Hommaforum Testi

Quote"Väestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole."

QuoteViime aikoina (esimerkiksi HS 7. 8.) on keskusteltu maahanmuutosta. Yleisesti keskustelu on ollut rakentavaa. Sitä tuleekin käydä, mutta ei niin, että keskustelu perustuu vääriin taustatietoihin. Haluan korjata muutamia keskeisimpiä väärinkäsityksiä.

Suomen väestöstä 2,5 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuoden 2008 alussa EU:n tilaston mukaan. Vastaava osuus oli useissa EU-maissa suurempi. Esimerkiksi Ruotsissa se oli 5,7, Tanskassa 5,5, Hollannissa 4,2, Irlannissa 12,6, Britanniassa 6,6 ja Portugalissakin 4,2 prosenttia.

Mielipidekirjoituksissa on viitattu turvapaikanhakijoiden – tai ylipäänsä maahanmuuttajien – määrän vaikuttavan väestörakenteeseemme. Vuonna 2008 Suomeen saapui 4 035 turvapaikanhakijaa. Keskimäärin 40 prosenttia hakijoista saa myönteisen oleskeluluvan. Vuonna 2008 oleskeluluvan Suomeen sai 908 henkilöä. Lisäksi Suomi vastaanotti 749 kiintiöpakolaista. 562 henkilöä sai oleskeluluvan pakolaisen perheenjäsenenä. Yhteensä tämä tekee 2 219 ihmistä.

Suomeen muutti vuonna 2008 eri oleskelulupien perusteella 19 906 ulkomaan kansalaista nettomuuton ollessa 15 410. Vuonna 2008 maassamme syntyi noin 60 000 lasta. Väestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole.

Väestön ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin tulevaisuudessa työvoimapulaa, johon voidaan osin vastata työvoiman maahanmuutolla.

Suomi noudattaa solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia. Perustuslakimme rakentuu ihmisoikeuksien osalta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten varaan. Perustuslakia on sellaisenaan noudatettava.

Perustuslaissa on määritelty esimerkiksi palauttamiskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Suomen pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa ohjaa ulkomaalaislaki. Lisäksi Euroopan unioni ja sen direktiivit ohjaavat turvapaikkapolitiikkaamme.

Turvapaikkahakemus käsitellään aina yksilöllisesti. Mikäli jostain tietystä maasta tuleville turvapaikanhakijoille myönnetään pääsääntöisesti turvapaikka tai oleskelulupa, on maan ihmisoikeustilanne yleisesti huonolla tasolla. Yksittäisellä henkilöllä saattaa kuitenkin olla aidosti tarve saada suojelua, vaikka hän tulisikin maasta, jossa ihmisoikeustilanne on yleisesti kohtalaisen hyvä.

Kaikkia Suomessa asuvia kohdellaan lainsäädäntömme mukaan yhdenvertaisesti sosiaaliturvan ja palveluiden saajina. Maahanmuuttajat eivät ole Suomen kansalaisiin nähden paremmassa asemassa.

Keskeisin kantaväestön palveluista poikkeava tuki on maahanmuuttajien kieli- ja yhteiskuntaan perehdyttävä koulutus. Tämä koulutus on tärkeää, jotta maahanmuuttajat kotoutuvat ja työllistyvät.

Turvapaikanhakijat sen sijaan eivät asu Suomessa, eivätkä siis ole oikeutettuja asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan tai palveluihin. He odottavat turvapaikkahakemuksensa käsittelyä joko vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa esimerkiksi sukulaistensa luona. Tuona aikana valtio vastaa heidän toimeentuloturvastaan.

Täysi-ikäisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on kymmenen prosenttia vähemmän ja alaikäisen turvapaikanhakijan viisitoista prosenttia pienempi kuin kuntalaisen. Hakija maksaa toimeentulotuestaan kaikki päivittäiset menonsa kuten ravinnon, puhtauden ja lääkemenot. Jos vastaanottokeskuksessa järjestetään ateriointi, sen arvo vähennetään toimeentulotuesta. Jos hakija käy töissä, häneltä voidaan periä maksu majoituksesta.

Hakijoilla on myös velvoitteita. He osallistuvat vastaanottokeskuksen siivoukseen ja muihin toimintoihin sekä suomen kielen ja yhteiskunnan perustietojen opetukseen. Mikäli turvapaikanhakija kieltäytyy osallistumasta näihin toimintoihin, voidaan toimeentulotukea väliaikaisesti alentaa. Kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen saaneet käännytetään maasta.

Maahanmuutto on ilmiö, johon vaikuttavat monet eri tekijät: kansallinen päätöksenteko, kansainvälisten sopimusten velvoitteet, kansainväliset kriisit ja yhä enemmän globalisaatio. Maahanmuuttajat ovat ihmisiä tämän ilmiön sisällä.

Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee. Tutkimusten (muun muassa Jaakkola) mukaan suomalaisilla on kontakteja ulkomaalaisiin aiempaa enemmän. Tutkimuksessa on myös todettu, että mitä useampia ulkomaalaisia vastaajat tunsivat henkilökohtaisesti, sitä myönteisemmin he suhtautuivat maahanmuuttoon.

MERVI VIRTANEN


maahanmuuttojohtaja

sisäasiainministeriö

Quote
Suomen väestöstä 2,5 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuoden 2008 alussa EU:n tilaston mukaan.

Tilastokeskusen mukaan (http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp ) 2.7%. 3.6% sellaisia joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 5.1% ja 7.2%.

Onko Virtanen oikeasti noin tyhmä, demonin riivaama ihmisparka vai mikä? Käskeekö joku taho hänen kirjoittaa tällaista, vai onko hän oikeasti tuota mieltä?

Tottakai maahanmuutto vaikuttaa väestörakenteeseen, se on aivan selvä asia. Miten se ylipäätään voisi olla vaikuttamatta? Tuollainen lukujen pyörittely asian ympärillä mitä Virtanen harjoittaa on yritys estää lukijaa hahmottamasta totuutta.

Ilmeisesti tämä tietämyspakko koskee niitä "oikeita" faktoja?

Quote"Väestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole."

Hauska juttu tosiaan. Mistähän ne mamulapset sinne koululuokille tulevat, elleivät maahanmuutosta?

QuoteVäestön ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin tulevaisuudessa työvoimapulaa

Lentoliikennettä tulee tulevaisuudessa vakavasti häiritsemään lentävät lehmät. Ihmisten tulee varautua taivaalta sataviin mummoihin.

QuoteSuomen väestöstä 2,5 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuoden 2008 alussa EU:n tilaston mukaan.

Uskon tuon, mutta ottaako Mervi ystävämme nyt huomioon Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat? Ai niin, mutte he ovatkin jo supisuomalaisia ja olisi rasistista luokitella heidät ulkomaalaisiksi...

Muutama poiminta..

Quote
Väestön ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin tulevaisuudessa työvoimapulaa, johon voidaan osin vastata työvoiman maahanmuutolla.

Pauhaava työvoimapula mainittu. Koska konkretisoituu?

Quote
Suomi noudattaa solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia.

Kansainväliset sopimukset. Olisi mukava jos nämä nimettäisiin tarkemmin, samoin olisi miellyttävä nähdä tekstin kappaleet joihin vedotaan ihan pilkulleen. Paikallinen tulkinta "kansainvälisestä sopimuksesta" voi vaihdella kovastikin riippuen tulkitsijasta.

QuotePerustuslaissa on määritelty esimerkiksi palauttamiskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu on niin lavea määrittely että sen kautta voi käytännössä perustella mitä tahansa.

QuoteKaikkia Suomessa asuvia kohdellaan lainsäädäntömme mukaan yhdenvertaisesti sosiaaliturvan ja palveluiden saajina. Maahanmuuttajat eivät ole Suomen kansalaisiin nähden paremmassa asemassa.

Täysihoito vastaanottokeskuksessa, ylimääräinen kielikoulutus, terveydenhuolto ilkeämielisten huhujen mukaan "jonon ohi".. discoraha.

QuoteSuomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee. Tutkimusten (muun muassa Jaakkola) mukaan suomalaisilla on kontakteja ulkomaalaisiin aiempaa enemmän. Tutkimuksessa on myös todettu, että mitä useampia ulkomaalaisia vastaajat tunsivat henkilökohtaisesti, sitä myönteisemmin he suhtautuivat maahanmuuttoon.

Täytyypä etsiä tutkimus ja tutustua hieman tarkemmin sisältöön. Ensimmäisenä tulee mieleen että monet kohtaavat nykyään "ulkomaalaisia" työympäristössä, kansainvälisissä firmoissa. Tämä on kategorisesti ihan eri asia kuin varsinaisten kohtaaminen arjessa.

Quote from: Ur-ho-man on 17.08.2009, 09:30:41

QuoteSuomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee. Tutkimusten (muun muassa Jaakkola) mukaan suomalaisilla on kontakteja ulkomaalaisiin aiempaa enemmän. Tutkimuksessa on myös todettu, että mitä useampia ulkomaalaisia vastaajat tunsivat henkilökohtaisesti, sitä myönteisemmin he suhtautuivat maahanmuuttoon.

Täytyypä etsiä tutkimus ja tutustua hieman tarkemmin sisältöön. Ensimmäisenä tulee mieleen että monet kohtaavat nykyään "ulkomaalaisia" työympäristössä, kansainvälisissä firmoissa. Tämä on kategorisesti ihan eri asia kuin varsinaisten kohtaaminen arjessa.

Minulla tulee ensimmäisenä mieleen maahanmuuttajataustaiset, jotka varmasti tuntevat enemmän ulkomaalaisia kuin kanta-asukit. He myös todennäköisesti suhtautuvat maahanmuuttoon myönteisesti, koska pitäähän klaani saada Suomeen nauttimaan valden kestityksestä.

Quote from: Ur-ho-manTäytyypä etsiä tutkimus ja tutustua hieman tarkemmin sisältöön.

Linkki täällä:

http://hommaforum.org/index.php/topic,2984.msg44580.html#msg44580

QuoteSuomeen muutti vuonna 2008 eri oleskelulupien perusteella 19 906 ulkomaan kansalaista nettomuuton ollessa 15 410. Vuonna 2008 maassamme syntyi noin 60 000 lasta. Väestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole.

Täytyisi varmaan määritellä sitten "väestörakenteellinen vaikutus". Suuret ikäluokat ja ylipäätänsä väestöpyramidin vanhempien väestönosien osuus aiheuttaa harhaa näissä prosenteissa. Samoin termien epäselvä kirjo "ulkomaalaisesta" "pakolaiseen".

Alle 40v. ihmisissä Suomessa oli 2008 tilastokeskuksen mukaan 128 901 äidinkielenään muita kieliä puhuvia. Ruotsinkielisiä 132 794. Kohtuullisen samanlaiset lukemat (vaikka äidinkieliä toki enemmän). Onko Suomenruotsalaisilla väestörakenteellista merkitystä? Jos 48 740 venäjänkieltä puhuvalla ihmisellä ei ole demografista merkitystä tai 10 647 somalia puhuvalla, niin onko maamme Romaniväestöllä väestörakenteellista merkitystä?

Helsingissä oman ikäluokkani miehistä 16,5% puhui vuonna 2008 äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä. Se on melko täsmälleen yksi kuudesta. Näkisin, että sillä on jo merkitystä demografisesti kaupungin kannalta.

Ulkomaalaisten osuus saadaan toki kansalaisuuksia myöntämällä (6682 vuonna 2008) näyttämään vähäiseltä. Virtasen harjoittama retoriikka on toki sellaista, joka puree 90% Hesarin lukijoista.

Quote from: asaura on 17.08.2009, 09:16:22

Quote"Väestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole."

Hauska juttu tosiaan. Mistähän ne mamulapset sinne koululuokille tulevat, elleivät maahanmuutosta?

Ennenwanhaan haikara toi lapset, nyt ne tuo tilastoharhahaikara.

Eikö olisi aika alkaa säätää ja soveltaa myös lakeja jotka kieltäisivät laittoman maahantulon ja jotka eväisivät näissä tapauksissa oleskeluluvan saannin, mahdollisuusen kansalaisuuteen itselle ja lapsille.
Nyt kun kerran puhutaan laeista.
Siis maahantulon niin että matkustaja on joka tuhonnut henkilöpaperinsa tai ostanut väärennetyt sellaiset. Tai että on saapunut maahan turistina ja sitten käynyt ilmi että henkilö ei olekaan turisti vaan omaa aivan muut aikomukset.

Miksi tämä virkamies ei välitä siitä että käytännössä kaikki turvapaikanhakijat ovat käyttäneet väärennettyjä papereita tai muuten menetelleet harhaanjohtavasti, kuten valehdelleet iästään ? Miksi Suomen lakien suoja annetaan henkilöille jotka eivät noudata kansainvälisiä tai Suomalaisia lakeja mitä tulee maiden rajojen ylitykseen, asiakirjojen käyttöön ja viranomaisten harhaanjohtamiseen ?

Tämä onneton virkamies sekoitta myös kaikki yhteen, hän ei tee eroa turvapaikahakioiden, työperäisen maahanmuuton, vierasmaalaisten opiskelioiden tai muiden välillä, vaan esittää asian niin että luku-ja kirjoitustaidoton somaliaa puhuva fundamentalisti voisi vähentää työvoimapulaa.
Hän mainitsee myös perustuslakimme. Kun se nyt johtaa siihen että maamme menee pilalle, niin eikö olisi korkea aika muuttaa tätä lakia. Se on kuitenkin kirjoitettu todellisuudesta vieraantuneiden poliitikkojen toimesta, ei kansanäänestyksen kautta. Kun se on säädetty niin täytyyhän sitä voida myös muuttaa. On kiire.




"Perustuslaissa on määritelty esimerkiksi palauttamiskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu."

Maahanmuuton faktat tiedettävä? Mielenkiintoinen otsikointi siihen nähden, että Mervi Virtanen on itse ollut etunenässä salaamassa ja vääristelemässä niitä faktoja. Ja jatkaa nähtävästi tiukasti samalla linjalla.

Palastellaanpa tämä Virtasen tarjoilu.

QuoteViime aikoina (esimerkiksi HS 7. 8.) on keskusteltu maahanmuutosta. Yleisesti keskustelu on ollut rakentavaa. Sitä tuleekin käydä, mutta ei niin, että keskustelu perustuu vääriin taustatietoihin. Haluan korjata muutamia keskeisimpiä väärinkäsityksiä.

Minulle ei selvinnyt mitä ne "väärät taustatiedot" olivat. Virtanen kyllä heittää paljon lukuja, mutta ei kunnolla selitä, mitä hän niillä tahtoo sanoa. Rivien välistä on luettavissa, että Virtanen väittää kehityksen jatkuvan sellaisena kuin mitä tilastot nyt kertovat ajasta vuosi pari sitten. Se ei pidä paikkaansa. (http://ropinaa.blogspot.com/2009/04/humanitaarinen-maahanmuutto.html)

QuoteSuomen väestöstä 2,5 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuoden 2008 alussa EU:n tilaston mukaan. Vastaava osuus oli useissa EU-maissa suurempi. Esimerkiksi Ruotsissa se oli 5,7, Tanskassa 5,5, Hollannissa 4,2, Irlannissa 12,6, Britanniassa 6,6 ja Portugalissakin 4,2 prosenttia.

Määrää olennaisempaa on laatu. Vai mitä sanottaisiin Luxemburgista, jossa maahanmuuttajia on peräti 37 prosenttia väestöstä. Luxemburgin valtion motto on muuten "Mir wëlle bleiwe wat mir sin" (Haluamme säilyä sinä mitä olemme). Eikä osuuden kasvattamisen pitäisi muutenkaan olla tavoite, koska se tuo mukanaan omat ongelmansa, myös työperäisen maahanmuuton nopeasti kasvaessa.

Quote
Mielipidekirjoituksissa on viitattu turvapaikanhakijoiden – tai ylipäänsä maahanmuuttajien – määrän vaikuttavan väestörakenteeseemme. Vuonna 2008 Suomeen saapui 4 035 turvapaikanhakijaa. Keskimäärin 40 prosenttia hakijoista saa myönteisen oleskeluluvan. Vuonna 2008 oleskeluluvan Suomeen sai 908 henkilöä. Lisäksi Suomi vastaanotti 749 kiintiöpakolaista. 562 henkilöä sai oleskeluluvan pakolaisen perheenjäsenenä. Yhteensä tämä tekee 2 219 ihmistä.

Täysin hävyttömästi Virtanen siteeraa vanhaa tilastoa ikään kuin kehitys jatkuisi samanlaisena. Hän varmasti tietää, että kaikki muuttui kesällä 2008, kun turvapaikanhakijamäärät moninkertaistuivat. Etenkin perheenyhdistämisten kohdalla vanhojen lukujen käyttö on röyhkeän harhaanjohtavaa, kun viime vuoden tilasto kuvaa oikeastaan toissa vuoden tilannetta.

Lähivuosina pakolaismäärä ei ole enää 2 219 vaan luultavasti jotain 10 000:n ja 20 000:n väliltä. Pelkästään Addis Abeban lähetystön kirjoissa on jo nyt tuhansia perheenyhdistämistä odottavia (http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/06/yle-tuhannet-odottavat-suomeen-paasya.html), vaikka tämän vuoden turvapaikanhakijat eivät ole voineet tehdä vielä yhtään perheenyhdistämishakemusta.

Quote
Suomeen muutti vuonna 2008 eri oleskelulupien perusteella 19 906 ulkomaan kansalaista nettomuuton ollessa 15 410. Vuonna 2008 maassamme syntyi noin 60 000 lasta. Väestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole.

Anteeksi kuinka? 20 prosentin osuudella ei ole väestörakenteellista vaikutusta? Kansliapäälliikkö Ritva Viljanen kuvasi ulkomaalaisten määrän osuuden menossa olevaa kasvua räjähdysmäiseksi (https://hommaforum.org/index.php/topic,11542.msg178827.html#msg178827), joten sopikaa keskenänne sisäasiainministeriön virallinen linja.

QuoteVäestön ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin tulevaisuudessa työvoimapulaa, johon voidaan osin vastata työvoiman maahanmuutolla.

Jo 20 vuoden ajan odotettuun teoreettiseen työvoimapulaan ei varmaankaan kannata vastata tuomalla Suomeen nyt lisää vaikeasti työllistettäviä työttömiksi, eihän?

QuoteSuomi noudattaa solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia. Perustuslakimme rakentuu ihmisoikeuksien osalta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten varaan. Perustuslakia on sellaisenaan noudatettava.

Suomi kyllä noudattaa sopimuksia, mutta se myös ylittää niiden vaatiman tason. Euroopan alueella Suomesta ja Norjasta on tällä hetkellä helpointa saada oleskelulupa ja ylläpito juuri siksi.

QuotePerustuslaissa on määritelty esimerkiksi palauttamiskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Palauttamiskielto ei estä palautusta rauhalliselle alueelle maan sisällä. Jostain syystä lakia Suomessa kuitenkin mm. Somalian ja Irakin suhteen tulkitaan tämän vastaisesti.

QuoteSuomen pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa ohjaa ulkomaalaislaki. Lisäksi Euroopan unioni ja sen direktiivit ohjaavat turvapaikkapolitiikkaamme.

Niin ohjaavat muidenkin EU-maiden politiikkaa. Silti niillä on tiukemmat käytännöt.

QuoteTurvapaikkahakemus käsitellään aina yksilöllisesti. Mikäli jostain tietystä maasta tuleville turvapaikanhakijoille myönnetään pääsääntöisesti turvapaikka tai oleskelulupa, on maan ihmisoikeustilanne yleisesti huonolla tasolla. Yksittäisellä henkilöllä saattaa kuitenkin olla aidosti tarve saada suojelua, vaikka hän tulisikin maasta, jossa ihmisoikeustilanne on yleisesti kohtalaisen hyvä.

Hakemus käsitellään turvapaikan osalta yksilöllisesti, mutta tietyistä maista saapuvat saavat oleskeluluvan automaattisesti käsittelyn jälkeen. Ihmisoikeustilanne on kymmenissä maissa "huonolla tolalla", mutta sillä ei ole tekemistä henkilökohtaisen vainon kanssa.

QuoteKaikkia Suomessa asuvia kohdellaan lainsäädäntömme mukaan yhdenvertaisesti sosiaaliturvan ja palveluiden saajina.

Tämä onkin virheellinen tulkinta kansainvälisistä sopimuksista. Niiden mukaan turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita pakolaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti Suomen kansalaisten kanssa. Sopimukset eivät edellytä hakemuksen käsittelyä odottaville turvapaikanhakijoille oikeutta toimeentulotukeen.

Quote
Maahanmuuttajat eivät ole Suomen kansalaisiin nähden paremmassa asemassa.

Eräiden etujen (kuntien rekrytointi, järjestöavustukset, ym.) suhteen maahanmuuttajat ovat jo Suomen kansalaisia paremmassa asemassa ja näitä positiivisen syrjinnän keinoja aiotaan edelleen laajentaa tulevassa kotouttamislain uudistuksessa.

Quote
Keskeisin kantaväestön palveluista poikkeava tuki on maahanmuuttajien kieli- ja yhteiskuntaan perehdyttävä koulutus. Tämä koulutus on tärkeää, jotta maahanmuuttajat kotoutuvat ja työllistyvät.

Olen samaa mieltä. Tältä koulutukselta pitäisi vaatia myös tuloksia.

QuoteTurvapaikanhakijat sen sijaan eivät asu Suomessa, eivätkä siis ole oikeutettuja asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan tai palveluihin. He odottavat turvapaikkahakemuksensa käsittelyä joko vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa esimerkiksi sukulaistensa luona. Tuona aikana valtio vastaa heidän toimeentuloturvastaan.

Täysi-ikäisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on kymmenen prosenttia vähemmän ja alaikäisen turvapaikanhakijan viisitoista prosenttia pienempi kuin kuntalaisen. Hakija maksaa toimeentulotuestaan kaikki päivittäiset menonsa kuten ravinnon, puhtauden ja lääkemenot. Jos vastaanottokeskuksessa järjestetään ateriointi, sen arvo vähennetään toimeentulotuesta. Jos hakija käy töissä, häneltä voidaan periä maksu majoituksesta.

Tämä kaikki on totta, mutta turvapaikanhakijan ei pitäisi olla oikeutettu toimeentulotukeen ollenkaan. Muissa maissa jaetaan ns. taskurahaa paljon vähemmän, koska rahan jakamista pidetään muuttoliikettä ylläpitävänä vetovoimatekijänä.

Tanskassa tuki on 5-9 euroa päivässä (http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&ct=res&cd=1&url=http%3A%2F%2Fwww.intermin.fi%2Fintermin%2Fimages.nsf%2Ffiles%2F2fcbeaf321fa9534c22575c90025d031%2F%24file%2Fnakokulmia_turvapaikkapolitiikkaan_020609.pdf&ei=XT-JSr-JDoee_gbqjYmPAg&rct=j&q=n%C3%A4k%C3%B6kulmia+turvapaikkapolitiikkaan&usg=AFQjCNHN0CcAytqHjNHYetgkVg7ISiVpkQ), eikä perusteettomille tapauksille (Suomessa noin puolet (http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3711)) jaeta rahaa lainkaan. Maastapoistamispäätöksen saaneiden tuki lasketaan Tanskassa yhteen euroon päivässä. Milloin meillä?

QuoteHakijoilla on myös velvoitteita. He osallistuvat vastaanottokeskuksen siivoukseen ja muihin toimintoihin sekä suomen kielen ja yhteiskunnan perustietojen opetukseen. Mikäli turvapaikanhakija kieltäytyy osallistumasta näihin toimintoihin, voidaan toimeentulotukea väliaikaisesti alentaa. Kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen saaneet käännytetään maasta.

Siivous- ja opiskeluvelvoite on totta, mutta ne vievät vain muutaman tunnin viikossa. Osa taas asuu muualla ja nostaa alennetun tuen osallistumatta toimintoihin lainkaan.

Viljanen ei mainitse kuinka moni kielteisen päätöksen saanut oikeasti poistuu Suomen ja EU:n alueelta. Useimmat vain "katoavat".

QuoteMaahanmuutto on ilmiö, johon vaikuttavat monet eri tekijät: kansallinen päätöksenteko, kansainvälisten sopimusten velvoitteet, kansainväliset kriisit ja yhä enemmän globalisaatio. Maahanmuuttajat ovat ihmisiä tämän ilmiön sisällä.

Kansallinen päätöksenteko ja sopimusten velvoitteet antavat meille paljon enemmän valtaa vaikuttaa maahanmuuttoon, kuin Virtanen antaa ymmärtää. Hallitsematon maahanmuutto ei ole maahanmuuttajienkaan etu.

QuoteSuomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee. Tutkimusten (muun muassa Jaakkola) mukaan suomalaisilla on kontakteja ulkomaalaisiin aiempaa enemmän. Tutkimuksessa on myös todettu, että mitä useampia ulkomaalaisia vastaajat tunsivat henkilökohtaisesti, sitä myönteisemmin he suhtautuivat maahanmuuttoon.

Toivottavasti Virtanen ei ollut näkevinään tuossa yksinkertaista syy-seuraus-suhdetta, koska sellaista ei hänen esittämässään muodossa ole. On olemassa maahanmuuttoa ja maahanmuuttoa.

Röyh. Anteeksi, mutta oli aika paksua.

Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen

QuoteVäestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole.

OPH "MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT JA KOULUTUS" (linkki by Nikopol)

QuoteSuomen väestön ikärakenteen vuoksi tavoitteena pidetään työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä. Toisaalta kuntien palvelurakenneuudistuksen vuoksi pääkaupunkiseudulle (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) on tehty ensi kertaa vieraskielisiä koskeva kasvuennuste, joka ulottuu vuoteen 2025 (Vuori 2007). Sen mukaan vuonna 2025 noin viidesosan pääkaupunkiseudun peruskouluikäisistä ennakoidaan olevan maahanmuuttajataustaisia...

Edelleen:

QuoteEdellä mainittujen jo havaittavien trendien ja lähitulevaisuutta koskevien ennusteiden perusteella voidaan pitää selvänä, että maahanmuuttajaoppilaiden opetuksesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on yksi keskeisimpiä suomalaisen koulujärjestelmän kehittämisalueita, ellei peräti kaikkein keskeisin.

Jos ei tällä tarkoiteta väestörakenteen muutosta, niin millä sitten?

Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen ei varmaankaan ole niin tyhmä, että kuvittelisi maahanmuuttokeskustelua käytävän (ehkä Helsinkiä lukuunottamatta) siksi, että määrät ovat suuria tällä hetkellä. Keskustelua käydään nimenomaan siksi, että halutaan välttää ongelmat, joita nykyinen holtiton maahanmuuttopolitiikka jatkuessaan voi aiheuttaa.

Perusteleminen holtittoman maahanmuuttopolitiikan jatkamista sillä, että maahanmuuttajien määrä on nyt pieni, on kuin ripulitautinen sanoisi: "ei minun tarvitse käydä vessassa, kun en ole vielä paskantanut housuun". Voisko olla, että se vessassakäynti on myöhäistä siinä vaiheessa, kun paskat on jo housuissa, voisko?

Maahanmuutto on OK, mutta maahanmuuttopolitiikan on oltava nykyistä valikoivampaa. On pyrittävä saamaan Suomeen sellaisia maahanmuuttajia, jotka työllistyvät (tai on edes edellytykset työllistyä) ihan "oikeissa" töissä, ei "tulkkeina" tai "monikulttuurisuusasiantuntijoina".

Suomen ei tule olla "turvapaikkaturismin" kannalta houkuttelevampi kohde kuin lähiympäristönsä (muut pohjoismaat).

Olemme juuri saaneet lukea (http://yle.fi/alueet/lappi/2009/08/gardin_huolissaan_turvapaikanhakijoiden_pitkista_odotusajoista_923366.html), että turvapaikkahakemusten käsittelyaika saattaa tällä hetkellä olla jopa kolme vuotta. Koko tämän ajan valtio (siis veronmaksajat) majoittaa turvapaikanhakijaksi ilmoittautuneen kustannuksia kaihtamatta, discorahat päälle. Monen veroamaksavan hallintoalamaisen mielestä tämä on eräs holtittoman maahanmuuttopolitiikan aiheuttamista ongelmista, liipannee Sisäministeriön toimialaa. Jonkun tarttis varmaan tehdä jotakin.

"Tanskassa tuki on 5-9 euroa päivässä, eikä perusteettomille tapauksille (Suomessa noin puolet) jaeta rahaa lainkaan. Maastapoistamispäätöksen saaneiden tuki lasketaan Tanskassa yhteen euroon päivässä. Milloin meillä?"

Suomessa tuki on euron enemmän, paitsi jos keskus tarjoaa ruokaa jolloin se on tuon 5€/päivä. Perusteettomaksi todetut poistetaan maasta. Maastapoistamispäätöksen saaneet siirtyvät metsälän suljettuun yksikköön muutamaksi päiväksi, jossa ei rahantarvetta enää ole, koska ulos ei pääse.

Eli käytännössä mennään ihan samoilla linjoilla.

Mervi Virtanen kirjoittaa täyttä paskaa ja luulee, että kukaan ei huomaa. Mervimme sopottaa tällaista:

Quote
Suomi noudattaa solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia. Perustuslakimme rakentuu ihmisoikeuksien osalta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten varaan. Perustuslakia on sellaisenaan noudatettava.

Ensinnäkin: perustuslakimme ei "rakennu" minkään sopimusten varaan. Se on eduskunnan ilmaisema tahto. Se tahto voi muuttua, ja silloin sopimuksia irtisanotaan tai kirjoitetaan uusiksi. Virkamieheltä on melko nollalausuma todeta, että lakia pitää noudattaa. Eli ensiksi valehtelee laista ja sitten kirjoittaa, että lakia pitää noudattaa.  

Katsokaa nyt itse, miten se lakiteksti kansainvälisten sitoutumisten osalta menee.

Quote
94 §
Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen

Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.
95 §
Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen

Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan tasavallan presidentin antamalla asetuksella.

Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.

Nämä mervivirtaset elävät mennyttä aikaa, jolloin hesariin painettu virkamiehen teksti oli totuus.

Tässäkin kansainvälisiin sopimuksiin vetoamisessa mervivirtanen luotti siihen, että kansa ei mukamas löydä lakia eikä ymmärrä lukemaansa, jos sattuisi lain löytämään. Homman nimi on kusetus, ja totuus on se, että eduskunnassa nämä asiat edelleen päätetään.

QuoteSuomeen muutti vuonna 2008 eri oleskelulupien perusteella 19 906 ulkomaan kansalaista nettomuuton ollessa 15 410. Vuonna 2008 maassamme syntyi noin 60 000 lasta. Väestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole.

Öö.. Merville pari kuvaa Helsingistä. Mitään väestörakenteellisia vaikutuksia ei ole.

Quote from: peräkylän Antti on 17.08.2009, 17:25:04
Suomessa tuki on euron enemmän, paitsi jos keskus tarjoaa ruokaa jolloin se on tuon 5€/päivä. Perusteettomaksi todetut poistetaan maasta. Maastapoistamispäätöksen saaneet siirtyvät metsälän suljettuun yksikköön muutamaksi päiväksi, jossa ei rahantarvetta enää ole, koska ulos ei pääse.

Eli käytännössä mennään ihan samoilla linjoilla.

Nimenomaan ei mennä samoilla linjoilla, kun Tanskassa ei jaeta rahaa niille kaikkein selkeimmille systeemin hyväksikäyttäjille kuten romaneille ja dublin-tapauksille. He viipyvät ilonamme 3-6 kuukautta ja aiheuttavat suuren osan nykyisestä ruuhkasta vastaanottokeskuksissa.

Kuinka moni menee Metsälään heti kielteisen päätöksen saavuttua ja kuinka moni poistetaan? Eikös Suomessa ole ensin kuukauden "kamojenpakkausaika", jonka aikana korvaus juoksee edelleen?

Rajamäki yritti sisäministerinä poistaa toimeentulotuen kielteisen päätöksen saaneilta, mutta siitä nousi vain kauhea älämölö, eikä ehdotus tainnut johtaa mihinkään.

Quote from: Kauno Sielu on 17.08.2009, 14:50:07
Olemme juuri saaneet lukea (http://yle.fi/alueet/lappi/2009/08/gardin_huolissaan_turvapaikanhakijoiden_pitkista_odotusajoista_923366.html), että turvapaikkahakemusten käsittelyaika saattaa tällä hetkellä olla jopa kolme vuotta.

Pitkän prosessin takiahan hakijoita paljon juuri tulee. Eihän hakijat varsisnaisesti mitään nopeita päätöksiä kaipaa, vaan mahdollisuuden oleskella mahdollisimman pitkään ja siinä sivussa jos mahdollista vakiinnuttaa tilanteensa myönteisen päätöksen saamisen helpottamiseksi. Tosin aika monissa tapauksissa tuntuu aivot jääneet narikkaan lähtömassa, sen verran pösilöitä sieltä näyttää maahan lappaavan.

"Kuinka moni menee Metsälään heti kielteisen päätöksen saavuttua ja kuinka moni poistetaan? Eikös Suomessa ole ensin kuukauden "kamojenpakkausaika", jonka aikana korvaus juoksee edelleen?"

Jos Metsälässä on tilaa siirrytään sinne välittömästi päätöksen tiedoksiannon jälkeen. Jos tilaa ei ole tulee parin kolmen päivän kamojen pakkausaika.

Dublin tapaukseksi osoittaminen vie usein aikaa. Jos tule maanantaina kreikkaan ja jätät printtisi siellä ja jatkat välittömästi Suomeen kestää useita viikkoja ennen kuin tieto sormenjäljistä on Suomen poliisilla. Tanskassa he saisivat rahat tältä ajalta ihan kuten täälläkin.

Äänestäkää hyvät ihmiset eduskuntaan ja europalramenttiin sellaista porukkaa jotka muokkaavat lait ja sopimukset mieleisinneksi.

Quote from: peräkylän Antti on 17.08.2009, 18:30:31
Dublin tapaukseksi osoittaminen vie usein aikaa. Jos tule maanantaina kreikkaan ja jätät printtisi siellä ja jatkat välittömästi Suomeen kestää useita viikkoja ennen kuin tieto sormenjäljistä on Suomen poliisilla. Tanskassa he saisivat rahat tältä ajalta ihan kuten täälläkin.

Olen poliisien puheista ymmärtänyt, että tuo kuvaamasi on poikkeustapaus. Yleensä Eurodac paljastaa (anakin Suomessa) nopeasti vanhan tutun, koska EU:n alueella on vierähtänyt jo kuukausia, jopa vuosia. Mutta enpä tiedä tuota jakaumaa välittömien ja viiveellisten hittien kesken.

QuoteHakija maksaa toimeentulotuestaan kaikki päivittäiset menonsa kuten ravinnon, puhtauden ja lääkemenot.

Käsittääkseni vastaanottokeskuksessa oleskeleva turvapaikanhakija saa reseptilääkkeet Suomen valtion piikkiin.
Toki tautien leviämisen rajoittamiseksi voi olla parempi niin.

Lääkärin määräämär reseptilääkkeet kuuluvat toimeentulotukseen, muut tarvittavat lääkitykset eivät. Koska lääkärille pääsee vain ensiapuluonteisesti ja jos se on välttämätöntä, on moneen pienempään vaivaan hankittava lääkitykset itse. Allrgialääkkeet, rasvat ja voiteet, yskänlääkkeet jne. ovat esimerkkejä itse kustannettavista lääkkeistä.

Koska poliisilla ei ole oikeutta tehdä turvapaikanhakijoiden suhteen mitään päätöksiä kestää prosessi pitkään. Turvapaikanhakijan papereiden on nykysäädöksien mukaan päädyttävä maahanmuuttoviraston virkailijan pöydälle, joka vasta voi tehdä käännytyspäätöksen. Ja tuolle pöydälle on nyt kuukausien jono!

QuoteSuomeen muutti vuonna 2008 eri oleskelulupien perusteella 19 906 ulkomaan kansalaista nettomuuton ollessa 15 410. Vuonna 2008 maassamme syntyi noin 60 000 lasta. Väestörakenteellisia vaikutuksia maahanmuutolla ei näillä määrillä ole.

Alla lainaus Bawerin While Europe sleptistä (p. 181-182):

QuoteVesselbo began by selecting a cohort of 145 Turkish men who, emigrating to Denmark as guest workers in 1969 and 1970, settled in the town of Ishøj, which has since become heavily Muslim. By the year 2000, when Vesselbo's study was completed, the importation of spouses and other family members, combined with a high fertility rate, had turned this group of 145 into a community of 2,813. Those who had married had all married Turkish women whom they brought over to Denmark under "family reunification." Some of these men were later divorce or widowed and then remarried, again to Turkish women. Three married yet a third time—and again, in each case, the wife was a Turkish import. The rate of "fetching marriages" among this group, then, was over 100 percent, while the average number of children per family was 6.4—several times the overall Danish average.

    Until recently, European authorities took it for granted that immigrants' children would be more likely to marry natives than their parents were. Of the ninety-eight married sons and daughters of Vesselbo's original 145 immigrants, eighty-nine wed spouses imported from Turkey, seven married Turks already living in Denmark, and one married a Turk who lived in Sweden. Only one married a Dane with no Turkish background. There were ten second marriages—all to Turks. ... If rates persisted, ethnic Danes would be a minority in their own country within sixty years.

Eli 1970 Tanskaan saapuneet 145 turkkilaista muuttui *plop plop plop* 2813 "tanskalaiseksi" 30 vuodessa.

Quote from: peräkylän Antti on 17.08.2009, 19:16:20
Koska poliisilla ei ole oikeutta tehdä turvapaikanhakijoiden suhteen mitään päätöksiä kestää prosessi pitkään. Turvapaikanhakijan papereiden on nykysäädöksien mukaan päädyttävä maahanmuuttoviraston virkailijan pöydälle, joka vasta voi tehdä käännytyspäätöksen. Ja tuolle pöydälle on nyt kuukausien jono!

Tulkitsen Maahanmuuttoviraston tilastot ja sisäministeriön lausunnot siten, että uudet resurssit on keskitetty nimenomaan ilmeisen perusteettomien hakemusten käsittelyyn ja muut tapaukset saavat toistaiseksi odottaa vaikka useamman vuoden. Silti "nopeutettu menettely" kestää kuukausikaupalla.

Tässä tilanteessa ei kuitenkaan lisätä virkamiehiä hakemusten käsittelyyn jonojen lyhentämiseksi, vaan tämän päivän uutisen mukaan uhrataan kymmeniä miljoonia euroja uusien vastaanottokeskusten rakentamiseen (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/turvapaikanhakijoille_tarvitaan_kipeasti_sijoituspaikkoja_934580.html). Sisäministeriön oman selvityksen mukaan tämä on hulppeat 17 kertaa kalliimpi vaihtoehto kuin lisävoimien palkkaaminen poliisin ja Maahanmuuttoviraston käyttöön hakemuksia käsittelemään. Tämän järjen- ja logiikanvastaisen päätöksen taustat jonkun journalistin pitäisi selvittää tai virkamiehen vuotaa.

Ja taas elitistisinen kansanvihollinen sylkee valtakunnallisen lehden kautta rehellisen suomalaisen päälle.
Hittolainen, on jo aikoja sitten tullut selväksi että nämä mervivirtaset vihaavat suomalaisia ja Suomea, ja toimivat täysipäiväisesti kansamme vahingoittamiseksi. Tällaiset kurateksit eivät todellakaan tule enää minään yllätyksenä.

Vallankumousta tässä jo tarvitaan. Mätä psykoottinen eliitti ei antaudu millään vaaleilla tai neuvottelemalla. Tyrannit kumoon ja positiivisnegatiiviset syrjijät tuomiolle.

Löytyisikö näistä Virtasen tekemistä aineksia oikeudellisiin toimiin häntä vastaan? Virkarikos? Lainoppineet huomio, mitä olette mieltä?

Olisi kerrassaan riemukasta jos saataisiin täti siirrettyä sivuun ennen kauden loppumista.

Minä ainakin olen huolissani siitä että näitä mainittuja faktoja ei saada ajoissa esille, ja päätöksenteko tapahtuu sitten kun lopulta on aivan pakko. Eli siis kun tilanne on pitkällä ylitse sen mitä näemme nyt Tanskassa tai Ruotsissa.

Ja kun edes me Homma^^^forumin netsit emme ehdota mitään radikaaleja tapoja, niin se korjaus on erittäin vaikea ja kallis tehdä. Emmhän me voi jo monia sukupolvia Suomessa asuneita karkottaa muuallekaan, emmekä heitä voi pakottaa olemaan muuta kuin he ovat. Miten tilanne siis korjataan? Tämän vuoksi minusta pitäisi keskittyä tukemaan myös suomalaista kulttuuria ja vaalia sitä moninaisuutta luonnollisella tavalla, niin etä jokaisella on paikka missä olla oman kulttuurinsa edustaja ja sitä kulttuuria voi sitten käydä ihastelemassa muuallakin. Jos kaikki muuttuu samanlaiseksi niin näitä eroja ei enää ole.

Hoitoalalla on aivan selkeä periaate: et voi uhrata itseäsi auttaessasi, koska sitten et enää pysty auttamaan enempää. Suomi ei ole mikään rikas maa vaikka Pohjolan Japaniksi itseämme nimitämmekin, meillä on ongelmia oman perusturvan ja terveydenhuollon kanssa, ja sen ylläpitäminen vaatii kipeitä leikkauksia. Samalla tavalla meillä on myös omat ongelmaväestönosamme, jotka tulevat muulle yhteiskunnalle kalliiksi. Me emme voi hoitaa sitä KASVATTAMALLA noita ongelmia.

Jos pidämme korkealuokkaisen yhteiskuntamme, niin voimme sitten tietotaitoa ja osaamistamme jaella, ja vaikka ottaa niitä kiintiöpakolaisia. Mutta emme voi pitää rajoja auki ja toivomalla hoitaa kaikkea tulevaisuutta rehdeiksi suomalaisiksi (=tuottaviksi yhteiskunnan osasiksi).

Toki muutostakin tulee, sitähän koko Eurooppa tällä hetkellä potee. Mutta sen muutoksen pitää olla hallittavissa.

Miksei tämä kiinnosta lehdistöä? Ymmärrän että politiikassa on klikkejä jotka eivät halua itse asiaa esille. Myös hyödyn saajia ja toisaalta oman kognitiivisen dissonanssinsa vankeja. Mutta luulisi että esim lehdistössä olisi munaa alkaa laskemaan kaikkea kulumäärää ja kyseenalaistamaan että miten meillä tehdään päätöksiä ja millä hinnalla.

Quote from: Joonatan on 17.08.2009, 19:48:53
Minä ainakin olen huolissani siitä että näitä mainittuja faktoja ei saada ajoissa esille, ja päätöksenteko tapahtuu sitten kun lopulta on aivan pakko. Eli siis kun tilanne on pitkällä ylitse sen mitä näemme nyt Tanskassa tai Ruotsissa.

Eliitti haluaa saada nopeasti mokutukseen kierroksia, jotta se voi sitten todeta "Heitä on jo niin paljon ettei enää voi tehdä mitään." Kuten on jo käynyt Ruotsissa, Ranskassa,  Hollannissa ja Englannissa.

Kiihkouskovaismokuttajat haluvat nopeasti lisää mustaa Suomeen, erityisesti muslimeja, jotta kun ne aloittavat jihadinsa, pääsevät kansanviholliset teurastamaan kelpo dhimmeinä vastaantaistelevia nationalisteja.

Äärimokuttajat ovat hurmehenkinen poppoo, jossa kytee vahva viha suomalaista kansaa kohtaan, sehän paistaa kaikista heidän lausunnoitaan. He ovat täynnä vihaa varmaan siksi, kun rintama ei murtunutkaan kesällä -44 ja murha-raiskausorgiat jäivät suomalaisilta kokematta. Ei pidä aliarvioida kansanvihollisten irrationaalista vihaa.

QuoteMiksei tämä kiinnosta lehdistöä? Ymmärrän että politiikassa on klikkejä jotka eivät halua itse asiaa esille. Myös hyödyn saajia ja toisaalta oman kognitiivisen dissonanssinsa vankeja. Mutta luulisi että esim lehdistössä olisi munaa alkaa laskemaan kaikkea kulumäärää ja kyseenalaistamaan että miten meillä tehdään päätöksiä ja millä hinnalla.

Lehdistö on samassa veneessä eliitin ja mokuhullujen kanssa. Syitä siihen on varmasti monia, ja yksi liittyy vahvasti mediatalojen omistajiin ja heidän maailmankatsomuksiinsa ja minä-kuviinsa.

Kirjoittaisiko kukaan omissa nimissään Virtasen kirjoituksen teilaavan vastineen? Olisi mielenkiintoista jos se julkaistaisiin. :D Tosin ei tule tapahtumaan.

Edellisellä sivulla oli jo hyvä pohja. Jos joku lainaa nimeään niin voin kirjoittaa jotain.

P.S. Ensimmäinen viesti tänne

Sampo Terhon blogissa välttämätön vastine, vastine ei tosin näköjään ollut mahtunut julkaistavaksi Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

http://www.sampoterho.net/?page_id=17

Onkohan Sampokin joutunut hyllytettyjen listoille?  :-\

Ehkä faktoja ei tarvinnutkaan tietää.

QuoteVielä vuonna 1990 Suomessa oli ulkomaiden kansalaisia Tilastokeskuksen mukaan vain 26 255, kun viime vuonna heitä oli 143 256, johon siis on lisättävä samalla aikavälillä kansalaisuuden saaneet. Muutostrendi on selvä ja kiistaton. Jos vuodesta 1990 alkanutta maahanmuuton kehitystä arvioidaan joitakin vuosikymmeniä eteenpäin, on vaikutus väestörakenteeseemme valtava – ja peruuttamaton.