http://www.hs.fi/kaupunki/a1454049927560?ref=hs-art-new-#4
15 tuntia ajantappokeskuksessa: HS vietti päivän turvapaikanhakijoiden kanssa Koskelassa
KOSKELA
Kello 7:00
Koskelan sairaala-alueen G-rakennuksessa on pimeää ja hiljaista.
Lähes 200 matkamiestä tuhisee unta. Mutta ei Mohammed Al-Jorani.
Al-Jorani on tullut Koskelan vastaanottokeskukseen, "leiri yhteentoista", neljä kuukautta sitten.
Se tavallinen tarina: uhkaavaa merta uhaten Turkista Kreikkaan ja loputtomia kilometrejä pitkin Eurooppaa kävellen.
Piiskaavaa sadetta, kylmää, nälkää, likaa, väsymystä, pelkoa, inhoa, kipua, ikävää ja ahtaita, epämääräisiä kuljetusvälineitä.
"Leiri 11"on turvapaikanhakijaslangia. Koskelaan elokuussa perustettu vastaanottokeskus sijaitsee osoitteessa Käpyläntie 11. Metsälän säilöönottokeskus Niittylänpolku kymmenessä on "leiri kymppi", Kaarlenkadun vastaanottokeskuksesta puhutaan vain seiskana.
Al-Jorani ottaa kaapistaan hiuslakkapullon, joka seisoo vitamiinipillereiden, raejuustopurkin, Nicorette-paketin ja vastaanottokeskuksen henkilökunnan lahjoittaman kissakortin vieressä.
Tänään pitää olla edustava. On koulupäivä.
Kello 11:12
Koskelan tilapäinen vastaanottokeskus perustettiin elokuussa. Nyt osa turvapaikanhakijoista on viettänyt keskuksessa jo viisi kuukautta. Odottaen.
Heihin kuuluu myös somalialainen Osman Ahmad, ikuinen kiertolainen. Hänen perheensä pakeni Jemeniin jo 1990-luvun alussa, silloin, kun Ahmad oli vielä pikkupoika. Vuoteen 2015 asti hän eli Jemenin pakolaisleireillä, mutta viime aikoina maan tilanne muuttui niin surkeaksi, että oli lähdettävä.
Ahmadin mielipidettä tästä kaikesta ei kuitenkaan päästä vielä kysymään. Hän nukkuu. Vastaanottokeskuksen asukkaiden mukaan monien päivärytmi kääntyy täällä yörytmiksi.
Ulkona pakkanen on vihdoin helpottanut. Nuoska roikkuu raskaana vanhojen puiden oksilla.
Kello 14.32
"Aa–bee–cee–dee–ee–äf–gee–hoo–ii–jii–koo–äl–äm–än–oo–pee–quu–är–äs–tee–uu–vee–äx–yy–zet–åå–ää–öö! Tässä ovat aakkoset – joita aina tarvitset."
Laulunopettaja Heidi Kiviharju laulattaa turvapaikanhakijoita tuiki-tuiki-tähtösen melodiaan. Irakin Bagdadista Koskelaan tupsahtanut Nawar Abas esittelee paperilapulta viime viikolla lauletun Jenni Vartiaisen Missä muruseni on -kappaleen sanoitusta.
"Se on kaunis laulu. Kuuntele: 'Yöllä taas mä menin parvekkeelle nukkumaan, jotta lähempänä mua ois hän'", Abas kertaa.
Kello 15:47
Mohammed Al-Jorani on palannut koulusta Helsingin keskustasta.
"Bussilla numero 55."
Nyt alkaa Al-Joranin päivän pisin osuus. Koulu on ohi, seuraavaksi odotetaan.
Kävellään sairaalarakennuksen keinovalonkalpeita käytäviä muutamalla sohvalla sisustettuun oleskeluhuoneeseen. Turvapaikanhakijat ovat maalanneet seinille taidettaan. Pelle, purjevene, kotka siivet levällään – kuin lentoon lähdössä.
Niin, miten Al-Joranin päivät vastaanottokeskuksessa kuluvat?
"Kertailen suomenkielen läksyjä. Poltan tupakkaa. Makaan sängyllä. Joskus käyn Alepassa ostamassa tupakkaa tai sokeria, jos minulla on rahaa. Välillä käyn tapaamassa ystäviä toisissa kerroksissa."
Aikaisemmin Al-Joraninkin aamupäivät kuluivat nukkuen. Muutakaan tekemistä ei ollut. Sitten hän hankki itselleen paikan suomenkielen kurssilta.
Silti odottamista on paljon. Aikaa jona ei tapahdu yhtään mitään. Silloin tulevat myös ne ajatukset: perhe Irakissa, Isis, pakomatka, tulevaisuus. Samaa sanovat monet muutkin: Jos vain voisi tehdä jotain. Mitä vain. Palkalla tai ilman.
Verisen päivän Irakissa tunnistaa siitä, että G-rakennuksen parvekkeilla hermostuneet miehet pumppaavat tupakkaa tavallista pitemmässä ketjussa.
Kauanko odottaminen vielä kestää? Sitä Al-Jorani ei tiedä. Mutta vaihtoehtoa ei ole.
"Jos menen takaisin, minut tapetaan."
Kello 16:17
Pesuhuoneen pyykinpesukoneessa pyörivät lenkkarit. Kone piippaa. Kun ohjelma loppuu, siilitukkainen mies hiipii häpeissään hakemaan tossuja. Nimeään hän ei kerro. Ei kuulemma ole varma, saisiko kenkiä pestä koneessa.
Kello 16.25
Al-Jorani esittelee kotiaan. Pieni huone, neljä sänkyä, neljä miestä.
"Yöllä herään siihen, että ilma on tukahduttava."
Sitä, onko Al-Jorani todella Irakissa kuolemanvaarassa, suomalaiset viranomaiset yrittävät nyt selvittää. Diyalan maakunnassa oikeuden tuomarin turvamiehenä toiminutta 27-vuotiasta miestä yritettiin hänen mukaansa lahjoa sotkemaan oikeudenkäynnin dokumentteja.
Kun Al-Jorani ei suostunut ehdotukseen, häntä alettiin vainota. Kotoa lähteminen pelotti joka kerta.
"Minulla oli kaikki hyvin. Olin rakastunut ja menossa naimisiin. He tuhosivat elämäni."
Siellä kaukana, itäisessä Irakissa, pelkää tällä hetkellä myös eräs erityinen tyttö. Al-Jorani kiinnitti tytön huomion nelisen vuotta sitten ujuttamalla tälle kioskin myyjän avustuksella setelin, jossa oli puhelinnumero. Kuukauden päästä tyttö soitti. Alkoi kielletty rakkaus, tulivat kaipauksen täyteiset tekstiviestit ja salassa kuiskaillut puhelut. Ja lopulta kihlaus, rakkaus ja unelma perheestä.
Nyt sitä ei enää ole.
Al-Jorani esittelee suomenkielen harjoitusmonisteitaan.
Alas, ylös, ovi, ikkuna. Eilen–tänään–huomenna.
Kello 16:50
Toisen kerroksen keittiössä tuoksuu ruoka. Haidar Al-Samarrati, vastaanottokeskuksen epävirallinen parturi, valmistaa riisiä ja spagettia yhdistelevää ruokalajia. Astioita turvapaikanhakijat eivät ole saaneet, joten vuoan virkaa toimittaa keittiöstä saatu muovilaatikko.
Al-Samarrati kertoo, että jokaisessa kerroksessa on kaksi mikroa. Niille on aina kova jono. Ne ovat nimittäin turvapaikanhakijoiden ainoa mahdollisuus tehdä omaa ruokaa.
Aterioita tarjotaan kolme päivässä, mutta valtaosa asukkaista jättää ainakin osan niistä väliin. Ruoka ei oikein ole irakilaisten makuun. Vaikka sen tunnustaminen näyttää vähän hävettävän.
"Emme halua, että suomalaiset ajattelevat, että olemme tulleet tänne vaatimaan jotain", Mohammed Al-Jorani sanoo.
"Ja haluan kiittää siitä inhimillisyydestä, jolla suomalaiset ovat vastaanottaneet meidät", Al-Samarrati kiirehtii lisäämään.
Entä se suomalaisiin naisiin kohdistunut seksuaalinen ahdistelu? Mitä miehet ajattelevat siitä?
"Pitää olla psyykkisesti jotain ongelmia, että tekee sellaista. He ovat häpeäksi meille kaikille", Al-Jorani sanoo.
Uusivuosi oli tämänkin keskuksen väelle iso juhla. Lähes kaikki lähtivät juhlimaan paitsi Al-Jorani, joka ei sanojensa mukaan pidä "sekoilusta".
Hän haki keskuksen siivouskaapista siivousaineita ja alkoi hommiin.
Kello 17:54
Rakennuksen seinässä on kyltti, jossa lukee "Ravintokeskus". Ryhmä irakilaisia hengailee G-rakennuksen viereisessä ruokalassa ja pohtii elämää vastaanottokeskuksessa.
"Tylsää", sanoo Mustafa Wissam.
Koskelan vastaanottokeskuksen asukkaat kertovat elävänsä oudossa välitilassa. Maan rajojen sisällä, mutta ulkopuolella kaikesta.
Helsingin keskustassa miehet ovat käyneet muutaman kerran. Se on kuulemma kaunis. Ja ihmisten lainkuuliaisuus tarttuu. Punaisia päin ei tee mieli kävellä. Mutta biljardiakaan ei päässyt pelaamaan, koska baarissa olisi pitänyt jättää palloista takavarikoksi henkilöpaperit.
"Meidän ja suomalaisten välillä on kaikkialla selvä raja", Al-Jorani sanoo.
Kello 20:46
Neljännen kerroksen oleskeluhuoneesta kuuluu konemusiikin jumputus. Muusikot Sabina Dana ja Dafi Derti esittävät Ahmed Akramin älypuhelimen ruudulla tulkinnan kappaleesta E Kam Pas.
Kello 21:04
Oven suusta näkyy, että Jemenin pakolaisleireillä varttunut Osman Ahmad on kumartunut huoneessaan iltarukoukseen.
Kello 22:00
Hiljaisuus alkaa. Seuraavat yhdeksän tuntia Mohammed Al-Jorani nukkuu. Irakin Diyalassa, kotona, kello on tunnin enemmän. Siellä Al-Joranin entinen kihlattukin on. Kihloissa toisen miehen kanssa. Niin Al-Jorani on kuullut.
Hohhoijaa, luin tuon koko litanian ja eipä muuten kiinnosta kyseisten herrojen kohtalo sitten pätkääkään. Olen tästä nyyhkytarinasta huolimatta edelleen sitä mieltä, että nuo voisivat painua helvettiin täältä notkumasta ja tylsistymästä.
QuoteHeihin kuuluu myös somalialainen Osman Ahmad, ikuinen kiertolainen.
Mihin me täällä tarvitsemme ikuisia kiertolaisia? Mitään hyötyähän yhteiskunnallemme ei moisesta "ammattilaisesta" tule koskaan olemaan, eli kuluerä kaltaistensa kanssa. Muumi.
QuoteVastaanottokeskuksen asukkaiden mukaan monien päivärytmi kääntyy täällä yörytmiksi.
Itselleni olisi oitis tullut mieleeni kysyä, että miksi näin, mutta koska toimittelija on oletettavasti unelmaporukaa, niin eipä kysele. Muumi.
Quote"Aa–bee–cee–dee–ee–äf–gee–hoo–ii–jii–koo–äl–äm–än–oo–pee–quu–är–äs–tee–uu–vee–äx–yy–zet–åå–ää–öö! Tässä ovat aakkoset – joita aina tarvitset."
Laulunopettaja Heidi Kiviharju laulattaa turvapaikanhakijoita tuiki-tuiki-tähtösen melodiaan.
Pelkkä Muumi. Kaikki kyllä tietävät miksi.
QuoteNiin, miten Al-Joranin päivät vastaanottokeskuksessa kuluvat?
"Kertailen suomenkielen läksyjä. Poltan tupakkaa. Makaan sängyllä. Joskus käyn Alepassa ostamassa tupakkaa tai sokeria, jos minulla on rahaa. Välillä käyn tapaamassa ystäviä toisissa kerroksissa."
Kuulostaa hitusen siltä, että ei ole kyseessä vientimyyjä, koneinsinööri, sydänkirurgi tai edes kampaaja. Käy ostamassa tupakkaa ja SOKERIA. Tässäkin herää kysymys, että mitä muumia, mutta unelma. Muumi.
QuoteVerisen päivän Irakissa tunnistaa siitä, että G-rakennuksen parvekkeilla hermostuneet miehet pumppaavat tupakkaa tavallista pitemmässä ketjussa.
Mitä? Joko en ymmärrä suomea alkuunkaan, tai sitten toimittelija ei ymmärrä tehtäväänsä. Muumi taas.
QuoteAl-Jorani esittelee kotiaan. Pieni huone, neljä sänkyä, neljä miestä.
"Yöllä herään siihen, että ilma on tukahduttava."
Kuinka tukahduttavaa onkaan suomalaiselle naiselle tilanne, jossa on yksi puska, neljä miestä, joista kukin vuorollaan tukahduttaa naisen elämää? Hattivatti.
Quote"Minulla oli kaikki hyvin. Olin rakastunut ja menossa naimisiin. He tuhosivat elämäni."
Siellä kaukana, itäisessä Irakissa, pelkää tällä hetkellä myös eräs erityinen tyttö. Al-Jorani kiinnitti tytön huomion nelisen vuotta sitten ujuttamalla tälle kioskin myyjän avustuksella setelin, jossa oli puhelinnumero. Kuukauden päästä tyttö soitti. Alkoi kielletty rakkaus, tulivat kaipauksen täyteiset tekstiviestit ja salassa kuiskaillut puhelut. Ja lopulta kihlaus, rakkaus ja unelma perheestä.
Nyt sitä ei enää ole.
Tässä vaiheessa unelmaporukka jo vääntää itkua sydänjuuriaan myöten, sehän on selvää. Minua vain muumittaa. Olkoonkin totta.
QuoteToisen kerroksen keittiössä tuoksuu ruoka. Haidar Al-Samarrati, vastaanottokeskuksen epävirallinen parturi, valmistaa riisiä ja spagettia yhdistelevää ruokalajia. Astioita turvapaikanhakijat eivät ole saaneet, joten vuoan virkaa toimittaa keittiöstä saatu muovilaatikko.
Al-Samarrati kertoo, että jokaisessa kerroksessa on kaksi mikroa. Niille on aina kova jono. Ne ovat nimittäin turvapaikanhakijoiden ainoa mahdollisuus tehdä omaa ruokaa.
Epävirallinen parturi valmistaa riisiä ja spagettia yhdistelevää ruokalajia? Kuva olisi todellakin kiva. Ja että mikrolla valmistavat turvapaikanhakijat omaa ruokaa? Ei mitään ihan gurmeeta varmaan, ellei kyseessä ole ns. thaikkuboksi, eli pakastealtaasta verovaroilla ostettu ruoka-annos. Tästäkin kaipaisin kuvaa.
Muovilaatikko? Muumi.
QuoteAterioita tarjotaan kolme päivässä, mutta valtaosa asukkaista jättää ainakin osan niistä väliin. Ruoka ei oikein ole irakilaisten makuun. Vaikka sen tunnustaminen näyttää vähän hävettävän.
Tuore ruoka ei kelpaa, joten sitten irakilaiseen makuun sopivaa ruokaa "tehdään" mikrolla? Hemuli.
QuoteEntä se suomalaisiin naisiin kohdistunut seksuaalinen ahdistelu? Mitä miehet ajattelevat siitä?
"Pitää olla psyykkisesti jotain ongelmia, että tekee sellaista. He ovat häpeäksi meille kaikille", Al-Jorani sanoo.
Uusivuosi oli tämänkin keskuksen väelle iso juhla. Lähes kaikki lähtivät juhlimaan paitsi Al-Jorani, joka ei sanojensa mukaan pidä "sekoilusta".
Al-Joranin mielestä siis kaikki jotka lähtivät juhlimaan uutta vuotta, siis lähes kaikki keskuksen turvikset, lähtivät sekoilemaan. Sekoileminen tarkoittaa helposti jotain psyykkiseen ongelmaan viittaavaa, ko? Häpeääkö Al-Jorani yksin kaikkia muita keskuksessa olevia? Nuuskamuikkunen.
Aika pitkälle pääsin, mutta en loppuun. Vittu.
Quote from: käpykaarti on 30.01.2016, 03:23:20
QuoteHeihin kuuluu myös somalialainen Osman Ahmad, ikuinen kiertolainen.
***
Kuulostaa hitusen siltä, että ei ole kyseessä vientimyyjä, koneinsinööri, sydänkirurgi tai edes kampaaja. Käy ostamassa tupakkaa ja SOKERIA. Tässäkin herää kysymys, että mitä muumia, mutta unelma. Muumi.
***
Jos ne ei juopottele, pajauttele tai tappele, ne kittaavat teetä, jossa on niin paljon sokeria, että jäähtyessään lusikka pamahtaa kiinni.
Quote from: Alaric on 30.01.2016, 02:58:29
Hohhoijaa, luin tuon koko litanian ja eipä muuten kiinnosta kyseisten herrojen kohtalo sitten pätkääkään. Olen tästä nyyhkytarinasta huolimatta edelleen sitä mieltä, että nuo voisivat painua helvettiin täältä notkumasta ja tylsistymästä.
Niillähän oli vielä ankeat keinovalotkin siellä. Kyllä on niin kurja kohtalo, että sydämeni vuotaa verta.
QuotePiiskaavaa sadetta, kylmää, nälkää, likaa, väsymystä, pelkoa, inhoa, kipua, ikävää ja ahtaita, epämääräisiä kuljetusvälineitä.
Eikä ainuttakaan turvallista maata josta voisi hakea turvaa kunnes ählämi saapui ihan sattumalta paikkaan nimeltä Suomi.
On näillä tarinat. En pysty edes lukemaan koko juttua kun alkaa vi*uttamaan tuommoinen kusetus.
Quote from: Skeptikko on 30.01.2016, 07:09:31
Niillähän oli vielä ankeat keinovalotkin siellä. Kyllä on niin kurja kohtalo, että sydämeni vuotaa verta.
Kantiksille paistaa aurinko aina. Kurkkaa ikkunasta.
Kuinkahan moneen kertaan on todettu, että jokainen geelitukka on ihan aiheetta maassa. Kaikki meidän naapurimaat ovat ns. turvallisia maita. Turvallisesta maasta ei ole mitään asiaa pois ilman Schengen alueen kansalaisuutta.
Ne pitäs vain ne paperit uskaltaa tarkistella epäilyttäviltä tapauksilta, olipa rassismi taikka ei. Suurin ongelma saattaisi olla lähinnä logistinen ja joukkojenhallinta.
Quote from: Malla on 30.01.2016, 07:45:40
Quote from: Skeptikko on 30.01.2016, 07:09:31
Niillähän oli vielä ankeat keinovalotkin siellä. Kyllä on niin kurja kohtalo, että sydämeni vuotaa verta.
Kantiksille paistaa aurinko aina. Kurkkaa ikkunasta.
Just katoin. Minulle paistaa aurinko 24/7. Turviksille kaamos, räntää, vettä ja kolkyt astetta pakkasta yhtä aikaa.
Jos maailma olisi oikeudenmukainen.
Al Jorani, Bagdadin diskoruhtinas.
Ei jaksa hyysärikään enään yrittää, ei ole kerrottu matkasta yksityiskohtaisia vaara tilanteita vaan on vaan lueteltu perus jutut. Alkaakohan joitain toimitajia ja kyllästyttää?
Näyttää pahasti siltä, ettei nämä tulijat ainakaan matematiikkoja ole. Matematiikko pystyy kynän ja paperin kanssa viihtymään pitkiäkin aikoja.
Eikä kuvataiteilijoita, samasta syystä.
Kovan tason venäläinen koodari, ainakin Flash Boys -kirjan mukaan, pystyy myös pitkälle tekemään työtään vain kynää ja paperia hyödyntäen.
Oikeastaan, kun asiaa tarkemmin mietin, niin jokainen tuntemani akateeminen noissa oloissa käyttäisi aikaansa ajattelu- ja kirjoitustyöhön. Olen kovasti hämmästynyt. Millaisia kovia ammattilaisia meillä onkaan käsissä?
Tästä ilmiöstähän ne pakolaisillan 90-luvun pakolaiset, nykyiset yrittäjät, yrittivät puhua. Jo 90-luvulla suurin osa notkui ja odotti, että heille keksitään tekemistä, valvoi pitkään, nukkui puoleen päivään. Muutamat tajusivat, että kannattaa herätä aikaisin ja alkaa yrittää tehdä jotain rakentavaa. He eivät jättäneet kotoutumistaan kotouttamiselle - taisivat muistaakseni jopa jättää kaikki ne kotouttamiskurssit väliin.
Tuntuu, että näitä asioita ei edes haluta muuttaa. Yhä hyysätään ja annetaan kuva, että asioita voi tehdä vasta sitten, kun koordinaattori kurvaa pihaan tai virallinen suomen tunti alkaa. Kaikki me tiedämme, miten helppoa on passivoitua - etenkin kun vieraasta kulttuurista tulleille oikein tyrkytetään kaikkea ohjattua liikuntaa, ohjattua leikkiä, ohjattua työpajaa, ja ohjattua opiskelua. Varmaan saa helposti kuvan, että Suomessa voi toimia vasta kun hyysäri tulee pitämään kädestä ja ohjaamaan.
Sana "tappo" herättää ikäviä mielleyhtymiä. Pojathan voisivat pelata shakkia ajankulukseen tai opetella suomea.
Joo, ei näillä mikään muu hätä ole paitsi että kotona olisi joutunut tekemään työtä elääkseen. Nämä pankkopojat läksivät mieluummin napapiirille suvakkitätien lemmikkimutiaiseksi. Vientimyyjiä my ass.
Laulunopettaja Heidi Kiviharju laulattaa turvapaikanhakijoita tuiki-tuiki-tähtösen melodiaan.
Ei helvetti sentään... Maahantunkeutujat ovat päässeet lastentarhaan :facepalm:
Ainoa järkevä veto olisi teettää heillä työtä elätyksensä eteen. Ojankaivuuta, risusavottaa, maanteiden laitojen siivousta.
Tällaisia Irakin kauheuksia ne pälvikaljut lapsukaiset pakenivat ihan Suomeen asti.
https://www.youtube.com/watch?v=CROOK-3BunE
Juttu alkaa päiväkotimaisella kuvailulla:
QuoteLähes 200 matkamiestä tuhisee unta.
Puhutaan aikuisista ihmisistä ja käytetään tuota mokuttajien suosimaa suloisen pehmeää ja pörröisen lämmintä kuvailevaa kieltä. Tuon lauseen vuoksi en voinut lukea juttua pidemmälle. Miksi näistä asioista ei voi kertoa ihan tavallisella kielellä ilman noita "hyrhyr nalle pieni suloinen paipai"- tyyppisiä ilmaisuja?
Poitsuhan on ruvennut integroitumaan suomalaisuuteen:
QuoteJoskus käyn Alepassa ostamassa tupakkaa tai sokeria, jos minulla on rahaa.
Viittaa vahvasti suomalaiskansalliseen, suorastaan geneettiseen erityispiirteeseen: kiljun tekoon!
Siitä sitä onkin hyvä ajaa kiljupäissänsä kirveellä muut kämppikset ulos hankeen. Miten suomalaista!
Tuosta minäkin olen kirjoittanut aiemmin. Kas kun ei ollut:
Lähes 200 matkamiestä tuhisee unta, naurahtaa Nina-Pirjo Topakka-Tuhero.
Quote from: Nina on 30.01.2016, 10:50:38
Miksi näistä asioista ei voi kertoa ihan tavallisella kielellä ilman noita "hyrhyr nalle pieni suloinen paipai"- tyyppisiä ilmaisuja?
Koska agendan mukaisesti kyseessä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihan yssin saapunet lapsukaiset jotka tuhertavat nalle kainalossa uneksien taharruksesta.
Quote from: Nina on 30.01.2016, 10:50:38
Juttu alkaa päiväkotimaisella kuvailulla: QuoteLähes 200 matkamiestä tuhisee unta.
Puhutaan aikuisista ihmisistä ja käytetään tuota mokuttajien suosimaa suloisen pehmeää ja pörröisen lämmintä kuvailevaa kieltä. Tuon lauseen vuoksi en voinut lukea juttua pidemmälle. Miksi näistä asioista ei voi kertoa ihan tavallisella kielellä ilman noita "hyrhyr nalle pieni suloinen paipai"- tyyppisiä ilmaisuja?
Tuollaista tuhinakieltä käytetään hyvin pienistä lapsista, joista jotkut todella tuhisevat suloisesti unissaan, nalle kainalossa. Aikuuiset nukkuvat, jos ovat nukkuakseen.
Onko vieraille aikuisille lässyttely sitä paljon puhuttua toiseuttamista? Lapseuttamista?
HS ja suvaitsevaisto näyttää tekevän kaikkensa, siis ihan kaikkensa, jotta Suomi saataisiin täytettyä näillä kulttuurin rikastajilla. Ei voi kuin ihmetellä, mikä tätä oman kansamme osaa oikein vaivaa, ei ole enään järjellä selitettävissä.
Puolestani tuo tarinan kaveri, jonka nimeä en edes enään muista, joutaisi viipymättä takaisin Irakiin, mistä on tullutkin. Koko lössi tuhisemaan muualle, ei nimittäin kiinnosta pätkääkään matut ja heidän itkunsa. Hyysärin porukka voi puolestani lähteä Abdien mukana. >:(
QuoteLaulunopettaja Heidi Kiviharju laulattaa turvapaikanhakijoita tuiki-tuiki-tähtösen melodiaan.
lasten aakkosopetus ja partalasten aakkosopetus on siis samalla tasolla. tuli hieman oksennusta suuhun
Tuo, että valtaosa jättää keskuksen tarjoaman ruoan syömättä, ei ole välttämättä ihan pikku juttu sekään. Jutunaihe journalistille jo ihan itselleen. Todennäköisestihän sama kaava toistuu muissakin vokeissa ympäri Suomea. Mutta siis.... Unelmatoimittelijaa ei pienet epäkohdat vaivaa.
Laitosruokahan on halvinta mahdollista, mutta kuitenkin kohtuullisen ravitsevaa ruokaa. Päiväbudjetti on jonkinverran päälle kympin yhtä turvista kohden. Useampi ateria päivässä kylläkin, mutta kun miettii, että koululaisen yksi ateria maksaa alle euron, niin vähän kovalta hinnalta kuulostaa. Selvä.
Uskoisin, että keskukset joissa ruoka tarjotaan, on velvoite tehdä sitä ruokaa jokaiselle asukkaalle, niin paljon, että ei kesken lopu, eli aina pitää tehdä vähän ylimääräistäkin. Valtaosa kuitenkin jättää ei-mieluisatt ruoat syömättä, joten valmistusmäärien arviointi on todella hankalaa. Hukkaan menee varmasti huimat määrät ruokaa. Biojätekään ei ole ilmaista, muistaakseni päälle euron per kilo.
Nyt alko lumilautailu töllöstä. Pointti varmaan tuli selväksi. Rahaa palaa taas ihan tolkuttomia määriä, ja vieläpä ihan hukkaan menee isosti, kun nirppanokille ei nyt satu kelpaamaan.
Mikroruoka sitten kyllä kelpaa. Tämä ei mene kaaliin.
Quote from: käpykaarti on 30.01.2016, 11:57:40
Laitosruokahan on halvinta mahdollista, mutta kuitenkin kohtuullisen ravitsevaa ruokaa. Päiväbudjetti on jonkinverran päälle kympin yhtä turvista kohden. Useampi ateria päivässä kylläkin, mutta kun miettii, että koululaisen yksi ateria maksaa alle euron, niin vähän kovalta hinnalta kuulostaa. Selvä.
Eikös yksi selittävä tekijä kouluruuan ja VOK-ruuan välillä ollut se, että kouluruuan hinnoissa yleensä puhutaan raaka-aineiden hinnoista ja VOK-ruuan luvuissa mukana on myös palkka- yms muut kulut.
Mahtaa olla Irakin pojat ihmeissään kun Suomeen tullessaan joutuvat mokutätien tiukkaan syleilyyn ohjattuine leikki- ja lauluhetkineen. Verkkokalvoilleni on ikuisiksi ajoiksi piirtynyt kuva videonpätkästä viime vuoden lopulta, jossa punaposkinen, innostunut mokutäti laulatti "joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo"-joululaulua 20-40-vuotiaiden iRak miestesten katsellessa epäuskoisella WTF-ilmeellä tädin innostunutta laulantaa. Priceless, ja niin kuvaavaa tästä nykyisestä painajaisesta joka ei tunnu päättyvän koskaan.
On kuitenkin hyvä, että kaiffareille on järkätty kunnon talvitakit. Joka on kyllä pistänyt silmään, että aika suuri osa näistä iRakeista on saanut? vähän parempia talvikamoja.
Quote from: MW on 30.01.2016, 06:49:47
Quote from: käpykaarti on 30.01.2016, 03:23:20
QuoteHeihin kuuluu myös somalialainen Osman Ahmad, ikuinen kiertolainen.
***
Kuulostaa hitusen siltä, että ei ole kyseessä vientimyyjä, koneinsinööri, sydänkirurgi tai edes kampaaja. Käy ostamassa tupakkaa ja SOKERIA. Tässäkin herää kysymys, että mitä muumia, mutta unelma. Muumi.
***
Jos ne ei juopottele, pajauttele tai tappele, ne kittaavat teetä, jossa on niin paljon sokeria, että jäähtyessään lusikka pamahtaa kiinni.
Ehkä muslimimatu osti sokerin kiljun tekoa varten.
Quote from: Bienveillant on 30.01.2016, 12:04:22
Mahtaa olla Irakin pojat ihmeissään kun Suomeen tullessaan joutuvat mokutätien tiukkaan syleilyyn ohjattuine leikki- ja lauluhetkineen. Verkkokalvoilleni on ikuisiksi ajoiksi piirtynyt kuva videonpätkästä viime vuoden lopulta, jossa punaposkinen, innostunut mokutäti laulatti "joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo"-joululaulua 20-40-vuotiaiden iRak miestesten katsellessa epäuskoisella WTF-ilmeellä tädin innostunutta laulantaa. Priceless, ja niin kuvaavaa tästä nykyisestä painajaisesta joka ei tunnu päättyvän koskaan.
Linkkiä tuohon? Minä olen nähnyt vain sen "pää olkapäät peppu varpaat"-laulatuksen.
Quote from: Bienveillant on 30.01.2016, 12:04:22
Mahtaa olla Irakin pojat ihmeissään kun Suomeen tullessaan joutuvat mokutätien tiukkaan syleilyyn ohjattuine leikki- ja lauluhetkineen. Verkkokalvoilleni on ikuisiksi ajoiksi piirtynyt kuva videonpätkästä viime vuoden lopulta, jossa punaposkinen, innostunut mokutäti laulatti "joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo"-joululaulua 20-40-vuotiaiden iRak miestesten katsellessa epäuskoisella WTF-ilmeellä tädin innostunutta laulantaa. Priceless, ja niin kuvaavaa tästä nykyisestä painajaisesta joka ei tunnu päättyvän koskaan.
Minä olen ihan oikeasti hiukan huolissani näiden tulijoiden puolesta. Miten kenenkään psyyke voi kestää näitä lässyttäviä ämmiä? Asiasta on olemassa se yksi klassikkovideo herätyksestä VOKissa. Siksi kai viinaa, kukkaa ja somalialaista salaattia kuluu noissa porukoissa.
Pikakäännytykset käyntiin! Johan muutama tuhat on lähtenyt ihan vapaaehtoisesti takaisin Lähi-idän "kauhuihin..." Mutta antaisi noiden olla rauhassa odotusajan. Aikuiset miehet laulaa lastenlauluja ja niitä roudataan jonkun tärähtäneen ämmän johdolla hoploppiin. Joutuvat varmaan kävelemään käsi kädessä ettei lässyttävä kanaemo hukkaa mussukoitaan.
Minä taas ihmettelen sitä, että aikuisia ihmisiä täytyy aktivoida. Itse olen matkustellut paljonkin ja vaikka olin usein aika rahaton, niin jonkun matkaoppaan tai maasta kertovan kirjasen sai divarista tai muualta pikkurahalla. Meinaan, että mua ainakin kiinnostaisi, mihin olen tullut, maan historia ja sen sellainen.
Ja jos joku nainen (sanotaan nyt sen rumemman sanan asemasta) rupeisi lallattamaan jotain lastenlauluja, niin en kyllä samassa huoneessa kauaa viihtyisi. :facepalm:
Tuollainen passiivisuuden aste kielii joko siitä, että kyseessä ovat idiootit, jotka eivät koskaan ole persettään pyyhkineet itse tai sitten siitä, ettei voisi vähempää kiinnostaa satelliittikanavia, ilmaista asumista ja ruokaa sekä perheen saapumista odotellessa. Veikkaan jälkimmäistä.
Itseäni oikeastaan kiinnostaisi kuulla näkemyksiä siitä, että mitä jengin mielestä VOKissa olijat saavat sitten tehdä? Kommenttien perusteella suurin piirtein sekin, että käyvät kalassa, marjassa, luovat lunta jne on saanut vastalauseita ja yli kolmen ihmisen kokoontumisetkin tuntuvat olevan huonoja juttuja.
Jään vielä haaveilemaan siitä päivästä, kun joku tervejärkinen toimittaja tekisi vastaavanlaisen maamme päättäjiä heräämään ravistelevan lehtiartikkelin tästä mielipuolisesta sirkuksesta.
Quote from: zache on 30.01.2016, 13:36:05
Itseäni oikeastaan kiinnostaisi kuulla näkemyksiä siitä, että mitä jengin mielestä VOKissa olijat saavat sitten tehdä? Kommenttien perusteella suurin piirtein sekin, että käyvät kalassa, marjassa, luovat lunta jne on saanut vastalauseita ja yli kolmen ihmisen kokoontumisetkin tuntuvat olevan huonoja juttuja.
Yli kolmen ihmisen kokoontumisia kutsutaan usein joukkoraiskauksiksi, näiden ollessa kyseessä.
Käpy..:"Tuo, että valtaosa jättää keskuksen tarjoaman ruoan syömättä, ei ole välttämättä ihan pikku juttu sekään. Jutunaihe journalistille jo ihan itselleen. Todennäköisestihän sama kaava toistuu muissakin vokeissa ympäri Suomea. Mutta siis.... Unelmatoimittelijaa ei pienet epäkohdat vaivaa."
Auttaisiko jos kerrotaan, että syömätön ruoka menee sitten SIKOJEN ruuaksi(tai Hurstin jakeluun)?
Nicorrette ja tupakki? Kuka nuo maksaa?
Mulla ei ole varaa noihin :'(
Quote from: zache on 30.01.2016, 13:36:05
Itseäni oikeastaan kiinnostaisi kuulla näkemyksiä siitä, että mitä jengin mielestä VOKissa olijat saavat sitten tehdä? Kommenttien perusteella suurin piirtein sekin, että käyvät kalassa, marjassa, luovat lunta jne on saanut vastalauseita ja yli kolmen ihmisen kokoontumisetkin tuntuvat olevan huonoja juttuja.
Harjoittaa algebran tutkimusta. Tuota arabien ikiaikaista taitoa.
Saksia matonkuteeksi alkuperäiseen käyttöönsä kelpaamattomat lahjoitustekstiilit ja virkata mattoja oman viihtyvyyden parantamiseksi. Myös tekstiilien kustomointi sopivammaksi on tervetullutta toimintaa.
Lunta saa luoda ja oman elinalueensa siivota! Niin ja lähialueen pusikot raivata vesurilla (maanomistajan luvalla). Harvemmin on vain mediassa ollut juttua kuinka maahanmuuttajat ovat
koko talven tai
koko keskuksessa asumisen ajan luoneet lunta. Epäilemme vain pahasti kyseessä olleen mediatempaukset, jotka järjestää suomalainen auttamiskoneisto.
Rakennusinsinöörit voivat myös tehdä mitä upeimpia rakennelmia lumesta. Ehkä meidän sitten ei tarvitse ostaa taidetta Guggenheim-säätiöltä. Win-win.
Laittaa oman ruokansa, siivota omat jälkensä, huoltaa meidän kiinteistömme, joissa illmaiseksi asuvat, tekemistä piisaa.
Mutta ei, kaikki kannetaan eteen, ja sitten valitellaan että aavikkoprinsseillä ei ole tekemistä. Ellei joku SPR-täti sitten ryhdy lemmekkääksi.
Otanpa uuden kannan tähän surkeaan saagaan: Tässähän on oikeastaan eräänlainen sankari: Se vokin ainoa vesseli, joka ... tekee jotain. Jos pitäisi joku rajanveto tehdä siihen, keitä hyväksytään tänne, niin yksi voisi olla ... "oma-aloitteisesti lähti kielikurssille" .. Tältä pohjalta karsiutuisi lähes koko lauma.
Kaikki muut kiskovat kessua ja nukkuvat keskellä päivää odottaen seuraavaa ilmaista ateriaa, joka ei - ins allah - saa sisältää muuta, kuin kiduttamalla tapettua hal-al elukkaa, tai muuten kutsutaan rauhan uskonnolle ominaisesti poliisit valmiustilaan.
Quote from: räsänen on 30.01.2016, 07:27:40
QuotePiiskaavaa sadetta, kylmää, nälkää, likaa, väsymystä, pelkoa, inhoa, kipua, ikävää ja ahtaita, epämääräisiä kuljetusvälineitä.
Eikä ainuttakaan turvallista maata josta voisi hakea turvaa kunnes ählämi saapui ihan sattumalta paikkaan nimeltä Suomi.
On näillä tarinat. En pysty edes lukemaan koko juttua kun alkaa vi*uttamaan tuommoinen kusetus.
Ja vielä
kävellen halki noiden kaikkien turvattomien Euroopan maiden...
Mitäs heitti paperinsa välimereen. Olisi saanut pelata bilistä, kun sotilaspassi olisi ollu fickassa.
Quote from: zache on 30.01.2016, 13:36:05
Itseäni oikeastaan kiinnostaisi kuulla näkemyksiä siitä, että mitä jengin mielestä VOKissa olijat saavat sitten tehdä?
Lähteä kotiinsa, mieluiten jo eilen.
Hesarin ja YLEn kornit mokutustarinat ovat kyllä omassa kastissaan. Journalismin pohjakosketuksia.
Voi tuota valitusvirttä. Sinne on vaan tyttöystävä jätetty, joka on nyt kai toisen miehen vaimo. Voi surkeus! Ei tuollaista satua usko erkkikään. Minä enemmän näitä lukee, sitä epäuskoisemmaksi tulee. Millaiseen paratiisiin nämä herrat luulivat oikein tulevansa? Ainakin tukka näyttää olevan tärkeä asia, lakkapullot ja geelit, hiusmuoti viimeistä huutoa. :facepalm: