Etnisyys ja rasismi journalismissa(Suomen journalistiliitto, 2002)
Pentti RaittilaJournalismi ja Musta SaaraSari PietikäinenEtniset vähemmistöt uutisissa – käsitteitä ja aikaisempien tutkimusten kertomaa Rotu, etnisyys ja rasismi
Uutisointi keskittyy maahanmuuttoon ja ongelmiin
Viranomaisten ääni kuuluu
Sanavalinnat luovat merkityksiä
Saamelaisia vai lappalaisia?
Verbeillä valtaan ja vastuuseen
Kielikuvista mielikuviin
Pentti RaittilaEtniset aiheet, vähemmistöt ja niiden suhteet suomalaisessa journalismissa vuonna 2000 Tutkimuksen näkökulma, menetelmät ja aineisto
Keskeiset aiheet
Rikosjutut
Suvaitsevaisuusjutut
Kannanotot maahanmuuton puolesta ja vastaan
Jutuissa esillä olleet vähemmistöryhmät
"Hyvät ja pahat" vähemmistöryhmät
Suurin ryhmä entiset itäeurooppalaiset
Somalialaiset ja muut afrikkalaislähtöiset
Suomen perinteiset etniset vähemmistöt
Muut ryhmät ja ulkomaalaiset yleensä
Lehtijuttujen kohteet ja puhujat
Vähemmistöryhmät puhujina
Viranomaiset puhujina
Poliitikot puhujina ja juttujen kohteina
Vierasvihaiset tahot puhujina ja rasismin käsittely lehtijutuissa
Dialogi etnisten vähemmistöjen ja muiden välillä niukkaa
Kohti aitoa vuorovaikutusta
Vertailu Suomen ruotsinkielisen lehdistön aineistoon
Kohteet ja puhujat televisiossa
Etnisyys Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmissa
Tapausesimerkki: Etnisyys tv-ohjelmistossa 9.11.2000
Yhteenvedon sijasta
Karina HorstiMaahanmuuttojournalismi – välivaihe monikulttuuriseen journalismiinAamulehden maahanmuuttajat-sivu: hallinnon teemoilla vastavirtaan
Lajityyppien salaatti
Teemallisesti sivu ei tarjoa uutta
Vastavirtaan, mutta samassa vedessä
Kuvan journalismi
Basaari: henkilökuvilla empatian kokemusta
Henkilökuvat lähentävät
Suomessa kaikki on toisin
Helsingin Sanomien Monikulttuurinen pääkaupunkiseutu -sarja: Toiseuden kuplat
Yhteenvetoa: maahanmuuttajat "positiivisessa" yhteydessä
Välivaihe monikulttuurisuuteen
Eeva AholaRomaniturvapaikanhakijat tv-uutisten kohteina Kuva ja sana rakentavat uhkan ja toiseuden metaforia
Oleskelevatko romanit perusteetta maassamme?
Onneksi uutta ryntäystä ei ole odotettavissa
Miten turvapaikanhakijat eriarvoistetaan
Toisto vahvistaa stereotypioita
Sanna RummakkoInkeriläisten paluumuuttajien syrjäytyminen television ajankohtaisohjelmissa Paluumuuton taustaa
Television tulkinnasta
Menneisyydestä kumpuavia kertomuksia
Suomalaisia vai venäläisiä?
Kannattaako jonottaa?
Markuksen viimeinen mahdollisuus
Ryssittelyä ihmemaassa
Mia AholaEtnisyys urheilusivuilla Sevillan yleisurheilun MM-kilpailujen käsittely iltapäivälehdissäValkoinen normi
Lahjakas Afrikka – taitava Eurooppa
Mustat muskelit ja valkoinen äly
Hassut mustat miehet
Monitulkintainen Kirwa
Työn sankarit ja luonnon lahjomat
Anna-Maria PekkinenViesti valkoisesta vallasta välittyy verkossa Materiaalia mielin määrin
Skinhead – rasismin näkyvä kärki
Asia-artikkeleita, Kalevala-kuvia ja häpeäpaalu
"Juutalaisilla valta mediassa ja EU:ssa"
Tiede mukana rasismin perusteluissa
Internatsismin uhreja
"Kysy kokeneemmalta skiniltä"
Muuttaako verkko kiihotuksen lailliseksi?
Pentti Raittila, Karina Horsti ja Sari PietikäinenOnko journalismilla varaa parantaa? Lisää juttuja
Lisää dialogia
Lisää huomiota ilmaisukeinoihin
Lisää väriä
Mustan Saaran haamu
QuoteSuomalainen journalismi on auttanut suvaitsevaisen ja monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamisessa kertomalla vieraista kulttuureista, maahanmuuttajien ongelmista ja tuomitsemalla rasistisen toiminnan ja etnisen syrjinnän. Journalistien omat eettiset säännöt ovat siivonneet rikosjuttuihin aikaisemmin liittynyttä etnisten vähemmistöjen leimaamista. Journalismi on usein paljastanut myös yhteiskunnan rakenteissa olevan piilorasismin.
Yllä olevat ajatukset on suhteellisen helppo hyväksyä, vaikka mieleen tuleekin joitakin puhtoista kuvaa sumentavia tapauksia.
Mutta miksi niin monet Suomessa asuvat etnisten vähemmistöjen edustajat toistuvasti viittaavat median rasistisuuteen tai ainakin heitä loukkaavaan kielenkäyttöön ja uutiskäytäntöihin? Onko journalismin tavassa kertoa maailmasta ja siinä yhteydessä etnisistä vähemmistöistä jotain sellaista, joka loukkaa heitä, vaikka emme mitään pahaa tarkoitakaan?
http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5486-3.pdf
Kannattaa selailla ainakin Anna-Maria Pekkisen kirjoitus kymmenen vuoden takaisista suomalaisten skinheadien keskusteluryhmistä. Luultavasti tästä foorumista päästään tekemään täysin samanlainen analyysi rotuoppeineen, pilakuvineen ja mustan miehen seksuaalisuuden pelkoineen. Tuskin sillä on kovin paljon väliä, mikä on palstan "konsensus" tai taso, kunhan tutkijoille on sopivasti täkyjä, jotta palaset voi sovittaa vanhaan teoriaan. Eiköhän se ensimmäinen Homma-tutkimus ("30-luvun äärioikeiston propellisiiven läpilyönti" tjms.) ole pian tuloillaan.
Noin yleisesti ottaen ikävintä antia kirjassa on toimittajien itselleen sälyttämä taakka arvioida loputtomiin omien kirjoitusten vaikutusta maahanmuuttajien asemaan ja monikulttuurisuuteen. Loppujen lopuksi nykyinen "mitähän maahanmuuttajat ajattelevat, jos kirjoitan näin" ei poikkea takavuosien suomettuneesta "mitähän Neuvostoliitossa ajatellaan, jos kirjoitan näin"-asenteesta.
QuoteJuttu sopii esimerkiksi siitä, miten vaikeaa avoimen pakolaisvastaisten mielipiteiden esiin päästäminen on. Vaikka toimittaja otsikoi ja rakentaa juttukokonaisuuden positiivisesti somalialaisnaisen kannalta, myös Mäenpään kannattajat voivat saada tukea omille vihamielisille näkemyksilleen: "Että samaan kuvaan jonkun huivipäisen naisen kanssa, ei nyt sentään. Tämä on periaatekysymys, ja minä olen periaatteen mies", Mäenpää uhoaa.
QuotePitäisikö lehtien siis alkaa julkaista rasistisia yleisökirjoituksia tai palkata rasisteja kolumnisteiksi? Ei. Ei. Mutta kestämättömät rasistiset argumentit eivät häviä vaikenemalla, vaan yhteisessä keskustelussa. Kuinka se organisoidaan, on hienovarainen ja vaikea kysymys, jossa kysytään journalistista
ammattitaitoa ja etiikkaa. Nykyistä avoimemmassa keskustelussa on vaarana, että "vierasvihaiset" saavatkin vain uuden kanavan rasististen aatteiden levittämiseen.
Erityisen tärkeää olisi sellainen dialogi, johon osallistuisivat ja joka kiinnostaisi myös nuoria miehiä, vähän koulutettuja ja maaseudulla asuvia; siis niitä, joiden joukossa tutkimusten mukaan on runsaasti kielteisesti vähemmistöihin suhtautuvia.
Toimitusten harjoittama suodatus tiedetään ja myönnetään:
QuoteSelkeästi ilmaistua maahanmuuton kannatusta ja vastustusta oli siis kaiken kaikkiaan hyvin vähän. Varsinkin vastustava kanta oli usein ilmaistu monitulkintaisten kiertoilmaisujen kautta. Juttujen perusteella on vaikea sanoa, johtuiko tämä puhujien halusta esiintyä poliittisesti korrektisti, vai onko kysymys lehtien toimituspolitiikasta, joka ei päästä avoimen ulkomaalaisvastaisia kannanottoja palstoilleen. Toimituspolitiikasta kertoo ainakin se, että selväkielinen maahanmuuton vastustus ei päässyt oikeastaan koskaan juttujen otsikoihin, kun taas erityisesti Suomen työvoimatarpeeseen liittyvät maahanmuuttoa puoltavat argumentit nousivat myös otsikoihin.
Max Jakobson: Suomeen on alettava värvätä siirtolaisia (HS 13.3.2000)
Ulkomaalaiset hyväksyttävä jo kilpailukyvyn takia (Karjalainen 30.9.2000)
Siirtotyöläisistä pelastus tulevaisuudessa (Kaleva 9.2.2000)
(Tämän ketjun voisi siirtää Tilastot, tutkimukset,..-osastolle.)