Hommaforum Testi

QuoteTurpaan tulee kaikilla mittareilla – Ruotsi jättää Suomen jalkoihinsa talousvertailussa

Ruotsissa talous kasvaa kovaa vauhtia, työttömyys vähenee ja työllisyys kasvaa.

Jos Ruotsi ja Suomi kävisivät talousmaaottelua, olisi tulos juuri nyt Suomen kannalta murskaava. Samaan aikaan kun Suomen talous yhä kitkuttaa nollan tuntumassa, jyllää naapurimaan talous niin nopeasti, että vauhti on yllättänyt myös Ruotsissa.

Kolmannella vuosineljänneksellä talous kasvoi 3,9 prosenttia vuodentakaisesta. Luku on historiallisesti suuri. Keskimääräinen kasvu vuosineljännestä kohden on noin kaksi prosenttia kymmenen viime vuoden aikana. Esimerkiksi Saksan talous kasvoi vastaavaan aikaan kolmannella neljänneksellä 1,7 prosenttia.

"Ruotsin talous on nyt hyvin vahvassa vedossa. Mietimme pikemminkin, että katto tulee vastaan. Toisin sanoen, että kyvykkäistä ihmisistä tulee pulaa, mikä rajoittaisi kasvua", sanoo Annika Winsth, Nordea-pankin pääekonomisti Ruotsissa.
..................

Selvää on silti, ettei Ruotsinkaan talous ole pidemmän päälle riskittömällä pohjalla.

Yksi huolista on kotitalouksien kovan kulutuksen toinen puoli: kotitalouksien velkaantuminen, jota muun muassa hölläkätinen asuntolainakulttuuri on ruokkinut. Hallitus haluaa suitsia velan paisumista muun muassa asuntolainojen lyhennyspakolla.

Tätäkin akuutimpi haaste on silti maahanmuutto. Maahanmuuttovirasto arvioi, että Ruotsiin tulee tänä vuonna noin 160 000 turvapaikanhakijaa, eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Se tarkoittaa kasvavia kustannuksia. Hallitus on jo kertonut vajaan 1,2 miljardin eron velkarahoitteisesta lisäbudjetista kulujen kattamiseksi.

Toistaiseksi vaikutukset ovat silti maltillisia.

Kun väestö kasvaa nopeasti, voi bruttokansantuotetta osuvampi hyvinvoinnin mittari olla bruttokansantuote asukasta kohti. Sekin kasvoi kolmannella neljänneksellä 2,8 prosenttia vuositasolla, mikä on Suomeen verrattuna iso lukema.

Suuri osa kunnista odottaa myös taloutensa olevan ensi vuonna ylijäämäinen, kertoi Ruotsin radion kartoitus. Kunnissa kyse on toistaiseksi rahan sijaan ennemminkin asuntopulasta ja siitä, että riittävää henkilökuntaa on vaikea palkata.

Entä vastaisuudessa?

Jos katsoo historiaa, on Ruotsin asukaslukuun suhteutettu bruttokansantuote yli kaksinkertaistunut vuodesta 1993. Samaan aikaan myös maahanmuutto on ollut voimakasta.

Nyt turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin suurempi kuin edes aikanaan 1990-luvulla Kosovon-sodan pakolaisten tullessa Ruotsiin.

Ratkaisevaa on, miten tulijat onnistutaan ottamaan mukaan työmarkkinoille, sanoo taloustieteen professori Lennart Flood Göteborgin yliopistosta.

Hän on kartoittanut hallituksen pyynnöstä sitä, mitkä ovat maahanmuuton ja väestön ikääntymisen yhteenlasketut vaikutukset julkiseen talouteen. Tiivistettynä viesti on, että maahanmuuttajat helpottavat hiukan taloudellista tilannetta vuosien 2020 ja 2035 välillä, jolloin ikääntymisen paino tuntuu kovimmin Ruotsissa. Heidän työpanoksensa ansiosta julkisen talouden alijäämä on pienempi, kuin se muutoin olisi.

Mikäli talous haluttaisiin silti saada tasapainoon, olisi alhaisimmalla koulutuksella tulleiden maahanmuuttajien työllisyyden kasvettava kymmenellä prosenttiyksiköllä nykyisestä.

"Siihen tarvittaisiin suuri ajatustavan muutos. Meidän olisi mahdollisesti luovuttava hyvin monista sellaisista turvajärjestelmistä, joita olemme rakentaneet sekä sosiaalitukien puolella että työmarkkinoilla. Esimerkiksi, mitä tulee yleissitovuuteen tai minimipalkkoihin ja siihen, miten helppoa on perustaa yrityksiä."

Flood sanoo olevansa "hiukan pessimistinen" tulevaisuuden suhteen. "Ruotsissa on silti joukko ihmisiä, joka väittää, ettei näiden ihmisten työllistäminen onnistu ikinä. En allekirjoita sitä näkemystä."

Nordean Winsthin mielestä haaste on valtava.

"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

http://www.hs.fi/talous/a1449895664052?jako=83026dacd63d4a70048c866e8f136472

Quote from: koli on 13.12.2015, 03:24:02
"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

Merkittävä osa Ruotsin työllisyyden kasvusta on ollut pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten ansiota. Sen sijaan ei-eurooppalaiset vastaavat enemmänkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvusta.

Joo-o, miten olisi jos jätettäisiin Euro?

Quote"Siihen tarvittaisiin suuri ajatustavan muutos. Meidän olisi mahdollisesti luovuttava hyvin monista sellaisista turvajärjestelmistä, joita olemme rakentaneet sekä sosiaalitukien puolella että työmarkkinoilla. Esimerkiksi, mitä tulee yleissitovuuteen tai minimipalkkoihin ja siihen, miten helppoa on perustaa yrityksiä."

Flood sanoo olevansa "hiukan pessimistinen" tulevaisuuden suhteen. "Ruotsissa on silti joukko ihmisiä, joka väittää, ettei näiden ihmisten työllistäminen onnistu ikinä. En allekirjoita sitä näkemystä."

Tässähän se oleellinen on. Kyllähän varmasti ihmiset työllistyvät, jos poistetaan sosiaaliturva ja luodaan halpatyömarkkinat. Tosin Pohjoismaat ovat olleet maailman parhaimpia maita asua juuri hyvän sosiaaliturvan ja turvaverkkojen ansiosta. Ihmisille pitisi sanoa suoraan, että nykyisen kaltainen maahanmuutto aiheuttaa väistämättä sosiaaliturvan alasajon ja luo halpatyömarkkinat. Tätä kehitysta kannattavat hyvin harvat.

Quote from: Roope on 13.12.2015, 03:38:34

Quote from: koli on 13.12.2015, 03:24:02
"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

Merkittävä osa Ruotsin työllisyyden kasvusta on ollut pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten ansiota. Sen sijaan ei-eurooppalaiset vastaavat enemmänkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvusta.

Aivan. Näissä Ruotsin tilastoissa on aina tämä sama juttu. Euroopasta tulevat maahamuuttajat pannaan samaan ryhmään afrikkalaisten ja Lähi-Idästä tulevien kanssa. Ruotsin tilastoissa on mukana mm. suuri määrä suomalaisia. Maahanmuuttotaustaisten työttömyysaste näyttääkin silloin kohtuulliselta. Mutta jos eurooppalaiset poistetaan niin hupsis  maahanmuuttajien työttömyys kymmenkertaistuu.

ruotsi menestyy puhtaasti paremmalla kapitalismilla. Oma raha on tietysti kiva juttu joka antaa taloudelle mahdollisuuden ylläpitää tasaista delttaa (kasvua), ja siten entistä paremmat mahdollisuudet pääomalle menestyä. Samoin eivät vihaa rikastumista kuten suomessa, vaan perheillä on oikeus viedä pääoat seuraavalle sukupolvelle joka voi välittömästi jatkaa kasvua ilman että valtio varastaa kolmanneksen (luoden siten 10v kuopan vailla talouskasvua joka perinnönjaon yhteydessä.. eli 30v välein...)

Suomessa menetetään 1/3 kasvusta ja ruotsissa juna jatkaa matkaa. ja heillä on paremmat raiteet (oma valuutta). Tottakai menestyvät.
Ja kolmasosa kasvusta on korkoa koron päälle yli puolet pääomasta menetetty kasvuna joka ei koskaan tapahtunut.

Quote from: Parzival on 13.12.2015, 03:49:39

Quote from: Roope on 13.12.2015, 03:38:34

Quote from: koli on 13.12.2015, 03:24:02
"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

Merkittävä osa Ruotsin työllisyyden kasvusta on ollut pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten ansiota. Sen sijaan ei-eurooppalaiset vastaavat enemmänkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvusta.

Aivan. Näissä Ruotsin tilastoissa on aina tämä sama juttu. Euroopasta tulevat maahamuuttajat pannaan samaan ryhmään afrikkalaisten ja Lähi-Idästä tulevien kanssa. Ruotsin tilastoissa on mukana mm. suuri määrä suomalaisia. Maahanmuuttotaustaisten työttömyysaste näyttääkin silloin kohtuulliselta. Mutta jos eurooppalaiset poistetaan niin hupsis  maahanmuuttajien työttömyys kymmenkertaistuu.

Tästä oli juuri uutinen Verkkouutisissa:

QuoteUlkomailla syntyneiden ja Ruotsissa elävien työttömyysaste on tällä hetkellä 21,8 prosenttia. He muodostavat 50 prosenttia Ruotsin työttömistä.

Tästä kun poistetaan suomalaiset, tanskalaiset, puolalaiset, saksalaiset, norjalaiset ym. suuret maahanmuuttajaryhmät, joilla työttömyysprosentti on suunnilleen sama kuin ruotsalaisilla, luku on karmea. Vielä kun haittamamut työllistyvät lähes kaikki matalapalkka-aloille, heidän nettovaikutus Ruotsin talouteen on todella negatiivinen.

Oma valuutta ei taida olla se juttu jolla Ruotsi menestyy verrattuna Suomeen. Sehän tarkoittaisi sitä että suomalaisen ostovoima olisi suurempi Ruotsissa kuin aikaisemmin. Oman käsitykseni mukaan näin ei ole.

Edit: no toki ei tarvitse osallistua tukipaketteihin. Siinä asiassa selkeää hyötyä Ruotsille.

Mutta muistakaa, vuonna 2020-2035 on vähän helpompaa.

Jotenkin minusta tuntuu että joko minä tai sitten nämä korkeasti koulutetut ekonomit on hiukan tyhmiä, yksinkertaisena ihmisenä uskon ensimmäisen olevan oikein mutta silti:

Jos Ruotsiin tulee 160 000 ihmistä vuodessa niin minkä verran näiden ylläpito vaikuttaa ko. maan bruttokansantuotteeseen?
Jotenkin ihan vain pikkuisen tuntuu että heidän "huima" talouskasvu johtuu lähinnä näiden tulijoiden ylläpidosta, johon ruotsin valde ottaa yli miljardin lainaakin...
Hieman kummastusta aiheuttaa myös väite että maassa on työvoimapulan tapainen tilanne jos sinne tulee valtavia määriä ihmisiä, kummia yhtälöitä noilla ekonoomeilla mutta onneksi ne on minua viisaampia  :)

BKT:hen taidetaan laskea käytetyt ja lainatut summat kasvattamaan illuusiota kasvusta?

Ymmärsin, että Suomessakin vaikkapa alimmista työttömyystuista maksetut verot lasketaan verotuloiksi kasvattamaan illuusiota kasvusta samoin kuin lainatut mamutusrahat ja muu julkinen kulutus.

Elämme vakavasti sairaita aikoja, jolloin virtuaalituotto virtuaalirahalla kaunistaa tilastoja. Sama selkokielellä eli mitä enemmän kuluja haittamaahanmuutosta, sitä kauniimmat numerot. Kysyntää pukkaa.

Quote from: mikkoR on 13.12.2015, 05:40:03
Jotenkin minusta tuntuu että joko minä tai sitten nämä korkeasti koulutetut ekonomit on hiukan tyhmiä, yksinkertaisena ihmisenä uskon ensimmäisen olevan oikein mutta silti:

Jos Ruotsiin tulee 160 000 ihmistä vuodessa niin minkä verran näiden ylläpito vaikuttaa ko. maan bruttokansantuotteeseen?
Jotenkin ihan vain pikkuisen tuntuu että heidän "huima" talouskasvu johtuu lähinnä näiden tulijoiden ylläpidosta, johon ruotsin valde ottaa yli miljardin lainaakin...
Hieman kummastusta aiheuttaa myös väite että maassa on työvoimapulan tapainen tilanne jos sinne tulee valtavia määriä ihmisiä, kummia yhtälöitä noilla ekonoomeilla mutta onneksi ne on minua viisaampia  :)

Nimenomaan näin. Talous on kasvanut, mutta silti Ruotsi on viimevuosina velkaantunut. Valtion velan pitää olla pitkässä juoksussa tasapainossa. Huomioitavaa on, että Ruotsi joutuu ottamaan velkaa, vaikka talous kasvaa. Kun talous kääntyy laskuun velkaantuminen kasvaa entisestään, ja leikkaukset alkavat.

Ruotsi on BKT/capita luvuissa samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä 2007.

http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita

Ruotsi pärjää, koska siellä ei kaupungistumista ole tahallaan jarrutettu ja koska siellä tehdään kuluttajatavaraa. Seuraava kysymys.

Quote from: junakohtaus on 13.12.2015, 07:30:18
Ruotsi pärjää, koska siellä ei kaupungistumista ole tahallaan jarrutettu ja koska siellä tehdään kuluttajatavaraa. Seuraava kysymys.

Ruotsin pärjäämsestä voi olla montaa mieltä: http://swedenreport.org/2015/04/22/tino-sanandaji-things-are-not-going-well-for-sweden/

Tosin paremmin Ruotsi on pärjännyt kuin Suomi.

Ruotsin "velkakelloa" voi käydä katsomassa täältä:
http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden

Ei tuo nyt ihan hirveän hyvältä näytä, sanokaa mitä sanotte. Mutta Ruotsilla on Suomee nähden useita etuja:
1. Oma valuutta
2. Omaa tuotantoa (ja vientiä) ei ole sabotoitu kuten meillä
3. Verot ovat korkeat mutta niillä ei sentään tapeta ihmisiä eli rahaa jää kulutukseenkin, raha kiertää

Suomen talouskin olisi jopa saattanut lähteä parempaan suuntaan jos joku kollo ei olisi päästänyt maahan kymmeniätuhansia ruokittavia rikollisia. Noiden ylöspito syö kaiken kasvun ja velkaa otetaan lisää ja lisää...

Quote from: Parzival on 13.12.2015, 07:32:20

Quote from: junakohtaus on 13.12.2015, 07:30:18
Ruotsi pärjää, koska siellä ei kaupungistumista ole tahallaan jarrutettu ja koska siellä tehdään kuluttajatavaraa. Seuraava kysymys.

Ruotsin pärjäämsestä voi olla montaa mieltä: http://swedenreport.org/2015/04/22/tino-sanandaji-things-are-not-going-well-for-sweden/

Tosin paremmin Ruotsi on pärjännyt kuin Suomi.

Tino Sanandajin artikkeli "korutont' on kertomaa" eikä "sit' vastaanota synnyinmaa", joka jatkaa tuhonsa tiellä.  Sanandaji lienee niitä harvoja huutavan ääniä korvessa, joita Ruotsin akateemisessa maailmassa yleensä on.

Maailmassa on tunnistamaton tauti, jonkinlainen aivorutto. Oireistoon kuuluu kaiken reaalitodellisuuden tajun häviäminen, sen on korvannut taudin potilaaseen loihtima rinnakkaistodellisuus.  Edelleen oireistoon kuuluu, että potilaalla on vielä sairastumattomiin jonkinlainen karismaattinen yliote, jonka avulla mielipuoli potilas nimitetään milloin taidekoulun rehtoriksi, milloin sen professoriksi ja milloin Valtiontalouden tarkastusviraston pääpelsepuupiksi.

Tauti ensimmäistä kertaa on havaittu Ruotsissa, josta taudinkantajat  ovat sitä levittäneet muuallekin.  Näistä esimerkkeinä Vartiainen ja Rosberg, jotka koukkasivat Ruotsissa lopullisesti kajahtamassa ja vasta sitten rupesivat suomalaisessa julkisuudessa puhumaan täysin älyttömiä.

Nautojen hullun lehmän tautia (Creutzfeldt-Jakob -syndrooma) ihmiskunnassa vastaa Rosberg-Vartiaisen syndrooma.  Tauti ei ole yksilölle letaali, yhteiskunnalle se on.

Ruotsissa siis kyvykkäistä ihmisistä tulee pulaa.  Mitähän kykyjä tässä tarkoitetaan? Pitääkö niiden liittyä jotenkin osaamiseen työmarkkinoilla?  Ratkaisu: tehdään maailmanennätys matujen sisäänotossa.  Toimii kuin junan vessa.

Jutussa kehutaan kuinka talous kasvaa kovemmin kuin Saksassa. Mistä nämä kasvuprosentit on laskettu? Sisältyykö siihen matubisnes?  Kyllä varmasti talous kasvaa, jos kasvu lasketaan kiinteistöjen vuokratuotoista.

Samassa jutussa: Ruotsi ottaa 1,2 miljardia Euroa? lainaa (sosiaali)kulujen kattamiseen.
Eikö siitä talouskasvusta jää mitään viivan alle?  Upsalan ekonomit asialla.

Työmarkkinoiden muutokset, yleissitovuus, minimipalkka.....sama vanha pankkiirien ja keinottelijoiden laulu raikaa.  Kupataan voitot yrityksistä alentamalla kuluja ja jätetään kulut yhteiskunnan maksettavaksi.  Matutus+mokutus+optimoitu voitto=ruotsalainen unelma.

Eipä tuossa ruåtsissakaan ole isompaa hurraamista kun katsoo vientiä:

http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/analyysi_suomesta_maaliskuu_2015.pdf

Itäeurooppa kehittyy, sohjolan matu-perslävet taantuvat.

Ruotsissa moni työntekijäkin - kuin myös melkein puolet työttömistä- elää nykyään köyhyyydessä.
Ruotsissa siis työnteko ei enää takaakaan hyvän elämän.
Hyvinvointivaltio Ruotsi on siis mennyttä aikaa :

Quote
Allt fler med jobb lever i fattigdom

För vissa lönar det sig att jobba, för andra inte. Så ser verkligheten ut i Sverige just nu. Att klara sig på sin lön har blivit den nya klassmarkören, det som är skiljelinjen mellan dagens över- och arbetarklass. Ett nygammalt problem, working poor, arbetande fattigdom, är tillbaka på bred front. Detta visar ny, unik SCB-statistik, skriver Lina Stenberg, Tankesmedjan Tiden.
21 apr, 2015



BRÄNNPUNKT | ARBETARKLASS


Rapporten "Working poor – om arbetande fattigdom och klass" visar precis hur djupa klyftorna har blivit i vårt land. Den relativa fattigdomen som definierats av EU och SCB, att ha en inkomst under 60 procent av landets medianinkomst, har ökat. Personer utanför arbetsmarknaden har fått det allra värst. Nästan hälften av dessa, 46 procent lever i fattigdom i dag jämfört med 24 procent 2005.

Men inte bara de som saknar arbete har fått det svårare ekonomiskt, även de som jobbar har blivit fattigare. Detta är anmärkningsvärt. Det är något som inte stämmer i ett välfärdsland när även de som jobbar inte klarar sig ekonomiskt.

5,5 procent av alla förvärvsarbetande lever i fattigdom i dag, vilket är en knapp 40-procentig ökning från 2006. Detta kan låta som en liten ökning, men från 1991 till 2006 syntes knappt någon skillnad alls.

Det som kan verka förvånande är att den drastiska ökningen av arbetande fattigdom har skett under Alliansens regeringstid. När arbetslinjen var det överordnade mantrat och jobb skulle löna sig. Det kan verka motsägelsefullt, men vi har sett precis den här utvecklingen i västeuropeiska länder som USA och Tyskland. Att working poor ökar är ingen slump, det är i högsta grad den förda politiken som bidrar till detta.

http://www.svd.se/allt-fler-med-jobb-lever-i-fattigdom omat boldaukset

Mokuyhteiskunta on sama kuin luokkayhteiskunta.
Kuinka ihanaa...

Tätäkö HS ihannoi?
Minä nimittäin en.

Onkohan Ruotsissa tai Suomessakaan mietitty, kuka maksaa matujen eläkkeet?  Kantaväestö vanhenee, näin kerrotaan, mutta samat luonnonlait koskee myös matuja.  Sosiaaliset ja terveyden- ja sairaanhoidon kulut tulevat olemaan päätähuimaavat matujen kohdalla, kunhan ne pääsevät kunnolla järjestelmiin sisälle.  Leikkausjonot pitenee jne. Mutta Ruotsissa on kaikki toisin, Pohjolan (Euroopan) talousveturi ei hyydy, vaikka tosin talousveturin osia on jo siirtynyt aasialaisomistukseen.

Quote from: Roope on 13.12.2015, 03:38:34

Quote from: koli on 13.12.2015, 03:24:02
"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

Merkittävä osa Ruotsin työllisyyden kasvusta on ollut pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten ansiota. Sen sijaan ei-eurooppalaiset vastaavat enemmänkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvusta.

Ei unohdeta suurta harmaan talouden sektoria, joilla matut ovat perinteisesti jyränneet.

Quote from: Rikastaja on 13.12.2015, 03:49:02

Quote"Siihen tarvittaisiin suuri ajatustavan muutos. Meidän olisi mahdollisesti luovuttava hyvin monista sellaisista turvajärjestelmistä, joita olemme rakentaneet sekä sosiaalitukien puolella että työmarkkinoilla. Esimerkiksi, mitä tulee yleissitovuuteen tai minimipalkkoihin ja siihen, miten helppoa on perustaa yrityksiä."

Flood sanoo olevansa "hiukan pessimistinen" tulevaisuuden suhteen. "Ruotsissa on silti joukko ihmisiä, joka väittää, ettei näiden ihmisten työllistäminen onnistu ikinä. En allekirjoita sitä näkemystä."

Tässähän se oleellinen on. Kyllähän varmasti ihmiset työllistyvät, jos poistetaan sosiaaliturva ja luodaan halpatyömarkkinat. Tosin Pohjoismaat ovat olleet maailman parhaimpia maita asua juuri hyvän sosiaaliturvan ja turvaverkkojen ansiosta. Ihmisille pitisi sanoa suoraan, että nykyisen kaltainen maahanmuutto aiheuttaa väistämättä sosiaaliturvan alasajon ja luo halpatyömarkkinat. Tätä kehitysta kannattavat hyvin harvat.

Ruotsalaisen sosialidemokratian uskottavuusvaje alkaa purra ja jotain on keksittävä tilalle.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on pian Pohjoinen kalifaatti.

Quote from: B52 on 13.12.2015, 04:13:43
Mutta muistakaa, vuonna 2020-2035 on vähän helpompaa.

Matuja haalitaan kymmeniä, satoja tuhansia, vaikka tiedetään niiden sikiämisnopeus suuremmaksi kuin eurooppalaisilla yleensäkin.  Matujen osuus siis kasvaa nopeammin jo tästä syystä. Työttömyystilastoissa tämä näkyy varmasti siten, että matuja on työttöminä reilusti yli 50% jatkossakin.  Suomessa aivan sama ilmiö, vaikka valuutta muutettaisiin vinkuintian rupliksi.

Quote from: chacha2 on 13.12.2015, 09:32:40
Ruotsissa moni työntekijäkin - kuin myös melkein puolet työttömistä- elää nykyään köyhyyydessä.
Ruotsissa siis työnteko ei enää takaakaan hyvän elämän.

Saavutuksen arvoa nostaa se että jo 50! vuotta sitten ruåtsissa oli todella mainio elintaso tavan duunareillakin: hyvä asunto ja jopa uusi suomalaisittain loistoluokan henkilöauto, terveydenhoito ja koulutus maksuttomia ja korkeatasoisia jne.

Kuinka sekaisin teeveperunat oikein ovat kun tämmöiset fundamentit ei mene paksuihin kalloihin ja aiheuta reaktioita? Puolen vuosisadan huimaava tekninen kehitys on nollattu sossuilulla ja mamutuksella  :facepalm:

 

QuoteSuuri osa kunnista odottaa myös taloutensa olevan ensi vuonna ylijäämäinen, kertoi Ruotsin radion kartoitus. Kunnissa kyse on toistaiseksi rahan sijaan ennemminkin asuntopulasta ja siitä, että riittävää henkilökuntaa on vaikea palkata.

Ruotsin radion kartoitus ei siis kerro koko totuutta.
Sillä:

QuoteSKL: Flyktingkrisen kommer leda till höjda skatter

Publicerad 2015-10-08
Sveriges kommuner och landsting (SKL) varnar för en skattechock till följd av den snabba befolkningstillväxten som skapas av flyktingkrisen. Enligt SKL har kommunsektorn hamnat i ett "mycket svårt läge".

Resultatet i kommunsektorn beräknas mer än halveras i år jämfört med förra året, skriver SKL. Utöver flyktingkrisens effekter påverkas resultatet av en åldrande befolkning.
Ekonomiska underskott

Enligt SKL:s chefekonom Bettina Kashefi behöver skatterna i snitt höjas med närmare två kronor per hundralapp fram till 2019.

"Utvecklingen efter 2016 ser mycket bekymmersam ut", skriver Kashefi i en kommentar.

"Många kommuner och nästan alla landsting och regioner brottas med ekonomiska underskott. Skatteunderlaget ökar totalt sett men genom befolkningsökningen försämras resultaten till flöjd av kraftiga kostnadsökningar", fortsätter hon. ...

http://www.dn.se/ekonomi/skl-flyktingkrisen-kommer-leda-till-hojda-skatter/

Kunnat Ruotsissa ovat erittäin tukalassa paikassa.
Pakolaiskriisin takia.
Nopean väestönkasvun takia kustannukset kunnille kasvavat erittäin nopeasti.
Verojen pitäisi nostaa pakolaiskriisin takia keskimäärin noin 2 kruunua/ 100kruunua.

"Monet kunnat ja lähes kaikki maakunnat ja alueet kamppailevat talouden alijäämän kanssa.
Veropohja kasvaa kaiken aikaa kylläkin , mutta  tulokset heikkenevät silti väestökasvun aiheuttamien rajujen kustannuskasvujen takia, sanoo SKLn (Ruotsin kunnat ja maakäräjät ) pääekonomisti Bettina Kashefi .


Tämä on se oikea , ei niin ruusuinen, taloustilanne Ruotsissa.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 13.12.2015, 09:28:46
Eipä tuossa ruåtsissakaan ole isompaa hurraamista kun katsoo vientiä:

http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/analyysi_suomesta_maaliskuu_2015.pdf

Itäeurooppa kehittyy, sohjolan matu-perslävet taantuvat.

Mää olen kauhian hämmästynyt? 

Suomen vientiteollisuus on olemassa julkisen sektorin rahoitusta varten?  Sellainen viesti tuosta välittyy.

Voisiko joku käydä sanomassa pöpille pääkanisterillemme, että vähennä sieltä julkiselta puolelta se matujen pyllynpyyhintäsektori pois niin leikkauksia ei tarvita niin paljon, jos ollenkaan, jos matut potkaistaan takaisin siihen suuntaan mistä ovat tulleetkin.

Me ei olla maailman sosiaalitoimisto, ei nyt, eikä tulevaisuudessa.

Torstain DN-artikkeli aiheesta:

QuoteEkonomi
Kommuner kan tvingas höja skatten

Publicerad 2015-12-10 ...

I år räknar SKL med att resultaten i kommunsektorn halveras jämfört med förra året, överskottet faller från 14 miljarder till 7,5 miljarder kronor. Men på det stora hela klarar sig kommunerna någorlunda till följd av en hög BNP-tillväxt och fler i sysselsättning som betalar skatt.

Det är från och med 2017 som läget börjar bli kritiskt. SKL räknar i sin ekonomirapport från oktober med att medelskattesatsen fram tills 2019 måste höjas med 2 kronor. Men prognosen kom innan Migrationsverkets nya, högre prognos om antalet asylsökande i år (160 000) och Kashefi menar att 2 kronor är lågt räknat. Det kommer förmodligen krävas mer för att få plus och minus att gå ihop.

– Jag tror på större skattehöjningar. Vi kommer att göra en ny beräkning i januari, men jag skulle bli förvånad om siffrorna i oktober inte är underskattade....

http://www.dn.se/ekonomi/kommuner-kan-tvingas-hoja-skatten/ 

Artikkelissa sanotaan että SKLhän arvio lokakuussa että keskimääräinen veroaste tulisi korottaa 2 kruunua / 100 kruunua vuoteen 2019 mennessä
MUTTA
tämä ennuste tehtiin ennenkuin maahanmuuttoviraston uusi, korkeampi ennuste turvapaikanhakijoiden määrä ilmoitettiin  (160000) ja
nyt SKLn pääekonomisti Kashefi uskoo, että SEK 2 on liian alhainen arvio.
Verot pitää nostaa enemmänkin.


Tässä hyvä erittäin valaiseva taulukko (samasta artikkelista):

Quote
Fakta. Kommunernas ekonomi

    Kommuninvest räknar med att kommunernas upplåning ökar från 500 miljarder till över 1000 miljarder kronor år 2024.
    Kommunernas skulder bedöms samtidigt öka från 13 till 17 procent i förhållande till BNP.
    SKL räknar med att överskottet i kommunsektorn faller från 14 miljarder kronor 2014 till 6,5 miljarder kronor 2015.
    Kommunerna har sedan år 2000 ett balanskrav som innebär att de måste ha en budget där intäkter överstiger kostnaderna. Om statsbidrag inte täcker vikande skatteintäkter eller stigande utgifter måste kommunerna skära i kostnader eller höja kommunalskatten.

Herätys HS.

Näin niitä maita tuhotaan. Suomihan on vielä hieman jäljessä, mutta toisaalta täällä talous on jo aivan umpikujassa.

Voi pojat kun Ruotsin asuntovelkasaldo syystä tai toisesta paukahtaa maksuun niin sitten onkin namia tiedossa.
Heillä kun on ollut aivan kumma systeemi maksaa lähestulkoon pelkästään korkoja lainasta, ollaan ikäänkuin vuokralla omistusasunnossa jonka omistaakin pankki.

Quote from: yks vaan on 13.12.2015, 10:11:00
Näin niitä maita tuhotaan. Suomihan on vielä hieman jäljessä, mutta toisaalta täällä talous on jo aivan umpikujassa.

Matujen tämän vuoden määriä vertaamalla Suomi on aivan samalla tasolla Ruotsin kanssa, koska talouskasvun lukujen perusteella Suomen 35000/v vastaa Ruotsin 160000/v.  Ei nyt ihan pilkulleen, mutta suhde on tuota luokkaa.

Tosiasiahan on se, että ruotsalaiset viranomaiset säätelee Suomeen tulevaa matulaumaa ja tämä näyttäisi olevan se taso, mikä vastaa Ruotsiin tulevaa matujen määrää suhteellisesti.
Aivan harkittua politikointia Pipilältä ja ruotsalaiskamuilta!

Missä Suomen tiukennettu rajavalvonta, matut riittää jo!

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland
Debt as % of GDP
54.14%
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita/forecast

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden
Debt as % of GDP
28.31%
http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita/forecast

Suomi on tuhon tiellä jopa suhteessa Ruotsiin!

Quote from: koli on 13.12.2015, 03:24:02

QuoteTurpaan tulee kaikilla mittareilla – Ruotsi jättää Suomen jalkoihinsa talousvertailussa
Kun väestö kasvaa nopeasti, voi bruttokansantuotetta osuvampi hyvinvoinnin mittari olla bruttokansantuote asukasta kohti. Sekin kasvoi kolmannella neljänneksellä 2,8 prosenttia vuositasolla, mikä on Suomeen verrattuna iso lukema.

http://www.hs.fi/talous/a1449895664052?jako=83026dacd63d4a70048c866e8f136472

Tuota on suorastaan vaikea uskoa? Varsinkin on vaikea uskoa että asukasmäärässä, jolla bkt on jaettu olisi mukana tämän vuoden aikana tullut mamuvyöry. Rohkenen olettaa että vuoden päästä kun vuoden 2015 aikana tulleet mamut otetaan mukaan jakamaan kakkua, niin siivusta tulee entistä ohuempi.

Muutenkin on täysin mahdotonta uskoa että jos maahan (mihin tahansa maahan) otetaan vastaan suuria määriä ihmisryhmiä joiden työllisyysaste jää pysyvästi alle kantaväestön, niin se maan bkt/asukas sekä yleinen elintaso voisivat juurikaan nousta. Kyllä siinä tulee käymään päinvastoin. Josta jo viitteitä onkin.

" Personer utanför arbetsmarknaden har fått det allra värst. Nästan hälften av dessa, 46 procent lever i fattigdom i dag jämfört med 24 procent 2005."
http://www.svd.se/allt-fler-med-jobb-lever-i-fattigdom

Summa summarum: Hesarin juttu on asenteellista höttöä jossa katsotaan vain peruutuspeiliin. Tulevaisuudelle ei uhrata pienintäkään ajatusta.

http://swedenreport.org/2015/06/02/goodbye-sweden/

Karua on teksti Ruotsista.

Vielä se, että Suomi on taloudellisesti heikommassa asemassa kuin Ruotsi. Suomi ei tule kestämään tätä vuoden 2015 syksy - 2016 matuvyöryä (matu = maahantunkeutujat).

Quote from: progg on 13.12.2015, 10:22:59
http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland
Debt as % of GDP
54.14%
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita/forecast

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden
Debt as % of GDP
28.31%
http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita/forecast

Suomi on tuhon tiellä jopa suhteessa Ruotsiin!

Velka per asukas (kansalainen?) Suomessa luokkaa 26000$, Ruotsissa 16000$.

Otetaan lisää väkeä syämään ja asumaan niin tuo luku pienenee Suomen osalta.... :o :o eiku...... :facepalm:

Quote from: progg on 13.12.2015, 10:28:14
http://swedenreport.org/2015/06/02/goodbye-sweden/

Karua on teksti Ruotsista.

Vielä se, että Suomi on taloudellisesti heikommassa asemassa kuin Ruotsi. Suomi ei tule kestämään tätä vuoden 2015 syksy - 2016 matuvyöryä (matu = maahantunkeutujat).

Sekin vielä, että kyseessä on 15000 vahvuinen miehitysarmeijan etujoukko, loput tulee kun reitti on selvä.

Quote from: progg on 13.12.2015, 10:22:59
http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland
Debt as % of GDP
54.14%
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita/forecast

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden
Debt as % of GDP
28.31%
http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita/forecast

Suomi on tuhon tiellä jopa suhteessa Ruotsiin!

Suomen GDP-kehitys vuoden 2011 jälkeen näyttää erityisen kehnolta. Se johtuu siitä että käyrä on dollareissa. Euron kurssi dollariin nähden on kyykännyt 20-30% viimeisen kolmen vuoden aikana. Jos kurssi olisi säilynyt, niin olisimme samoissa lukemissa Ruotsin kanssa.
Siis JOS.  Se on tietysti laiha lohtu.

Euro on toki tärkein tekijä, mutta on tuossa on paljon muutakin merkittävää - työllisyysaste on karusti korkeampi Ruotsissa ja väestön ikäjakautuma parempi. Näillä nykyisillä eväillä, eurokahleissa, tulemme väistämättä jäämään jälkeen yhä enemmän.

Vastaanottokeskukset, tulkkipalvelut, kotoutustoimet lisäävät bruttokansantuotetta, vaikka eivät tuota mitään. Ruotsin taloudellinen pöhinä on kuplataloutta, jota rahoitetaan velalla. Ruotsin ulkomaanvelka nuppia koti on nelinkertainen Suomeen verrattuna.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_external_debt

Quote from: Goman on 13.12.2015, 10:40:48

Quote from: progg on 13.12.2015, 10:22:59
http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland
Debt as % of GDP
54.14%
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita/forecast

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden
Debt as % of GDP
28.31%
http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita/forecast

Suomi on tuhon tiellä jopa suhteessa Ruotsiin!

Suomen GDP-kehitys vuoden 2011 jälkeen näyttää erityisen kehnolta. Se johtuu siitä että käyrä on dollareissa. Euron kurssi dollariin nähden on kyykännyt 20-30% viimeisen kolmen vuoden aikana. Jos kurssi olisi säilynyt, niin olisimme samoissa lukemissa Ruotsin kanssa.
Siis JOS.  Se on tietysti laiha lohtu.

OK, kiitos täsmennyksestä. Voi voi helv... euro se tässäkin pyörii taustalla. Mutta ollaan nyt sitten Saksan alusmaa....

Quote from: ArtturiE on 13.12.2015, 10:21:04
Matujen tämän vuoden määriä vertaamalla Suomi on aivan samalla tasolla Ruotsin kanssa, koska talouskasvun lukujen perusteella Suomen 35000/v vastaa Ruotsin 160000/v.  Ei nyt ihan pilkulleen, mutta suhde on tuota luokkaa.

No ei nyt kuitenkaan sentään, talouskasvunkaan mukaan.  Ruotsin asukasluku on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Jos Ruotsiin tulisi matuja 70000, niin silloin suhdeluku olisi sama. Niitä tulee Ruotsiin sentään 160000...

Eli Ruotsiin tulee yli kaksinkertainen määrä per väestö. Siinä ei talouskasvu paljon enää auta.

Quote from: Punaniska on 13.12.2015, 10:45:31
Ruotsin ulkomaanvelka nuppia koti on nelinkertainen Suomeen verrattuna.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_external_debt

Eli Ruotsi pitää korkeaa elintasoaan, korkeaa sosiaaliturvaansa, ja korkeaa BKT:a yllä kovalla riskillä ja lainarahalla. Ei ole kiveen hakattu että ulkomaan rahaa saa halvalla korolla loputtomasti. Eli ulkomaisten rahoittajien luottamus Ruotsiin saattaa jonakin kauniina päivänä haihtua. Korot reippaaseen nousuun ja se on menoa sitten..  vrt. Suomen 90-luvun tapahtumat.

Maahanmuutto pienentää valtionvelkaa per hlö.  Jos Ruotsiin tulee 9 000 000, siis yhdeksän miljoonaa maahanmuuttajaa ensi vuonna, niin valtionvelka /hlö alenee puoleen. Ja kaikilla on hyvä mieli, maailma pelastuu.

Taaskaan ei kannata uskoa Ruotsista tulevia juttuja. Luultavasti lähdemateriaali tulee Ruotsista eikä ole Hesarin omin käsin väkerretty.

Kuntien talous on useassa kunnassa katastrofin partaalla. Malmö, Trelleborg, Lund jne jne jne. Moni kunta selviää vain siksi, että saavat apurahoja muualta. Valtio joutuu ottamaan maahaanmuuton takua hillittömästi velkaa selvitäkseen siitä.

Eli julkinen talous on viittä vaille konkurssissa.

Mutta yksityinen puoli tienaa kehiksillä. Pankit ja luottoyhtiöt antavat lainaa ja osamaksuja heti, kun kehis saa hetun loppuosan. Esimerkiksi Swedpankki antaa aika hulppein lainaehdoin asuntolainoja kehiksille ja kehiksen Bemari on yksi ruotsalainen klassikko. Kehismiehet ostaa heti osarilla uuden Bemarin kun hetu tulee posti.

Ei kannata koskaan aliarvioida ruotsalaisten suhdetta kehiksiin. Ne rakastaa niitä niin paljon, että laittavat asiat vaikka väkisin sujumaan. Mikä o n pankeilla parempaa kuin 160 000 uutta luottotietoista ihmistä.

Japanin BKT/nuppi on muuten kasvanut vuoden 2008 jälkeen vielä enmmän kuin Ruotsin. Ruotsi on tasan samalla tasolla kuin vuonna 2007. Japani on jo selvästi yli vuoden 2007 tason.

Otetaan oppia mielummin siis Japanista.

Muutenkin vertailu Suomeen on aika vähä-älyistä. Suomi on vuoden 2008 jälkeen kaikista paskin länsimaa talouskehityksessä. Idoottikin tajuaa että syyt on ihan jossain muualla kuin maahanmuutossa.

Quote from: valla_valla on 13.12.2015, 11:21:03
Mutta yksityinen puoli tienaa kehiksillä. Pankit ja luottoyhtiöt antavat lainaa ja osamaksuja heti, kun kehis saa hetun loppuosan. Esimerkiksi Swedpankki antaa aika hulppein lainaehdoin asuntolainoja kehiksille ja kehiksen Bemari on yksi ruotsalainen klassikko. Kehismiehet ostaa heti osarilla uuden Bemarin kun hetu tulee posti.

Ei kannata koskaan aliarvioida ruotsalaisten suhdetta kehiksiin. Ne rakastaa niitä niin paljon, että laittavat asiat vaikka väkisin sujumaan. Mikä o n pankeilla parempaa kuin 160 000 uutta luottotietoista ihmistä.

Riittääkö sosiaalituet asuntolainan lyhennykseen + bemarin osamaksuihin? Vai meneekö näitä paljon vasaran alle?

Onko mitään arvioita kuinka suurta on musujen pyörittämä harmaa talous? Jizya + pimeät tulot lienee jo ihan mukava potti kuukaudessa.

Quote from: valla_valla on 13.12.2015, 11:21:03Mutta yksityinen puoli tienaa kehiksillä. Pankit ja luottoyhtiöt antavat lainaa ja osamaksuja heti, kun kehis saa hetun loppuosan. Esimerkiksi Swedpankki antaa aika hulppein lainaehdoin asuntolainoja kehiksille ja kehiksen Bemari on yksi ruotsalainen klassikko. Kehismiehet ostaa heti osarilla uuden Bemarin kun hetu tulee posti.

Vielä pähkähullumpaa menoa kuin USA:n kiinteistökupla 2003-2008. Sitten kun nuo kävelevät luottoriskit realisoituu Ruotsissa, niin monet pankit menevät selvitystilaan. Ruotsissa taloudellinen romahdus tulee olemaan todella raju.

Selvä merkki talouskuplan loppuvaiheesta ovat nämä "kuinka maalla X menee niin paljon paremmin"-jutut. Vielä päälle juttuja, kuinka kiinteistöjen arvo EI VOI MITENKÄÄN laskea, niin sitten ollaan ihan puhkeamisen kynnyksellä. 

Quote from: Yle
Allan Dahlgren puolestaan luottaa asunnon arvon nousuun.

- Kymmenessä vuodessa hinnat ovat tuplaantuneet Tukholmassa. Eli mitään vaaraa ei ole vaikkei lainaa lyhentäisikään, hän sanoo.

Tilastojen mukaan ruotsalainen maksaa omakotitalon ostoon otettua lainaa takaisin 70 vuotta. Kaupunkiasuntoihin otettuja lainoja lyhennetään peräti 125 vuotta. Pohjavelka siis siirtyy asunnon vaihtojen yli ja sukupolvelta toiselle.
...
Ajatus on, että kun neljännes asuntolainasta on maksettu, keskitytään lyhentämään muita velkoja.

Mutta kotitalouksien velkaantumisaste Ruotsissa kasvaa kaiken aikaa, ja pankkeja patistellaan täälläkin tiukentamaan lainanlyhennysehtojaan. Politikot punnitsevat lyhennyspakon kirjaamista jopa lakiin.

http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_otetaan_asuntolaina_jopa_125_vuodeksi/6324563

Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet pitkään yli kymmentä prosenttia vuodessa ja kotitalouksien velkaantuminen on jatkuvasti kasvanut. Tavallaan on rationaalista ostaa heti mahdollisimman kallis asunto - jos 400 000€ arvoinen asunto kallistuu 10% vuodessa, harva kotitalous pystyy säästämään hinnan nousua enemmän vuodessa. Vuoden päästä asunnon ostaminen olisi siten entistä vaikeampaa.

Tämä toimii hyvin niin kauan, kun velkaa saa helposti ja asuntojen hinnat eivät laske. Jossain vaiheessa voidaan sitten huomata, että asuntojen inflatoituneet hinnat eivät olleetkaan todellista varallisuutta. Jos pitäisi veikata Ruotsin seuraavan kriisin syytä (maahanmuuton lisäksi), niin asuntomarkkina on vahvoilla.

Jos asuntojen hinnat nousee älytöntä vauhtia, niin myös palkkojen täytyy nousta, että niille ylihintaisille asunnoille löytyy ostajia.
tämähän voi taas tehdä pahaa Ruotsalaisille vientituotteille.
Enkä usko että devalvaatiokaan on mikään taikatemppu siinä vaiheessa enää, kuten Suomessakin on nähty.
Ruotsalaisilla pankeilla ja yrityksillä taitaa ulkomaanlainaa aika lailla olla kuitenkin.
No joka tapauksessa aika kovalla riskillä Ruotsissa vedetään, asuntolainahimmeli yhdistettynä mamutukseen, aika näyttää miten käy.

Quote from: mikkoR on 13.12.2015, 10:15:26
Voi pojat kun Ruotsin asuntovelkasaldo syystä tai toisesta paukahtaa maksuun niin sitten onkin namia tiedossa.
Heillä kun on ollut aivan kumma systeemi maksaa lähestulkoon pelkästään korkoja lainasta, ollaan ikäänkuin vuokralla omistusasunnossa jonka omistaakin pankki.

Ja jonka tase-arvo pankin kirjanpidossa kruunuina on luonnottoman posketon. Jos ulkomaisen lainarahan hinta nousee, esim. kruunun upotessa, niin kivaa pankkirkiisiä pukkaa, kun asuntojen hinnat lähtevät laskuun..

Aika pommin ovat Ruotsissa virittäneet ulkomaisella velkarahalla.

Ruotsin elinkeinorakenne on monipuolisempi kuin Suomessa. Mieleen tulevat kauppajätit Ikea ja H&M. Sen takia Ruotsin talous pärjää paremmin. Kehitysmaista tulevan maahanmuuton vaikutus Ruotsissa lienee negatiivinen kuten Suomessakin. Somaleilla, irakilaisilla jne. ei ole sellaisia kauppasuhteita, joista Ruotsi hyötyisi.

Quote from: Goman on 13.12.2015, 10:40:48

Quote from: progg on 13.12.2015, 10:22:59
http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/finland
Debt as % of GDP
54.14%
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita/forecast

http://www.nationaldebtclocks.org/debtclock/sweden
Debt as % of GDP
28.31%
http://www.tradingeconomics.com/sweden/gdp-per-capita/forecast

Suomi on tuhon tiellä jopa suhteessa Ruotsiin!

Suomen GDP-kehitys vuoden 2011 jälkeen näyttää erityisen kehnolta. Se johtuu siitä että käyrä on dollareissa. Euron kurssi dollariin nähden on kyykännyt 20-30% viimeisen kolmen vuoden aikana. Jos kurssi olisi säilynyt, niin olisimme samoissa lukemissa Ruotsin kanssa.
Siis JOS.  Se on tietysti laiha lohtu.

Mutta näin on käynyt myös kruunulle, joka on halventunut taalaa vastaa noin 25 % kolmen vuoden takaisesta tasostaan. Eli käppyrän laskeminen dollareissa tekee yhtälailla hallaa myös Ruotsille.

Valuuttakurssihankaluus voidaan välttää tarkastelemalla BKT:n volyymia suhteessa johonkin vertailuvuoteen. Ruotsin reaalinen BKT on noin kymmenen pinnaa korkeammalla tasolla verrattuna vuoteen 2008, Suomen reaalinen BKT on noin kymmenen pinnaa alemmalla tasolla vuoteen 2008 verrattuna.  Ruotsi pääsi trendikasvulle melko nopeasti finanssikriisin jälkeen. Meidän taloutemme ei ole kasvanut neljään vuoteen.

Quote from: Ajattelija2008 on 13.12.2015, 15:10:42
Ruotsin elinkeinorakenne on monipuolisempi kuin Suomessa. Mieleen tulevat kauppajätit Ikea ja H&M. Sen takia Ruotsin talous pärjää paremmin. Kehitysmaista tulevan maahanmuuton vaikutus Ruotsissa lienee negatiivinen kuten Suomessakin. Somaleilla, irakilaisilla jne. ei ole sellaisia kauppasuhteita, joista Ruotsi hyötyisi.

Ruotsi on vanha teollisuusmaa jossa nykyään tehdään muutakin kuin investointihyödykkeitä maailmanmarkkinoille. Kuluttajatuotteiden kysyntä säilyy vakaampana talouden heittelehtiessä.

Mutta lujaa menee muuallakin, euro-maa Irlanti on ollut tänä vuonna yli 6% kasvuvauhdissa:

http://www.thejournal.ie/irish-economy-take-off-like-a-rocket-2364201-Oct2015/

Kyllä se "austerity" ja kapitalismi kannattaa:

http://www.bloombergview.com/articles/2015-07-31/two-points-for-austerity-spain-and-ireland

(http://assets.bwbx.io/images/iB_R_tGRmwtI/v1/-1x-1.png)

Quote from: Goman on 13.12.2015, 10:24:48
Tuota on suorastaan vaikea uskoa? Varsinkin on vaikea uskoa että asukasmäärässä, jolla bkt on jaettu olisi mukana tämän vuoden aikana tullut mamuvyöry.

Ei siinä olekaan, suomensin Tino Sanandajin kritiikin (http://hommaforum.org/index.php/topic,108929.msg2118889.html#msg2118889).

Asian ydin on se, että kasvu BKT-per-henkilö on Ruotsissa normaalisti 2,1 %. Lukuun 2,8 % ei ole laskettu mukaan turvapaikanhakijoita, koska heitä ei vielä lasketa mukaan väestöön. Jos lukua justeerataan 1,8 %:n ullatus-väestönkasvulla, ei hehkutetusta luvusta jää paljoa jäljelle. Yksinkertaista jakolaskua: kulut näkyvät jo osoittajassa, mutta kulujen aiheuttajat eivät vielä näy nimittäjässä.

Mutta HS:n toimitus ei tällaisia tietenkään huomaa.

Quote from: Parzival on 13.12.2015, 12:01:29

Quote from: valla_valla on 13.12.2015, 11:21:03
Mutta yksityinen puoli tienaa kehiksillä. Pankit ja luottoyhtiöt antavat lainaa ja osamaksuja heti, kun kehis saa hetun loppuosan. Esimerkiksi Swedpankki antaa aika hulppein lainaehdoin asuntolainoja kehiksille ja kehiksen Bemari on yksi ruotsalainen klassikko. Kehismiehet ostaa heti osarilla uuden Bemarin kun hetu tulee posti.

Ei kannata koskaan aliarvioida ruotsalaisten suhdetta kehiksiin. Ne rakastaa niitä niin paljon, että laittavat asiat vaikka väkisin sujumaan. Mikä o n pankeilla parempaa kuin 160 000 uutta luottotietoista ihmistä.

Riittääkö sosiaalituet asuntolainan lyhennykseen + bemarin osamaksuihin? Vai meneekö näitä paljon vasaran alle?

Onko mitään arvioita kuinka suurta on musujen pyörittämä harmaa talous? Jizya + pimeät tulot lienee jo ihan mukava potti kuukaudessa.

Kyllä Ruotsi huolehtii kehiksistään. Olen seurannut vierestä, kun muuan kehitysmaalaisperhe osti asunnon. Perheen äiti oli osa- päivätöissä kotipalvelussa, isä työtön ja kolme lasta koulussa ja esikoulussa. Pariskunta oli asunut muutaman vuoden Ruotsissa ja Swedpankki myönsi asuntolainan 80 000 kruunun säästöillä. Sen perhe lainasi joltain rahanvippaajalta.

Quote from: JNappula on 13.12.2015, 19:30:12
Mutta lujaa menee muuallakin, euro-maa Irlanti on ollut tänä vuonna yli 6% kasvuvauhdissa:

http://www.thejournal.ie/irish-economy-take-off-like-a-rocket-2364201-Oct2015/

Kyllä se "austerity" ja kapitalismi kannattaa:

http://www.bloombergview.com/articles/2015-07-31/two-points-for-austerity-spain-and-ireland

Irlannin talousluvut nyt ovat vielä vapaampaa proosaa  kuin Kreikan takavuosina. Suuret kansainväliset yritykset raportoivat tehneensä Irlannissa suuria voittoja, (joista ei tarvitse maksaa paljoa veroja) ilman että noilla voitoilla tarvitsisi olla tekijöitä kuin nimeksi. Bloombergin artikkeliin on valittu alkuvuodeksi Irlannin niiauksen syvin vuosi, josta sitten tarkastelun loppuun saatiin BKT:lle 12%:n kasvu, joka graafissa saatiin nimittäjään tungettuna esitettyä "säästöpolitiikkana".

No, ottavat irti veronkiertopolitiikasta, mitä voivat. Useimmat ymmärärtänevät, että sitä ei voi kovin laajasti monistaa. No, tuolla runsaalla 6 prosentin kasvullakin BKT jäisi vielä jälkeen huipputasoistaan. Aikana ennen EU-idiotiaa, vuosikymmenen nollakasvupolitiikan pitäminen jonakin muuna kuin katastorfaalisena epäonnistumisena olisi pidetty hulluuden merkkinä.

Quote from: Roope on 13.12.2015, 03:38:34

Quote from: koli on 13.12.2015, 03:24:02
"Jos katsoo silti esimerkiksi 2007 jälkeisen kriisin aikoja, on työllisyyden kasvusta merkittävä osa ollut ulkomaalaistaustaisen ansiota. Me olemme onnistuneet hoitamaan asian melko hyvin. On tärkeää, että sama kehitys jatkuu."

Merkittävä osa Ruotsin työllisyyden kasvusta on ollut pohjoismaalaisten ja eurooppalaisten ansiota. Sen sijaan ei-eurooppalaiset vastaavat enemmänkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän kasvusta.

No mutta eikös Suomessakin merkittävä jollei valtaosa viimeaikaisesta absoluuttisesta työllisyyden kasvusta ole ulkomaalaisten ansiota, uusia työpaikkojahan ei juuri muualle synny kuin turvapaikanhakijoiden vastaanottotomintaan.

QuoteMaahanmuuttajien työllistyminen yllätti Ruotsin positiivisesti – pimeän työmarkkinan kasvu pelottaa

Ruotsiin on saapunut kahden vuoden aikana noin 250 000 turvapaikanhakijaa, ennen kuin maassa kiristettiin hiljattain maahantulosäädöksiä. Ruotsin viranomaisilla on yhä käsittelyjonossa noin 143 000 turvapaikkahakemusta.

Hyvänä uutisena tuoreimmat tilastot kuitenkin kertovat, että työllisyys on Ruotsissa parantunut ja työttömyys vähentynyt myös ulkomaalaisten keskuudessa Ruotsissa.

– Tämä oli minulle positiivinen yllätys. Olemme hyväksyneet tänä vuonna 38 000 uutta asukasta, mikä on kasvattanut Ruotsin työvoimaa 20 000 aikuisella. Samaan aikaan työmarkkinat ovat onnistuneet työllistämään uusia tulijoita, sanoi Ruotsin maahanmuuttoministeri Morgan Johansson perjantaina uutistoimisto Bloombergille.

[...]

Ironisesti Johanssonin tavoitetta voi hankaloittaa Ruotsin vahvistuva talouskasvu: Ruotsin työmarkkinoilla on jo nyt monin paikoin näkyvillä merkkejä työvoimapulasta, etenkin rakennusalalla.

Kun työtä on helposti tarjolla, se voi houkutella turvapaikanhakijoita jäämään ilman papereitakin.

Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001938289.html) 25.10.2016

Bloomberg: For Refugees in Sweden, Line Is Thin Between Vanishing and a Job (http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-10-24/for-refugees-in-sweden-line-is-thin-between-vanishing-and-a-job) 24.10.2016

SCB:n tuoreissa tilastoissa (http://www.scb.se/sv_/Hitta-statistik/Statistik-efter-amne/Arbetsmarknad/Arbetskraftsundersokningar/Arbetskraftsundersokningarna-AKU/23265/23272/Behallare-for-Press/409649/) ei eritellä ulkomailla syntyneitä lähtömaan tai tulosyyn mukaan. Ei ole mitään perustetta liittää maahanmuuttoministeri Johanssonin lailla ulkomaalaisten työttömien määrän vähentymistä turvapaikanhakijoina tulleiden parempaan työllistymiseen, kun aiemmin kaikesta maahanmuuttajien myönteisestä tilastokehityksestä ovat vastanneet eurooppalaiset ja ylipäätään länsimaiset maahanmuuttajat.

Muutenkin aika pieni muutos erittäin suotuisassa taloudellisessa tilanteessa, kun tuon Bloombergin jutun graafin mukaan Ruotsissa syntyneiden työttömien määrä on laskenut hieman yli 30 prosenttia samassa ajassa kuin ulkomailla syntyneiden viitisen prosenttia. Normaalisti ulkomaalaisten työttömyyden pitäisi muuttua kantaväestöä jyrkemmin molempiin suuntiin. Tällä trendillä enemmistö Ruotsin työttömistä on maahanmuuttajia viimeistään vuodenvaihteessa.

^ Täytyypä vähän perehtyä tuohon, mutta heti lonkalta voi sanoa, että ainakaan rakennusalalla ei työskentele kehiksiä.

Paperilla näyttää hienolta. Kaduilla sotatila, huumekauppa, sharialaki, (arviolta heittämäni) yli puoli miljoonaa koskaan mitään tuottamatonta ihmistä, ym. sosiaaliset ongelmat, jotka jääneet pysyviksi.

Volvo on kiinalainen auto.

Luulen, että jotenkin todellisuudessa hyvin menee vain Norjalla. Tanskalla siedettävästi ja Islanti palaa pikku hiljaa normaaliin. Ruotsi ja Suomi uppoavat. Muutama menestyvä maailmanfirma ei ole maa eikä valtio.

Quote from: valla_valla on 25.10.2016, 23:08:37
^ Täytyypä vähän perehtyä tuohon, mutta heti lonkalta voi sanoa, että ainakaan rakennusalalla ei työskentele kehiksiä.

Valitettavasti SCB ei ole tainnut viime aikoina julkistaa spesiaaliraporttejaan, joissa eritellään maahanmuuttajien työllistyminen tarkemmin maanosittain. Edellinen taisi tulla 2013, ja ainakin sen perusteella voi pitää melko varmana, että maahanmuuttajien työllisyyslukujen paraneminen johtuu yksinomaan eurooppalaisista maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoina ja perheeseen yhdistettyinä muuttaneiden työttömien määrä on todennäköisesti edelleen pysyvässä kasvussa.

Ellei sitten ole tehty jotain tilastokikkaa, jolla työttömät maahanmuuttajat on siirretty esimerkiksi opiskeleviksi.

Quote from: Roope on 26.10.2016, 00:50:28

Quote from: valla_valla on 25.10.2016, 23:08:37
^ Täytyypä vähän perehtyä tuohon, mutta heti lonkalta voi sanoa, että ainakaan rakennusalalla ei työskentele kehiksiä.

Valitettavasti SCB ei ole tainnut viime aikoina julkistaa spesiaaliraporttejaan, joissa eritellään maahanmuuttajien työllistyminen tarkemmin maanosittain. Edellinen taisi tulla 2013, ja ainakin sen perusteella voi pitää melko varmana, että maahanmuuttajien työllisyyslukujen paraneminen johtuu yksinomaan eurooppalaisista maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoina ja perheeseen yhdistettyinä muuttaneiden työttömien määrä on todennäköisesti edelleen pysyvässä kasvussa.

Ellei sitten ole tehty jotain tilastokikkaa, jolla työttömät maahanmuuttajat on siirretty esimerkiksi opiskeleviksi.

Muistelen lukeneeni artikkelin jossa kerrottiin matujen työttömyystilastojen kaunistelusta sillä tavalla että ne palkataan muutaksi tunniksi viikossa keittämään kahvia kerhotiloihin tjsp.