Hommaforum Testi

Quote

Helsinki 1.4.2016 klo 17:27
Helsinki haluaa ryhtiä maahanmuuttajien kotouttamiseen

Uudessa kotouttamisen mallissa kunta tarttuu oleskeluluvan saaneen maahantulijan tilanteeseen heti ja aloittaa samanaikaisesti kielikoulutuksen, ammatilliset opinnot ja työharjoittelun. Rakennusala on innokkaimmin tarjoamassa harjoittelupaikkoja.

Maahanmuuttajan keskimääräinen kotoutumisen aika on Suomessa seitsemän vuotta. Se on Helsingin mielestä liian pitkä aika.

– Kotoutumista tulee nopeuttaa ja sen tulee olla työelämälähtöistä. Nykyisin kotoutuminen suomalaiseen työelämään ja elämäntapaan kestää vuosikausia, sanoo sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Palvelut halutaan nyt keskittää yhdelle luukulle. Käpylän tyhjillään olevaan Mediakeskukseen alkuvaiheessa perustettavassa maahanmuuttajien osaamiskeskuksessa kartoitetaan tulijan lähtökohdat ja luodaan suunnitelma kohti suomen kielen oppimista, ammattiopintoja ja työelämää.

– Keskeistä on se, että kotouttamistoimenpiteitä tehdään samanaikaisesti. Pitää ymmärtää se, että ihmisten syrjäytymisen syyt ovat moninaiset. Uutta on nyt se, että kouluttamisella tähdätään tutkintoon, Viljanen sanoo.

Ammattitutkinto suojaa ihmistä työmarkkinoilla ja ehkäisee harmaata taloutta. Pääkaupunkiseutu kantaa ylivoimaisesti suurimman vastuun Suomeen tulleista maahanmuuttajista.

Helsingin seudulla on 60-70 prosenttia kaikista maahanmuuttajista ja puolet heistä on Helsingissä.
Yritykset tarjoavat harjoittelupaikkoja

Yritykset halutaan mukaan työharjoittelupaikkojen tarjoajina. Voimakkaimmin on alkuun mukana rakennusala, jolla on jatkuvasti tarvetta työvoimasta kasvavalla pääkaupunkiseudulla. Myös kaupan alan kanssa neuvottelut ovat pitkällä.

– Haluaisimme rakennusalan yritysten käyttöön yhden luukun, josta ulkomaalaistaustaiset voisivat hyvin työllistyä.  Tällä mallilla osaltaan estettäisiin harmaata taloutta ja valmiudet rakennustyöhön olisivat entistä paremmat, sanoo Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Työnantajaliitto Rakennusteollisuus vakuuttaa, että rakentamisesta haluta luoda ilmaisten harjoittelijoiden halpatyöalaa.

– Meillä on tänäkin päivänä iso määrä ammattikoulussa opiskelevia, jotka työssä oppimisen kautta työllistyvät rakennusaalalle. Ei tarkoituksena ole saadaan ilmaista tai puoli-ilmaista työvoimaa, vaan se, että rakennusalalle saadaan kunnolla oppinutta osaajaa, Kari sanoo.

Kielen ja koulutuksen kautta

Haagassa sijaitseva Stadin ammattiopiston tekniikan alan oppilaitos Heltech on todellinen monikulttuurinen osaajakeskus. Sähkömekaanikoksi kouluttautuva nepalilainen atk-insinööri Sulachhan Panthi on kotoutunut ja päässyt kiinni opintoihin kahdessa ja puolessa vuodessa.

– Ensimmäinen ja tärkein asia on suomen kieli ja sitten kaverit. Ota tiedot sieltä, mistä saat, esimerkiksi netistä tai kavereilta, Panthi tuumaa.

Opiskelutoveri Mohammed Al-Hilfi tähtää automaalariksi. Hän on tullut Suomeen Irakista jo lapsena ensin Kuopioon, siirtynyt sieltä Espooseen, eikä ole kärsinyt sopeutumisongelmista. Al-Hilfi sanoo olevansa suomalainen, viettävänsä joulua – tosin muslimina ilman kinkkua. Hän ei haaveile paluusta kotimaahansa.

Helsinki aloittelee toimintaa jo tämän kevään aikana, ja jos osaamiskeskus-pilotti lähtee hyvin käyntiin, mallia on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseks


http://yle.fi/uutiset/helsinki_haluaa_ryhtia_maahanmuuttajien_kotouttamiseen/8782883

7 vuoden sossuelämä veronmaksajien laskuun keskimäärin...  :facepalm:

Kuinka kukaan kehtaa sanoa että nykyisenlainen maahanmuutto hyödyttää suomea?

QuoteTyönantajaliitto Rakennusteollisuus vakuuttaa, että rakentamisesta halutaan luoda ilmaisten harjoittelijoiden halpatyöala.

Korjasin valheen totuudenmukaisemmaksi.

Quote from: Kallan on 02.04.2016, 09:23:34

QuoteTyönantajaliitto Rakennusteollisuus vakuuttaa, että rakentamisesta halutaan luoda ilmaisten harjoittelijoiden halpatyöala.

Korjasin valheen totuudenmukaisemmaksi.

Huhhei, eikö tuolla rakennusliitossa todellakaan käsitetä mitä maksaa VALVOA JA PAIMENTAA tuota iloista harjoittelijalaumaa. Rakennuksilla ammattitaito ja työturvallisuus ovat ensisijainen vaatimus, työtapaturmat ja virheellinen rakentaminen maksavat.

Eivätkö nämä näe yhtään sen pidemmälle kuin euron kiilto kajastaa. Ravintola-alalla on tulut törmättyä näihin iloisiin velikultiin eikä siitä työnteosta pääsääntöisesti ole tullut yhtään mitään. Toki poikkeuksiakin on, mutta jo asenne työntekoon on huomattavasti veltompi ja suuripiirteisempi kuin suomalaisilla. Jopa töihin ajallaan tulo tuntuu olevan suuri haaste, saati sitten työturvallisuuden ymmärtäminen.

QuoteHuhhei, eikö tuolla rakennusliitossa todellakaan käsitetä mitä maksaa VALVOA JA PAIMENTAA tuota iloista harjoittelijalaumaa. Rakennuksilla ammattitaito ja työturvallisuus ovat ensisijainen vaatimus, työtapaturmat ja virheellinen rakentaminen maksavat.

Mutta eikös se ole merkki kotoutumisesta, että sandaalinläpsyttelijä rakentaa home-talon?

Quote from: Eino P. Keravalta on 02.04.2016, 09:37:08

QuoteHuhhei, eikö tuolla rakennusliitossa todellakaan käsitetä mitä maksaa VALVOA JA PAIMENTAA tuota iloista harjoittelijalaumaa. Rakennuksilla ammattitaito ja työturvallisuus ovat ensisijainen vaatimus, työtapaturmat ja virheellinen rakentaminen maksavat.

Mutta eikös se ole merkki kotoutumisesta, että sandaalinläpsyttelijä rakentaa home-talon?

Turvapaikanhakija: "I want my home"
Rakennusteollisuus: "Home you wished, home you shall get"

Edit: Jos tämä homma onnistuu (mitä epäilen kun ottaa huomioon minkälaisia tulijat ovat) niin onko tulevaisuudessa sitten 'rasismia' puhua hometaloista jos sitä on ollu tekemässä nämä tph-miehet? Vai täytyisikö se nähdä 'uutena monikulttuurisena rakentamistyylinä ja -laatuna'?

ryhtiä haluaa, mutta ei onnistumisia? noh sinänsä fiksua, ryhtiä voi haluta, mutta onnistumisia ei. matuilla ei ole pienintäkään halua kotoutua

this food is for dog and women
where is my money, i just want my money

Ainoa asia mihin tarvitaan ryhtiä on niitten palauttaminen sinne mistä ne on tulleet.

Ja uusien tunkeutujien maahanpääsyn estämiseen.

Haluaa ryhtiä kotouttamiseen? Hä?

Eikös meillä pitänyt olla JO täydellistä kotouttamista? Just sellaista missä emme tee muiden maiden virheitä.

Miten mun nokkaan haisee hätäpieru. Arabijätkät eivät ajattelekaan, toimikaan ja muutukaan naïvien suvakkinaisten haaveiden mukaisesti. Ja nyt etsitään keinoja kotouttamisen keinojen muuttamisesta. Eikö yhtään tule sellaista mahdollisuutta mieleen, missä arabimiehet eivät halua, välitä eikä heitä kiinnosta muuttua pätkääkään? Kas kun arabit eivät MISSÄÄN päin maailmaa ole pätkän vertaa kiinnostuneet muuttua itse. Ja miksi kiinnostuisivat? Onhan arabimies oman katsantonsa mukaan luomakunnan kruunu. Just sellainen kruunu jonka pillin mukaan naiset tanssii, viihdyttää ja palvoo arabimiestä.

Quote from: Kaarin M on 02.04.2016, 09:33:56Huhhei, eikö tuolla rakennusliitossa todellakaan käsitetä mitä maksaa VALVOA JA PAIMENTAA tuota iloista harjoittelijalaumaa. Rakennuksilla ammattitaito ja työturvallisuus ovat ensisijainen vaatimus, työtapaturmat ja virheellinen rakentaminen maksavat.

Tiettyyn pisteeseen asti varsinkin henkilökohtaisilla suojaimilla ja niiden jatkuvilla kiristämisillä voidaan vähentää ammattitaidottomien tumpeloiden itselleen tai muille aiheuttamia vahinkoja ja riskiä tai niiden vakavuuksia. Asiakas/ostaja sitten kärsiköön ja maksakoon niistä virheistä. Ahneus, välinpitämättömyys ja kusipäisyys on se, joka tänä päivänä kannattaa:

QuoteSen piti olla unelmien koti. Oli kevät 2012. Nelihenkinen perhe tarvitsi lisää tilaa. Punnittuaan eri vaihtoehtoja perhe päätyi tekemään kaupat tunnetun talotoimittajan kanssa. .. Pitkään haaveena olleesta omakotitalosta tuli hermoja raastava riidanaihe. Kun talopaketti vihdoin saapui tontille, luvattu valmistumispäivä oli jo liian lähellä ollakseen totta. Vasta nyt perhe kuuli, ettei talo valmistu luvatussa ajassa.

"Se oli pöyristyttävää!"

Perhe pääsi muuttamaan uuteen kotiinsa kolme viikkoa myöhässä sen jälkeen, kun talotoimittaja oli ilmoittanut, että rakennusvalvonta on antanut suullisen muuttoluvan. Tämä osoittautui isän mukaan myöhemmin valheeksi. ..

Muuton jälkeen rakennustyöt jatkuivat perheen talossa. Sen piti olla täysin valmis toukokuun lopussa eli puoli vuotta myöhässä. Alkuvaikeuksien jälkeen elämän oli tarkoitus jatkua ilman murheita.

Mutta ongelmat jatkuivat. Vielä kesän korvalla terassikaiteet ja hätäpoistumistikkaat olivat asentamatta. Piha oli tehty ala-arvoisesti, ja sieltä puuttuivat päävesikaivot. Vuoden päästä tehdyissä sisäilmatutkimuksissa selvisi, ettei talon alapohjaan ollut rakennettu ilmanvaihtoa.

"Talotoimittaja ei ollut noudattanut rakennusvalvonnan määräyksiä, ja rakennustyöt oli ilmeisesti aloitettu ennen rakennuslupaa. Meille sanottiin, ettei taloja pureta, mutta paljon on tehtävä ennen kuin lopputarkastusta voi miettiä. Talossamme ei ole suoritettu vielä edes vastaanottokatselmusta!"..

Yhteydenpito talotoimittajaan on isän mukaan ollut vaikeaa. Kokemus on opettanut perheelle, ettei pidä luovuttaa, vaikka saisi uhkaavaltakin tuntuvia soittoja tai sähköposteja.

Isä suosittelee vierailemaan työmaalla usein, ottamaan rakennusvaiheen aikana niin paljon valokuvia kuin mahdollista ja pitämään taloprojektipäiväkirjaa, josta ilmenevät sovitut asiat.

Hän arvelee, että alan yritykset pyrkivät käyttämään viivytystaktiikkaa. Sen tavoitteena on vaientaa asiakas, joka haluaisi saada rakennushankkeen päätökseen ja sopimukseen kuuluvat työt tehdyksi.

"Koskaan 45:n elinvuoteni aikana minua ei ole vedätetty yhtä paljon kuin kolmen viime vuoden aikana. Mietin, kuinka moni ei ole jaksanut taistella." ..

- Valituksia enemmän kuin koskaan – asukkaat kertovat turhauttavista taisteluista rakennusvirheiden korjaamiseksi (http://www.hs.fi/koti/a1457587520866) (HS, 20.3.2016)

QuoteMaahanmuuttajan keskimääräinen kotoutumisen aika on Suomessa seitsemän vuotta.

Paras, yksinkertaisin ja edullisin tapa matujen kotoutukseen on kotiutus, eli lähettää heidät kotimaahansa niin pian kuin mahdollista.

Quote from: writer on 02.04.2016, 02:43:02

QuoteHeltech on todellinen monikulttuurinen osaajakeskus.

Nauroin ääneen. Helllltech.

Suomalainen virkamieskoneisto yrittää taas isolla rahalla tehdä alkemiaa, mutta ei se kotoutumisaika sieltä 7 vuodesta olemattomiin lyhene. Uskokaa pois.

Quote
Maahanmuuttajan keskimääräinen kotoutumisen aika on Suomessa seitsemän vuotta. Se on Helsingin mielestä liian pitkä aika.

– Kotoutumista tulee nopeuttaa ja sen tulee olla työelämälähtöistä. Nykyisin kotoutuminen suomalaiseen työelämään ja elämäntapaan kestää vuosikausia, sanoo sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Taas puhutaan maahanmuuttajista, mutta oikeasti tarkoitetaan humanitaarisia mamuja. Virolaisia tai muita eurooppalaisia ei tarvitse juuri kotouttaa ja nämä ryhmät parantavat tilastoja. Kerropa Ritva sumutuksen sijaan, että mikä on tällä hetkellä keskimääräinen kotoutumisaika somaleille, irakilaisille ja afgaaneille? Ja nyt ei puhuta kotoutumisesta sosiaalitoimen asiakkaaksi, vaan työllistymisestä jonnekin muualle kuin kulttuuritulkiksi.

QuoteKuinka kauan kestää, että maahanmuuttaja on kotoutunut?

Kolmen – neljän vuoden arvioitu kotoutumisaika on viranomaisten asettama laskennallinen aika toimenpiteiden kohdentamiseksi. Kotoutuminen on ennen kaikkea prosessi, jossa on monta osapuolta. Kotoutumista auttaa myös, jos aiemmin tulleet omanmaalaiset toimivat positiivisella tavalla siltana ja pehmentävät sisäänajoa uuteen yhteiskuntaan.

https://www.tem.fi/tyo/maahanmuuttajien_kotouttaminen/usein_kysytyt_kysymykset/kotoutuminen_ja_kotouttaminen

Jos keskimääräinen kotoutumisaika on seitsemän vuotta niin...

Se, millä kehitysmaamatut saa edes jotenkuten tekemään kelvollista jälkeä työmaalla, on kova kuri ja hierarkia. Löysyys tarkoittaa, että matu saa luvan perseillä, hyppiä nenille. Ei Suomessa ole enää sellaisia kovan kurin työpaikkoja edes armeijassa. Nämä kotouttamiset ovat yhtä tyhjän kanssa.

Kotoutumisarviota lienee päivitetty, sillä muistan puhuttaneen kahdesta vuodesta, jonka jälkeen matu alkaa painaa ennennäkemätöntä tulosta. Niin kovaa Nokia-nousua, että pottunokkiakin hirvittää.

Quote from: kummastelija on 02.04.2016, 10:33:10
Haluaa ryhtiä kotouttamiseen? Hä?

Eikös meillä pitänyt olla JO täydellistä kotouttamista? Just sellaista missä emme tee muiden maiden virheitä.

Näin ainakin apulaiskaupunginjohtaja Viljanen kehui jo v. 2012 Helsingin kaupungin strategiaseeminaarissa

"Maahanmuutosta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Ritva Viljasen (sd) mielestä Helsinki on onnistunut kotouttamisessa hyvin. http://www.halla-aho.com/scripta/milloin_kotoutus_on_onnistunut.html

Quote from: Mok on 02.04.2016, 17:08:08

Quote from: kummastelija on 02.04.2016, 10:33:10
Haluaa ryhtiä kotouttamiseen? Hä?

Eikös meillä pitänyt olla JO täydellistä kotouttamista? Just sellaista missä emme tee muiden maiden virheitä.

Näin ainakin apulaiskaupunginjohtaja Viljanen kehui jo v. 2012 Helsingin kaupungin strategiaseeminaarissa

"Maahanmuutosta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Ritva Viljasen (sd) mielestä Helsinki on onnistunut kotouttamisessa hyvin. http://www.halla-aho.com/scripta/milloin_kotoutus_on_onnistunut.html

Se ero yksityiseen, että voi jauhaa mitä vain lämpimikseen. Ei mitään vastuuta sanomistaan.

Quote from: takalaiton on 02.04.2016, 16:05:22

Quote
Maahanmuuttajan keskimääräinen kotoutumisen aika on Suomessa seitsemän vuotta. Se on Helsingin mielestä liian pitkä aika.

– Kotoutumista tulee nopeuttaa ja sen tulee olla työelämälähtöistä. Nykyisin kotoutuminen suomalaiseen työelämään ja elämäntapaan kestää vuosikausia, sanoo sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Taas puhutaan maahanmuuttajista, mutta oikeasti tarkoitetaan humanitaarisia mamuja. Virolaisia tai muita eurooppalaisia ei tarvitse juuri kotouttaa ja nämä ryhmät parantavat tilastoja. Kerropa Ritva sumutuksen sijaan, että mikä on tällä hetkellä keskimääräinen kotoutumisaika somaleille, irakilaisille ja afgaaneille? Ja nyt ei puhuta kotoutumisesta sosiaalitoimen asiakkaaksi, vaan työllistymisestä jonnekin muualle kuin kulttuuritulkiksi.

Sehän on se perinteinen kikka että aina vaalien alla maahanmuuttaja on valkoinen eurooppalainen heteroseksuaalinen kristitty mies tai nainen kun puhutaan sitä sun tätä maahanmuutosta mutta sitten vaalien jälkeen palataan takaisin kehitysmaameininkiin. Olikohan briteissä just se kikka käytössä että otettiin erääksi vaalimannekiinniksi puolalaistaustainen palomies joka teki työnsä kuten piti. Vaalien jälkeen koko tyyppi taas unohdettiin.

Maahanmuuttoa on ollut isommassa mitassa kohta 25 vuotta, kiva että nyt ruvetaan tahtomaan kotoutukseen ryhtiä.

Parempi myöhään kuin ei silloinkaan. :P

Tämä on aivan käsittämättömän uskomatonta lööperiä.

Missään ei olla ikinä onnistuttu kotouttamaan yhtää ketään, milloinkaan. Ei siis yhden yhtä onnistunutta kotoutusmetodia ole keksitty. Tätä "tiedettä" kyllä ollaan varsin hanakasti harjoitettu ja kehitelty, ja vähän myös muka-tutkittu, jo useita kymmeniä vuosia ilman minkänlaisia positiivisia kokemuksia. Yksi kehitysmaalainen tuhannesta jo onnistuu sopeutumaan ympäröivään yhteiskuntaa, ei ole onnistunutta kotouttamista, se on tilastollinen pakko.

Voisikohan joku vedonlyöntifirma ottaa kohteeksi jonkun kotoutumista mittaavan ideksin liikkeet? Tulisi rehellistä tietoa.  ;D


Suomi tulee kuitenkin lopulta toki voittamaan tämän kaiken hulluuden, siitä olen varma. Kun sosiaalituet lakkaavat, alkaa sandaalikansa siirtyä etelämmäks, se on myös aivan varma. Sitten vaan "joku juttu" kehiin ja uutta menestystarinaa luomaan! Siinä (aidot) suomalaiset ovat maailman ehkä paras kansa.

Eli esim. somalimammalla voi olla kotoutumisaika yli 50 vuotta. Virolaisella yms. viikko

Jos ihminen lähtee vieraaseen maahan ja kulttuuriin, se on hänen oma valintansa. Hän tietää, ettei se maa ole kuin kotimaa. Silti hän valitsee lähteä sinne. Vastuu on yksin hänen omansa. Hänen tehtävänsä on kotouttaa itse itsensä, sopeutua toisen maan tapoihin ja kulttuuriin, opetella kieli ja alkaa käyttäytyä kuin sivistynyt ihminen.

Itse lähdin 18 vuotiaana tyttönä, suoraan koulunpenkiltä yksin Lähi-itään. Minua ei kotouttanut kukaan. Itse halusin sinne. Sittemmin katsoin, että omassa maassa sittenkin parempi. Palasin koti-Suomeen. Kaikki omalla kustannuksellani.

Lähi-idästä tulee aikuisia "miehiä", joiden henkinen aste on 15-vuotiaan tasolla, tulevat muiden huollettaviksi, käyttäytyvät kuin muslimit ikään: raiskaten, ryöstäen vanhuksia, ahdistellen lapsia ja pieniä eläimiä. Ja näille kun sanoo, että suksikaa hevon v:uun, näillä on kommunistikaverit jotka puolustavat näitä sikailjoita ja haukkuvat tällaisen rikollisuuden vastustajat rasisteiksi. Aikuisia "miehiä", jotka eivät kelpaa kuin niille suomalaisille naisille, jotka eivät ole kelvanneet suomalaisille, todellisille miehille. Vakat löytävät kantensa. Voiko tuollaisten jälkikasvustakaan muuta odottaa? Imevät tuttia 50-vuotiaiksi asti, mutta aloittavat kyllä raiskaamiset 11-vuotiaina.

Kotoutumista on niin monenlaista.

Esimerkiksi ns. Lieksan mallin mukaan henkilö on hyvin kotoutunut, kun hän pystyy sujuvasti asioimaan sosiaalitoimistossa.

Kyllä me niin tienataan tällä vielä!  :facepalm:

Koko uutisesta hehkuu koristeellisen siloiteltu paskapuhe. Suurin osa matuista ei saa seitsemässä vuodessa edes peukaloaan irroitettua suustaan. Isoa osaa kiinnostaa myös perseilyt enemmän, kuin minkään valtakunnan kotoutumiset "rasistiseen" yhteiskuntaamme, joka kantaa kaiken heidän suklaan ruskeiden silmiensä eteen huutaen;-Monikulttuurisuus on rikkaus!

Keskittyisivät kotouttamisen sijasta kotiuttamiseen ja kiireesti sittenkin....piste!

Miksi miehittäjä kotoutuisi ?

Tosin luulenpa, että nämä kotoutujat ja kotouttajansa ovat astuneet vain
helvetin isoon mottiin,

jossa ympärillä on pelkkiä sisuuntuneita suomalaisia.

Suomessa on nyt jo ainakin Helsingissä, Espoossa ja Turussaa alueita, missä voi pärjätä koko elämänsä hyvin osaamatta sanaakaan suomea. Äläbäwälällä hoituu kaikki,  tiukoissa tilanteissa auttaa tulkki tai kaupan näyttö, mikä kertoo arabialaisina  numeroina paljonko pitää maksaa.   

Feministien iloksi voittajina ovat tässä tietty kaapuakat

Quote from: valtakunnanpärkhele on 02.04.2016, 20:43:48
Suomessa on nyt jo ainakin Helsingissä, Espoossa ja Turussaa alueita, missä voi pärjätä koko elämänsä hyvin osaamatta sanaakaan suomea. Älägäläwällä hoituu kaikki tiukoissa tilanteissa auttaa tulkki tai kaupan näyttö mikä kertoo arabialaisina  numeroina paljonko pitää maksaa.

Mitä nyt näitä Matinkylän somalimammoja tiedän....

Mitäköhän Nuottaniemen herraskansa tuumii.

Koska alkaa pako, nyt vielä pääsee..

Quote from: käpykaarti on 02.04.2016, 20:45:44

Quote from: valtakunnanpärkhele on 02.04.2016, 20:43:48
Suomessa on nyt jo ainakin Helsingissä, Espoossa ja Turussaa alueita, missä voi pärjätä koko elämänsä hyvin osaamatta sanaakaan suomea. Älägäläwällä hoituu kaikki tiukoissa tilanteissa auttaa tulkki tai kaupan näyttö mikä kertoo arabialaisina  numeroina paljonko pitää maksaa.

Mitä nyt näitä Matinkylän somalimammoja tiedän....

Jep oletko muuten  nähnyt edes kaukaisesti yhtään normaalipainoista muistuttavaa somalinaista Matinkylässä?  Lapsia ei lasketa

Quote from: Marius on 02.04.2016, 20:49:53
Mitäköhän Nuottaniemen herraskansa tuumii.

Koska alkaa pako, nyt vielä pääsee..

Niinpä, viimeiset hetket ovat käsillä, kun metro alkaa kulkemaan, Iso-omenasta tulee Itäkeskus II

Quote from: valtakunnanpärkhele on 02.04.2016, 20:53:06

Quote from: käpykaarti on 02.04.2016, 20:45:44

Quote from: valtakunnanpärkhele on 02.04.2016, 20:43:48
Suomessa on nyt jo ainakin Helsingissä, Espoossa ja Turussaa alueita, missä voi pärjätä koko elämänsä hyvin osaamatta sanaakaan suomea. Älägäläwällä hoituu kaikki tiukoissa tilanteissa auttaa tulkki tai kaupan näyttö mikä kertoo arabialaisina  numeroina paljonko pitää maksaa.

Mitä nyt näitä Matinkylän somalimammoja tiedän....

Jep oletko muuten  nähnyt edes kaukaisesti yhtään normaalipainoista muistuttavaa somalinaista Matinkylässä?  Lapsia ei lasketa

On siellä muutama ihan näppäräkin. Ikä varmaan just sen 18vee.  ;D Aika äkkiä nuo tosiaankin muuttuvat lapsentekokoneiksi, ulkonäkö on se muumeista tuttu mörkö.

Harmitus on siinä, että eivät nuo itse tuota valintaa tee. Eivät kykene, vaikka nyt täällä Suomessa olisi mahdollisuus. Somaleiden "kulttuuri" on niin umpijäykkä möykky, että ei sieltä kauhean helposti pääse irtoamaan. Varsinkin kun somaleilla tätä vähälahjaisuutta on enemmänkin havaittavissa... Surullista seurattavaa.

QuoteVieraskielisten ryntäys Stadin ammattiopistoon pakottaa miettimään opetusta uusiksi – "Matematiikka tuottaa ihan saman tuloksen, vaikka se opetetaan arabiaksi"
Stadin ammattiopistossa jo joka kolmas opiskelija on taustaltaan maahanmuuttaja.

– Totta kai joskus mä en ymmärtänyt hyvin, kun he puhui. Mutta mä rehellisesti sanoin, että minä en ymmärtänyt, ja he selittää mulle uudelleen. Yleensä suomalainen on positiivinen ja he sanoivat, että sä puhut aina tosi hyvin.

Näin kuvaa kokemuksiaan työharjoittelusta afganistanilainen Noora Balkhi. Hän sanoo saaneensa vanhusten asenteesta energiaa ja motivaatiota oppia kieltä yhä paremmin. Varsinaista työtä, eli vanhusten auttamista, satunnaiset ymmärtämisvaikeudet eivät Balkhin mukaan haitanneet.

Maahanmuuttajien istuttaminen vuoksikausiksi pelkille suomen kielen tunneille ei olekaan kovin mielekästä. Helsingissä tähän tosiasiaan jouduttiin heräämään viimeistään vuonna vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla Suomeen siinä määrin, että tilanne nimettiin kriisiksi.

Vuotta myöhemmin kaupunkiin perustettiin Stadin osaamiskeskus, jonka tarkoituksena on kartoittaa turvapaikan saaneiden ja muiden aikuisten maahanmuuttajien olemassaolevaa osaamista sekä ohjata heitä koulutukseen ja töihin.

– Kotoutuminen sujuvoituu, kun tiedetään, minkä vahvuuksien pohjalle rakennetaan. Kielen ja kulttuurin oppimista sekä ammatillisen osaamisen täydentymistä voidaan edistää rinnakkain, kuvaa keskuksen päällikkö Arja Koli.

Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvanut räjähdysmäisesti
Balkhi on opiskellut viime vuodenvaihteesta lähtien lähihoitajaksi Stadin aikuisopiston ryhmässä, jossa ei ole yhtään syntyperäistä suomalaista. Kahdestakymmenestä opiskelijasta valtaosa on tullut Suomeen turvapaikanhakijana.

Ryhmä ei ole Helsingin ammatillisessa koulutuksessa mikään harvinaisuus. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kahdessa vuodessa noussut 20,4 prosentista 32,3 prosenttiin.

Eniten maahanmuuttajia opiskelee teknisillä aloilla, mutta suosittuja ovat myös ravintola- sekä sosiaali- ja terveysala.

Poimintoja vieraskielisten suosimista tutkinnoista
Autoalan perustutkinto, vieraskielisten osuus n. 43 %

Hiusalan perustutkinto, n. 40 %

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, n. 46 %

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, n. 68 %

Kone- ja metallialan perustutkinto, n. 73 %

Koulunkäynnin ja ap- ja ip-toiminnan ohjauksen ammattitutkinto, n. 76 %

Linja-auton kuljettajan ammattitutkinto, n. 73 %

Rakennusalan perustutkinto, n. 68 %

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, n. 29 %

Tiedot: Stadin ammattiopisto

Arja Koli selittää tiettyjen linjojen suosiota sillä, että monilla on niistä jo ennestään kokemusta. Esimerkiksi Balkhi on kuitenkin päätynyt Suomessa vaihtamaan alaa. Hän työskenteli kotimaassaan kampaajana, mutta Suomessa vanhusten hoitaminen alkoi houkuttaa.

– Mun vanhemmat eivät ole Suomessa, vaan he ovat kotimaassa. Kun autan vanhuksia, se tuntuu hyvältä. Se sopii mulle, koska täällä ei ole sukulaisia, ei ole perhettä, Balkhi selittää.

Hänen opiskelukaverinsa Meryem Özzoprak puolestaan työskenteli Turkissa vaatesuunnittelijana, mutta nyt haaveet ovat vaihtuneet.

– Tämä ammatti kiinnostaa minua, lastenhoitaja, lähihoitaja. Sen jälkeen voi hammashoitajaksi jatkaa. Minun unelma on olla hammashoitaja, Özzoprak kertoo ja nauraa makeasti päälle.

Opiskelutaidoissa on suuria eroja
Vieraskielisten opiskelijoiden ryntäys ammatillisiin opintoihin vaatii paljon myös opettajilta ja opetukselta.

– Meidän pitää tunnustaa se tosiasia, että meillä on todella paljon varsinkin Helsingissä sellaisia koulutukseen tulijoita, jotka eivät ole käyneet suomalaista peruskoulua. Heidän perusvalmiutensa eivät ole sillä tasolla kuin täällä on totuttu olevan, Arja Koli toteaa.

Tämän on huomannut myös muiden muassa Balkhia ja Özzoprakia opinnoissa eteenpäin luotsaava hoitotyön opettaja Sirpa Holopainen.

– Opettaminen vaatii läsnäoloa, herkkyyttä ja pitkää pinnaa. Monia asioita pitää selittää monia monia kertoja ja niihin pitää palata eri yhteyksissä, jotta ne jäävät mieleen, hän kuvailee jokapäiväistä työtään.

– Toiset eivät ole saaneet yhtään mitään koulutusta kotimaassaan, toisilla on yliopistokoulus. Mutta se on selvää, että kaikki tarvitsevat selkokieltä! Holopainen summaa.

Myös opettajia yhä useammista kulttuuritaustoista
Stadin ammattiopiston henkilökunta on monikulttuuristunut opiskelijoiden rinnalla. Arja Koli onkin valmis käyttämään hyväksi opettajia monipuolista kielitaitoa, jotta ammattiosaamisen kartuttaminen ei keskeydy ymmärrysvaikeuksiin.

– Puhuisin tällaisesta kielitietoisuudesta hyvin laajasti. Se ei ole vain suomen selkokielistämistä vaan se on monen kielen hyödyntämistä. Matematiikka tuottaa ihan saman tuloksen vaikka se opetetaan arabiaksi, Koli huomauttaa.

Myös opiskelun tukemiseen ja oppimisen opettamiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Se tarkoittaa muun muassa digitaitojen varmistamista.

– On löydettävä se opiskelurutiini, joka meille suomalaisen koulujärjestelmän läpikäyneille on ihan itsestään selvä. Meillä on huikeita onnistumisia, mutta myös monta tapausta, joista on opittu ja niitä haasteita ratkotaan, Koli myöntää.

Maahanmuuttajaryhmissä on lupa edetä askel kerrallaan
Lähihoitajaopiskelijoilta opetusmetodit saavat kiitosta.

– Ensin ajattelin, että oi, tosi vaikea, kun muut kaverit sanoivat, että lähihoitaja on tosi vaikea, mutta nyt minä parjään hyvin, kertoo Somaliasta kuusi vuotta sitten saapunut Fatma Farah Suufi.

– Me opiskelemme maahanmuuttajaryhmässä ja se tarkoittaa, että aloitamme oppimisen step by step. Aloitus ei ole niin raskas ja vaikea. Suomessa on tosi hyvä systeemi, miten auttaa opiskelijaa menemään eteenpäin, kertoo puolestaan Thaimaasta neljä vuotta sitten muuttanut Hassaya Nordlin.

Myös suomen kielen taito on lähihoitajaopiskelijoille itselleen jopa yllättävän tärkeä asia. Esimerkiksi Özzoprak aikoo heittää haaveensa hammashoitajan urasta sikseen ellei kielitaito kahdessa vuodessa parannu oleellisesti.

– Minä haluaisin oppia ihan hyvin suomen kieli. Jos minä en osaa ihan hyvin, minä en jatka hammashoitajaksi. Minun pitää olla varma, hän toteaa.

Työllistymismahdollisuuksiinsa he kuitenkin uskovat kaikki.

– Mä olen varma, että löydän töitä ja sitten mä olen tyytyväinen tulevaisuuteen, hymyilee Balkhi.

Yritysyhteistyö takaa vartijaopiskelijoille työpaikan
Talon toisella puolella työllistymisestä voidaan olla vielä varmempia. Gambilainen Samba Jarreh kertoo haaveilleensa turvamiehen ammatista aina lapsesta asti.

– Nyt minulla on mahdollisuus jatkaa opiskelemaan turvallisuusalaa ja mahdollisuus mennä työhön. Minulla on oppisopimus nyt. Se on mahtavaa, olen tosi iloinen, Jarreh hehkuttaa.

Hän on osallistunut Stadin ammattiopistossa vartjjan koulutukseen, johon kuului työssäoppimisjakso Securitaksella. Hyväksytysti suoritettu koulutus takasi oppisopimuksen Securitaksen kanssa ja tavoitteena on nyt turvallisuusalan perustutkinto.

Irakin kurdilla Namik Alilla on samat suunnitelmat.

– Minulle on tärkeää, että pääsen töihin. Minusta se on vaikeaa ihmisille, kun ei ole töitä ja vain istut kotona. Kun ihminen tekee jotain töitä, se on vähän ylpeä itsestään, Namik pohtii.

Pula ammattiosaajista vauhdittaa palkkatyöhön pääsyä
Monet maahanmuuttajat suuntaavat opiskelemaan aloille, joilla on jo valmiiksi työvoimapulaa. Siitä kärsii myös Securitas, kertoo yrityksen HR-asiantuntija Tomi Ranta.

– En nyt sanoisi, että meille on tärkeää, että meillä on juuri tietyn taustaisia ihmisiä. Mutta totta kai siitä kielitaidosta on etua. Helpottaa vartijankin työtä, jos hän pystyy palvelemaan osaa ihmisistä heidän äidinkielellään, Ranta toteaa.

Kolin mukaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat tällä hetkellä paremmat kuin pitkään aikaan. Hän huomauttaa, että osaamiskeskuksen kanssa yhteistyötä tekevät työnanantajat ovat usein jopa kaukokatseisempia kuin koulutuksen järjestäjät.

– He näkevät, että heidän on ihan pakko huomioida kaikki tällaiset mahdollisuudet, jotta yrityksen kasvu ja työvoiman riittävyys voidaan turvata.

https://yle.fi/uutiset/3-10223188?origin=rss

Quote from: Golimar on 11.06.2018, 10:00:37

QuoteVieraskielisten ryntäys Stadin ammattiopistoon pakottaa miettimään opetusta uusiksi – "Matematiikka tuottaa ihan saman tuloksen, vaikka se opetetaan arabiaksi"
Stadin ammattiopistossa jo joka kolmas opiskelija on taustaltaan maahanmuuttaja.

...

Poimintoja vieraskielisten suosimista tutkinnoista
Autoalan perustutkinto, vieraskielisten osuus n. 43 %

Hiusalan perustutkinto, n. 40 %

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, n. 46 %

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, n. 68 %

Kone- ja metallialan perustutkinto, n. 73 %

Koulunkäynnin ja ap- ja ip-toiminnan ohjauksen ammattitutkinto, n. 76 %

Linja-auton kuljettajan ammattitutkinto, n. 73 %

Rakennusalan perustutkinto, n. 68 %

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, n. 29 %

Tiedot: Stadin ammattiopisto

https://yle.fi/uutiset/3-10223188?origin=rss

Melkoisen jäätävät prosenttiosuudet ovat kyseessä.

Quote
Helsingin kannattaa panostaa ulkomaalaistaustaisten kotoutumiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen

Maahanmuuttajien työllisyysaste on Helsingissä selvästi alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Taloudellinen suhdannevaihtelu vaikuttaa suuresti maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien työllisyystilanteessa onkin nähtävissä jälleen hienoista paranemista. Asiat selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkastelun kohteena ovat olleet kotoutumisen osa-alueista työllisyys, tulot ja asuminen.

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja suhteellinen osuus väestöstä ovat kasvaneet Helsingissä nopeasti. Vuonna 2016 heitä oli Helsingissä noin 95 000 eli 15 prosenttia kaupungin väestöstä. Suurin osa heistä oli syntynyt ulkomailla, mutta myös Suomessa syntyneiden määrä ja osuus kasvavat. Ulkomaalaistaustaisten työllistymisellä, elinoloilla ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys paitsi heille itselleen, myös koko kaupungille. Helsingin kaupunki seuraakin maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässään. Kaupungin kannattaa panostaa kotoutumisen edistymiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Tehokkaiden toimien suunnitteluun ja toteutukseen kaupunki tarvitsee riittävän yksityiskohtaista tietoa kotoutumisesta.

Maahanmuuttajat sijoittuvat alemman koulutus- ja palkkatason aloille

Maahanmuuttajista työmarkkinatilanne on vaikein somalialais-, irakilais- ja afganistanilaistaustaisilla. Toisaalta maassaoloajan pitenemisen myötä tapahtuu myönteistä kehitystä, etenkin naisilla. Ero kantaväestöön on silti suuri myös verrattaessa keskimääräisiä tuloja ja sijoittumista tulokvartiileihin. Erot heijastavat paitsi maahanmuuttajien työllistymisen vaikeuksia, myös heidän sijoittumistaan usein alemman koulutus- ja palkkatason aloille sekä osa-aikaiseen työhön ja määräaikaisiin työsuhteisiin.

Maahanmuuttajat asuvat useimmiten vuokralla

Helsingin maahanmuuttajat asuvat usein vuokralla, ja suuri osa heistä arava- tai korkotukivuokra-asunnossa. Viimeksi mainittu asumismuoto on yleinen erityisesti kaupungin somalialaistaustaisilla, mutta tavallinen myös monissa muissa taustamaaryhmissä. Somalialaistaustaisilla on myös suomalaistaustaisiin verrattuna paljon suuria, yli kuuden hengen asuntokuntia.

Kotoutuminen kuitenkin edistyy maassaoloajan myötä: työllisyys paranee, tulotaso nousee ja mahdollisuudet siirtyä omistusasumiseen kasvavat.

Maahanmuuttajat eivät ole yksi ryhmä: taustamaa, muuton peruste ja maassaoloaika vaikuttavat työhön ja tulotasoon

On hyvä muistaa, että maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Elinolot vaihtelevat paljon esimerkiksi taustamaiden, sukupuolen ja maassaoloajan mukaan. Helsingissä on paljon elämässään menestyneitä maahanmuuttajia ja joillain ryhmillä tilanne on jopa parempi kuin kantaväestöön kuuluvilla helsinkiläisillä keskimäärin. Samalla ulkomaalaistaustaisten keskuudessa ilmenee myös paljon työttömyyttä ja matalaa tulotasoa. Tämä pätee etenkin silloin, kun maahanmuuttajat ovat tulleet maista, joista on tullut paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Tutkimuskatsauksessa on tarkasteltu maahanmuuttajien työllistymistä ja tulotasoa sekä asumisen olosuhteita vuonna 2016. Tutkimus perustuu pääosin aineistoon, jonka Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto tilasivat Tilastokeskukselta ja sen painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteen selvittämisessä. Lisäksi raportissa tarkastellaan lyhyesti myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven sijoittumista työmarkkinoille.

Julkaisu:

Pasi Saukkonen: Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen Helsingissä vuonna 2016. Työllisyys, tulot ja asuminen, Helsingin kaupunginkanslian tutkimuskatsauksia 2018:3, pdf-julkaisu (https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_12_18_Tutkimuskatsauksia_3_Saukkonen.pdf), Issuu-julkaisu, tutkimustulokset pähkinänkuoressa (https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_12_18_pahkinankuoressa_Saukkonen.pdf).

Helsingin kaupunki (https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-kannattaa-panostaa-ulkomaalaistaustaisten-kotoutumiseen-ja-yhdenvertaisuuden-toteutumiseen) 19.12.2018

Kiinnostaisi, millä perusteella "Helsingin kannattaa panostaa ulkomaalaistaustaisten kotoutumiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen" ja mitä se edes tarkoittaa. Pasi Saukkosen tutkimuksesta se ei käy ilmi.

Oli ennestään selvää, että etenkin somalialais-, irakilais- ja afganistanilaistaustaisilla on vaikeuksia kotoutua eli integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan esimerkiksi työllisyydellä tai veronmaksukyvyllä mitattuna, mutta tutkimuksessa ei esitetä keinoja, joihin panostamalla integroituminen onnistuisi paremmin. Tutkimuksessa viitataan kyllä OECD:n raporttiin (https://read.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/working-together-skills-and-labour-market-integration-of-immigrants-and-their-children-in-finland_9789264305250-en#page7), jonka mukaan Suomen parantunut kotouttamispolitiikka selittäisi osittain maahanmuuttajien paremman tilanteen työmarkkinoilla vuosien 2000 ja 2009 välillä, mutta tämäkin on arvioitu ilman lähempää politiikkatarkastelua.

Tiedotteessa mainittua yhdenvertaisuutta ei mainita itse tutkimuksessa sanallakaan, eikä muuten rasismia tai syrjintääkään, joten tähänkin panostaminen vaatisi selityksiä. Arvaan toki asiayhteydestä, että yhdenvertaisuuden toteutumisella viitataan luultavasti lopputuloksen tasa-arvoon, jonka toteutumatta jääminen johtuu ulkomaalaistaustaisten syrjinnästä.

Helsingin kaupungille "yhdenvertaisuus" on sitä että jos koulutettu ja kokenut kantis sekä tummaihoinen kouluttamaton hakevat samaa paikkaa niin paikkahan on luonnollisesti annettava sille tummemmalle. Positiivinen syrjintä on silti syrjintää.

Muistan joskus Hesarin väittäneen, että tyyliin puolet somaleista asuu omissa omistuskämpissään Suomessa vai olikohan peräti Helsingissä. Silloin jo nauratti tuo väite vai onkohan joku tässä vuosien mittaan muuttunut...

QuoteViimeaikaisessa keskustelussa pakolaiset ja heistä erityisesti somalit on leimattu pelkiksi sosiaaliturvalla loisiviksi kaupungin vuokra-asunnoissa eläviksi yhteiskunnan eläteiksi. Mielikuva on kovin vääristynyt. Suvi Linnanmäki-Koskela Helsingin kaupungin tietokeskuksesta on tutkinut vuosina 1989-93 maahan tulleiden maahanmuuttajien asumisuraa. Varsin moni on vaurastunut mikä näkyy myös asumisoloissa. Noina vuosina Suomeen tulleista somaleista nyt esimerkiksi 36 prosenttia asui vuonna 2007 omistusasunnossa. Iranista ja Afganista tulleista omistusasunnoissa asui peräti 48 prosenttia. Aika hyvin "lukutaidottamilta kamelinajajilta", sillä pakolaisilla on harvoin mukanaan pääomaa heidän tullessaan maahan.

http://www.soininvaara.fi/2010/03/31/osa-somaleista-menestynyt-varsin-hyvin/

Hesarin vanhaa juttua en löytänyt, mutta väite taitaa perustua samaan lähteeseen, johon Soininvaara tuossa viittaa. Epäilen kyllä edelleen etteivät nuo ihan omissa omistamissaan asunnoissa noin suurissa määrin koskaan ole asuneet.

Quote from: Randy on 03.01.2019, 22:19:41
Muistan joskus Hesarin väittäneen, että tyyliin puolet somaleista asuu omissa omistuskämpissään Suomessa vai olikohan peräti Helsingissä. Silloin jo nauratti tuo väite vai onkohan joku tässä vuosien mittaan muuttunut...

Tuosta Saukkosen tutkimuksesta (https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_12_18_Tutkimuskatsauksia_3_Saukkonen.pdf):

QuoteAsunnon hallintaperuste

Yli puolet Helsingin suomalaistaustaisista (54,1 %) asui vuonna 2016 omistusasunnos-
sa (kuvio 30). Alle viidennes heistä (17,4 %) asui arava- tai korkotukivuokra-asunnossa
(jatkossa ARA-asunnot), joihin asukkaat valitaan sosiaalisin perustein. Lähes neljännes
(23,1 %) asui muussa eli vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Ulkomailla syntyneistä
ulkomaalaistaustaisista vain reilu viidennes (21,6 %) asui omistusasunnossa. Yleisintä
oli asuminen ARA-asunnoissa, joissa heistä asui 37,3 prosenttia. Hieman yli kolmannes
maahanmuuttajista (35,2 %) asui vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Muut asun-
non hallintaperusteet olivat maahanmuuttajilla kuten kantaväestöönkin kuuluvilla edel-
lä mainittuihin hallintaperusteisiin verrattuna marginaalisia. Pääkaupunkiseudun sisällä
Espoossa ja Vantaalla oli vuonna 2016 enemmän maahanmuuttajien omistusasumista
ja pienempi osuus ARA-asunnossa asuvia maahanmuuttajia kuin Helsingissä (kuvio 31).

Taustamaittain jaoteltuna paljastuu jälleen suuria eroja maahanmuuttajaryhmien vä-
lillä (kuvio 32, ks. myös Liite 5a). Lähes puolet (44,7 %) Helsingin ruotsalaistaustaisista
maahanmuuttajista asui vuonna 2016 omistusasunnossa, ja ARA-asunnossa vain 15,5
prosenttia heistä. Myös kiinalais- ja thaimaalaistaustaisista yli kolmannes asui omistus-
asunnossa, joskin myös ARA-asunnoissa asuminen oli melko yleistä. Vapaarahoittaises-
sa vuokra-asunnossa asuminen oli yleisintä kaupungin intialais- ja irakilaistaustaisilla
maahanmuuttajilla, viimeksi mainituista tässä asunnon hallintamuodossa asui yli puo-
let. ARA-asunnossa asuminen oli puolestaan yleisintä somalialaistaustaisilla, joista tä-
hän hallintamuotoon sijoittui noin kaksi kolmannesta (65,8 %) kaikista somalialaistaus-
taisista maahanmuuttajista. Omistusasuminen oli somalialaistaustaisten lisäksi varsin
harvinaista myös irakilais- ja afganistanilaistaustaisilla. Suuremmista ryhmistä myös vi-
rolaistaustaisista maahanmuuttajista vain vajaa 14 prosenttia asui omistusasunnossa,
kun taas venäläis- tai neuvostoliittolaistaustaisista yli neljännes (25,5 %). Lukuja tarkas-
tellessa on huomioitava, että mukana on myös kantaväestöön kuuluvien kanssa perhe-
suhteessa olevia henkilöitä.

Maahanmuuttajien asunnon hallintaperuste taustamaan mukaan Helsingissä vuonna 2016 -graafin perusteella Helsingin somaleista noin yksi (1) prosentti asuu omistusasunnossa.

Quote from: Randy on 03.01.2019, 22:19:41
Muistan joskus Hesarin väittäneen, että tyyliin puolet somaleista asuu omissa omistuskämpissään Suomessa vai olikohan peräti Helsingissä. Silloin jo nauratti tuo väite vai onkohan joku tässä vuosien mittaan muuttunut...

QuoteViimeaikaisessa keskustelussa pakolaiset ja heistä erityisesti somalit on leimattu pelkiksi sosiaaliturvalla loisiviksi kaupungin vuokra-asunnoissa eläviksi yhteiskunnan eläteiksi. Mielikuva on kovin vääristynyt. Suvi Linnanmäki-Koskela Helsingin kaupungin tietokeskuksesta on tutkinut vuosina 1989-93 maahan tulleiden maahanmuuttajien asumisuraa. Varsin moni on vaurastunut mikä näkyy myös asumisoloissa. Noina vuosina Suomeen tulleista somaleista nyt esimerkiksi 36 prosenttia asui vuonna 2007 omistusasunnossa. Iranista ja Afganista tulleista omistusasunnoissa asui peräti 48 prosenttia. Aika hyvin "lukutaidottamilta kamelinajajilta", sillä pakolaisilla on harvoin mukanaan pääomaa heidän tullessaan maahan.

http://www.soininvaara.fi/2010/03/31/osa-somaleista-menestynyt-varsin-hyvin/

Hesarin vanhaa juttua en löytänyt, mutta väite taitaa perustua samaan lähteeseen, johon Soininvaara tuossa viittaa. Epäilen kyllä edelleen etteivät nuo ihan omissa omistamissaan asunnoissa noin suurissa määrin koskaan ole asuneet.

Jos saat sossun tukea Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta, niin eiköhän niillä tuloilla osteta omistusasunto. Asumistukea voi saada myös omistusasuntoon.

Mutta tosiaan työllisyysaste ja kolutustaso eivät tietenkään mitenkää täsmää väitteen kanssa, eli millään laillisella tavalla eivät ole voineet hankkia asuntoja. Eli jos luvut todella pitävät paikkansa, kysymys kuuluukin, että mistä ovat saaneet rahat näihin asuntoihin?

Osa se on pienikin osa, yksi riittänee siihen että voi sanoa että osa somaleista on menestynyt varsin hyvin.

Noh, voi niitä olla jopa kaksi tai kolmekin, hyvin pienestä määrästä on kuitenkin kyse kokonaisuuteen verrattuna.


Oletan myös, että somaliyhteisössä, siis siinä mitä ei ole olemassa kun pitäis kantaa vastuuta, on erilaiset mittarit menestykselle kuin Suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti. Oletan että siellä somialiyhteisössä arvostetaan erityisesti kaikkia niitä jotka onnistuu kuppaamaan Suomalaiselta yhteiskunnalta mahdollisimman paljon tekemällä mahdollisimman vähän, eli ei mitään.

QuoteKaupungin kannattaa panostaa kotoutumisen edistymiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen.

Tässä olisi kaksi vinkkiä:

Vinkki 1:

Yksilön ulkopuolelta ohjattu kotoutuminen estää kotoumisen!

Kotoutuminen onnistuu parhaiten ottamalla pois aivan kaikki tuet ja paapominen > matu voimaantuu omista onnistumisistaan kotoutumisessaan, nousten yhteiskunnan hyödylliseksi jäseneksi, tai kotiutuu maitojunalla. Molempi parempi.

Vinkki 2:
Yhdenvertaisuus toteutuu parhaiten poistamalla rasistiset kiintiöt asuntojonoissa, työpaikoissa, työpaikkakoulutuksissa jne.

Quote from: WinstonSmith on 03.01.2019, 22:49:28
Jos saat sossun tukea Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta, niin eiköhän niillä tuloilla osteta omistusasunto. Asumistukea voi saada myös omistusasuntoon.

Espoolaisisän kotiovi voi sijaita Mogadishussakin.

QuoteMaahanmuuttajan keskimääräinen kotoutumisen aika on Suomessa seitsemän vuotta

Eli julmasti yksinkertaistettuna ja vanhalla matikalla, osa kotoutuu vuodessa ja loput sitten "kotiutuvat" 14v notkuilun jälkeen?  Ja ei tarvinne olla ydinfyysikko päättelemään sitä, että mitkä mamu-ryhmät kuuluvat tuohon 14 vuoden iki-kotoutujiin(eli ei kotoudu koskaan) statuksen alle.  Siellä lienevät edustettuna kaikki suvakkien palvomat gepardihatut ja älypuhelin-pakolaiset...

Kotoutumisessa epäonnistuttu, nyt Lindströmin teoriat tulille, niin raiskaripedofiilistäkin tulee huippuosaaja.
Toivotaan, mutta pahoin pelkään, että Alirezakin päätyy crash and burn-ketjuun. Ainakin leikitään tulella päiväkoti-TET:llä. BS bingo ainakin täyttyy siskon nyyhkytarinassa. En osta sanaakaan.

Quote
SUOMEEN turvapaikanhakijana vuonna 2015 saapunut 19-vuotias Alireza sanoo joutuneensa pakenemaan kodistaan Afganistanista tappouhkausten vuoksi. Iranissa syntyneen Alirezan sisko joutui pakkoavioliittoon 60-vuotiaan miehen kanssa ollessaan vasta kymmenvuotias. Myöhemmin mies kuoli, ja miehen perhe vaati siskoa avioitumaan miehen veljen kanssa. Mikäli tyttö ei suostuisi, hänen veljensä, Alireza, uhattiin tappaa.

– En uskaltanut lähteä ulos kodistani, sillä pelkäsin kuolevani, vuoden odottelun jälkeen Suomeen oleskeluluvan saanut Alireza muistelee.

KOTOUTTAMISOHJELMAN puitteissa Alireza ryhtyi opiskelemaan aikuiskoulutuksessa perusasioita. Nuori mies oppi suomen kielen nopeasti ja tunsi itsensä valmiiksi työelämään. Alirezan mukaan työvoimatoimisto kuitenkin passitti hänet takaisin opiskelemaan.

– Soitin eräälle työnantajalle, jonka ensimmäinen kysymys: mistä olet kotoisin? Vastattuani henkilö löi saman tien luurin korvaani, Alireza kertoo.

MYÖS asunnon löytäminen oli haastavaa. Tällä hetkellä Alirezalla on takanaan pari TET-harjoittelujaksoa päiväkodissa ja oma asunto. Hänen mielestään maahanmuuttajat saavat kotouttamisohjelmassa laajasti erilaista opetusta ja koulutusta sekä arvokasvatusta, mutta niistä ei ole pitemmän päälle juuri apua, koska työllistyminen on "äärimmäisen vaikeaa".
...

Ministeri myöntää: Kotouttamisessa epäonnistuttu

Eduskunnan tarkastusvaliokunta raportoi perjantaina työministeri Jari Lindströmiä (sin) juuri valmiiksi saamastaan raportista, jonka mukaan kotouttamisohjelmassa on pahoja puutteita. Ministeri allekirjoittaa näkemyksen.

- Olen kuullut joidenkin kohdalla kotouttamisprosessin kestäneen 5–7 vuotta, ja jopa pitempään. On uskallettava sanoa ääneen, että olemme epäonnistuneet kotouttamisessa, Lindström sanoo IS:n haastattelussa.

– Kotouttamisohjelmassa ei ollut varauduttu vuoden 2015 suureen pakolaisaaltoon. Sittemmin koko ohjelma uusittiin täysin, ja nyt jo ymmärrämme mitä meidän kannattaa tehdä ja mitä ei. Kotouttaminen kestää kuitenkin vuosia, eikä sitä tehdä ministeriössä. Teoria pitää nyt osata siirtää kentälle.

Tutkitusti on osoitettu, että kotouttamisvaiheessa tietyiltä etnisiltä aleilta tulevat ihmiset työllistyvät poikkeuksellisen heikosti. Lindströmin mukaan tämä koskee erityisesti irakilaisia, afganistanilaisia ja somalialaisia.

– Kotouttaminen on sitä, että maahanmuuttaja työllistyy ja sopeutuu noudattamaan yhteiskunnan erilaisia arvoja sekä lainsäädäntöä. Jotain on tiettyjen etnisten ryhmien kohdalla pahasti pielessä, sillä vastaavasti esimerkiksi aasialaistaustaiset työllistyvät jopa kantasuomalaisia paremmin, Lindström kertoo.

-Kielen opettaminen on kotouttamisessa ykkösjuttu. On kuitenkin ihan sama, mitä maahanmuuttajille tarjoamme, jos nämä eivät ole itse valmiita ottamaan apua vastaan. Kotoutumisen pitää ehdottomasti olla kaksisuuntaista.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005972255.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005972255.html)

Quote from: Mr.Reese on 21.01.2019, 09:43:08
Eduskunnan tarkastusvaliokunta raportoi perjantaina työministeri Jari Lindströmiä (sin) juuri valmiiksi saamastaan raportista, jonka mukaan kotouttamisohjelmassa on pahoja puutteita. Ministeri allekirjoittaa näkemyksen.

- Olen kuullut joidenkin kohdalla kotouttamisprosessin kestäneen 5–7 vuotta, ja jopa pitempään. On uskallettava sanoa ääneen, että olemme epäonnistuneet kotouttamisessa, Lindström sanoo IS:n haastattelussa.

– Kotouttamisohjelmassa ei ollut varauduttu vuoden 2015 suureen pakolaisaaltoon. Sittemmin koko ohjelma uusittiin täysin, ja nyt jo ymmärrämme mitä meidän kannattaa tehdä ja mitä ei. Kotouttaminen kestää kuitenkin vuosia, eikä sitä tehdä ministeriössä. Teoria pitää nyt osata siirtää kentälle.

Sanoo ministeri Lindström, joka on hehkuttanut kotouttamisessa SIB-huijausta (https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajien-tyollistymista-nopeutetaan-uusilla-panostuksilla), joka on vain monimutkaisiin järjestelyihin piilotettua yritystukea.

Pihvi:

Quote-Kielen opettaminen on kotouttamisessa ykkösjuttu. On kuitenkin ihan sama, mitä maahanmuuttajille tarjoamme, jos nämä eivät ole itse valmiita ottamaan apua vastaan. Kotoutumisen pitää ehdottomasti olla kaksisuuntaista.

Olisiko niin, ettei tänne olekaan tultu siitä riemusta minkä uusi 696 euron minimipalkka suo ihmiselle, kunhan laki saadaan kunnolla käytäntöön vaan tänne on tultu ilmaisen elämän pariin?

Tuo koko tarina murhauhkauksineen jäi painamaan mieltäni. Alireza jätti siskonsa kuolleen aviomiehensä pahan veljen armoille ja tuli tänne itse pakoon. Missä on kertomus siitä, mitä siskolle tämän jälkeen tapahtui vai oliko tämä vain sivujuonne jossain Alirezan oman elämän kertomuksessa?

Jään odottamaan jatkoa tarinalle...

"Tällä hetkellä Alirezalla on takanaan pari TET-harjoittelujaksoa päiväkodissa ja oma asunto."



Hävetkää suomalaistaustaiset velttoilijat. Kaksi vuotta oleskeluluvasta ja kaverilla oma asunto. Noin sitä pitää.


Mut jos se onki stadin asunto?


Hävetkää perkele asuntoviranomaiset. Kahdessa vuodessa kaveri kiilannut avustuksellanne jonon kärkeen. Kauanko pisimpään kirjoillanne ollut kantasuomalainen oli jonottanut, kun Alireza sai kämpän avaimet?

Quote from: Roope2 on 21.01.2019, 12:20:56

Mut jos se onki stadin asunto?


Hävetkää perkele asuntoviranomaiset. Kahdessa vuodessa kaveri kiilannut avustuksellanne jonon kärkeen. Kauanko pisimpään kirjoillanne ollut kantasuomalainen oli jonottanut, kun Alireza sai kämpän avaimet?

Se yksityinenkin silmät kiiluen vuokraa läpsylle kämpän, kun migri heiluttaa tonnin vuokrasopparia silmien edessä noin 400€/kk luukusta. Olen nähnyt sopparin omin silmin. Vuosi siitä samankokoisesta migri maksoi enää 600€/kk. Nopeat sielunsamyyjät tienaa.

Päiväkodissa ?

Oikeasti.

Järjestäköhän ne vielä tulkkauspalveluitakin noille tekohädänalaisille, että ne pystyy viestittämään pikkutyttöjen kanssa whatsappissa paremmin kun groomailevat tyttöjä.