Ruotsissa tuli äskettäin ulos mielenkiintoinen tutkimus, koskien median suhtautumista maahanmuuttoon. Väite on ollut, että media suhtautuu neutralisti, faktoja ei vääristetä eikä tietoja pimitetä. Mikä on totuus?
Eräs Torbjörn Holmgren (koulutukseltaan opettaja) on tehnyt tutkimuksen ledistötieteellisin menetelmin koskien Metro-lehteä, joka ilmestyy Ruotsissa paperilla ja netissä. Lehti on myös tunnettu Suomessa.
Metro sanoo olevansa puolueeton ja riippumaton eli sen pitäisi raportoida maahanmuutosta neutraalisti, puolesta ja vastaan suunnilleen yhtä paljon.
Tutkimus koski vain paperilehteä ja käsitti puolen vuoden juttuja, maahanmuuttosta Ruotsissa. Mukana ei ollut ulkomaanuutisia, sotajuttua Syyriasta jne., poikkeuksena maahanmuuttojutut Tanskassa ja Norjassa (läheisyytensä takia).
Metodiikkana oli erottaa maahanmuuttoon positiivisesti ja negatiivisesti suhtautuvat jutut. Molemmat ryhmät jaettiin lisäksi omaa kantaa puolustaviin juttuihin ja vastapuolen kantaa vastustaviin juttuihin. Yhteensä 4 ryhmää.
Tutkimus on löydettävissä tästä: http://www.pilum.nu/metro/
Tulos lyhyesti:
1. Maahanmuttopositiivisia juttuja 76%, joista
2. jutut, jotka puolustivat oman (maahanmuuttokannattajien) kantaa 53% ja
3. jutut, jotka vastustivat vastapuolen (maahanmuuttokriitikkojen) kantaa 23%.
4. Maahanmuttonegatiiviset jutut 24%, joista
5. jutut, jotka puolustivat oman (kriitikkojen) kantaa 18% ja
6. jutut, jotka vastustivat vastapuolen (kannattajien) kantaa 6%.
Tulos ja johtopäätös tässä: http://www.pilum.nu/metro/sammanfattning-och-slutsatser/
Kohta 6. on erityisen mielenkiintoinen koska se osoittaa kuinka moni juttu pyrki kumoamaan maahanmuuton kannattajien väitteet. Vain 6% jutuista pyrkivät esittämään kritiikkiä kannattajien väitteisiin. Sitä vastaan maahanmuuton puolustajien näkökulmia tuotiin esiin 53% (kohta 2.) jutuista.
Lopputoteama tästä on, että ainakaan Metro-lehti ei ole lähimainkaan puolueeton ja riippumaton. Maahanmuuttoa kannattavat näkökannat saavat hyvin paljon palstatilaa suhteessa vastustajien juttuihin. Kriitikkojen näkökantoja tai negatiivisia uutisia ei siis päästetä läpi juuri lainkaan.
Tulos lienee hyvin linjassa sen näppituntuman kanssa, jota yleisöllä Suomessakin on: media pimittää ja valehtelee maahanmuutosta.
Nuivien näppituntuma on osunut oikeaan, se nyt olikin päivänselvää. Oletan, ettei tulokset poikkea juurikaan Suomalaisesta mediasta. Korkeintaan mokuttavampaan suuntaan.
Mutta kukapa tästä uutista tekisi.
Puolueeton ja luotettava media? Mikä se sellainen on? Voiko sitä syödä? ???
Quote from: Micke90 on 14.08.2016, 18:42:20
Puolueeton ja luotettava media? Mikä se sellainen on? Voiko sitä syödä? ???
Suomessa tunnetaan nimellä
vastuullinen media.
Quote from: Eisernes Kreuz on 14.08.2016, 18:50:58
Quote from: Micke90 on 14.08.2016, 18:42:20
Puolueeton ja luotettava media? Mikä se sellainen on? Voiko sitä syödä? ???
Suomessa tunnetaan nimellä vastuullinen media.
Se tarkoittaa sitä, että Suomen media on vastuussa Bilderbergille, ei kansalle tai totuudelle.
Quote from: Eisernes Kreuz on 14.08.2016, 18:50:58
Suomessa tunnetaan nimellä vastuullinen media.
Pieni korjaus:
Luotettava ja vastuullinen.
Quote from: Micke90 on 14.08.2016, 18:59:22
Quote from: Eisernes Kreuz on 14.08.2016, 18:50:58
Suomessa tunnetaan nimellä vastuullinen media.
Pieni korjaus: Luotettava ja vastuullinen.
Asioista raportoidaan luotettavan ja vastuullisen yksipuolisesti, jätetään kiusallisimmat jutut kokonaan kertomatta, ja tarvittaessa jopa valehdellaan, jotta nazismi ja rassismi sekä pelko eivät saisi jalansijaa.
Kaikki tämä tehdään ylpeästi ja suureen ääneen omaa paremmuutta ja tsuurnalistista ammattitaitoa hehkuttaen.
Ja sitten ihmetellään, miksi ihmiset haluavat lukea juttuja vaikkapa MV-lehden kaltaisesta paskamediasta.
Quote from: Totti on 14.08.2016, 18:18:23
Ruotsissa tuli äskettäin ulos mielenkiintoinen tutkimus, koskien median suhtautumista maahanmuuttoon. Väite on ollut, että media suhtautuu neutralisti, faktoja ei vääristetä eikä tietoja pimitetä. Mikä on totuus?
Ei tuollaista välttämättä edes väitetä, vaan kyllä siellä vastustetaan laajasti ajatustakin objektiivisesta journalismista rasistisena ja fasistisena. Lisa Bjurwaldin kaltaiset toimittajat hyökkäävät neutraalia suhtautumista vastaan ja syyttävät muita kuin rasismia hokevia toimittajia kelvottomiksi.
Sama henki viime syksyn jälkeen Suomen valtamediassa, mutta uutta entistäkin tiukempaa pimittämislinjaa ei viitsitä sen kummemmin kiistää tai perustella, kun ei tarvitse.