Quote"Kosovossa on vaikea leipoa korvapuusteja, koska vehnäjauhot ovat erilaisia kuin Suomessa. Ikävöin Suomesta myös mämmiä". Kosovolainen Ferdi on yksi karkotetuista. Hänkin olisi halunnut jäädä Suomeen.
Satoja tuhansia ihmisiä uhkaa Euroopassa maastakarkotus. Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy. Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä selvittivät karkotettujen kohtaloita.
QuoteMaahanmuuttoviraston mukaan karkottamisella tarkoitetaan maastapoistamismenettelyä. Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet karkotetaan. Käännytettäessä ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa.
– Meidän kantamme on, että heistä voidaan puhua yhtenä ryhmänä, karkotettuina. He kaikki olisivat halunneet jäädä Eurooppaan. He eivät olisi halunneet palata kotimaahansa.
Quote– Pitäisi olla järjestelmä, jolla vähän enemmän seurataan, mitä karkotetuille tapahtuu. Minusta on aika vastuutonta, että emme tiedä, minkälaisiin olosuhteisiin ihmiset palaavat, Katja Tähjä jatkaa.
Quote
Jos saisin toivoa, söisin lautasellisen uusia perunoita ja lohta. Eikä reissumies juustosiivulla olisi pahitteeksi. Taidan olla suomalaisempi kuin suomalaiset itse. Olen loukkaantunut, että Suomi pakotti meidät lähtemään.
– Christiana, Ghana
QuoteViitasen ja Tähjän edellinen tietokirja Paperittomat kertoo Euroopassa ilman oleskelulupaa elävistä ihmisistä. He saivat kirjasta Suomi-palkinnon.
http://yle.fi/uutiset/maastakarkotetut_palaavat_kotimaahansa_tyhjin_kasin_ja_tyhjan_paalle/9119288
Tuostako minäkin maksan? :facepalm:
Quote from: RP on 29.08.2016, 14:54:55
Quote– Pitäisi olla järjestelmä, jolla vähän enemmän seurataan, mitä karkotetuille tapahtuu. Minusta on aika vastuutonta, että emme tiedä, minkälaisiin olosuhteisiin ihmiset palaavat, Katja Tähjä jatkaa.
Tässäpä olisi nyt Suomella oiva tilaisuus todistaa humanitääristä suurvalta-asemaa perustamalla hulppea virasto, joka keskittyisi maasta käännytettyjen turvapaikanhakijoiden jatkovaiheiden seurantaan. 500 ylitarkastajan paikkaa heti hakuun, a' 5000 euroa kuukaudessa plus lisät ja matkakulut valvomaan käännytettyjen oloja, niin jopas olemme suvaitsevaisia jopa niitä onnettomia kohtaan joita emme rasistisesti maassamme suvainneet. Katja Tähjä on varmaan itsekin kiinnostunut kyseisestä ylitarkastajan virasta! Suomi nousuun mokutuksella!
QuoteJos saisin toivoa, söisin lautasellisen uusia perunoita ja lohta. Eikä reissumies juustosiivulla olisi pahitteeksi. Taidan olla suomalaisempi kuin suomalaiset itse. Olen loukkaantunut, että Suomi pakotti meidät lähtemään.
Täälläkin tippa tuli linssiin.
Olen huolestunut niiden ihmisten puolesta jotka eivät vielä ole tulleet Suomeen. Heitä on miljardeja, ja moni elää pöyristyttävissä olosuhteissa! Tarvitaan viranomainen joka huolehtii Suomeen vielä tulemattomien tarpeista ja noutaa heidät mahd nop kotoutumistuen piiriin.
Nyyh :'(
Katsokaahan noita kuvia! Katja Tähjä on aivan loistava valokuvaaja! Kuka ottaisi samanlaisia kuvia maahanmuuttokrittisistä ihmisistä? Kuka julkaisisi niitä? Suomen Uutiset?
Kukaan järkevä kuvaaja ei anna mamukriittisiä kuvia julkaistaviksi valhemediaan, koska se olisi uran loppu.
Jälleen kerran taattua, meidän verovaroillamme tuotettua Yle -kamaa. Mahtoiko muuten Katja Tähjä (kuin Pahkasiasta) reissata tuon tähtireportaasin vuoksi Ylen piikkiin?
Quote from: Kokoliha on 29.08.2016, 15:39:06
Jälleen kerran taattua, meidän verovaroillamme tuotettua Yle -kamaa. Mahtoiko muuten Katja Tähjä (kuin Pahkasiasta) reissata tuon tähtireportaasin vuoksi Ylen piikkiin?
QuoteKiitämme meihin uskoneita rahoittajia.
Karkotettujen kaupunkitapahtuma syntyy Koneen säätiön Jakautuuko Suomi –apurahalla. Lisätukea olemme saaneet Kirkkohallitukselta, Fokus ry:ltä, Kultilta ja Etmu ry:ltä.
Kiitämme kustannustoimittaja Johanna Laitista Kustantamo S&S:ssä.
Karkotetut –kirjaa ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Jokes, Wsoy:n kirjailijasäätiö, Patricia Seppälän säätiö, Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Siirtolaisinstituutti.
http://www.karkotetut.com/tekijaumlt.html
Eipä noille ollut tuntunut mitään käyvän. Joku tosin ei ollut työllistynyt, mutta Suomessa työllistymisen todennäköisyys on vielä heikompi.
Mämmin sukulaista Samanua syödään Iranissakin, joten miksei mämmiä voisi tehdä Kosovossa? Entä miten suomalaiset vehnäjauhot muka ovat erilaisia? Sitä paitsi erilaiset täytetyt pullat eivät suinkaan ole suomalainen erikoisuus, vaan niitä tavataan lähes kaikkialla Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-Idässä.
Ja eikö Ghanassa voi nostaa perunoita maasta ennen aikojaan? Ghanassa ei viljellä rukiita eikä kukaan myy edam-juustoa? Lohi on kieltämättä vähän haasteellisempi, myönnetään, mutta Afrikasta varmaan löytyy paljon hyviä ruokakaloja.
Uskomatonta vinkumista! Kosovo ei kuulu EU:hun ja toivottavasti ei koskaan kuulukaan ja sota Kosovossa päättyi viime vuosisadan puolella. Toisin sanoen kosovolaisilla ei ole mitään perustetta muuttaa Suomeen minkään ohituskaistan kautta.
Vai niin, suomalaiseksi tulee, kun tykkää uusista perunoista ja lohesta, sanokaa mulle, että tätä paskaa ei ole tehty verovaroin!!
Quote
Jos saisin toivoa, söisin lautasellisen uusia perunoita ja lohta. Eikä reissumies juustosiivulla olisi pahitteeksi. Taidan olla suomalaisempi kuin suomalaiset itse. Olen loukkaantunut, että Suomi pakotti meidät lähtemään.
– Christiana, Ghana
Vaikea kuvitella, että yhdistelmän suo, kuokka ja Jussi Jussi alkaisi vinkumaan vääryyksistä kun paljon rehevämmille viljeylymaille vietäisiin. Kovin on pinnallista ghanalaisen "suomalaisuus".
Tietääkseni Suomessa saa olla lähes kuka tahansa, jos tulot vain riittävät elämiseen. Ei tainnut ghanalainen painaa hommia ihan luterilaisella työmoraalilla.
Quote from: Hän on 29.08.2016, 15:21:15
Olen huolestunut niiden ihmisten puolesta jotka eivät vielä ole tulleet Suomeen. Heitä on miljardeja, ja moni elää pöyristyttävissä olosuhteissa! Tarvitaan viranomainen joka huolehtii Suomeen vielä tulemattomien tarpeista ja noutaa heidät mahd nop kotoutumistuen piiriin.
Eikös se ollut jotenkin niin, että koko ihmiskunta mahtuisi seisomaan Inarinjärven jäälle?
Siispä voisimme aivan hyvin tehdä Suomesta todellisen moraalisen supervallan ja siirtää kaikki maailman ihmiset asumaan tänne!
Ajatelkaapa sitä rikkautta.
Quote from: Java on 29.08.2016, 16:21:58
Vai niin, suomalaiseksi tulee, kun tykkää uusista perunoista ja lohesta, sanokaa mulle, että tätä paskaa ei ole tehty verovaroin!!
"Haastateltavien lainaukset ovat Kaisa Viitasen ja Katja Tähjän kirjasta Karkotetut.
Viitasen ja Tähjän edellinen tietokirja Paperittomat kertoo Euroopassa ilman oleskelulupaa elävistä ihmisistä. He saivat kirjasta Suomi-palkinnon."
Kyseessä selkeästi Reginaan verrattavaa tosielämää.
Miksi Ferdi ei tilaa vehnäjauhoa Suomesta, tai tee siitä bisnestä tilaamalla paikallisesta myllystä erikoisjauhoa ja tekemällä korvapuusteja kosovolaisille? Mutta, se ei käy, sillä sillä mulla ei ole aivoja... seeikäiseeikäyseeikäyseikertakaikkiaankäy! :facepalm:
Quote from: Faidros. on 29.08.2016, 16:42:10
Miksi Ferdi ei tilaa vehnäjauhoa Suomesta, tai tee siitä bisnestä tilaamalla paikallisesta myllystä erikoisjauhoa ja tekemällä korvapuusteja kosovolaisille? Mutta, se ei käy, sillä sillä mulla ei ole aivoja... seeikäiseeikäyseeikäyseikertakaikkiaankäy! :facepalm:
Jonkun pitäisi varmaan edelleen tehdä ja tarjota pullat ilmaiseksi. Pullahalaajat ovat tehneet karhunpalveluksen, aivan niin kuin villieläinten ruokkijatkin usein tekevät. Ruokitut sitten laitostuvat, veltostuvat ja menettävät oma-aloitteellisuuden.
QuoteKukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy.
Minusta asia ei meille kuulukaan millään tavalla. Siis kunhan on saatu ulos maasta (napsu).
On moraalitonta jättää tuolla tavoin kesäpakolaisia heitteille!
QuoteIrakissa on vierähtänyt vuosi. Minulle ei ole ollut töitä eikä rahaa. Alkoholia on kulunut aika tavalla. Elämäni on ollut pelkkää kriisiä.
Suomessakaan hänellä ei olisi töitä. Rahaa kyllä olisi. Firman piikkiin.
-i-
Quote from: ikuturso on 29.08.2016, 17:08:26
QuoteIrakissa on vierähtänyt vuosi. Minulle ei ole ollut töitä eikä rahaa. Alkoholia on kulunut aika tavalla. Elämäni on ollut pelkkää kriisiä.
Suomessakaan hänellä ei olisi töitä. Rahaa kyllä olisi. Firman piikkiin.
-i-
Onko viina ilmaista irakissa? Jos on, taidan muuttaa sinne..
Propagandamylly jauhaa jo suomalaisia vehnäjauhojakin monikulttuurisuuden rajattomalla alttarilla. :facepalm:
QuotePitäisi olla järjestelmä, jolla vähän enemmän seurataan, mitä karkotetuille tapahtuu. Minusta on aika vastuutonta, että emme tiedä, minkälaisiin olosuhteisiin ihmiset palaavat, Katja Tähjä jatkaa.
Suomi ei pysty takaamaan turvallisuutta tai hyviä oloja edes suomalaisille Suomessa; miten, tai edes miksi sitten takaisi ulkomaalaisille ulkomailla? :facepalm:
USA voi olla maailmanpoliisi, mutta Suomi ei voi olla maailman KELA.
Quote from: Java on 29.08.2016, 18:05:13
Quote from: ikuturso on 29.08.2016, 17:08:26
QuoteIrakissa on vierähtänyt vuosi. Minulle ei ole ollut töitä eikä rahaa. Alkoholia on kulunut aika tavalla. Elämäni on ollut pelkkää kriisiä.
Suomessakaan hänellä ei olisi töitä. Rahaa kyllä olisi. Firman piikkiin.
-i-
Onko viina ilmaista irakissa? Jos on, taidan muuttaa sinne..
Vaikka viina olisikin ilmaista siellä, niin googlaa ensin : Irak ja alkoholi.
Taitaa mieli muuttua saman tien.
Eli jos ei halua lähteä pois, pitäisi olla oikeutettu oleskelulupaan?
Epäilemättä osalle Suomeen tulevista pakolaisista paikallinen asunto & ruoka kelpaa (pois lukien irakilaiset ja syyrialaiset).
Jotta tuota asuntoa & ruokaa voisi tarjota pienelle porukalla tulevaisuudessakin, ei voi Suomeen määrättömiä määrää ottaa uusia ihmisiä. Se on yksinkertaista matematiikkaa.
Ne jotka halusivat ottaa ihan kuka vaan periaatteella, he ovat toimineet vastuuttomasti.
QuoteKukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy.
Sikäli kuin tiedän, kenenkään ihmisen kohdalla ei kukaan tiedä, miten hänelle myöhemmin käy.
Quote from: Micke90 on 29.08.2016, 15:02:10
Tuostako minäkin maksan? :facepalm:
Kosovo on turvallinen maa. EU ja Nato polttivat valtavasti rahaa luodakseen albaaneille itsenäisen Kosovon. Miksi se ei kelpaa? No itse itselleni vastaten , siellä ei ole taikaseinää ilmaista elämää varten.
Ja aikalailla pitää kosovon albaanin perseillä, että saa karkoituksen. Sellon ampuja - kosovon albaania ei karkoitettu, vaikka perseili ennen joukkomurhaansa ihan olentakaa. :facepalm:
Quote from: RP on 29.08.2016, 14:54:55
Satoja tuhansia ihmisiä uhkaa Euroopassa maastakarkotus. Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy. Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä selvittivät karkotettujen kohtaloita.
...
Maahanmuuttoviraston mukaan karkottamisella tarkoitetaan maastapoistamismenettelyä. Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet karkotetaan. Käännytettäessä ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa.
– Meidän kantamme on, että heistä voidaan puhua yhtenä ryhmänä, karkotettuina. He kaikki olisivat halunneet jäädä Eurooppaan. He eivät olisi halunneet palata kotimaahansa.
Kun Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä myöntävät käyttävänsä propagandassaan termejä tahallisen virheellisesti, ei Ylen toimittaja Minna Rinta-Tassi voi vedota ainakaan tietämättömyyteen tehdessään jutussaan toistuvasti saman virheen.
Quote from: Eisernes Kreuz on 29.08.2016, 16:33:53
Eikös se ollut jotenkin niin, että koko ihmiskunta mahtuisi seisomaan Inarinjärven jäälle?
Kyllä, ja Suomessa on mokuttajia niin paljon, että jos heidät sijoitettaisiin Saharan autiomaahan kilometrin välein, niin se olisi helvetin hyvä juttu!
QuoteJos saisin toivoa, söisin lautasellisen uusia perunoita ja lohta. Eikä reissumies juustosiivulla olisi pahitteeksi. Taidan olla suomalaisempi kuin suomalaiset itse. Olen loukkaantunut, että Suomi pakotti meidät lähtemään.
– Christiana, Ghana
Ja minä olen neekerimpi kuin yksikään afrikkalainen, joten täällä ei lisäneekereitä kaivata.
Karkotettujen omaa syytä!
Olisi pitänyt olla sen verran viisas, että olisi vaihtanut nimekseen edes vähän islamiin viittaavan nimen.
Christiana on jo lähtökohtaisesti huono valinta. Muhammed tai Ahmed tai vaikka Abdullah olisi taannut ainakin luvan jäädä hengailemaan muutamaksi vuodeksi ja olisi saanut syödä Vokissa reissumiehiä vatsansa täyteen.
Suomi on kyllä hyvä maa. Itse asiassa Suomi on maailman paras maa. En missään muualla asuisi mieluummin kuin Suomessa. Pidetään Suomi hyvänä paikkana asua.
Loukkaavaa jättää Suomi. Ei siis surullista tai mitään muutakaan vilpitöntä tunnetta. Suruhan on heikkoutta. Ellei se ole tekoitkua.
Kosovossa pääsee sentään kohta näkemään Perpan pelaamista.
Quote from: RP on 29.08.2016, 14:54:55
QuoteTaidan olla suomalaisempi kuin suomalaiset itse.
Taidat olla kusipäisempi kuin suomalaiset keskimäärin.
Ja Särkänniemen delfiinitkin karkoitettiin avoaltaisiin Kreikkaan, ihan vastoin Kreikan ja Suomen vihreiden tahtoa. Pakattiinko heillekään Reissumiestä ja mämmiä evääksi? Niih...?!
Quote from: Sydämistynyt on 29.08.2016, 21:09:59
Ja Särkänniemen delfiinitkin karkoitettiin avoaltaisiin Kreikkaan, ihan vastoin Kreikan ja Suomen vihreiden tahtoa. Pakattiinko heillekään Reissumiestä ja mämmiä evääksi? Niih...?!
Delfiinit maksavat miljoonia, koska niitä ei saa enää pyydystää. Mutta mepäs lahjoitimme miljoonien arvoiset delfiinit Kreikkaan ilmaiseksi, kuinkas muutenkaan.
Quote from: Micke90 on 29.08.2016, 15:02:10
Tuostako minäkin maksan? :facepalm:
Kyllä - minä myös. Veronmaksajien rahoilla tuokin kirjaprojekti on tehty. Irvokasta on sekin, että kyseiset suvakit ovat vielä saaneet jonkin Suomi-palkinnon Suomen vastaisesta toiminnasta. Ei helv...
Quote from: Finka on 29.08.2016, 16:24:56
Tietääkseni Suomessa saa olla lähes kuka tahansa, jos tulot vain riittävät elämiseen. Ei tainnut ghanalainen painaa hommia ihan luterilaisella työmoraalilla.
Suomeen saa tulla syömään hyviä ruokiamme. Tosin se vaatii monista maista matkaavilta viisumin ja rahaa.
Quote from: M on 29.08.2016, 22:50:48
Quote from: Finka on 29.08.2016, 16:24:56
Tietääkseni Suomessa saa olla lähes kuka tahansa, jos tulot vain riittävät elämiseen. Ei tainnut ghanalainen painaa hommia ihan luterilaisella työmoraalilla.
Suomeen saa tulla syömään hyviä ruokiamme. Tosin se vaatii monista maista matkaavilta viisumin ja rahaa.
Pari kaverini sukulaista Kiinasta kävi pikavisiitillä Suomessa tuossa jokin aika sitten. Viisumit irtosivat vasta kun kaveri näytti viranomaisille sijoitustileillään olevan kuusinumeroisen summan rahaa ja sitoutui rahoittamaan sukulaistensa mahdollisesti aiheuttamat kulut omasta piikistään.
Mikä on etteivät RHC:läiset voi sitoutua samanlaisiin ehtoihin maahantulon kontrollin suhteen?
Quote from: Uuno Nuivanen on 29.08.2016, 16:58:18
QuoteKukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy.
Minusta asia ei meille kuulukaan millään tavalla. Siis kunhan on saatu ulos maasta (napsu).
Kutsumatta ne ovat tänne tulleetkin.
Rehellisesti sanottuna ei juurikaan kiinnosta, mitä Kosovossa saa, tai ei saa.
Potkikoot jalkapalloa!
Suomalaisen paskan ruoan maku paranee näköjään heti kun joutuu jättämään taikaseinän. :roll:
Kosovossahan on nyt rauha ja lysti olla, eikö siis kaikki kosovolaiset pitäisi palauttaa rakkaaseen kotimaahansa
maata ja sen menestystä rakentamaan?
Palasivathan sotalapsetkin!!
Jumankekka niin!!!Palasivathan sotalapsetkin!!!
Sen minäkin haluaisin saada kuulla, että millä tavoin vehnäjauhot ovat erilaisia Kosovossa? En ole koskaan ennen kuullut tuollaista selitystä. Oletteko joskus kuulleet jostain leivoksesta, joka on kuuluisa jossain toisessa maassa, mutta täällä sellaista ei voi leipoa, koska vääränlaiset vehnäjauhot?
Jos tuo selitys osoittautuu todeksi, niin minä sitoudun lähettämään tuolle kaiffarille ison säkin suomalaisia vehnäjauhoja pari kertaa vuodessa.
Jokunen vuosi sitten kokeiltiin Saksassa paistaa lettuja. Maitoa, vehnäjauhoa, kananmunaa, sokeria ja suolaa. Ei meinannut tulla touhusta mitään. Maito oli tavallista Vollmilch maitoa, ei mitään laktoositonta tmv. vaan ihan perus "punaista maitoa". Kananmunat ainakin aamiaisella pekonin kanssa paitstettuina käyttäytyivät pannulla samalla tavalla kun kotimaisetkin. Ja maistuikin samalta. Pekoni on sitten ihan oma lukunsa, samanlaista maukasta pekonia ei saa suomesta ;-(
Sokeri ja suola taisi olla kotimaista perua, toki edellisen kesän jäämistöä asuntovaunussa. Joten ainoa asia josta voinee syyttää oli saksalainen vehnäjauho.
Taikinan teossakaan ei huomannut mitään eroa, mutta se paistaminen. Ei meinaa tulla semmoisia kunnon räiskäleitä millään. Ulkonäkö muistutti enemmänkin vehnätortillaa kuin räiskälettä. Suutuntumakin oli jotenkin kumimaisen oloinen. Maku noin muuten kyllä muistutti lettua ja tuli kaikki syötyä. Ehkä ulkonäkö ja suutuntuma vaikutti psykologisesti myös makuun.
Sitten taas ruskean kastikkeen tekeminen noista jauhoista taas onnisti ihan samalla tavalla kuin kotopuolessa kotimaisilla jauhoilla.
Joten saattaa noissa jauhoissa olla jotakin eroa. Todennäköisesti selittyy vehnälajikkeella, täälläpäin kun tarvitaan pohjoisempaa ilmastoa sietävämpää lajiketta kuin etelämmässä..... Ja ne pitkät valoisat kesäpäivät tuo kotimaisiin kasviksiin ja viljoihin ihan oman maun.
Kosovossa varmaan annetaan kuitenkin lapsille vielä korvapuusteja.
Quote from: dothefake on 30.08.2016, 01:01:48
Kosovossa varmaan annetaan kuitenkin lapsille vielä korvapuusteja.
Näin on, ja niiden tarjonta on vieläpä sangen
avokätistä koululaitosta myöten tiesi kosovolainen kaverini kertoa tässä yksi päivä...
Söisin minäkin mielelläni uusia perunoita ja lohta, mutta kun kukaan ei niitä ilmaiseksi naamani eteen kanna.
Se on makaronia ja sikanauta- jauhelihasta tehty kastike, tänäänkin. Omilla rahoilla ostettu.
Minkälainen vääntö siitä oikeasta riisilajikkeestakin oli vuosi sitten. Nää on tarkkoja poikia.
Täällä on riisi väärää ja kotimaassa taas vehnä on huonoa. Kosovosta ei saa mämmiä eikä Oulusta oikeanlaista jasminia.
Niin se elämä paiskoo.
Kirjan tehnyt naispari oli Ylen aamu-tv:ssä. Ei laillisia väyliä maahanmuuttoon pitäisi avata lisää, koska vain siten karkoitettavia olisi vähemmän! :facepalm:
Onkohan muiden petosta yrittäneiden tuomion ja rangaistuksen jälkeisestä elämästä tehty kirjaa?
Quote from: Faidros. on 30.08.2016, 07:43:35
Kirjan tehnyt naispari oli Ylen aamu-tv:ssä. Ei laillisia väyliä maahanmuuttoon pitäisi avata lisää, koska vain siten karkoitettavia olisi vähemmän! :facepalm:
Päteehän tuo yleisemminkin. Veneeseen reiästä tulee vähemmän vuotovettä jos vettä lappaa ämpärillä laidan yli sisään.
(Jos ihan tarkkoja olla, niin tämä ei päde, jos meren tilavuus on suurempi kuin veneen, mutta tämä reunaehto jätetään huomiotta usein myös puhuttaessa maahanmuutosta kehitysmaista)
Quote from: Faidros. on 30.08.2016, 07:43:35
Kirjan tehnyt naispari oli Ylen aamu-tv:ssä. Ei laillisia väyliä maahanmuuttoon pitäisi avata lisää, koska vain siten karkoitettavia olisi vähemmän! :facepalm:
Ei perustetta työlupaan tai suojeluun, joten mikähän se laillisen maahanmuuton väylä näille olisi? Turismi? Viime vuoden olisi luullut opettavan hitaimpiakin siitä, mitä liian houkuttelevista laillisen maahanmuuton väylistä seuraa.
Ja kyse on turvapaikanhakijoiden
käännytyksistä, ei
karkotuksista, kuten nämä Vapaan liikkuvuuden aktivistit hokevat dramaattisemman vaikutelman aikaansaamiseksi.
Quote from: foobar on 29.08.2016, 22:56:28
Quote from: M on 29.08.2016, 22:50:48
Quote from: Finka on 29.08.2016, 16:24:56
Tietääkseni Suomessa saa olla lähes kuka tahansa, jos tulot vain riittävät elämiseen. Ei tainnut ghanalainen painaa hommia ihan luterilaisella työmoraalilla.
Suomeen saa tulla syömään hyviä ruokiamme. Tosin se vaatii monista maista matkaavilta viisumin ja rahaa.
Pari kaverini sukulaista Kiinasta kävi pikavisiitillä Suomessa tuossa jokin aika sitten. Viisumit irtosivat vasta kun kaveri näytti viranomaisille sijoitustileillään olevan kuusinumeroisen summan rahaa ja sitoutui rahoittamaan sukulaistensa mahdollisesti aiheuttamat kulut omasta piikistään.
Mikä on etteivät RHC:läiset voi sitoutua samanlaisiin ehtoihin maahantulon kontrollin suhteen?
Ei ole varaa viisumin edellyttämään minimiin 30 euroa päivässä? Viisumi maksaa 60 euroa. Passikin pitää olla ja riittävä matkavakuutus kotiinpussituspalveluineen.
In case of a private visit, it is advisable to mention if your host is a friend or your spouse or relative. Please note that an invitation does not guarantee that a visa will be issued.
In addition to the above, you may be asked to provide information concerning the itinerary, means of transport, return trip, financial means of support and assets and employment.
You must have proof of sufficient financial means to cover the duration and purpose of your stay and the cost of living in the country. In Finland a minimum of EUR 30 a day is required.Eli kolmen kuukauden viisumi voi hellitä vajaalla kolmella tonnilla. Ei tiukka kustannustaso huomioon ottaen.
Quote from: Eino P. Keravalta on 29.08.2016, 18:28:54
QuoteKukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy.
Sikäli kuin tiedän, kenenkään ihmisen kohdalla ei kukaan tiedä, miten hänelle myöhemmin käy.
Toisaalta kaikki meistä tietävät tarkkaan, miten joka ainoalle meistä myöhemmin käy.
Quote from: John Doe on 29.08.2016, 18:17:53
Quote from: Java on 29.08.2016, 18:05:13
Quote from: ikuturso on 29.08.2016, 17:08:26
QuoteIrakissa on vierähtänyt vuosi. Minulle ei ole ollut töitä eikä rahaa. Alkoholia on kulunut aika tavalla. Elämäni on ollut pelkkää kriisiä.
Suomessakaan hänellä ei olisi töitä. Rahaa kyllä olisi. Firman piikkiin.
-i-
Onko viina ilmaista irakissa? Jos on, taidan muuttaa sinne..
Vaikka viina olisikin ilmaista siellä, niin googlaa ensin : Irak ja alkoholi.
Taitaa mieli muuttua saman tien.
= Meidän on saatava tänne turvaan kaikki irakilaiset alkoholistit.
Erehdyin nousemaan tänään aamulla liian aikaisin ja jouduin näkemään tämän verenpainetta ja sappea nostattavan vuodatuksen heti aamusta.
QuoteSuomalainen toimittaja-kuvaaja -kaksikko Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä ovat selvittäneet mitä tapahtuu euroopasta karkotetuille ihmisille. Naisten tapaamien ihmisten tarinoiden ja haastatteluiden perusteella syntyi kirja Karkotetut.
http://areena.yle.fi/1-3690054
Varoitus videon katsominen saa taas vitutuskäyrän nousemaan.
Kaisa Viitanen Katja Tähjä ovat pitkän linjan mädättäjiä.
QuoteNäkymättömien tekeminen näkyviksi. Se oli toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän ajatuksena vuonna 2010 julkaistussa Paperittomat-kirjassa. Siinä he kertoivat 21 ilman oleskelulupaa elävän siirtolaisen tai heidän perheensä tarinan.
Tehdessään Paperittomia työpari sai kirjaidean vieläkin näkymättömästä aiheesta: siitä, mitä tapahtuu EU-maiden karkottamille siirtolaisille.
"Heistä ei oikein kukaan tiedä. Kansalaisjärjestöjen yhteys katkeaa palautukseen, ja poliisien vastuu loppuu lentokentälle", Viitanen kertoo.
Siksi suomalaisjournalistien ei ollut helppoa löytää haastateltavia ensi syksynä ilmestyvään Karkotetut-kirjaan. Paperittomia tehdessä tulleet kontaktit kuitenkin auttoivat, ja nyt kaksikolla on koossa 13 tarinaa karkotuksista.
Työpari seuraa tarkasti uutisia EU-maiden mahdollisista pikakäännytyksistä.
"Jos pikakäännytyksiä tehdään, kirjaan saattaa tulla vielä tarina sellaisesta", Tähjä sanoo.
Karkotettujen teko alkoi vuonna 2012 Irakista. Viitanen ja Tähjä tapasivat Ruotsin karkottaman kuusihenkisen perheen.
"Kolme lapsista oli syntynyt Ruotsissa, ja isä työskenteli leipurina. He eivät saaneet turvapaikkaa. Yhtenä iltana poliisi rynnäköi sisään ja pakotti perheen mukaansa", Tähjä kertoo.
Karkotettujen tekijät ovat käyneet myös Turkissa, Kosovossa, Ugandassa, Ghanassa ja Filippiineillä. Viitanen ja Tähjä haluavat näyttää, että karkotetut ovat samanlaisia kuin Euroopassa syntyneet. He ovat käyneet töissä, maksaneet veroja ja soveltaneet pohjoismaisia lastenkasvatusmalleja.
"Siirtolaisia on helppo demonisoida mediassa, mutta kun antaa heidän itse jakaa arkeaan lukijalle, samaistuminen on helpompaa", Viitanen sanoo.
"Moni saattaa luulla, että karkotetut ovat jopa rikollisia. Näinhän ei ole. He eivät vain sopineet Euroopan maiden jäykkiin lupakategorioihin", Tähjä lisää.
Esimerkkinä he mainitsevat nuoren ghanalaisen naisen, joka saapui vuonna 2005 Suomeen opiskelemaan.
"Hänen oleskelulupansa perustui opiskeluun. Nainen sai kuitenkin neljä lasta, ja opinnot eivät edenneet riittävän nopeasti. Niinpä Suomi karkotti hänet ja hänen Suomessa syntyneet lapsensa Ghanaan vuosi sitten. Vanhin lapsista oli seitsemän", Viitanen kertoo.
Viitanen ja Tähjä haluaisivat myös turvapaikanhakijoista kertovissa uutisissa kuulla useammin tulijoiden ääntä. Omassa työssään he pyrkivät selvittämään siirtolaisliikkeen syitä ja seurauksia.
"Siihen tarvitaan yksilöiden kokemuksia", Viitanen sanoo.
Työparin mielestä julkisuudessa pohditaan liikaa viranomaisten ja maahanmuuton vastustajien asettamaa kysymystä: onko meillä varaa ottaa vastaan kaikki EU:hun saapuneet ihmiset?
Parempi kysymys olisi: onko meillä varaa karkottaa iso osa tänne haluavista?
Palkittu datajournalismisivu Migrants' Files on laskenut, että karkotukset ovat maksaneet 2000-luvulla 32 Euroopan maalle yhteensä ainakin 11,3 miljardia euroa.
"On paljon tutkijoita, joiden mielestä Euroopan taloudelle olisi hyväksi, jos rajat olisivat avoimempia. Heitä harvoin haastatellaan Suomessa", Tähjä sanoo.
http://www.journalisti.fi/artikkelit/2015/13/ni-karkotetuille/
http://www.katjatahja.com/#/
https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=Katja+T%C3%A4hj%C3%A4
http://www.kaisaviitanen.com/
https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=Kaisa+Viitanen
Quote from: Beenari on 30.08.2016, 00:47:58
Jokunen vuosi sitten kokeiltiin Saksassa paistaa lettuja...
Joten saattaa noissa jauhoissa olla jotakin eroa. Todennäköisesti selittyy vehnälajikkeella, täälläpäin kun tarvitaan pohjoisempaa ilmastoa sietävämpää lajiketta kuin etelämmässä..... Ja ne pitkät valoisat kesäpäivät tuo kotimaisiin kasviksiin ja viljoihin ihan oman maun.
Sitten herääkin se kysymys, että miten ne Ranskassa saavat paistettua
crêpejä ja Tsekeissä
palačinkoja, jotka ovat koostumukseltaan suurinpiirtein samanlaisia kuin suomalaiset ja ruotsalaiset letut? Vai onko niin, että juuri Kosovossa ja Saksassa viljellään eri vehnää kuin Ranskassa, Tsekissä, Ruotsissa ja Suomessa?
"Onko meillä varaa karkottaa iso osa tänne haluavista".
Meidän tulee karkottaa kaikki tänne päässeet sosiaaliturvashoppailijat. Suurin osa ihmisistä ei halua Suomesta mitään afrikkalaisten ja lähi-itäläisten temmellyskenttää. Sekin osa, joka haluaa, muuttaa todennäköisesti mielensä siinä vaiheessa, kun paska alkaa lentämään tuulettimesta. Jäljelle jäävä osa on hulluja.
Suomi elättää näitä tänne tunkeutuvia "heinäsirkkoja" velkarahalla. Voisivatko nämä mädättäjät edes joskus uhrata ajatustakaan tälle asialle. Jos nämä mädättäjät kiimaisesti kaipaavat afrikkalaista väestöä seurakseen, muuttakoot itse Afrikkaan ja viekööt kaltaisensa mukanaan.
QuoteEsimerkkinä he mainitsevat nuoren ghanalaisen naisen, joka saapui vuonna 2005 Suomeen opiskelemaan.
"Hänen oleskelulupansa perustui opiskeluun. Nainen sai kuitenkin neljä lasta, ja opinnot eivät edenneet riittävän nopeasti. Niinpä Suomi karkotti hänet ja hänen Suomessa syntyneet lapsensa Ghanaan vuosi sitten. Vanhin lapsista oli seitsemän", Viitanen kertoo.
Tuota se koko maailmalle ilmainen, valden velkarahalla maksettu "opiskelu" teettää. Mutta häädettiinkö nuo oikeasti? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. ???
YLE jatkaa veronmaksajien kengille kusemista kiihtyvään tahtiin. Kulttuurimarxilaisuus on firman pääohjenuora.
Ainakin karkotetut ihmiset joutuvat jatkossa itse elättämään itsensä, eivätkä enää kykene loisimaan Suomalaisen veronmaksajan lompakolla.
QuoteEsimerkkinä he mainitsevat nuoren ghanalaisen naisen, joka saapui vuonna 2005 Suomeen opiskelemaan.
"Hänen oleskelulupansa perustui opiskeluun. Nainen sai kuitenkin neljä lasta, ja opinnot eivät edenneet riittävän nopeasti. Niinpä Suomi karkotti hänet ja hänen Suomessa syntyneet lapsensa Ghanaan vuosi sitten. Vanhin lapsista oli seitsemän", Viitanen kertoo.
Sillehän ei sit tietenkään mitään voi, jos se haikara vain tuo niitä lapsia.
Quote from: Golimar on 30.08.2016, 12:40:26
Näkymättömien tekeminen näkyviksi. Se oli toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän ajatuksena vuonna 2010 julkaistussa Paperittomat-kirjassa. Siinä he kertoivat 21 ilman oleskelulupaa elävän siirtolaisen tai heidän perheensä tarinan.
Tehdessään Paperittomia työpari sai kirjaidean vieläkin näkymättömästä aiheesta: siitä, mitä tapahtuu EU-maiden karkottamille siirtolaisille.
"Heistä ei oikein kukaan tiedä. Kansalaisjärjestöjen yhteys katkeaa palautukseen, ja poliisien vastuu loppuu lentokentälle", Viitanen kertoo.
Siksi suomalaisjournalistien ei ollut helppoa löytää haastateltavia ensi syksynä ilmestyvään Karkotetut-kirjaan. Paperittomia tehdessä tulleet kontaktit kuitenkin auttoivat, ja nyt kaksikolla on koossa 13 tarinaa karkotuksista.
Työpari seuraa tarkasti uutisia EU-maiden mahdollisista pikakäännytyksistä.
"Jos pikakäännytyksiä tehdään, kirjaan saattaa tulla vielä tarina sellaisesta", Tähjä sanoo.
Kyse on tosiaankin
tarinoista, ei sen kummemmasta.
Quote
Työparin mielestä julkisuudessa pohditaan liikaa viranomaisten ja maahanmuuton vastustajien asettamaa kysymystä: onko meillä varaa ottaa vastaan kaikki EU:hun saapuneet ihmiset?
Parempi kysymys olisi: onko meillä varaa karkottaa iso osa tänne haluavista?
Palkittu datajournalismisivu Migrants' Files on laskenut, että karkotukset ovat maksaneet 2000-luvulla 32 Euroopan maalle yhteensä ainakin 11,3 miljardia euroa.
"On paljon tutkijoita, joiden mielestä Euroopan taloudelle olisi hyväksi, jos rajat olisivat avoimempia. Heitä harvoin haastatellaan Suomessa", Tähjä sanoo.
Onhan näitä julistajia nähty ja kuultu, tähän mennessä kaikki Pekka Himasen veroisia haihattelijoita (http://hommaforum.org/index.php/topic,58537.msg786668.html#msg786668). Siitä vaan haastattelemaan ihan ketä vaan, niin katsotaan perustelut. Tähän asti rajojen liika avoimuus (viime vuonna avoin reitti Kreikasta Suomeen asti) on ollut Euroopan taloudelle pahaksi.
Quote
"Hänen oleskelulupansa perustui opiskeluun. Nainen sai kuitenkin neljä lasta, ja opinnot eivät edenneet riittävän nopeasti. Niinpä Suomi karkotti hänet ja hänen Suomessa syntyneet lapsensa Ghanaan vuosi sitten. Vanhin lapsista oli seitsemän", Viitanen kertoo.
Mitä sitten? Hän pääsi kotiinsa lapsiaan hoitamaan ja kasvattamaan heistä kelpo ghanalaisia, joten mikä tuossa oli ongelmana? Jos tuli opiskelemaan, mutta teki jotain ihan muuta (4 lasta ei synny ihan vahingossa, ei niitä vain tuosta vain saada). Olisi hakenut jotain muuta lupaa, tai ehkä hakikin, mutta eiväthän hyvät lapsilisät ja sosiaaliturva täällä ole mikään perustelu kenenkään tänne jäädä. Eivät ole meidän kannaltamme, vaikka ne varmasti monelle kelpaisivatkin.
Quote from: JJohannes on 30.08.2016, 12:52:02
Sitten herääkin se kysymys, että miten ne Ranskassa saavat paistettua crêpejä ja Tsekeissä palačinkoja, jotka ovat koostumukseltaan suurinpiirtein samanlaisia kuin suomalaiset ja ruotsalaiset letut? Vai onko niin, että juuri Kosovossa ja Saksassa viljellään eri vehnää kuin Ranskassa, Tsekissä, Ruotsissa ja Suomessa?
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ruoka/kokkikoulu/tunnetko_jauhojen_ominaisuudet_lue_pieni_jauho_opas
Ihmettelen myös ohjelmassa esimerkkinä lkäsiteltyä Gambialaista jota ei oltu saatu karkoitettua kun Gambia ei ottanut vastaan.
Suomesta kun tehdään sentään turistimatkoja Gambiaan talvisin, tuollaiset maat joihin voidaan tehdä lomamatkoja ei voi olla kovin vaarallisia ja toisekseen sellaiset maat pitäisi laittaa boikottiin ja matkustuskieltoon jotka eivät ota omia kansalaisiaan vastaan. Matkatoimistoilta pitäisi kieltää lommamatkojen järjestäminen ja myyminen moisiin maihin.
Quote from: Maija Poppanen on 30.08.2016, 13:06:47
Sillehän ei sit tietenkään mitään voi, jos se haikara vain tuo niitä lapsia.
Olisihan se parempi, että lapsia toisi haikara kuin afromusuarabien suosima sukustrutsi!
Nii eilen tästä samasta jumalaisesta kirjasta jutskattiin toisessa ketjussa. Siitä, jossa loistavat kirjailijat kirjoittivat aiheesta, että karkotetut kunniakansalaiset eivät enää sitten pääse
mutustelemaan HK-blöötä
vetää keskaria
lyömään huoraa (muijaansa) turpaan
syömään mämmiä ja muikkuja ja Oululaisen jälkiuunileipää
räkyttämään naapureille
raiskaamaan neljän seinän sisällä
heittämään tikkaa (ei dartsia)
lyömään puukolla ryyppykaveriaan
olemaan persu ja ksenofobi
kuuntelemaan Irwiniä, Katri-Helenaa, Yötä ja Aikuista naista (biisi) ilman nettiä
tekemään karjalan paistia ja karjalan piirakoita
syömään mykyrokkaa
laulamaan suvivirttä
tekemään mettässä käsipelillä pinokuutioita
ostamaan tuulipukuja (?)
potkittelemaan potkukelkalla
lykkimään lylyä
pilkkimään
pitämään persevakofarkkuja
tekemään tytinää (sianpääsyltty) ja makaronilaatikkoa
lukemaan merkonomiksi tai sukupuolitieteen/antropologian tohtoriksi
ostamaan länsiylämaan terrieriä ja rivarin pätkää
ratsastustunneille
lätkätreeneihin
jne.
Edit pino-, ei kiintokuutio
QuoteTähjä horisee:
"On paljon tutkijoita, joiden mielestä Euroopan taloudelle olisi hyväksi, jos rajat olisivat avoimempia. Heitä harvoin haastatellaan Suomessa", Tähjä sanoo.
Oletan, että Tähjä kannattaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota.
Sitten on tehtävä valinta: joko avoimet rajat ja kehitysmaalaisten vapaa liikkuvuus, tai pohjoismainen hyvinvointivaltio. Molempia ei nimittäin voi pitkällä aikavälillä saada. Talous ei yksinkertaisesti sellaista kestä. Meidän järjestelmäämme ei ole rakennettu tarjoamaan täyttä sosiaaliturvaa kaikille maailman köyhille, jotka haluaisivat tulla Eurooppaan paremman elintason perässä. Systeemi natisee jo pahasti liitoksistaan pelkästään oman kantaväestön palveluiden osalta.
Helvetti että minua ärsyttää näiden ihmisten totaalinen realismin puute. Ne oikeasti kuvittelevat, että meillä on sekä velvollisuus että voimavaroja tarjota hyvä elämä kaikille maailman ihmisille. Joo, varmaan sillä pullahalaamisella ja auttamisella saa itselleen hyvän mielen ja positiivista julkisuutta tietyissä piireissä. Mutta se realismin puute. Voi helvetti sentään. :facepalm:
Saudi-Arabia on karkoittanut miljoona ihmistä ja silloin tällöin muutama kymmenentuhatta ihmistä rajojensa ulkopuolelle. Sitten täällä Yle huolestuu kun joku perusteettoman tp-hakemuksen perusteella saadaan kerrankin karkoitetuksi.
Eiköhän Ylen olisi syytä nyt vähän tarkistaa linjaustaan ja huolestua Saudi-Arabiasta enemmän.
Miksi silloin kun minä olin nuori ja komea, tarina kokoelmia kutsuttiin satukirjoiksi, mutta nykyään tutkimuksiksi, ei vaan ymmärrä!
Huomiona että tuokin kirja paljastaa että muista maista irakilaisia on lähetetty kotiinsa vaikka ovat sanoneet "en halua lähteä".
Suomen linja on aivan liian löysä.
Timo Soini ei saa ykkösprioriteettiaan ratkaistua (palautussopimus irakin kanssa) niin sehän kertoo että ei hän saa nyt eikä tulevaisuudessakaan mitään aikaiseksi.
Quote from: Jalopeura on 30.08.2016, 00:19:03
Sen minäkin haluaisin saada kuulla, että millä tavoin vehnäjauhot ovat erilaisia Kosovossa? En ole koskaan ennen kuullut tuollaista selitystä. Oletteko joskus kuulleet jostain leivoksesta, joka on kuuluisa jossain toisessa maassa, mutta täällä sellaista ei voi leipoa, koska vääränlaiset vehnäjauhot?
Jos tuo selitys osoittautuu todeksi, niin minä sitoudun lähettämään tuolle kaiffarille ison säkin suomalaisia vehnäjauhoja pari kertaa vuodessa.
Jauhoissa on paljonkin eroa eri maiden välillä. Lajikkeet ja viljelyolosuhteet vaikuttavat perusviljan ominaisuuksiin ja jauhatukset vaihtelevat. Hyvin todennäköisesti käyttävät Kosovassa mannerilmastossa kasvanutta erittäin proteiinipitoista vehnää, josta tehdyssä taikinassa sitko on ihan toista luokkaa kuin mitä meikäläiset reseptit olettaa. Eli voi tosiaan olla ettei suomalaisella reseptillä saa kunnon korvapuustia aikaiseksi sikäläisillä jauhoilla. Tosin, jos tietää miten reseptiä tuunaa, niin sikäläisen jauhon turpoamisominaisuuksilla pitäisi saada aikaiseksi helvetin hyvää pöhöä, joka on muhevaa vielä seuraavanakin päivänä siinä missä suomalaiset peruspuustit ovat muuttuneet jo kiveksi...
Quote from: Uuno Nuivanen on 29.08.2016, 16:58:18
QuoteKukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy.
Minusta asia ei meille kuulukaan millään tavalla. Siis kunhan on saatu ulos maasta (napsu).
Onhan tämän asian selvittäminen melkein yhtä hyödyllistä kuin soitella yöllä kännissä exälle ja kysellä kuulumisia. Kummankin tapauksen informaatioarvo on aika lähellä nollaa.
Quote from: Rokka on 01.09.2016, 18:56:07
Quote from: Uuno Nuivanen on 29.08.2016, 16:58:18
QuoteKukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy.
Minusta asia ei meille kuulukaan millään tavalla. Siis kunhan on saatu ulos maasta (napsu).
Onhan tämän asian selvittäminen melkein yhtä hyödyllistä kuin soitella yöllä kännissä exälle ja kysellä kuulumisia. Kummankin tapauksen informaatioarvo on aika lähellä nollaa.
Kukaan ei ylipäätään tiedä mitä kenellekkään myöhemmin ylipäätään missään käy vai tietääkö? Tiedätkö sinä mitä minulle huomenna käy? Minä en ainakaan tiedä.
Quote from: Rokka on 01.09.2016, 18:56:07
Quote from: Uuno Nuivanen on 29.08.2016, 16:58:18
QuoteKukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy.
Minusta asia ei meille kuulukaan millään tavalla. Siis kunhan on saatu ulos maasta (napsu).
Onhan tämän asian selvittäminen melkein yhtä hyödyllistä kuin soitella yöllä kännissä exälle ja kysellä kuulumisia. Kummankin tapauksen informaatioarvo on aika lähellä nollaa.
Tai soitella nyxälle aamuyöstä kännissä kertoakseen paljonko tätä rakastaa..
Tarinakampanja jatkuu Hesarissa Karkotetut-kirjan ja -näyttelyn puffaamisella. Toimittajana Aino Frilander.
Helsingin Sanomat: Pelkoa, häpeää ja piilottelua: Uusi kirja kertoo, mitä tapahtuu niille, jotka Suomi käännyttää ja karkottaa (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1472789077243) 4.9.2016
Quote from: HS 4.9.2016MITÄ TAPAHTUU heille, jotka eivät saa Euroopasta turvapaikkaa tai oleskelulupaa? Mitä tapahtuu sitten, kun Suomen tai muun EU-maan viranomaisten vastuu heistä loppuu rajalla?
Siitä kertovat toimittaja Kaisa Viitanen ja valokuvaaja Katja Tähjä työryhmineen tällä viikolla ilmestyneessä kirjassa Karkotetut. Samalla avautui näyttely Helsingin kaupungin taidemuseossa, Tennispalatsin katutasossa.
Näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi Suomesta karkotetun Gola Jabbarin tarinaan.
Jabbar piileskelee pohjoisirakilaisessa vuoristokylässä ja pelkää henkensä edestä, vaikka suomalaisviranomaisten mielestä hänen oli turvallista palata.
"Pelkään joka hetki, että tänä yönä minut löydetään. Kuulostelen ääniä pihalta, ja aamuyöllä olen jo varma, että kohta minut tapetaan", Jabbar sanoo.
"Miten ihmeessä Suomen viranomaiset eivät tiedä, millaiset olot Pohjois-Irakissa on?"
Quote from: HS 4.9.2016EUROOPPALAISET valtiot käännyttävät tai karkottavat vuosittain noin 160 000 ihmistä.
Karkotuksella viitataan oleskeluluvan saaneen ihmisen maastapoistamiseen. Termiä käännytys käytetään silloin, kun ihmisellä ei ole ollut oleskelulupaa. Virallisesti Suomesta karkotettiin viime vuonna 103 ja käännytettiin 3 775 ihmistä.
"Sanahelinää", sanovat Katja Tähjä ja Kaisa Viitanen.
Kirjassaan Tähjä ja Viitanen eivät käytä käännytys-sanaa, vaan puhuvat kaikista maasta poistetuista yhtenä ryhmänä, karkotettuina.
"He kaikki olisivat halunneet jäädä Eurooppaan, mutta viranomaiset ovat pakottaneet heidät lähtemään."
Tämän todettuaan tämäkin toimittaja seuraa Tähjän ja Viitasen esimerkkiä ja ryhtyy kirjoittamaan pelkistä karkotetuista. Aivan kuten toimittajille on nykyisin täysin luontevaa käyttää eufemismia "paperittomat". Sekin on Tähjän, Viitasen ja kumppaneiden vain muutama vuosi takaperin lanseeraama epätäsmällinen propagandatermi:
Quote from: HS 4.9.2016
TÄHJÄ JA VIITANEN ovat työskennelleet siirtolaiskysymysten kanssa jo vuodesta 2008. Vuonna 2010 valmistui moneen kertaan palkittu kirja Paperittomat. Se kertoi Euroopassa ilman oleskelulupaa elävien ihmisten elämästä.
QuoteEUROOPPALAINEN viisumi- ja oleskelulupajärjestelmä on sellainen, että ihmiset joutuvat vaarantamaan henkensä tullakseen tänne, Kaisa Viitanen sanoo.
Millainen olisi järjestelmä, jolla Eurooppaan pääsisi vaivattomasti ilman viisumia tai oleskelulupaa? Mitä sellaisesta järjestelmästä seuraisi Euroopalle?
Quote from: HS 4.9.2016Suomen virallista maahanmuuttolinjaa kirjantekijät kuvailevat joustamattomaksi, kylmäksi ja itsekkääksi.
Taitaa tulla kirjantekijöille pulaa adjektiiveista, kun he kuvailevat muiden maiden paljon tiukempia linjauksia. Ruotsista lähtien.
Quote from: HS 4.9.2016Onneksi on myös tutkijoita, jotka tuottavat inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa tukevia laskelmia. EU-komission puheenjohtajan entisen talousneuvonantajan Philippe Legrainin perustama Open Political Economy Network on laskenut (http://static1.squarespace.com/static/55462dd8e4b0a65de4f3a087/t/573cb9e8ab48de57372771e6/1463597545986/Tent-Open-Refugees+Work_VFINAL-singlepages.pdf), että jokainen Eurooppaan tulleiden pakolaisten vastaanottamiseen käytetty euro tuottaa viidessä vuodessa kahden euron taloudellisen hyödyn.
Tahtoo sanoa, että "tutkijat" tuottavat "laskelmia", joita levittämällä "journalistit" voivat vastustaa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämistä.
Tuo mainittu Philippe Legrain on muun muassa esittänyt, että Eurooppa sallisi täysin rajoituksettoman maahanmuuton (!), koska se olisi Euroopalle taloudellisesti kannattavaa (!). Tuossa Open Political Economy Networkin laskelmassa puolestaan todetaan, että 68 miljardin euron
lisävelka kasvattaisi
bruttokansantuotetta viidessä vuodessa 127 miljardia euroa. Se ei tarkoita, että pakolaisiin sijoitettu euro tuottaisi kahden euron tuoton tai ylipäänsä ollenkaan tuottoa. Lisävelkaa ei makseta pois bkt:n kasvulla.
Idea onkin täyttää mediajulkisuus viesteillä maahanmuuton väitetystä hyödyllisyydestä, vaikka käytetyt laskelmat ja oletukset on helppo osoittaa historiatiedon perusteella vääriksi.
Quote from: HS 4.9.2016Viitanen ja Tähjä ovat tavanneet vuosia piilotelleita ihmisiä, jotka ovat lopulta saaneet oleskeluluvan. Se on heille valtava helpotus: viimein voi ajaa ajokortin, ruveta opiskelemaan, hankkia työpaikan.
"Eivät he tule tänne meidän rahojen perässä, vaan tekemään töitä ja kasvattamaan taloutta joka kerta, kun he ostavat bussilipun tai maitotölkin", Viitanen sanoo.
"On ihmeellistä, että jokainen ulkomaalainen nähdään jonkinlaisena miinusmerkkinä, jota vastaan pitää taistella", hän jatkaa.
VATTin muutaman vuoden takaisten elinkaarilaskelmien (http://hommaforum.org/index.php/topic,80004.msg1849853.html#msg1849853) mukaan Suomeen muuttava ulkomaalainen on
keskimäärin noin 150 000 euron miinusmerkki. Keskiarvon taakse jää, että jotkut ulkomaalaiset ovat tuottavia veronmaksajia, mutta esimerkiksi turvapaikanhakijat puolestaan tuottavat paljon enemmän elinkaarikuluja. Nykyinen tilanne on kasvaneen turvapaikkamaahanmuuton takia tuon VATTin laskelman ajankohtaa merkittävästi huonompi.
Ulkomaalaiset varmasti ostavat mielellään bussilippuja ja maitotölkkejä, mutta viulut maksaa (keskimäärin) suomalainen veronmaksaja. Talous eli bruttokansantuote kasvaa, mutta suomalaisten kannalta paljon tärkeämpi taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Quote from: Uuno Nuivanen on 30.08.2016, 12:58:13
QuoteEsimerkkinä he mainitsevat nuoren ghanalaisen naisen, joka saapui vuonna 2005 Suomeen opiskelemaan.
"Hänen oleskelulupansa perustui opiskeluun. Nainen sai kuitenkin neljä lasta, ja opinnot eivät edenneet riittävän nopeasti. Niinpä Suomi karkotti hänet ja hänen Suomessa syntyneet lapsensa Ghanaan vuosi sitten. Vanhin lapsista oli seitsemän", Viitanen kertoo.
Tuota se koko maailmalle ilmainen, valden velkarahalla maksettu "opiskelu" teettää. Mutta häädettiinkö nuo oikeasti? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. ???
Ei sitten Ghanalainen tajunnut että kyseessä oli opiskelu- eikä paneskelulupa.
Eikä sitten kelvannut ilmeisesti vaimoksi kenelekään kun ei perhesiteidenkään takia saanut jäädä.
Mikäs hätä Ghanassa on elellessä. Vaikka toisaalta, kohta alkavat varmaan räjäytellä rakennuksia muuten rauhallisissa maissakin, että on syytä vaatia turvapaikkaa Euroopassa.
En ihmettelisi yhtään, vaikka Irakissa ja Syyriassakin suorastaan jarrutettaisiin rauhanprosesseja, ettei turvapaikan saaneiden tarvitsisi palata. Äkkikös sieltä eno-Muhammed laittaa todistuksen, että kyllä vainotaan edelleen Mosulissa, Kirkukissa tai mistä nyt satutaan milloinkin olemaan kotoisin.
QuotePorissa saa ensi-iltansa yksi Suomen teatterikevään kiinnostavimmista näytelmistä
Kolme naista selvitti, miten ja miksi ihmisiä häädetään Suomesta.
Irakilaisperheen isä ja vauva saavat jäädä Suomeen, äiti ja kolmevuotias karkotetaan. Suomen maahanmuuttovirasto vaatii muusikolta ammatista luopumista, jotta hänet voidaan turvallisesti palauttaa Irakiin.
Nämä median otsikoihin nousevat ihmiskohtalot eivät ole yksittäistapauksia, sanoo Karkotetut -näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Elina Izarra.
Hänen näytelmänsä voisi tuskin tarttua ajankohtaisempaan aiheeseen. Karkotetut perustuu dokumentaariseen aineistoon, jota Izarra keräsi yhdessä toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän kanssa haastattelemalla muun muassa viranomaisia, karkotettuja ja järjestöjen työntekijöitä.
Viitanen ja Tähjä julkaisivat aineistosta syksyllä tietokirjan. Izarra loi puolestaan materiaalista näytelmän, joka saa torstaina kantaesityksensä Porissa Rakastajat-teatterissa.
Euroopan unionin jäsenmaista häädetään joka vuosi noin 160 000 ihmistä. Ongelma ei koske pelkästään turvapaikanhakijoita vaan kaikkia ihmisiä, joilla ei ole EU-kansalaisuutta.
Näytelmässä tuodaan esiin, ettei ole vain yhdenlaisia karkotettuja. Häädetyksi voi joutua esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on asunut Euroopassa jo kymmenen vuotta. Tai Suomessa syntynyt ja koko elämänsä asunut kahdeksanvuotias tyttö.
Erään ugandalaisen naisen tarinaa lukuun ottamatta Izarra ei siirtänyt ihmisten kertomaa näyttämölle sellaisenaan. Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, miten taiteilijat kuvaavat siirtolaisia ja kenellä on oikeus kertoa toisen tarina. Se oli yksi syy, miksi Izarra halusi käsitellä viranomaisten toimintaa eikä siirtää Karkotetut -kirjaan haastateltuja henkilöitä sellaisenaan näyttämölle.
– Haluaisin että yleisö näkisi siirtolaiset itsenäisinä toimijoina. En halua toistaa mitään uhrikuvaa, vaikka näytelmässä onkin järjestelmän uhreja.
Hämmennys jäi Izarralle päällimmäiseksi, kun hän haastatteli viranomaisia Karkotetut -näytelmää varten. Miten oli mahdollista, että maahanmuuttovirastosta ja poliisilta sai eri vastauksen samaan kysymykseen?
Ristiriitaisuudet päätyivät mukaan näytelmään, jossa haastattelijat seikkailevat myös itse fiktiivisinä hahmoina. He yrittävät selvittää, miten päätökset karkotuksista tehdään ja kenellä on vastuu niistä.
Karkotuksia dokumentoiva kolmikko kiinnostui myös rahasta. EU käyttää vuodessa noin miljardi euroa ihmisten poistamiseen Euroopan alueelta tai maasta toiseen. Tekijät pohtivat, mitä tällä summalla saavutetaan. Euroopassa on Suomen väkiluvun verran paperittomia ja noin 20 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat alueella erilaisilla oleskelulupakriteereillä.
– Kenellä tahansa heistä voi olla tulevaisuuden horisontissa oleskeluluvan menetys sekä paperittomaksi ja karkotuskoneiston piiriin joutuminen, Izarra sanoo.
Aiheen vakavuudesta huolimatta näytelmä sisältää kaikkiin osapuoliin kohdistuvaa huumoria. Izarra kertoo sen liittyvän hänen havaintoihinsa työssään vapaaehtoisena vastaanottokeskuksissa. Nauru kuuluu ihmiselämään silloinkin, kun olosuhteet ovat kurjat.
[---]
Yleisöksi on tulossa myös paljon koululaisia, kahdeksasluokkalaisia taidetestaajia. Izarra odottaa näytelmän herättävän heissä keskustelua. Hän sanoo, ettei näe taiteilijana tehtäväkseen käännyttää ihmisiä vaan esittää kysymyksiä.
[---]
Satakunnan Kansa (http://www.satakunnankansa.fi/kulttuuri/porissa-saa-ensi-iltansa-yksi-suomen-teatterikevaan-kiinnostavimmista-naytelmista-14051909/)
Melkoinen osa karkotetuistakin lienee seikkaillut Euroopassa fiktiivisinä hahmoina.
^ Miten on mahdollista että poliisi ja Maahanmuuttovirasto saavat eri vastauksen samaan kysymykseen :o
Quote– Haluaisin että yleisö näkisi siirtolaiset itsenäisinä toimijoina.
Niin. Vaikkapa sellaisina, jotka elättäisivät itse itsensä ja perheensä.
QuoteKosovossa ei saa korvapuusteja ja mämmiä
Mutta Caffè macchiato maksaa 50senttiä ja peruskaupasta saa viinaa ja tupakkaa. ;D Se vääntö on ohi, ei enää tarvitse turvapaikkaa. Tulkaa sitten(älkää todellakaan tulko) uudelleen kun seuraavan kerran balkanin ruutitynnyri räjähtää.
QuoteKarkotuksia dokumentoiva kolmikko kiinnostui myös rahasta. EU käyttää vuodessa noin miljardi euroa ihmisten poistamiseen Euroopan alueelta tai maasta toiseen. Tekijät pohtivat, mitä tällä summalla saavutetaan. Euroopassa on Suomen väkiluvun verran paperittomia ja noin 20 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat alueella erilaisilla oleskelulupakriteereillä.
Entä jos noin miljardia euroa ei käytettäisi ihmisten poistamiseen Euroopan alueelta? Säästyisivätkö rahat vai kuluisiko sama määrä tai enemmänkin kyseisten ihmisten ylläpitoon?
Jos elintasosurffareilla maistuu noin hyvin suomalainen ruoka, niin tästähän saataisiin uutta tuulta Suomen vientiin. Ei muuta, kun suomalainen ruoka maailmalle!
Edit: Jätetään se paha puuro nyt kuitenkin tällä kertaa pois
Quote from: Roope on 29.08.2016, 19:05:44
Kun Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä myöntävät käyttävänsä propagandassaan termejä tahallisen virheellisesti, ei Ylen toimittaja Minna Rinta-Tassi voi vedota ainakaan tietämättömyyteen tehdessään jutussaan toistuvasti saman virheen.
Sama propagandakielen tuki myös Vesa Sirénillä Hesarissa:
QuoteKarkotetut-työryhmä lahjoittaa 10 000 euron palkintorahat karkotettujen auttamiseksi
KARKOTETUT-TYÖRYHMÄ kertoo lahjoittavansa visuaalisen journalismin palkintorahansa eli 10 000 euroa karkotusten vastaista työtä tekeville ja karkotettuja avustaville järjestöille sekä suoraan Helsingin Rautatietorin Oikeus elää -mielenosoituksen ylläpitoon.
[...]
Projekti lähti liikkeelle halusta tietää, millaisia vaikutuksia Suomen ja muiden EU-valtioiden tekemillä karkotuspäätöksillä on. Työryhmän jäsenet matkustivat ympäri maailmaa haastattelemassa ja kuvaamassa EU:sta karkotettuja ihmisiä ja perheitä.
Työryhmän mukaan karkotukset ovat tehoton, hintava ja inhimillistä kärsimystä aiheuttava väline siirtolaisuuden hillitsemiseksi. Ryhmä perustelee näkemyksiään tilastoin kotisivuillaan sekä tiedotteessa, joka löytyy tämän linkin takaa.
Karkotetut -työryhmään kuuluvat graafinen suunnittelija Anne-Mari Ahonen, toimittaja Anne Ignatius, teatterintekijä Elina Izarra, toimittaja Johanna Kippo, tutkija Jukka Könönen, graafinen suunnittelija Anna Mattsson, valokuvaaja Laura Oja, valokuvaaja Katja Tähjä, toimittaja Kaisa Viitanen ja tutkija Niina Vuolajärvi.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005129555.html) 16.3.2017
Tekijät itse (http://www.karkotetut.com/) eivät ujostele myöntää tahallista vääristelyään:
Quote from: Karkotetut -työryhmäJoka vuosi Euroopan unionin jäsenmaista häädetään noin 160 000 ihmistä. He ovat naisia, miehiä, lapsia. Työntekijöitä, opiskelijoita, turvan hakijoita. Jonkun naapureita, pelokkaita, rohkeita, rakastavaisia. Tavallisia ihmisiä. He eivät haluaisi lähteä, mutta he eivät saaneet oleskelulupaa. Ilman sitä tänne ei voi jäädä.
Viranomaisilla on ulkomaalaisen maastapoistamiselle kaksi nimitystä. Jos henkilöllä on aikaisemmin ollut oleskelulupa, viranomaiset puhuvat karkotuksesta. Jos ihmisellä ei ole missään vaiheessa ollut oleskelulupaa, viranomaiset käyttävät sanaa käännytys.
Käytännössä kyse on samasta asiasta eli ihmisen pakkohäätämisestä. Tällä sivustolla ja työryhmän tapahtumissa kutsumme kaikkia maastapoistamisia karkotuksiksi.
Tiedote: Karkotetut-työryhmä lahjoittaa 10 000 euroa karkotettujen hyväksi (https://www.facebook.com/notes/visuaalisen-journalismin-palkinto/karkotetut-ty%C3%B6ryhm%C3%A4-lahjoittaa-10-000-euroa-karkotettujen-hyv%C3%A4ksi/689191307927991/?notif_t=like¬if_id=1489652876597676) 15.3.2017
Quote from: Karkotetut -työryhmä
Eurostatin tilastojen mukaan viime vuoden kolmannella neljänneksellä tehdyistä turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli EU-maissa keskimäärin 63 %. Suomessa tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli ainoastaan 28 %. Ruotsissa ja Saksassa vastaava luku oli 73 %.
Eri maiden luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska eri maissa on hyvin erilaiset turvapaikanhakijaprofiilit.
Quote from: Karkotetut -työryhmäTyöryhmän jäsenet matkustivat ympäri maailmaa haastattelemassa EU:sta karkotettuja ihmisiä ja perheitä. He tutkivat tilastoja ja säädöksiä, vierailivat Suomessa säilöönottokeskuksissa ja tapasivat viranomaisia.
Selvisi, että karkotusten syy on eurooppalaisessa eriarvoistavassa maahanmuuttopolitiikassa. Mitä vaikeammaksi oleskeluluvan saaminen tehdään, sitä enemmän Euroopassa on paperittomia ihmisiä ja sitä enemmän heitä myös karkotetaan.
Vau. Pitkällisten tutkimusten jälkeen tiimille selvisi, että ihmiset, joilla ei ole edellytyksiä oleskeluluvan saamiseen, eivät saa oleskelulupia. Siispä vaatimaan lakia, jonka mukaan oleskelulupa myönnetään kaikille halukkaille.
Quote from: Karkotetut -työryhmäAihe on valitettavan ajankohtainen vuonna 2017, kun vauraat Euroopan maat pyrkivät karkottamaan sotaa ja konflikteja paenneita ihmisiä entistäkin enemmän, kansainvälisistä velvoitteista piittaamatta. Resursseja sen sijaan maahanmuuton kontrollointiin riittää. EU-valtiot maksavat siirtolaisten karkottamisesta ja poissa pitämisestä nyt jo miljardi euroa vuodessa.
Tuon summan oli varmaan tarkoitus olla pelottavan suuri, mutta oikeasti se on naurettavan pieni. Jo pelkästään Saksa maksaa turvapaikanhakijoiden ylläpidosta kymmeniä miljardeja euroja vuodessa.
Quote from: Karkotetut -työryhmä
Siirtolaisuuden hillitsemiseksi karkotukset ovat kuitenkin tehoton väline. Ihmiset lähtevät usein liikkeelle uudelleen, sillä karkotukset eivät lopeta kriisejä. Karkotuksista seuraa inhimillistä kärsimystä, pelkoa, epävarmuutta ja hajonneita perheitä. Osa palautetuista päätyy vangituksi ja kidutetuksi.
On täysin selvää, että käännytykset hillitsevät epätoivottua maahanmuuttoa, kun taas kaikenlainen no borders -politiikka ja jo mielikuvat sellaisesta kiihdyttävät sitä.
Quote from: Karkotetut -työryhmäSuomen turvapaikkapolitiikka on päätynyt umpikujaan, jonka seurauksena tuhansien ihmisten oikeusturva ja elämä ovat vaakalaudalla. Karkotetut-työryhmä jakaa Oikeus elää -mielenosoituksen vaatimukset ja toivoo, että kaikki ihmisoikeuksista välittävät tukevat Rautatientorin mielenosoitusta ja vaativat muutosta turvapaikkapolitiikkaan.
Suomen turvapaikkapolitiikka on umpikujassa juuri siksi, että käännytykset eivät toimi kunnolla.
Suomeen matkasi toissa vuonna Euroopan läpi 32 000 turvapaikanhakijaa, koska he olettivat saavansa Suomesta oleskeluluvan itselleen ja perheelleen nopeasti ja helpommin kuin mistään muualta. Tuhannet palasivat pian takaisin, kun huomasivat, että turvapaikkaprosessi on oletettua työläämpi. Nyt nämä taulapäät haluaisivat muuttaa Suomen väärien oletusten kaltaiseksi, jolloin tulijoita olisi moninkertainen määrä.
http://www.karkotetut.com/tietoa.html
QuoteKolme myyttiä
Siirtolaisuuteen ja karkotuksiin liittyy paljon väärää tietoa.
1. Karkotettavat ovat rikollisia
Ei pidä paikkaansa. Suurin osa maastapoistettavista ei ole syyllistynyt rikokseen. He ovat tavallisia ihmisiä, miehiä, naisia ja lapsia, jotka eivät ole onnistuneet saamaan oleskelulupaa. Rikollisia tässä joukossa toki on, kuten kaikissa muissakin ihmisryhmissä.
Nimenomaan
karkotettavat ovat usein rikollisia, joiden karkotuksen syy on rikos. Sen sijaan
käännytettävät, jotka oleskelevat laittomasti maassa, eivät ole Suomessa määritelmällisesti rikollisia. Joissain muissa maissa laiton oleskelu on rikos, ja laittomasti maassa oleskelevat ovat siis siellä rikollisia.
Quote2. Karkotukset vähentävät ihmisten liikkumista
Väärin. Vaikka Euroopan maat ovat vuoden 2000 alusta jatkuvasti kiristäneet rajavalvontaa, ihmisten liikkuminen on vain lisääntynyt. Mitä vaikeampi Eurooppaan on tulla, sitä vaarallisempiin tilanteisiin siirtolaiset joutuvat.
Euroopan Unionin jäsenmaat ovat vuodesta 2000 käyttäneet siirtolaisten maastapoistamiseen 11,3 miljardia euroa. Samaan aikaan turvaa hakevat ihmiset ovat maksaneet Eurooppaan pääsystä epävirallisia reittejä pitkin 16 miljardia euroa.
Höpsö väite, jonka lähteeksi on ilmoitettu on www.themigrantfiles.com.
Ensinnäkään rajavalvonta ei ole yksiselitteisesti kiristynyt, vaan se on päinvastoin monin paikoin löystynyt. Vuoden 2000 paikkeilla Kreikka purki raja-alueen miinakenttänsä, eikä silloin osattu kuvitellakaan nykyisenlaista Välimeren meritaksipalvelua. Toiseksi, ilman rajavalvontaa ja käännytyksiä tulijoita olisi vieläkin enemmän.
Quote3. Pakolaiset tulevat Euroopalle kalliiksi
Väärin. Pakolaiset eivät ole taloudelle taakka, päinvastoin. Eurooppaan tulleiden pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen käytetyt rahat palautuvat yhteiskunnalle lähes kaksinkertaisina viidessä vuodessa. Pakolaiset hyödyttävät uusien asuinmaittensa talouksia monilla tavoin: työpaikkoja syntyy ja palvelujen ja tavaroiden kysyntä lisääntyy, ja heidän palkoistaan karttuu veroja ja eläkemaksuja.
Lähde: YLE ja Open Political Economy Network
Jos väite olisi totta, voisimme kaikki ryhtyä pakolaisiksi ja talous nousisi kohisten. Oikeasti pakolaiset tulevat Euroopalle erittäin kalliiksi, eikä tuossa Philippe Legrainin huuhaaraportissa sitä paitsi edes väitetä, että rahat palautuisivat yhteiskunnalle kaksinkertaisina, vaan että bkt kasvaa tuplasti pakolaisiin pantujen rahojen verran, ikään kuin se olisi jotenkin merkittävä asia.
QuoteValtiot valvovat rajojaan ja päättävät, ketkä saavat olla valtiossa, ketkä eivät. Rajavalvonta tiukentuu, koska eurooppalaiset ovat äänestäneet päättäjiä, jotka haluavat kiristää oleskelulupaehtoja ja siten vaikeuttavat ulkomaalaisten asemaa. Nyt Suomessakin eletään tiukan rajakontrollin aikaa.
Miten se Ruotsin rajan tiukka kontrolli ilmenee?
QuoteViranomaisilla on maastapoistamiselle on useita nimiä. Sanalla käännytys viitataan ihmisiin, joilla ei ole koskaan ollut oleskelulupaa. Karkotuksella tarkoitetaan ihmisiä, joiden oleskelulupa on umpeutunut. Lopulta kyse on aina ihmisten vastentahtoisesta häätämisestä, karkottamisesta ja niistä voi puhua samana ilmiönä.
Voi puhua, mutta se on tahallisen harhaanjohtavaa, kun ero on olemassa.
http://www.karkotetut.com/tutkijapuheenvuoro.html
Quote
Matka Eurooppaan saattaa maksaa yli kymmenen tuhatta euroa. Liikkumisen helpottaminen säästäisi itsessään miljardeja euroja – puhumattakaan tuhansista ihmishengistä.
Säästäisi varmaan miljardeja euroja tulijoiden rahoja, mutta vastaanottavien yhteiskuntien kustannukset olisivat helposti monikymmenkertaiset. Nyt puhutaan ihmisistä, joilla ei ole oleskeluluvan edellytyksiä, esimerkiksi sellaista erityisosaamista, jonka avulla saisi Euroopasta työpaikan.
QuoteKoko eurooppalainen rajajärjestelmä on eräänlaisessa umpikujassa, jossa ainoa EU:n tarjoama ratkaisu on ollut liikkumisen vaikeuttaminen. Jos siirtolaisten kuolemat Välimerellä halutaan välttää, yksinkertainen ratkaisu olisi viisumien myöntämisen helpottaminen.
Jokin viisumien myöntämisen lievä helpottaminen ei riittäisi, vaan kuolemat voitaisiin välttää vain jakamalla viisumit kaikille halukkaille. Tutkijaparin tarjoama "yksinkertainen" ratkaisu olisi seurauksiltaan katastrofi.
QuoteElämme maailmassa, jossa osalle väestöstä paras vaihtoehto on vaarantaa henkensä Välimerellä tai ahtautumalla kontteihin tietäen, että matka voi olla kohtalokas. Liikkumisen vaarallisuutta voidaan käyttää argumenttina siihen, että köyhien maiden kansalaisten olisi kokonaan parempi olla lähtemättä. Tällainen holhoava asenne aliarvioi siirtolaisten kykyjä tehdä valintoja omasta tulevaisuudestaan ja päättää siitä, mikä on heille parasta. Länsimaista etuoikeutta liikkua vapaasti työn, rakkauden tai uusien mahdollisuuksien perässä harvemmin tunnistetaan saati kyseenalaistetaan. Tämä kertoo kykenemättömyydestä käsitellä liikkumisen hallintaan liittyvää globaalia eriarvoisuutta ja rakenteellista väkivaltaa – sekä meidän vastuutamme tästä väkivallasta.
Ei oikein avaudu, mitä kautta länsimaalaisten suhteellisen vapaa liikkuminen velvoittaisi länsimaita luopumaan rajakontrolleista. Rajakontrollien nimittäminen rakenteelliseksi väkivallaksi ei muuta mitään. Rajakontrolleista luopumisen seuraukset pysyvät täsmälleen samoina.
QuoteKarkotukset eivät onnistu pysäyttämään ihmisten liikkumista. Ne eivät vaikuta siirtolaisten lähtöhalukkuuteen.
Tuollaista vakavalla naamalla vielä vuoden 2015 jälkeen. Karkotukset ja käännytykset vaikuttavat aivan varmasti ihmisten liikkumiseen ja myös lähtöhalukkuuteen.
Irakista tulevien turvapaikanhakijoiden määrä romahti Ruotsissa murto-osaan sen jälkeen, kun Ruotsi solmi pakkopalautukset mahdollistavan palautussopimuksen Irakin kanssa vuonna 2008. Ylipäätään kaikkien Eurooppaan tulevien irakilaisten määrä putosi, mutta monet irakilaiset matkasivat Suomeen, jolla ei ollut eikä ole vieläkään palautussopimusta.
QuoteElämä paperittomana siirtolaisena tarjoaa usein lupaavampia mahdollisuuksia verrattuna vaihtoehtojen puutteeseen ja näköalattomuuteen lähtömaassa.
Aivan, eli toive tai tietoisuus siitä, että ei tule käännytetyksi, siis vaikuttaa päätökseen lähteä laittomaksi siirtolaiseksi.
Quote
Jukka Könönen
tutkija, Helsingin yliopisto
Niina Vuolajärvi
tutkija , Rutgers University ja Itä-Suomen yliopisto
Varsinaisia tutkijoita.
Vuolajärven Rutgers-sivu on melkoinen terminologinen kauhugalleria. Tieteellä ei oikeastaan edes näytellä olevan mitään tekemistä toiminnan kanssa. Ainakaan, jos sitä yrittää raamittaa normaalin tieteen vaatimusten kautta.
Quote from: Roope on 16.03.2017, 22:12:47
Quote3. Pakolaiset tulevat Euroopalle kalliiksi
...Eurooppaan tulleiden pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen käytetyt rahat palautuvat yhteiskunnalle lähes kaksinkertaisina viidessä vuodessa. Pakolaiset hyödyttävät uusien asuinmaittensa talouksia monilla tavoin: työpaikkoja syntyy ja palvelujen ja tavaroiden kysyntä lisääntyy, ja heidän palkoistaan karttuu veroja ja eläkemaksuja.
Lähde: YLE ja Open Political Economy Network
Nyt on taas todella paksua juttua. Luulisi että näitä olisi käyty valta- ja muissa medioissa melkoisen moneen kertaan läpi, mutta ei.
Quote from: Kulttuurirealisti on 16.03.2017, 22:30:45
Nyt on taas todella paksua juttua. Luulisi että näitä olisi käyty valta- ja muissa medioissa melkoisen moneen kertaan läpi, mutta ei.
Tässä lopputulos, kun valtamedian toimittaja käsittelee talousasioita lievästi sanottuna vajavaisella ymmärryksellään:
QuoteRaportti: Pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena
Eurooppaan tulleiden pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen käytetyt rahat palautuvat yhteiskunnalle lähes kaksinkertaisina viidessä vuodessa, kertoo tuore tutkimusraportti.
Raportin laatija, OPEN:n perustaja Philippe Legrain on EU:n komission puheenjohtajan entinen talousneuvonantaja.
Hän laskee, että Eurooppaan lyhyessä ajassa tullut suuri pakolaismäärä tietää valtioille vuosina 2015–2020 miltei 69 miljardin euron menoja. Samaan aikaan kuitenkin bruttokansantuote nousee 126,6 miljardia euroa, eli yhden euron investointi tuottaa miltei kaksi euroa, keskiviikkona julkaistu raportti kertoo.
...
Yle (http://yle.fi/uutiset/3-8890819) 18.5.2016
Mit Vit?? Velkarahalla nouseva BKT ei nyt kyllä ole mitään "hei me tienataan tällä" logiikan mukainen todellinen ja toteutunut tulo. Mistä näitä juttuja oikein revitään?
^Tuollaista huumoripläjäystä kommentoisi mielellään kunnolla. Mutta kun alkaa olla nukkumaanmenon aika, niin todetaan lyhyesti seuraavaa: matuhin satsattu raha nostaa BKTta. Kyllä, kun heihin lyödään miljardi euroa, se menee kansantalouden kiertokulkuun. Mutta, tämä mrd € on joko velkaa, joka on maksettava pois eli raha on poissa kulutuksesta myöhemmin, tai mrd. € on verorahoja eli leikkaa kantisten kulutusta lähes saman verran kun säästämisaste on kuitenkin aika pieni. Ensin mainitussa tapauksessa BKT nousee nyt mutta on ns. perusuraa matalampi myöhemmin. Jälkimmäisessä tapauksessa matu elelee veronmaksajan piikkiin ja osasto pottunokka törsää vähemmän.
Se, että matu-kulutuksella olisi joku kakkosen "keynes-kerroin" :facepalm:
Tutkimus oli alunperinkin humpuukia.
QuoteHyvät uutiset eivät lopu YLE:ltä
Yleisradio on loppumaton hyvien uutisten lähde, mitä tulee pakolaisiin ja siirtolaisuuteen. 18.5 uutiskynnyksen ylitti tiivistelmä tutkimuksesta, jossa kerrottiin että pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena. Lähteenä oli Open Political Economy Network -ajatushautomon perustaja Philippe Legrain kirjoitus, joka itse asiassa oli vain saksalaisen DIW –tutkimuslaitoksen Economic Bulletin 45 julkaisun (Mark Fratzer & Simon Junker) tutkimustulosten referaatti.
On varmaan turha vaatia, että toimittaja kertoisi, mihin oletuksiin mikin tutkimus perustuu, mutta ehkä yleisen hygienian nimissä voimme kirjata saksalaisten tutkijoiden tekemät tärkeimmät oletukset. Niiden mukaan pakolaisista on työikäisiä 73 %, heidän osaltaan työhön osallistumisaste on 80 %, työttömyysaste alkuvaiheessa 60 % ja pitkällä aikavälillä 30 %, työn tuottavuus 67 % suhteessa kantaväestöön, kustannukset 40-30 % suhteessa kantaväestön tuloihin, ja niin sanottu kerroinvaikutus 0.5.
[...]
Eli saksalaisten käyttämät arvot ovat aivan liian korkeita, jos niitä sovelletaan viime aikojen pakolaisvirtoihin Suomen osalta. Arvio työn tuottavuudesta on sekin ilmeisen epärealistinen. Viimeisimmät pohjoismaiset tulokset edellä mainittujen maiden osalta ovat luokkaa 0.5. Alhaisempi arvo laskee sekin olennaisesti potentiaalisia nettotuottoasteita.
Ehkä suurin ongelma koskee kuitenkin ns. kerroinvaikutusta. Jos oletetaan, että valtion menoihin liittyy pysyvästi 0.5:n suuruinen kerroinvaikutus, tarkoittaa se samaa kuin, että heittämällä helikopterista miljardi euroa saadaan kokonaistuotantoon lisäystä 500 miljoonaa. Pysyvät 0.5:n suuruiset kerroinvaikutukset ovat ainakin Suomea ajatellen alkeellisia väärinkäsityksiä. Laskelmien tulosten pitää olla aika epätoivoisia, kun ruvetaan vetoamaan kerroinvaikutuksiin, jotta tulokset saadaan oikean suuntaiseksi.
Vaikka uskoisi kerroinvaikutuksiinkin, on selvää, että vähänkin realistisimmilla oletuksilla tutkimustulos "Pakolaisiin satsattu raha palautuu nopeasti ja lähes kaksinkertaisena" osoittautuu hölynpölyksi. Mutta väliäkö sillä; kyllä jostain varmaan vielä löytyy joku YLE:n pirtaan sopiva oikea tutkimustulos.
Matti Viren
Taloustieteen professori, Turun yliopisto
Uusi Suomi (http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217134-hyvat-uutiset-eivat-lopu-ylelta) 19.5.2016
Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä saivat Karkotetut-kirjallaan vuoden 2016 freelancer-palkinnon. Wippajei.
http://www.ksml.fi/kulttuuri/Viiden-vuoden-ty%C3%B6-Karkotetut-tietokirjan-eteen-toi-Vuoden-freelancer-palkinnon/963527?pwbi=9a985c74e684058e6ac30b0f3cb4b635 (9.4.2017)
QuoteViiden vuoden työ Karkotetut-tietokirjan eteen toi Vuoden freelancer -palkinnon
Työpari haastatteli kirjaa varten EU-alueelta pois vietyjä ihmisiä useissa eri maissa.
Mitä tapahtuu heille, jotka eivät saa Euroopasta turvapaikkaa tai oleskelulupaa? Tämän kysymyksen selvittäminen toi toimittaja Kaisa Viitaselle ja valokuvaaja Katja Tähjälle vuoden 2016 freelancer-palkinnon.
Suomen freelance-journalistit ry kertoo palkintoperusteissaan, että Viitasen ja Tähjän Karkotetut-kirja nostaa esiin teeman, josta oli puutteellisesti tarjolla ajantasaista faktaa ja näkökulmia.
Viitanen ja Tähjä tekivät kirjaa viiden vuoden ajan haastatellen EU-alueelta pois vietyjä ihmisiä useissa eri maissa. Kirjanteko laajeni viime vuonna isomman työryhmän Karkotetut-projektiksi, joka sisälsi muun muassa keskustelutilaisuuksia, näyttelyn Helsingin kaupungin taidemuseolle, oppimateriaalia kouluille ja näytelmän.
Vuonna 2010 Viitaselta ja Tähjältä ilmestyi paperittomien siirtolaisten asemaa käsitellyt Paperittomat-tietokirja.
Quote from: Alaric on 09.04.2017, 19:40:25
Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä saivat Karkotetut-kirjallaan vuoden 2016 freelancer-palkinnon. Wippajei.
QuoteTyöpari Tähjä ja Viitanen nappasi Vuoden freelance -palkinnon Karkoitetut-tietokirjallaan
Vuoden 2016 freelancer -palkinnon saa tänä vuonna toimittaja-valokuvaaja-työpari Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä.
Tunnustus myönnettiin työparille ansiokkaasta journalistisesti toteutetusta tietokirjasta Karkotetut, joka julkaistiin vuonna 2016. Tähjä ja Viitanen tekivät kirjaa viiden vuoden ajan lukuisissa eri maissa haastatellen ja kuvaten EU-maista pois vietyjä ihmisiä.
Joka vuosi Euroopan unionin jäsenmaista häädetään noin 160 000 ihmistä. Karkotetut-työryhmä halusi selvittää, miksi näin tehdään ja mitä karkotetuille tapahtuu? Mitä tapahtuu heille, jotka eivät saa Euroopasta turvapaikkaa tai oleskelulupaa?
Tähjä ja Viitanen halusivat laajentaa aiheen tutkimista tietokirjaa laajemmaksi ja loivat projektin ympärille työryhmän, joka tarkasteli ilmiötä laajasti eri kulmista. Journalistien, tutkijoiden ja taiteilijoiden muodostama työryhmä loi tietokirjan lisäksi vuonna 2016 seminaareja, keskustelutilaisuuksia, näyttelyn Helsingin kaupungin taidemuseolle, oppimateriaalia kouluille, näytelmän ja lukuisia eri lehtijuttuja.
Suomen freelance-journalistit palkitsee Kaisa Viitasen ja Katja Tähjän Vuoden freelancer -tunnustuksella ansiokkaasta ja sinnikkäästä työskentelystä ajankohtaisen ja tärkeän aiheen parissa. Työpari nosti esiin karkoitettujen asemaa ja toi keskusteluun ajantasaista faktoja ja sävyjä, joita siitä oli aiemmin puuttunut. Karkotetut-projekti on rohkea avaus, joka sai aikaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
Vapaa toimittaja Kaisa Viitanen on toiminut freelancerina vuodesta 2010 alkaen. Tätä ennen hän työskenteli Me Naiset –lehdessä yli 10 vuotta. Viitanen kirjoittaa muun muassa Meidän perhe -lehteen, Helsingin Sanomiin, Maailman Kuvalehteen, Mondoon ja Huiliin.
Helsinkiläinen valokuvaaja Katja Tähjä on toiminut freelancerina 2000-luvun alusta lähtien eli koko työuransa. Hän on kuvannut muun muassa Helsingin Sanomiin, Me Naisiin, Kotivinkkiin, Maailman Kuvalehteen sekä useille järjestöille.
Sekä Kaisa Viitanen että Katja Tähjä kuuluvat Noon-kollektiiviin, joka tekee yhteiskunnallista viestintää ja journalimia yhdessä toimittajien, graafikkojen ja kuvaajien kanssa. Kummatkin tekevät myös tekevät vapaaehtoistyötä Amnesty Internationalin tiedotukselle. Lisäksi he ovat mukana Koneen säätiön rahoittamassa Iso Numeron tutkijoiden ja toimittajien yhteistyöhankkeessa. Työparilta on aiemmin ilmestynyt paperittomien siirtolaisten asemaa käsitellyt Paperittomat–tietokirja vuonna 2010.
Vuoden freelancer -palkintoa on jaettu vuodesta 1997 alkaen ansioituneelle vapaalle journalistille. Palkinnon myöntää Suomen freelance-journalistit ry. Palkinto luovutettiin yhdistyksen vuosikokouksessa Villa Kivessä lauantaina 8.4.2017.
Suomen freelance-journalistit ry (http://www.freet.fi/tyopari-tahja-ja-viitanen-nappasi-vuoden-freelance-palkinnon-karkoitetut-tietokirjallaan/)
On tämän päivän Suomelle kuvaavaa, että sananvapauspalkintoja jaetaan sananvapauden rajoittajille (http://hommaforum.org/index.php/topic,117032.msg2553530.html#msg2553530) ja journalismipalkintoja journalismin eettiset ohjeet roskikseen heittäneille propagandisteille. Jo kirjan nimi
Karkotetut on tietoista vääristelyä, sillä ne maasta poistetut, joilla ei ole koskaan ollut oleskelulupaa, ovat käännytettyjä, ei karkotettuja.
Koneen säätiön rahoittaman kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden käännytyksiä vastustavan propagandakampanjan tarina.
QuoteJakautuuko Suomi: Valokeilassa ihmisen karkotus
Voiko ihmisten pakkopalauttaminen olla näytelmän aihe? Miten karkotuksia kannattaa käsitellä taidemuseossa? Voisiko yläkoulun opettajia kannustaa ottamaan ulkomaalaispolitiikka oppitunnin aiheeksi? Jakautuuko Suomi -ohjelmaan kuuluneessa Karkotetut-työryhmässä kaksi journalistia, kaksi taiteilijaa ja kaksi tutkijaa tuottivat uraauurtavan tapahtumasarjan, joka lisäsi yleisön tietoisuutta pakkopalautuksista ja monipuolisti käsityksiä. Kirjoittaja Kaisa Viitanen on toimittaja ja tapahtuman tuottaja.
Eläkeikäinen nainen pyyhkii silmiään ruttuiseen nenäliinaan, kun teatterisalin valot laitetaan päälle. Näytelmä Karkotetut on juuri päättynyt, ja porilaisessa Rakastajat-teatterissa on alkamassa tekijöiden tapaaminen. Vaikka lämpiössä on myytävänä punajuurikeittoa ja punaviiniä, näytelmästä vaikuttuneet katsojat istuutuvat suoraan pöytiin keskustelemaan.
Teatterinjohtaja ja näytelmässä useita rooleja esittänyt näyttelijä Angelina Meusel kiittää yleisöä. Hän kertoo, ettei yhteiskunnallinen näytelmä ole Porissa ollut kassamenestys, mutta pieni teatteri halusi ehdottomasti sen tehdä. Pöydissä moni nostaa kätensä ja haluaa kertoa heränneistä ajatuksistaan.
"Olen kyllä lukenut karkotuksista, mutta en ole ikinä ajatellut, millaista se todella on, kun perhe hajoaa", eläkeläisrouva sanoo. Toinen katsoja pohtii Maahanmuuttoviraston toimintatapaa, kolmas karkotuksiin osallistuvan saattopoliisin ajatuksia. Syntyy vilkasta keskustelua.
[...]
Hankkeen alkujuuret ulottuvat vuoteen 2012, kun aloin valokuvaaja Katja Tähjän kanssa selvittää, mitä tapahtuu Suomen ja muiden EU-valtioiden karkottamille ihmisille. Tapasimme ensin tutkijoita, aktivisteja ja viranomaisia ja matkustimme lopulta työryhminemme seitsemään maahan ja keräsimme pakolla palautetuilta ihmisiltä harvoin kuultuja kokemuksia.
Oppimamme pohjalta meille heräsi halu murtaa harhaluuloja. Moni Suomessakin tuntui uskovan, että karkotetut ovat aina rikollisia. Tämä ei pidä paikkansa. Karkotukset ovat yleistyneet Jugoslavian sotien jälkeen. Ne johtuvat jatkuvasti tiukentuvasta ulkomaalaispolitiikasta: EU:n ulkopuolelta saapuvan ihmisen on vaikea saada oleskelulupaa ja hän voi myös helposti menettää sen. Rikollisia karkottavista on vain pieni osa.
Mutta miten päästä käsiksi harhaluuloihin? Alkujaan tavoitteena oli vain kirja. Kerättyämme materiaalin osallistuimme kesällä 2015 Kustantamo S&S:n Non Fiction –tietokirjakilpailuun ja saimme kustannussopimuksen. Kirja ilmestyisikin vuonna 2016. Vaikka kustannussopimus oli ilon aihe, pelkäsimme, ettei kovin moni kirjaa näkisi. Kirjojen lukeminen vähenee.
Kustantamo suunnitteli alle kahden tuhannen kappaleen painosta, mutta me halusimme saada koko Suomen puhumaan karkotuksista. Miten pakkopalautuksista voitaisiin tehdä valtakunnallinen puheenaihe?
Loppuvuodesta 2015 Koneen säätiö ilmoitti Jakautuuko Suomi -apurahahausta. Sen myöntämiskriteereissä korostettiin journalistien, tutkijoiden ja taiteentekijöiden yhteistyötä. Haku kannusti meitä kutsumaan mukaan teatterintekijä Elina Izarra Ollikaisen, graafikko Anne-Mari Ahosen ja siirtolaisuustutkija Niina Vuolajärven, joka tekee väitöskirjaa siirtolaistaustaisista seksityöläisistä. Vuolajärvi kutsui ryhmään tutkijakollegansa Jukka Könösen, ja kuuden hengen työryhmä oli koossa.
Koneen Säätiön myöntämä apuraha mahdollisti sen, että harhaluuloja vastaan voitiin käydä monin keinoin. Mutta mitä keinot olisivat? Ulkomainoksia bussipysäkeillä? Taidetta julkisissa tiloissa? Installaatioita lentokentillä? Mikä vaikuttaa ja koskettaa?
Päätimme puhutella ennen kaikkea suomalaisia, ei niinkään ulkomaalaislain kohteena olevia ihmisiä. Siinä onnistuaksemme piti ensin hahmottaa erilaiset kohderyhmät. Koululaiset, siirtolaisaktivistit ja vaikkapa valtakunnan päättäjät tarvitsivat kukin erilaisen viestintäkärjen. Ideoinnissa ryhmä sai ammattisparrausta muun muassa mainosalan konkarilta Erkki Izarralta, viestintäasiantuntijoilta Heidi Korvalta ja Salla Saariselta sekä Koneen Säätiön tarjoamalta apurahansaajien viestintäkurssilta.
Ryhmä päätti hyödyntää jäsentensä hallitsemia erilaisia kerronnan keinoja: tutkimustietoa asiantuntijaseminaarissa, näyttämöllä aihetta teatterin keinoin ja taidenäyttelyyn yllätyksellisempää ilmaisua. Kokonaisuus muotoutui palapelin tavoin.
Näytelmä Porissa, taidemuseon näyttely Helsingissä, opettajien koulumateriaali netissä, seminaari Helsingissä ja netissä sekä tietokirja. Nämä kaikki Karkotetut-hankkeen osat on tehty samoista alkuaineksista. Niissä näkyy samoja valokuvia, vilahtelee samoja karkotuskokemuksia ja tutkimuksia. Taloudellista tiedon kierrätystä moneen kanavaan ja tarpeeseen siis.
[...]
Refugee Hospitality Club on Facebookissa syntynyt ryhmä ihmisiä, joista moni auttaa ja majoittaa turvapaikanhakijoita. Karkotetut-teemaillassa heistä moni tapasi toisensa ensimmäisen kerran kasvotusten. Pakolaisneuvonnan lakimiehet kertoivat tiedonhaluisille neuvoja oleskelulupien anomisessa ja vastasivat karkotusuhan alla elävien ihmisten ja heidän läheistensä kysymyksiin. Kirkkokuntien yhteisillassa papit ja seurakuntalaiset jakoivat käytäntöjään karkotusuhan alla olevien ihmisten auttamiseksi. Amnestyn aktivistit hioivat suunnitelmia omaan pakolaiskampanjaansa.
Taidenäyttelyn kylkeen perustettu tapahtuma tarjosi tehokkaan viestinnällisen sateenvarjon, jonka alla erilaisten ihmisten ja toimijoiden oli helppo tulla. Kaikki saivat näkyvyyttä, ja puheenaiheet levisivät.
HAM-keskusteluiltojen lisäksi järjestimme eurooppalaista siirtolaispolitiikkaa käsitelleen seminaarin. Tutkijoiden puheet videoitiin. Osa striimattiin verkkoon, ja osa päätyi leikkauspöydän kautta Poriin Elina Izarran näytelmään.
[...]
Media jakaa viestiä
Jo puoli vuotta ennen tapahtumasarjaa työryhmä otti yhteyttä toimittajiin ja toimituksiin. Strategiana oli saada karkotukset mahdollisimman monelta kannalta esiin. Työryhmä tarjosi haastatteluja, usein yksinoikeudella. Toimittajat tarttuivat tarjouksiin ja haastattelivat ehdotettuja karkotusuhan alla olevia siirtolaisia, karkotuksen kokeneita sekä karkotuksen jälkeen Suomeen palanneita ihmisiä. Eräs toimittaja halusi haastatella kirjassa ilman esimiehensä lupaa kokemuksistaan kertovan saattopoliisin. Asia järjestyi, ja poliisi esiintyi myös lehtijutussa lähdesuojan takaa anonyymisti.
Työryhmä koosti kiinnostavan kattauksen tutkimustietoa helposti ymmärrettävään muotoon ja tarjosi tutkijoiden haastatteluja. Idea oli tehdä toimittajien työnteko mahdollisimman helpoksi. Toki juttuja alkoi syntyä myös tapahtumasta, kirjasta ja sen esittelemistä henkilöistä. Syyskuussa mediakattavuus aiheesta olikin erinomainen.
Harvoin vuosia valmisteltu tapahtuma ajoittuu yhteiskunnallisesti niin kriittiseen ajankohtaan kuin Karkotetut. Tapahtumaa edeltävänä vuonna 2015 vuonna Suomeen saapui poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita, ja tapahtumamme aikana heidän turvapaikkapäätöksensä alkoivat valmistua.
Loppuvuodesta Suomen viranomaiset alkoivat antaa turvapaikanhakijoille ennen näkemättömän paljon kielteisiä päätöksiä ja käännytysmääräyksiä. Suomalaiset aktivoituivat, ja media seurasi harvinaisella intensiteetillä muun muassa Afganistaniin lähteneen lennon vastustamista. Toimittajat matkustivat tapaamaan karkotettuja Irakiin, ja media nosti aiempaa enemmän esiin siirtolaisia ja heitä tukevien ihmisten ääniä.
On mahdotonta sanoa, mikä vaikutus tähän kaikkeen Karkotetut-hankkeella oli, mutta aihe näkyy mediassa paljon enemmän, ihmiset ja toimittajat tuntevat aihetta paremmin.
Karkotukset silti jatkuvat, vaikka kokemus osoittaa, että palauttaminen aiheuttaa inhimillisiä tragedioita, maksaa valtavasti eikä lopeta siirtolaisten liikettä.
Teksti: Kaisa Viitanen, kuvat: Katja Tähjä
Koneen säätiö (https://koneensaatio.fi/uutinen/jakautuuko-suomi-valokeilassa-ihmisen-karkotus/) 28.2.2018
Kun tuossa puhutaan karkotuksista, tarkoitetaan käännytyksiä. Viitasta ja Tähjää voidaan pitkälti kiittää valtamediaan (https://svenska.yle.fi/artikel/2018/03/05/mat-for-atta-euro-och-akutvard-det-ar-ungefar-allt-en-papperslos-far) levinneestä eufemismista "paperittomat".
Kyllä, Suomi jakautuu.
Oikeaoppisiin sekä vääräuskoisiin.
Kotouttaminen my ass.
Quote from: Nuivake on 29.08.2016, 18:10:16
Propagandamylly jauhaa jo suomalaisia vehnäjauhojakin monikulttuurisuuden rajattomalla alttarilla. :facepalm:
Veikkaisin, ja veikkaankin, että kosovossa on kalaa ja perunaakin.
Quote from: Roope on 09.04.2017, 20:03:00
On tämän päivän Suomelle kuvaavaa, että sananvapauspalkintoja jaetaan sananvapauden rajoittajille (http://hommaforum.org/index.php/topic,117032.msg2553530.html#msg2553530) ja journalismipalkintoja journalismin eettiset ohjeet roskikseen heittäneille propagandisteille. Jo kirjan nimi Karkotetut on tietoista vääristelyä, sillä ne maasta poistetut, joilla ei ole koskaan ollut oleskelulupaa, ovat käännytettyjä, ei karkotettuja.
Eikä noiden senttaajien lehden tekijät osaa suomea. Se on karkotetut eikä karkoitetut, kuten jutun otsikossa on.
QuoteMedia jakaa viestiä
Jo puoli vuotta ennen tapahtumasarjaa työryhmä otti yhteyttä toimittajiin ja toimituksiin. Strategiana oli saada karkotukset mahdollisimman monelta kannalta esiin. Työryhmä tarjosi haastatteluja, usein yksinoikeudella. Toimittajat tarttuivat tarjouksiin ja haastattelivat ehdotettuja karkotusuhan alla olevia siirtolaisia, karkotuksen kokeneita sekä karkotuksen jälkeen Suomeen palanneita ihmisiä. Eräs toimittaja halusi haastatella kirjassa ilman esimiehensä lupaa kokemuksistaan kertovan saattopoliisin
Tämä on aika merkittävä uutinen. Tuossahan sanotaan suoraan että toimittajat osallistuvat vapaehtoisesti ja jopa ilman esimiehen lupaa mokutukseen ja matuja koskevien propagandauutisten tekoon. Ihmisiä yritetään aivopestä median välityksellä hyväksymään elintasopakolaiset, jotka käyttävät törkeästi hyväksen turvapiakkajärjestelmää ja naiivien suvakkien hyväuskoisuutta. Sikamaista touhua. Oletettavasti mukana on myös Ylen ja Hesarin toimittajia melkoinen nippu.
Eräs Ylen toimittaja tekee parhaillaan itkuvirsiä irakilaisista, jotka eivät saaneet juhlapaikkaa Suomesta. Ja Ylelle aihe tuntuu olevan kovin rakas muutenkin...
https://haku.yle.fi/?q=m%C3%A4ntymaa%20irak%20bagdad&language=fi (https://haku.yle.fi/?q=m%C3%A4ntymaa%20irak%20bagdad&language=fi)
Quote from: Ernst on 07.03.2018, 18:24:31
Quote from: Nuivake on 29.08.2016, 18:10:16
Propagandamylly jauhaa jo suomalaisia vehnäjauhojakin monikulttuurisuuden rajattomalla alttarilla. :facepalm:
Veikkaisin, ja veikkaankin, että kosovossa on kalaa ja perunaakin.
Ja paljon muitakin herkkuja, mun kosovolaiset frendit lomailevat siellä joka kesä kuukauden pari ja kehuvat paikkaa. Muuttaisivat sinne mutta kun täällä on yritykset ja lasten koulut. Kaverit ovat siis rakennusalan yrittäjiä Suomessa.