Pelko on se joka asettaa luottamuksen koville. Älkää luottako liikaa kouluun ja poliisiin, jos on lapsenne kärsimyksistä kysymys. Silloin on kysymys merkittävästä ja vakavasta asiasta. Viranomaiset ja koulu eivät aina kanna vastuutaan, josta on kohtalokkaita seurauksia.
On inhimillistä, että kouluun ja poliisiin luotetaan. Juuri heidän pitäisi toimia ja heillä on vastuu turvallisuudesta. Tärkein asia on sen luottamuksen rakentaminen, jossa lapsi kertoo vanhemmille jos kiusataan ja voi luottaa siihen, että vahemmat todella lopettavat kiusaamisen tarvittaessa kovin ottein. Jos koulu ja poliisi eivät kykene vakuttavalla tavalla osoittamaan millä keinoilla puuttuvat asiaan, asiaan on vanhempien puututtava.
Isän on tärkeää rohkaista lasta kertomaan, lupaamalla vakuuttavasti, että kiusaaminen loppuu. Sen saa loppumaan. On katkaistava se "uskomus" toimimalla, jossa kiusaaja ja kiusattu ajattelevat, ettei vanhempien turva ulotu pitkälle. Pelotellaan etteivät vanhemmat ole aina auttamassa. Kiusaajan pitää kokea se tosiasia, jossa joutuu ja nopeasti kasvotusten kiusatun vanhemman kanssa, ja jos ei lopu niin kovemmat keinot käyttöön. Kysymys on pohjimmiltaan kiusaajan "primitiivisestä" toiminnasta.
Miten itse toimisin? Minä olen kertonut lapselleni jos häntä kiusattaisiin, niin tulisin kouluun kertomaan kiusaajalle odottavani koulun jälkeen koulumatkan varrella ja selvitetään asia ja ei voi välttyä kohtaamasta minua, jos kiusaa. Tarvittaessa puutun kovin ottein, ensin katsotaan voidaanko asia kevyemmin hoitaa. Kiusaaja menettää silloin sen valtin, joka hänellä on, kun kiusattu on lannistettu pelottelemalla. Kiusaaja joutuukin samanlaiseen tilanteeseen itse jossa kiusattu on, eli tietää lähtiessään koulusta kuka odottelee jos ei lopeta lopeta kiusaamista.
Tässä tullaan moraaliseen kysymykseen kuinka pitkälle voi lapsen suojelemisessa mennä. Tarvittaessa olisin valmis kantamaan rangaistusvastuun, jos tilanne olisi vakava. Suoremmin todettuna, on siis sellaisia lapsia, jotka eivät kurittamatta ota uskoakseen. Kurittaminen on rangaistava teko sinänsä.
Lapsuudessani me lapset olimme erilaisissa "rooleissa" kiusaajina, kiusattuina ja puolustajina. Puolustin, olin kiusattu ja kiusasin ja sain turpaani. Ei niistä suuria traumoja jäänyt, se oli sen ajan lasten "primitiivisempää" maailmaa.
IL: "Tomi, 13, menehtyi törmäyksessä auton kanssa, kun koulukiusaajat olivat irrottaneet jarruvaijerit hänen pyörästään."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030419292533_uu.shtml
http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213221-kiusaamisen-tragediat-vahenisivat-jos-lapset-luottaisivat-vanhempiin
Kiusatun ase´ma on aina huono; puututtiinpa kiusaamiseen tai ei. Pahimmat koulun räkänokat oikeastaan saavat lisää intoa siitä, että kiusaamisesta ilmoitetaan. Kiva-koulu projekti yms vastaavat on lähinnä hymistelyä ja suurelta osin ei toimi.
Vakava koulukiusaaminen on lapseen kohdistuva vakava, etenkin henkinen rikos, josta tulisi tulla merkintä rikosrekisteriin. Myöskin opettajista, sekä rehtorista, jos he sallivat alaisuudessaan ja vastuullaan olevan lapsen hyvinvoinnin joutua rikoksen kohteeksi.
Rikosilmoituksia vaan kehiin ja kiusaaja poliisikuulusteluun, vaikka olisi alaikäinen. Tästä kuulustelusta ja rikollisesta teosta tulee jättää jälki jonkinlaiseen rikosrekisteriin. On työpaikkoja, luottamustehtäviä, joihin ei oteta henkilöitä, joilla on rikosrekisteritausta ja ainakin aiemmin rikosrekisterin omanneella ei ollut mahdollisuuksia kohota armeijassa, eli Suomen Puolustusvoimissa kovinkaan korkealle.
Kiusaajasta tulee luuseri.
Quote from: UgriProPatria on 07.03.2016, 15:43:04
Vakava koulukiusaaminen on lapseen kohdistuva vakava, etenkin henkinen rikos, josta tulisi tulla merkintä rikosrekisteriin. Myöskin opettajista, sekä rehtorista, jos he sallivat alaisuudessaan ja vastuullaan olevan lapsen hyvinvoinnin joutua rikoksen kohteeksi.
Rikosilmoituksia vaan kehiin ja kiusaaja poliisikuulusteluun, vaikka olisi alaikäinen. Tästä kuulustelusta ja rikollisesta teosta tulee jättää jälki jonkinlaiseen rikosrekisteriin. On työpaikkoja, luottamustehtäviä, joihin ei oteta henkilöitä, joilla on rikosrekisteritausta ja ainakin aiemmin rikosrekisterin omanneella ei ollut mahdollisuuksia kohota armeijassa, eli Suomen Puolustusvoimissa kovinkaan korkealle.
Kiusaajasta tulee luuseri.
Nythän kuvio menee niin, että tilanne äityy niin pahaksi, että kiusattu vaihtaa koulua. Ikäänkuin kiusattu olisi mitenkään syyllinen. Kiusattu saa helposti kiusatun leiman ja kiusaaminen jatkuu seuraavassakin koulussa.
Quote from: UgriProPatria on 07.03.2016, 15:43:04
Vakava koulukiusaaminen on lapseen kohdistuva vakava, etenkin henkinen rikos, josta tulisi tulla merkintä rikosrekisteriin. Myöskin opettajista, sekä rehtorista, jos he sallivat alaisuudessaan ja vastuullaan olevan lapsen hyvinvoinnin joutua rikoksen kohteeksi.
Mitä keinoja opettajalla on kiusaamiseen puuttua jos kiusaaja(t) ovat oikeasti sellaisia että puhe, yhteydenotto kotiin ja jälki-istunto ei auta? Rikosoikeudellinen vastuu taas alkaa vasta 15v.
Täällä taitaa muutama opettaja pyöriä, niin kiinnostaisi tietää. Itse olen ymmärtänyt että konstit on aikalailla tuossa.
Rikoslakia tulee muuttaa. Myös alaikäinen, tai vaihtoehtoisesti hänet synnyttäneet ja kasvattaneet vanhempansa on saatettava vastuuseen. Korvauksia uhrille.
Joutuuhan koiranomistajakin rikosoikeudelliseen vastuuseen kasvatuksensa tuloksista. Lapset syyllistyvät taatusti lukuisampiin nk. harkittuihin rikoksiin kuin koirat.
Hyvä alku olisi pudottaa rikosoikeudellisen vastuun ikäraja esimerkiksi kymmeneen. 15v on lapsellinen jäänne jostain Impiwaaran ajoista kun sana tehosi ja vanhempia kunnioitettiin tai itkettiin persus punaisena ja kunnioitettiin.
QuoteMiten itse toimisin? Minä olen kertonut lapselleni jos häntä kiusattaisiin, niin tulisin kouluun kertomaan kiusaajalle odottavani koulun jälkeen koulumatkan varrella ja selvitetään asia ja ei voi välttyä kohtaamasta minua, jos kiusaa. Tarvittaessa puutun kovin ottein, ensin katsotaan voidaanko asia kevyemmin hoitaa. Kiusaaja menettää silloin sen valtin, joka hänellä on, kun kiusattu on lannistettu pelottelemalla. Kiusaaja joutuukin samanlaiseen tilanteeseen itse jossa kiusattu on, eli tietää lähtiessään koulusta kuka odottelee jos ei lopeta lopeta kiusaamista.
Näitä olen itsekin ennakoivasti miettinyt mahdollisia omien lasten kiusatuksi joutumisia varten. En tiedä miten toimia nykyisessä etnohelvetissä. Ootteleppa koulun jälkeen "monikulttuurista" kiusaajaa, joka yläkoulussa ollessaan on parikymppinen valmistavan luokan "oppilas" ja liikkuu aina vähintään kymmenen väkivaltaisen lajitoverinsa kanssa. Isät, veljet, serkut, kaverit ja muu laumayhteisö on vain tekstiviestin päässä. Siinä on tällainen normi heteromies aika heikoilla piipittäessään uhkauksia hyeenalauman piirittämänä kännykkäjihadin kutsuessa lisää tukijoukkoja paikalle.
Rikoksien kohdalla vain uhrille kuuluu myötätunto.
Tekijälle ei mitään.
Quote from: Tapza on 07.03.2016, 16:41:45
Hyvä alku olisi pudottaa rikosoikeudellisen vastuun ikäraja esimerkiksi kymmeneen. 15v on lapsellinen jäänne jostain Impiwaaran ajoista kun sana tehosi ja vanhempia kunnioitettiin tai itkettiin persus punaisena ja kunnioitettiin.
Itse puolestani vastuuttaisin vanhemmat kaikista alaikäisten lastensa törttöilyistä. Vastuu pitäisi olla niin rikosoikeudellinen kuin taloudellinenkin. Luonnollisesti vastuuta seuraisi myös valtuudet lasten kasvattamiseen. Enkä tarkoita tällä pieksämistä tai muutakaan lasten pahoinpitelyä.
Lapsi pahoinpitelee -> vanhemmille tuomio.
Minä olen vastuussa lapsistani ja jos minun laiminlyöntieni johdosta lapsi rötöstelee on vika minun ja vain yksin minun.
Minusta on myös absurdia että joissain tapauksissa koulukiusaus on "ratkaistu" siirtämällä kiusattu johonkin toiseen kouluun. Kun on muutenkin vaikeaa niin heitetään sitten ihan uuteen ympäristöön missä saa taas lähteä nollasta lasten ja nuorten julmassa hierarkkiassa ilman kenties ainuttakaan tuttua kaveria.
Kiusaaja pitäisi aina siirtää jonnekin oikein ikävään mestaan missä on mahdollisesti vielä ikävämpiä kiusaajia. Kyllä, tässä on sekä rangaistus- ja kostomentaliteettia. Uskon että paatuneimmat kiusaajat ymmärtävät tapojensa vääryyden ainoastaan kokemalla itse saman kantapään kautta, ja jos eivät opi sittenkään niin ovat ansainneet kurjan olonsa.
Quote from: VeePee on 07.03.2016, 16:47:08
Itse puolestani vastuuttaisin vanhemmat kaikista alaikäisten lastensa törttöilyistä. Vastuu pitäisi olla niin rikosoikeudellinen kuin taloudellinenkin. Luonnollisesti vastuuta seuraisi myös valtuudet lasten kasvattamiseen. Enkä tarkoita tällä pieksämistä tai muutakaan lasten pahoinpitelyä.
Lapsi pahoinpitelee -> vanhemmille tuomio.
Minä olen vastuussa lapsistani ja jos minun laiminlyöntieni johdosta lapsi rötöstelee on vika minun ja vain yksin minun.
Miten se lapsi oppii mitään jos sille ei tule mitään seuraamuksia kun ei vanhemmatkaan saa sanoa kuin soo-soo.
Kiusaaminen on aika moniulotteinen asia ja johtuen kaupungistumisesta ja monikulttuurisuudesta ---> sitä on yhä vaikeampi ratkaista, koska ei ole ns. enää kyläyhteisön henkeä - vai miten tämän videon kiusaaminen voitaisiin saada loppumaan, kun kiusaajat huorittelee kiusatun vanhempiakin: https://www.youtube.com/watch?v=bFfDXwJ7910
Toisekseen vaikka näennäinen kiusaaminen saataisiin loppumaan, niin kyseessä on usein henkilökemioitten ristiriidat taustalla, eli vaikka kiusattua ei enää potkittaisi mahaan niin luultavasti hänen hiljainen syrjiminen jatkuisi: ei kutsuttaisi synttäreille, ei oltaisi ystävällisiä, ei otettaisi leikkeihin mukaan jne.. tämäkin tulee olemaan erittäin traumatisoivaa.
Itse henkilökohtaisesti näkisin, että usein olisi parasta, että kiusatun vanhemmat vetäisi lapsensa pois koulusta ja kotikouluttaisi lapsensa ja sitten veisi lapsia esim. harrastuksiin mitä kautta hän sitten saisi myös kavereita. Suomessa kotikoulutus on aika friikki juttu, mutta USA:ssa kohtuu yleistä, siellä miljoonat kotikouluttaa lapsensa hyvin tuloksin, riippumatta siitä onko he alttiita kiusaamiselle vai ei. Ja muutenkin olisi hyvä, että kouluja voisi vaihtaa helposti ja olisi erilaisia vaihtoehtoja enemmän, esim. Steiner kouluja jne..
Kuten USA:n presidenttiehdokas Ben Carson sen on sanonut:
QuoteIn February 2015, at the annual Conservative Political Action Conference, Carson said: "I've found that homeschoolers do the best, private schoolers next best, charter schoolers next best, and public schoolers worst." On that basis, he advocated school choice.[120]
https://en.wikipedia.org/wiki/Ben_Carson#Economic_issues
Quote from: Vesa Heimo on 07.03.2016, 16:13:04
Mitä keinoja opettajalla on kiusaamiseen puuttua jos kiusaaja(t) ovat oikeasti sellaisia että puhe, yhteydenotto kotiin ja jälki-istunto ei auta? Rikosoikeudellinen vastuu taas alkaa vasta 15v.
Keinot ovat vähissä. Väliaikainen erottaminen voi olla yksi mhdollisuus mutta se kiusaaminen nykymallissa on niin piilossa, ettei sitä millään näe ellei siitä oppilas itse uskalla kertoa.
Kyllä se koulun vaihto, mikäli mahdollinen voi olla se paras vaihtoehto. Juuri tuo kriittisen-ajattelijan esittämä hiljainen syrjintä on kaikkein pahinta.
Yläasteella se on niiin hienon hienoa ja sen kokee ja näkee usein vain se kiusattu. Tytöillä se on juuri tuota hiljaista; ei tykätä Facebookissa, ei oteta ryhmään mukaan, ei liketetä kuvia.
Pojilla se onneksi vielä on enemmän näkyvää ja siihen on helpompi puuttua. Pojat kertovatkin helpommin.
Tämä omien kuvien lataaminen kommentoivavaksi on jopa aikuisilla nykymallina. Se on vastenmielistä.
Koeta nyt laittaa jotain positiivista 50-vuotiaalle naiselle tyyliin- oletpa tyylikäs, et ole sitten yhtään muuttunut...
Yleensä kylläkin vain menen ohituskaistaa pitkin.
Nuorille tuo on tuskaisaa. Kaikki vain eivät ole kuvauksellisia ja kauniita. Koko ajan sometetaan ja ellei kuulu siihen viiteryhmään, on aika yksin.
Tapzan malli, jossa vanhemmat laitetaan maksumieheksi voisi toimia joissain tilanteissa hyvinkin mutta tuota hiljaista syrjintää se ei kuitenkaan poista.
Monesti se nollasta lähteminen voi olla paras ratkaisu. Heti tässä tulee yksi nykyinen lukiolainen mieleen. Vaihtoi koulua ja muutos on aivan uskomattoman hieno parempaan suuntaan. Voi olla kiusaajille kovempi paikka se tieto. Pieni paikkakunta ja kaikki tuntevat molemmat osapuolet. Kiusattu tyttö on taitava, ahkera ja menestyy hyvin.
Paras voisi olla yhden tai kahden kiusaajan siirtäminen kotiopetukseen. Oppi muillekin.
Quote from: UgriProPatria on 07.03.2016, 16:43:48
Rikoksien kohdalla vain uhrille kuuluu myötätunto.
Tekijälle ei mitään.
Paskapuhetta. Tekijälle kuuluu korvausvelvollisuus vahingoista. Sekä rangaistus vääristä teoista. Ihan vitun sama onko se pentu tai mikä hyvänsä. Mikään ei oikeuta kiusaamaan toista ihmistä.
Kiusaaminen aina rikos ja yli 15-vuotias joutaa siitä vastuuseen. Pienemmät joutaa sosiaalihuollon pariin. Joku on vialla, varsinkin jos kiusaaminen on jatkuvaa, törkeää, fyysistä ja niin edelleen.
Meikäläinen pahoinpideltiin 15-vuotiaana kahden pojan toimesta. Tuloksena oli lässytystä terveydenhoitajan kanssa. Ei asioita näin hoideta.
Yksi pahoinpitely voi olla muuten hyvässä ympäristössä eläneelle shokki. Se sitten jos lähdetään siitä että hyvän ryhmädynamiikan nimeen ei rangaista luokkaa kun se ottaa yhden silmätikuksi. Homma jatkuu ja opettajat eivät tee mitään. Se onko se etteivät tahdo, saa, pysty, tai mikä muu syy hyvänsä on kiusatulle lapselle aivan jumalattoman yhdentekevää. Se että lapsi kasvaa ainoastaan ottamalla ja vetelemällä turpaan kiusaajiaan tekee tällaista. Jos kiusaajan heittää lumikasalta asfalttiin tai jääpalalla päähän muuteman tikin sen kuukausien ja vuosien kiusaamisen jälkeen niin siinä opettajien mussutus oikeasta ja väärästä on ihan tyhjää puhetta. Olisivat hoitaneet asian aikaisemmin. Nyt näyttää että yhteiskuntakiusaaminen jatkuu. Kyllä se kiusattu tulee lyömään takaisin. Odotellaan vain raivon maljan täyttymistä viimeiseen pisaraan.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2016, 16:53:19
Kiusaaminen on aika moniulotteinen asia ja johtuen kaupungistumisesta ja monikulttuurisuudesta ---> sitä on yhä vaikeampi ratkaista, koska ei ole ns. enää kyläyhteisön henkeä - vai miten tämän videon kiusaaminen voitaisiin saada loppumaan, kun kiusaajat huorittelee kiusatun vanhempiakin: https://www.youtube.com/watch?v=bFfDXwJ7910
Toisekseen vaikka näennäinen kiusaaminen saataisiin loppumaan, niin kyseessä on usein henkilökemioitten ristiriidat taustalla, eli vaikka kiusattua ei enää potkittaisi mahaan niin luultavasti hänen hiljainen syrjiminen jatkuisi: ei kutsuttaisi synttäreille, ei oltaisi ystävällisiä, ei otettaisi leikkeihin mukaan jne.. tämäkin tulee olemaan erittäin traumatisoivaa.
Itse henkilökohtaisesti näkisin, että usein olisi parasta, että kiusatun vanhemmat vetäisi lapsensa pois koulusta ja kotikouluttaisi lapsensa ja sitten veisi lapsia esim. harrastuksiin mitä kautta hän sitten saisi myös kavereita. Suomessa kotikoulutus on aika friikki juttu, mutta USA:ssa kohtuu yleistä, siellä miljoonat kotikouluttaa lapsensa hyvin tuloksin, riippumatta siitä onko he alttiita kiusaamiselle vai ei. Ja muutenkin olisi hyvä, että kouluja voisi vaihtaa helposti ja olisi erilaisia vaihtoehtoja enemmän, esim. Steiner kouluja jne..
Kuten USA:n presidenttiehdokas Ben Carson sen on sanonut:
QuoteIn February 2015, at the annual Conservative Political Action Conference, Carson said: "I've found that homeschoolers do the best, private schoolers next best, charter schoolers next best, and public schoolers worst." On that basis, he advocated school choice.[120]
https://en.wikipedia.org/wiki/Ben_Carson#Economic_issues
Reaaliteetit hukassa? Kts. lihavointi.
QuoteReaaliteetit hukassa? Kts. lihavointi.
Se vähän riippuu. Jos esim. koululuokassa on joku häirikkö, luonneongelmainen tyyppi joka häiriköi vähän kaikkia ja kiusaa vaikka 2-3 oikein kunnolla fyysisesti, niin silloin on tietenkin parasta, että häirikkö poistetaan luokasta jonnekin tarkkailuluokalle yms. ja kaikki ongelmat ratkeaa sillä.
Usein on kuitenkin niin, että lähes joka luokalla on sellaisia henkilö/henkilöitä jota lähes koko luokkaa kiusaa tai vähintäänkin hiljaisesti syrjii muitten mukana. Ja nuo kiusaajatkin on usein ihan suht normaaleja ihmisiä, joita on vaikea savustaa pois luokasta vaikka he jäisikin kiinni. Ja vaikka ns. pääkiusaaja siirrettäisiin toiseen luokkaan, niin silti loppuluokka jatkaisi vähintäänkin ns. hiljaista syrjimistä.
Noh jos tuo on jatkunut vuosikausia, niin kiusatulle on väistämättä vähitellen syntynyt ns. uhrimentaliteetti, se on sopeutunut olemaan uhrina ja sen on tuossa kouluympäristössä hyvin vaikea päästä eroon tuosta uhrimentaliteetistä. Siten kiusatun psyykkeen kannalta on parempi usein, jos hän pääsisi kokonaan erilaiseen ympäristöön, minkä esim. kotikoulutus takaa.
Kiusaaminen loppuu siinä vaiheessa, kun kiusaaja pannaan itse ahtaalle tekosistaan, eikä hänen perseilystään joudu vastaamaan vain vanhemmat. Ei se mitään auta uhota räkänokkaiselle kakaralle että tuun juttelemaan sun vanhempiesi kanssa, etenkään kun monen nykyisen kiusaajan vanhemmat ovat "Ei meidän janivillepetteri" -tyyppiä. Mutta ääni kellossa muuttuu siinä vaiheessa, kun kiusaaja tajuaa, että hän saattaa itse saada nenilleen.
Kiusatun lapsen on myös opeteltava puolustamaan itseään. Ne vanhemmat kun eivät ole joka hetki sen lapsensa seurassa. Kersat vaikka itsepuolustuskurssille tai judoa/karatea harrastamaan, niin itsetunto samoin kuin kuntokin kohoaa ja kiusaaja kenties lentää jossain vaiheessa kanveesiin.
Paskan marjat. Ryhmällä päälle hyökkääviä vastaan ei auta että yhdeltä saa nenän kipeäksi. Automaattiase on ainoa joka auttaa tavallista ihmistä hyökkäävää ryhmää vastaan ja en usko että kiusatuille oltaisiin niitä jakamassa.
Quote from: Tuulenhenki on 07.03.2016, 18:25:08
Kiusaaminen loppuu siinä vaiheessa, kun kiusaaja pannaan itse ahtaalle tekosistaan, eikä hänen perseilystään joudu vastaamaan vain vanhemmat. Ei se mitään auta uhota räkänokkaiselle kakaralle että tuun juttelemaan sun vanhempiesi kanssa, etenkään kun monen nykyisen kiusaajan vanhemmat ovat "Ei meidän janivillepetteri" -tyyppiä. Mutta ääni kellossa muuttuu siinä vaiheessa, kun kiusaaja tajuaa, että hän saattaa itse saada nenilleen.
Kiusatun lapsen on myös opeteltava puolustamaan itseään. Ne vanhemmat kun eivät ole joka hetki sen lapsensa seurassa. Kersat vaikka itsepuolustuskurssille tai judoa/karatea harrastamaan, niin itsetunto samoin kuin kuntokin kohoaa ja kiusaaja kenties lentää jossain vaiheessa kanveesiin.
Kuka sen kiusaajan laittaa käytännössä vastuuseen, saamaan nenilleen? Kiusatun iskä vetää kiusaajaa kuonoon? Sitten tulee kiusaajan iskä veljensä kanssa vetämään kuonoon kiusatun iskää. Lisäksi kiusaajia ei koskaan ole vain yksi vaan kiusaamista harrastetaan porukalla koska yksin kiusaaminen on tylsää ja jaettu ilo on moninkertainen ilo.
Väkivalta ja itsensä puolustaminen fyysisen väkivallan keinoin ei kuulu yhtään sen enempää lasten maailmaan kuin aikuistenkaan maailmaan. Kukaan ei neuvo työpaikkakiusattua, että mene karatekurssille ja vedä kiusaajiasi turpaan.
Eikä ne kiusaajatkaan mitään väkivaltaa osaamattomia pelkureita ole ja etenkin mokukuvioissa vastassa on viime kädessä koko paviaaniklaani isoisien serkkujen kaimoja myöten.
Itse kyllä olen omia lapsia opettanut, että nyrkki nenänpäähän lopettaa kiusaamisen alkuunsa :roll:
Ei lopeta. Korkeintaan siirtyy piilokiusaamiseksi.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2016, 18:24:35
QuoteReaaliteetit hukassa? Kts. lihavointi.
Se vähän riippuu. Jos esim. koululuokassa on joku häirikkö, luonneongelmainen tyyppi joka häiriköi vähän kaikkia ja kiusaa vaikka 2-3 oikein kunnolla fyysisesti, niin silloin on tietenkin parasta, että häirikkö poistetaan luokasta jonnekin tarkkailuluokalle yms. ja kaikki ongelmat ratkeaa sillä.
Usein on kuitenkin niin, että lähes joka luokalla on sellaisia henkilö/henkilöitä jota lähes koko luokkaa kiusaa tai vähintäänkin hiljaisesti syrjii muitten mukana. Ja nuo kiusaajatkin on usein ihan suht normaaleja ihmisiä, joita on vaikea savustaa pois luokasta vaikka he jäisikin kiinni. Ja vaikka ns. pääkiusaaja siirrettäisiin toiseen luokkaan, niin silti loppuluokka jatkaisi vähintäänkin ns. hiljaista syrjimistä.
Noh jos tuo on jatkunut vuosikausia, niin kiusatulle on väistämättä vähitellen syntynyt ns. uhrimentaliteetti, se on sopeutunut olemaan uhrina ja sen on tuossa kouluympäristössä hyvin vaikea päästä eroon tuosta uhrimentaliteetistä. Siten kiusatun psyykkeen kannalta on parempi usein, jos hän pääsisi kokonaan erilaiseen ympäristöön, minkä esim. kotikoulutus takaa.
Mietippäs nyt edes hetkinen mitä se lapsen kotikoulutus käytännössä vaatisi perheeltä...
Quote from: Raksa_Mies on 07.03.2016, 20:16:50
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2016, 18:24:35
QuoteReaaliteetit hukassa? Kts. lihavointi.
Se vähän riippuu. Jos esim. koululuokassa on joku häirikkö, luonneongelmainen tyyppi joka häiriköi vähän kaikkia ja kiusaa vaikka 2-3 oikein kunnolla fyysisesti, niin silloin on tietenkin parasta, että häirikkö poistetaan luokasta jonnekin tarkkailuluokalle yms. ja kaikki ongelmat ratkeaa sillä.
Usein on kuitenkin niin, että lähes joka luokalla on sellaisia henkilö/henkilöitä jota lähes koko luokkaa kiusaa tai vähintäänkin hiljaisesti syrjii muitten mukana. Ja nuo kiusaajatkin on usein ihan suht normaaleja ihmisiä, joita on vaikea savustaa pois luokasta vaikka he jäisikin kiinni. Ja vaikka ns. pääkiusaaja siirrettäisiin toiseen luokkaan, niin silti loppuluokka jatkaisi vähintäänkin ns. hiljaista syrjimistä.
Noh jos tuo on jatkunut vuosikausia, niin kiusatulle on väistämättä vähitellen syntynyt ns. uhrimentaliteetti, se on sopeutunut olemaan uhrina ja sen on tuossa kouluympäristössä hyvin vaikea päästä eroon tuosta uhrimentaliteetistä. Siten kiusatun psyykkeen kannalta on parempi usein, jos hän pääsisi kokonaan erilaiseen ympäristöön, minkä esim. kotikoulutus takaa.
Mietippäs nyt edes hetkinen mitä se lapsen kotikoulutus käytännössä vaatisi perheeltä...
Turhaa yhden lauseen trollausta taas vaihteeksi raksa_mieheltä. Mutta esim. USA:ssa kyseinen koulutusmuoto on erittäin yleinen ja miljoonat kotikouluttaa lapsensa siellä ilman mitään ongelmia ja hyvin tuloksin. https://en.wikipedia.org/wiki/Homeschooling_in_the_United_States
Eikä se ole ollenkaan vaativaa, itse olisin helposti voinut opiskella koko peruskoulun oppimäärät itsenäisesti ilman vanhempiakin tai opettajia anyways. Kouluissahan 90% ajasta käytetään paskanjauhantaan ja tyhjäntekemiseen jokatapauksessa.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2016, 20:22:47
Quote from: Raksa_Mies on 07.03.2016, 20:16:50
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2016, 18:24:35
QuoteReaaliteetit hukassa? Kts. lihavointi.
Se vähän riippuu. Jos esim. koululuokassa on joku häirikkö, luonneongelmainen tyyppi joka häiriköi vähän kaikkia ja kiusaa vaikka 2-3 oikein kunnolla fyysisesti, niin silloin on tietenkin parasta, että häirikkö poistetaan luokasta jonnekin tarkkailuluokalle yms. ja kaikki ongelmat ratkeaa sillä.
Usein on kuitenkin niin, että lähes joka luokalla on sellaisia henkilö/henkilöitä jota lähes koko luokkaa kiusaa tai vähintäänkin hiljaisesti syrjii muitten mukana. Ja nuo kiusaajatkin on usein ihan suht normaaleja ihmisiä, joita on vaikea savustaa pois luokasta vaikka he jäisikin kiinni. Ja vaikka ns. pääkiusaaja siirrettäisiin toiseen luokkaan, niin silti loppuluokka jatkaisi vähintäänkin ns. hiljaista syrjimistä.
Noh jos tuo on jatkunut vuosikausia, niin kiusatulle on väistämättä vähitellen syntynyt ns. uhrimentaliteetti, se on sopeutunut olemaan uhrina ja sen on tuossa kouluympäristössä hyvin vaikea päästä eroon tuosta uhrimentaliteetistä. Siten kiusatun psyykkeen kannalta on parempi usein, jos hän pääsisi kokonaan erilaiseen ympäristöön, minkä esim. kotikoulutus takaa.
Mietippäs nyt edes hetkinen mitä se lapsen kotikoulutus käytännössä vaatisi perheeltä...
Turhaa yhden lauseen trollausta taas vaihteeksi raksa_mieheltä. Mutta esim. USA:ssa kyseinen koulutusmuoto on erittäin yleinen ja miljoonat kotikouluttaa lapsensa siellä ilman mitään ongelmia ja hyvin tuloksin. https://en.wikipedia.org/wiki/Homeschooling_in_the_United_States
Eikä se ole ollenkaan vaativaa, itse olisin helposti voinut opiskella koko peruskoulun oppimäärät itsenäisesti ilman vanhempiakin tai opettajia anyways. Kouluissahan 90% ajasta käytetään paskanjauhantaan ja tyhjäntekemiseen jokatapauksessa.
Tämä ei ole trollausta. Mieti asiaa hetkinen ja kerro sitten mitkä on vanhempien mahdollisuudet järjestää kotikoulutus. Huomioi vielä vastauksessasi, että asumme Suomessa emme jenkeissä
(nyt tuli jo useampi lause; saatko vaikka nyt edes yhden ihan aiheesta)
Quote from: Raksa_Mies on 07.03.2016, 20:25:32
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2016, 20:22:47
Quote from: Raksa_Mies on 07.03.2016, 20:16:50
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2016, 18:24:35
QuoteReaaliteetit hukassa? Kts. lihavointi.
Se vähän riippuu. Jos esim. koululuokassa on joku häirikkö, luonneongelmainen tyyppi joka häiriköi vähän kaikkia ja kiusaa vaikka 2-3 oikein kunnolla fyysisesti, niin silloin on tietenkin parasta, että häirikkö poistetaan luokasta jonnekin tarkkailuluokalle yms. ja kaikki ongelmat ratkeaa sillä.
Usein on kuitenkin niin, että lähes joka luokalla on sellaisia henkilö/henkilöitä jota lähes koko luokkaa kiusaa tai vähintäänkin hiljaisesti syrjii muitten mukana. Ja nuo kiusaajatkin on usein ihan suht normaaleja ihmisiä, joita on vaikea savustaa pois luokasta vaikka he jäisikin kiinni. Ja vaikka ns. pääkiusaaja siirrettäisiin toiseen luokkaan, niin silti loppuluokka jatkaisi vähintäänkin ns. hiljaista syrjimistä.
Noh jos tuo on jatkunut vuosikausia, niin kiusatulle on väistämättä vähitellen syntynyt ns. uhrimentaliteetti, se on sopeutunut olemaan uhrina ja sen on tuossa kouluympäristössä hyvin vaikea päästä eroon tuosta uhrimentaliteetistä. Siten kiusatun psyykkeen kannalta on parempi usein, jos hän pääsisi kokonaan erilaiseen ympäristöön, minkä esim. kotikoulutus takaa.
Mietippäs nyt edes hetkinen mitä se lapsen kotikoulutus käytännössä vaatisi perheeltä...
Turhaa yhden lauseen trollausta taas vaihteeksi raksa_mieheltä. Mutta esim. USA:ssa kyseinen koulutusmuoto on erittäin yleinen ja miljoonat kotikouluttaa lapsensa siellä ilman mitään ongelmia ja hyvin tuloksin. https://en.wikipedia.org/wiki/Homeschooling_in_the_United_States
Eikä se ole ollenkaan vaativaa, itse olisin helposti voinut opiskella koko peruskoulun oppimäärät itsenäisesti ilman vanhempiakin tai opettajia anyways. Kouluissahan 90% ajasta käytetään paskanjauhantaan ja tyhjäntekemiseen jokatapauksessa.
Tämä ei ole trollausta. Mieti asiaa hetkinen ja kerro sitten mitkä on vanhempien mahdollisuudet järjestää kotikoulutus. Huomioi vielä vastauksessasi, että asumme Suomessa emme jenkeissä
(nyt tuli jo useampi lause; saatko vaikka nyt edes yhden ihan aiheesta)
Erinomaiset, Suomessakin. En näe mitään ongelmia tai esteitä sille. Suomessa on tälläkin hetkellä satoja kotikoulutuksessa.
Olet nyt ymmärtänyt kotikoulutuksen käsitteen ehkä vähän väärin, ei vanhempien niinkään tarvi olla 100% opettajia ja järjestää kaikkia, vaan sitä varten on ns. nettikouluja missä lapset opiskelee netin kautta ja tekee valmiiksi suunniteltuja tehtäviä ja käy keskusteluja netti-opettajien kanssa aina välillä, jotka myös seuraavat lasten kehitystä. Toki vanhempien pitää olla läsnä hieman normalia enemmän, mutta ei sitä varten nyt tarvi esim. lopettaa päivätyötä.
Suomessa on esim. tälläinen kuin Feeniks-koulu joka toimii netin kautta, ja sen kirjoilla on satakunta oppilasta.
http://www.feeniks-koulu.fi/
http://www.feeniks-koulu.fi/index.php/faq
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2016, 20:34:20
Quote from: Raksa_Mies on 07.03.2016, 20:25:32
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2016, 20:22:47
Quote from: Raksa_Mies on 07.03.2016, 20:16:50
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2016, 18:24:35
QuoteReaaliteetit hukassa? Kts. lihavointi.
Se vähän riippuu. Jos esim. koululuokassa on joku häirikkö, luonneongelmainen tyyppi joka häiriköi vähän kaikkia ja kiusaa vaikka 2-3 oikein kunnolla fyysisesti, niin silloin on tietenkin parasta, että häirikkö poistetaan luokasta jonnekin tarkkailuluokalle yms. ja kaikki ongelmat ratkeaa sillä.
Usein on kuitenkin niin, että lähes joka luokalla on sellaisia henkilö/henkilöitä jota lähes koko luokkaa kiusaa tai vähintäänkin hiljaisesti syrjii muitten mukana. Ja nuo kiusaajatkin on usein ihan suht normaaleja ihmisiä, joita on vaikea savustaa pois luokasta vaikka he jäisikin kiinni. Ja vaikka ns. pääkiusaaja siirrettäisiin toiseen luokkaan, niin silti loppuluokka jatkaisi vähintäänkin ns. hiljaista syrjimistä.
Noh jos tuo on jatkunut vuosikausia, niin kiusatulle on väistämättä vähitellen syntynyt ns. uhrimentaliteetti, se on sopeutunut olemaan uhrina ja sen on tuossa kouluympäristössä hyvin vaikea päästä eroon tuosta uhrimentaliteetistä. Siten kiusatun psyykkeen kannalta on parempi usein, jos hän pääsisi kokonaan erilaiseen ympäristöön, minkä esim. kotikoulutus takaa.
Mietippäs nyt edes hetkinen mitä se lapsen kotikoulutus käytännössä vaatisi perheeltä...
Turhaa yhden lauseen trollausta taas vaihteeksi raksa_mieheltä. Mutta esim. USA:ssa kyseinen koulutusmuoto on erittäin yleinen ja miljoonat kotikouluttaa lapsensa siellä ilman mitään ongelmia ja hyvin tuloksin. https://en.wikipedia.org/wiki/Homeschooling_in_the_United_States
Eikä se ole ollenkaan vaativaa, itse olisin helposti voinut opiskella koko peruskoulun oppimäärät itsenäisesti ilman vanhempiakin tai opettajia anyways. Kouluissahan 90% ajasta käytetään paskanjauhantaan ja tyhjäntekemiseen jokatapauksessa.
Tämä ei ole trollausta. Mieti asiaa hetkinen ja kerro sitten mitkä on vanhempien mahdollisuudet järjestää kotikoulutus. Huomioi vielä vastauksessasi, että asumme Suomessa emme jenkeissä
(nyt tuli jo useampi lause; saatko vaikka nyt edes yhden ihan aiheesta)
Erinomaiset, Suomessakin. En näe mitään ongelmia tai esteitä sille. Suomessa on tälläkin hetkellä satoja kotikoulutuksessa.
Olet nyt ymmärtänyt kotikoulutuksen käsitteen ehkä vähän väärin, ei vanhempien niinkään tarvi olla 100% opettajia ja järjestää kaikkia, vaan sitä varten on ns. nettikouluja missä lapset opiskelee netin kautta ja tekee valmiiksi suunniteltuja tehtäviä ja käy keskusteluja netti-opettajien kanssa aina välillä, jotka myös seuraavat lasten kehitystä. Toki vanhempien pitää olla läsnä hieman normalia enemmän, mutta ei sitä varten nyt tarvi esim. lopettaa päivätyötä.
Suomessa on esim. tälläinen kuin Feeniks-koulu joka toimii netin kautta, ja sen kirjoilla on satakunta oppilasta.
http://www.feeniks-koulu.fi/
http://www.feeniks-koulu.fi/index.php/faq
Mihinkä sitä enää opettajaa tarvitaankaan? :D
Jos nyt kuvitellaan, että vanhemmilla olisi oikeasti taloudelliset resurssit hoitaa kotikoulutus, niiin mitäpä arvelet, kuinka hyvä edellytykset vanhemmilla on tarjota laadukasta opetusta? Voin ihan vinkata, että ne pelkät valmiiksi annetut tehtävät eivät "aivan" riitä.
Jos olisin opettaja eikä olisi enää keinoja, niin pyytäisin kiusatun vanhemmat ja kiusatun tapaamiseen, jossa keskusteltaisiin muista "epävirallisista" keinoista. Mitä mahdollisuuksia vanhemmilla voisi olla.
Siskoni kiusaaja sai vanhemmalta veljeltäni turpaansa, hammas lähti ja hänen vanhemmat olivat meillä kiukuttelemassa. Vaativat korvausta rikki menneestä villapaidasta. Ei niille mitään maksettu. Kiusaaminen loppui siihen.
Puolustautuminen ja omien puolustaminen on aika luonnollinen toimintamalli.
Quote from: jore on 07.03.2016, 20:45:15
Jos olisin opettaja eikä olisi enää keinoja, niin pyytäisin kiusatun vanhemmat ja kiusatun tapaamiseen, jossa keskusteltaisiin muista "epävirallisista" keinoista. Mitä mahdollisuuksia vanhemmilla voisi olla.
Siskoni kiusaaja sai vanhemmalta veljeltäni turpaansa, hammas lähti ja hänen vanhemmat olivat meillä kiukuttelemassa. Vaativat korvausta rikki menneestä villapaidasta. Ei niille mitään maksettu. Kiusaaminen loppui siihen.
Puolustautuminen ja omien puolustaminen on aika luonnollinen toimintamalli.
Ja sitten kun niitä istuntoja ja anteeksipyyntöjä on kymmeniä? Eikä mikään muutu. Nimimerkillä kokemusta on.
Kyllähän se niin on, että kaikki kurinpitotoimet pitäisi kohdistaa kiusaajiin eikä kiusattuun. Eli parantumattomalle kiusaajalle potkut koulusta ja siirto sisäoppilaitokseen, jossa on oikein kunnon natsi luokanvalvojana. Sitten kun kiusaajan ego ja itsetunto on murskattu niin, ettei hän enää kykene kiusaamaan ketään, voidaan harkita hänen siirtoaan takaisin tavalliseen kouluun.
Nykyajan kouluissa kaikki ovat yhtä syyllisiä ja aina on molemmissa vikaa. Kyllä on pekan vika kun rikkoi muhammadin rystysen nenällään. Pekka pyytää anteeksi, muhiksen uskontoon anteeksipyytely ei kuulu. Tai oikeammin, sillä ei ole mitään merkitystä.
Quote from: jore on 07.03.2016, 20:45:15
Jos olisin opettaja eikä olisi enää keinoja, niin pyytäisin kiusatun vanhemmat ja kiusatun tapaamiseen, jossa keskusteltaisiin muista "epävirallisista" keinoista. Mitä mahdollisuuksia vanhemmilla voisi olla.
Siskoni kiusaaja sai vanhemmalta veljeltäni turpaansa, hammas lähti ja hänen vanhemmat olivat meillä kiukuttelemassa. Vaativat korvausta rikki menneestä villapaidasta. Ei niille mitään maksettu. Kiusaaminen loppui siihen.
Puolustautuminen ja omien puolustaminen on aika luonnollinen toimintamalli.
Moni kiusattu tulee kiusatuksi fyysisen heikommuuden takia. Toki vaikka oma fysiikka antaisikin mahdollisuuden laittaa vastaan ujo ja hiljainen tyyppi harvemmin niin tekee. Vaikka en missään nimessä kannatakkaan väkivaltaa, niin alistuminen toisten kiusattavaksi ilman vastaanlaittamista on aina huono juttu mielestäni.
Jos koulukiusaamiseen olisi helppo ratkaisu olemassa, se olisi jo keksitty. Ihminen tuppaa noin yleensä ottaen olemaan sosiaalinen olento ja laumakäyttäytymiseen liittyy valitettava hierarkia ilmiö, joka vielä korostuu kulttuurien kohtaamisessa. Sama näkyy myöhemmin työelämässä ja muissa sosiaalisissa konteksteissa.
Noin muuten olen sitä mieltä, että peruskoulu on uudistettava.
Oma ajatukseni koulukiusaamisen vähentämiseen ja sitä kautta yleisenkin sivistyksen lisäämiseen olisi filosofian ja yhteisökasvatuksen saaminen oppiaineeksi jo 5 luokalta alkaen. Tässä uudessa oppiaineessa keskityttäisiin älylliseen ajatteluun ja ihmisten huomioimiseen yksilöinä.
Eli kun nykyään yksilön "arvo" mitataan yksilön suhteessa yhteisöön = vahvistaako yksilö yhteisöä, vai onko yksilö yhteisöin heikoin lenkki vai jotain siltä väliltä. Tästä mallista pitäisi päästä eroon ja arvioida yhteisö sen mukaan, kuinka se huomioi eri yksilöt yhteisön tärkeinä osina. Eli, kun nyt yksilön "arvon" määrittää yksilön suhde yhteisöön, niin käännettäisiin asetelma toisin päin, eli yhteisön arvon määrittäisi se, kuinka yhteisö huomio suhteensa yksilöihin.
Noin muutoinkin nykyinen koulumaailma ei vastaa jälkiteollista modernia yhteiskuntaa. Nykyinen koulumalli on ajalta, jolloin peruskoulu valmisti lapsia teolliseen - suorittavaan yhteiskuntaan. Se aika on ohi, on ollut jo pitkän aikaa. Teollinen ja suorittava teollisuus on ulkoistettu halpatuotantomaihin.
Suomen koulumaailman ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus perustuu mielestäni enemmän luovuuden, tieteiden ja innovaatioiden kehittämiseen. Ja koska näin on, pitäisi peruskoulunkin valmistaa oppilaita luovuuteen, soveltamiseen, tieteisiin, kokeilemiseen, sosiaalisuuteen ja yrittämiseen.
Quote from: Perttu Ahonen on 07.03.2016, 21:55:14
Jos koulukiusaamiseen olisi helppo ratkaisu olemassa, se olisi jo keksitty. Ihminen tuppaa noin yleensä ottaen olemaan sosiaalinen olento ja laumakäyttäytymiseen liittyy valitettava hierarkia ilmiö, joka vielä korostuu kulttuurien kohtaamisessa. Sama näkyy myöhemmin työelämässä ja muissa sosiaalisissa konteksteissa.
Noin muuten olen sitä mieltä, että peruskoulu on uudistettava.
Oma ajatukseni koulukiusaamisen vähentämiseen ja sitä kautta yleisenkin sivistyksen lisäämiseen olisi filosofian ja yhteisökasvatuksen saaminen oppiaineeksi jo 5 luokalta alkaen. Tässä uudessa oppiaineessa keskityttäisiin älylliseen ajatteluun ja ihmisten huomioimiseen yksilöinä.
Eli kun nykyään yksilön "arvo" mitataan yksilön suhteessa yhteisöön = vahvistaako yksilö yhteisöä, vai onko yksilö yhteisöin heikoin lenkki vai jotain siltä väliltä. Tästä mallista pitäisi päästä eroon ja arvioida yhteisö sen mukaan, kuinka se huomioi eri yksilöt yhteisön tärkeinä osina. Eli, kun nyt yksilön "arvon" määrittää yksilön suhde yhteisöön, niin käännettäisiin asetelma toisin päin, eli yhteisön arvon määrittäisi se, kuinka yhteisö huomio suhteensa yksilöihin.
Noin muutoinkin nykyinen koulumaailma ei vastaa jälkiteollista modernia yhteiskuntaa. Nykyinen koulumalli on ajalta, jolloin peruskoulu valmisti lapsia teolliseen - suorittavaan yhteiskuntaan. Se aika on ohi, on ollut jo pitkän aikaa. Teollinen ja suorittava teollisuus on ulkoistettu halpatuotantomaihin.
Suomen koulumaailman ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus perustuu mielestäni enemmän luovuuden, tieteiden ja innovaatioiden kehittämiseen. Ja koska näin on, pitäisi peruskoulunkin valmistaa oppilaita luovuuteen, soveltamiseen, tieteisiin, kokeilemiseen, sosiaalisuuteen ja yrittämiseen.
Itse en usko oppiaineisiin kiusaamisen vähentämisessä vaan heittäisin palloa vanhemmille, joiden pitäisi kasvattaa lapsistaan vähemmän ääliöitä.
Koulukiusaaminen ja varsinkin uhrin heikko asema, on yksi vallalla olevan sosialistisen ihmiskuvan oireista. Siihen pätee sama mitä joku osuvasti sanoi (esitettynä omin sanoin, ei tarkka lainaus) Syyriaan visioitua pakolaiskaupunkia koskevassa ketjussa: liian tiukat raamit jolla ihmisoikeudet käsitetään länsimaissa johtaa aseettomuuteen puolustaa juurikin niitä ihmisoikeuksia. Yhteiskunta vaalii niin tiukasti väärintekijän ihmisoikeuksia, että sen takia uhrin ihmisoikeudet jäävät usein kokonaan toteutumatta.
Koululla ei ole usein sen enempää tahtoa kuin voimaa puuttua kiusaamiseen millään oikeasti toimivalla tavalla. Kiusaaja voidaan ottaa puhutteluun tai järjestää jonkinlainen sovittelutilaisuus, mikä on jo itsessään uhrin kannalta nöyryyttävä. Jos oppilasta kiusataan esim. lihavuuden takia, niin mitä uhri siinä sovittelee? Ok, mä koetan olla vähän vähemmän läski tästedes?
Kiusaajalle voidaan antaa jälki-istuntoa, mutta sellainen saattaa vain nostaa kiusaajan asemaa hierarkiassa. Kiusaaminen jatkuu seuraavana päivänä, eikä koululla ole kanttia tai haluakaan pistää kiusaajaa istumaan joka rikkeestä. Seuraavaksi puututaan taas joskus parin kuukauden päästä.
Tai koulu voi kutsua poliisin vetämään propagandashown, mutta lapset ovat nykyään hyvin tietoisia oikeuksistaan. He tietävät ettei sen enempää opettajat kuin poliisi voi heille yhtään mitään. He nauravat poliisille päin naamaa.
Periaatteessa koulu voi erottaa oppilaan määräajaksi, mutta kuinka yleistä se todellisuudessa on? Sikäli kun en erehdy, laki määrää että erotetun oppilaan opinnot eivät saa häiriintyä vaikka hänet erotettaisiin. Koulu joutuu siis järjestämään erotetulle oppilaalle resursseja rangaistuksen ajaksi. Korjatkaa jos olen väärässä.
Sen takia kannattaa taloudellisessa mielessä olla tekemättä mitään, sillä kun kiusatun lapsen vanhemmat siirtävät lapsensa muualle, tai vetävät hänet pois kunnallisesta opetuksesta, koulu ei joudu maksamaan.
Juurisyy tähän kaikkeen on sosialistinen ja humanistinen harhainen ihmiskuva, jonka mukaan ihminen on oletusarvoisesti hyvä, ja kaikki pahuus mitä ihminen tekee, johtuu olosuhteista. Sen takia kiusaajakin on itse ensisijaisesti aina uhri. Kiusaajalla on vähän vaikeaa, ja siksi sinun tulee nyt vain ymmärtää. Kun tähän lisätään tulevaisuudessa yhä kasvavassa määrin monikulttuurinen ulottuvuus ja vallalla olevat käsitykset "toiseudesta" ja valkoihoisuuden suomista etuoikeuksista, homma muuttuu luultavasti yhä heikompaan suuntaan.
Kiusattu saatetaan terapiaan ja hänelle määrätään mielialalääkitys, vaikka ei hän sellaista tarvitse. Ei SSRI-lääke poista juuriongelmaa, eli sitä että lasta kiusataan. Se vain turruttaa ja tekee passiiviseksi puolustamaan oikeuksiaan auttaa kestämään paremmin kiusaamista. Ole hiljaa ja syö lääkkeesi! (http://kiusatunvastaisku.blogspot.fi/2010/10/ole-hiljaa-ja-syo-laakkeesi.html)
Minusta yhteiskunnan pitäisi ensisijaisesti turvata niiden ihmisten ihmisoikeudet, jotka eivät riko toisten ihmisoikeuksia. Kaikenlaisesta antisosiaalisesta käytöksestä pitäisi seurata rangaistus, ja jos sen rangaistuksen takia öykkärin tulevaisuus kärsii, niin tough! Elämä on. Ei ole pakko öykkäröidä. Niin makaa kuin petaa.
Quote from: Jalopeura on 07.03.2016, 23:42:05
Koulukiusaaminen ja varsinkin uhrin heikko asema, on yksi vallalla olevan sosialistisen ihmiskuvan oireista. Siihen pätee sama mitä joku osuvasti sanoi (esitettynä omin sanoin, ei tarkka lainaus) Syyriaan visioitua pakolaiskaupunkia koskevassa ketjussa: liian tiukat raamit jolla ihmisoikeudet käsitetään länsimaissa johtaa aseettomuuteen puolustaa juurikin niitä ihmisoikeuksia. Yhteiskunta vaalii niin tiukasti väärintekijän ihmisoikeuksia, että sen takia uhrin ihmisoikeudet jäävät usein kokonaan toteutumatta.
Koululla ei ole usein sen enempää tahtoa kuin voimaa puuttua kiusaamiseen millään oikeasti toimivalla tavalla. Kiusaaja voidaan ottaa puhutteluun tai järjestää jonkinlainen sovittelutilaisuus, mikä on jo itsessään uhrin kannalta nöyryyttävä. Jos oppilasta kiusataan esim. lihavuuden takia, niin mitä uhri siinä sovittelee? Ok, mä koetan olla vähän vähemmän läski tästedes?
Kiusaajalle voidaan antaa jälki-istuntoa, mutta sellainen saattaa vain nostaa kiusaajan asemaa hierarkiassa. Kiusaaminen jatkuu seuraavana päivänä, eikä koululla ole kanttia tai haluakaan pistää kiusaajaa istumaan joka rikkeestä. Seuraavaksi puututaan taas joskus parin kuukauden päästä
Ja höpö höpö. Luultavasti meikän kouluajoista on lyhyempi aika kuin sinun ja ei siellä kyllä melkein kukaan kiusaajista tykännyt. Noin prosentti koulun oppilaista oli juurikin noita kiusaajia, joista puhuit ja ei heitä kukaan hyvällä katsellut, mitä nyt toisilleen yläfemmoja heittelivät. Kiusattuja oli varmaan saman verran.
Vaikka nuo prosenttiluvut ovat pieniä, ei se tietenkään kiusaajien toimintaa oikeuta. Mutta en ymmärrrä millä perusteella voit keksiä "sosialistisen ihmiskuvan", josta tämä johtuisi? Tilastoihin perehtymättä veikkaan, että koulukiusaus on väkivaltarikosten tapaan vähenevä luonnonvara.
Viherville. 2000-luvulla peruskoulun loppuun saattaneena tiedän ettei se kiusaaminen ole sieltä koulusta mihinkään hävinnyt. Jo väite että olisi vähenemään kun ei ole on kiusattujen mitätöintiä. Olen niin monen kiusatun ihmisen kanssa keskustellut etteivät ne häviä mitätöinnillä, valehtelulla tai millään muullakaan vastuun välttelyllä.
Kiusaajien hiljaisia hyväksyjiä ovat juuri ne 200 jotka eivät puutu niiden 10 perseilyyn ja kieltäytyvät olemasta missään kontaktissa kiusaajien silmätikkuihin. Eristäminen on nimenomaan julminta kiusaamista. Jos et ole kiusatun puolella olet nimenomaan häntä vastaan.
Quote from: Tabula Rasa on 08.03.2016, 00:21:22
Viherville. 2000-luvulla peruskoulun loppuun saattaneena tiedän ettei se kiusaaminen ole sieltä koulusta mihinkään hävinnyt. Jo väite että olisi vähenemään kun ei ole on kiusattujen mitätöintiä. Olen niin monen kiusatun ihmisen kanssa keskustellut etteivät ne häviä mitätöinnillä, valehtelulla tai millään muullakaan vastuun välttelyllä.
Kiusaajien hiljaisia hyväksyjiä ovat juuri ne 200 jotka eivät puutu niiden 10 perseilyyn ja kieltäytyvät olemasta missään kontaktissa kiusaajien silmätikkuihin. Eristäminen on nimenomaan julminta kiusaamista. Jos et ole kiusatun puolella olet nimenomaan häntä vastaan.
Kyllä minä tiedän. Tässäkin ketjussa on kuitenkin huomattu kuinka rajalliset ne keinot on yksityisellä ihmisellä nousta kiusaamista vastaan.
Olin itsekin varmaan kiusattu, mutta pärjäsin ihan sen takia, että omasin korkeahkon itsetunnon. Ja kyllä kävi todella pahasti sääliksi niitä ihmisiä, jotka kärsivät kiusaamisesta ihan oikeasti. Se ylä asteen sosiaalinen ilmapiiri vaan oli sellainen, että ei siinä paljon kukaan pystynyt vastaan pistämään.
Kovakaan itsetunto ei auta niissä häiriöissä jotka oppimiselle aiheutettiin. Niin oppiaineissa kuin sosiaalinen ja henkinen pääoma. Kaikkien kasvua häirittiinja häiritään voimakkaasti kiusaamisella. Se että voi lyödä takaisin ei anna oppitunnille rauhaa lukea jos luokan kymmenestä kiusaajapellestä pari kolme häiritsee oppituntia jatkuvasti. Eristämisestä en edes puhu.
QuoteTiivistelmä:
Bullying is characterized by an inequality of power between perpetrator and target. Findings that bullies can be highly popular have helped redefine the old conception of the maladjusted school bully into a powerful individual exerting influence on his peers from the top of the peer status hierarchy. Study I is a conceptual paper that explores the conditions under which a skillful, socially powerful bully can use the peer group as a means of aggression and suggests that low cohesion and low quality of friendships make groups easier to manipulate. School bullies' high popularity should be a major obstacle for antibullying efforts, as bullies are unlikely to cease negative actions that are rewarding, and their powerful position could discourage bystanders from interfering. Using data from the Finnish program KiVa, Study II supported the hypothesis that antibullying interventions are less effective with popular bullies in comparison to their unpopular counterparts. In order to design interventions that can address the positive link between popularity and aggression, it is necessary to determine in which contexts bullies achieve higher status. Using an American sample, Study III examined the effects of five classroom features on the social status that peers accord to aggressive children, including classroom status hierarchy, academic level and grade level, controlling for classroom mean levels of aggression and ethnic distribution. Aggressive children were more popular and better liked in fifth grade relative to fourth grade and in classrooms of higher status hierarchy. Surprisingly, the natural emergence of status hierarchies in children's peer groups has long been assumed to minimize aggression. Whether status hierarchies hinder or promote bullying is a controversial question in the peer relations' literature. Study IV aimed at clarifying this debate by testing the effects of the degree of classroom status hierarchy on bullying. Higher hierarchy was concrrently associated with bullying and predictive of higher bullying six months later. As bullies' quest for power is increasingly acknowledged, some researchers suggest teaching bullies to attain the elevated status they yearn for through prosocial acts. Study V cautions against such solutions by reviewing evidence that prosocial behaviors enacted with the intention of controlling others can be as harmful as aggression.
http://www.doria.fi/handle/10024/96575 (http://www.doria.fi/handle/10024/96575)
Jos kiusaamisella ja omalla asemalla hierarkiassa ei olisi yhteyttä, eikö olisi loogista olettaa että muu yhteisö yhdessä pistäisi kiusaajat kuriin? Jos heitä on kuten esitit, noin 1 % eikä heitä katsota hyvällä, eikö heidät olisi aika helppo pitää järjestyksessä? Miksi näin ei kuitenkaan tapahdu?
Voi olla myös että me näemme kiusaamisen eri tavalla. Jos puhutaan vain selvästi häiriintyneiden tapausten suorittamasta kiusaamisesta, kiusaajista joilla selkeästi on psyykkisiä ongelmia, väitteesi voi pitää paikkansa. Se on kuitenkin vain jäävuoren huippu kaikesta kiusaamisesta kouluissa.
Se kumman kouluajoista on vähemmän aikaa ei ole relevanttia. Ihmisluonto on tänään ihan sama kuin silloinkin. Kannattaa lukea vaikka netistä kiusattujen omakohtaisia kokemuksia, kuten yhtenä esimerkkinä aikaisemmin linkittämäni blogi. Niistä saa kuvan kiusaamisen todellisuudesta uhrin kannalta.
Btw. itse olen ollut sekä kiusattu että kiusaaja. Syy miksi aloin eräässä vaiheessa kiusata itse, oli nimenomaan kohoaminen hierarkian tasolta toiselle. Aloin kuitenkin inhota itseäni, joten lopetin kiusaamisen ja putosin takaisin aikaisempaan lokerooni.
Quote from: Tabula Rasa on 08.03.2016, 00:36:24
Kovakaan itsetunto ei auta niissä häiriöissä jotka oppimiselle aiheutettiin. Niin oppiaineissa kuin sosiaalinen ja henkinen pääoma. Kaikkien kasvua häirittiinja häiritään voimakkaasti kiusaamisella. Se että voi lyödä takaisin ei anna oppitunnille rauhaa lukea jos luokan kymmenestä kiusaajapellestä pari kolme häiritsee oppituntia jatkuvasti. Eristämisestä en edes puhu.
Ei auta ei. Itekkin on joutunut erikseen opettelemaan pois siitä ajatuksesta, että yli kutosen menevät numerot aiheuttaa pelkkää vittuilua.
Ja en lyönyt koskaan ketään: tytöt tykkäs ja se riitti.
Quote from: Viher-Ville on 08.03.2016, 00:53:56
Quote from: Tabula Rasa on 08.03.2016, 00:36:24
Kovakaan itsetunto ei auta niissä häiriöissä jotka oppimiselle aiheutettiin. Niin oppiaineissa kuin sosiaalinen ja henkinen pääoma. Kaikkien kasvua häirittiinja häiritään voimakkaasti kiusaamisella. Se että voi lyödä takaisin ei anna oppitunnille rauhaa lukea jos luokan kymmenestä kiusaajapellestä pari kolme häiritsee oppituntia jatkuvasti. Eristämisestä en edes puhu.
Ei auta ei. Itekkin on joutunut erikseen opettelemaan pois siitä ajatuksesta, että yli kutosen menevät numerot aiheuttaa pelkkää vittuilua.
Ja en lyönyt koskaan ketään: tytöt tykkäs ja se riitti.
Mitä ihmettä sä sitten puhut eristämisestä jos sulla on tytöt puolella? Minä puhun täydellisestä eristämisestä. Siitä kun kukaan kahdestasadasta oppilaasta ei suostu keskustelemaan kiusaajien silmätikun kanssa. Enkä ole koskaan välittänyt paskaakaan kouluarvosanoista vittuilusta. Se vain, että jos on kolme paskanjauhajaa, pari jotka viskoo kuminpaloja, kolmas joka kusee välitunnilla pulpettiin tai reppuun jne niin koita siinä sitten opiskella perkele.
Quote from: Jalopeura on 08.03.2016, 00:37:18
QuoteTiivistelmä:
Bullying is characterized by an inequality of power between perpetrator and target. Findings that bullies can be highly popular have helped redefine the old conception of the maladjusted school bully into a powerful individual exerting influence on his peers from the top of the peer status hierarchy. Study I is a conceptual paper that explores the conditions under which a skillful, socially powerful bully can use the peer group as a means of aggression and suggests that low cohesion and low quality of friendships make groups easier to manipulate. School bullies' high popularity should be a major obstacle for antibullying efforts, as bullies are unlikely to cease negative actions that are rewarding, and their powerful position could discourage bystanders from interfering. Using data from the Finnish program KiVa, Study II supported the hypothesis that antibullying interventions are less effective with popular bullies in comparison to their unpopular counterparts. In order to design interventions that can address the positive link between popularity and aggression, it is necessary to determine in which contexts bullies achieve higher status. Using an American sample, Study III examined the effects of five classroom features on the social status that peers accord to aggressive children, including classroom status hierarchy, academic level and grade level, controlling for classroom mean levels of aggression and ethnic distribution. Aggressive children were more popular and better liked in fifth grade relative to fourth grade and in classrooms of higher status hierarchy. Surprisingly, the natural emergence of status hierarchies in children's peer groups has long been assumed to minimize aggression. Whether status hierarchies hinder or promote bullying is a controversial question in the peer relations' literature. Study IV aimed at clarifying this debate by testing the effects of the degree of classroom status hierarchy on bullying. Higher hierarchy was concrrently associated with bullying and predictive of higher bullying six months later. As bullies' quest for power is increasingly acknowledged, some researchers suggest teaching bullies to attain the elevated status they yearn for through prosocial acts. Study V cautions against such solutions by reviewing evidence that prosocial behaviors enacted with the intention of controlling others can be as harmful as aggression.
http://www.doria.fi/handle/10024/96575 (http://www.doria.fi/handle/10024/96575)
Jos kiusaamisella ja omalla asemalla hierarkiassa ei olisi yhteyttä, eikö olisi loogista olettaa että muu yhteisö yhdessä pistäisi kiusaajat kuriin? Jos heitä on kuten esitit, noin 1 % eikä heitä katsota hyvällä, eikö heidät olisi aika helppo pitää järjestyksessä? Miksi näin ei kuitenkaan tapahdu?
Voi olla myös että me näemme kiusaamisen eri tavalla. Jos puhutaan vain selvästi häiriintyneiden tapausten suorittamasta kiusaamisesta, kiusaajista joilla selkeästi on psyykkisiä ongelmia, väitteesi voi pitää paikkansa. Se on kuitenkin vain jäävuoren huippu kaikesta kiusaamisesta kouluissa.
Se kumman kouluajoista on vähemmän aikaa ei ole relevanttia. Ihmisluonto on tänään ihan sama kuin silloinkin. Kannattaa lukea vaikka netistä kiusattujen omakohtaisia kokemuksia, kuten yhtenä esimerkkinä aikaisemmin linkittämäni blogi. Niistä saa kuvan kiusaamisen todellisuudesta uhrin kannalta.
Btw. itse olen ollut sekä kiusattu että kiusaaja. Syy miksi aloin eräässä vaiheessa kiusata itse, oli nimenomaan kohoaminen hierarkian tasolta toiselle. Aloin kuitenkin inhota itseäni, joten lopetin kiusaamisen ja putosin takaisin aikaisempaan lokerooni.
Ymmärrän kyllä tuon kaiken, mutta vähän hämillään mietin mitähän tolle voi tehdä. Alunperin aloin kritisoimaan vain "sosialistista ihmiskuvaa" .
Btw. Meillä on ihan sama tarina.
Quote from: Tabula Rasa on 08.03.2016, 00:58:12
Quote from: Viher-Ville on 08.03.2016, 00:53:56
Quote from: Tabula Rasa on 08.03.2016, 00:36:24
Kovakaan itsetunto ei auta niissä häiriöissä jotka oppimiselle aiheutettiin. Niin oppiaineissa kuin sosiaalinen ja henkinen pääoma. Kaikkien kasvua häirittiinja häiritään voimakkaasti kiusaamisella. Se että voi lyödä takaisin ei anna oppitunnille rauhaa lukea jos luokan kymmenestä kiusaajapellestä pari kolme häiritsee oppituntia jatkuvasti. Eristämisestä en edes puhu.
Ei auta ei. Itekkin on joutunut erikseen opettelemaan pois siitä ajatuksesta, että yli kutosen menevät numerot aiheuttaa pelkkää vittuilua.
Ja en lyönyt koskaan ketään: tytöt tykkäs ja se riitti.
Mitä ihmettä sä sitten puhut eristämisestä jos sulla on tytöt puolella? Minä puhun täydellisestä eristämisestä. Siitä kun kukaan kahdestasadasta oppilaasta ei suostu keskustelemaan kiusaajien silmätikun kanssa. Enkä ole koskaan välittänyt paskaakaan kouluarvosanoista vittuilusta. Se vain, että jos on kolme paskanjauhajaa, pari jotka viskoo kuminpaloja, kolmas joka kusee välitunnilla pulpettiin tai reppuun jne niin koita siinä sitten opiskella perkele.
Sinä itse aloit puhumaan asioista yleisemmällä tasolla. Kuten jo totesin ekassa viestissä: tollanen toiminta on täysin perseestä, mutta minä en tiedä mitä sille pitäisi tehdä. Meilläkin viskottiin kuminpaloja, mutta tuo pulpettiin kuseminen on vähän vierasta.
Quote from: Vesa Heimo on 07.03.2016, 16:13:04
Quote from: UgriProPatria on 07.03.2016, 15:43:04
Vakava koulukiusaaminen on lapseen kohdistuva vakava, etenkin henkinen rikos, josta tulisi tulla merkintä rikosrekisteriin. Myöskin opettajista, sekä rehtorista, jos he sallivat alaisuudessaan ja vastuullaan olevan lapsen hyvinvoinnin joutua rikoksen kohteeksi.
Mitä keinoja opettajalla on kiusaamiseen puuttua jos kiusaaja(t) ovat oikeasti sellaisia että puhe, yhteydenotto kotiin ja jälki-istunto ei auta? Rikosoikeudellinen vastuu taas alkaa vasta 15v.
Täällä taitaa muutama opettaja pyöriä, niin kiinnostaisi tietää. Itse olen ymmärtänyt että konstit on aikalailla tuossa.
Ilmoittaa kiusatun lapsen vanhemmille, jos heidän lastaan koskeva kiusaaminen rikkoo Suomen lakia. Se että kiusaava lapsi ei ole 15-vuotta täyttänyt ei poista vanhempien ja koulun vastuuta. Siinä vaiheessa sitten jos lakia on rikottu aletaan selvittää miksi lapsi käyttäytyy näin, onko koulun puolelta tapahtunut laiminlyönti ja mitkä ovat ne toimenpiteet jolla tämä saadaan loppumaan.
Suoraan Poliisin sivuilta:''Kiusaamista ei saa hyväksyä. Voit kysyä neuvoa myös poliisilta.''
Tällä hetkellä on menossa useampi case, joissa on työnalla myös se ovatko opettajat ja koulujen henkilökunnat toimineet oikein ja riittävästi pahoinpitelyn estämiseksi.
QuoteMitä keinoja opettajalla on kiusaamiseen puuttua jos kiusaaja(t) ovat oikeasti sellaisia että puhe, yhteydenotto kotiin ja jälki-istunto ei auta? Rikosoikeudellinen vastuu taas alkaa vasta 15v.
Opettajat on enemmän huolissaan siitä, että he eivät itse joudu kiusaamisen kohteeksi, ei heitä kiinnosta jos oppilaat kiusaa toisiaan. Itse ainakin peruskoulussa ala ja ylä-asteella havaitsin kiusaamista, jopa erittäin näkyvää sellaista ihan opettajien silmien edessä ja välillä jopa opettajiin itseensä kohdistuvaa - eli oppilaat kirjaimellisesti kiusasi opettajaa. Tietenkin on sellaisia opettajia joilla on karismaa pitää luokka kuin luokka kurissa, mutta nähdäkseni jopa puolet opettajista on epäpäteviä tässä suhteessa. Ja nyt kun tulee maahanmuuttajia niin tilanne luonnollisesti riistäytyy käsistä vielä enemmän tässä suhteessa. Tässä esim. videokuvaa ruotsalaisesta koulusta, kuten voi havaita niin opettaja on lähinnä kiinnostunut omasta selviytymisestä, tuon kaltainen anarkia luokassa saattaa olla todellinen helvetti joillekkin oppilaille päivästä toiseen.
https://www.youtube.com/watch?v=S4HIEy-OIcQ
^^
Purppura ja kriittinen_ajattelija eivät kumpikaan vastanneet kysymykseen vaikka minua lainasivatkin. Eli jos nämä jälki-istunnot ja yhteydenotot kotiin eivät auta, niin mitä opettaja voi tehdä? Entä jos poliisi puhuttaa kiusaajan, ja ei auta? Eli mitä keinoja silloin on? Keino ei ole se että koulun pitää taata.. vaan ihan konkreettisesti, miten se loppuu sillä keinovalikoimalla mitä opettajalla on lain mukaan käytössä.
Quote from: Vesa Heimo on 14.03.2016, 07:31:03
^^
Purppura ja kriittinen_ajattelija eivät kumpikaan vastanneet kysymykseen vaikka minua lainasivatkin. Eli jos nämä jälki-istunnot ja yhteydenotot kotiin eivät auta, niin mitä opettaja voi tehdä? Entä jos poliisi puhuttaa kiusaajan, ja ei auta? Eli mitä keinoja silloin on? Keino ei ole se että koulun pitää taata.. vaan ihan konkreettisesti, miten se loppuu sillä keinovalikoimalla mitä opettajalla on lain mukaan käytössä.
No se poliisinpuhutteluhan ei jää siihen, jos kyse on rikoksen rajan ylittävästä kiusaamisesta. Sitten lähtevät pyörimään esim. sossun pyörät kun aletaan tarkastella miksi lapsi kiusaa. Lasten psykiatria etc. vain muutamia toimenpiteitä ja tahoja mainitakseni.
Tässä viestiketjussa esitetty todella paljon hyviä keinoja, joilla puuttua kiusaamiseen.
Voisinpa kirjoittaa aiheesta paljonkin, mutta en viitsi toistaa itseäni. Poimintoja blogistani:
http://aleksihernesniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178718-ohjeita-koulukiusatuille-ja-heidan-perheilleen
http://aleksihernesniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201352-koulukiusattujen-oikeudet
http://aleksihernesniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183819-koulukiusaamisen-ja-hairikoinnin-salattu-hinta
http://aleksihernesniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194797-kotiopetus-on-hyva-vaihtoehto
http://aleksihernesniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113738-h%C3%A4irik%C3%B6t-kuriin
Quote from: UgriProPatria on 07.03.2016, 16:21:21
Rikoslakia tulee muuttaa. Myös alaikäinen, tai vaihtoehtoisesti hänet synnyttäneet ja kasvattaneet vanhempansa on saatettava vastuuseen. Korvauksia uhrille.
Wibelius on eri mieltä.
Quote from: Purppura on 14.03.2016, 17:36:11
No se poliisinpuhutteluhan ei jää siihen, jos kyse on rikoksen rajan ylittävästä kiusaamisesta. Sitten lähtevät pyörimään esim. sossun pyörät kun aletaan tarkastella miksi lapsi kiusaa. Lasten psykiatria etc. vain muutamia toimenpiteitä ja tahoja mainitakseni.
Niin lähtee, mutta tässä olikin kyse siitä (mihin kaipasin jonkun opettajan kommenttia) että mitä opettaja voi tehdä jos nuo toimenpiteet ei auta? Kun monesti näissä keskusteluissa näkee sitä että "opettaja ei tee mitään".
Aleksinkin jutuista käytännössä kaikki ovat sellaisia joita nykyinen lainsäädäntö ei salli eikä kunnilla ole lähimainkaan resursseja.
Quote from: Vesa Heimo on 14.03.2016, 18:48:55
Quote from: Purppura on 14.03.2016, 17:36:11
No se poliisinpuhutteluhan ei jää siihen, jos kyse on rikoksen rajan ylittävästä kiusaamisesta. Sitten lähtevät pyörimään esim. sossun pyörät kun aletaan tarkastella miksi lapsi kiusaa. Lasten psykiatria etc. vain muutamia toimenpiteitä ja tahoja mainitakseni.
Niin lähtee, mutta tässä olikin kyse siitä (mihin kaipasin jonkun opettajan kommenttia) että mitä opettaja voi tehdä jos nuo toimenpiteet ei auta? Kun monesti näissä keskusteluissa näkee sitä että "opettaja ei tee mitään".
Mikäli olen oikein ymmärtänyt opettajein katsotaan laistavan tästä ilmoitusvelvollisuudesta joka tuli viime vuonna voimaan:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opetus_lakiasiat/opeku-lakiasia/Sivut/Lastensuojelulain-mukainen-ilmoitusvelvollisuus-poliisille-1.4.2015-alkaen.aspx
Huomaa, ettei ilmoitusvelvollisuus koske vain aikuisia. Yhtälailla esimerkiksi alaikäinen voi tarjota alaikäiselle huumeita, löydä tai muutoin vahingoittaa.
Täältä löytyikin yksi esimerkki koulusta joka hoitaa asian kuten tulisi: http://www.mantyharju.fi/palvelut/372-turvallinen-opiskeluympaeristoe
Quote from: Purppura on 14.03.2016, 19:13:04
Mikäli olen oikein ymmärtänyt opettajein katsotaan laistavan tästä ilmoitusvelvollisuudesta joka tuli viime vuonna voimaan:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opetus_lakiasiat/opeku-lakiasia/Sivut/Lastensuojelulain-mukainen-ilmoitusvelvollisuus-poliisille-1.4.2015-alkaen.aspx
Huomaa, ettei ilmoitusvelvollisuus koske vain aikuisia. Yhtälailla esimerkiksi alaikäinen voi tarjota alaikäiselle huumeita, löydä tai muutoin vahingoittaa.
Täältä löytyikin yksi esimerkki koulusta joka hoitaa asian kuten tulisi: http://www.mantyharju.fi/palvelut/372-turvallinen-opiskeluympaeristoe
No, mitä luulet että käytännössä tapahtuu jos viesti on mennyt vanhemmille, kuraattorille, rehtorille ja sossuille? Kiusaaja jatkaa koulua normaalisti, ja siihen ei opettaja (eikä rehtorikaan) voi muuta kun jatkaa viesteilyä. Lisäksi tuo ilmoitusvelvollisuus ei taida kattaa henkistä kiusaamista, vaan todellisia pahoinpitelyitä.
Tuo mäntyharjun koulun teksti taitaa olla ihan perustoimintamalli joka lienee suurimmassa osassa kouluja käytössä joinekin muutoksineen. Tuollakin on muuten heti se parjattu KiVa- koulu ensimmäisenä toimintaohjeena.
Minä näen tilanteen sellaisena että tuolla on todella iso joukko pieniä lapsia joiden tunne-elämän taidot ovat aika pahasti vinksallaan, isompia murrosikäisiä joilla on sama vika mutta ovat oppineet ilkeämmiksi ja ovelammiksi, sekä kotona toistuvasti laiminlyötyjä ja pahoinpideltyjä lapsia joista sossuilmoituksia on tehty satamäärin ja oireilevat sitten milloin minkäkinlaisilla raivokohtauksilla.
Neurologisten tapausten kanssa tosiaan ei oikein mitään voi muutakuin yrittää saada kuntoutukseen. Osa varmaan pääseekin, mutta niistäkin vain ne pahimmat tapaukset. Noin niinkuin käytännön elämässä. Sivullisesta saattaa sekin näyttää hyysäämiseltä, mutta lapsissa on sellaisia joilla tunne-elämän puolella on vipu väärässä asennossa ihan syntymälahjana vaikka kuinka koti yrittää kasvattaa.
Tuttu poliisi sanoi että heillä on 10-14 vuotiaissa (ei rikosoikeudellista vastuuta) keskikokoisessa kaupungissa kymmeniä tapauksia jotka nauravat poliisille päin naamaa mutta ovat laitospaikkojen puutteessa aivan tavallisessa peruskoulussa kun ihan törkeimpiä tekoja eivät kuitenkaan ole tehneet, ja sitten revitään otsikot "ylimääräisestä kalapuikosta" kun tämä vanha poliisin asiakas on taas pistänyt riehuen.
Netti on sitten taas hauska väline, siellä kun voi kirjoitella kaikenlaista kivaa ihan koulun ulkopuolella ja sitten naureskella koulussa tälle vapaa-ajan kiusatulle. Kun feikkiprofiililla vielä kiusataan, niin tekijän selvittely faktatasolle asti on todella hidasta. Varsinkin tytöt ovat äärimmäisen taitavia keksimään kaikkea kivaa toisista tytöistä tai nörtimmistä pojista.
Tässäkin on mukana se alle 15 kortti, eikä se 15 mikään maaginen ole, koska kaikki eivät sittenkään piittaa. Jos on täysin rajaton niin ei se sakkokaan tunnu missään- eihän sitä tarvitse maksaa. Kuukausi "osastolla" ja suunta takaisin peruskouluun jatkamaan entisellä linjalla.
Quote from: Purppura on 14.03.2016, 19:13:04
Mikäli olen oikein ymmärtänyt opettajein katsotaan laistavan tästä ilmoitusvelvollisuudesta joka tuli viime vuonna voimaan:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opetus_lakiasiat/opeku-lakiasia/Sivut/Lastensuojelulain-mukainen-ilmoitusvelvollisuus-poliisille-1.4.2015-alkaen.aspx
Huomaa, ettei ilmoitusvelvollisuus koske vain aikuisia. Yhtälailla esimerkiksi alaikäinen voi tarjota alaikäiselle huumeita, löydä tai muutoin vahingoittaa.
Täältä löytyikin yksi esimerkki koulusta joka hoitaa asian kuten tulisi: http://www.mantyharju.fi/palvelut/372-turvallinen-opiskeluympaeristoe
Hienoja linkkejä olet laittanut siitä, miten asiat Utopiassa hoidetaan. Ei taida sinulla kuitenkaan olla paljoa kokemusta siitä miten asiat ihan käytännössä hoituu.
Tuo Mäntyharjun koulun kiusaamiseen puuttumisen kuvaus löytyy samansisältöisenä lähes jokaisesta koulusta, mutta silti kaikissa kouluissa esiintyy kiusaamista.
Sosiaaliviranomaisia kiusaamiset alkaa kiinnostaa siinä vaiheessa kun se on äärimmäisen väkivaltaista ja johtaa uhrin sairaalakäynteihin. Normi turpaanvedot ja muu pitkäaikainenkin kiusaaminen johtaa käytännössä vain ilmoitukseen kiusaajan vanhemmille, jotka monesti eivät välitä asiaan reagoida millään tavalla.
Itse olin pari vuotta lasteni koulun johtokunnassa (ennen kuin Vantaan kaupunki karsi nämä kiusalliset oppilaiden vanhempien vaikuttamiskanavat pois kyselemästä ja vaatimasta oppilaiden etua) ja olin kahdesti päättämässä väkivaltaisen oppilaan erottamisesta määräajaksi. Pitkään jatkuneesta kiusaamisesta ja väkivallasta oppilaalle oli siis tosiasiallisena seurauksena kahden viikon ylimääräinen loma koulusta. Pääkiusaajien tukijoukot eivät koskaan saa mitään seuraamuksia toiminnastaan.
Utopia ja reaalimaailma ovat kaukana toisistaan.
Quote from: VeePee on 15.03.2016, 08:54:02
Quote from: Purppura on 14.03.2016, 19:13:04
Mikäli olen oikein ymmärtänyt opettajein katsotaan laistavan tästä ilmoitusvelvollisuudesta joka tuli viime vuonna voimaan:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opetus_lakiasiat/opeku-lakiasia/Sivut/Lastensuojelulain-mukainen-ilmoitusvelvollisuus-poliisille-1.4.2015-alkaen.aspx
Huomaa, ettei ilmoitusvelvollisuus koske vain aikuisia. Yhtälailla esimerkiksi alaikäinen voi tarjota alaikäiselle huumeita, löydä tai muutoin vahingoittaa.
Täältä löytyikin yksi esimerkki koulusta joka hoitaa asian kuten tulisi: http://www.mantyharju.fi/palvelut/372-turvallinen-opiskeluympaeristoe
Hienoja linkkejä olet laittanut siitä, miten asiat Utopiassa hoidetaan. Ei taida sinulla kuitenkaan olla paljoa kokemusta siitä miten asiat ihan käytännössä hoituu.
Tuo Mäntyharjun koulun kiusaamiseen puuttumisen kuvaus löytyy samansisältöisenä lähes jokaisesta koulusta, mutta silti kaikissa kouluissa esiintyy kiusaamista.
Sosiaaliviranomaisia kiusaamiset alkaa kiinnostaa siinä vaiheessa kun se on äärimmäisen väkivaltaista ja johtaa uhrin sairaalakäynteihin. Normi turpaanvedot ja muu pitkäaikainenkin kiusaaminen johtaa käytännössä vain ilmoitukseen kiusaajan vanhemmille, jotka monesti eivät välitä asiaan reagoida millään tavalla.
Itse olin pari vuotta lasteni koulun johtokunnassa (ennen kuin Vantaan kaupunki karsi nämä kiusalliset oppilaiden vanhempien vaikuttamiskanavat pois kyselemästä ja vaatimasta oppilaiden etua) ja olin kahdesti päättämässä väkivaltaisen oppilaan erottamisesta määräajaksi. Pitkään jatkuneesta kiusaamisesta ja väkivallasta oppilaalle oli siis tosiasiallisena seurauksena kahden viikon ylimääräinen loma koulusta. Pääkiusaajien tukijoukot eivät koskaan saa mitään seuraamuksia toiminnastaan.
Utopia ja reaalimaailma ovat kaukana toisistaan.
Noo, tiedän kokemuksesta noin parissa tusinassa tapauksessa, että siinä vaiheessa kun poliisiin otetaan yhteyttä mahdottomasta tulee mahdollista. Kiusaaminen loppuu joidenkin lasten kohdalla kuin seinään. Toisinaan tarvitaan myös asianajajaa. Määrittele ''normi turpaanveto'', yleensä kun se on oikeus case, jossa uhrilla on oikeus korvauksiin.''Alle 15-vuotiaat nuoret eivät ole teoistaan rikosoikeudellisessa vastuussa, eikä heidän tekemiään rikoksia käsitellä rikosoikeudenkäynnissä. Tästä huolimatta alle 15-vuotiaat ovat korvausvelvollisia aiheuttamistaan vahingoista. ''http://www.sovittelutoiminta.fi/index.phtml?s=36
Utopia on ongelma, lasten vanhempien pitäisi viedä asioita voimakkaammin eteenpäin. Aivan liian harvat ovat valmiit palkkaamaan asianajan tarvittaessa.
Tässä tulikin vielä juuri sopivasti '' siitä normi turpaanvedota näkemystä'':http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016032521323962_uu.shtml ''- Jos pesäpallomailalla lyödään koulussa - onko se koulukiusaamista? Jos välitunnilla saa turpiinsa - onko se koulukiusaamista? EI OLE!'' Jutusta voi tarkemmin kysellä mitä ne ovat.