Quote
Ruotsiin tulvii pakolaisia, mutta finanssitalo SEB tarkistaa Ruotsin kasvuennusteita ylöspäin. Toisaalta kunnat varoittavat mittavista veronkorotuspaineista.
SEB laskee myös, että julkisen talouden vaje pienenee tänä vuonna.
Tarkistetun makroennusteensa perjantaina julkaissut SEB perustelee uusia bkt-lukujaan laskettua vahvemmalla toisella kvartaalilla. Tämän vuoden kasvuluvuksi SEB ennustaa 3,2 prosenttia, kun taas ensi vuonna kasvu olisi 3,1 prosenttia.
Talouden kasvua vauhdittavat tuttuun tapaan asuntojen rakentaminen ja kulutus. SEB laskee palkkojen nousevan lähes kolme prosenttia vuosina 2016-18.
Maahanmuuttokustannukset uhkaavat julkista taloutta SEB:n mukaan vasta keskipitkällä tähtäyksellä.
Ruotsin kuntien ja (sairaanhoidosta ja liikenteestä vastaavien) maakäräjien etujärjestö SKL on laskenut, että kunnat ja maakäräjät joutuvat korottamaan veroäyrejään niin, että ruotsalaiset joutuisivat kolmen vuoden kuluttua maksamaan jokaisesta kruunusatalappusesta veroina keskimäärin 34 kruunua nykyisten 32 kruunun asemesta.
Maahanmuuton ohella kustannuksia aiheuttavat väestön vanheneminen ja isot investointitarpeet.
Ruotsin työnantajia lähellä olevanReforminstitutet-tutkimuslaitoksen johtaja Stefan Fölster väitti puolestaan perjantaina, että valtio joutuu jo keväällä tiukentamaan verotustaan. Syksyn budjettiennuste perustuu vanhentuneeseen pakolaisennusteeseen.
Todellisuudessa pakolaisia voi vuoteen 2019 mennessä tulla kaksi kertaa enemmän kuin ennustetut 300 000 henkeä.
Kuntien ja maakäräjien veronkorotuspaineisiin Fölster ei sen sijaan usko. Toiminnan tehostaminen digitalisaation avulla on parempi vaihtoehto.
Fölsterin mukaan kunnat ja maakäräjät ovat aiemminkin halunneet korottaa verojaan erilaisten verukkeiden avulla. Jos lisärahaa on tullut, se on paisuttanut hallintoa.
Talouslehti Dagens Industrin mukaan SKL:n ennuste on pikemminkin liian varovainen:
SKL:n luvut perustuvat vanhentuneisiin pakolaisennusteisiin, SKL olettaa pakolaisten palvelutarpeen olevan samalla tasolla kuin ruotsalaisten tarpeet eikä se ota huomioon sitä, että pakolaiset työllistyvät Ruotsissa erittäin hitaasti.
Nykyään lasketaan, että vastatulleiden maahanmuuttajien työllistäminen kestää keskimäärin kahdeksan vuotta.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsin-pakolaistulvan-kustannukset-kysymysmerkki/cpAKry3a?ref=ampparit:693f&ext=ampparit
Sama kaiku on askelten tässäkin hölmälässä. Tämä:
QuoteFölsterin mukaan kunnat ja maakäräjät ovat aiemminkin halunneet korottaa verojaan erilaisten verukkeiden avulla. Jos lisärahaa on tullut, se on paisuttanut hallintoa.
Virkaläski on turvonnut pohjoismaissa täysin käsittämättömiin mittoihin ja tulee kaatamaan nämä yhteiskunnan. Haitta-matut antavat rommeliin sitten oman pikantin paskanmakunsa. Virkaloinen ja iLoinen ovat toistensa veljiä ja kansan parasiitteja jotka tulisi leikata pois.
Ei valtava turvapaikanhakijoiden maahanvyöryn tarvitse tarkoittaa ettei voisi tapahtua merkittävää talouskasvua. BKT/asukas ei tosin juuri kasva koska nettomaahanmuutto on niin massiivista. Ja onhan työttömyysprosenttikin ollut Ruotsissa lähinnä laskussa (http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Arbetsloshet/) viime aikoina.
Isoja tulijamassoja pystytään kyllä kätkemään tilastoissa kaikenlaisin työvoimapoliittisin kikkaulujen avulla joksikin muiksi kuin työttömiksi.
Raja tulee kuitenkin kaikessa väistämättä vastaan. Jo nyt hallitus tasapainottaa budjettiaan vetämällä voittoja pois (http://nyheteridag.se/superhyckleriet-sa-dranerar-de-rodgrona-krisande-sj-pa-otroliga-17-miljarder/) valtionyhtiöistä, kuten vaikka SJ:stä (eli paikallisesta VR:stä). Ensi viikolla maahanmuuttovirasto antaa päivitetyn ennusteen turvapaikanhakijamääristä. Se tulee jo pudottamaan nykyiseltä budjetilta pohjan pois.
QuoteNykyään lasketaan, että vastatulleiden maahanmuuttajien työllistäminen kestää keskimäärin kahdeksan vuotta.
Järjetön ja mitäänsanomaton toteamus. Ihan niin kuin tuolloin kahdeksan vuotta maahantulon jälkeen tulijat olisivat työllisyysasteessa lähelläkään kantaväestöä. Puhumattakaan siitä minkä verran keskimääräinen maahanmuuttaja tuolloin kahdeksan vuoden päästä maksaa veroja. Tino Sanandaji on tämän asian käynyt perusteellisesti läpi blogissaan. (http://www.tino.us/2015/07/arenarapporten-varfor-anvanda-riktig-statistik-pa-skatteintakter-nar-vi-kan-anta-fram-vinst/)
Quote from: Tino Sanandaji
Svaret är att utrikes födda hushåll betalar in ungefär ca 40 procent mindre i skatt än svenskfödda hushåll. Det är viktigt att poängtera att gapet på ca 40 procent gäller även när invandrares demografiska fördel i form av färre pensionärer har räknats in. Att en högre andel är i arbetsför ålder räcker helt enkelt inte till för att kompensera det gigantiska gapet i andel förvärvsarbetande, snittinkomst och genomsnittliga skatter.
Nykyisillä volyymeilla ja pidemmällä aikavälillä tämä ei voi johtaa muualle kuin merkittäviin palvelujen leikkauksiin ja veronkorotuksiin.
Quote
Ruotsin hallitukselta ylimääräisiä miljardeja pakolaisten kotouttamiseen
Ruotsin hallitus ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä pakolaisten kotouttamiseen tarkoitetut kulut nousevat 56,5 miljardiin kruunuun.
Ruotsin hallituksen kevätbudjetti sisältää useita satsauksia pakolaisten kotouttamiseen, kertovat ruotsalaiset tiedotusvälineet. Ruotsiin saapui viime vuonna ennätysmäiset 160 000 turvapaikanhakijaa.
Hallitus varaa ylimääräiset 31 miljardia kruunua eli lähes 3,4 miljardia euroa maahanmuuttoon tänä vuonna. Suurin osa rahoista, lähes 29 miljardia kruunua käytetään turvapaikanhakijoiden taloudelliseen tukeen ja asumiskustannuksiin sekä kuntien ja maakäräjien valtiontukeen.
Lisäksi maahanmuuttovirasto saa 2,2 miljardia kruunua lisääntyneisiin hallintokuluihin.
Kaiken kaikkiaan Ruotsin hallitus käyttää tänä vuonna 50 miljardia kruunua pakolaisiin. Ruotsin valtionbudjetin kokonaissumma on 950 miljardia kruunua.
Ruotsin radio on listannut kevätbudjetin esitykset.
Kunnat, jotka ovat ottaneet vastaan eniten turvapaikanhakijoita, saavat tänä vuonna ylimääräiset 100 miljoonaa uusien koulurakennusten rakentamiseen.
Poliisi saa 250 miljoonaa kruunua lisääntyneestä työtaakasta selviämiseen. Lisäksi se saa 33 miljoonaa karkotusten täytäntöönpanoon.
Turvallisuuspoliisi Säpo saa 10 miljoonaa terrorismin torjuntaan.
Maahanmuuttovirasto saa tänä vuonna 150 miljoonaa vastaanottokeskusten turvallisuuden parantamiseen ja 20 miljoonaa karkotuksiin.
Turvapaikanhakijoiden koulutuksen arviointiin ja osoitetaan 22 miljoonaa kruunua.
Kevätbudjetin esittely käynnistää Ruotsissa valtiopäivien budjettityöskentelyn. Hallitus jättää varsinaisen budjettiesityksensä syyskuussa.
Yli puolet työttömistä ulkomaalaisia
Satsauksen tavoitteena on saada turvapaikanhakijat työmarkkinoille. Yli puolet Ruotsin työttömistä on syntynyt muualla kuin Ruotsissa.
Ruotsalaisten työttömyysprosentti on 4,7 prosenttia, ulkomailla syntyneiden on 21,7 prosenttia, kertoo sanomalehti Dagens Nyheter työvoimaviranomaisen tilastojen perusteella
Yle: Ruotsin hallitukselta ylimääräisiä miljardeja pakolaisten kotouttamiseen (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_hallitukselta_ylimaaraisia_miljardeja_pakolaisten_kotouttamiseen/8807930?origin=rss)
Ulkomailla syntyneiden työttömyysprosentilla ei tässä asiayhteydessä ole merkitystä, koska luvussa on ilmeisestikin mukana työperäisen maahanmuuton kautta maahan tulleet, jolloin luku on paljon suurempi kuin jos eriteltäisiin pelkästään asyyliperusteella maahan tulleet.
Quote"Plussat ja miinukset eivät täsmää" – Ruotsin yhteiskuntamalli vaakalaudalla pakolaisvirran vuoksi
Ruotsi kamppailee ennennäkemättömän turvapaikanhakijavirran kanssa, mikä on osaltaan aiheuttanut painetta maan hallitukselle, jotta se puuttuisi työmarkkinoiden tilanteeseen, kertoo Bloomberg (http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-03-31/here-s-how-the-refugee-crisis-may-reshape-sweden-s-social-model).
Ruotsin hallitus on kasvavan paineen alla, jotta se alentaisi Ruotsin minimipalkkatasoa. Minimipalkan alentamisen tarkoitus on se, että maahan saataisiin luotua tuhansia uusia työpaikkoja ennätysmäärälle uusia pakolaisia.
"Ruotsalainen malli oli kilpailuetu silloin kun Ruotsi oli homogeeninen teollisuusyhteiskunta", sanoo ekonomisti Andreas Bergh.
"Mutta nyt siitä on tullut este, kun kukaan ei oikein tiedä kenen tulisi ottaa vastuu muutoksista, joita täytyy tehdä."
Ruotsissa suurennuslasin alle ovat joutuneet myös ilmainen koulutus ja terveydenhuolto, ja hallitus on alkanut tarkastella vuokrasääntelyä, josta poliitikot ovat tavallisesti pysytelleet irrallaan.
Turvapaikanhakijoiden määrä rasittaa myös Ruotsin asuntotilannetta. Arvion mukaan Ruotsiin tarvitaan seuraavan vuosikymmenen aikana noin 700 000 uutta kotia.
Ruotsissa saatetaan tarvita veronkorotuksia lopulta tilanteen ratkaisemiseksi. Ruotsin virkamiesten liiton mukaan verokanta kasvaa tulevina neljänä vuotena, mutta kustannukset nousevat kaksinkertaista tahtia.
Esimerkiksi Malmössä, Ruotsin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa väestönkasvun, etenkin kouluikäisten lasten kohdalla, odotetaan rajoittavan verotuloja suhteessa väestöön 15 prosentilla vuoteen 2030 asti.
"Plussat ja miinukset eivät täsmää", sano kaupungin pitkäaikaisen budjetin suunnittelija Mats Hansson.
"Se tarkoittaa, että meidän täytyy miettiä uudelleen, minkä katsomme olevan hyvinvointityötä. Muutoin riski on, että kaikki muuttuu vain 15 prosenttia huonommaksi."
Talouselämä (http://www.talouselama.fi/uutiset/plussat-ja-miinukset-eivat-tasmaa-ruotsin-yhteiskuntamalli-vaakalaudalla-pakolaisvirran-vuoksi-6537296) 1.4.2016
Prosenttilaskut on vaikeita. Jos verotulot suhteessa väestöön rajoittuvat 15%, ei varmaankaan lopputulema ole se, että kaikki on 15% huonompaa, jos mitään ei tehdä.
Vaikka oma finanssipolitiikka ei korjaa kaikkea, niin kustannukset ja teollistaloudellinen tuotanto pysyy Ruotsin omissa näpeissä. Sillä ei ole jäykän ja valuvikaisen euron itsetuhoista kuristusotetta.
Tämä näkyy Ruotsin terveen talouskasvun luvuissa. Eli vienti vetää ja mamuteollisuuden kustannuksia voidaa vaikka devalvoida. Jos muuta ei haluta tehdä.