Sveitsiläiset ovat hylänneet esityksen ydinvoimasta luopumisen nopeuttamisesta (http://yle.fi/uutiset/3-9319384)
Fukushiman onnettomuuden jälkeen sveitsiläiset poliitikot panikoivat pystyyn päätöksen jonka mukaan Sveitsi luopuu ydinvoimasta vuoteen 2050 mennessä.
Nyt sveitsiläiset ovat kertoneet politiikoilleen mitä sveitsiläiset itse tästä ovat mieltä, ja 55%:n demokraattisella enemmistöllä politiikot laitettiin ruotuun.
Virheät ja ympäristöfacistit olisivat sulkeneet ydinvoimalat vuoteen 2030 mennessä, mutta valta-osa sveitsiläisistä ei uskonut tsunamin yltävän sentään alpeille saakka.
Järki voitti ja #tunteet hävisivät.
Osoitus siitä, että suora demokratia toimii. Ilmankos Sveitsillä meneekin niin "huonosti"!
Jos sveitsiläiset olisivat päättäneet luopua ydinvoimasta, he olisivat nyt kovaa vauhtia rakentamassa hiilivoimaloita Saksan esimerkin mukaisesti.
Verratkaapa Sveitsin demokratiaa Ruotsiin, joka on "demokratiaindeksissä" (https://en.wikipedia.org/wiki/Democracy_Index#Democracy_Index_by_country_%282017%29) Sveitsiä korkeammalla sijalla. Kertoo kyllä enemmän kyseisestä indeksistä kuin mistään muusta.
Tämän ketjun esimerkki osoittaa meille miten demokratia todella toimii. Sveitsin kansa teki tärkeästä asiasta hyvän päätöksen kansanäänestyksessä.
Mutta silti on hyvä pitää mielessä että vaikka demokratia ei olekaan varma tapa tehdä oikeita ratkaisuja ja vältellä virheitä, siitä huolimatta demokratia jos mikä on oikea tapa tehdä virheitä. Erehtyminen on inhimillistä, ja edes demokratia ei sulje pois erehtymisen mahdollisuutta. Erehdyksen voi tehdä tavalla tai toisella, mutta yhteiskunnallisten päätösten kyseessä ollessa, demokratia on juurikin paras tapa tehdä virheitä. Demokratiassa tehty virhe ja vastuu virheen tekemisestä palautuu kansalle. Eikä siinä tilanteessa ole muuta tietä eteenpäin kuin kansa oppimaan omasta virheestään ja korjaamaan tekemänsä virhe. Se on mitä parhainta politiikan oppia kantapään kautta. Vastaavaa kuviota ei voi saada aikaiseksi millään muilla yhteisöjä koskevilla päätöksentekojärjestelmillä. Lähimmäksi tätä päästään yksilöä itseään koskevassa päätöksessä, jossa ihminen päättää omista asioistaan omasta puolestaan, ja oppii omista virheistään.