QuoteTutkimus: Maahanmuuttajien työllisyys on parantunut selvästi
Keskiviikko 14.9.2016 klo 10.03 (päivitetty klo 10.13)
2000-luvulla Suomeen tulleet maahanmuuttajat ovat työllistyneet selvästi paremmin kuin 1990-luvun puolivälissä tulleet.
Heikoimmin Suomessa työllistyvät Somaliasta ja Lähi-idästä tulevat
Koulutus hyödyttää maahanmuuttajaa, vaikkei pääsisikään omalle alalle
Maahanmuuttajien työllistymistä parantaisi kaikkein eniten suomen kielen taidon kohentaminen, arvioi ekonomisti Henna Busk Pellervon Taloustutkimuksesta.
- Varmasti tärkein on se kielitaito, se että maahanmuuttaja saa opiskella suomen kieltä, Busk sanoo.
Toinen keskeinen parannus olisi Buskin mukaan erilaisten byrokratia- ja kannustinloukkujen poistaminen.
- Ne johtavat siihen, että ei kannata ottaa vastaan lyhytaikaista työtä.
Busk ja neljä muuta Pellervon Taloustutkimuksen tutkijaa selvittivät maahanmuuttajien työllistymistä laajassa tutkimuksessa. Mukana oli 58 000 maahanmuuttajan työllisyystiedot.
Tutkimuksessa ilmeni, että 2000-luvulla Suomeen tulleet maahanmuuttajat ovat työllistyneet paremmin kuin 1990-luvun puolivälissä tulleet. Ero 1990-luvun puolivälin ja 2000-luvun puolivälin tulijoiden välillä on yli 20 prosenttiyksikköä.
- Oleellista on myös se, että kaikissa ryhmissä työllisyys parani maassaoloaikana, kertoo Busk.
Asenteet ovat muuttuneet
Yksi syy muutokseen on se, että Suomeen tullaan entistä enemmän juuri työpaikan perässä. Myös talouden suhdanteet ovat vaikuttaneet työllistymiseen: 1990-luvun puolivälin lama ei ollut suomalaistenkaan työllisyydessä hyvää aikaa.
- Lisäksi valtaväestön asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Myös kotouttamistoimet ovat parantuneet, sanoo Busk.
Tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajien työllisyystilannetta Suomeen tulosta aina vuoteen 2013. Mukana olivat kaikki vuosina 1995-96, 2000-2001 sekä 2005-2006 Suomeen tulleet maahanmuuttajat. Aineisto on koottu Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä.
Virolaiset työllistyvät parhaiten
Virolaiset työllistyvät tutkimuksen mukaan maahanmuuttajista parhaiten. Länsi- ja Etelä-Euroopasta muuttaneiden työllisyys on lähes yhtä hyvä.
Heikoimmin työllistyvät Somaliasta ja Lähi-idästä tulevat. Suuri osa heistä on pakolaisia.
- Tässäkin ryhmässä myöhemmin muuttaneet ovat työllistyneet paremmin. Varmaan myös työmarkkinoilla eri ajankohdat ovat olleet erilaisia, sanoo Busk.
Vaikka maahanmuuttajien työllisyys on parantunut, se jää edelleen jälkeen suomalaisten työllisyystasosta. Lisäksi talouden suhdanteet näyttävät vaikuttavan voimakkaammin maahanmuuttajien työllisyyteen.
Kaikista tutkimuksessa mukana olleista maahanmuuttajista 90 prosenttia oli töissä ainakin osan Suomessa oloajastaan. Noin joka kymmenes oli siis koko ajan työttömänä.
Kotiäitiä uhkaa niukka eläke
Naiset työllistyvät tutkimuksen mukaan selvästi heikommin kuin miehet. Taustalla on se, että naiset muuttavat Suomeen usein perhesyistä, miehet taas työn perässä. Etenkin venäläisiä naisia muuttaa Suomeen avioitumisen vuoksi.
Lisäksi monet maahanmuuttajanaiset viettävät pidempiä aikoja kotiäitinä kuin suomalaiset naiset. Puolet tutkimuksen naisista ei ollut lainkaan töissä ensimmäisten neljän maassaolovuoden aikana.
Kotiäitiä uhkaa niukka eläke, tutkimuksessa todetaan.
- Naisten suomen kielen taidon parantaminen on yksi tärkeä asia, kotona lasten kanssa ollessa se ei kehity. Koulutustakin voisi lisätä, sanoo Henna Busk.
STT
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016091422312103_uu.shtml
Vuoroin kuulemme työvoimapulasta, joka nurkan takana ja sitten taas, että 20 vuoden säteellä jopa 50 % heistä on ollut töissä jossain vaiheessa. Eiköhän TE-keskus ole valjastettu keksimään heille jotain työllistämisiä ja kurssituksia. Pitäähän heidän arvonsa jotenkin todistaa.
Eli suomeksi maahan on tullut paljon virolaisia, venäläisiä ja muita baltteja ja nämä työllistyvät hyvin toisin kuin se porukka jota mamukriittiset vastustavat jolloin yleinen prosentti nousee?
Tekisivät laajan tutkimuksen miten turvisten työllisyys on kehittynyt viimeisen 25v aikana.
Quote from: rooster on 14.09.2016, 14:30:12
Eli suomeksi maahan on tullut paljon virolaisia, venäläisiä ja muita baltteja ja nämä työllistyvät hyvin toisin kuin se porukka jota mamukriittiset vastustavat jolloin yleinen prosentti nousee?
Tekisivät laajan tutkimuksen miten turvisten työllisyys on kehittynyt viimeisen 25v aikana.
Vielä kun tutkittaisiin se ovatko nettoveronmaksajia vai saavatko yhteiskunnalta enemmän avustuksia kuin maksavat veroja.
jopas meni mokutus vituralleen:
QuoteTutkimus: Maahanmuuttajien työllisyys on parantunut selvästi
selvä. yritätte siis mokuttaa turvikset maahanmuuttajiksi, koska hyysäys
QuoteHeikoimmin työllistyvät Somaliasta ja Lähi-idästä tulevat
ja naps kuului kun kalikka kalahti kirjoittelijan nilkkaan. kas kun tuo perkuleen vyöry on nimenomaan somaliasta ja lähi-idästä. voi naamapalmu. kannattaisi vähän miettiä, että mitä kirjoittelee, ettei jää housut nilkoissa kiinni
Jos virolaiset/venäläiset "maahanmuuttajat" (jotka palaavat Viroon/Venjälle jossain vaiheessa) jätetään pois,
niin hieman pompsahtaa tuo kehareiden työllistymättömyys...
Mutta hei, kiva otsikko
(lavastettu kuva joka ei liity uutiseen :roll: )
Koko tutkimus löytyy TÄSTÄ (http://www.etk.fi/julkaisu/maahanmuuttajat-tyomarkkinoilla-tutkimus-eri-vuosina-suomeen-muuttaneiden-tyourista/)
Tutkimus: Taustatekijät vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttajien työllistymiseen (http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/tutkimus-taustatekijat-vaikuttavat-merkittavasti-maahanmuuttajien-tyollistymiseen)
Työ- ja elinkeinoministeriö 14.9.2016 10.07
Quote
Tiivistelmä
... Regressioanalyysin perusteella maassaoloaika kasvattaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuutta ja eläkettä kartuttavaa työuraa sukupuolesta riippumatta. Maaryhmistä poikkeuksena ovat Lähi-idästä ja Somaliasta muuttaneet henkilöt, joiden työurat jäävät selvästi muita maaryhmiä lyhyemmiksi. Korkeasti koulutetuilla maahanmuuttajilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä ja kerryttää työuraa kuin alemmin koulutetuilla. ...
1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
... Tutkimusaineistona on Tilastokeskuksen kokonaisaineisto Suomeen vuosina 1995, 1996, 2000, 2001, 2005 ja 2006 muuttaneista ulkomaan kansalaisista. Näitä henkilöitä ja heidän työurien kehittymistään seurataan muuttovuodesta aina vuoteen 2013 saakka, tai kunnes henkilö muuttaa pois Suomesta. ... Tutkimuksen analyyseissä on käytetty pääasiassa kahta eri työllistä aikaa kuvaavaa muuttujaa: i) henkilön pääasiallinen toiminta vuoden lopussa (Tilastokeskus) ja ii) henkilön eläkettä kartuttanut työ- ja palveluaika sekä yrittäjävakuutettu aika vuodessa (Eläketurvakeskus). Kahden eri lähteestä olevan muuttujan käyttäminen mahdollistaa aikaisempaa tarkemman kuvan saamisen maahanmuuttajien työllisyydestä. ...
2.2 Työvoimapolitiikka ja kotouttaminen
... Onnistuneen kotouttamisen yksi tärkeä osatekijä on myös työmarkkinoille pääsyn mahdollistaminen. Esimerkiksi Ruotsissa työmarkkinoille integroivia kotouttamistoimia korvattiin ensisijaisesti toimeentulotuella uuden kuntiin sijoittamisen politiikan myötä 1980- ja 90-lukujen vaihteessa. Tämä johti pitkällä aikavälillä negatiivisiin tulovaikutuksiin ja kasvaneeseen sosiaaliturvan käyttöön sekä toimettomuuteen maahanmuuttajien ryhmässä (Edin ym. 2004). ...
2.3 Maahanmuuttajat julkistalouden ja eläketurvan näkökulmasta
... Maahanmuuton fiskaalisia vaikutuksia, joihin eläketurvakin olennaisesti liittyy, kannattaa arvioida vain hyvin pitkällä aikavälillä. Vaikutusten tarkastelu vaatii maahanmuuttajan koko maassaoloajan aikaisten kustannusten ja hyötyjen laskemista ottaen huomioon mahdollisuuksien mukaan eri aikana saapuneiden muuttajaryhmien demografiset erityispiirteet (Lee & Miller 2000). Lyhyellä aikavälillä laskelmissa saattavat korostua yhteiskunnalle tulevat alkuvaiheen kustannukset kokonaisvaikutusten sijaan. Joka tapauksessa, nuorten ja koulutettujen muuttajien suosiminen maahanmuuttopolitiikassa on osoittautunut julkistalouden kannalta edulliseksi Leen ja Millerin (2000) projektiolaskelmien mukaan. ...
Britannian budjetin valmistelua seuraavan instituution (OBR) simulaation mukaan maahanmuutto vähentää velkaantumispaineita (OBR 2013). Maahanmuuton vaikutukset kuitenkin vaihtelevat muuttajien lähtömaan ja ominaisuuksien mukaan. Tanskan taloutta koskevat simulaatiot osoittavat, että rikkaista maista tulevien maahanmuuttajien fiskaaliset vaikutukset ovat positiiviset, mutta köyhemmistä maista tulevien negatiiviset (Hansen ym. 2015). ...
... Toisaalta, kun valtaväestöllä etuuksien käytössä korostuvat työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeet, maahanmuuttajien keskuudessa eläkkeiden sijaan suurin menoerä on työttömyysetuudet (Tervola & Verho 2014).
3 Tutkimusaineisto
... Näillä perustein Turkki ja Keski- ja Itä-Euroopan maat on yhdistetty samaan ryhmään, Lähi-itä ja Somalia muodostavat oman ryhmänsä sekä eteläinen Afrikka (pl. Somalia) ja Pohjois-Afrikka ovat osa samaa maaryhmää. Suurin osa Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevista maahanmuuttajista on pakolaisia, minkä lisäksi näiltä alueilta muuttaneiden työllisyyskehitys Suomessa on hyvin samanlaista. ...
1990-luvulla Suomeen saapuneet maahanmuuttajat olivat suurelta osin pakolaisia ja muita humanitäärisin perustein muuttavia. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien todennäköisyyden työllistyä maahan tultaessa on arvioitu olevan huomattavasti pienempi kuin muiden maahanmuuttajaryhmien (Husted ym. 2000). ....
4 Työurat rekisteriaineiston valossa
... Tarkasteluaikana koko väestössä 18–64-vuotiaiden työllisten osuus on noussut 60 prosentista 70 prosentin tuntumaan. Vuonna 2009 kaikkien muuttokohorttien työllisyyskehityksessä voidaan nähdä vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttama notkahdus, mikä on havaittavissa myös koko väestön työllisyydessä. Kuviosta nähdään, että vaikka maahanmuuttajien työllisyys paranee maassaoloaikana, työllisyysaste jää maahantulovuodesta riippumatta koko väestöä matalammalle tasolle, alle 60 prosenttiin. ...
... Työllisen ajan osuus maassaoloajasta on kaikkein suurin virolaisilla ja Länsi- ja Etelä-Euroopasta lähtöisin olevilla maahanmuuttajilla. Kaikkein pienin työllisen ajan osuus taas on Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevilla maahanmuuttajilla, joista suuri osa on pakolaisia. Neljän vuoden maassaolon jälkeen virolaiset ja etelä- ja länsieurooppalaiset ovat olleet keskimäärin reilut kaksi vuotta työllisinä, kun Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevat ovat olleet työllisinä vain hieman yli puoli vuotta. ...
Työttömän ajan osuus maassaoloajasta on suurin Venäjältä, Lähi-idästä ja Somaliasta sekä Keski- ja Itä-Euroopasta ja Turkista lähtöisin olevilla muuttajilla. Opiskelu taas on yleisintä Lähi-idästä ja Somaliasta, Venäjältä, eteläisestä Afrikasta ja Pohjois-Afrikasta sekä Aasiasta tulleilla maahanmuuttajilla. Pisimpään työvoiman ulkopuolella ovat Etelä- ja Pohjois-Amerikasta, Aasiasta sekä Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevat maahanmuuttajat. ...
Maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittyminen on varsin polarisoitunutta. Suurin osa maahanmuuttajista ei joko ole ollut lainkaan töissä (0 työpäivää) tai on työskennellyt koko vuoden ajan (360 työpäivää). Näiden ääripäiden väliin sijoittuu, eli osan vuotta työskentelee (1–359 työpäivää), vain vajaa viidennes maahanmuuttajista. Maassaoloajan myötä koko vuoden työskentelevien osuus suurenee ja ei-työskentelevien osuus pienenee; ääripäiden väliin jäävien osuus pysyy samana. Maahanmuuttajien työurat eivät siis näyttäisi olevan sirpaleisia, vaan pikemminkin polarisoituneita. ...
4.3 Veronalaiset ansiotulot maassaoloaikana
... Koko väestön kulutusyksikköä (henkeä) kohden laskettu käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on vuosien 2000–2013 aikana noussut tasaisesti noin 17 700 (18 800) eurosta lähes 22 700 (24 000) euroon (Tilastokeskus, tulonjakotilasto). ...
Myös eri maaryhmien välillä on suuria eroja mediaanitulojen kehityksessä (Kuvio 4.12). Tulot ovat kaikkein korkeimpia länsi- ja eteläeurooppalaisilla ja virolaisilla, joilla myös työllisyyskehitys on suhteellisen hyvä. Vaikka virolaiset ovat eniten työllisinä, heidän keskimääräiset vuositulonsa jäävät kuitenkin muutamia tuhansia euroja länsi- ja etelä-eurooppalaisia pienemmiksi. Muilla ryhmillä veronalaisten tulojen lähtötaso on huomattavasti matalampi. Keski- ja Itä-Euroopasta ja Turkista, Amerikoista ja Oseaniasta, Aasiasta, sekä Eteläisestä ja Pohjois-Afrikasta lähtöisin olevilla maahanmuuttajilla tulotaso nousee maassaoloaikana, mutta jää huomattavasti pienemmäksi kuin länsi- ja eteläeurooppalaisilla. Sen sijaan Venäjältä ja Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevilla tulot pysyvät lähellä lähtötasoa koko tarkastelujakson ajan. ...
http://www.etk.fi/julkaisu/maahanmuuttajat-tyomarkkinoilla-tutkimus-eri-vuosina-suomeen-muuttaneiden-tyourista/
Erityisplussaa siitä, että työllisyyden kannalta samanlaiset Somalia ja Lähi-Itä ovat tutkimuksessa oma maaryhmänsä, jolloin niiden tulokset eivät sotkeudu esim. virolaisiin. Pari rohkaisevaa lainausta, kaikki merkit viittaavat siihen, että Suomen maahanmuuttopolitiikka tulee olemaan menestystarina vailla vertaa:
"kun valtaväestöllä etuuksien käytössä korostuvat työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeet, maahanmuuttajien keskuudessa eläkkeiden sijaan suurin menoerä on työttömyysetuudet"
"Kaikkein pienin työllisen ajan osuus taas on Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevilla maahanmuuttajilla"
"Suurin osa maahanmuuttajista ei joko ole ollut lainkaan töissä (0 työpäivää) tai on työskennellyt koko vuoden ajan (360 työpäivää)"
"Sen sijaan Venäjältä ja Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevilla tulot pysyvät lähellä lähtötasoa koko tarkastelujakson ajan."
QuoteHeikoimmin työllistyvät Somaliasta ja Lähi-idästä tulevat. Suuri osa heistä on pakolaisia
Tokkopa vaan, sillä pakolaisstatuksen saa aniharva. Koska Hölmölä on kaukana kaikesta ja maailman rasistisin maa, en keksi lähi-itäläisten ja somppujen täällä notkumiselle mitään muuta selitystä kuin taikaseinän.
Quote from: tutkimus
- Lisäksi valtaväestön asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Myös kotouttamistoimet ovat parantuneet, sanoo Busk.
Nämä väitteet eivät mitenkään voi pitää paikkaansa - vastuulinen mediahan muistuttaa yhtenään meille miten suomalaisten asenteet ovat koko ajan muuttuneet suvaitsemattomammiksi ja rasistisemmisi, ja kuinka kotouttamiseen ei käytetä vieläkään riittävästi "resursseja"...
Quote from: rähmis on 14.09.2016, 20:30:16
QuoteHeikoimmin työllistyvät Somaliasta ja Lähi-idästä tulevat. Suuri osa heistä on pakolaisia
Tokkopa vaan, sillä pakolaisstatuksen saa aniharva. Koska Hölmölä on kaukana kaikesta ja maailman rasistisin maa, en keksi lähi-itäläisten ja somppujen täällä notkumiselle mitään muuta selitystä kuin taikaseinän.
2015 Maahanmuuttovirasto jakeli melkein puolelle somaleista pakolais-statuksen kun muutamaa vuotta aiemmin noin 1% somaleista sai pakolais-statuksen.Myös muille jaeltiin suomessa pakolais-statuksia paljon aiempia vuosia löysemmin vuonna 2015.
Pakolais-statuksien antaminen on löystynyt jatkuvasti vuodesta 2013 jolloin Maahanmuuttovirastossa otettiin käyttöön EASO-moduulit turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja EASO-koulutukset Migrin henkilökunnan koulutuksessa.EASO-koulutukset ja EASO-moduulit ovat alunperin lähtöisin Ruotsin Migrationsverketin tuotekehityksestä jossa niitä on työstetty nimellä EAC (European Asylum Curriculum) ja sitten tehty EU:n toimesta euroopan laajuisiksi.
Linjan löystyminen johtuu hyvin todennäköisesti nimenomaan EASO-koulutusten ja EASO-moduulien käyttöönotosta jonka Suomi teki ilman mitään seurantaa uutosten vaikutuksesta Migrin päätöslinjaan ja tietenkin vapaaehtoisesti luokan mallioppilaana Jaana Vuorion, Päivi Nergin ja Päivi Räsäsen johdolla.
Persut eivät tiedä tai tajua tästäkään asiasta yhtään mitään.EU-komissio esittää EASO:a (European Asylum Support Office) nyt Euroopan turvapaikkavirastoksi jolloin se saisi päätösvallan ja EASO-koulutukset ja EASO-moduulit tulisivat pakollisiksi nykyisen vapaaehtoisuuden sijaan jolloin kaikkien EU-maiden linja olisi ruotsin takavuosien löysin linja jonka ovat ruotsin Migrationsverketissä kehittäneet juuri ne hulluimmat rajat auki ruotsalaiset.
Maahanmuuttajien työllisyys saattaa olla parantunut. Varsinaisten työllisyysaste on taas suuri vitsi.
Se mistä pitäisi olla huolissaan, on suomalaisten todella korkea työttömyysaste omassa maassaan. Asetelma on jotenkin irvokas.
Nimenomaan. Viemällä suomalaisten työt, suomalaisten vaikutusvalta omassa maassaan eli ostovoima viedään ja annetaan vieraille ja suomalaisvihamielisille virastonilkeille.
Yksi työssäkäyvä maahanmuuttaja vie yhden suomalaisen työpaikan.
Quote from: Eino P. Keravalta on 14.09.2016, 22:09:44
Yksi työssäkäyvä maahanmuuttaja vie yhden suomalaisen työpaikan.
Ja työllistää yhden virkakyöstin kyykyttämään ja syyllistämään työtöntä suomalaista jonka niskaan nämä saavat kasata loputtomasti velkaa.
Tässäpä koko tutkimus
Miksi yhtä kansanryhmää tarkoituksellisesti sorretaan julkaisemalla tilastoja, joissa he ovat aina hännillä ? Miksi ei julkaista vastaavasti ryhmitelyinä toimeentulotuki, harkinnanvarainen toimeentulotuki, asumistuki, äitiysavustus, lapsilisä, elatusapu ym. tilastoja nostamaan heidän itsetuntoaan ?
Ohessa vielä veronalaisten tulojen (kaikista lähteistä) kehitys maassaolon mukaan, sekä linkki raporttiin:
http://www.etk.fi/julkaisu/maahanmuuttajat-tyomarkkinoilla-tutkimus-eri-vuosina-suomeen-muuttaneiden-tyourista/
(raportti-linkki olikin jo yllä, kuva on kuitenkin minusta aika informatiivinen)
Hauskaa että näillä semi-rehellisillä otsikoilla yritetään markkinoida kansalle matu-tulvaa Lähi-idästä. Sillä sehän on syy näihin otsikoihin. Totuus piilotetaan sitten jutun sekaan tai jätetään sanomatta.
QuoteHeikoimmin työllistyvät Somaliasta ja Lähi-idästä tulevat
Quotemaahanmuuttajanaiset viettävät pidempiä aikoja kotiäitinä kuin suomalaiset naiset. Puolet tutkimuksen naisista ei ollut lainkaan töissä ensimmäisten neljän maassaolovuoden aikana.
Yllä mainitut faktat pysyviä, eivätkä ne siitä tule miksikään muuttumaan. Sama ongelma vaivaa koko Eurooppaa, Lähi-idästä ja Afrikasta tulee pääasiassa röyhkeitä vapaamatkustajia elämään veronmaksajien rahoilla.
Quote from: RP on 15.09.2016, 05:47:57
Ohessa vielä veronalaisten tulojen (kaikista lähteistä) kehitys maassaolon mukaan, sekä linkki raporttiin:
http://www.etk.fi/julkaisu/maahanmuuttajat-tyomarkkinoilla-tutkimus-eri-vuosina-suomeen-muuttaneiden-tyourista/
Mikä selittää venäläisten huonontuneen tulotason? Vaipuneet aivan somppujen tasolle?
Quote from: Faidros. on 15.09.2016, 09:08:02
Mikä selittää venäläisten huonontuneen tulotason? Vaipuneet aivan somppujen tasolle?
En ole raporttia huolella lukenut, mutta eri kohdassa vaaka-akselia olevat ihmisten ryhmät eivät kai ole vain samoja ihmisiä eri aikaan. Pisimpään maassa olleet lienevät etupäässä niitä Koiviston "paluumuuttajia", vähemmän aikaa olleissa on enemmän työperäisiä. Aika huonoiltahan nuo venäläisten luvut kyllä näyttävät.
Quote from: Justin Case on 15.09.2016, 01:50:19
Tässäpä koko tutkimus
Luenko tuota väärin vai ovatko silmäni rasismin sumentamat?
Eli siis somppumaa+lähi-itä niin töissä on 15% ja opiskelemassa (näistä kai 50% valmistuu synnytyskoneiksi?) toiset 20%. Työvoiman ulkopuolella 35%!!!! (siis synnytyskoneet koska eikai noi muumi voi vielä olla mitään eläkettään nauttiviakaan koska ekat tulivat 90-luvulla!!1!)
työllistymis% 2014 tai 2015
somalia 12%
afghanistan 15%
irak 18%
siinä jää lonnijoita isoja määriä verovaroilla elämään
Suomeksi, suomalaisten nuorten työt on annettu matuille ja syrjäytetty siten nuoret sukupolvet yhteiskunnasta.
Mietin nuita maahanmuuttaja ryhmiä joiden työllisyys on tuon tilaston häntäpäässä,mikä voisi olla syynä..
Vaikuttaisikohan se että täällä ei ole heille työpaikkoja?
Tai sitten osa voi olla tarkoituksella sellaisia "elintaso oleilijoita" jotka ovat jättäneet kotimaansa mm.elintason takia
ja ovat täällä sosiaalihuollon asiakkaina ja hyväksikäyttäjinä..?Tai muita kotimaihinsa tyytymättömiä maansa oppositiosta kun ovat sieltä lähteneet ja tänne tulleet oleskelemaan..