QuoteTyöterveyslaitoksen mukaan eri kulttuurit tuovat virtaa ja osaamista työyhteisöön
HR-ammattilaisten mukaan monimuotoisuus rikastaa työyhteisön näkökulmia, ja se vaikuttaa myönteisesti työtoverisuhteisiin.
Työyhteisöjen monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti organisaation toimintaan kuten sosiaalisiin suhteisiin, osaamiseen ja asiakaspalveluun. Näin arvioivat henkilöstöalan ammattilaiset Monimuotoisuusbarometrissa 2016.
Työterveyslaitos teki barometrin yhteistyössä Henry ry:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa. Barometri on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2011.
Monimuotoisuudella tarkoitettiin työntekijöiden erilaisuutta iän, sukupuolen, etnisen taustan, sukupuolisen suuntautumisen, perhetilanteen, työkykyisyyden, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen osalta.
– Suomalaisten työyhteisöjen monimuotoisuuden kirjo on laaja ja laajenee lisääntyneen maahanmuuton myötä entisestään, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom tiredotteessaan.
Monimuotoisuus rikastaa työyhteisön näkökulmia, ja se vaikuttaa myönteisesti työtoverisuhteisiin, erityisesti erilaisuuden ja suvaitsevuuden lisääntymisen kautta, arvioivat HR-ammattilaiset.
Monimuotoistuminen koskee myös organisaatioiden asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Monimuotoinen henkilöstö pystyy tarjoamaan laadukasta palvelua asiakkaille ja sidosryhmille.
Riittävän vahva yhteinen kieli tärkeää
Barometrin mukaan maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielitaito heijastuu monitahoisesti organisaation toimintaan esimerkiksi haasteina työturvallisuudessa ja viestinnässä.
Huono kielitaito voi heikentää myös työntekijän mahdollisuuksia oppia uutta ja edetä työssään.
Valtaosa vastaajista koki, että maahanmuuttajien suomen kielen taidon oppimiseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän.
– Suomen kielen taito on aivan ratkaiseva. Samoin suomalaisen kulttuurin ja sen arvojen ymmärrys, eräs tutkimukseen osallistuneista kertoo.
Toisaalta vastauksissa tuotiin esille, että myös asiakkaat ovat yhä useammin maahanmuuttajataustaisia. Tämä asiakaskunnan muutos tulisi huomioida organisaation toiminnassa, esimerkiksi rekrytointipolitiikassa.
Bergbom muistuttaa, että myös eri sukupolviin kuuluvat tuntuvat puhuvan toisinaan eri kieltä ja yhteisen ymmärryksen löytyminen voi olla joskus haastavaa.
Vanhempien ja nuorten osaaminen täydentävät toisiaan, ja parhaassa tapauksessa vanhemmat ja nuoremmat opettavat toinen toisiaan ja tuovat erilaisia näkökulmia työhön ja sen kehittämiseen.
– Sisäpiposukupolven ja sähköpostien printtaajien kohtaaminen työyhteisössä luo positiivista virtaa eräs HR-ammattilainen toteaa.
Itsensä johtamisen taitoja kaivataan lisää kaikilta
Organisaatioiden keskeisimpinä osaamisen kehittämisen tarpeina henkilöstöalan ammattilaiset pitävät itsensä johtamisen taitoja ja yleisiä tietoteknisiä taitoja.
– Peräti 73 prosenttia vastaajista katsoi, että itsensä johtamisen taidoissa on puutteita vähintään jossain määrin, Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivanen kertoo.
– Maahanmuuttajien osalta keskeiseksi osaamisen kehittämiskohteeksi nähdään kuitenkin suomen/ruotsin kielitaito. HR-ammattilaiset peräänkuuluttavat johdon ja esimiesten sitoutumista ja vastuuta monimuotoisuuden hallinnassa ja hyödyntämisessä. Asiaa ei saa jättää HR:n vastuulle, vaan monimuotoisuuden pitäisi näkyä koko organisaation teoissa ja toiminnassa.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Tyoterveyslaitos%20eri%20kulttuurit-57391
Haasteet on rikkaus.
Millä tavalla se positiivinen virta sisäpiposukupolven ja sähköpostin printtaajien välillä näkyy?
Kolme vuotta koraanikoulua käynyt 20-vuotias vuohipaimen. On siinä juu haastetta opettaa vaikkapa liikkeenjohdon konsultiksi! Sopisiko sellainen 10-vuotinen harjoitteluohjelma firman piikkiin? Lähtien nyt vaikka siitä, kuinka käytetään länsimaista vessaa ja syödään haarukalla ja veitsellä pöydässä, ei lattialla.
Kävinhän minäkin rippikoulun, mutta ei sitä rikkautena mainita missään. Epistä.
Vuohiosaamisella voi olla virtamerkitystä, jos on vuohien pidosta kysymys. Siis voi olla, ehkä me osaamme senkin ihan itse.
QuoteTyöterveyslaitoksen mukaan eri kulttuurit tuovat virtaa ja osaamista
Kyllä! :flowerhat: Monikulttuurinen Ruotsi näyttää meille esimakua tulevaisuudesta:
Quotehttp://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/sexbrott-57326 (http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/sexbrott-57326)
Seksirikokset naisia kohtaan nopeasti kaksinkertaistuneet
Ruotsissa kirjattiin viime vuonna 480 000 seksuaalirikostapausta
Katsotaanko sitten seuraavaksi niitä tilastoja ja barometrejä siltä kantilta, että mistä päin maailmaa, mistä kansallisuuksista sekä millä perusteilla maahanmuuttajat ovat tänne päätyneet töihin?
Ai eikö? No miksi ei?
Jos kaiken tuon monikulttuurisuuteen kuuluvan rikastumisen pystyisi muuttamaan energiaksi, Suomi voisi helposti olla yksi maailman johtavista sähköntuottajista.
Asia taitaa kuitenkin pääsääntöisesti olla niin, että tietynlainen homogeenisyys on edellytys työyhteisön toiminnan sujuvuudelle. Sama pätee laajemminkin ihmisyhteisöihin.
Kun monitahoisia haasteita on liikaa, kaikki lakkaa lopulta toimimasta.
Ilmeisesti monikulturistien mielestä elämän, varsinkin työelämän, tulee olla vaikeaa, täynnä haasteita ja ongelmatilanteita.
Monikulttuurisuus alkaa jo olemaan sana, joka kohta tullaan kieltämään sen negatiivisen värähtelyn takia. Tilalle on näköjään tulossa monimuotoisuus. Onnea matkaan, arvon orwellistit!
Haaste voi toki olla mahdollisuus oppia jotain uutta, mutta aina se on resursseja kuluttavaa. Haaste muuttuu voimavaraksi vasta sen ratkettua, kun haaste on selätetty. Ennen tätä on turha puhua mistään positiivisesta.
15v monikulttuurisessa työilmapiirissä työskennelleenä voin sanoa, että asiat ovat keskimäärin juuri päinvastoin, kuin sepustuksessa annetaan ymmärtää.
Nuo mainitut "haasteet" ovat helvetillinen ongelma. Lisäksi varsinaisten työmoraali ja kyky laadukkaaseen työhön, on omien kokemuksieni mukaan hyvinkin kyseenalaista kuormittaen pottunokkien työtä entisestään.
Quote from: koli on 08.11.2016, 09:49:39
QuoteTyöterveyslaitoksen mukaan eri kulttuurit tuovat virtaa ja osaamista työyhteisöön
HR-ammattilaisten mukaan monimuotoisuus rikastaa työyhteisön näkökulmia, ja se vaikuttaa myönteisesti työtoverisuhteisiin.
Työyhteisöjen monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti organisaation toimintaan kuten sosiaalisiin suhteisiin, osaamiseen ja asiakaspalveluun. Näin arvioivat henkilöstöalan ammattilaiset Monimuotoisuusbarometrissa 2016.
Työterveyslaitos teki barometrin yhteistyössä Henry ry:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa. Barometri on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2011.
Aivopestyt H-R ammattilaiset olivat tuota mieltä. Mielipidekysely, ei kerro siis "monimuotoisuuden" todellisista vaikutuksista yhtään mitään.
Olikohan kyselyssä edes järkeviä vastausvaihtoehtojakaan? On nääs tullut työpaikalla nähtyä kaikenkarvaisia barometreja...
Ei varmasti tuo. Tuo pikemminkin sähläystä, riman alittamista, rasismikorttia, positiivista syrjintää, erityiskäytäntöjä, epätasa-arvoa, riitoja työyhteisöön, kaikenlaisia meta-ongelmia esteeksi varsinaisten ongelmien ratkaisemiselle, huonoa palvelua etc. etc..
Quote
Toisaalta vastauksissa tuotiin esille, että myös asiakkaat ovat yhä useammin maahanmuuttajataustaisia. Tämä asiakaskunnan muutos tulisi huomioida organisaation toiminnassa, esimerkiksi rekrytointipolitiikassa.
Mielenkiintoista. Vuosikymmenen taitteessa kun kiintiöneemuja oltiin kovasti änkemässä sinne ja tänne, tästä argumentista ei ollut tietoakaan. Johtopäätäksenä siis, mikäli yrityksen asiakaskunta koostuu pelkistä pottunokista, toteemeita ei tarvitse palkita... vai muuttuvatko säännöt ja perustelut taas jossain vaiheessa kesken leikin, niin kuin on käynyt lukemattomille asioille ihan hiljattain?
Miksi muuten jättää asiaa puolitiehen? Tietyn etnisyyden omaavia ihmisiä palvelevat saman taustan omaavat ihmiset omissa asiakaspisteissään, joihin on omat jonot ja omat sisäänkäynnit. Rohkeampi voisi ehdottaa omia kauppoja, ehkä omia kaupunkeja, tai omia valtioita joissa voivat hoitaa asiat miten parhaiten näkevät, ja virtaa ja osaamista olisi niin maan perusteellisesti koska molempia syntyy kuin taikaiskusta mikäli a) et ole suomalainen, ja b) olet kotoisin kehitysmaasta. No foolies, kattokaa vaikka Afrikkaa, tuota sivistyksen ja kulttuurin kehtoa jonne kaikki eurooppalaiset salaa himoitsevat.
Quote from: Kim Evil-666 on 08.11.2016, 13:08:30
15v monikulttuurisessa työilmapiirissä työskennelleenä voin sanoa, että asiat ovat keskimäärin juuri päinvastoin, kuin sepustuksessa annetaan ymmärtää.
Nuo mainitut "haasteet" ovat helvetillinen ongelma. Lisäksi varsinaisten työmoraali ja kyky laadukkaaseen työhön, on omien kokemuksieni mukaan hyvinkin kyseenalaista kuormittaen pottunokkien työtä entisestään.
Tuo ei ole mikään ihme, sillä tuskinpa näillä työterveyslaitoksen
asiantuntijoilla on yhtään omakohtaista kokemusta
monikulttuurisesta työilmapiiristä.
"Tutkimuksen" johtavana periaatteena näyttäisi olleen;
"Sellaista ongelmaa ei olekaan mitä täydellinen tietämättömyys ja raaka väkivalta ei voi ratkaista".
Quote from: käpykaarti on 08.11.2016, 12:56:33
Monikulttuurisuus alkaa jo olemaan sana, joka kohta tullaan kieltämään sen negatiivisen värähtelyn takia. Tilalle on näköjään tulossa monimuotoisuus. Onnea matkaan, arvon orwellistit!
Koska Suomessa apinoidaan kaikki paskanjauhanta nykyään englannista, voisi olla vahva veikkaus, että tässä on haettu sanaa
diversity.
Diversity käytännössä
1. firman mainoksessa pitää olla hymyilevä neekeri, ählämi, vinosilmä, pottunokka ja vammainen sekä enemmän naisia kuin miehiä
2. vuosikertomukseen
Social responsibility -otsakkeen alle 1-2 kappaleen verran tekstiä aiheesta
equal opportunity employer. Heti ympäristöuskontunnustuksen perään, ennen
giving back to communities -kappaletta.
Ensin ulkomaalainen työntekijä oli suuri haaste työyhteisössä, sitten siitä päästiin eroon mutta sitten tuli oikeudesta toinen haaste.
Näin muistelen tapahtuneen monta kertaa.
Eri kulttuurit tuovat osaamista?
Tämähän on peräti mielenkiintoista.
Miten ne kulttuurit ovat alkaneet osata vasta Suomen rajan yli läpsyteltyään?
Nimittäin kummastelen sitä, että noiden kulttuureiden omat maat eivät kerro juuri osaamisesta, vaan niissä vallitsee köyhyys, kaaos, sota, nälkä, kidutus, korruptio, osaamattomuus, väkivalta, tietämättömyys, taikausko ja taudit.
Onko Suomen maaperässä tosiaan niin voimallinen, mystinen maasäteily, että se vastaa 30 000 vuoden evoluutiota?
Quote from: koli on 08.11.2016, 09:49:39
Quote
Toisaalta vastauksissa tuotiin esille, että myös asiakkaat ovat yhä useammin maahanmuuttajataustaisia. Tämä asiakaskunnan muutos tulisi huomioida organisaation toiminnassa...
Melkoinen lipsahdus, joka kyllä viestii siitä millaisia työpaikkoja on tutkittu, mitenhän ois kuntien sosiaalitoimet?
Aihe liippaa sen verran läheltä, että kerron sadun...
Työskentelen yhtiössä, joka vannoo monikulttuurisuuden ja ns. voimavaran nimeen. Työntekijöitä on ollut tässä vuoden aikana ainakin seuraavista maista: Nigeria, Kenia, Ghana, Somalia, Ecuador, Brasilia, Intia, Viro, Venäjä ja tietysti pääosin Suomesta... Osa puhuu hyvää Englantia(=tullaan toimeen), osa puhuu huonoa englantia(=koitetaan selvitä), osalla porukasta ainoa yhteinen kieli on huono suomi(=koitetaan selvitä) ja osa puhuu sitten välttävää/hyvää suomea ja lisäksi kohtuullista englantia(=tullaan toimeen melko hyvin).
Päivittäin menee hukkaan työajasta sen 10-15% siihen, että koitan neuvoa ja paimentaa porukkaa, joka ei kunnolla ymmärrä toisiaan ja joiden kommunikaatiosta minä en saa selvää ilman sen 3x kysymistä. Ai että on rikkaus ja voimavara. Ihan näin kansalaisuuteen, ihonväriin ja uskontoon katsomatta on myös pakko todeta, että ei se töiden tekeminen ole läheskään aina kiinni kielitaidosta tai kommunikaatioista, vaan halusta oppia ja pyrkiä parempaan. Tästä on kokemusta niin suomalaisten, kuin muidenkin osalta.
Noh, kirjoitan tälle palstalle.. Voinette arvata ketkä raastavat eniten hermoja...
Jos ei palvo toiseustoteemeja, pitäisi mielestäni saada pitää ylimääräinen kahvitauko tai vaikka käydä hermosauhuilla. Kaikille jotakin.
Vai että virtaa. Kaikenlaista turhanpäiväistä jännitettä nyt ainakin. Ymmärtääkseni heikkovirta(-lahja)laitetta ei kannata yrittää kytkeä voimavirtaan.
Virtaa matut voisivat tuottaakin. Tai puhutaan nyt mieluummin sähköenergiasta.
Matun sosiaaliturva voisi olla sidottu sähkön hintaan. Matulle annetaan kuntopyörä, joka muuttaa poljinten liikkeen sähköksi, joka siirtyy suoraan sähköyhtiön verkkoon. Sähköyhtiö maksaa sähköenergiasta 10 senttiä/kwh. Mitä enemmän polkee, sitä enemmän tulee rahaa. Win-win.
Voisikohan matujen notkumisen valjastaa sähköntuotantoon? Esim. kun nojailevat kauppakeskuksen seinään ahkerasti, niin siinähän syntyy lämpöä, virtaa ja energiaa. Vielä pitäisi vain kerätä tuo energia talteen ja sillä voitaisiin lämmittää esimerkiksi uunia.
Sähköenergiasta en tiedä, mutta lämpöenergiaa matu varmaankin tuottaa jonkin verran. En nyt viitsi arvailla tai katsoa mistään, paljonko ihminen keskimäärin tuottaa lämpöenergiaa ympäristöönsä, mutta se tuskin on kovin taloudellista. Tätä voisi silti testata vaikka Itäkeskuksessa säätämällä lämpötilaa pari astetta alhaisemmaksi ja katsomalla huomaako kukaan maksava asiakas.
Quote from: newspeak on 08.11.2016, 23:21:11
Sähköenergiasta en tiedä, mutta lämpöenergiaa matu varmaankin tuottaa jonkin verran. En nyt viitsi arvailla tai katsoa mistään, paljonko ihminen keskimäärin tuottaa lämpöenergiaa ympäristöönsä, mutta se tuskin on kovin taloudellista. Tätä voisi silti testata vaikka Itäkeskuksessa säätämällä lämpötilaa pari astetta alhaisemmaksi ja katsomalla huomaako kukaan maksava asiakas.
Hieman karataan ketjun alkuperäisestä aiheesta mutta levossa ihminen tuottaa lämpöä noin 80-90 wattin teholla. Tietysti fyysinen rasitus voi nostaa lukeman moninkertaiseksi.