Quote
Maahanmuuttajat pitävät omaa suomen tai ruotsin kielen taitoaan vähintään keskitasoisena. Suurin osa ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista ei enää koe tarvetta kielikursseille.
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisesta väestöstä viisi kuudesosaa osasi suomea ainakin jonkin verran.
Tämä tieto perustuu Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteiseen tutkimukseen, jossa on puntaroitu ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointia.
Julkisessa keskustelussa maahanmuutosta kielitaidon puute on tuotu usein esiin keskeisenä ongelmana.
Tutkimuksen mukaan joka neljäs ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista arvioi kielitaitonsa korkeintaan alkeistasolle – kolme neljästä siis puhui suomea tai ruotsia vähintään keskitasolla.
Kielitaito oli hyvä erityisesti nuorilla ja lapsena tai kouluikäisinä muuttaneilla.
Suomen tai ruotsin kielen taitonsa arvioivat heikoimmaksi vähän aikaa Suomessa asuneet, aasialaistaustaiset sekä opiskelun takia Suomeen muuttaneet.
Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kielikoulutukseen olisikin tutkijoiden mukaan syytä kiinnittää enemmän huomiota, jotta heillä olisi valmistumisen jälkeen paremmat mahdollisuudet työllistyä Suomeen.
Suurin osa ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista ei enää kokenut tarvetta kielikursseille vuonna 2014. Noin kuudennes ulkomaalaistaustaisista olisi kuitenkin toivonut pääsevänsä kielikurssille viimeksi kuluneen vuoden aikana, mutta he eivät olleet päässeet tai opetus oli ollut riittämätöntä joko määrän, taitotason tai laadun suhteen.
Kaikista kielikursseille osallistuneista noin kolmannes pitikin itseään edelleen aloittelijana.
Myös työperäisissä muuttajissa oli runsaasti henkilöitä, jotka arvioivat kielitaitonsa heikoksi. Opiskelijat ja työlliset eivät kuitenkaan yleensä ole kotoutumispalveluiden piirissä, joten heidän kielitaidon parantamiseen tulisikin löytää uusia ratkaisuja.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 15–64-vuotiaita Suomessa viime vuonna vakinaisesti asuneita ulkomailla syntyneitä. Tutkittavat olivat henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä.
Joukkoon kuului siis myös Suomessa syntyneitä niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia, Suomen kansalaisia ja lyhyen tai pitkän aikaa Suomessa asuneita henkilöitä.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/333476-tutkimus-pisti-maahanmuuttajien-kielitaidon-puntariin-tassa-tulokset
Ai, mamut on taas suloisesti niputettu yhdeksi ihmisryhmäksi.
Yli puolet Suomen maahanmuuttajataustaisista on edelleenkin lähtöisin Virosta, Venäjältä tai muista eurooppalaisen kulttuuripiirin maista. Nämä tulijat ovat yleensä oppineet kielen, ja nämä maahanmuuttajat nostavat kielenosaamisen keskitasoa.
Hyvien ihmisten lemmikit ovat taas kotoisin maista jotka islaminusko on ajanut kivikaudelle. Hyvät ihmiset uskottelevat itselleen niputuksilla, että tämä porukka on vertailukelpoista lähialueiden, Euroopan tai edes Itä-Aasian tulokkaiden kanssa. Eivät valitettavasti ole, eivätkä haluakaan olla. Silti juuri sitä porukkaa on saatava tänne mahdollisimman paljon. Vai oletteko kuulleet useinkin siitä, että hyvikset olisivat kaivanneet Suomeen lisää virolaisia tai venäläisiä? Pikemminkin vaikuttaa siltä, että kaikki suomalaisten kanssa jotenkin yhteistyöhön kykenevät tulokkaat pitäisi ajaa maasta ulos, suvaitsevaisuuden todistelun nimissä.
Missä muissa maissa kun tyyliin jossain Euroopan hölmölöissä kuten Ruotsissa ja Suomessa, on edes olemassa tälläinen jättimäinen "kotoutus" koneisto, jossa valtio hyysää aikuisia ihmisiä kuin jotain pikkulapsia? Ihan naurettavaa jo ylipäätään tuo koko touhu ainakin omasta mielestäni.
Millä tavalla omat arviot ovat luotettavaa tutkimusta? Pitäisin uskottavampana ensin omaa arviota, sitten kielitestiä (ensin alkeistaso, sitten keskitaso). Mutta tällä tavalla ei varmaan tulisi toivottuja tuloksia, kun maahanmuuttajan omaa arviota verrataan puolueettoman testin tulokseen. Etenkin, jos ryhmiteltäisiin erilaisia maahanmuuttajaryhmiä vaikka lähtömaiden mukaan.
Quote from: Sitruunamelissa on 03.11.2015, 15:39:54
Millä tavalla omat arviot ovat luotettavaa tutkimusta? Pitäisin uskottavampana ensin omaa arviota, sitten kielitestiä (ensin alkeistaso, sitten keskitaso). Mutta tällä tavalla ei varmaan tulisi toivottuja tuloksia, kun maahanmuuttajan omaa arviota verrataan puolueettoman testin tulokseen. Etenkin, jos ryhmiteltäisiin erilaisia maahanmuuttajaryhmiä vaikka lähtömaiden mukaan.
Viisi sanaa osaava afrikansarvelainen epäilemättä omaa riittävän kielitaidon omasta mielestään. Onhan tulkitkin olemassa! Ja tätä harhaa vielä tuetaan erilaisilla helpotuksilla, ja jos nekään eivät riitä,
päästetään silti läpi. Hylkääminen on rasismia, jos sen tekee valkoinen tummaihoiselle.
Quote from: käpykaarti on 03.11.2015, 15:22:07
Ai, mamut on taas suloisesti niputettu yhdeksi ihmisryhmäksi.
Tuloksien eritteleminen kansallisuuksien mukaan on rasismia! :flowerhat:
QuoteUTH-tutkimuksen aineisto tarjoaa ensimmäistä kertaa estimaatin koko 15–64‑vuotiaan ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön kielitaidosta. Tieto perustuu itsearviointiin, jonka osuvuutta tutkittiin haastattelijan tekemään arviointiin vertaamalla.
Tilastokeskus: Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta (http://tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_003.html) 2.11.2015
Quote from: Roope on 03.11.2015, 15:56:47
QuoteUTH-tutkimuksen aineisto tarjoaa ensimmäistä kertaa estimaatin koko 15–64‑vuotiaan ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön kielitaidosta. Tieto perustuu itsearviointiin, jonka osuvuutta tutkittiin haastattelijan tekemään arviointiin vertaamalla.
Tilastokeskus: Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta (http://tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_003.html) 2.11.2015
Ilmeisesti tässä itsearvioinnissa jokainen asettaa "keskitason" mielensä mukaisesti.
Hiukan uumoilen, että tässä on hieman samanlainen harha kuin silloin, kun (erityisesti miehet) arvioivat omaa ajotaitoaan.
Quote
Maahanmuuttajat pitävät omaa suomen tai ruotsin kielen taitoaan vähintään keskitasoisena. Suurin osa ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista ei enää koe tarvetta kielikursseille.
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisesta väestöstä viisi kuudesosaa osasi suomea ainakin jonkin verran.
Tämä tieto perustuu Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteiseen tutkimukseen, jossa on puntaroitu ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointia.
Julkisessa keskustelussa maahanmuutosta kielitaidon puute on tuotu usein esiin keskeisenä ongelmana.
Tutkimuksen mukaan joka neljäs ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista arvioi kielitaitonsa korkeintaan alkeistasolle – kolme neljästä siis puhui suomea tai ruotsia vähintään keskitasolla.
Kielitaito oli hyvä erityisesti nuorilla ja lapsena tai kouluikäisinä muuttaneilla.
Suomen tai ruotsin kielen taitonsa arvioivat heikoimmaksi vähän aikaa Suomessa asuneet, aasialaistaustaiset sekä opiskelun takia Suomeen muuttaneet.
Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kielikoulutukseen olisikin tutkijoiden mukaan syytä kiinnittää enemmän huomiota, jotta heillä olisi valmistumisen jälkeen paremmat mahdollisuudet työllistyä Suomeen.
Suurin osa ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista ei enää kokenut tarvetta kielikursseille vuonna 2014. Noin kuudennes ulkomaalaistaustaisista olisi kuitenkin toivonut pääsevänsä kielikurssille viimeksi kuluneen vuoden aikana, mutta he eivät olleet päässeet tai opetus oli ollut riittämätöntä joko määrän, taitotason tai laadun suhteen.
Kaikista kielikursseille osallistuneista noin kolmannes pitikin itseään edelleen aloittelijana.
Myös työperäisissä muuttajissa oli runsaasti henkilöitä, jotka arvioivat kielitaitonsa heikoksi. Opiskelijat ja työlliset eivät kuitenkaan yleensä ole kotoutumispalveluiden piirissä, joten heidän kielitaidon parantamiseen tulisikin löytää uusia ratkaisuja.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 15–64-vuotiaita Suomessa viime vuonna vakinaisesti asuneita ulkomailla syntyneitä. Tutkittavat olivat henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä.
Joukkoon kuului siis myös Suomessa syntyneitä niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia, Suomen kansalaisia ja lyhyen tai pitkän aikaa Suomessa asuneita henkilöitä.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/333476-tutkimus-pisti-maahanmuuttajien-kielitaidon-puntariin-tassa-tulokset
Kiinnostaisi enemmänkin tietää millä tasolla kurssien opettajat mamujen kielitaitoa pitävät.
Herää kysymys: onko kielitaitoni keskitasoa jos
Minä saan sen itse arvioida? Muutenkin tuo koko päättelyketju on hämmästyttävä. Arvioin itseni insinööriksi - olen siis insinööri!