QuoteTampere selvitti maahanmuuton vaikutuksia – kaupungissa 15266 ulkomaalaistaustaista
Tampereen kaupunki on selvittänyt maahanmuuton vaikutuksia. Maahanmuutto ei ole uusi ilmiö Tampereella.
Maahanmuuttajat nähdään Tampereella ennen kaikkea voimavarana ja kaupungin elinvoimaisuuden takaajina, joiden tietotaitoa pyritään korostamaan riippumatta siitä, ovatko maahanmuuton taustalla humanitääriset vai työperäiset syyt.
Selvitys osoittaa, että maahanmuutto ja kansainvälistyminen ovat olleet suuressa osassa Tampereen kasvussa ja kehityksessä 1800-luvun alkupuolelta asti. Aikanaan Tampereen teollistumista vauhdittivat englantilaiset, saksalaiset ja venäläiset teollisuuspatruunat, mestarit ja liikemiehet, ja maahanmuuttajat olivat jo tuolloin näkyvä osa tamperelaista elämää. Esimerkiksi Finlayson on perustettu 1820 ja sen perustaja tuli skotlannista. 1900-luvulle tultaessa Tampere oli vahvasti kansainvälinen kaupunki, johon saapui väkeä töihin eri puolilta Eurooppaa.
1990-luvun alusta alkaen Tampereelle on jälleen muuttanut enemmän ulkomaalaistaustaista väkeä niin humanitäärisen kuin työperäisenkin maahanmuuton myötä. Tilanne muistuttaa 1900-luvun alun tilannetta.
Maahanmuuttajaväestön osuus Tampereella vuonna 1950 oli 0,28 prosenttia ja vuonna 2000 se oli 2,3 prosenttia. Vuonna 1880 osuus Tampereen asukkaista oli 1,6 prosenttia ja vuonna 1930 0,76 prosenttia.
Viime vuonna Tampereella asui 15 266 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Suurimmat ryhmät ovat venäjää puhuvat ja arabiaa puhuvat, kolmanneksi eniten on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on noin 208 000.
Maahanmuuttajatyötä alettiin 1990-luvulla alettiin kehittää organisoidusti. Lähtökohtana oli kiintiöpakolaisten tulo, ja aluksi maahanmuuttajatyö oli enimmäkseen käytännön sosiaalityötä. Viime vuosina toiminnassa on alettu yhä enemmän painottaa elinkeinollisia toimia.
Selvityksen maahanmuuton ja maahanmuuttotyön historiasta Tampereella on tehnyt historianopiskelija Mikko Rapo. Se perustuu tutkimuslähteisiin, arkistoaineistoon ja haastatteluihin. Kyseessä on ensimmäinen kokonaiskatsaus Tampereen maahanmuuton historiaan kaupungin perustamisesta nykypäivään saakka.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampere-selvitti-maahanmuuton-vaikutuksia-kaupungissa-15266-ulkomaalaistaustaista/
Finlayson, voimavara ja elinvoimaisuus mainittu. BINGO!
Samaa paksua jööttiä taas. Kaikki maahanmuuttajat samaan lonkeroon vuodesta sarvikypärä alkaen ja oho, ne ovatkin voimavara!
Mites olisi vaikkapa tutkia pelkästään niiden viimeisten 20 vuoden aikana tulleiden arabiankielisten huoltosuhdetta, rikollisuutta ja työllistymistä. Kun tuskin kovinkaan montaa Finlaysonia omaisuutensa ja hevostensa kanssa enää muuttaa Tampereelle vuosittain...
Quote
1990-luvun alusta alkaen Tampereelle on jälleen muuttanut enemmän ulkomaalaistaustaista väkeä niin humanitäärisen kuin työperäisenkin maahanmuuton myötä. Tilanne muistuttaa 1900-luvun alun tilannetta.
Mä haluaisin jotain faktatietoa siitä, että kuinka paljon 1900-luvun alussa Treelle tuli humanitaarista maahanmuuttoa sosiaaliturvan perässä.
Kyllä tuo kirjoitus nosti hymyn huulille kaikessa naiivismissaan ja asioiden sekoittamisessaan..
Ja että pitkästä aikaa herra Finlaysonkin mainittiin! :)
Ei ihme, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut, jos meillä on noin pähkähulluja käsityksiä..
http://www.aamulehti.fi/kulttuuri/teatteriarvio-maahanmuuttajat-kertovat-tamperelaisille-kuinka-naurettavia-olemme-ja-hyva-niin/
Esitys kestää siis vain 40 minuuttia. Kukaan kantis ei olisi saanut noin lyhyttä esitystä näyttämölle. Mahtoikohan olla yleisömenestys?
Ja mikä ihmeen tarve joillakin on kysellä ulkomaalaisilta, mitä he meistä ajattelevat? Tottakai toiselta puolelta maapalloa tullut mamu/matu näkee meidät hyvin erilaisina. Itse ihmettelen lähinnä, että eikö Iranin ja Suomen välissä ollut yhtään turvallista maata?
Estyneisyydellämme on syynsä. Ei ole kivaa, että puoli sukua ja kaverit tulisivat joka ilta kylään syömään, juomaan ja tanssimaan. Me olemme Suomessa tottuneet siihen, että arkisin käymme töissä ja lapset/nuoriso opiskelevat. Arki-iltaisin lepäämme työpäivän jälkeen, lapset/nuoriso tekee läksyjä ja käy harrastuksissa. Pyrimme menemään aikaisin nukkumaan. Minulla on omakohtaista kokemusta kurdinaapureista, joilla oli juhlat joka ilta ja joka yö. Heidän juhlintansa häiritsi nukkumistamme joka ikinen yö. Kun kävin keskellä yötä sanomassa, että saisiko ääntä pienemmälle, näin kuinka heidän olohuoneessaan oli tällainen meno keskellä yötä: https://www.youtube.com/watch?v=zYpCHu3uKPo Tuo tanssi jatkui joka ikinen yö, oli arki tai pyhä. Ääni hiljeni 15 minuutiksi, jos kävin huomauttamassa, mutta sitten aina nousi taas.
Olen ylpeä meidän suomalaisten järjestelmällisyydestä ja tehokkuudesta. Vaikka se matua naurattaakin, niin aamuisin suomalainen vetää pitemmän korren, kun jaksaa lähteä töihin/kouluun, ja lapsillakin on läksyt tehtyinä.
Selvityksen tehnyt historianopiskelija Mikko Rapon fanituksen kohteita naamakirjassa mm. KIITOS NUIJASODAN VETERAANIT 1596-1597! AINA KANNATTAA YRITTÄÄ!, Uuninpankkopoika Saku Timonen, Brothers Turkkilainen Parturi, Sylttytehdas ja Loldiers of Odin.
Tampereelta, tai muualtakaan ei kai sitten objektiivisia tutkijoita ole löytynyt.
Tyypillistä manselaista meininkiä. Maahanmuuton ja maahanmuuttotyön historiasta tehty tutkimus on tehty sotkemaan ja hämärtämään keskustelua. Tutkimus on nähtävissä vastavetona paikallisten persujen haittamaahanmuuttoa kohtaan esittämään kritiikkiin.
Kaupungin johto ei halua/kykene/pysty puolustamaan siirtoloisten hyysäämistä järkiperustein, siksi keskustelu on suunnattava muualle. Siksi saamme odottaa mena-taustaisiin "uustamperelaisiin" kohdistuvia tieteellisiä selvityksiä. On mm. päätetty, että VOK:ssa oleilevien todellista osaamis- ja koulutuspohjaa ei tutkita ennen positiivista turvapaikkapäätöstä. Olisi kai liian hapokasta - kustannuksista ei ole kysymys, koska oikea tieto auttaisi kaikkia osapuolia ja säästäisi resursseja. Se kaupunginjohdon markkinoimasta "tiedolla johtamisesta". Toisaalta - johtamista se harhaanjohtaminenkin,
Voi jospa meille tulisikin Fazereita ja Finlaysoneita, jotka perustavat suuria ja menestyviä yhtiöitä!
Mutta meille tuleekin Omareita ja Ahmedeja, jotka, no, tiedätte kyllä mitä...
Jotenkin tuntuu hullulta, että periaatteessa varmasti ihan fiksut ja koulutetut ihmiset eivät pysty näkemään niitä valtavia eroja, jotka vallitsevat erilaisten maahanmuuttajien välillä. Tämä sama virhe toistuu vuodesta ja "tutkimuksesta" toiseen. Karl Fazer on sama juttu kuin luku- ja kirjoitustaidoton koneinsinööri Muhammed al-Muhammed aavikolta. Mitään eroja ei ole, pelkkää rikkautta ja potentiaalia vain.
Sellaista rautalankaa ei taida ollakaan, jolla saataisiin väännettyä tämä asia selväksi suvaitsevaistolle. On siis kai pakko uskoa, että ns. Hyvät Ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty tätä käsittämään, ja että maamme maahanmuuttopolitiikka on siksi tuomittu ikuisiksi ajoiksi epäonnistumaan.
Jos joku tekisi vuorostaan näytelmän kuinka naurettavia maahantulijat ovat niin voi herran pyssyt...
Tasapuolisuuden vuoksi se saattaisi olla aiheellista tehdä.
Tuota tamperelaista matunäytelmää kehutiin oivaltavaksi.
Jutun ja pikku videoklipin perusteella asetelma vaikutti olevan niinkin tuore, omaperäinen ja oivaltava, että matut nähtiin avoimina ja ystävällisinä kun taas suomalaiset olivat estyneisyytensä traumatisoimia känniläisiä.. :roll:
Voi meitä, kyllä hävettää, miksi me ollaan tälläisiä :'(
Quote from: Kyklooppi on 06.11.2016, 11:24:33
Voi meitä, kyllä hävettää, miksi me ollaan tälläisiä :'(
Juu, olemme ihan p--koja ihmisiä. Ei meistä ole muuhun kuin tekemään työtä ja antamaan rahamme matuille. :'(
QuoteAikanaan Tampereen teollistumista vauhdittivat englantilaiset, saksalaiset ja venäläiset teollisuuspatruunat, mestarit ja liikemiehet, ja maahanmuuttajat olivat jo tuolloin näkyvä osa tamperelaista elämää. Esimerkiksi Finlayson on perustettu 1820 ja sen perustaja tuli skotlannista.
Huoh, vieläkö vuonna 2016 joku käyttää tätä 'argumenttia' sosiaaliturvaperäisen haittamaahanmuuton puolustamiseksi.
Erityisen vaikutuksen teki iranilaislähtöisen uus-tamperelaisen Behnam Sanein syväluotaava haastattelu tuolla videolla.
- Millainen Tampere on?
- Tampere on, ei oo iso kaupunki ja ei oo pieni kaupunki ja se on muutava...matava koska sillä on molempia luonneita ja mä tykkään Tampereesta.
Nyt ei muuta kuin teatterikorkeakouluun hakemus sisään.
Olen kyllä sitä mieltä, että matuissa on erittäin merkittävää teatteripotentiaalia: Migrin täditkin ovat silmät punaisina ja leuka täristen itkeneet näiden komeljanttarien dramaattisille ja surumielisille, mutta toivon täyttämille esityksille.
Finlayson toi Suomeen tehtaan, joka vaurastutti kai lähinnä Finlaysonia itseään, ainakin alkuvaiheessa, kun lapsityövoiman käyttö oli sallittu.
Mutta eikö kukaan tosiaan tajunnut, kuinka paljon Neuvostoliittolaiset olisivat tuoneet vaurautta Suomeen, jos ne olisi päästetty suosiolla maahamme? Sitä Zetorikaupan määrää. Suomessakin olisi voinut olla vakavasti otettavaa autoteollisuutta Ruotsin tapaan. Ladan, Moskvitshin, Gazin ja Uazin tuotanto olisi hyvin voinut olla kotimaista, kaduilla olisi ollut huomattava määrä Ladoja, luotettavia talviautoja... Tamperelaiset vanhukset ja sairaat olisivat voineet päästä hyvään hoitoon Pietarin sairaaloihin, suomalaiset olisivat päässeet KHL-liigaan... köhh, eiku...
Nyt vasta ymmärsin, että tuo iranilainen EI ole kirjoittanut tuota näytelmää. Hän on statisti, jota kutsutaan jostain syystä näyttelijäksi. Miksi päähuomio on nyt hänessä?
Ihmettelin vielä, miten teatteriproduktio voi pyöriä ilman pääsymaksua, sillä esityksiin on vapaa pääsy. Mikäänhän ei oikeasti ole koskaan ilmaista. Sitten huomasin, että taustalla häärää mm Suomen kulttuurirahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Pirkanmaan taidetoimikunta ja Pyynikin kesäteatterisäätiö. Kuinkahan suuri osuus menee veronmaksajan pussista?
LAVALLA Marja Myllylä ja Behnam Sanei
OHJAUS Kati Sirén & työryhmä
KÄSIKIRJOITUS Taija Helminen & työryhmä
ÄÄNI JA VALO Saija Raskulla
LAVASTUS, PUVUSTUS, TARPEISTO Jonna Kuittinen
VALOKUVAT JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Moe Mustafa
TUOTANTO Teatteri 2.0 / Saara Rautavuoma
YHTEISTYÖSSÄ Tampereen Teatterikesä ja Tampereen Työväen Teatteri
TUKIJAT Suomen kulttuurirahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Pirkanmaan taidetoimikunta ja Pyynikin kesäteatterisäätiö.
http://www.teatterikaksipistenolla.fi/tampere
Tampere voisi selvittää maahanmuuton kustannuksia kuten otsikon jo hätäisesti väärin luinkin...
Oudommaksi vaan menee, mitä enemmän tuota sivua luen:
"Teatteri 2.0 on ohjaaja Saana Lavasteen ja tuottaja Saara Rautavuoman vuonna 2010 perustama, valtakunnallisesti toimiva ammattiteatteri. Teatteri 2.0 on rakentunut Lavasteen ja Rautavuoman vuosia kestäneen hedelmällisen yhteistyön pohjalta. Teatteri 2.0 on syntynyt tarpeesta työskennellä dialogisesti – asioita ja ideoita jakamalla, keskustellen ja tekijöitä yhdistäen. Teatteri 2.0 haluaa toimintansa avulla synnyttää dialogia erilaisten sisältöjen, työtapojen ja toimijoiden välille. "
http://www.teatterikaksipistenolla.fi/4
Kyseessä on siis AMMATTITEATTERI. Mutta tällä hetkellä tämän ammattiteatterin AINOA produktio on juurikin tämä 40 minuuttia kestävä esitys, jonka esityksiin on vapaa pääsy! Jostainhan ammattilaiset rahansa saavat. On muuten takuuvarmaa, ettei kukaan ikinä maksaisi pästäkseen lauantai-iltana katsomaan 40 minuutiksi tuollaista sontaa. Hyvin harva viitsisi edes ilmaiseksi uhrata vapaapäivästään 40 minuuttia tuon vuoksi. Mutta raha otetaankin muualta kuin pääsylipuista - ideologisin perustein.
Tämän näytelmän pyörittäminen maksaa paljon, vielä suuremmasi kustannukset tulevat, koska näytökset järjestetään yhteistyössä Maahanmuuttajainfo Mainion kanssa. Näytösten jälkeen keskusteluhetkissä on Mainion omakielisiä neuvojia tulkkaamassa ja mukana keskustelussa.
Sillalailla sanoi Tarvajärvi.
Yllättävää, mutta selvityksen tehnyt Mikko Rapo tykkäilee facebookissaan Loldierseista, Vasemmistonuorista, Saku Timosesta, Haavistosta jne. Ihanan puolueetonta "faktaa" siis.
Repesin nauruun, kun näin sanan voimavara. Se muuten tarkoittaa jotain varastossa olevaa. Mamu voi olla voimavara, vaikka on työttömänä.
Artikkelissa on mainittu kunnan "maahanmuuttajatyö". Sehän on käytännössä sitä, että palkattu sosiaali-ihminen hyysää humanitaarisia maahanmuuttajia, jotka eivät ilman apua kykene vaikkapa käyttämään kotinsa laitteita, hakemaan lääkäriaikaa, hakemaan sosiaalitukia, hoitamaan lapsensa kouluasioita ja hoitamaan tuhatta muuta asiaa, jotka alikehittyneestä yhteiskunnasta tulevalle kielitaidottomalle ovat vaikeita.
Tässä Teatteri 2.0 työntekijä. Oletan, että saa palkkaa, koska kyseessä on ammattiteatteri.
https://www.youtube.com/watch?v=guzygRcIo9k
Tuo klippi harjoituksista on kyllä mitä mainoin kuvaus unelmaporukkalaisten mielenmaisemasta. Ajatelkaa, ne elää noin joka päivä!!! ;D Kaikki tehdään oman alemmudentunnon kautta ja alemmuudentunto haetaan värillisten ulkomaalaisten oletetusta ylivertaisuudesta. Niin, nimenomaan värillisten ulkomaalaisten.
Quote from: Aamulehti
Tampere selvitti maahanmuuton vaikutuksia – kaupungissa 15266 ulkomaalaistaustaista
Tampereen kaupunki on selvittänyt maahanmuuton vaikutuksia. Maahanmuutto ei ole uusi ilmiö Tampereella.
Maahanmuuttajat nähdään Tampereella ennen kaikkea voimavarana ja kaupungin elinvoimaisuuden takaajina, joiden tietotaitoa pyritään korostamaan riippumatta siitä, ovatko maahanmuuton taustalla humanitääriset vai työperäiset syyt.
Aamulehden muotoilusta voi saada vaikutelman, että selvityksessä olisi tutkittu maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia ja todettu maahanmuuton olevan tulijoiden taustasta riippumatta hyödyllistä. Oikeasti tuossa vain viitataan Tampereen maahanmuuttajatyössä omaksuttuun asenteeseen, että kaikki maahanmuuttajat nähdään positiivisesti "elinvoimaisuuden ja kasvun mahdollisina moottoreina" (s. 37), oli siihen perusteita tai ei.
Selvityksessä ei sen kummemmin tutkita tai tarkastella maahanmuuton vaikutuksia, vaan se on Tampereen maahanmuuton ja maahanmuuttajatyön suppea historiikki ja esittely.
Mikko Rapo: Maahanmuuttajien Tampere - Selvitys maahanmuuton ja maahanmuuttajatyön vaiheista Tampereella (http://www.tampere.fi/material/attachments/uutiskeskus/tampere/vXnTaGS5j/Maahanmuuttajatyo_Tampereella.pdf) (pdf)
Tamperelaiset käyttivät
rasistisia ilmauksia vastustaessaan venäläistä miehittäjää 1900-luvun alussa:
Quote from: Selvitys maahanmuuton ja maahanmuuttajatyön vaiheista Tampereella1900-luvun alussa keisarikunnan venäläistämistoimenpiteet kiristivät autonomisen Suo-
men ja Venäjän keisarikunnan välejä, ja poliittinen tilanne heijastui paikallistasolla kiistoina
esimerkiksi suomalaisten ja venäläisten kauppiaiden välillä. Tamperelaiset lehdet, Tampe-
reen Uutiset ja Aamulehti vetosivat lukijoidensa isänmaallisuuteen ja kehottivat suosimaan
kotimaisia tavaroita muiden kustannuksella. Perustettiinpa Tampereella jopa venäläisyyden
vastustamiskomiteakin, joka jäi kuitenkin lyhytikäiseksi jäsenten erimielisyyksien vuoksi. Ni-
mestään huolimatta komitea oli ennen kaikkea liikkeellä taloudellisin perustein, eivätkä mo-
tiiveina toimineet rasistiset ajatusmallit, kuten komitean nimi voisi antaa ymmärtää. Toisaalta
Suomen hallitsijan, kenraalikuvernöörin toimistoon saapui vuodesta 1899 eteenpäin useita
vetoomuksia, joissa kerrottiin Tampereella ilmenneistä venäläisiin kohdistuneista rasistisista
ilmauksista ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Poliittiset routavuodet selvästi lisäsivät
jännitystä suomalaisen ja venäläisen väestön välillä.
Tamperelaisiin liitetään Rapon selvityksessä vihapuhe, rasismi ja väkivalta, kun taas maahanmuuttajiin ei liity selvityksessä yhtään mitään negatiivista, ei edes kustannuksia:
Quote from: Selvitys maahanmuuton ja maahanmuuttajatyön vaiheista TampereellaPäätös pakolaisten vastaanottamisesta
herätti paljon huomiota, ja julkisuudessa käytiin kiivastakin keskustelua aiheen tiimoilta en-
nen pakolaisten saapumista. Etenkin sanomalehtien yleisönosastoilla esiintynyt kirjoittelu oli
hyvin kielteistä ja pakolaisista koituvia kustannuksia paheksuttiin. Myöskään ulkomaalaisiin
kohdistuvilta väkivaltaisuuksilta ei täysin säästytty. Tammerkoski-lehdessä julkaistiin vuoden
aikana useampi pakolaisia koskeva artikkeli, joissa pyrittiin selventämään yleisiä harhaluuloja
näiden saamista tuista ja kertomaan ettei pakolaisten avustaminen ole pois muiden tampe-
relaisten saamista palveluista.
...
Ajoittainen vihapuhe ja
rasismi olivatkin Pentikäisen mukaan suurimmat pakolaistyön kohtaamat haasteet, ja näiden
tunteiden laannuttamiseksi tehtiin paljon niin sanottua ympäristötyötä esimerkiksi järjestä-
mällä aiheesta keskustelutilaisuuksia ja luentoja.
Tampereen maahanmuuton luultavasti eniten esillä ollut tapaus, jonka Rapo raakkasi pois tästä virallisesta historiikista:
QuoteAbdiqadir Osman Hussein (s. 18. elokuuta 1974 Mogadishu, Somalia) on somalialaissyntyinen mies, joka istui Suomessa yli 19 vuotta vankilassa murhasta, raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
...
Abdiqadir Hussein sai ensimmäisen tuomionsa 1993, jolloin hän puukolla uhaten raiskasi Tampereella 13-vuotiaan tytön. Hänet tuomittiin väkisinmakaamisesta ja lapseen kohdistuneesta haureudesta 2 vuodeksi 10 kuukaudeksi vankeusrangaistukseen.
Hussein vapautui syksyllä 1995. Vapautumisesta ehti kulua kaksi kuukautta kun Hussein murhasi 10. marraskuuta 1995 tamperelaisen 15-vuotiaan Tuuli Maria Ikosen Tampereen Aitovuorentiellä, silpoen Ikosen veitsellä.
Abdiqadir Osman Hussein – Wikipedia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Abdiqadir_Osman_Hussein)
Maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat menneet alusta asti sekaisin samaan nippuun. Kulttuurimarxistit eivät halua enää erottaa näitä täysin vastakkaisia ryhmiä toisistaan, sillä aina tilanteesta riippuen voidaan toisen ryhmän hyvillä ominaisuuksilla tasata toisen ryhmän negatiivisia vaikutuksia.
Keskustelu on aivan tulehtunut, ellei asioista aleta keskustelemaan niiden oikeilla nimillä.
Olipa hyvä, ettei löytynyt mitään negatiivista. Nyt suvakit voivat huokaista helpotuksesta.
Kysyin sisäsuomenpoliisin tiedotusvastaavalta Nina Juurakko-vesikolta mihin perustuu Tampereen vokin johtajan lausunto ettei yksikään turvapaikanhakija ole syyllistynyt Tampereella ahdisteluihin? Syyksi ilmoitti että ahdistelu ei ole rikosnimike ja tphakijastatus on salassa pidettävä tieto.
Vastasin että seksuaalinen ahdistelu on kirjattu rikoslakiin 2014 ja että turvapaikanhakijoiden rikoksia kyllä tilastoidaan ja jopa julkaistaan ainakin valtakunnan tasolla... sen jälkeen en ole saanut vastauksia??
Tieto Tamperelaisen juttuun oli saatu kuulemma poliisilta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 06.11.2016, 11:51:36
Olen kyllä sitä mieltä, että matuissa on erittäin merkittävää teatteripotentiaalia: Migrin täditkin ovat silmät punaisina ja leuka täristen itkeneet näiden komeljanttarien dramaattisille ja surumielisille, mutta toivon täyttämille esityksille.
Shakespearen Kesäyön Unelma voisi olla seuraava teatteriprojekti.
Minäkin selvitän maahanmuuton vaikutuksia: ne ovat huonot.
Quote from: Veturimies on 06.11.2016, 11:32:33
QuoteAikanaan Tampereen teollistumista vauhdittivat englantilaiset, saksalaiset ja venäläiset teollisuuspatruunat, mestarit ja liikemiehet, ja maahanmuuttajat olivat jo tuolloin näkyvä osa tamperelaista elämää. Esimerkiksi Finlayson on perustettu 1820 ja sen perustaja tuli skotlannista.
Huoh, vieläkö vuonna 2016 joku käyttää tätä 'argumenttia' sosiaaliturvaperäisen haittamaahanmuuton puolustamiseksi.
No totta kai käyttää, kun muu olisi natsismia.
Tampereen kaupunki: Maahanmuutto on ollut Tampereen voimavara kautta historian, osoittaa uusi selvitys (http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2016/11/01112016_4.html) 1.11.2016
Ei osoita. Selvityksessä lähinnä luetellaan joitain maahanmuuttoon liittyviä anekdootteja, ja todetaan, että viime vuosina Tampereen maahanmuuttajatyössä on
päätetty suhtautua maahanmuuttajiin voimavarana.
Radio Moreeni: Selvitys: Maahanmuutto Tampereen valttikorttina (http://radio.uta.fi/selvitys-maahanmuutto-tampereen-valttikorttina/) 2.11.2016
Selvitys ei avaa valttikorttiväitettä muutamaa anekdoottia syvemmin. Selvästikään esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto ei ole ollut valttikortti.
Aamulehti: Tampere selvitti maahanmuuton vaikutuksia – kaupungissa 15266 ulkomaalaistaustaista (http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampere-selvitti-maahanmuuton-vaikutuksia-kaupungissa-15266-ulkomaalaistaustaista/) 2.11.2016
Tampere
ei selvittänyt maahanmuuton vaikutuksia. Selvitys käsittelee maahanmuuton ja maahanmuuttajatyön historiaa Tampereella.
Quote from: Tampereen kaupungin tiedoteTamperelaisen maahanmuuton ja maahanmuuttajatyön historia on selvityksen mukaan oman aikansa menestystarina, jonka ovat mahdollistaneet avoimuus, erilaisuuden hyväksyminen ja poliittinen tahto integroida maahanmuuttajat osaksi tamperelaista yhteiskuntaa.
Väite Tampereen maahanmuuttajatyöstä menestystarinana perustuu Tampereen maahanmuuttajatyössä työskennelleiden mielipiteisiin omasta työstään. Onnistumisen mittarina on selvästikin käytetty kaupungin maahanmuuttokoneiston paisuttamista, sillä maahanmuuttajien integroitumisen onnistumisesta ei esitetä selvityksessä minkäänlaisia lukuja tai edes arvioita.
QuoteEsimerkiksi Finlayson...
Jep, lopetin lukemisen tuohon.
Quote from: koli on 06.11.2016, 07:03:25
Quote
1990-luvun alusta alkaen Tampereelle on jälleen muuttanut enemmän ulkomaalaistaustaista väkeä niin humanitäärisen kuin työperäisenkin maahanmuuton myötä. Tilanne muistuttaa 1900-luvun alun tilannetta.
Maahanmuuttajaväestön osuus Tampereella vuonna 1950 oli 0,28 prosenttia ja vuonna 2000 se oli 2,3 prosenttia. Vuonna 1880 osuus Tampereen asukkaista oli 1,6 prosenttia ja vuonna 1930 0,76 prosenttia.
Viime vuonna Tampereella asui 15 266 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Suurimmat ryhmät ovat venäjää puhuvat ja arabiaa puhuvat, kolmanneksi eniten on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on noin 208 000.
Eli nyt on jo lähes 7% ulkomaalaistaustaisia? Aika hurjalta näyttää kasvu, onko tämä nyt se jääkiekkomaila-käyrä?
Tavoitteistakin olisi syytä puhua, olisiko esim. 50% hyvä luku?
QuoteSelvitys: Maahanmuuttajat loivat Tampereen teollisuuden
Synnyttikö Tammerkoski Tampereen teollisuuden? Kyllä, mutta maahanmuuttajat valjastivat sen rahavirraksi.
James Finlayson, Carl Samuel Nottbeck, Georg Adolf Rauch, Ferdinand Uhde...
Tamperelaisia teollisuuspatruunoita 1800-luvun alkupuolelta.
Kyllä, mutta myös maahanmuuttajia.
– Eli eivät maahanmuuttajat ole Tampereelle todellakaan mikään uusi juttu, toteaa Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen.
Tampereen kaupunki on julkaissut kaupungin kansainvälistymisen ja maahanmuuton historiaa käsittelevän selvityksen Maahanmuuttajien Tampere. Selvitys maahanmuuton ja maahanmuuttajien vaiheista Tampereella. Selvityksessä käydään läpi sekä maahanmuuton vaikutusta Tampereeseen että Tampereella tehtyä maahanmuuttajatyötä.
Selvityksen historiallinen perusväittämä on se, että Tampereen kansainvälisestikin poikkeuksellinen nopea ja menestyksekäs teollistuminen oli paljolti tuontitavaraa.
Esimerkiksi Finlaysonilla omistajana oli ensin skotti, sitten venäläistyneet saksalaiset , teknikot tulivat Englannista, työnjohtajat Ruotsista ja kirjapitäjä Saksasta. Lisäksi pääomat saatiin Saksasta ja Englannista, lainat Saksasta ja Ranskasta ja koneet Saksasta ja Belgiasta. Vain tehdastyövoima tuli pääasiassa ympäristön maaseudulta ja käyttövoima Tammerkoskesta.
Kansainvälisyys eli vahvasti jo Tampereen perustamisfilosofiassa. Tampere oli vapaakaupunki, jonne kuka tahansa sai muuttaa harjoittamaa haluamaansa ammattia. Keskustorille piti valmistua neljän uskontokunnan kirkot, joista vain yksi eli evankelis-luterilainen nykyinen Vanha kirkko toteutui.
– Pitäisiköhän nostaa keskustelua siitä, koska alkuperäinen neljän kirkon suunnitelma toteutetaan, naurahtaa Nyrhinen.
Kansainvälisyys ei jäänyt 1800-luvun lopulla vain tehtaanmuurien sisään, vaan näkyi myös katukuvassa. Kasvava teollisuus veti myös kauppiaita muualta.
Moni tuontituote muuttui kaupunkilaisten silmissä tamperelaiseksi. Esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella Tampereelle tulleiden tataarikauppiaiden mukanaan tuoma lihapiirakka peremetc on jo saanut oman lukunsa osana tamperelaista ruokakulttuuria.
– Kansainvälisyyttä ei pidetty silloin minkäänlaisena ongelmana, vaan yhteiselämä oli hyvin harmonista, kertoo Nyrhinen.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maahanmuuttajien virta tasaantui. Myös toisen maailmansodan jälkeen maahanmuuttajien osuus väestöstä pysyi alle prosentissa.
Pakolaisten aika Tampereen maahanmuuttohistoriassa on lyhyt. Jos ei lasketa Venäjän vallankomousta paenneita tai siirtokarjalaisia, ensimmäisen varsinaiset pakolaiset Tampereelle tulivat Chilen vallankaappausta pakoon vuonna 1973. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset tulivat Vietnamista vuonna 1989.
Seuraavalla vuosikymmenellä myös työperäinen maahanmuutto lisääntyi muun muassa Nokian työllistäessä ulkomaalaisia osaajia.
Nyrhinen muistuttaa, että vaikka maahanmuuttajien laskusta suomalaiselle yhteiskunnalle puhutaan paljon, on Tampere maahanmuuttajistaan reilusti saamapuolella.
– Katsoo asiaa miten päin tahansa, niin maahanmuuttajat ovat tuoneet Tampereelle paljon, tiivistää Nyrhinen.
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/454517-selvitys-maahanmuuttajat-loivat-tampereen-teollisuuden
:roll:
QuoteJulistan avoimesti olevani ylpeä omista juuristani, omasta identiteetistäni, kansastani ja kulttuuristani! Olen myös ylpeä siitä, että Suomi on avoin ja kansainvälinen maa, jossa tunnetaan ainakin jossain määrin globaalia vastuuta ja arvostetaan myös muita kulttuureja. Eläköön monikultturismi, suomalaiset kulttuurit siinä mukana!
QuoteHäkellyttävän monta tykkääjää tällaisella paatoksellisella viestillä, Miten olis, kannattaisko muidenkin julistautua ylpeiksi ja isänmaallisiksi, ettei jää sitä käsitystä, että se on ääriliikkeiden yksinoikeus. Otetaan isänmaallisuus haltuun, ettei sitä vääristetä!
https://www.facebook.com/marja.nyrhinen/posts/10153578780402390
QuoteEtno-päivillä hyviä teemoja ja suuria vaikuttajia ja iloisia jälleennäkemisiä. Mutta missä luuraa suomalainen mies? Eikö etniset suhteet olisi sellainen teema, jossa myös miesten näkökulmista olisi hyötyä? Vai onko tää ihan "akkojen" juttuja?
https://www.facebook.com/marja.nyrhinen/posts/10153328049362390
Suomalaista miestä ei etniset suhteet kiinnosta. :D
QuoteTampereen seutu pelaa yhteen
................
Suunta ei näy olevan muuttumassa, vaan kaupunkiseudut kasvattavat kokoaan suhteessa muuhun maahan entisestään tulevaisuudessa. Vuosina 2016–2030 väestö kasvaa eniten jo ennestään suurimmilla alueilla eli Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla.
– Yhteensä näiden väestölisäys voi olla jopa 300 000–350 000 uutta asukasta, Aro valaisee.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Tampereen seudulla tämä tarkoittaisi noin 2 500 ihmisen vuotuista väestönkasvua.
Vieraskielisten ihmisten eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamen kieliä puhuvien määrä on kasvanut isosti vuodesta 1990 lähtien, 25 000:sta 330 000:een. Tampereen seudulla vieraskielisiä on koko kaupunkiseudulla alle viisi prosenttia, mutta pääkaupunkiseudulla vastaava lukema on 15 prosenttia.
– Jälkimmäisen on ennustettu kasvavan 5–10 prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla suurin osa väestölisäyksestä ei johdukaan enää maan sisäisestä muuttoliikkeestä vaan maahanmuutosta, Aro huomauttaa.
– Tampereen seudun kehyskaupungeissa vastaavaa ei vielä näy, hän ynnää.
Nopea väestönkasvu luo aina painetta kunnallisten palveluiden järjestäjille, mutta tulijoissa on myös valtavasti potentiaalia alueen kuntataloudelle, elinkeinoelämälle ja vireydelle.
– Jossain kohtaa myös Tampereen sedulla täytyy varmaankin nähdä, että vieraskieliset muuttajat ovat seuraava iso mahdollisuus.
http://ylojarvenuutiset.fi/2016/11/17/tampereen-seutu-pelaa-yhteen/
:roll:
Quote from: Junglebubo on 07.11.2016, 10:36:11
Quote from: koli on 06.11.2016, 07:03:25
Quote
1990-luvun alusta alkaen Tampereelle on jälleen muuttanut enemmän ulkomaalaistaustaista väkeä niin humanitäärisen kuin työperäisenkin maahanmuuton myötä. Tilanne muistuttaa 1900-luvun alun tilannetta.
Maahanmuuttajaväestön osuus Tampereella vuonna 1950 oli 0,28 prosenttia ja vuonna 2000 se oli 2,3 prosenttia. Vuonna 1880 osuus Tampereen asukkaista oli 1,6 prosenttia ja vuonna 1930 0,76 prosenttia.
Viime vuonna Tampereella asui 15 266 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Suurimmat ryhmät ovat venäjää puhuvat ja arabiaa puhuvat, kolmanneksi eniten on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on noin 208 000.
Eli nyt on jo lähes 7% ulkomaalaistaustaisia? Aika hurjalta näyttää kasvu, onko tämä nyt se jääkiekkomaila-käyrä?
Tavoitteistakin olisi syytä puhua, olisiko esim. 50% hyvä luku?
Kyllä nousu on ollut jyrkkää viime vuosina. Kovia mokuttajia valtuustossa, kok ja vihreät kuin yhdestä puusta veistetty. Mokutuksestaan tunnetut demarit jää pelkiksi peesajiksi kun eivät muutenkaan saa mitään aikaan.
Lähtötilanne Helsinkiin ja Turkuun verrattuna on ollut hyvä, jopa paras isoista kaupungeista. Pitkään lähinnä Hervannassa moku kukoistanut. Nyt yhä uusia alueita alkaa heikentyä väestöltään. Onneksi vuokratalorakentaminen on sentään ollut vähäistä.
Veikko Vallin kirjoittaa Facebookissa:
QuoteAjattelin tehdä valtuustoaloitteen, että Tampere järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen kiintiöpakolaisista 2019 ek-vaalien yhteydessä. Eipä sen jälkeen tarvitsisi jossitella, että mitä mieltä enemmistö on tästä asiasta.
https://www.facebook.com/veikko.vallin/posts/10211384609193381
https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2018/04/11042018_4.html (11.4.2018)
QuoteVieraskielisen väestön määrä jatkoi kasvuaan Tampereella
Maahanmuuton syyt ovat hyvin moninaisia. Maahanmuutto voi olla työperäistä, opiskeluun liittyvää, pakolaisuudesta tai perhesyistä johtuvaa. Ulkomaalaistaustaiset Tampereella -julkaisusta löytyy tietoa muun muassa maahanmuuttajien yleisimmistä kieliryhmistä ja kansalaisuuksista, opiskelusta sekä työllistymisestä.
Vieraskielisen väestön määrä kasvaa Tampereella ja on tällä hetkellä 7,4 prosenttia väestöstä. Viime vuotisesta väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli 25 prosenttia (895 henkilöä). Vieraskielisen väestön kasvu keskittyy kuitenkin pääkaupunkiseudulle. Vantaalla vieraskielisten osuus on noin 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Tampereella.
Yleisimmät vieraat kielet Tampereella ovat venäjä, arabia, englanti ja viro. Arabiankielisten osuus kasvaa eniten.
Pakolaistaustaisten osuus Tampereella asuvista vieraskielisistä on 14 prosenttia. Miehiä heistä on 56 prosenttia ja naisia 44 prosenttia, suurin ikäryhmä on 19–29-vuotiaat.
Vieraskielisten työllisyysaste on alhaisempi kuin suomenkielisten, etenkin naisten työllistyminen on huomattavasti heikompaa. Työllistymiseen vaikuttaa eniten maahanmuuton syy. Kun kyseessä on työperäinen maahanmuutto, työllistyminen on oletetusti parasta. Pakolaisten koulutus- ja kielitaustan puutteellisuus vaikeuttaa usein työllistymistä. Vieraskieliset työllistyvät yhä useammin yrittäjiksi ja heidän perustamiensa yritysten määrä on kasvussa. Yrittäjistä noin 8 prosenttia on vieraskielisiä.
Vieraskielisten lasten määrä perusopetuksessa on kasvussa. Yhä useampi lapsi osallistuu myös oman äidinkielensä ja uskontonsa opetukseen. Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on kasvussa kaikilla koulutusasteilla. Yhteensä kaikilla koulutusasteilla opiskeli 3140 vieraskielistä (2016). Vieraskieliset työllistyvät parhaiten yliopistokoulutuksensa avulla, mutta heistä vain noin 50 prosenttia jää Pirkanmaalle. Kuitenkin yliopistosta valmistuneistakin vieraskieliset työllistyvät huonommin kuin suomenkieliset.
Ulkomaalaistaustaiset Tampereella -julkaisu löytyy Tietonäköalasta.
Tuossa on tuo lopussa mainittu julkaisu. Sieltä löytyy taulukoita ja kuvaajia:
https://public.tableau.com/profile/tampereen.kaupunki#!/vizhome/UlkomaalaistaustaisetTampereella/Etusivu
QuoteYleisimmät vieraat kielet Tampereella ovat venäjä, arabia, englanti ja viro. Arabiankielisten osuus kasvaa eniten.
Mikä ei kuulu joukkoon? Kaksi naapurimaan kieltä ja yksi maailmankieli ja...
Tampereelle olen muuttanut jokunen vuosi sitten työpaikan takia. Saapa nähdä, kuinka pitkään täällä tulee asuttua.
Quote from: Marja Nyrhinen
Vai onko tää ihan "akkojen" juttuja?
https://www.facebook.com/marja.nyrhinen/posts/10153328049362390
Suomalaista miestä ei etniset suhteet kiinnosta. :D
Nii'i. Mistäköhän kumman syystä se suklaasimmusten ja ei niin granttujen geelipalleroiden maahanmuutto onkaan hieman vanhempien, punakoiden ja pönäköiden tättähäärien juttu.
Quote from: Kari Kinnunen on 11.04.2018, 14:20:13
Quote from: Marja Nyrhinen
Vai onko tää ihan "akkojen" juttuja?
https://www.facebook.com/marja.nyrhinen/posts/10153328049362390
Suomalaista miestä ei etniset suhteet kiinnosta. :D
Nii'i. Mistäköhän kumman syystä se suklaasimmusten ja ei niin granttujen geelipalleroiden maahanmuutto onkaan hieman vanhempien, punakoiden ja pönäköiden tättähäärien juttu.
Ulkomaalaisten kanssa seurustelevia miehiä ei mitkään etnojuhlat kiinnosta, eikä yleensä kyllä heidän naisiakaan.
Mies ei ole sen etnisen naisen kanssa siksi että häntä kiinnostaisi mitkään etnojutut, vaan mies on suhteessa siksi että häntä kiinnostaa ko nainen.