Ihanaa monikulttuurista arkea taas Puolueen Näköradiosta:
QuoteHärmälän vastaanottokeskuksessa Tampereella nuoret opettelevat uutta kulttuuria ja itsenäistä elämää. Alaikäisille turvapaikanhakijoille tarvitaan yhä enemmän omia perheryhmäkoteja.
Alaikäisten maahanmuuttajien ryhmä- ja perheryhmäkoti aloitti toimintansa kesäkuussa Tampereen Härmälässä. Ryhmäkoti on lasten asuinpaikka turvapaikan hakemisen ajan, kun taas perheryhmäkodin asukkaat ovat jo saaneet oleskeluluvan. Toistaiseksi vastaanottokeskus on 10-paikkainen.
- Tilat eivät tällä hetkellä salli enempää. Syksyn aikana käyttöön saadaan 10 yksiötä, joissa voi paremmin opetella oman, itsenäisen elämän alkeita ja sekä harjoitella yksin asumista ohjauksessa, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Pekka Ihalainen.
Vastaanottokeskus sijaitsee vanhan Härmälän motellin tiloissa, jotka nykyään omistaa Pirkan Opiskelija-Asunnot Oy. Turvapaikanhakijat saapuvat Härmälään suoraan Pirkanmaan poliisilta tai toisesta vastaanottokeskuksesta.
- Alaikäisille nuorille määrätään mahdollisimman nopeasti edustaja, joka toimii huoltajan oikeuksilla ja on mukana päättämässä nuoren asioista. Oleskeluluvan saatuaan he yleensä sijoittuvat perheryhmäkoteihin ja sieltä edelleen itsenäiseen asumiseen. Sen jälkeen käynnistetään mahdollisesti perheenyhdistämisprosessi.
Raskaista asioista pitää puhua
Härmälän vastaanottokeskuksessa asuvat nuoret ovat 15-17-vuotiaita. Viisi poikaa on kotoisin Irakin kurdialueilta, ja lisäksi keskuksessa asuu kolme somalipoikaa ja kaksi somalityttöä.
- Aika hankalista oloista nuoret ovat tulleet, ja varmasti se on myös jättänyt heihin jälkensä. Epätietoisuus oman perheen voinnista vaivaa monia. Toisten vanhemmat tai muut perheenjäsenet eivät ole enää elossa, Pekka Ihalainen toteaa.
Jokaisella nuorella on omaohjaaja, joka auttaa ja tukee häntä päivittäisessä elämässä. Härmälässä omaohjaajana toimiva Minna Orsama kertoo, että nuoren kanssa pyritään pääsemään läheisiin väleihin.
- Tavoitteena on luoda läheinen kontakti, jotta nuori voisi puhua myös murheistaan ja huolistaan. Nuorilla on taustalla hyvin rankkoja kokemuksia, joten luottamuksen saaminen on hyvin tärkeää.
Härmälässä on yhteensä 16 työntekijää, jotka toimivat kolmessa vuorossa. Lasten ja nuoren kanssa työskentelee omaohjaajien lisäksi muun muassa tulkkeja ja terveydenhoitaja.
Kielimuuri aiheuttaa konflikteja
Päivisin vastaanottokeskuksen huoneissa on hiljaista, sillä lapset ovat koulussa. Suurin osa heistä opiskelee ammattiopistossa, ja muutamat ovat selvittäneet mahdollisuutta opiskella peruskoulun yläluokilla. Iltapäivisin vastaanottokeskuksessa alkaa vilinä ja vilske.
- Kaikki nuoret osallistuvat arjen töihin, joihin jokaisella on oma vastuuvuoro. Vapaa-ajalla opetellaan suomalaisia tapoja ja harrastetaan kaikenlaista. Tampere on iso kaupunki, ja tekemistä riittää, kuvailee Minna Orsama.
Hänen mukaansa ongelmia tuottaa toisinaan kielimuuri paitsi suomalaisten, myös muiden vastaanottokeskuksen asukkaiden kanssa.
- Kun toista ei ymmärrä, voi helposti turhautua, ja se näyttäytyy usein konflikteina. Asioita selvitellään tulkkien kanssa. Suomen kielellä täällä yritetään pärjätä ja osittain myös englannilla.
Viime vuoden puolella alaikäisten maahanmuuttajien määrä Suomessa nousi merkittävästi. Pekka Ihalainen painottaa, että maahan tarvittaisiin lisää nimenomaan alaikäisten vastaanottoyksiköitä.
- Täällä Pirkanmaalla asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat hyvin vaihtelevia. Kyllä vastaanottokeskukset ovat joka paikassa löytäneet oman väylänsä alkuhankaluuksista huolimatta.
YLE Tampere / Teija Valkeinen
Lähde: http://yle.fi/alueet/tampere/2009/08/vastaanottokeskuksessa_annetaan_evaat_uuteen_elamaan_939538.html
Klassista mokutusta. Kiva, että saadaan noinkin nopealla aikataululla rakennettua yksiöt näille "lapsipakolaisille". Kiva, että näille juuri saapuneille "lapsipakolaisille" saatiin myös omat henk. kohtaiset tukihenkilöt heti hommattua. Kiva, että rahaa riittää törkeän ison virkamiesarmeijan pyörittämiseen ulkolaisille vieraillemme.
Alkaa ärsyttämään.
1,6 työntekijää per turha. Tilat omistaa Pirkan Opiskelija-Asunnot Oy, mikä lienee opiskelijoiden asuntotilanne tuolla suunnalla? No, googlehan sen selvitti (http://www.tamperelainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Opiskelija-asunnot-ovat-kiven-alla). Nuo kymmenen yksiötäkin on luultavasti tarkoitettu alunperin opiskelijoille mutta moku uber alles.
Quote- Alaikäisille nuorille määrätään mahdollisimman nopeasti edustaja, joka toimii huoltajan oikeuksilla ja on mukana päättämässä nuoren asioista. Oleskeluluvan saatuaan he yleensä sijoittuvat perheryhmäkoteihin ja sieltä edelleen itsenäiseen asumiseen. Sen jälkeen käynnistetään mahdollisesti perheenyhdistämisprosessi.
1. palkataan "äiti"
2. annetaan oleskelulupa
3. annetaan asunto
4. käynnistetään perheenyhdistämisprosessi
Sillälailla.
-i-
Uuden elämän eväät ovat perheenyhdistämisen avittamista oman avustajan kanssa. Ja me maksamme...
Quote from: BeerBelly on 19.08.2009, 18:44:27
1,6 työntekijää per turha. Tilat omistaa Pirkan Opiskelija-Asunnot Oy, mikä lienee opiskelijoiden asuntotilanne tuolla suunnalla? No, googlehan sen selvitti (http://www.tamperelainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Opiskelija-asunnot-ovat-kiven-alla). Nuo kymmenen yksiötäkin on luultavasti tarkoitettu alunperin opiskelijoille mutta moku uber alles.
Kaikille opiskelijoille ei tänä vuonakaan löytynyt kattoa pään päälle. Ei Toasilta, ei yksityiseltä, ei Opintannerilta tai Pirkan Opiskelija-asunnoilta, etc...
http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/opiskelijoiden-asuntopainajainen-on-muuttumassa-todeksi/151838
Ja sitten Tampereen yliopiston ylioppilaskunta toivoo vielä kaivavan jostain lisää kansainvälisille opiskelijoille
lisää kiintiöpaikka-asuntoja (Toas laittoi kiintiöt, kun kv-opiskelijoita alkoi olla niin paljon), yliopiston tiedekunnat ovat ottaneet mielivaltaisesti vielä enemmän porukkaa ulkomailta sisään kuin aikaisemmin. Kun ei kuulemma ole keinoja ja järkeä rajoittaa.
http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=09/2009&id=656e9e4
Toki täältäkin käydään muualla vaihdossa yhteistyöprojektien merkeissä, mutta kun porukkaa tuntuu lappaavan vielä sen päälle niin paljon kuin määrärahoja riittää. Kun on varaa ja kaikkea. Onneksi tulee se yliopistolakiuudistus, saadaan jotain järkeä sentään tähän taloudenpitoon yliopistoille tulosvastuullisuuden muodossa.
Itsellä meni jonossa vajaat kaksi vuotta, sitten pääsin Toasille yksiöön. Soluun olisin päässyt aikaisemmin. Ei vain paljoa huvittanut kokeilla solua tutuilta kuultujen kokemusten vuoksi.
Esimerkillistä toimintaa Suomen kansan hyväksi!1! Kansalaisten maksamilla masseilla tietenkin.
Toiset jonottaa asuntoa 2-3 vuotta ja toiset, öööö, ei? Toiset työllistyy ja toiset, öööö, ei? Toiset joutuvat yksin selviämään asioista, iloista ja suruista, elämästä yleensä, ja toisilla on nenän edessä kaikki perseenpyyhkijöistä lähtien. Järkeä? öööö, ei?
Osataan matkustaa tuhansia kilometrejä Suomeen mutta ei osata "oman, itsenäisen elämän alkeita ja sekä yksin asumista" harjoittelematta?
Ja sitten karkasi Peteltä mopo käsistä.
Quote from: kertsu59 on 19.08.2009, 21:03:57
Nyyyh ihan tässä vanhakin herkistyy kun ajattelee karv.... lapsiraukkojen kärsimyksiä ihmissalakuljettajien kyydissä. >:(
Kyllä tässä alkaa tosiaan herkistymään kun miettii Tampereen kaupungin vanhustenhoidon säästöjä, esimerkiksi vuodepotilaat kerran kahdessa viikossa pesulle! Hoitajiakin on keskimäärin se 0,6 per potilas, oikeastaan olen niin herkistynyt että kyllä päättäjätkin tämän vielä kuulevat. Tämänkin lomakeskuksen vastustajia oli ainoastaan kolme Tampereen persuista, Tiina Elovaara ainoana persuna moista kannatti.
1,6 työntekijää per asukas, voiko tämä olla tottakaan...
Quoteraskaista asioista pitää puhua
On se hyvä että valtiolla rahaa riittää.
Muuttakaa lastensuojelulakia niin ei tartte noin paljon henkilökuntaa pitää. Tuolla pitää olla jonkun 24/7 paikalla.
Ehdotan Jonku Suurpäätä.
Olkoon siellä 24/7.
Alkoi sen verran sylettää tämä uutinen, että piti hieman googletella, onko suomalaisten kehitysvammaisten tukiasumisen tila todellakin nykyään niin hyvä, ettei sille sektorille enää panostusta tarvita. Rahaa kun on näemmä tunkea sen sijaan maahanmuuttajien tukiasumiseen. Selvityksen otsikko lienee retorinen kysymys:
Kehitysvammaliiton selvitys, 2009: Toimivatko kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut? (http://verneri.net/yleis/kehitysvamma-ala-ammattina/projektit/asuminen/pienesta-kiinni.html)
- Kehitysvammaisten asumismuotojen muutosta ovat ohjanneet ensisijaisesti kustannussäästöt sen sijaan, että huomionarvoiseksi olisi nostettu esimerkiksi ihmisoikeudellisia perusteita.
- Keskeisimmiksi ongelmakohdiksi sekä mielenterveyskuntoutujien että kehitysvammaisten asumispalveluissa ja niiden järjestämisessä nähdään liian niukkojen taloudellisten resurssien ja niihin kytkeytyvien ongelmien lisäksi asiakkaiden elämäntilanteiden ja palvelutarpeiden haasteellisuus.
- Suurin pula on asumispalveluihin liitettävistä kuntouttavista palveluista sekä itsenäisesti asuville järjestettävistä asumisen tukipalveluista. Kuntouttavien palvelujen osalta 75 % vastaajista raportoi kysynnän ylittävän tarjonnan. Neljäsosa (25 %) näistä vastaajista katsoi, että kysyntää on jopa huomattavasti enemmän kuin tarjontaa.
- Vastaajien mukaan kehitysvammaisille asiakkaille kyetään tarvittaessa järjestämään oma asunto itsenäiseen asumiseen, mutta tukipalveluja itsenäisten asumisen tueksi ei ole saatavilla riittävästi. Pelkkä asunto ei riitä, vaan keskeinen tekijä asumisen onnistumisen kannalta ovat asuntoon tuotavat tukipalvelut.
- Keskiarvovertailussa kehitysvammaisten asiakkaiden tilapäishoito sai toiseksi alhaisimman keskiarvon ympärivuorokautisesti tuetun asumisen jälkeen. Puolet (50 %) vastaajista arvioi, että tilapäishoidossa kysyntää oli vähintään jonkin verran tarjontaa enemmän, jopa huomattavasti enemmän. Tilapäishoidon palveluissa kysyntä ylitti tarjonnan nimenomaan kaupunkimaisissa kunnissa. Kehitysvammaisten tilapäishoidossa asiakaspaikkoja arvioitiin olevan selkeästi liian vähän suhteessa tarpeeseen.
- Kyselyn toteutushetkellä syksyllä 2007 38 % vastaajista raportoi, että heillä oli jonossa kehitysvammaisia henkilöitä, jotka odottivat muutosta sen hetkiseen asumisratkaisuunsa. Mielenterveyskuntoutujien osalta vastaava luku oli 49 %.
Anteeksi nyt stereotyyppinen ja provosoiva vastaus, mutta vilpittömästi mielestäni näyttää siltä, että mikään tylsän suomalainen asia tai ongelma ei voi ajaa toiseuden kumartamisen edelle.
Us-p**keleen-tomatonta. Mutta totta.
Quote from: peräkylän Antti on 19.08.2009, 22:01:50
Muuttakaa lastensuojelulakia niin ei tartte noin paljon henkilökuntaa pitää. Tuolla pitää olla jonkun 24/7 paikalla.
Muuttakaa asumisjärjestelyä, niin ei tarvitse muuttaa lakia. Esim. täällä Ikaalisissa (niin kuin varmasti monella paikkakunnalla) asuu itsenäisesti paljon alaikäisiä opiskelijoita, eikä heillä mitään henkilökuntaa ole. Ovatko nämä mamut henkisesti hyvin vakavasti kehitysvammaisia, vai miksi niillä pitää olla joku sängyn vieressä valvomassa kun ne nukkuvat?
Quote from: peräkylän Antti on 19.08.2009, 22:01:50
Muuttakaa lastensuojelulakia niin ei tartte noin paljon henkilökuntaa pitää. Tuolla pitää olla jonkun 24/7 paikalla.
Antaa tuon lastensuojelulain toistaiseksi olla. Sen sijaan muutetaan muita lakeja:
- Pakolliset iänmääritystestit alaikäisiksi ilmottautuville.
- Alaikäisiltä käteinen taskuraha pois käytöstä, jos ei tapauskohtaisesti todistettua tarvetta.
- Perheenyhdistäminen pääsääntöisesti lähtömaahan. 15 vuotta täyttäneille ei perheenyhdistämisoikeutta Suomeen.
- Rikoksesta hakemuksen käsittelyn aikana kielteinen päätös tai siirto suljettuun laitokseen.
- Palautukset Irakin, Somalian ja Afganistanin rauhallisille alueille, tarvittaessa esim. yhteispohjoismaisten sisäoppilaitosten perustaminen ko. maihin.
Tällä tavalla hakijamäärä laskisi kuin itsestään murto-osaan nykyisestä.
Quote from: BeerBelly on 19.08.2009, 18:44:27Tilat omistaa Pirkan Opiskelija-Asunnot Oy, mikä lienee opiskelijoiden asuntotilanne tuolla suunnalla?
Opiskelijoiden asuntotilanne Tampereen suunnalla on erittäin hyvä. Itse asiassa se on vähän liiankin hyvä: tällaisella paljasjalkaisella tammelalaisella ei ole varaa ostaa kämppää Tammelasta, koska opiskelijat savustavat meidät alkuperäiskansan edustajat sieltä pois vuokraamalla kämpät itselleen.
Mitä itse noita opiskelijoita tunnen, niin yleensä ne asuvat Tammelassa tai muissa yliopiston lähellä sijaitsevissa kaupunginosissa, tai sitten keskustassa baarien vieressä. Vähän olen niille kateellinenkin.
Poikkeuksena toki se, että teekkareille kelpaa asuinpaikaksi myös persläpi nimeltä Hervanta, koska heidän koulunsa on siellä.
Härmälään tuskin haluaa asumaan kukaan opiskelija, sillä siellä ei ole sen paremmin baareja kuin koulujakaan.
Roopen listaan tekisi mieli lisätä että turvapaikanhakijat käsittelyn ajaksi talteen Puolustusvoimilta jouten jääneille linnakesarille ja vastaaville, ei missään nimessä vapaalle jalalle.
Quote from: Tunkki on 20.08.2009, 01:01:28
Roopen listaan tekisi mieli lisätä että turvapaikanhakijat käsittelyn ajaksi talteen Puolustusvoimilta jouten jääneille linnakesarille ja vastaaville, ei missään nimessä vapaalle jalalle.
Eikös Tanskassa ja Australiassa ole tämän tyyppinen systeemi käytössä? Mikään kansainvälinen sopimus ei vaadi tarjoamaan jokaiselle onnenonkijalle hotellitason majoitusta, saati dis... taskurahaa.
Rahassa maksettavan toimeentulotuen poistaminen oleskelulupaa saamattomilta turvapaikanhakijoilta olisi yksinkertaisella lakimuutoksella toteutettavissa. Väitän, että se karsisi perusteettomia hakemuksia kenties tehokkaammin kuin mikään muu yksittäinen toimenpide, ehkä pakollisten ikätestien ja tehokkaiden pikakäännytysten ohella. Suoran rahan antamisen lopettaminen kuitenkin olisi
ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä (vrt. nuo kaksi muuta, jotka liittyvät maahan jo tulleiden sieltä poistamiseen) erittäin
kustannustehokas. Se hävittäisi täysin kokonaisen houluttelevuustekijän.
Quote from: Tapio Arjo on 20.08.2009, 07:34:39
Quote from: Kauno Sielu on 19.08.2009, 21:50:04
1,6 työntekijää per asukas, voiko tämä olla tottakaan...
Kuinkahan monta työntekijää per asukas on suomalaisissa vanhainkodeissa?
Nykyisin on toisin, mutta ollessani vanhainkodissa perushoitajana osastolla oli aamuvuorossa 4 perushoitajaa ja 1-2 sairaanhoitajaa.
Potilaita oli 45.
Sairaanhoitaja jakoi lääkkeet ja teki hallinnolliset työt.
Tuolloin jokaista (perus)hoitajaa kohden oli 11 potilasta, eli siinä sai hihat heilua jos aikoi saada aamutyöt tehtyä ennen puolta päivää.
Nykyisin käsittääkseni henkilökunnan määrä on moninkertainen, mutta tuo oli todellisuutta vielä 1980-luvulla.
Tampereella näyttäisi riittävän rahaa sekä monikulttuuriin että arvokkaaseen vanhenemiseen (http://www.iltalehti.fi/tampere/200906059718627_te.shtml).
Joo-o. Ei näytä olevan kyllä valittamista mamujen oloissa.
En kyllä ymmärrä miten tilanne on päässyt tällaiseksi. Valtiojohto pystyy myöntämään kaikissa muissa asioissa, että varaa ja rahoja ei ole, vaikka mitä tekisi. Opettajia lomautetaan kesken kouluvuoden, vanhainkodit ja mielenteterveyspalvelut ovat hätää kärsimässä, ja varmaan se tuntuu asioista päättävistäkin ikävältä. Vaikeita päätöksiä.
Mutta sitten, jos pitäisikin sanoa, että nyt joudutaan leikkaamaan myös mamuhoidosta, se onkin jo aivan liian vaikea päätös. Jopa niin vaikea, että sitä ei voi tehdä. Kaipa siinä pelätään rasistiksi leimautumista.
Mistä helvetistä tämä rasismin pelko on oikein tullut? Onko rasismi kaikista maailman rikoksista pahin? Jos ihmiset ottavat itsensä hengiltä kun eivät pääse mielenterveyshoitoon, miksi asioista päättänyttä ei leimata murhaajaksi, mutta jos mamut eivät pääse loistavaan hoitoon, päättäjä on rasisti?
On kyllä todella helvetin kummallista, kuinka viimeisenä arvojärjestyksessä tulee se, joka tämän lystin maksaa. Eli jonkunvärinen, jollain seksuaalisella suuntautumisella varustettu suomalainen ihminen.
No onhan se nyt järkevää panostaa ulkomaisiin muksuihin, kun omia tuotetaan niin hitaanlaisesti.
1,6 työntekijää per "lapsi".
Jos laskee pikkuisen kustannusta näiden 10 henkilön ylläpitoon niin 3000 euron palkkakuluilla per työntekijä tuo tekisi
16 * 3000 * 12 = 576 000 euroa / vuosi
(herrajumala!)
Tähän päälle tilavuokrat, ruoat, opetus ja mahdolliset toimeentulon rahalliset tuet joita en nyt lähde arvioimaan.
Kuluja siis vuodessa per lapsi vajaa 60 000 euroa, pelkästään palkkamenoista. Minun vuosipalkkani on n. 40 000 euroa. Maksan veroja tuosta n. neljänneksen eli n. 10 000 euroa. Yhden turvapaikanhakijan ylläpitoon tarvitaan siten n. 6 minunlaiseni verot.
Onko Suomella tähän varaa? Todellisuudessa vielä tuo summa per lapsi on suurempi, mutta lienee parempi että ei lähde tämän enempää laskeskelemaan verenpaineen hillitsemiseksi.. :)
Aiemminhan on liikkunut arvio että alaikäinen turvapaikanahakija maksaisi n. 57 000 euroa vuodessa, ilmeisesti luku on faktaa. Ainakin tämän laskennan perusteella.
100 alaikäistä hakijaa tekee 6 miljoonaa euroa vuodessa, 1000 jo 60 miljoonaa euroa vuodessa. 60 miljoonalla euroalla pystyy palkkaamaan yli 1600 henkilöä töihin vuodeksi 3000 euron palkkakuluilla/kk.
HUOM: näitä lukuja ei pidä eikä saa ottaa minään faktoina. Luvut on laskettu puhtaasti uutisen tiedon perusteella ja arvioita tehden. Se että työnantajakuluineen palkkaus olisi 3000 eur/työntekijä on täysin oma hiha-arvioni.
Jep, jep....
Näin täällä Tampereella siis toimitaan. Ihqulle toiseudelle riittää siis pieniä yksiöitä ja henkilökuntaa. Opiskelijoiden asuntotilanne on vuodesta toiseen jonoja, tosin pienellä varauksella kuten opiskelija asuntojen kanssa aina, jonoissa on aina paljon porukkaa joka asuu soluissa jotka jonottavat niitä ei solu-asuntoja. Vanhusten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja koululaisten palveluissa edellisen lamankaan aikana säästöjen takia vähennettyjä työntekijöiden osalta tilannetta ei nousukauden aikana korjattu, joten sieltähän niitä turhia työntekijöitä voidaan poistaa hieman lisää.
Quote from: Ur-ho-man on 20.08.2009, 09:34:48
1,6 työntekijää per "lapsi".
Jos laskee pikkuisen kustannusta näiden 10 henkilön ylläpitoon niin 3000 euron palkkakuluilla per työntekijä tuo tekisi
16 * 3000 * 12 = 576 000 euroa / vuosi
(herrajumala!)
Tähän päälle tilavuokrat, ruoat, opetus ja mahdolliset toimeentulon rahalliset tuet joita en nyt lähde arvioimaan.
Kuluja siis vuodessa per lapsi vajaa 60 000 euroa, pelkästään palkkamenoista. Minun vuosipalkkani on n. 40 000 euroa. Maksan veroja tuosta n. neljänneksen eli n. 10 000 euroa. Yhden turvapaikanhakijan ylläpitoon tarvitaan siten n. 6 minunlaiseni verot.
Onko Suomella tähän varaa? Todellisuudessa vielä tuo summa per lapsi on suurempi, mutta lienee parempi että ei lähde tämän enempää laskeskelemaan verenpaineen hillitsemiseksi.. :)
Aiemminhan on liikkunut arvio että alaikäinen turvapaikanahakija maksaisi n. 57 000 euroa vuodessa, ilmeisesti luku on faktaa. Ainakin tämän laskennan perusteella.
100 alaikäistä hakijaa tekee 6 miljoonaa euroa vuodessa, 1000 jo 60 miljoonaa euroa vuodessa. 60 miljoonalla euroalla pystyy palkkaamaan yli 1600 henkilöä töihin vuodeksi 3000 euron palkkakuluilla/kk.
HUOM: näitä lukuja ei pidä eikä saa ottaa minään faktoina. Luvut on laskettu puhtaasti uutisen tiedon perusteella ja arvioita tehden. Se että työnantajakuluineen palkkaus olisi 3000 eur/työntekijä on täysin oma hiha-arvioni.
Huh huh taitaa olla tuo 3000 €/kk vähän yli kanttiin.
3000 euroo kuussa taitaa olla suht normi psykologin palkka. Lähihoitajan palkka pyörii taaseen 1700 €/kk, joten jotain tuosta välistä luulisi palkan olevan.
Quote from: farewell on 21.08.2009, 08:15:30
Quote from: Ur-ho-man on 20.08.2009, 09:34:48
1,6 työntekijää per "lapsi".
Jos laskee pikkuisen kustannusta näiden 10 henkilön ylläpitoon niin 3000 euron palkkakuluilla per työntekijä tuo tekisi
16 * 3000 * 12 = 576 000 euroa / vuosi
(herrajumala!)
Tähän päälle tilavuokrat, ruoat, opetus ja mahdolliset toimeentulon rahalliset tuet joita en nyt lähde arvioimaan.
Kuluja siis vuodessa per lapsi vajaa 60 000 euroa, pelkästään palkkamenoista. Minun vuosipalkkani on n. 40 000 euroa. Maksan veroja tuosta n. neljänneksen eli n. 10 000 euroa. Yhden turvapaikanhakijan ylläpitoon tarvitaan siten n. 6 minunlaiseni verot.
Onko Suomella tähän varaa? Todellisuudessa vielä tuo summa per lapsi on suurempi, mutta lienee parempi että ei lähde tämän enempää laskeskelemaan verenpaineen hillitsemiseksi.. :)
Aiemminhan on liikkunut arvio että alaikäinen turvapaikanahakija maksaisi n. 57 000 euroa vuodessa, ilmeisesti luku on faktaa. Ainakin tämän laskennan perusteella.
100 alaikäistä hakijaa tekee 6 miljoonaa euroa vuodessa, 1000 jo 60 miljoonaa euroa vuodessa. 60 miljoonalla euroalla pystyy palkkaamaan yli 1600 henkilöä töihin vuodeksi 3000 euron palkkakuluilla/kk.
HUOM: näitä lukuja ei pidä eikä saa ottaa minään faktoina. Luvut on laskettu puhtaasti uutisen tiedon perusteella ja arvioita tehden. Se että työnantajakuluineen palkkaus olisi 3000 eur/työntekijä on täysin oma hiha-arvioni.
Huh huh taitaa olla tuo 3000 €/kk vähän yli kanttiin.
3000 euroo kuussa taitaa olla suht normi psykologin palkka. Lähihoitajan palkka pyörii taaseen 1700 €/kk, joten jotain tuosta välistä luulisi palkan olevan.
Palkan päälle lasketaan merkittävä osuus erilaisia työnantajamaksuja, sanoisin että vähintään 25%. Viisaammat kertovat oikean prosentin.
Vaikka kyse olisi perus- tai lähihoitajista, tulee huomioida kolmivuorotyö, eli vuorolisät nostavat palkkakuluja.
Suomalaisten keskipalkka (ilman työnantajamaksuja) on yli 2500 eur/kk. Väittisin että 1700 eur/kk on reilusti alakanttiin.
Jos tuon vuosittaisen palkkakulun laskisi 2500 eur/kk summalla saamme 480 000 eur.
Quote from: farewell on 21.08.2009, 08:15:30
Huh huh taitaa olla tuo 3000 €/kk vähän yli kanttiin.
3000 euroo kuussa taitaa olla suht normi psykologin palkka. Lähihoitajan palkka pyörii taaseen 1700 €/kk, joten jotain tuosta välistä luulisi palkan olevan.
Kyseessä oli kokonaiskustannukset
työnantajalle, ei pelkästään duunarin bruttopalkka. Eli 3000e/kk kokonaiskustannus tarkoittanee enintään 2000e/kk palkkaa, mikä kuullostaa ihan realistiselta - ehkäpä jopa alakanttiin?
Totuuden palkkakuluista saamme kysymällä asiaa suoraan vastaanottokeskuksesta. Tuskinpa virkamiehillä on mitään syytä pimittää kuluja työnantajaltaan eli veronmaksajalta.. :roll: