikä lisää eniten kasvihuonepäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Mihin unohtui degrowth-ajattelu?
Se on näköjään uhrattu rajattoman maahanmuuton alttarille.
Maailman meno on kavalkadi tuollaisia pragmaattisesti ajatellen järjettömiä päätöksiä kun konteksti josta käsin toimitaan on ideologisen oikeamielisyyden etusijalle asettanut kupla jonka sisäistä joukkovoimaa ilman olisi täysi nolla. On todellakin irvokasta että Vihreistä kuoriutuu kovan väestönkasvun (ja länsimaisen kulutustason lisääntymisen) kannattajia kun pitää perustella vapaata maahanmuuttoa. Mutta niin vain se menee, kun vapaa maahanmuutto on dogmi johon sitoutumista ei voi millään tapaa asettaa kyseenalaiseksi.
Olisi joskus kiinnostavaa saada kunnollinen kuvaus esim. nykyisten Vihreiden aatteiden arvosuhteista. Ne vaikuttavat ainakin omaan mieleeni jokseenkin sekopäisen ristiriitaisilta. Vaikeuksia kuvan muodostamisessa sisäpiiriltä kysymällä saattaisi aiheuttaa se että oikeamielisyyden korostaminen pitkälti estää rehellisen keskustelun sisäisten ideologisten ristiriitojen todellisista painoista. Tässäkin tapauksessa maahanmuuttopolitiikan ympäristövaikutukset jätetään kokonaan miettimättä koska niiden esille ottaminen johtaisi välittömästi sen näkemiseen että ristiriitoja tavoitteissa piisaa, ja sehän ei oikeamielisyyttä korostaisi.
Quote from: kivimies on 30.06.2018, 13:06:14
Ihme, että Vihreän Langan päätoimittaja haluaa valita juuri sen ratkaisun, mikä lisää eniten kasvihuonepäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Mihin unohtui degrowth-ajattelu?
Se on näköjään uhrattu rajattoman maahanmuuton alttarille.
Varsinkin kriittinen puhe liiallisesta väestönkasvusta (jota voidaan perustellusti pitää kenties ihmiskunnan suurimpana ongelmana) on vihreiden keskuudessa vähentynyt suunnilleen samassa tahdissa Eurooppaan kohdistuvan maahanmuuton räjähdysmäisen lisääntymisen kanssa.
Ainakin vielä 1980-luvulla väestöräjähdyksestä oltiin vihreissäkin huolissaan. Monikulttuurisuus ja feminismi ovat sittemmin syrjäyttäneet ympäristöön liittyvät kysymykset vihreistä liikkeistä oikeastaan kaikkialla Länsi-Euroopassa.
Edit: Typoja.
^ Tuota olen itsekin pohtinut. Vihreä aate oli kuitenkin käsittääkseni aate, joka oli huolissaan maapallon tilasta. Sitä aatetta kannatin itsekin, kunnes silmäni avautivat.
On sitä ennenkin valmiita puolueita osattu kaapata, Aatukin hommasi ns. valmispaketin, josta lähti työstämään mieleistään. Vihreät ovat nyt vasemmiston hyppysissä, alkuperäinen idea otetaan kaapista ulos tarvittaessa ja sitä heilutellaan hetkisen ajan.
Humaania tässä maailmassa olisi viedä ehkäisyvalistusta sekä opetusta lähtömaihin sen sijaan, että käsitämme tänne pönkeävät nuoret miehet omiksi tulevaisuuden voimavaroiksemme. Siinä on mielestäni hiukan kaksinaismoralismin makua. Otamme mielellämme "hyvää ainesta" turvaamaan omaa tulevaisuuttamme, rupusakki saa jäädä lisimään ja tuottamaan lisää työvoimaa kuihtuvaan eurooppaan.
Mitä jos nuoret miehet jäisivät kotiinsa, opiskelisivat, rakentaisivat omaa maataan? No eihän se käy, eurooppaan tarvitaan halpaa, vähään tyytyvää työvoimaa.
Quote from: kivimies on 30.06.2018, 13:06:14
Ihme, että Vihreän Langan päätoimittaja haluaa valita juuri sen ratkaisun, mikä lisää eniten kasvihuonepäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Mihin unohtui degrowth-ajattelu?
Se on näköjään uhrattu rajattoman maahanmuuton alttarille.
Vihreät on metamorfosioinut itsensä DeGreen Islam Party:ksi. Miksi? Siinä olisi ainesta muutamaan väitöskirjaan.
Quote
Somen suuri lupaus oli, että julkinen keskustelu ja yhteiskunnallinen osallistuminen paranevat. Näin ei ole käynyt.
Kyllä näin kävi. Kansalaisten mielipiteet vain osoittautuivat ihan vääriksi.