QuoteYllättävä kohtaaminen
Kirjaston hyllyjen välistä kurkistaa tuntematon mies. Päättelen terävästi, että hän on viereisen vastaanottokeskuksen asukas. Hän hyppää eteeni, leväyttää valtavan hymyn ja tokaisee tomerasti aksentilla "Heei! Mita kuuluu?"
Vastaan kiitos hyvää, ja kysyn mitä hänelle kuuluu. Jatkamme perusfraaseilla muutaman lauseen verran ja kysymme toistemme nimiä. Sitten hän ryhtyy esittelemään muuta osaamistaan; osoittaa esineitä ja asioita ja toistelee niiden nimiä suomeksi. Sanon väliin joo, hyvä ja kyllä. Mitä muuta voi sanoa, jos toinen osoittaa innokkaana jalkaansa ja hokee jallka, jalllka?
Muutaman minuutin kuluttua mies kättelee minua, kiittää ja lähtee etsimään onko pienessä lähiökirjastossa vielä joku, jota hän ei ole tervehtinyt.
Mieleeni painautuu jälki käsittämättömästä rohkeudesta.
Lähtiessäni näen vielä, kuinka hän tuijottaa keskittyneesti hieman ryttyistä monistepinkkaansa ja hokee hiljaisella äänellä i-lo-i-nen. iloinen.
Kirjoittaja huokaisee kiitoksen, kun ei jähmettynyt täysin vaan osasi lähteä mukaan yllättävään tilanteeseen. Rohkeasti.
Kodin Kuvalehden blogi (http://www.kodinkuvalehti.fi/node/38579)
Tulee mieleen eräs pottunokka tyyppi joka tekee samaa myös eräässä kirjastossa, hän on tosin kehitysvammainen. Häntä pitää aina pitää silmällä koska hänellä on tapana alkaa halailla pikkutyttöjä varoittamatta.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 26.01.2016, 23:38:03
QuoteYllättävä kohtaaminen
Kirjaston hyllyjen välistä kurkistaa tuntematon mies. Päättelen terävästi, että hän on viereisen vastaanottokeskuksen asukas. Hän hyppää eteeni, leväyttää valtavan hymyn ja tokaisee tomerasti aksentilla "Heei! Mita kuuluu?"
Vastaan kiitos hyvää, ja kysyn mitä hänelle kuuluu. Jatkamme perusfraaseilla muutaman lauseen verran ja kysymme toistemme nimiä. Sitten hän ryhtyy esittelemään muuta osaamistaan; osoittaa esineitä ja asioita ja toistelee niiden nimiä suomeksi. Sanon väliin joo, hyvä ja kyllä. Mitä muuta voi sanoa, jos toinen osoittaa innokkaana jalkaansa ja hokee jallka, jalllka?
Muutaman minuutin kuluttua mies kättelee minua, kiittää ja lähtee etsimään onko pienessä lähiökirjastossa vielä joku, jota hän ei ole tervehtinyt.
Mieleeni painautuu jälki käsittämättömästä rohkeudesta.
Lähtiessäni näen vielä, kuinka hän tuijottaa keskittyneesti hieman ryttyistä monistepinkkaansa ja hokee hiljaisella äänellä i-lo-i-nen. iloinen.
Kirjoittaja huokaisee kiitoksen, kun ei jähmettynyt täysin vaan osasi lähteä mukaan yllättävään tilanteeseen. Rohkeasti.
Kodin Kuvalehden blogi (http://www.kodinkuvalehti.fi/node/38579)
Irakilainen akateemikko, ydinfysiologi ja filosofihan se siinä, päiväkävelyllään, kuin konsanaan itse Immanuel Kant aikoinaan Königsbergissä... :facepalm:
Voi jösses. On kohteliasta olla hiljaa kun ei ole mitään asiaa. Anteeksi mutta meitä ei ole esitelty.
Ja sitten kirjoittaja heräsi sänky märkänä...
Joo-o. Kun asioin kirjastossa annan muidenkin asioida siellä rauhassa. Tuntemattomille saatan puhua jos unohtavat jotain tai jos pyytävät apua. Mutta jos abdi etsimällä etsii juttuseuraa niin on kyllä vähän väärässä paikassa.
QuoteKirjoittaja huokaisee kiitoksen, kun ei jähmettynyt täysin vaan osasi lähteä mukaan yllättävään tilanteeseen. Rohkeasti.
Kun neljä kohtaamisesta ilahtunutta tuntematonta nuorukaista tekee tomerasti lähempää tuttavuutta pimeällä kujalla roskalavan takana, kolumnitar ei sitten jähmety täysin vaan osaa lähteä mukaan yllättävään tilanteeseen. Rohkeasti.
"Mieleeni painautuu jälki käsittämättömästä rohkeudesta"
Minun mieleeni painautuu jälki täysin käytöstapoja omaamattomasta klovnista, joka kokee oikeudekseen mennä mongertamaan kaksi vuotiaan suomenkieltä täysin tuntemattomalle ihmiselle. Ei suoranaisesti vaikuta kirurgilta, raketti-insinööriltä, eikä edes vientimyyjältä.
Avohoitopotilas on lähin vertauskohde, mikä äkkisältään mieleen tulee. Tosin tuon kertomuksen kirjoittanut pullahalaaja on mieleltään varmaankin samaa tasoa, joten siinä varmaankin sielunkumppanit kohtasivat.
Kyllä suomalaisten-kin joukossa on kylähulluja.
Quote from: Echidna on 26.01.2016, 23:55:17Kyllä suomalaisten-kin joukossa on kylähulluja.
Kohtaamisista heidän kanssaan ei välttämättä kirjoiteta haltioituneita kuvauksia.
Kerrassaan mahtavaa, arjen hienoja kohtaamisia, näin ne ennakkoluulot karisevat.
Entäs kun Pena, paikkakunnan juoppo, tulee juttelemaan ihan vain yksinäisyyttään niin puhutaanko silloinkin rohkeudesta vai nyrpistetäänkö inhosta nenää?
Quote from: Fiftari on 26.01.2016, 23:59:45Entäs kun Pena, paikkakunnan juoppo, tulee juttelemaan ihan vain yksinäisyyttään niin puhutaanko silloinkin rohkeudesta vai nyrpistetäänkö inhosta nenää?
Vahtimestari ohjaa hänet ulos tai kutsuu poliisin paikalle.
Quote from: Echidna on 26.01.2016, 23:55:17
Kyllä suomalaisten-kin joukossa on kylähulluja.
Näin on, "yksi" per kylä. Tuolla kirjasto pomppijan lähtömaassa niitä on koko kylällinen. Kylässä on yleensä yksi "viisas", sekin on kutsumanimeltään poppamies.
Haluan nähdä samanlaisen kirjoituksen kun näitä "rohkeita" kavereita on joukkueellinen ja tapahtuukin ullatus. Siinäkin tultiin rohkeasti iholle.
Quote from: Fiftari on 26.01.2016, 23:59:45
Entäs kun Pena, paikkakunnan juoppo, tulee juttelemaan ihan vain yksinäisyyttään niin puhutaanko silloinkin rohkeudesta vai nyrpistetäänkö inhosta nenää?
Yleensä nää Penat tulee juttelemaan mulle, kaip juoppo toisen tuntee vaikka raitistuneen.
Mulla ei ole kyllä mitää sitä vastaan, aina ihmiselle sanan pari voi vaihtaa jos ei nyt ihan älli
pihalla hörhöile.
Quote from: Kim il-66 on 27.01.2016, 00:07:11
Quote from: Echidna on 26.01.2016, 23:55:17
Kyllä suomalaisten-kin joukossa on kylähulluja.
Näin on, "yksi" per kylä. Tuolla kirjasto pomppijan lähtömaassa niitä on koko kylällinen. Kylässä on yleensä yksi "viisas", sekin on kutsumanimeltään poppamies.
Mutta eipä ole kirjastoa.
Ihan kuin tämä Kodin kuvalehden Kolumnitar-kirjoittaja ei olisi aiemmin nähnyt ulkomaalaista ja ihmetys on suuri kun tapaa sellaisen omassa lähikirjastossaan.... vai miten se tarina meni...
Quote from: Sydämistynyt on 27.01.2016, 00:14:54
Quote from: Kim il-66 on 27.01.2016, 00:07:11
Quote from: Echidna on 26.01.2016, 23:55:17
Kyllä suomalaisten-kin joukossa on kylähulluja.
Näin on, "yksi" per kylä. Tuolla kirjasto pomppijan lähtömaassa niitä on koko kylällinen. Kylässä on yleensä yksi "viisas", sekin on kutsumanimeltään poppamies.
Mutta eipä ole kirjastoa.
Onneksi Turun kaupunki on hereillä ja rakennuttaa ihan suomalaisten piikkiin uutukaisen kirjaston Somalimaahan. Pääsevät harjoittelemaan hyllyjen välistä hyppimistä jo ennen kuin tulevat tänne auttajiensa pariin. :facepalm:
Aivan kuin kirjoittaja olisi vammainen, kuka tapasi toisen vammaisen. Ihan Aki Kaurismäki kamaa.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 26.01.2016, 23:40:47
Tulee mieleen eräs pottunokka tyyppi joka tekee samaa myös eräässä kirjastossa, hän on tosin kehitysvammainen. Häntä pitää aina pitää silmällä koska hänellä on tapana alkaa halailla pikkutyttöjä varoittamatta.
Jotenkin kuvaavaa ja ennakoivaa! Mutta luultavasti tämä henkilö ei tarkoita mitään pahaa ulkopuolisille? Toisessa tapauksessa asiaa voi vain toivoa.
On edelleenkin epäselvää, mikä on se mainittu käsittämätön rohkeus tässä jutussa. Kehitysvammaisen oloinen vokki loisija joka hyppii ihmisten eteen kirjastossa? Paikallinen pottunokka, jolla ei turahtanutkaan housuihin kyseisen performanssin johdosta?
Quote from: Fiftari on 26.01.2016, 23:53:26
Joo-o. Kun asioin kirjastossa annan muidenkin asioida siellä rauhassa. Tuntemattomille saatan puhua jos unohtavat jotain tai jos pyytävät apua. Mutta jos abdi etsimällä etsii juttuseuraa niin on kyllä vähän väärässä paikassa.
Samaa mietin, olisi suotavaa, että mm. somalit kirjastossa edes joskus lukisivat kirjoja. Niistä on tullut ko kansan yhteisöllisiä ajanviettopaikkoja. Kun olin lapsi, kirjastossa oli hiljaista.
Suosittelen vierailemaan mm. Entressen ja Iso Omenan kirjastoissa, jos ei usko. En ole yhtään somalia nähnyt ikinä kirja kädessä. Tai ehkä katson heitä niin rasistisesti, etten vaan näe niitä kirjoja [emoji5]
Edit: kuten arvata saattaa, siellä todellakin on joka maan kielellä runsaasti kirjoja.
Quote from: kapina on 27.01.2016, 00:25:47
Meitä kylähulluja on Suomessa ainakin minulle riittävä määrä. Enemmän tai vähemmän rasittavaa seuraa. Kirjasto oli ennen hiljainen paikka, tosin nykyisin usein nuorisotila. Ei kiitos hyllyjen välistä outoja yllätysvieraita seurustelemaan.
Nuorista 90% ei-kantiksia. Ei ole sen ikäluokan lapsia, en tiedä, miksei siellä ole kantisnuoria. Päättelen, että heillä on harrastuksia tai halutaan kotiinsa tmv. Vain synnytyslaitoksella näkee moista somali-kantis-jakaumaa yhtä selvästi.
Ahaa, pelleperformanssit ovat saapuneet kirjastoihinkin. :facepalm:
Nykyisin asioin kirjastossa mahdollisimman vähän muutenkin. Jos jotain kirjaa en saa nettikaupasta edullisesti tai tilaamalla kirjaston etutiskille mistä sen noudan pikaisesti ohikulkumatkalla, niin saa sitten jäädä lukematta.
Netistä saa nykyisin hyvin edullisesti kirjoja ja lukemistani ne, jotka eivät jää hyllyyn, jatkavat matkaansa tuntemilleni vanhemmille ihmisille ja muille tuttaville.
Vanhoja ulkomaisia kirjaklassikoita saa luettua vaikkapa www.gutenberg.org tai printattua, jos se miellyttää enemmän.
"kodin kuvalehden blogi" !? Enpä ihmettele moista hämmästyksen ihastusta.Ainoa minun lähipiiristä on anoppi(68 ) kelle tuokin johtava aviisi tulee. Kovin on varmasti lukijakuntansa näköinen tuo kirjastoihanuusvärinä.Saattoihan siinä vanhankin vehje värähtää.
Suomijuntti sentään osaa antaa ihmisten olla rauhassa paikassa jossa jotkut jopa vielä opiskelevat tai muuten keskittyvät muihin asioihin kuin jonninjoutavaan pikkuhöpinöihin.
Onhan otsikossa kirjoitusvirhe "Käsittämättömän röyhkeä turvapaikanhakija"?
Kaipaan aikaa, jolloin rohkeudella tarkoitettiin esim. jonkun asian tekemistä kuolemanvaarasta huolimatta, ja kirjastossa mölyäminen oli vain huonoa käytöstä. Oi aikoja.
Ei tosiaankaan millään pahalla, mutta vahvasti vaikuttaa kehitysvammaisen toiminnalta. Itselleni ainakin on tullut vastaavia tapauksia ajoittain vastaan, että siis saa mitä parhaan ystävän sekunnissa, kunhan vain vastaa jonkun tervehdykseen. Down-porukkaa ovat olleet useimmiten. Siinä sitten voisi toinen höpötellä iltaan asti, ja kun tulee aika lähteä, kysellään "tuletko huomenna kans". Elin-ikäinen ystävyys solmittu!
Kyllä minä aina pyrin hetkeksi jäämään, kun heille se on aika tärkeää, tuo sosiaalinen kanssakäyminen. Ihan mukavia pääsääntäisesti höpöttelevät. Siitä tilanteesta vain sitten pitää osata kohteliaasti poistua, ettei toiselle pahaa mieltä aiheuta.
Mutta joo. Tuo kirjastohuppelija tulee olemaan keskivertoakin kalliimpi "lemmikki" yhteiskunnallemme. Tulee myös viemään vammaispalvelut nenän edestä joltain suomalaiselta kehitysvammaiselta, jolla on hyvin usein "mahdollisuus" omaishoitajaa.
Sitten vielä ihmetellään, kun lukurauhaa ja hiljaisuutta kaipaavat vähentävät kirjastojen käyttöä. Suosittelen jättämään väliin liian yllättävät ja iholle käyvät hyppimiset, joku kerta voi tulla nenä kipeäksi.
Minä idiootteina ihmiset pitävät näitä turvapaikanhakijoita? Kohdellaan kuin kehitysvammaisia, joita mielestäni myös kohdellaan liikaa kuin lapsia.
Mielestäni tämä kuulostaa siltä, että kirjoittaja saa kiillotettua omaa kilpeään, kun viettää hetken mielestään "alempiarvoisen" ihmisen kanssa. Nykyään on muotia päivittää heti someen, kun tekee yhdenkin hyvän asian. Ikäänkuin mulkkuna oleminen olisi meidän perustilamme, ja kaikesta hyvin tekemisestä saa pisteitä.
Tuo todellakin kuulostaa aivan kehitysvammaisen kohtaamiselta. Kirjoituksesta ei käy ilmi, miten kirjoittaja tietää, että kyseessä on turvapaikanhakija. Itsestäni tuntuu ennakkoluuloiselta olettaa, että tumma mies on turvapaikanhakija. Hän voi aivan yhtä hyvin olla suomalainen. Itse puhun aina kaikille suomea ihonväristä riippumatta, koska en halua, että suomalaiset tummaihoiset ihmiset tuntevat olonsa vieraaksi omassa maassaan. Vaihdan kieltä, kun henkilö haluaa.
Luin muuten noita blogin kommentteja:
QuoteIhana tarina läsnäolosta. Hyvää mieltä voi välittää niin monella tavalla ja tässä yksi loistava esimerkki. Kiitos!
...
QuoteKiitos. Uskotaan unelmiin yhdessä.
^ Tämähän on jälleen mainio osoitus siitä, että hyysärit suhtautuvat matuihin kuin pikkulapsiin, joiden ei voida olettaa käyttäytyvän aikuisten tavoin. Hyvä, rohkeasti uskalsit tulla molottamaan paria oppimaasi sanaa, hyvä poika.
Avauduin jossain Peräkammarin ketjussa aiemmin siitä miten kirjastoista on tullut mielestäni melko epämiellyttäviä matujen viihtymislaitoksia. Tällaista kun vielä tulisi vastaan omilla hyvin pikaisilla kirjastoreissuilla (varaushyllylle, lainausautomaatille ja äkkiä pois), niin voi olla, että eteenhyppijä saisi minulta muutakin kuin rasistisen katseen.
Quote from: Masi Stirari on 27.01.2016, 09:03:43
Ikäänkuin mulkkuna oleminen olisi meidän perustilamme, ja kaikesta hyvin tekemisestä saa pisteitä.
Monta tykkäämistä varmasti kaltaisiltaan kirjoittaja saanut. Paawokin vastailee kohteliaasti kaupanjonoissa pikkulapsille ja sillä tasolla henkisesti oleville. Katsoo myös hymyillen silmiin. Mutta ei noista arjen pikku teoista lehtien palstoilla yleensä kirjoiteta, ellei jompana kumpana osapuolena ole muualta tullut jonka
kotiuskonnossa kotimaassa saattaa väärästä katseesta joutua vaikeuksiin.
Se oli joskus 80-luvulla ekalla etelänmatkalla tosi hauskaa ja sympaattista ku joku tuli sanomaan "mite kuulu kukkuluuru, sattana perkkele 'elvetti" mutta ei se oikein enää huvita. Ainakaan Suomessa saati kirjastossa.
Tässä maassa on tosiaan apartheid voimassa. Ei väliä vaikka miten typerästi tph(ja tässähän ei tiedetä varmaksi oliko tämä tekijä nyt tph vai ei) käyttäytyy niin asia käännetään välittömästi iloiseksi, positiiviseksi asiaksi mitä me suomalaiset ei nyt tietenkään osata vaan ollaan mökö mökö ja jurrin jurrin, ärrin mörrin, purrin purrin, puukosta kylkeen jos elämä alkaa hymyileen jne.
Mutta jos minä menisin tekemään tuon samaisen tempun samaisessa paikassa suomalaistoimittajalle ja muille kirjaston asiakkaille niin poliisit kävisivät hakemassa minut kuulusteluun ja artikkeli olisi "hullu suomalainen kävi kimppuuni ja ahdisteli minua!!!!!!!!".
Moni muukaan hommalaisista ei varmaan mene sosiaalisten kohtaamisten vuoksi kirjastoon vaan ihan vaan lukemaan hyvää kirjaa, se kun on meidän valkoisten tällainen paha tapa sivistää itseämme. Sitä tahtovat vaan häiritä nämä somalilaumat ja nyt myös tällaiset yllätystervehtijät.
Ainoa positiivinen asia artikkelissa on että kyseessä ei ollut sentään ullatustervehtija.
Sosiaalisia normeja voi rikkoa kahdella tavalla. Tarkoituksella, tai koska ei ymmärrä niitä. Ensimmäinen vaihtoehto vaatii rohkeutta. Jälkimmäinen vain tyhmyyttä ja piittaamattomuutta.
Yhtä käsittämättömän rohkeitahan nämä pojat ovat kaupungilla tehdessään tuttavuutta naisiin ja toisten ihmisten omaisuuteen. Tai käsittämättömän röyhkeitä. Yhtä kaikki, jotkut naiset tuntuvat pitävän siitä.
QuoteMieleeni painautuu jälki käsittämättömästä rohkeudesta.
Mieleeni tulee ko kirjoittajan siiirappinen ksenofilia. Käsittämätöntä rohkeutta puhua tuntemattomalle. Ou jee. :roll:
Mitä lapsenomaisemmin aikuinen matu käyttäytyy, sitä söpömpi lemmikki se on.
parempi yllätysmamu kirjastossa kuin iltalenkillä.
Quote from: Blanc73 on 27.01.2016, 10:25:09
QuoteMieleeni painautuu jälki käsittämättömästä rohkeudesta.
Mieleeni tulee ko kirjoittajan siiirappinen ksenofilia. Käsittämätöntä rohkeutta puhua tuntemattomalle. Ou jee. :roll:
Puhuin äsken tuntemattomalle palatessani koiralenkiltä. Varoitin erittäin liukkaasta kulkuväylästä. Vaihdoimme suomalaiseen tyyliin muutaman mielipiteen sääilmiöstä. Toivon että hänelle ja minulle myönnetään käsittämätönrohkeuspisteitä.
Quote
Kirjoittaja huokaisee kiitoksen, kun ei jähmettynyt täysin vaan osasi lähteä mukaan yllättävään tilanteeseen. Rohkeasti.
Tässä on jo jonkinlainen :flowerhat: -meiningin ennätys.
Mikäs siinä, jos turvapaikkamies lähestyi toista miestä, suomalaista, pyrkien sosiaaliseen kontaktiin ja harjoitteli suomenkieltä.
Rohkeudeksi minä en tuota sanoisi, mutta sosiaalisuudeksi ja ystävällisyydeksi. Haluksi yrittää puhua vierasta kieltä. Ihan kuin minä Pietarin Aleksanteri Nevskin aukiolla. Eihän tuohon mitään suurta rohkeutta ja sankarillisuutta tarvita, vaan hiukan itsetuntoa ja tekoa.
Turvapaikanhakijoissa, tai keitä nyt ovatkin, on tietysti joukossa myös muutamia ihan kunnon ihmisiäkin.
Quote from: beehoo on 27.01.2016, 10:39:03
parempi yllätysmamu kirjastossa kuin iltalenkillä.
"... kuin kymmenen iltalenkillä." Huom! :P
Jäin ihmettelemään tätä blogistia, joten tutustuin tarkemmin blogiin. Ilmeisesti koko blogin idea on siinä, että kirjoittaja suhtautuu alentuvasti köyhempiin ihmisiin ja pelkää ottaa kontaktia heihin. Siis ikäänkuin sosiaalisesti rajoittuneen, rikkaan perheen kuplassa kasvaneen, vastikään kaupunkiin muuttaneen kukkahattutädin blogi.
Otteita:
QuoteKöyhäkin on ruokaostoksilla. Köyhä ostaa paketin makkaraa, tarjousmaksalaatikon ja pienen juuston, jossa on -30% tarra. Viimeinen on jo luksusta, mutta joka viikko ei jaksa syödä pussillista keitettyjä perunoita. Kirjoittajan maailma pysähtyy joka kerta, kun omassa kädessä on briejuusto ja visa ja viereisen ihmisen kädessä kolme kolikkoa ja pullokuitti.
QuoteOletko sinä nähnyt pakolaista? Oikeasti? Minä olen. Näen joka päivä. Ja siitä tiedän, että julkinen keskustelu liikkuu ihan väärissä sfääreissä. Konkreettisesti turvapaikanhakijat tunnistaa helpoiten siitä, että heillä on ulkona päällä huppari ja flipflop-sandaalit. Marraskuussa. Tämän luulisi olevan ajankohtainen ongelma. Kirjoittajalla menee kahvipulla väärään kurkkuun, kun Välimerta banaanilaatikkoveneessä ylittäviä ihmisiä kutsutaan elintasopakolaisiksi.
QuoteKoska Henkka istuu minun lähikauppani penkillä. Hän seisoskelee pussi kädessään maailmaa katsellen minun etuoveni vieressä. Ja iltaisin, kun kauppa on mennyt kiinni ja ilta pimenee, katson ulos ikkunasta ja Henkka istuu ikkunan alla pienen puiston penkillä. Katseemme kohtaavat joskus ohimennen. Huomisesta alkaen aion muuttaa jotain ja hiljaiseen suomalaiseen tapaan nyökätä Henkalle tervehdykseksi. Ehkä hämilläni, ehkä kunnioituksesta. Jos en voi muuttaa muuta, muutan itseäni. Koskaan ei tiedä, mitä pieni kohtaaminen merkitsee. Kenet sinä haluaisit kohdata, mutta et ole vielä uskaltanut?
Minä tunnistin turviksen jouluostoksilla, kaupan kassajonossa: ihan oli mies arabin näköinen ja sillä oli hihaton paita päällä. Paljaat käsivarret. Joulukuussa.
Katsoin häntä ja hän katsoi minua ja hymyili. Ei, en minä rakastunut hänen karvaisiin käsivarsiinsa, tämä on väärinymmärrys. Ajattelin vaan, että luulisi hänen saaneen talvitakin lahjaksi, mutta ehkä se olikin, vähemmän merkkituotteena, heitettynä jossain raja-aseman roskapöntössä.
Anna kun arvaan; kirjoittaja on nainen.
Toinen arvaus: jos kyseessä olisi kuka tahansa muu kuin toiseustoteemi reaktio olisi ollut "hieman" erinlainen.
Sitä se aivopesu teettää. Suojaväritetyille on erilaiset standardit, koska muuten rassismus.
Käsittämätöntä tarinassa on se, että jos ulkomaalainen hyökkää hyllyn välistä ja lausuu muutaman oppimansa suomen sanan on hän tomera ja rohkea. Häneen suhtaudutaan kuin lapseen jolta ei voidakaan olettaa aikuismaista pidättäväisyyttä vaan hänen sanahapuilunsa ovat rohkeita tilanteisiin heittäytymisiä. Suomalainen mies jos menisi ulkomailla kirjastoon ja luettelisi siellä irrationaalisia sanoja tuntemattomalle naiselle, olisi hän seuraajasta riippuen välittömästi joko juntti, ahdistelija tahi vajaamielinen.
Voi olla että ulkomaalaiset on sosiaalisesti rohkeampia, ja se voi riippua siitä että he ovat eläneet enemmän luonnollisessa ympäristössä. Teknologia kuten digitaalinen kommunikaatio tekstillä ja viihde netissä aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ihmisille. Nykyään ihmisten ei enää tarvitse olla tylsistyneitä, kun voi löytää kiinnostavia asioita netistä, vaikka kuinka paljon, vaikka youtube:stä tai pornosivuilta, mutta ennen kun ei ollut niin paljon tekniikan aiheuttamaa "epäluonnollista" viihdettä, tylsyys pakotti ihmisiä kommunikoimaan ja tekemään enemmän rohkeita ja sosiaalisia asioita. "Vanhanaikaiset" pelitkin esimerkiksi oli sosiaalisia, jos vertaa nykyajan peleihin jossa istutaan tietokoneen tai TV:n ääressä.
Minun mielstä tuo blogikirjoitus on täyttä hölynpölyä. Kirjoittaja vaan haluaa itselleen positiivisia ihq-kommentteja käyttäen tätä höpsöhköä turvapaikanhakijaa keppihevosenaan.
"Käsittämättömän rohkea", "leväyttää valtavan hymyn", "tokaisee tomerasti" jne. kuvailevalla, tunteikkaalla kielellä tämä bloggari hamuaa itselleen jotain omituista huomiota, ja nyt sitä saa, turvapaikanhakijan kustannuksella. Lause "Mieleeni painautuu jälki käsittämättömästä rohkeudesta" on aivan hölmö, koska lopulta jää epäselväksi, tarkoittaako bloggari omaa vai turviksen rohkeutta, koska bloggari viimeisessä lauseessaan kiittelee omaa rohkeuttaan: "Kirjoittaja huokaisee kiitoksen, kun ei jähmettynyt täysin vaan osasi lähteä mukaan yllättävään tilanteeseen. Rohkeasti."
Ihan pelkkää puppua, turhaa onnen huokailua ja huomion hamuilua koko kirjoitus.
PS. luin vasta nyt jälkikäteen tuossa ylempänä olevia lainauksia blogistin muista kirjoituksista, ja samaa huttua näyttävät olevan. Kvasisyvällistä mukaempaattista soopaa. pöh.
No. Niinkuin tiedämme, suomalaiset ovat enemmän etäisyyttä pitäviä, joten reaktionne on ymmärrettävä. Mutta tosiaankin tässä kohdin on ymmärrettävä, että monissa muissa kulttuureissa ventovieraat ihmiset saattavat aloittaa sosiaalisen keskustelun toistensa kanssa. Myös Suomessa tällainen, kohtelias lähentyminen on vielä normaalia vanhempien ihmisten keskuudessa, eli on sivistystä. Nyt on kuitenkin kaiken aikaa tarkattava, mistä kulloisessa keskustelussa on kysymys.
1. Jos kyseessä on ikäänkuin iskurepliikiltä, tai jollain tavoin rikolliselta vaikuttava lähentyminen, niin njiet. Pysy kaukana.
2. Jos kyseessä on vanhus, joka kaipaa pientä huomiota jutustelemalla esim. kaupan hyllyjen välissä asiasta kuin asiasta, niin jutustellaan vaan. Samoin tietysti kenen tahansa, nuoremmankin kanssa. Sillai sosiaalisesti.
3. Jos ulkomaalainen, matu-rouva, tai vaikka mieskin tulee näyttämään jotain ruokapakettia ja pyytää selittämään englanniksi, mikä se on, tietenkin vastaan asiallisesti, enkä sano, että painu hevonkuuseen. Samoin, jos kadulla tulee joku turisti kysymään jotain asiaa.
4. Jos nyt joku matumies tulisi itselleni kirjastossa sanomaan: "Tämä jalka? Onko?", vastaisin: "Kyllä, se on jalka." "Tämä on kirja? Ei?" "Kyllä. Tämä on kirja." Ja näin on luottamukselliset suhteet luotu ja mies voi vokissa kertoa: "Olen tänään löytänyt suomalaisen vaimon! Olen kihloissa!"
Tämä oli hauska! Kuin suoraan jostain Kummelin tai Monty Pythonin sketsistä. ;D
QuoteYllättävä kohtaaminen
Kirjaston hyllyjen välistä Mielenosoituskyltin takaa kurkistaa tuntematon mies. Päättelen terävästi, että hän on viereisen vastaanottokeskuksen asukas "Rajat kiinni"-ryhmän osallistuja. Hän hyppää eteeni, leväyttää valtavan hymyn ja tokaisee tomerasti aksentilla murteella "Heei! Mita kuuluu Eiköstävaikka pistettäiski yhdessä rajat kiinni?"
Vastaan kiitos hyvää kysymästä, ja kysyn mitä hänelle kuuluu perusteita siihen olisi. Jatkamme perusfraaseilla muutaman lauseen verran ja kysymme toistemme nimiä. Sitten hän ryhtyy esittelemään muuta osaamistaan faktatietoa; osoittaa esineitä rikostilastoja ja asioita ja toistelee niiden nimiä suomeksi luettelee maahanmuuton ongelmia perustellen. Sanon väliin joo, hyvä ja kyllä. Mitä muuta voi sanoa, jos toinen osoittaa innokkaana jalkaansa tapahtuneita rikoksia ja hokee jallka, jalllka joukkoraiskaus on paha rikos, joukkoraiskausten takia maahanmuuttoa on rajoitettava?
Muutaman minuutin kuluttua mies kättelee minua, kiittää ja lähtee etsimään onko pienessä lähiökirjastossa torilla vielä joku, jota hän ei ole tervehtinyt.
Mieleeni painautuu jälki käsittämättömästä rohkeudesta.
Lähtiessäni näen vielä, kuinka hän tuijottaa keskittyneesti hieman ryttyistä monistepinkkaansa ja hokee hiljaisella äänellä i-lo-i-nen. iloinen maahanmuuttokritiikki ei ole rasismia.
Kirjoittaja huokaisee kiitoksen, kun ei jähmettynyt täysin vaan osasi lähteä mukaan yllättävään tilanteeseen. Rohkeasti.
Muunnelmateos Kodin Kuvalehden blogista by jäsen Alarik
No niin, tällä kertaa päästiin opettelemaan 'jalka'-sana.
Ensi kerralla sitten saattaa vuorossa olla 'pimppi'.
Eihän se vaadi kuin sitä rohkeutta.
Quote from: Eisernes Kreuz on 27.01.2016, 15:48:15
Tämä oli hauska! Kuin suoraan jostain Kummelin tai Monty Pythonin sketsistä. ;D
Itsellenikin tuli mieleen se sketsi, jossa Eric Idle lyöttäytyy sen knallipäisen miehen seuraan ja ryhtyy kyselemään kaikkea typerää.
Pidin kirjastoista enemmän kun niissä vielä piti olla hiljaa.
Yritä siinä nyt sitten keskittyä pänttäämään tietoa monikulttuurisesta ja moniarvoisesta yhteiskunnasta, kun joku osoittelee vieressä kehonosiaan ja hokee niiden nimityksiä.
Ei mene päähän :facepalm:, päähän :facepalm:, päähän :facepalm: tämä!
Quote from: Echidna on 26.01.2016, 23:55:17
Kyllä suomalaisten-kin joukossa on kylähulluja.
Joo ja joku voi jopa hokea jalla jallaakin ;D
Mutta tietenkin jos kylähullu on mamu niin silloin vasta suvaitsevainen naisimmeinen innostuu. Jos taas kotimainen vastaava niin...
Käsittämättömän rohkean ei olisi tarvinnut hakea turvapaikkaa. Hän olisi voinut taistella ja puolustaa omaa kansaansa kotimaassaan.
Quote from: Nuïva on 27.01.2016, 19:54:10
Pidin kirjastoista enemmän kun niissä vielä piti olla hiljaa.
Yritä siinä nyt sitten keskittyä pänttäämään tietoa monikulttuurisesta ja moniarvoisesta yhteiskunnasta, kun joku osoittelee vieressä kehonosiaan ja hokee niiden nimityksiä.
Ei mene päähän :facepalm:, päähän :facepalm:, päähän :facepalm: tämä!
"Pää-olkapäät-varpaat-peppu? Minä paljon rakasta sinun peppu!" :)
>:(
Keskustelevathan suomalaisetkin. Eikun... ei ne muuten pahemmin keskustele. Ainakaan tuntemattomien kanssa.
Quote from: Dredex on 27.01.2016, 21:04:42
Keskustelevathan suomalaisetkin. Eikun... ei ne muuten pahemmin keskustele. Ainakaan tuntemattomien kanssa.
Kylmä ilma on vaikuttanut siihen että suomalaisista on tullut sosiaalisesti vähän "kylmempiä" kuin ihmiset jotka asuvat lämpimimmissä maissa. Aina kun me lähdemme pois meidän luonnollisesta ympäristöstä, se vaikuttaa meihin negatiivisesti, koska me ollaan sadan tuhannen vuoden aikana sopeuduttu meidän ympäristöön. Kylmyys on epäluonnollinen ympäristö jossa me voidaan nykyään asua koska meillä on teknologia, mutta kylmyys tekee niin että ihmiset ei ole paljon/tarpeeksi ulkona, niin ihmiset on sisällä, ja monet on yksin kotona, joka tekee ihmisistä epäsosiaalisempia.
Lämpimimmissä maissa ihmiset ovat enemmän ulkona, ja ovat siksi enemmän sosiaalisia, koska ulkona tapaa aina ihmisiä. Suomalaisetkin tulevat aina kesällä enemmän sosiaaliseksi.
Olisi kiva jos me voisimme valloittaa jonku maan etelämmässä, ja tehdä siitä suomalaisen :)
Quote from: UgriProPatria on 27.01.2016, 11:31:12
Quote from: beehoo on 27.01.2016, 10:39:03
parempi yllätysmamu kirjastossa kuin iltalenkillä.
"... kuin kymmenen iltalenkillä." Huom! :P
Niin mutta kyllä niillä kymmenelläkin voi olla käsittämätöntä rohkeutta. Samalla voi vieläpä oppia monikulttuuria taharrushia.
Quote from: UgriProPatria on 27.01.2016, 12:13:59
Minä tunnistin turviksen jouluostoksilla, kaupan kassajonossa: ihan oli mies arabin näköinen ja sillä oli hihaton paita päällä. Paljaat käsivarret. Joulukuussa.
Katsoin häntä ja hän katsoi minua ja hymyili. Ei, en minä rakastunut hänen karvaisiin käsivarsiinsa, tämä on väärinymmärrys. Ajattelin vaan, että luulisi hänen saaneen talvitakin lahjaksi, mutta ehkä se olikin, vähemmän merkkituotteena, heitettynä jossain raja-aseman roskapöntössä.
Ja yksi veti juuri housunvetskaria kiinni puiston kulmalla iltapimeässä. Oli varmaan kulkenut koko kylmän päivän shortseissa, mutta nyt löytänyt ihmeekseni versace-farkut kaivopuistosta. Hengityksensä höyrysi vielä siihen malliin, että oli varmaan joutunut juoksemaan lämpimikseen. Hänkin hymyili, ponnistuksestaan huolimatta.
Quote from: matriarkka on 27.01.2016, 02:39:11
Suosittelen vierailemaan mm. Entressen ja Iso Omenan kirjastoissa, jos ei usko. En ole yhtään somalia nähnyt ikinä kirja kädessä. Tai ehkä katson heitä niin rasistisesti, etten vaan näe niitä kirjoja
Entressen kirjasto btw. on ainoa paikka Suomessa jossa olen joutunut todistamaan afronuorten tappelunujakkaa. En tosin liiku kaupungilla yöaikaan, mutta kun se oli torstai ja kello kaksi iltapäivällä. Ensin pelasivat Fifaa pleikalla ja videotykillä, sitten oli jo jotain fyysistä.
Lisäys: samassa kirjastossa olen myös joutunut sietämään kotimaista häiriö-vajakkia, kunnes vinkkasin tapauksesta henkilökunnalle ja se heitettiin sieltä ulos/painostettiin lähtemään.
Quote from: Frida Hotell on 27.01.2016, 20:07:45
Käsittämättömän rohkean ei olisi tarvinnut hakea turvapaikkaa. Hän olisi voinut taistella ja puolustaa omaa kansaansa kotimaassaan.
Mutta hänen kulttuurissaan on helpompaa tappaa kuin jutella tuntemattomalle naiselle.
"Käsittämättömän rohkea turvapaikanhakija".
Mikä oxymoroni. Jos meillä olisi ollut "käsittämättätömän rohkeita turvapaikanhakijoita" silloin joskus, olisimme Venäjän oblast. Tai harjatehdas.
No, sikälimikäli tapaus ei ole blogistin mielikuvitusta, niin hyvä, että veijari oli sentään yksin liikkeellä ja yrittämässä edes. Muumituttaa nämä kotouttamisen ammattilaiset, jotka kotouttaa heti aamiaisen jälkeen iltapäivällä silmä-nenä-korva -leikeillä ja käskee veijarit lössinä kylille tutustumaan suomalaisuuteen.
- Eikö kukaan halunnut tulla tutustumaan teidän kävelytietä tukkivaa ja eloisaa ryhmää? Anteeksi, suomalaiset ovat epäsosiaalisia, ja väitän jopa, että täysin rasistisia. Sinussa ei ole vikaa, eikä varsinkaan minussa.
Quote from: Outo olio on 27.01.2016, 23:16:12
Quote from: matriarkka on 27.01.2016, 02:39:11
Suosittelen vierailemaan mm. Entressen ja Iso Omenan kirjastoissa, jos ei usko. En ole yhtään somalia nähnyt ikinä kirja kädessä. Tai ehkä katson heitä niin rasistisesti, etten vaan näe niitä kirjoja
Entressen kirjasto btw. on ainoa paikka Suomessa jossa olen joutunut todistamaan afronuorten tappelunujakkaa. En tosin liiku kaupungilla yöaikaan, mutta kun se oli torstai ja kello kaksi iltapäivällä. Ensin pelasivat Fifaa pleikalla ja videotykillä, sitten oli jo jotain fyysistä.
Lisäys: samassa kirjastossa olen myös joutunut sietämään kotimaista häiriö-vajakkia, kunnes vinkkasin tapauksesta henkilökunnalle ja se heitettiin sieltä ulos/painostettiin lähtemään.
Tästä tuleekin mieleen ajat kun Leppävaaran Sellossa oli vielä tietokoneet yläkerrassa niin somaleja ja afronuoria näkyi siellä kovasti notkumassa. Sitten kun tietokoneiden määrää karsittiin yläkerran osalta rankalla kädellä niin notkunta lähes poistui kun yläkertaan jäljelle jäi käytännössä kirjat ja pari hassua tietokonetta, en tiedä mikä tilanne on nyt siellä. Sellon afrikkalaisin osa oli juuri tämä videopelipuoli missä ne notkui sitäkin enemmän. Arabimiehiä ei tuolloin kirjastossa kyllä pahemmin näkynyt. Mutta tällainen tilanne oli vielä 2015 keväällä.
Onkin siis vedettävä johtopäätös että itsensä sivistäminen ei afropuolella ole kovin suuressa suosiossa.
Arvaako kukaan mihin mediakonserniin kodin kuvalehti kuuluu?
Niinpä. Ja mihinköhän "konserniin" valtaosa tuon lätyn lukijoista kuuluu?
Tuota taustaa vasten noita ihmettelijöitä varmasti piisaa,kuka yleensäkään tekee elämäntyönsä jonain turhakeblogistina? Siinä saa tavalliset tallaajat ikäänkuin olla mukana tällaisen värisevän urbaanin kommentoijan seikkailuissa.
Kyllä ne kirjastotkin joskus sulkeutuvat.
Quote from: UgriProPatria on 27.01.2016, 11:31:12
Quote from: beehoo on 27.01.2016, 10:39:03
parempi yllätysmamu kirjastossa kuin iltalenkillä.
"... kuin kymmenen iltalenkillä." Huom! :P
En tiedä miksi, mutta tarina vaikuttaa tekaistulta.
Quote from: Tulituki on 28.01.2016, 12:44:24
En tiedä miksi, mutta tarina vaikuttaa tekaistulta.
No, varmaankin tarina on tosi, miksei olisi? Onhan sitä kummempaakin nähty ja koettu.