http://iltalehti.fi/uutiset/2016030321204635_uu.shtml
QuoteTurvapaikanhakijoiden vastaanottoon kului viime vuonna Suomessa 168,2 miljoonaa euroa, kertoo Maahanmuuttoviraston tilinpäätös vuodelta 2015. Koko summasta 128,7 miljoonaa euroa tuli valtiolta. Summaan sisältyy EU:n hätärahoitus 6,4 miljoonaa euroa.
Viime vuonna jätettiin 32 476 turvapaikkahakemusta, kun niitä vuonna 2014 jätettiin vain 3651. Vuonna 2015 tehtiin päätös 7480 turvapaikanhakijalle. Näistä myönteisiä päätöksiä eli turvapaikan saaneita oli 1879.
Tällä hetkellä jonossa on 27 030 hakemusta.
Täysin uudenlainen tilanne
Yksi turvapaikanhakijan majoitusvuorokausi maksaa keskimäärin 66 euroa. Vuorokauden kulut käsittävät kaikki kulut, joita ovat vastaanottoyksikön tilavuokra ja kiinteistöhuolto, työntekijöiden palkat, materiaalikulut, palvelut ja asiakkaille maksettava vastaanottoraha.
Vastaanottoraha riippuu hyvin paljon turvapaikanhakijan statuksesta ja siitä, onko vastaanottoyksikössä ruokapalvelu.
66 euroa on hieman enemmän kuin arvio siitä, mitä turvapaikanhakijan majoitusvuorokausi maksaisi pitkällä aikavälillä. Tähän on monia eri syitä.
- Syksyllä perustettiin paljon yksiköitä, joihin jouduttiin tekemään erilaisia muutostöitä, jotta toiminta niissä on mahdollista. Aloituskustannuksia oli paljon, mutta ne eivät vastaanottokeskusten toiminnan jatkuessa enää kertaudu uudelleen, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen kertoo.
Hänen mukaansa kiinteistöihin tehtävät muutokset ovat esimerkiksi remontointia tai jonkinlaisia muutostöitä. Toisinaan taas viranomaiset ovat vaatineet tiettyjä muutoksia vastaanottokeskuksiin, jotta tilat olisivat sopivia asumiseen. Nämä remontointityöt on tehnyt tai teetättänyt kiinteistönomistaja. Kulut ovat siirtyneet vuokriin, mikä selittää turvapaikanhakijan majoitusvuorokauden summan.
Suomeen perustettiin yli 120 vastaanottokeskusta ja noin 60 alaikäisyksikköä pelkästään viime syksyn aikana.
Uutta bisnestä
Toinen syy sille, että summa oli viime vuonna hieman ajateltua suurempi, on se, että turvapaikanhakijoiden tulo toi alalle uusia yrityksiä.
- Mitoitus ja hinta-arviointi tehtiin hyvin nopeasti. Silloin tehtiin sellaisia sopimuksia, joita täytyy tarkastella pidemmällä aikavälillä, jotta ne saadaan linjaan pitkään toimineiden sopimusten kanssa, Kuuluvainen sanoo.
Uusilla toimijoilla Kuuluvainen viittaa muun muassa vartiointipalveluihin. Myös pääkaupunkiseudun korkea hintataso verrattuna muun maan hintatasoon on nostanut majoitusvuorokausien hintoja.
Kuuluvainen uskoo kuitenkin, että tulevaisuudessa kustannukset saadaan pienemmiksi, mutta vain jos nykyisellä verkostolla pystytään toiminaan.
- Mutta jos jatkossakin tänne pumpsahtaa monia kymmeniätuhansia ihmisiä, joudutaan hankkimaan uusia tiloja ja aloituskustannukset nousevat.
Säilöönottoyksiköt kalleimpia
Kulut turvapaikanhakijoiden välillä vaihtelevat myös sen mukaan, millaisesta turvapaikanhakijasta on kyse. Aikuisten ja perheiden vastaanottokeskusten keskimääräiset kustannukset olivat viime vuonna 63 euroa.
Alaikäisyksiköissä kustannukset ovat suuremmat. Ryhmäkodeissa kustannus on 168 euroa ja tukiasumisessa 94 euroa kuukaudessa. Näissä yksiköissä kulut nousivat korkeiksi sen takia, että lastensuojelulain mukaan tällaisissa yksiköissä on oltava tietty määrä työntekijöitä.
- Tällaisissa ryhmäkodeissa on oltava ympäri vuorokauden henkilöstöä, ei pelkkää vartiointia, Kuuluvainen sanoo.
Sama pätee suljettuihin säilöönottoyksiköihin, joissa on ympäri vuorokauden henkilökuntaa paikalla.
Suljetuissa säilöönottoyksiköissä Helsingissä ja Joutsenossa on kaikkien korkeimmat kustannukset. Niissä keskimääräinen vuorokausi maksaa 227 euroa kuukaudessa. Kustannuksia nostaa henkilökuntatarpeen lisäksi myös se, että yksiköt eivät ole täysiä. Mitä matalampi käyttöaste, sitä suuremmat kustannukset.
Helsingin ja Joutsenon suljettuihin säilöönottokeskuksiin sijoitetaan ne turvapaikanhakijat, joiden henkilöllisyys ja matkareitti on epäselvä. Säilöönottokeskuksiin sijoitetaan myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet hakijat, joiden uskotaan katoavan ennen kuin heidät poistetaan maasta.
Majoitusvuorokauden hinta on pieni verrattuna siihen, mitä turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely maksaa. Oleskeluluvan käsittely maksaa 200-450 euroa hakijasta riippuen. Vuonna 2015 pantiin vireille 22 876 ensimmäistä oleskelulupahakemusta.
Yksintulleiden lasten määrä kasvoi
Suomeen viime vuonna tulleet turvapaikanhakijat tulivat muutamasta valtiosta. Eniten tulijoita saapui Irakista, 20 485 ihmistä. Vuonna 2014 heitä tuli 826. Muista maista tuli huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Irakista. Afganistanista tuli Suomeen vuonna 2015 5214 ihmistä, kun edellisenä vuonna maasta tuli Suomeen 205 ihmistä. Somaliasta tuli 1981 ihmistä kun vuonna 2014 heitä oli 411.
Syyrialaisia Suomeen tuli vähän, vain 877 viime vuonna. Vuonna 2014 heitä tuli 149.
Eniten kasvoi kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä, joka oli liki yhdeksänkertainen verrattuna edelliseen vuoteen. Myös yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden hakemusten määrä kasvoi.
- Tähän ei ole oikeastaan mitään erityistä syytä, vaan se selittyy turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisellä ylipäätään, Maahanmuuttoviraston talousjohtaja Kari Kananen kertoo.
Turvapaikkatutkinta siirtyy Migrille
Kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen ja hänet rekisteröidään, aloitetaan turvapaikkatutkinta, joka tarkoittaa käytännössä turvapaikanhakijan taustan selvittämistä. Tutkinnassa selvitetään henkilöllisyys ja matkareitti.
Tällä hetkellä turvapaikkatutkintaa tekevät poliisi ja Rajavartiolaitos.
Tiistaina 1.3.2016 vastuu siirtyi osittain Migrille, joka tekee poliisin aiemmin tekemän turvapaikkatutkinnan turvapaikkapuhuttelun yhteydessä. Rajavartiolaitoksen osalta käsittely siirtyy Migrille vasta viimeistään 1.1.2017.
Siirron tarkoituksena on nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyä. Kun turvapaikkatutkinta on kokonaan poliisin ja Rajavartiolaitoksen käsissä, turvapaikanhakija joutuu Migrin puhuttelun jälkeen odottelemaan vielä puhuttelua.
- Kyllä tämä muutos helpottaa käsittelyä, koska sekä tutkinta että puhuttelu voidaan tehdä samassa paikassa, Kananen sanoo.
Vuonna 2015 hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 117 vuorokautta. Käsittelyajat eivät poikenneet merkittävästi edellisestä vuodesta. Kanasen mukaan keskimääräinen aika pitenee, jos hakemuksia saada käsiteltyä nopeasti.
Vaikka turvapaikkatutkinta siirtyy asteittain Migrille, poliisi ja Rajavartiolaitos hoitavat jatkossakin turvapaikanhakijan rekisteröinnin. Myös maastapoistamispäätöksen ja turvapaikanhakijoita koskevat rikostutkinnat tekee jatkossakin poliisi.
LAURA PERÄSALO
Quote from: Reacher on 04.03.2016, 08:07:33
http://iltalehti.fi/uutiset/2016030321204635_uu.shtml
QuoteTurvapaikanhakijoiden vastaanottoon kului viime vuonna Suomessa 168,2 miljoonaa euroa, kertoo Maahanmuuttoviraston tilinpäätös vuodelta 2015.
Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden elinkaarikustannukset Suomessa tulevat olemaan 48 000 miljoonaa euroa, kertoo Lallin taseen vastattavaa (pakolliset varaukset) vuodelta 2015, joka vastaa edellisen vuoden budjetin koko tulopuolta! Summa vastaa kymmenkertaisesti sotakorvauksia (nykyrahassa). Sinne meni! Onnea Suomi!
TASE, vastattavaa, pakolliset varaukset maahantunkeutujista
Matuja: 32 000 kpl
Palutetaan: 12 000 kpl
Jää tänne: 20 000 kpl
Vuosikust per matu: 800 000 € (Norjan tilastokeskuksen laskelma)
Elinkaarikust yht: 16 000 000 000 €
Perheenyhdistämiset: 32 000 000 000 € (keskim. 2 per matu, konservatiivisesti)
Yhteensä: 48 000 000 000 €
Quote from: Lalli IsoTalo on 04.03.2016, 08:21:52
Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden elinkaarikustannukset Suomessa tulevat olemaan 48 000 miljoonaa euroa, kertoo Lallin taseen vastattavaa vuodelta 2015, joka vastaa edellisen vuoden budjetin koko tulopuolta! Sinne meni! Onnea Suomi!
Sun taseesta puuttuu turviksien aikaansaama tuottavuusloikka. Vienti lähi-itään +1000%!
Quote from: Tapza on 04.03.2016, 08:26:25
Sun taseesta puuttuu turviksien aikaansaama tuottavuusloikka. Vienti lähi-itään +1000%!
Se vastaavaa puolella.
Quote from: Reacher on 04.03.2016, 08:07:33
http://iltalehti.fi/uutiset/2016030321204635_uu.shtml
- Mutta jos jatkossakin tänne pumpsahtaa monia kymmeniätuhansia ihmisiä, joudutaan hankkimaan uusia tiloja ja aloituskustannukset nousevat.
LAURA PERÄSALO
Matut on kuin pikku pupujusseja, jotka vaan pumpsahtelevat ja pompsahtelevat rajojen yli meidän iloksi. I smell some mind games here...
No mutta hei, jos vanhusten vaipoista vielä nipistetään, niin säästetään kymmeniä tuhansia.
Reumasairaalalla saadaan elätettyä kaksi tai kolme mamua hautaan asti. ;)
(olettaen että ne 2M todella säästyivät..)
Matukustannukset pompsahtivat kattoon.
QuoteVastaanottokeskukset tulivat kalliiksi - Maahanmuuttovirasto: "Olisi ollut ihme, jos sisäinen tarkastus ei olisi löytänyt mitään huomautettavaa"
Maanantai 29.8.2016 klo 19.53
Sisäministeriö on tutkinut kevään aikana vastaanottokeskusten viimevuotista toimintaa Suomessa. Tuoreen raportin mukaan sisäisessä tarkastuksessa havaittiin merkittäviä puutteita.
Sisäministeriö on löytänyt puutteita vastaanottokeskusten toiminnasta.
Turvapaikanhakijoiden viime vuotinen määrä yllätti Maahanmuuttoviraston.
Tiloja ei ehditty kilpailuttamaan.
Jaana Vuorio osallistui viime vuonna maahanmuuttokeskusteluun Alma-talossa.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio myöntää, että viime syksynä jouduttiin tekemään nopeita ratkaisuja, jotka eivät aina olleet kokonaiskustannuksiltaan taloudellisesti kannattavia.
- Puutteet koskevat tiettyjä sopimuksia. Nämä liittyvät siihen piikkiaikaan ennen järjestelykeskuksen perustamista, jolloin ihmisiä oli ilman majoitusta.
Vuorion mukaan turvapaikanhakijoiden vuorokausikustannukset kohosivat tavoitetta korkeammiksi, majoitustilojen vuokrat olivat kalliita ja joistakin sopimuksista tehtiin liian pitkiä.
- Syrjäkylillä ei ollut sopivia paikkoja, jotka olisivat olleet toiminnallisesti järkeviä. Otimme huomattavan paljon tiloja pääkaupunkiseudulta, jossa vuokrakustannukset ovat korkeampia. Jouduimme hakemaan näitä majoituksia yksityisiltä markkinoilta, mikä oli tässä se ongelma.
Vuorio kertoo, että viime syksyn tilanne oli yllättävä. Turvapaikanhakijoita saapui Suomeen moninkertainen määrä.
- Emme olleet harjoitelleet tällaista valmiutta, mutta nyt osaamme jatkossa monet näistä sudenkuopista välttää.
Vuorion mukaan olisi ollut ihme, jos sisäministeriö ei olisi löytänyt yhtään mitään mitään huomautettavaa viime vuodelta.
- Mitkään huomiot eivät ole äärimmäisen räikeitä. Vaikea sanoa, mitä olisi voinut tehdä eri tavoin. Meillä oli pieni organisaatio. Oli onni, että vastaanottokeskuksen henkilökunta oli todella kokenutta, mutta heitä oli liian vähän. Olisi pitänyt olla parempi valmius moninkertaiseen hakijamäärään.
Vuorio sanoo, että runsaita hakijamääriä oltiin varauduttu teorian tasolla. Esimerkiksi Unkariin ja Keski-Eurooppaan on tullut paljon turvapaikanhakijoita, mutta nämä jatkavat yleensä matkaansa. Suomeen saapuneet hakijat eivät voineet jatkaa matkaansa Venäjälle tai Viroon, Vuorio kuvaa.
Kilpailuttaminen mahdotonta
Kun akuutein turvapaikkahakijavyyhti oli meneillään, tilojen kilpailuttamiseen ei jäänyt aikaa.
- Komisario sanoi, ettei tiloja tarvitse kilpailuttaa, koska tilanne oli päällä. Pysyimme onneksi normaalissa rakennuskannassa, vaikka meille tarjottiin laivoja ja kaikenlaisia halleja käyttöömme, Vuorio kertoo.
Myös kustannukset turvapaikanhakijaa kohden nousivat. Toteutuneiden kustannusten mukaan vastaanottotoiminnan keskimääräinen kustannus asiakasta kohden oli viime vuonna 66 euroa vuorokaudelta, vaikka tavoitteeksi oli asetettu 37 euroa. Vuonna 2015 Maahanmuuttoviraston tilinpäätöksen mukaiset turvapaikanhakijoiden vastaanottomenot olivat yhteensä 168,2 miljoonaa euroa ja vastaanottokeskusten kulut olivat noin 128,7 miljoonaa euroa.
- Olen jutellut eurooppalaisten kollegojen kanssa ja siellä on käynyt vähän samalla tavalla. Esimerkiksi Tanskassa keskimääräinen kustannus asiakasta kohden on mennyt jopa yli 70 euron. Helposti käy näin, jos joudutaan yhtäkkiä laittamaan näitä keskuksia pystyyn. Laivat olisivat tulleet vielä kalliimmiksi. Ruotsissa uutisoitiin, että nyt on saatu laiva käyttöön, vaikka sitä ei enää siinä vaiheessa tarvittu. Siitä tuli miljoonien lasku, Vuorio muistelee.
"Etsimme keinoja kustannustehokkuuteen"
Vastaanottokeskusten määrää aiotaan supistaa. Tarkoitus on vähentää sellaisia tiloja, jotka käyttävät catering-firmoja. Edullisemmaksi tulee, jos turvapaikanhakijat voivat valmistaa ruokaa itse.
- Jos hakijamäärät eivät kohoa, paikkoja tarvitaan vähemmän ja vähemmän. Jos kapasiteettia joudutaan nostaa, niin yritämme käyttää jo olemassa olevia tiloja, koska uusien perustaminen tulee kalliimmaksi.
Viime vuonna kunnat pistivät kampoihin, eivätkä lähteneet mukaan pyörittämään turvapaikkakeskuksia. Majoitustiloja piti löytää päivästä toiseen.
- Tuudittauduttiin siihen, kun vastaanottolaissa sanotaan, että valtioneuvosto voi laajamittaisen maahantulon tilanteessa velvoittaa kunnat operaattoreiksi tarjoamaan tiloja ja pyörittämään keskusta. Silloin viime syksynä oikeuskansleri sitten sanoi, että lakia ei voi soveltaa niin kuin se on kirjoitettu. Käytännössä mukaan lähti vain kuntien mailla toimivat yritykset ja Suomen Punainen Risti, jotka saivat jonkin verran kuntayhtymien tiloja vuokrattua.
Vuorion mukaan tiloja aiotaan jatkossa kilpailuttaa.
- Jos kansantaloudellisesti ajatellaan, on kaikkien edun mukaista, että saamme vastaanottokustannukset tavoitteeseen. Tänä vuonna se onnistuu ja ensi vuonna vielä paremmin, jos hakijoita ei tule satoja tuhansia. Olemme jo aloittaneet kilpailutusvalmistelut ja tehneet konkreettisia suunnitelmia, Vuorio paljastaa Iltalehdelle.
JENNA LEHTONEN
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016082922237401_uu.shtml
Kalliiksi tuli ja silti Maahanmuuttoviraston hölmöt ovat lisäämässä suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden keskuudessa antamalla heidän laittaa oman ruokansa ja maksaen siten paljon enemmän rahaa heille.
Paras vetovoimanvähentäjä on 90 euroa kuussa ja puuro ja suomalainen ruoka jota protestoidessa turvapaikka-puliveivarit pysysisivät vielä aktiivisinakin osoittamalla mieltä ja kirjoittelemalla facebookkiin yök-viestejä jolloin suomeen haluavia olisi vähemmän.
Maahanmuuttovirastossa ollaan ilmeisesti paniikissa:
Quote
Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kulut halutaan kuriin
Kotimaa29.8. 21.26
STT Helsinki
Maahanmuuttovirasto (Migri) aikoo kilpailuttaa turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan. Kilpailutuksella pyritään pitämään kustannukset paremmin kurissa.
Migrin mukaan hakijoita on määrä sijoittaa keskuksiin niin, että niiden käyttöaste pysyy tavoitteen mukaisessa 90 prosentissa. Lisäkisi supistamispäätöksissä painopisteenä pidetään kokonaisten vastaanottokeskusten lakkauttamista paikkojen vähentämisen sijaan.
Tehostamistoimilla vastataan puutteisiin, joita vastaanottotoiminnan sopimuksissa ja valvonnassa havaittiin sisäministeriön tarkastuksessa. Tarkastuksen mukaan vastaanottotoiminnan kustannukset henkilöä kohti ovat kasvaneet merkittävästi. Sisäministeriöstä arvioidaan, että puutteiden taustalla on ennen kaikkea poikkeuksellisen suuri turvapaikanhakijoiden määrä viime syksynä.
http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/turvapaikanhakijoiden-vastaanottotoiminnan-kulut-halutaan-kuriin/
Ei hätää, kyllä ne alkavat jossain vaiheessa tuottaa. Nyt pitää vaan houkutella niitä lisää.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/427894-turvapaikan-saaneiden-tyollistyminen-kestaa-20-vuotta-laaja-tutkimus-eu-maista
Tuliko Migrin rajattomassa budjetissa lopulta peräseinä vastaan? Kun rahaa ei ole, ja elätettävätkin osoittautuivat ärsyttäviksi miespummeiksi pakolaislasten sijaan?
Quote- Emme olleet harjoitelleet tällaista valmiutta, mutta nyt osaamme jatkossa monet näistä sudenkuopista välttää.
Hienoa! Nyt vain odotellaan seuraavaa ryntäystä! On tämä ihanaa ja väistämätöntä. Kunpa Persut olisivat hall.. ai niin.
QuoteMigrin mukaan hakijoita on määrä sijoittaa keskuksiin niin, että niiden käyttöaste pysyy tavoitteen mukaisessa 90 prosentissa.
Eli lisää haalitaan, jotta vokit pysyvät "kannattavina". :(
Jokin laskelmissa (ni?) mättää:
66e matu/ vrk X 365vrk= 24090 e/ matu/vuosi
Jonossa olevat 27 030matua X 24090e vuosikustannus= 651 152 700 e,
eli kokonaiskustannus suoraan luvuista on 651 miljoonaa 152 700 euroa
Virkamiehet virkavastuulla osaavat laskea paremmin.
edit:
Mutta kuten jutusta ilmeni niin vastuita ja laskuja heitellään Migrille, poliisilta ja rajavartiostolta niin eihän kokonaissummastakaan saa sitten selville mitään, paitsi tuosta tiedotteesta. Sekä keskimääräinen käsittelyaika 117vrk:tta jolloin taas matu siirtyy jollekin toiselle yksikölle/ momentille mutta maksaja aina sama = veronmaksaja
Quote from: Laskentanuiva on 30.08.2016, 10:30:29
Jokin laskelmissa (ni?) mättää:
66e matu/ vrk X 365vrk= 24090 e/ matu/vuosi
Jonossa olevat 27 030matua X 24090e vuosikustannus= 651 152 700 e,
eli kokonaiskustannus suoraan luvuista on 651 miljoonaa 152 700 euroa
Virkamiehet virkavastuulla osaavat laskea paremmin.
Mutta kuten jutusta ilmeni niin vastuita ja laskuja heitellään Migrille, poliisilta ja rajavartiostolta niin eihän kokonaissummastakaan saa sitten selville mitään, paitsi tuosta tiedoyyeesta.
Nuo lienevät pelkästään suoran vastaanoton kulut, eli joku järjestelykeskukset yms. Näitä rahoja on jaettu sadalle momentille ettei pirukaan saisi selvää todellisista kuluista. Käytännössä kuitenkin matubisnes on miljardibisnes.
^ Juuri noin. Laskettu vain välittömät vastaanottokulut. Välillisistä ei tiedä kukaan.
Esim. poliisien työttömyysongelmat (http://yle.fi/uutiset/poliisikoululainen_valmistuu_yha_useammin_kortistoon__tama_on_tavallinen_ammattikorkeakoulu/7070142) vaihtuivat täystyöllisyydeksi (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/poliisit-taystyollistettyja-turvapaikkakriisin-vuoksi-liitto-huolissaan-rahojen-riittamisesta/5635432)matujen tulon myötä . Kuulen veroeurojen kilinän kahinan.
Quote from: Reacher on 04.03.2016, 08:07:33
http://iltalehti.fi/uutiset/2016030321204635_uu.shtml
Quote
Tällä hetkellä jonossa on 27 030 hakemusta.
Yksi turvapaikanhakijan majoitusvuorokausi maksaa keskimäärin 66 euroa. Vuorokauden kulut käsittävät kaikki kulut, joita ovat vastaanottoyksikön tilavuokra ja kiinteistöhuolto, työntekijöiden palkat, materiaalikulut, palvelut ja asiakkaille maksettava vastaanottoraha.
Majoitusvuorokauden hinta on pieni verrattuna siihen, mitä turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely maksaa. Oleskeluluvan käsittely maksaa 200-450 euroa hakijasta riippuen. Vuonna 2015 pantiin vireille 22 876 ensimmäistä oleskelulupahakemusta.
Vuonna 2015 hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 117 vuorokautta. Käsittelyajat eivät poikenneet merkittävästi edellisestä vuodesta. Kanasen mukaan keskimääräinen aika pitenee, jos hakemuksia saada käsiteltyä nopeasti.
LAURA PERÄSALO
Siis hetkinen!
Majoitusvuorokauden hinta on siis toimittajan mielestä pieni verrattuna siihen mitä hakemusten käsittely maksaa 250-400e.
Ja kun jutusta käy ilmi, että majoitusvuorokausia tulee keskimäärin 117vrk X 66e= 7722e eli 7722e vs. 250-400e
Onneksi tosiaan majoitusvuorokausihinta on niin pieni :facepalm:
Lasketaan nyt sitten käsittelykulut mediaanihinnalla(250+400=650 joka jaetaan kahdella) 325e
325e X 27030 jonossa olijaa= 8 784750e
Kuntiin siirryttyään ja kylänyhdistämisen alettua vok-turviksen aiheuttamat kulut taitavat moninkertaistua.
QuoteMaahanmuuttovirasto: Vastaanottokeskuksia lakkautetaan todennäköisesti lisää
Sisäministeriö on moittinut Maahanmuuttovirastoa epäedullisten sopimusten tekemisestä vastaanottokeskusyrittäjien kanssa. Talousjohtaja Kari Kanasen mukaan olemassa olevia sopimuksia päivitetään kustannustehokkaammiksi. Myös uusia vastaanottokeskusten lakkautuspäätöksiä on luvassa.
Vuorannan vastaanottokeskus Vuosaaressa.
Vastaanottokeskuksen vaatevarastossa. Kuva: Sasha Silvala / Yle
Maahanmuuttoviraston talousjohtaja Kari Kananen kiistää, että jotkut vastaanottokeskusyrittäjät olisivat käyttäneet turvapaikanhakijatilannetta hyväkseen. Maahanmuuttovirastoa on moitittu vastaanottokeskusyrittäjien kanssa tehdyistä sopimuksista.
Tuoreen raportin mukaan maahanmuuttovirasto on tehnyt epäedullisia sopimuksia vastaanottokeskuspalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Sisäministeriön mukaan kustannukset ovat jopa tuplaantuneet suunnitelluista, ja ministeriön tarkastajat havaitsivat merkittäviä puutteita viraston ja vastaanottokeskusten tekemissä sopimuksissa.
Maahanmuuttoviraston talousjohtaja selittää asiaa poikkeuksellisen kiireisellä aikataululla. Maahanmuuttovirasto perusti viime syksynä muutamassa kuukaudessa 182 vastaanottokeskusta.
– Viime syksyn turvapaikanhakijatilanne oli poikkeuksellinen, eli nopeasti tuli suuri määrä turvapaikanhakijoita, ja tästä johtuen jouduttiin perustamaan vastaanottokeskuksia nopeasti. Jotkut näistä sopimuksista, joita tehtiin, voisivat tosiaankin olla näin jälkikäteen tarkasteltuna yksityiskohtaisempia ja myös keskenään yhtenäisempiä, Maahanmuuttoviraston talousjohtaja Kari Kananen sanoo.
Perustamiskustannukset kasvattivat menoja
Asiakaskohtainen vuorokausikustannus vastaanottokeskuksissa on ollut paikoin jopa lähes tuplasti sen verran, mitä tavoiteltiin. Tätä selittävät Kanasen mukaan uusien vastaanottokeskusten perustamiskustannukset.
– Nämä ovat niitä kertaluontoisia kustannuksia, eli majoitusvuorokausihinta ei ole ihan vertailukelpoinen tuohon vakiintuneen tilanteen tavoitetasoon, Kari Kananen selittää.
Kananen kuitenkin kiistää sen, että jotkut vastaanottokeskusyrittäjät olisivat käyttäneet tilannetta hyväkseen.
– Tietenkin tuossa tilanteessa jouduttiin siihen, että piti saada nopeasti vastaanottokeskuksia ja kiinteistöt, joita otettiin käyttöön, olivat hyvin vaihtelevia. Tältä osin kustannuksetkin vaihtelevat hyvin paljon vastaanottokeskuksissa. Myös pääkaupunkiseudulle jouduttiin perustamaan useita keskuksia, ja täällä tietysti hintataso on korkeampi.
Toisaalta hän myöntää, että syksyllä tilanne oli hankala.
– Tilanteessa oli pakko toimia niin kuin toimittiin, että saatiin katto kaikille pään päälle.
Uusia lakkautuspäätöksiä luvassa
Maahanmuuttovirasto on tänä vuonna ryhtynyt toimiin kustannusten hillitsemiseksi. Vastaanottokeskuksia on muun muassa irtisanottu ja olemassa olevia sopimuksia päivitetään kustannustehokkaammiksi. Lisäksi ruokapalvelua tarjoavissa keskuksissa pyritään siirtymään käytäntöön, jossa turvapaikanhakijat laittavat itse ruokansa.
– Se tulee sitten edullisemmaksi, Kananen selittää.
Suomessa toimii tällä hetkellä yli 100 vastaanottokeskusta ja 77 alaikäisyksikköä. Kanasen mukaan uusia lakkauspäätöksiä onkin todennäköisesti luvassa.
– Jos hakijamäärä ei uudelleen käänny nousuun, niin kyllä meillä on tarve sopeuttaa tätä kapasiteettia, eli varmaan joudutaan siinä tilanteessa tekemään uusia lakkautuspäätöksiä, Kananen päättää.
http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttovirasto_vastaanottokeskuksia_lakkautetaan_todennakoisesti_lisaa/9133321
Yksi maksaa paljon mutta muut tuovat veroeuroja.
Erittäin ontuvia selityksiä tällaiset että juhlapaikanhakijat ne vain tulla tupsahtivat. Uutisissa oli pitkin kevättä että lampudusaan ja kreikan saarille tuli tuhansia, joka päivä. Sama meno on jatkunut tänäkin kesänä, että kyllä se heinäsirkka parvi tänne pohjolaan läpsyttelee syksyksi. Jos vaan päivät pitkät mussuttaa kampaviineria ja pireskelee tuoliinsa, niin tottakai kaikki oman vastuualueen työtehtävät tulee suurena yllätyksenä.
Me tienataan tällä
T: Jykä
Quote from: Pakkanen on 30.08.2016, 10:40:38
^ Juuri noin. Laskettu vain välittömät vastaanottokulut. Välillisistä ei tiedä kukaan.
Suomalaisnaisten raskausriski laskemalla saadaan sekä välilliset että välittömät kulut selville.
QuoteToisaalta hän myöntää, että syksyllä tilanne oli hankala.
– Tilanteessa oli pakko toimia niin kuin toimittiin, että saatiin katto kaikille pään päälle.
Ei ollut, edes kansainväliset sopimukset ei edellytä kattoa pään päälle,riittää kun saavat turvallisen leiripaikan.
Mikäpä sen parempaa kotouttamista kuin metsäleiri 30 asteen pakkasessa.
Kyllä siellä pärjää, kokemusta siitä on miltei kaikilla armeijan käyneillä.
2000/kk. Ei tunnu missään.
Quote from: Lalli IsoTalo on 04.03.2016, 08:21:52
Quote from: Reacher on 04.03.2016, 08:07:33
http://iltalehti.fi/uutiset/2016030321204635_uu.shtml
QuoteTurvapaikanhakijoiden vastaanottoon kului viime vuonna Suomessa 168,2 miljoonaa euroa, kertoo Maahanmuuttoviraston tilinpäätös vuodelta 2015.
Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden elinkaarikustannukset Suomessa tulevat olemaan 48 000 miljoonaa euroa, kertoo Lallin taseen vastattavaa (pakolliset varaukset) vuodelta 2015, joka vastaa edellisen vuoden budjetin koko tulopuolta! Summa vastaa kymmenkertaisesti sotakorvauksia (nykyrahassa). Sinne meni! Onnea Suomi!
TASE, vastattavaa, pakolliset varaukset maahantunkeutujista
Matuja: 32 000 kpl
Palutetaan: 12 000 kpl
Jää tänne: 20 000 kpl
Vuosikust per matu: 800 000 € (Norjan tilastokeskuksen laskelma)
Elinkaarikust yht: 16 000 000 000 €
Perheenyhdistämiset: 32 000 000 000 € (keskim. 2 per matu, konservatiivisesti)
Yhteensä: 48 000 000 000 €
Halvempaa olisi rakentaa aita ja resurssoida rajavartiointiin.
Quote from: Nuiva kansalainen on 01.09.2016, 07:26:08
Me tienataan tällä
T: Jykä
Ei ollut Jykä vaan Masa, " turhaa on äänestäminen".
http://johannasirenkaplas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242837-tietoa-vastaanottokeskusten-kustannuksista
Kustannukset: http://www.trooli.fi/vastaanottotoiminnan_kustannukset_2016.pdf
Kuinkahan moni näistä diileistä oli jotenkin kilpailutettu vai paniikissa tilattu hinnalla millä hyvänsä?
Kommenteista poimittua:
QuoteJuupa juu, melkoinen tulonsiirto SPR:n toimintaan. Reilu 65 miljoonaa yhdessä vuodessa.
- Jos ottaa huomioon, että SPR oli jo 2013 mukana suunnittelemassa ja auttamassa valtiojohtoa varautumaan pakolaisaaltoon niin, miten kahden vuoden päästä voidaan vedota kiireeseen ja tehdä SPR:n kanssa sopimukset vastaanottotoiminnasta ilman kilpailutusta?
- Kokonaiskustannukset vastaanottokeskuksista vuonna 2016 yli 510 miljoonaa. Eikä hallitus halunnut laittaa kustannuksia budjettiin näkymään, tehdä lisätalousarviota tms. No enpä yhtään ihmettele, että tätä on haluttu pitää salassa...
Avoin keskustelu olisi enemmän kuin paikallaan!
Quote1. Käytännössä tiedän, että Vastaanottokeskuksilla on rahoitettu muutakin SPRn toimintaa. Eli perustoiminnan kuluja on maksettu vastaanottokeskuksista.
2. Jos on ollut järjestelemässä ns. asiantuntijajäsenenä pakolaisten vastaanottoa Suomeen niin miten ihmeessä voidaan puhua yllätyksestä, jonka vuoksi ei ollut aikaa kilpailuttaa majoitustoimintaa. Aikaa oli pari vuotta... jonkinlainen jääviys tulisi myös maallikolle mieleen;-)
3. Kuten jo monessa yhteydessä on tullut selväksi ns. "pakolaisten" vastaanottaminen ja kirjaaminen on ollut ihan suomalaisten oma poliittinen valinta. Pakolaisuus ei ole mikään tunnetila tai musta tuntuu asia. Käytännössä Suomeen päästettiin laittomia maahantulijoita, ilman henkilöllisyyden tarkistusta, joka on mm. EU-asetusten vastaista ja heidät kirjattiin totuudenvastaisesti pakolaisiksi.
- Itselleni herää kysymys, että miten Suomen virkamieskoneisto selviää todellisista kriiseistä jos tällainen itseaiheutettu ongelma on näin vaikea ratkaista.. tästä riittää vuosikausiksi ongelmaa monelle virkamiehelle... edelleenkään ei ole millään tavalla puututtu organisaatioihin, jotka näitä ns. pakolaisia Suomen rajalle kuljettavat ja ohjeistavat.