Quote...nujerretaan Saksan mallilla, sanoo taloustieteilijä.
*Köh* tämä on taas niin tätä, mutta on tässä sentään Musti haudattuna.
Quote from: Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen" Muuttamalla sosiaaliturvaa ja työehtosopimuksia voimme saada kysyntää ja tarjontaa matalapalkkatyölle. Näin saadaan maahanmuuttajien työllisyysasteet korkeammiksi, hän tiivistää ehdotuksensa.
Suomeksi sanottuna tuossa halutaan saada aikaan tilanne, jossa
yhteiskunnan subventoimaa orjatyötä olisi tyrkyllä, siinä samassa romutetaan koko se systeemi jolla haluttiin oikeudenmukaista jakoa työn tulosten jakamiseen.
Tietenkin on selvää, että subventoitu työvoima kiinnostaa, ja yhtä selvää myös on, ettei kohta muunlainen työvoima enää kiinnostakaan.
Tarpeeksi pitkälle vietynä tuo menetelmä tuhoaa työmarkkinat, valtion verotulot, ja siinä sivussa yhteiskuntarauhan.
Nämä
työllistävät neropatit keskittyvät aina siihen miten saataisiin halvennettua työvoimaa, ja siten
"edistettyä" markkinoita.
Todellinen talousnero olisi se, joka keksii miten saadaan lisää työnantajia.
Mamujen ja matujen työttömyys näyttää huolettavan nykyään paljon enemmän kuin suomalaisten työttömyys, sillä
"työvoimapulan paikkaajien" haalinta alkaa vituttamaan jo hitainpiakin.
http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajien_tyottomyys_nujerretaan_saksan_mallilla_sanoo_taloustieteilija/8404739
On rasismia olettaa että maahanmuuttajista ei ole kuin matalapalkkatöihin, ja niihinkin vain työehtosopimuksia alemmalla palkalla ja ilman oikeuksia.
Ne on korkeastikoulutettua väkeä, uskon, että niistä on vaikka mihin, esimerkiksi korvaamaan toimittajat roskalehtien toimituksissa.
Niin, jotenkin tämä on hauskasti ristiriidassa sen virallisen hokeman kanssa, että maahanmuuttajien joukossa on poikkeuksellisen paljon korkeakoulutettuja huippuosaajia.
Yrittäisivät nyt päättää, mikä se totuus oikein on.
Quote from: ämpee on 24.10.2015, 12:24:41
Suomeksi sanottuna tuossa halutaan saada aikaan tilanne, jossa yhteiskunnan subventoimaa orjatyötä olisi tyrkyllä, siinä samassa romutetaan koko se systeemi jolla haluttiin oikeudenmukaista jakoa työn tulosten jakamiseen.
Matalapalkkatyö ei ole orjatyötä. Ei ole oikeudenmukaista pitää ihmisiä työttöminä sosialistisen ideologian takia. Ei valtion tarvitse subventoida, jos palkkojen annetaan joustaa.
Quote from: ämpee on 24.10.2015, 12:24:41
Tietenkin on selvää, että subventoitu työvoima kiinnostaa, ja yhtä selvää myös on, ettei kohta muunlainen työvoima enää kiinnostakaan.
Kyse ei ole välttämättä subventoidusta työvoimasta.
Quote from: ämpee on 24.10.2015, 12:24:41
Tarpeeksi pitkälle vietynä tuo menetelmä tuhoaa työmarkkinat, valtion verotulot, ja siinä sivussa yhteiskuntarauhan.
Joustavuus päinvastoin tervehdyttää työmarkkinoita ja lisää valtion verotuloja ja parantaa yhteiskuntarauhaa. Vai aiotko sinä ryhtyä pommikampanjaan sosialismin puolesta?
Quote from: ämpee on 24.10.2015, 12:24:41
Todellinen talousnero olisi se, joka keksii miten saadaan lisää työnantajia.
Ei siihen mitään neroutta tarvita vaan alkeistason taloustiedettä, että joustavuus johtaa täystyöllisyyteen.
Quote from: YLE
Afrikasta Suomeen tulee sekä heikosti että hyvin työllistyviä ryhmiä. Konfliktialueilta Suomeen muuttavilla naisilla on suurin riski jäädä työttömiksi pitkäksi aikaa. Yle selvitti Lähi-Idästä ja Afrikasta Suomeen 2000-luvulla muuttaneiden ihmisten työllistymistä kymmenen vuoden ajalta.
Vain joka kymmenes somalinaisista on töissä kymmenen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, mutta somalimiehistä jo puolet. Eteläisestä Afrikasta tulevat sen sijaan työllistyvät jo kahdessa vuodessa lähes yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset keskimäärin.
Tiedot perustuvat tilastokeskuksen rekisteritietoihin, joita Yle tutki yhdessä Pellervon taloustutkimuksen erikoistutkijan Signe Jauhiaisen kanssa.
Silmiinpistävää tilastoissa on nimenomaan naisten heikko työllistyminen miehiin verrattuna. Somalinaisten lisäksi myös kurdien ja muiden Lähi-Idästä tulevien naisten työllistyminen oli heikkoa.
Naisten työllisyysaste jää useimmissa tutkituissa ryhmissä 10–30 prosenttiyksikköä jälkeen samoista maista tulleiden miesten luvuista. Kantaväestöön verrattuna ero on huomattavan suuri: vuonna 2010 suomalaismiesten työllisyysaste oli 68,7 ja naisten 66,9 prosenttia.
– Naisten työssäkäynti on suurin piirtein kaikkialla maailmassa harvinaisempaa kuin Suomessa. Suurimmassa osassa maita ja kulttuureja naisilla on huomattavasti pienempi rooli työmarkkinoilla. Tästä syystä vie aikaa integroitua suomalaiseen tapaan, jossa sekä miehet että naiset käyvät töissä, analysoi Signe Jauhiainen.
[...]
http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajamies_tyollistyy_hyvin__naiseen_verrattuna/8403605
Yllättävän asiallinen juttu ja ihan tilastojen pohjalta, kannattaa lukea.
Quote...mutta somalimiehistä jo puolet.
Tämä väite vaatii tuekseen huomattavasti Yleä luotettavamman lähteen.
Quote from: takalaiton on 24.10.2015, 12:54:23
Quote from: YLE
***
Vain joka kymmenes somalinaisista on töissä kymmenen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, mutta somalimiehistä jo puolet. Eteläisestä Afrikasta tulevat sen sijaan työllistyvät jo kahdessa vuodessa lähes yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset keskimäärin.
***
http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajamies_tyollistyy_hyvin__naiseen_verrattuna/8403605
Yllättävän asiallisen juttu ja ihan tilastojen pohjalta, kannattaa lukea.
Jep, tulkkaamassa sitä toista puolta tai jossain muussa mokuvedätyksessä...
QuoteVain joka kymmenes somalinaisista on töissä kymmenen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, mutta somalimiehistä jo puolet.
Jokainen Vihreitä äänestänyt nainen on varmaan tyytyväinen, jos laskuista on maksettu jo puolet tai tiskeistä on hoidettu jo puolet.
QuoteNaisten työssäkäynti on suurin piirtein kaikkialla maailmassa harvinaisempaa kuin Suomessa.
Voi olla. Mutta ainakin Afrikassa naiset tekevät työt, hoitavat kodin, lapset ja ukon, joka istuu puun alla juomassa palmuviinaa muiden ukkojen kanssa.
Ja tietysti nuo muutokset koskisivat myös kantaväestöä.. eli palkkoja alaspäin koko porukalla - yhteiskuntasopimus^2.
Luulisi ammatillisten keskusjärjestöjen kuten SAK:n vastustavan tuollaista.
Tuo yhteiskuntasopimus^2 olisi kyllä varmaan EK:n unelma.
Quote from: Hyysäri on 24.10.2015, 13:10:32
Yhdysvallat on esimerkki maasta, jonka huipputuottavia innovaatiokeskittymiä ruokitaan koulutettujen maahanmuutolla.
Ei tuohon ulosteeseen jaksa vastata mitään. Jätän sen vain tähän.
Somalinaiset ovat aivottomia synnytyskoneita, se on heidän työnsä.
Quote from: YLE tarinoiVain joka kymmenes somalinaisista on töissä kymmenen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, mutta somalimiehistä jo puolet
YLE riemuitsee kun jo 10v(!!) Suomessa notkuneista somalimiehistä "jopa" puolet on työllistynyt. :facepalm: Afrikkalainen aikakäsitys ja tarinankerrontaperinne ovat myös YLEn tapa käsitellä monikulttuurin ns ihmeellisyyksiä?
Kummallista että feministit eivät ole ottaneet ajaakseen huonosti työllistyvien afrikkalais- tai lähi-itä-taustaisten naisten asiaa.
Vaikuttaa siltä, että kyseisten naisten miesten (ja miessukulaisten) sana painaa ja kulttuuriin ei kuulu naisten työntekokaan. Joten nuo naiset jäävät miltei täysin yhteiskunnan ulkopuolelle ja elävät miestensä ja miessukulaistensa varassa. Jotta eivät edes opii liikaa maan tavoille, siitähän tässä oikeasti on kyse.
Kyllä suominaista passaa lääppiä, hutsuhan se on. Omat on pidettävä suojassa tavalla tai toisella.
Niin... asiassahan ei olisi mitään ongelmaa, jos Suomen elinkustannukset eivät olisi niin samperin korkeat että täällä tarvii 2 palkansaajaa talouteen jotta voi maksaa vuokran ja laskut sekä ruuat. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot; mikäs siinä jos palkkoja lasketaan, kunhan elinkustannukset laskisivat samassa määrin tai jopa enemmän. Tosin moista ihmettä eli elinkustannusten laskua ei ikäpäivänä tulla näkemään, joten se siitä.
Mutta siis tämä suunnitelmahan oli nähtävissä jo aikaa sitten:
1) Luodaan työmarkkinoille kriisi ja hirveä määrä työttömiä.
2) Syytetään työttömyydestä ihmisiä itseään ja lyödään lyötyä sanomalla ettei työt kelpaa nirppanokka-eurooppalaisille, mutta maahanmuuttajat sen sijaan ovat kyllä ahkeria.
3) Roudataan hirveä määrä ammattitaidotonta ja kielitaidotonta työvoimaa maahan. He eivät tietenkään työllisty, mutta koska heidät on "pakko" työllistää edes jotenkin, niin simsalabim:
4) Työehtoja ja palkkoja muutetaan niin että mamut työllistyvät helpommin samalla kun eurooppalaiset jäävät nuolemaan näppejään koska haluavat sekä reilua palkkaa että kunnon työehdot. Kuka tässä voittaa? Monikansalliset suuryhtiöt.
Nyt ollaan siis vaiheessa 3.
Ihmettelenpä vain kauanko tätä voi jatkua? Eurooppa on kuitenkin jo niin pitkälle teknillistynyt ja täällä monessa ammatissa vaaditaan pitkää koulutusta, työkokemusta ja rautaista ammattitaitoa jotta homma toimii edes jotenkin, niin kauanko kattellaan sitä, että peukalokeskelläkämmentätyypit tekee esim. raksatyömailla mitä sattuu ja miten sattuu? Länsimaissa on ollut viime vuosikymmeninä hirveä buumi tehdä kaikki mahdollisimman nopeasti ja halvalla. Ja kummallakaan metodilla ei tule hyvää jälkeä. Jossain vaiheessa ihmisten on pakko alkaa vaatia laatua halvan hinnan sijaan, ja se on se hetki, jolloin ei enää olekaan kysyntää halpistyövoimalle, vaan sille ammattilaiselle.
Tai ehkä työmarkkinat jakaantuvat todellakin kahtia USA:n malliin. On ne paskaduunit, kuten siivoamiset ja kadunlakaisemiset, josta saa ehkä sen 4-5 e/tunti. Ja sitten on nämä ammattilaisduunit joista saa montakymmentä euroa per tunti. Tämähän lisää räjähdysmäisesti yhteiskunnan eriarvoisuutta ja vaikuttaa suoraan maan sisäiseen turvallisuuteen, mutta siitä nykyhallitus taitaa viis veisata ehdotellessaan että ammattitaidotonta porukkaa voidaan palkata muutaman euron tuntiliksalla.
Jutussa olevat kuvat ovat varsin informatiiviset (musta viiva kuvaa kaiketi Suomen kansalaisia yleisesti):
(http://yle.fi/plus/2015/10_mamu_tyollistyminen/img/tyottomyys1.gif)
(http://yle.fi/plus/2015/10_mamu_tyollistyminen/img/tyottomyys2.gif)
Quote from: Yle 24.10.2015Vain joka kymmenes somalinaisista on töissä kymmenen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, mutta somalimiehistä jo puolet.
10 vuoden jälkeen 45,7 prosenttia, 11 vuoden jälkeen 44,4 prosenttia, eikä meille kerrota mitään näiden työpaikkojen laadusta.
Quote from: Yle 24.10.2015
Jauhiainen muistuttaa myös, että vuosina 2000–2006 Suomeen tulleet maahanmuuttajat pääsivät nauttimaan tilanteesta, jossa Suomen talous kasvoi.
Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana tulevat ihmiset kohtaavat puolestaan matalan kasvun heikentämät työmarkkinat. Tämän vuoksi jutun lähdeaineistona käytettyjä työllisyyslukuja ei voi suoraan käyttää ennusteena tulevasta kehityksestä.
Ei niin, koska tilanne tulee olemaan heille paljon huonompi. Nyt tulevien osaamiselle sopivia työpaikkoja on entistä vähemmän, ja kilpailu niistä on kovempaa. Turvapaikanhakijoiden massamaahanmuutto varmistaa matalan tai negatiivisen kasvun jatkumisen pitkälle ensi vuosikymmenelle sekä Suomessa että Euroopassa.
Tuo jäsen RP:n laittama infografiikka oli kyllä hyvin valaisevaa. Mikään näistä tarkastelluista maahanmuuttajaryhmistä ei siis päässyt edes 11 vuodessa suomalaisten keskimääräiseen työllisyysprosenttiin. Maalaisjärjellä ajateltuna maahanmuuttajien työllisyyden pitäisi olla samaa luokkaa tai parempi kuin suomalaisilla, jotta me oikeasti hyötyisimme maahanmuutosta. Joidenkin kehitysmaista Suomeen tulleiden ryhmien kohdallahan näin onkin, jossain vanhassa uutisessa taidettiin mainita ainakin nepalilaiset ja olikohan kongolaiset.
Kuten Roope yllä mainitsikin, niin mitään tietoa ei ole siitä millaisia nämä työpaikat oikeasti ovat. Monilla lähi-itäläisillä on varmasti pizzeriahommia yms., mutta millainen osuus työllisistä tekee oikeasti yhteiskuntaa hyödyttävää ja verotuloja tuottavaa työtä, toisin sanoen jotain muuta kuin höpöhöpö-monikulttuuriprojektisihteerin, tulkin yms. töitä, joita ei edes tarvittaisi mikäli näitä ongelmaryhmiä ei olisi päästetty maahamme.
Edit: Monilla kehitysmaista muuttaneilla naisilla on varmaan synnytyskoneena olemisen lisäksi työpaikan hankkimisen esteenä esimerkiksi aviomies, joka ei halua päästää naista kodin ulkopuolelle töihin (voi kohdata vieraita miehiä!) tai työhön sopimaton uskonnollinen vaatetus. Ei niissä huiveissa ja kaavuissa kovin moneen duuniin pääse.
"On lottovoitto saada Suomeen lisää synnyttäjiä".
Kunpa niistä sitten kasvaisikin suomalaisia, mutta taitaa olla turha toivo. Somaleita niistä sikiää.
Mutta tulisipa kalpeahkoja irkkuja, punatukkaisia skotteja, oliivi-ihoisia spanjuureita, isotissisiä germaaneja. Mutta ei, ei tule edes siroja filippiinoja tai thaikkuja.
Eikä enin osa tulijoista ole edes naisia.
QuoteSeitsemän lapsen somaliäiti ryöpyttää työnantajia ja somalimiehiä: Hävetkää!
Miten maahanmuuttajat saataisiin töihin? Vastaanottokeskuksissa työskentelevän somalitaustaisen Habiba Alin keinot liittyvät erityisesti somaliyhteisön arvoihin. Osansa arvostelusta saa myös Suomen kankea sosiaaliturvajärjestelmä. Kysyimme keinoja maahanmuuttajien työllistymiseen myös Etlan tutkijalta.
[---]
Kun pyydän Alia kirjoittamaan taululle tärkeimmät keinot maahanmuuttajien työtilanteen parantamiseksi, hän ottaa ensimmäiseksi esiin murroksen, joka näyttää olevan käynnissä hänen kaltaistensa nuorten somalinaisten keskuudessa.
Moni Suomessa kasvanut somalinainen ei enää halua tyytyä pelkkään kotiäidin rooliin, vaan haluaa sekä perheen että työn. Ensimmäinen Alin ratkaisu on siis perhe- ja työelämän yhdistäminen. Hän antaa jopa käytännön vinkin nuorille somalinaisille:
– Kannattaa hankkia yksi, kaksi lasta heti parikymppisenä, niin suku jättää sut rauhaan. Kun lapset on hankittu, voit yhdistää siihen myös sitä työelämää.
[---]
Oman perheen perustaminen ja perhe-elämä tuntuivat Alistakin aluksi hyvältä, mutta vuosien varrella alkoi tuntua siltä, että ison perheen arjen pyörittäminen kasautui lähinnä naiselle, eikä mieheltä vaadittu yhtä paljon vastuuta.
– Sitten päätin, että mä eroan. Olin vielä kaksi vuotta kotona ennen kuin menin töihin.
Ali haluaa olla lapsilleen suomalaisia ja somalialaisia ihanteita yhdistävä roolimalli.
– Halusin näyttää mun tytöille, että te voitte olla sekä äitejä että käydä töissä. Pojilleni halusin näyttää, että naisella voi olla monia rooleja.
Työtä ja turvaa
Omien kokemustensa pohjalta Ali myös arvostelee myös suomalaisen sosiaaliturvan rakennetta.
– Sain paremmin tuloja silloin, kun olin kotona. Jos ei käy töissä, niin päiväkodit maksetaan, vuokra maksetaan, lääkkeet maksetaan, hän sanoo ja arvioi sosiaaliturvan vaativan muutoksia.
– Ainakin sen pitäisi olla niin, että jotakin pitää tehdä. Missä olikaan se olikaan, Saksassa vai Norjassa, että sä saat sosiaalituloja, ja sua autetaan löytämään työpaikka, josta sä saat jotain ekstraa.
Toiseksi keinoksi hän kirjaakin Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistäminen.
– Se ainakin opettaa sen rytmin, että aamulla mennään töihin. Joku päivä sä et enää tarvitse sitä tukea.
Kahviloissa istuskeluun järkeä
Näytän hänelle somalimiesten työllistymiskäyrää ja korostan sen osoittavan ylöspäin, mutta hän ei ole tyytyväinen.
– Hei, kymmenen vuoden jälkeen puolet on silti ilman työtä. Mun mielestä se on huolestuttavaa.
Tähän liittyen hän kirjoittaakin kolmannen työllisyyttä parantavan keinon: Hävetkää fadhikudir. Se tarkoittaa kahviloissa istuksimista.
– Jotkut miehet ei tietysti saa töitä, mutta joitakin ei edes hävetä, että he ei käy töissä.
Alin mielestä esimerkiksi arabit tai kosovolaiset miehet kilpailevat siitä, kenellä on paras työ tai hienoin auto.
– Tän mä haluaisin korjata meidän yhteisössä, hän sanoo.
[---]
Yle (http://yle.fi/uutiset/seitseman_lapsen_somaliaiti_ryopyttaa_tyonantajia_ja_somalimiehia_havetkaa/8404765)
Mielenkiintoinen juttu. Habiba Alilla on kyllä hyvä asenne ja toivottavasti mahdollisimman moni nuorista somalinaisista ottaa hänestä mallia. Tätä lukiessa tulee taas sama vanha ajatus mieleen: jos Suomeen on otettava pakolaisia, niin otetaan sitten pelkkiä naisia. Kun oman yhteisön ukot eivät olisi alistamassa ja painostamassa, niin varmaan nämä naiset pystyisivät elämään täällä suhteellisen normaalisti ja paljon vapaammin.
Semmoinen vinkki vaan vielä, että ei niitä lapsia tarvitse hankkia ainuttakaan, jos ei itsestä siltä tunnu.
Veikkaan, että Ali saa aikamoisen paskaryöpyn niskaansa somaliyhteisön sisältä tämän jutun takia.
Edit: Nyt kun luki tuon jutun kokonaan, niin tuo huivin käytöstä jauhaminen oli hieman facepalm-kamaa. Pyhä asia.. ja paskanmarjat. Vapaa-ajalla voit käyttää ihan mitä larppiasua haluat, mutta työpaikalla mennään työnantajan ohjeistuksen mukaisesti.
Quote from: Yle 24.10.2015Taloustieteilijä muistuttaa myös, että rajut muutokset työmarkkinapolitiikassa eivät yksin riitä lääkkeeksi maahanmuuttajien työttömyyteen.
– Työllistymisluvuissa oli kiinnostavaa se, että esimerkiksi somalimiesten työllisyys paranee koko kymmenen vuoden Suomessa olon ajan.
Hän arvelee sen johtuvan kielitaidon kehittymisestä ja muusta kouluttautumisesta, hän sanoo, ja kirjoittaa neljänneksi keinoksi kielikoulutuksen.
Minusta taas kiinnostavaa oli se, että somalimiesten työllisyys
heikkeni 11. vuonna, joka oli viimeinen grafiikassa kuvattu vuosi. Sama ilmiö somalinaisilla neljäntenä ja kymmenentenä vuonna. Onkohan kyse eri vuosina eri tavalla harrastetusta tempputyöllistämisestä?
Lukuja kaunistaa, se että tuosta on jätetty ilmeisesti pois työvoiman ulkopuolella olevat.
"Oman perheen perustaminen ja perhe-elämä tuntuivat Alistakin aluksi hyvältä, mutta vuosien varrella alkoi tuntua siltä, että ison perheen arjen pyörittäminen kasautui lähinnä naiselle, eikä mieheltä vaadittu yhtä paljon vastuuta.
– Sitten päätin, että mä eroan. Olin vielä kaksi vuotta kotona ennen kuin menin töihin."
Pitäisi lukea: Mies kyllästyi ja hankki nuoremman vaimon, jolla viljellä pirttiä. Habiba sai yksinhuoltajatuet ja mies uuden kodin uusine tukineen. Win-win.
Eipä tämäkään tilasto anna hirveästi aihetta paukutella henkseleitä kotouttamisen onnistumisen suhteen. Ei ullatus.
Mielenkiintoisinta on kuitenkin se korviahuumaava hiljaisuus, jolla suomalaiset feministit suhtautuvat tähän. He taitavat mieluummin keskittyä kantasuomalaisten miesten loputtoman pahuuden taltuttamiseen kuin mustakaapujen armeijan oikeuksien puolustamiseen.
Quote from: valtakunnanpärkhele on 24.10.2015, 17:10:14
Lukuja kaunistaa, se että tuosta on jätetty ilmeisesti pois työvoiman ulkopuolella olevat.
Siinä on tutkittu työllisyysastetta, joka lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Ei tässä laskutavassa ole mitään valittamista. Työllisen määritelmä uutisesta ei ilmene, ehkä se on tuo Tilastokeskuksen käyttämä vuoden lopun tilanne. Siihen taas voi vaikuttaa esimerkiksi juuri silloin käynnissä olevat työllistämistoimenpiteet. Ja tietysti kohtuullisen suuri osa työllisistä voi työllistyä juuri maahanmuuttoalalle, joka ei varsinaisesti tuota juuri mitään.
Quote from: Tilastokeskus
Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.
http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/tyollinen.html
Mikä tuota tilastoa oletettavasti kaunistaa kultturi- ja muiden tulkkien ohella on parempi väestörakeenne. Kantaväestön työllisyysaste olisi olennaisesti parempi, jos tuosta 15-65 haarukasta voisi karsia hieman vuosia ala- ja yläpäästä (työllisyysaste 15 vuotiailla taitaa olla tilastoissa pyöreä nolla ja toisaalta se alkaa laskea nopeasti 60 vuoden kieppeillä). Kymmenen vuotta maassa olleissa maahanmuuttajassa nuo reunaikäluokat taitavat olla vähemmällä edustuksella.
Eivät nuo lukemat silti järin kaksisia ole.
Tässä on joku artikkeli viimevuodelta.
Niin siellä päästiin somalimiehillä huikeaan 25%, joka on siltikin vain puolet nyt esitetystä.
Eli jotenkin laskennalla ja termeillä kikkaillaan taas huikeasti...
http://aiheet.domnik.net/ai-2014/08/somalit-tyollisyys
Lisäksi mestari kirjoitti jutun vuonna 2012, niin silloin mentiin 13.2%
http://www.halla-aho.com/scripta/tyollistymisesta.html
Trendi ainakin oikeaan suuntaan, vuonna 2025 somalit työllistävät kaikki suomalaiset...
Niinpäniin, join murheisiin taas liikaa-jai-jai-jaa.... ;D
Suomalaiset ovat tummaihoisia, albiinoihin verrattuna.
Etana on nopea, kanttarelliin verrattuna.
Tulitikkuaski on suuri, riisinjyvään verrattuna.
Kyllähän näitä löytyy.
Quote from: valtakunnanpärkhele on 24.10.2015, 19:48:36
Tässä on joku artikkeli viimevuodelta.
Niin siellä päästiin somalimiehillä huikeaan 25%, joka on siltikin vain puolet nyt esitetystä.
Eli jotenkin laskennalla ja termeillä kikkaillaan taas huikeasti...
http://aiheet.domnik.net/ai-2014/08/somalit-tyollisyys
Lisäksi mestari kirjoitti jutun vuonna 2012, niin silloin mentiin 13.2%
http://www.halla-aho.com/scripta/tyollistymisesta.html
Trendi ainakin oikeaan suuntaan, vuonna 2025 somalit työllistävät kaikki suomalaiset.
Halla-aho puhui Somalian kansalaisista, naisista ja miehistä. Miesten työllisyys on parempi kuin molempien sukupuolten yhteenlaskettuna. Somalian kansalaisten työllisyys on huonompi kuin kaikkien somalien (Suomen kansalaisuuden saaneiden somalien työllisyys ei ole häävi, mutta parempi kuin Somalian kansalaisten).
Tuohon n. 45%:n päästiin (miesten osalta) katsottaessa 10 vuotta maassa olleiden työllisyyttä. Lyhemmän aikaa olleiden työllisyys oli huonompi (5 vuotta -> n 20%), ja näin ollen myös keskiarvo kaikista (lyhyen ja pitkän aikaa olleista). Tarkasteluvuosien eroista voi tulla vähän lisää eroa.
Somalien työllisyydessä ei ryhmänä ole tapahtunut mainittavaa edistystä.
Quote from: valtakunnanpärkhele on 24.10.2015, 19:48:36
Tässä on joku artikkeli viimevuodelta.
Niin siellä päästiin somalimiehillä huikeaan 25%, joka on siltikin vain puolet nyt esitetystä.
Eli jotenkin laskennalla ja termeillä kikkaillaan taas huikeasti...
http://aiheet.domnik.net/ai-2014/08/somalit-tyollisyys
Tuon mukaan somalien yhdistetty työllisyysaste 19,9 prosenttia vuonna 2012.
Tilastokeskuksen aineiston (https://www.suomenuutiset.fi/samuli-salminen-turvapaikanhakijoiden-tyollistymisesta/) mukaan somalialaisten
ikävakioitu työllisyysaste oli 23 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 1993 tai aiemmin saapuneilla (18 vuotta tai enemmän Suomessa) se oli
37 prosenttia.
Eli oudoilta vaikuttavat Ylen luvut näihin nähden. Liekö jotain tekemistä sen kanssa, että tarkasteltaviksi valittiin vain tietyt vuosikohortit. Jos näin on, niin olipa taas journalismia.
Quote from: RP on 24.10.2015, 20:06:20
Quote from: valtakunnanpärkhele on 24.10.2015, 19:48:36
Tässä on joku artikkeli viimevuodelta.
Niin siellä päästiin somalimiehillä huikeaan 25%, joka on siltikin vain puolet nyt esitetystä.
Eli jotenkin laskennalla ja termeillä kikkaillaan taas huikeasti...
http://aiheet.domnik.net/ai-2014/08/somalit-tyollisyys
Lisäksi mestari kirjoitti jutun vuonna 2012, niin silloin mentiin 13.2%
http://www.halla-aho.com/scripta/tyollistymisesta.html
Trendi ainakin oikeaan suuntaan, vuonna 2025 somalit työllistävät kaikki suomalaiset.
Halla-aho puhui Somalian kansalaisista, naisista ja miehistä. Miesten työllisyys on parempi kuin molempien sukupuolten yhteenlaskettuna. Somalian kansalaisten työllisyys on huonompi kuin kaikkien somalien (Suomen kansalaisuuden saaneiden somalien työllisyys ei ole häävi, mutta parempi kuin Somalian kansalaisten).
Tuohon n. 45%:n päästiin (miesten osalta) katsottaessa 10 vuotta maassa olleiden työllisyyttä. Lyhemmän aikaa olleiden työllisyys oli huonompi (5 vuotta -> n 20%), ja näin ollen myös keskiarvo kaikista (lyhyen ja pitkän aikaa olleista). Tarkasteluvuosien eroista voi tulla vähän lisää eroa.
Somalien työllisyydessä ei ryhmänä ole tapahtunut mainittavaa edistystä.
Totta hyviä pointteja. Pitää itse tässä joku päivä lyödä kädet saveen ja selvittää perinpohjin tämä tilastoasia,
koska jo eri laitosten mittauksilla on suuria eroja jo määrittelyperusteiden takia.
offtopic:
Muuten kuinka moni Hommallainen voi nostaa käden ylös ja sanoa joskus palkanneensa somalin! Minä voin. Kiva mukava reipas kaveri tosin aikakäsitys tai niiden ero sitten ei vaan toiminut... osasi suomeakin todella hyvin.
Minusta on varsin optimistista sanoa, että työllistyvät hyvin, kun henkilö on ollut KYMMENEN VUOTTA pelkkien sosiaalitukien ja yhteiskunnan kaiken maailman (kalliiden) tukimuotojen varassa, jopa puolet on sen jälkeen töissä... mutta Yle on tietty yle. ??? :roll:
Quote from: valtakunnanpärkhele on 24.10.2015, 17:10:14
Lukuja kaunistaa, se että tuosta on jätetty ilmeisesti pois työvoiman ulkopuolella olevat.
Mietin myös että tarkoittaako "työssä" tässä kohtaa myös tempputyöllistettyä?
Sehän kaataisi koko korttitalon...siis senkin vähäisen työssäkäyvien määrän joka tuolla näyttää olevan.
Olipa kerrassaan törkeä Ylen uutisten leikkaus Habiba Alin haastattelusta äsken.
Ali puhui ihan järkeviä tuossa tässä ketjussa lainatussa ja Ylen verkkosivuilta poimitussa uutisessa somalikultuurista, jossa pitää olla paljon lapsia. Hän myös kritisoi kahviloissa maleksivia miehiä ja ihmetteli, miksi ihanteena heillä ei ole työllistyminen kuten muissa kulttuureissa.
Uutisiin päätyi lähinnä Alin kommentti työnantajien huivikammosta! Miksi ihmeessä Yle leikkasi Alin haastattelusta sellaisen otoksen, joka ei kuvaa Alin mielipiteitä ja joka on omiaan lisäämään kantaväestön ennakkoluuloja somaleja kohtaan?
Alin mielipiteethän ovat somalinaiseksi ihan suht koht järkeviä.
Quote from: Roope on 24.10.2015, 20:16:38
Tilastokeskuksen aineiston (https://www.suomenuutiset.fi/samuli-salminen-turvapaikanhakijoiden-tyollistymisesta/) mukaan somalialaisten ikävakioitu työllisyysaste oli 23 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 1993 tai aiemmin saapuneilla (18 vuotta tai enemmän Suomessa) se oli 37 prosenttia.
Ylen grafiikan mukaanhan somalialaisten työllisyysaste (siis miehet ja niaset yhteensä, keskiarvonba noista kahdesta) oli kymmenen vuoden jälkeen noin 28%. 37% on siihen nähden milteipä hyvä (kun ei edes ole erityisempää syytä olettaa, miksi 10 vuotta maassa työttömänä olleet kovin helposti enää sen jälkeen työllistyisivät). 1993 tai ennen tulleiden keskimäärinen koulutustaso tosin taisi olla olennaisesti korkeampi kuni myöhempien.
Habiaba Ali on ollut aiheena foorumilla ennekin, mutta ehkä tämän voisi pitää erillisenä, eikä osana sitä vanhaa sohvakeskustelua
(2013-10-25 Yhteishyvä: Viikon kohokohta / Miten suurperhe viettää lauantaita? (http://hommaforum.org/index.php/topic,88919.msg1465995.html#msg1465995)).
Sen verran voi siihen vanhaan viitata, että Habiaba Ali on asukaskoordinaattorista edennyt tähän todelliseen hallituksen kärkkihankkeeseen eli vastaanottokeskusteollisuuteen. Hänellä tunttu nyt, niin kuin 17 vuotiaana (https://web.archive.org/web/20140306040005/http://www.kuntalehti.fi/Pdfarkisto/KL-0402.pdf), varsin fiksulta ja somaliksi modernilta ajatuksineen, mutta siinä välissä tietysti piti hankkia ne seitsemän lasta. Optimisti voi toivoa, että ehkäpä hän todellakin antaa omille tyttärilleen muitakin vaihtoehtoja. Niinhän tuossa ainakin kertoo.
Otsikko on Ylen. En sanoisi totuuden vastaiseksi, mutta eivät ne työnantajat olleet ensimmäisenä itse jutussa.
QuoteSeitsemän lapsen somaliäiti ryöpyttää työnantajia ja somalimiehiä: Hävetkää!
Miten maahanmuuttajat saataisiin töihin? Vastaanottokeskuksissa työskentelevän somalitaustaisen Habiba Alin keinot liittyvät erityisesti somaliyhteisön arvoihin. Osansa arvostelusta saa myös Suomen kankea sosiaaliturvajärjestelmä. Kysyimme keinoja maahanmuuttajien työllistymiseen myös Etlan tutkijalta.
Kultainen hammaskoru välkkyy valkoisessa hammasrivistössä, kun Habiba Ali, 29, hymyilee ilman vähäisintäkään merkkiä väsymyksestä.
– Herään aamulla kuudelta, että ehdin valmistella kaikki lapset lähtöä varten. Puoli kahdeksalta mennään. Kaksi pienempää koululaista pitää saattaa taksille ja sen jälkeen lähden viemään kolmea pienintä päiväkotiin. Kahdelle isoimmalle pitää vielä soittaa ja varmistaa, että he ehtivät kouluun, hän kuvaa aamurutiinejaan.
Miten töiden, lastenhoidon ja ystävien tapaamisen yhdistäminen oikein onnistuu?
– Se on vain järjestelyjutuista kyse. Äiti esimerkiksi on mahtava apu, kun on vaikka iltamenoja, sanoo Ali.
QuoteAika monet kysyy työvoimatoimiston [suomen] kurssin jälkeen, että voidaanko me jatkaa kurssia, mutta se ei ole mahdollista.
– Habiba Ali
Kun pyydän Alia kirjoittamaan taululle tärkeimmät keinot maahanmuuttajien työtilanteen parantamiseksi, hän ottaa ensimmäiseksi esiin murroksen, joka näyttää olevan käynnissä hänen kaltaistensa nuorten somalinaisten keskuudessa.
Moni Suomessa kasvanut somalinainen ei enää halua tyytyä pelkkään kotiäidin rooliin, vaan haluaa sekä perheen että työn. Ensimmäinen Alin ratkaisu on siis perhe- ja työelämän yhdistäminen. Hän antaa jopa käytännön vinkin nuorille somalinaisille:
– Kannattaa hankkia yksi, kaksi lasta heti parikymppisenä, niin suku jättää sut rauhaan. Kun lapset on hankittu, voit yhdistää siihen myös sitä työelämää.
Isoa perhettä ihannoidaan
Pienenä lapsena Suomeen tullut Habiba Ali kertoo eläneensä tavallisen suomalaisen nuoren elämää, kunnes hän meni naimisiin ja sai ensimmäisen lapsensa jo 18-vuotiaana.
Kotiäitivuosien ja avioeron jälkeen hän on käynyt töissä vajaat neljä vuotta. Nyt hän työskentelee vastaanottokeskusta pyörittävässä yrityksessä sekä asioimistulkkina.
Alin mukaan juuri kotiäitiyden ja ison lapsikatraan ihannointi somaliyhteisössä on naisten heikon työllistymisen taustalla.
– Kun sanon somaliäideille, että ehkä vielä menen naimisiin, mutta lapsia en enää halua, niin jo tämä on loukkaavaa. Mulle sanotaan että sähän olet vielä nuori ja voit saada vielä paljon lapsia.
QuoteHalusin näyttää tytöilleni, että voitte olla sekä äitejä että käydä töissä. Pojilleni halusin näyttää, että naisella voi olla monia rooleja.
– Habiba Ali
Oman perheen perustaminen ja perhe-elämä tuntuivat Alistakin aluksi hyvältä, mutta vuosien varrella alkoi tuntua siltä, että ison perheen arjen pyörittäminen kasautui lähinnä naiselle, eikä mieheltä vaadittu yhtä paljon vastuuta.
– Sitten päätin, että mä eroan. Olin vielä kaksi vuotta kotona ennen kuin menin töihin.
Ali haluaa olla lapsilleen suomalaisia ja somalialaisia ihanteita yhdistävä roolimalli.
– Halusin näyttää mun tytöille, että te voitte olla sekä äitejä että käydä töissä. Pojilleni halusin näyttää, että naisella voi olla monia rooleja.
Työtä ja turvaa
Omien kokemustensa pohjalta Ali myös arvostelee myös suomalaisen sosiaaliturvan rakennetta.
– Sain paremmin tuloja silloin, kun olin kotona. Jos ei käy töissä, niin päiväkodit maksetaan, vuokra maksetaan, lääkkeet maksetaan, hän sanoo ja arvioi sosiaaliturvan vaativan muutoksia.
– Ainakin sen pitäisi olla niin, että jotakin pitää tehdä. Missä olikaan se olikaan, Saksassa vai Norjassa, että sä saat sosiaalituloja, ja sua autetaan löytämään työpaikka, josta sä saat jotain ekstraa.
Toiseksi keinoksi hän kirjaakin Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistäminen.
– Se ainakin opettaa sen rytmin, että aamulla mennään töihin. Joku päivä sä et enää tarvitse sitä tukea.
Kahviloissa istuskeluun järkeä
Näytän hänelle somalimiesten työllistymiskäyrää ja korostan sen osoittavan ylöspäin, mutta hän ei ole tyytyväinen.
QuoteKun olet musliminainen, ja sinulla on hame ja huivi, se näkyy heti.
– Habiba Ali
– Hei, kymmenen vuoden jälkeen puolet on silti ilman työtä. Mun mielestä se on huolestuttavaa.
Tähän liittyen hän kirjoittaakin kolmannen työllisyyttä parantavan keinon: Hävetkää fadhikudir. Se tarkoittaa kahviloissa istuksimista.
– Jotkut miehet ei tietysti saa töitä, mutta joitakin ei edes hävetä, että he ei käy töissä.
Alin mielestä esimerkiksi arabit tai kosovolaiset miehet kilpailevat siitä, kenellä on paras työ tai hienoin auto.
– Tän mä haluaisin korjata meidän yhteisössä, hän sanoo.
Huivin käyttöön ymmärrystä työpaikoilla
Ali ei siis epäile tökkiä oman yhteisönsä kipupisteitä, mutta myös erityisesti naisiin kohdistuvat arkipäivän ennakkoluulot saavat kyytiä. Ali kertoo tuohtuneesti musliminaisesta, joka sai potkut, koska ei luopunut huivistaan.
– Kun olet musliminainen, ja sinulla on hame ja huivi, se näkyy heti. Jos olet muslimimies, erona on vain ihonväri, hän sanoo.
QuoteKannattaa hankkia yksi, kaksi lasta heti parikymppisenä, niin suku jättää sut rauhaan.
– Habiba Ali
Ali ihmettelee myös, minkä työn tekemistä huivin päässä pitäminen todella estää. Hänen uskonnollisen vakaumuksensa mukaan nimenomaan hiusten peittäminen on pyhä asia, ja toivoo että työnantajat voisivat osoittaa asiassa ymmärrystä.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi huivin värille tai materiaalille ei ole vaatimuksia, joten sopiva malli löytyy varmasti erilaisiin työtehtäviin.
Suvaitsevaisuutta työelämään, hän muotoilee neljännen, työnantajille suunnatun ratkaisun.
Ali itse puhuu lähes täydellistä suomea, ellei sitten stadilaista vivahdetta lasketa virheeksi. Hänen mielestään kielen oppiminen on työllistymisen avainasia, mutta nykyisellään maahanmuuttajille suunnattu kielenopetus on kehnolla tolalla.
– Suomen opetusta tulee liian myöhään ja sitä annetaan liian vähän. Aika monet kysyy työvoimatoimiston kurssin jälkeen, että voidaanko me jatkaa kurssia, mutta se ei ole mahdollista.
Viides ratkaisu on siis Kielenopetus kuntoon. Alilla riittäisi enemmänkin ehdotuksia, mutta tällä kertaa viisi saa riittää.
– Mä vannon, että näillä jutuilla somalien työkäyrä nousee, hän hymyilee ja kiiruhtaa hakemaan lapsiaan päiväkodista.
Eli Yle on keksaissut tämänkin jutun omasta päästään.
Kaikella kunnioituksella tuikitärkeissä hommissa uurastavaa yh-somppuäitiä kohtaan.
QuoteNyt hän työskentelee vastaanottokeskusta pyörittävässä yrityksessä sekä asioimistulkkina.
Ei mulla muuta.
Tuunaan lauseita hiukan Itis.formuun:
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.10.2015, 13:06:26
QuoteVain joka kymmenes somalinaisista on töissä kymmenen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, mutta somalimiehistä kahviloita työllistää jo puolet.
Jokainen Vihreitä äänestänyt nainen on varmaan tyytyväinen, jos laskuista on maksettu jo puolet tai tiskeistä on hoidettu jo puolet.
QuoteNaisten työssäkäynti on suurin piirtein kaikkialla maailmassa harvinaisempaa kuin Suomessa.
Voi olla. Mutta ainakin AfrikassaItiksessä naiset tekevät työt, hoitavat kodin, lapset ja ukon, jokatyöntävät uusia Emmaljunga de luxe-vaunuja ja shoppailevat, kun ukko istuu päivästä toiseen puun alla juomassa palmuviinaa valtaamassaan kahvilassa muiden ukkojen kanssa.
Kuinka paljon tämän Habiaba Alin ja hänen 7 jälkeläisensä elatus maksaa suomalaisille vuodessa 50 000 € vai 70 000 € ?
Quote from: falco on 24.10.2015, 21:16:30Uutisiin päätyi lähinnä Alin kommentti työnantajien huivikammosta! Miksi ihmeessä Yle leikkasi Alin haastattelusta sellaisen otoksen, joka ei kuvaa Alin mielipiteitä ja joka on omiaan lisäämään kantaväestön ennakkoluuloja somaleja kohtaan?
Koska se palveli tarkoitusta? Foliohattuillen voisi tästä uutisesta ja erityisesti sen otsikoinnista (siinä jotenkin haiskahtaa pyrkimys asenteiden muokkaamiseen), että tuosta leikkauksesta (sitä näkemättä) kuvitella sitä, että Ylessä yritetään nyt myydä kansalaisille ajatusta miespuolisten turvapaikanhakijoiden paremmuudesta, puolustaen siten vääristymää turvapaikanhakijoiden sukupuoleen liittyen. Kysymys tietysti kuuluu silloin, että keltä tuo tarve on tullut ja miksi:
Eihän tänne naisia kannata ottaa. Työllistyvät huonosti (huonommin). Pitävät huivia. Ja synnyttävät liudan lapsia, joista myöskin kertyy kustannuksia.Kritiikkiähän on esitetty juuri sitä kohtaan, että suurin osa turvapaikanhakijoista on työikäisiä miehiä, eikä naisia ja lapsia. Mutta ei kai Ylessä olla kuitenkaan noin pahoja ja ovelia (propagandassaan)? Ei kai?
Lainailin muutamia lauseita, jotka jollain tapaa kohottivat vinon ja väsähtäneen hymyn huulilleni.
Quote--- Habiba Ali, 29, hymyilee ilman vähäisintäkään merkkiä väsymyksestä. ---
Vain somalista ei näy väsymyksen merkkiäkään. Katsoin kateellisena peiliin, ja totta, raatohan se siellä, vaan minä olenkin pottunokka. Mahtaakohan Habiba jo vatkata lettutaikinaa sunnuntain kunniaksi?
Quote--- Moni Suomessa kasvanut somalinainen ei enää halua tyytyä pelkkään kotiäidin rooliin, vaan haluaa sekä perheen että työn. Ensimmäinen Alin ratkaisu on siis perhe- ja työelämän yhdistäminen. ---
Miten muistelisin, että suomalaiset naiset on tätä pähkäilleet vuosikausia, ellei -kymmeniä, ja nyt ollaan kai aika lailla päästy tässä asiassa eteenpäinkin?
Vaan Habiba keksii pyörää uudelleen: keksikääs suomalaiset, miten somalinainen saisi yhdistettyä työ- ja perhe-elämän. Kunhan ei tartte tinkiä lapsiluvusta! Ei muuten sano Habiba missään kohtaa, että ne kaksi nuorena hankittua kakaraa
riittää.Quote--- Habiba Ali kertoo eläneensä tavallisen suomalaisen nuoren elämää, kunnes hän meni naimisiin ja sai ensimmäisen lapsensa jo 18-vuotiaana. ---
Ihan varmaan elänyt tavallisen suomalaisen nuoren elämää. Montako siideriä meni viikonloppuisin?
Jotkut suomalaiset tavalliset nuoret naiset muuten saa au-lapsen jo teineinä, vaan ei somali.
Quote--- – Sain paremmin tuloja silloin, kun olin kotona. Jos ei käy töissä, niin päiväkodit maksetaan, vuokra maksetaan, lääkkeet maksetaan, hän sanoo ja arvioi sosiaaliturvan vaativan muutoksia. ---
Jatkoa en tähän ympännyt, mutta kyllä on niin ulkoaopittua että.
Mitäs Habiba sanot, jos poistetaan koko sosiaaliturva kertakaikisesti?
Riittääkö asiointitulkin liksa elättämään seitsemän yh-lasta?
Quote--- Alin mielestä esimerkiksi arabit tai kosovolaiset miehet kilpailevat siitä, kenellä on paras työ tai hienoin auto.
– Tän mä haluaisin korjata meidän yhteisössä, hän sanoo. ---
Tää oli Habiban julkilausumista paras! Että niinkö ei somalimiehet tavoittele ulkoista habitusta ja statusta?!
Mulla on ihan omiin havaintoihin perustavaa perstuntumaa päinvastaisesta. Kyllä kaikki mainitut... öö... vähemmistöryhmät nimenomaan kilpailee siitä, kekä repii eniten rahaa ilman hikeä. Ei taida tyttö ymmärtää, ettei perusduuni ilman tukia takaa suomalaisellekaan automaagisesti korttelin kauneinta autoa.
"Paras työ!" ;D
Quote--- Hän muistuttaa, että esimerkiksi huivin värille tai materiaalille ei ole vaatimuksia, joten sopiva malli löytyy varmasti erilaisiin työtehtäviin. ---
Mutta siitä huivista ei vaan voi luopua, ei niin millään. Jänniä nää ulkopuolisten vaatimat omat valinnat. Ja olisihan se noloa, jos itähelsinkiläinen Saaban kuningatar ei työpaikalla erottuisi muista muuten kuin
ihonvärinsä perusteella...
Quote--- Hänen mielestään kielen oppiminen on työllistymisen avainasia, mutta nykyisellään maahanmuuttajille suunnattu kielenopetus on kehnolla tolalla. ---
Äijän se on kumma, ettei sitä kieltä voi opetella tuolla ulkona ittekseen...
Eiku pitää suomalaisten opettaa. Se on suomalaisen velvollisuus, että somali oppii.
Quote--- – Mä vannon, että näillä jutuilla somalien työkäyrä nousee, hän hymyilee ---
Niin razzet. Siinäs kuulitte. Habiba kertoo päin naamaa, että jos vaan sinä, minä ja hentunliisa aletaan noudattaa Habiban viiden kohdan ohjelmaa, niin vannotusti somalien työkäyrä nousee.
Jos olisin ilkeä, niin sanoisin, että Habiban itsensä kohdalla somalimiesten työkäyrä on noussut todistettavasti ainakin seitsemän kertaa.
Missä kohtaa Habiba ryöpyttää työnantajia?
Suomalaisia ainakin ryöpytetään -- taas. Somaleissa ei ole ikinä mitään vikaa, ei ikinä.
PS. RP! Sohva-linkki johtaa tähän uutiseen. Näin ollen Sohva-juttuun (http://hommaforum.org/index.php/topic,88919.msg1465995.html#msg1465995) ei ole linkkiä.
Habiaba Alin juttu oli hyvä. Siitä lukisin rivien välistä että maksamalla lasten tekemisestä avokätisempää sosiaaliturvaa kuin töissä käymisestä taataan että somalinaiset pysyvät kotiäiteinä pukkaamassa jälkikasvua. Jos työstä tienaisi enemmän voisi perheen pää ynnäillä lukuja yhteen ja lähettää naisen tienaamaan. Tämä hyödyttäisi yhteiskuntaa ja naisia itseään.
Huivia Habiaba ei voi kritisoida, kuten ei myöskään islamia. Jotka ovat ne päälimmäiset syyt tilanteeseen, missä nainen hoitaa kodin, lapset ehkä työtkin miehen istuessa kavereidensa kanssa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.10.2015, 13:06:26
Mutta ainakin Afrikassa naiset tekevät työt, hoitavat kodin, lapset ja ukon, joka istuu puun alla juomassa palmuviinaa muiden ukkojen kanssa.
Razizmia ja suomalaiseen kulttuuriin sidottu olettama! (Ukko istuu sielläpäin
palmu- tai akasiapuun alla pureskelemassa
khatia.)
Vakavasti puhuen kaipaisin enemmän kulttuurien sisältä tulevaa kriittistä analyysia. Tämä on kohtalainen alku.
Tyypillistä somalihuttua, vastuu on kaikesta kaikilla muilla kuin somaleilla.
Kotouttamiskurssillako se niille on opetettu, etteivät ole itse vastuussa mistään. Vai onko se niitten kulttuuri, muut on aina syyllisiä kun heillä menee huonosti, ja niillähän muuten menee huonosti, suurimmalla osalla mistään ei tule yhtään mitään.
Jokainen tänne tullut on itse vastuussa omasta integroitumisestaan, tukea siihen voi hiukan saada, kurssia ja harjoittelua, mutta työ pitää tehdä itse, ja kantaa vastuu omasta elämästään. Ei se sen vaikeampaa ole.
Quote from: RP on 25.10.2015, 05:25:14Ylen grafiikan mukaanhan somalialaisten työllisyysaste (siis miehet ja niaset yhteensä, keskiarvonba noista kahdesta)
Ei ole suoraviivaisesti keskiarvo, sillä työvoimaksi laskettavien somalinaisten määrä on noissa Ylen tutkimukseen valituissa vuosikohorteissa luultavasti paljonkin pienempi kuin miesten. Kuten oheisjutussa kerrotaan, somalinaiset ovat perinteisesti jääneet kotiin hoitamaan lapsia.
Quote from: RP on 25.10.2015, 05:25:14
ei edes ole erityisempää syytä olettaa, miksi 10 vuotta maassa työttömänä olleet kovin helposti enää sen jälkeen työllistyisivät). 1993 tai ennen tulleiden keskimäärinen koulutustaso tosin taisi olla olennaisesti korkeampi kuni myöhempien.
90-luvun ensimmäisessä aallossa tulleiden koulutus oli tosiaan selvästi parempi, ja juuri he ovat ensin tulleina miehittäneet etnospesifiset työpaikat. Myöhemmin tulleiden tilanne ei parane samalla lailla ajan kanssa. Eli tuon 90-luvun alussa tulleiden 37 prosentin työllisyysasteen voi olettaa maksimiksi.
Quote from: Roope on 25.10.2015, 10:47:40
Quote from: RP on 25.10.2015, 05:25:14Ylen grafiikan mukaanhan somalialaisten työllisyysaste (siis miehet ja niaset yhteensä, keskiarvonba noista kahdesta)
Ei ole suoraviivaisesti keskiarvo, sillä työvoimaksi laskettavien somalinaisten määrä on noissa Ylen tutkimukseen valituissa vuosikohorteissa luultavasti paljonkin pienempi kuin miesten. Kuten oheisjutussa kerrotaan, somalinaiset ovat perinteisesti jääneet kotiin hoitamaan lapsia.
Tässä kuitenkin suhdeluku oli työlisten määrä koko väestöpohjasta, joten jaottelulla "työtön" ja "työvoiman ulkopuolella" ei ole väliä. Ja keskiarvo toimii sillä (kokolailla validilla) pohjaoletuksella, että somalimiehiä ja -naisia on yhtä paljon.
QuoteEli tuon 90-luvun alussa tulleiden 37 prosentin työllisyysasteen voi olettaa maksimiksi.
Veikkaisinpa, että sitä ei mikään myöhempi luokka ole ylittänyt. Nythän meillä alkaa olemaan 25-vuotiaita Suomessa syntyneitä somaleita. Odotukseni heidänkään suhteen eivät ole kovin korkealla.
Quote from: RP on 25.10.2015, 16:28:17
Tässä kuitenkin suhdeluku oli työlisten määrä koko väestöpohjasta, joten jaottelulla "työtön" ja "työvoiman ulkopuolella" ei ole väliä. Ja keskiarvo toimii sillä (kokolailla validilla) pohjaoletuksella, että somalimiehiä ja -naisia on yhtä paljon.
Olet oikeassa, mitä lie sekoilin. Tosin tuo mies/nais-suhde riippunee ennen kaikkea perheenyhdistämisistä, sillä Suomeen tulevissa turvapaikanhakijoissa miehillä on ollut selvä yliedustus.
QuoteSeitsemän lapsen äiti on huolissaan lapsistaan
12 vuotta sitten HBL haastatteli Habiba Alia, kun hänet valittiin 17-vuotiaan Espoon nuorisovaltuustoon. Nykyään hän on 29-vuotias eronnut seitsemän lapsen äiti ja huolissaan lapsistaan. Tuntevatko he Suomen kodikseen vai radikalisoiko yhteiskunnallinen ilmapiiri heidät?
[...]
– Me muutimme joksikin ajaksi Englantiin. Neljä lapsista syntyi täällä ja kaksi Englannissa, jossa asuimme kaksi vuotta. Kun odotin seitsemättä lasta, erosimme, ja muutin takaisin Suomeen vuonna 2011. Sen jälkeen olen ollut yksinhuoltaja, hän sanoo.
[...]
Habiba Ali tuli Suomeen 4-vuotiaana Mogadishusta 25 vuotta sitten perheenyhdistämisen kautta. Hänen viisi vanhinta sisarustaan matkustivat tänne yksin Venäjän kautta. Hän itse matkusti ensin Keniaan ja sitten tänne.
[...]
Tultuaan takaisin Suomeen [15-vuotiaana Somaliassa vietetyn välivuoden jälkeen] Habiba ei ollut enää se naiivi lapsi kuin ennen matkaa.
– Nuorempana en huomannut ennakkoluuloja tai rasismia ja ajatellut sellaista. Mutta nyt näin aivan erilaisen todellisuuden. En pitänyt enää itseäni kovin suomalaisena.
Hän alkoi seurustella enemmän somalien ja vähemmän suomalaisten kanssa.
- Olihan minulla suomalaisia ystäviä. Teini-ikäisenä käydään diskossa ja kokeillaan kaikkea mahdollista. Mutta alkoholi ei ollut yhteinen asia ystävien kanssa. En ole ikinä juonnut alkoholia. Minusta se haisee pahalle. Hauskaa voi olla juomattakin. Silloin en ollut erityisen uskonnollinen.
Nykyään Habiba käyttää huivia ja rukoilee viisi kertaa päivässä. Hän noudattaa islamia parhaansa mukaan, mutta sanoo, ettei ole niin tiukka.
[...]
Sananvapauden ohessa on oltava vastuu. Eräs tietty puolue sanoo mitä tahansa. Kuinka tavalliset ihmiset mieltävät sen, että kansanedustajat puhuvat rumasti? Osa alkaa ehkä puhua samalla tavalla.
– Jos se johtaa väkivaltaan, se koskettaa meitä maahanmuuttajia. En ymmärrä, miksi muut puolueet vaikenevat. Se joka vaikenee, on samaa mieltä. Kukaan ei puolusta meitä. Siksi lähdin politiikkaan. Espoon SDP houkutteli kuntavaaleihin.
[...]
Habiba on huolissaan lapsistaan, koska tuntuu, kuin Suomi menisi taaksepäin. 1990-luvulla, kun hän tuli, oli helpompaa.
– 10-vuotias tyttäreni sanoo, että hän on somali ja maahanmuuttaja. Minä vastaan "et sinä ole maahanmuuttaja, sinä synnyit täällä Jorvin sairaalassa".
90-luvulla Habiba ei tuntenut itseään maahanmuuttajaksi. Hän oli ensimmäinen tummaihoinen Karakallion koulussa, mutta se ei tuntunut missään. Häntä ei syrjitty. (käännös)
Hbl: Sjubarnsmamman är orolig för sina barn (http://hbl.fi/feature/2016-01-03/784315/sjubarnsmamman-ar-orolig-sina-barn) 3.1.2015
Quote– Me muutimme joksikin ajaksi Englantiin. Neljä lapsista syntyi täällä ja kaksi Englannissa, jossa asuimme kaksi vuotta. Kun odotin seitsemättä lasta, erosimme, ja muutin takaisin Suomeen vuonna 2011.
Suomessa elämä on ilmaista. Terveessä järjestelmässä tuollaisille ei.
QuoteSen jälkeen olen ollut yksinhuoltaja, hän sanoo.
Moni muukin sana sopii tuon yksinhuoltajan sijaan.
Quote from: Roope on 04.01.2016, 20:55:52
QuoteSeitsemän lapsen äiti on huolissaan lapsistaan
12 vuotta sitten HBL haastatteli Habiba Alia, kun hänet valittiin 17-vuotiaan Espoon nuorisovaltuustoon. Nykyään hän on 29-vuotias eronnut seitsemän lapsen äiti ja huolissaan lapsistaan. Tuntevatko he Suomen kodikseen vai radikalisoiko yhteiskunnallinen ilmapiiri heidät?
[...]
– Me muutimme joksikin ajaksi Englantiin. Neljä lapsista syntyi täällä ja kaksi Englannissa, jossa asuimme kaksi vuotta. Kun odotin seitsemättä lasta, erosimme, ja muutin takaisin Suomeen vuonna 2011. Sen jälkeen olen ollut yksinhuoltaja, hän sanoo.
[...]
Habiba Ali tuli Suomeen 4-vuotiaana Mogadishusta 25 vuotta sitten perheenyhdistämisen kautta. Hänen viisi vanhinta sisarustaan matkustivat tänne yksin Venäjän kautta. Hän itse matkusti ensin Keniaan ja sitten tänne.
[...]
Tultuaan takaisin Suomeen [15-vuotiaana Somaliassa vietetyn välivuoden jälkeen] Habiba ei ollut enää se naiivi lapsi kuin ennen matkaa.
– Nuorempana en huomannut ennakkoluuloja tai rasismia ja ajatellut sellaista. Mutta nyt näin aivan erilaisen todellisuuden. En pitänyt enää itseäni kovin suomalaisena.
Hän alkoi seurustella enemmän somalien ja vähemmän suomalaisten kanssa.
- Olihan minulla suomalaisia ystäviä. Teini-ikäisenä käydään diskossa ja kokeillaan kaikkea mahdollista. Mutta alkoholi ei ollut yhteinen asia ystävien kanssa. En ole ikinä juonnut alkoholia. Minusta se haisee pahalle. Hauskaa voi olla juomattakin. Silloin en ollut erityisen uskonnollinen.
Nykyään Habiba käyttää huivia ja rukoilee viisi kertaa päivässä. Hän noudattaa islamia parhaansa mukaan, mutta sanoo, ettei ole niin tiukka.
[...]
Sananvapauden ohessa on oltava vastuu. Eräs tietty puolue sanoo mitä tahansa. Kuinka tavalliset ihmiset mieltävät sen, että kansanedustajat puhuvat rumasti? Osa alkaa ehkä puhua samalla tavalla.
– Jos se johtaa väkivaltaan, se koskettaa meitä maahanmuuttajia. En ymmärrä, miksi muut puolueet vaikenevat. Se joka vaikenee, on samaa mieltä. Kukaan ei puolusta meitä. Siksi lähdin politiikkaan. Espoon SDP houkutteli kuntavaaleihin.
[...]
Habiba on huolissaan lapsistaan, koska tuntuu, kuin Suomi menisi taaksepäin. 1990-luvulla, kun hän tuli, oli helpompaa.
– 10-vuotias tyttäreni sanoo, että hän on somali ja maahanmuuttaja. Minä vastaan "et sinä ole maahanmuuttaja, sinä synnyit täällä Jorvin sairaalassa".
90-luvulla Habiba ei tuntenut itseään maahanmuuttajaksi. Hän oli ensimmäinen tummaihoinen Karakallion koulussa, mutta se ei tuntunut missään. Häntä ei syrjitty. (käännös)
Hbl: Sjubarnsmamman är orolig för sina barn (http://hbl.fi/feature/2016-01-03/784315/sjubarnsmamman-ar-orolig-sina-barn) 3.1.2015
Aloitan ylläolevalla lainauksella koska se sopii erityisen hyvin tämän päivän HSn juttuun Habibasta;
"5-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut Habiba Ali halusi opettajaksi, mutta päätyi "kiintiömamuksi" – seitsemännen lapsen jälkeen Alin mitta täyttyi
ALA-ASTEEN opettaja oli pienelle Habiba Alille tärkeä ihminen. Pitkälti hänen ansiostaan koulu oli paikka, jossa Ali sai olla oma itsensä.
Ali oli paennut perheensä kanssa Somalian sisällissotaa Suomeen 1990-luvun alussa. Vuonna 1993 perhe asettui Espoon Suvelaan, missä Ali aloitti koulutaipaleensa Kirstin koulussa.
Opettaja kohteli kaikkia tasavertaisesti ja puuttui pienempäänkin härnäämiseen. Mukava opettaja oli ehkä yksi syy siihen, miksi Ali haaveili opettajan ammatista.
"Ajattelin, että sille on syy, miksi tulimme Suomeen. Halusin ammatin, jossa voin auttaa muita", Ali sanoo.
Alista ei kuitenkaan tullut opettajaa, vaan teiniäiti. Hän sai esikoisensa 17-vuotiaana. Nyt 31-vuotiaana Ali pyörittää yksin seitsemänlapsisen perheen arkea.
ALI ei ajatellut perustavansa perhettä nuorena. Hän eli tavallista espoolaistytön elämää, kävi koulua ja vietti aikaa Suvelan nuorisotalolla.
"Se oli minulle melkein kuin toinen koti. Kävin siellä tarinaryhmässä ja näytelmäkerhossa, ja pelasin korista", Ali muistelee.
Käänne tapahtui yläasteella, kun uudet oppilaat alkoivat kiinnittää huomiota Alin ulkonäköön ja kysellä, mistä maasta hän on tullut. Samoihin aikoihin Ali tuli valituksi Espoon nuorisovaltuustoon.
"Minusta tuli kiintiömamu. En tiedä odottiko kukaan oikeasti sitä minulta, mutta aloin miettiä, pitäisikö minun edustaa kaikenlaisia maahanmuuttajataustaisia nuoria", hän sanoo.
"Olin aina pitänyt itseäni suomalaisena. Puhun ja ajattelen suomeksi. Osaan tuhat kertaa paremmin suomea kuin somalia, ja yhtäkkiä tajusin, etten olekaan suomalainen. Se oli sellainen wake up call."
Vierauden tunne ajoi Alin identiteettikriisiin. Hän koki olevansa puristuksissa kahden kulttuurin välissä. Niinpä hän puhui 14-vuotiaana äitinsä ympäri, että sai lähteä muiden sisarusten kanssa kesäksi Somaliaan.
ALI oli tullut Suomeen 5-vuotiaana vietettyään äitinsä ja sisarustensa kanssa ensin vuoden pakolaisleirillä Keniassa. Perheen kenraali-isä oli kuollut sisällissotaa edeltäneissä väkivaltaisuuksissa.
"Halusin tutustua juuriini, oppia ymmärtämään, miksi olen sellainen kuin olen", Ali sanoo.
"Somaliassa istuin aluksi kaiken aikaa vanhempien sukulaisten vieressä, ja kuuntelin heidän tarinoitaan isästä ja muusta suvusta. Kun he puhuivat isästä, tuntui kuin he olisivat puhuneet minusta."
Lopulta kolmen kuukauden reissu venähti 1,5 vuodeksi. Koulun aloitus Somaliassa oli pudotus arkeen.
"Tajusin kuinka suomalainen olenkaan. Muut tytöt tulivat koulun jälkeen kiltisti kotiin. Minä halusin mennä ja tehdä asioita, pelata pihalla jalkapalloa. Pahinta oli, että minulla oli kavereina myös poikia. Ihmiset olivat kauhuissaan, että saatoin kulkea kadulla monen pojan kanssa", Ali kertoo.
Ali kapinoi vastaan. Lopulta suvun miehet tulivat siihen tulokseen, että radikaali tyttö pitää lähettää takaisin Suomeen hänen oman turvallisuutensa vuoksi.
SUOMESSA opettajahaaveet jäivät. Alilla ei ollut aavistustakaan, miten opettajaksi tullaan. Hänelle ei tullut mieleenkään mennä lukioon. Hän koki, ettei sitä odotettu hänenlaiseltaan. Sen sijaan peruskoulun opinto-ohjaaja suositteli Alille lähihoitajaksi opiskelua.
Lähihoitajaopinnot Ali aloittikin. Identiteettiristiriita ei kuitenkaan hellittänyt, päinvastoin.
"En jaksanut vakuutella koko ajan suomalaisuuttani, joten päätin, että ollaan sitten kunnon somaleita", Ali kertoo.
Ali avioitui somalimiehen kanssa. Sen jälkeen lapsia syntyi melkein joka vuosi, kunnes seitsemättä lasta odottaessaan Alilla tuli mitta täyteen. Vastuu kodista ja lapsista oli lähes yksinomaan hänellä. Se ei ollut elämää, mitä hän halusi elää. Ali erosi miehestään.
Kun nuorimmainen oli reilun vuoden ikäinen, Ali marssi työvoimatoimistoon.
"Halusin töihin, enkä tiennyt, mistä muualta voisin töitä saada. Virkailija sanoi minulle, että tiedäthän, ettei sinun ole pakko mennä töihin", Habiba sanoo.
"Olen monta kertaa miettinyt, että aika moni olisi varmaan siinä kohtaa luovuttanut."
Ali ei antanut periksi, vaikkei hänellä ollut koulutusta eikä työkokemusta. Lopulta hän sai ensimmäisen työpaikkansa Espoon kaupungilta. Alista tuli oman asuinalueensa Suvelan yhteisöllisyyskoordinaattori. Myöhemmin hän lähti vielä politiikkaan. Loput linkistä https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005705037.html?share=347a66b40b6a69e64bd7e3697e394592
Habiba päätti että ollaan kunnon somali ja tekaisi 7 lasta, matkusti turvattomaan somaliaan 1,5 vuodeksi, on yh-äiti ja työpaikka on yhteisöllisyyskordinaattorina ja politiikkaankin mennään. :facepalm:
Quote
Habiba Ali tuli Suomeen 4-vuotiaana Mogadishusta 25 vuotta sitten perheenyhdistämisen kautta.
---------------------------
Tultuaan takaisin Suomeen [15-vuotiaana Somaliassa vietetyn välivuoden jälkeen] Habiba ei ollut enää se naiivi lapsi kuin ennen matkaa.
– Nuorempana en huomannut ennakkoluuloja tai rasismia ja ajatellut sellaista. Mutta nyt näin aivan erilaisen todellisuuden. En pitänyt enää itseäni kovin suomalaisena.
Niin, taas tämä tuttu itkuvirsi. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Jos minä menisin feikkipakolaisena Somaliaan, niin en muuttusi somaliksi. Olisin Somaliassa veronmaksajien rahoilla loisiva suomalainen.