http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101320513221_uu.shtml
Uutuuskirja: Gorbatshov vältteli Mannerheimin hautaa
Tiistai 13.10.2015 klo 18.56
Kun viimeinen neuvostojohtaja Mihail Gorbatshov kävi Suomessa 1989, häntä yritettiin saada käymään myös sankariristillä ja Mannerheimin haudalla Hietaniemessä.
- Piirsin Juri Derjabinille oikein kartan siitä miten ne haudat sijaitsevat, nehän olisi ollut helppo huomioida. Derjabin ajoikin sitä huomioimista kovasti ulkoministeriöstä käsin, mutta hävisi sitten vierailun valmistelujen aikana vielä keskuskomitean edustajalle, ex-suurlähettiläs Heikki Talvitie muistelee Risto Revon kirjoittamassa kirjassa Itsenäisyyden ilmansuunnat (Auditorium)
Pyyntö oli kommunistiselle puolueelle liikaa, Gorbatshov laski seppeleen perinteiseen tyyliin vain Urho Kekkosen ja J. K. Paasikiven haudoille.
Kun Boris Jeltsin vieraili Suomessa 1992, hänen sovittiin käyvän sankariristillä, mutta ei Mannerheimin haudalla. Jeltsin kuitenkin pysähtyikin Mannerheimin haudalle. Seuraavaksi hän kiinnostui tykistönkenraali Nenosen haudasta.
- No sitten hän pysähtyi taas seuraavalla haudalla ja ehdittiin selittää, että se on Risto Rytin hauta niin siinä vaiheessa Derjabin sanoi, että menemme ehkä nyt Kekkosen haudalle. Eli Rytin osuutta Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa ei päästy käsittelemään.
Elokuisena lauantaiaamuna vuonna 1991 Suomen Moskovan suurlähettiläs Talvitie tajusi, että valta itänaapurissa on siirtynyt Neuvostoliittoa johtaneelta Gorbatshovilta Venäjän johtajalle Jeltsinille.
Neuvostoliittoa johtanut Gorbatshov vastusti Baltian maiden itsenäistymistä. Jeltsinin Venäjä taas tuki Baltian maiden itsenäisyyttä. Talvitie soitti heti lauantaina Helsinkiin, että Suomen on nyt tunnustettava Baltian maiden itsenäisyys.
Eliitti pihalla
Presidentti Mauno Koivisto oli kuitenkin mökillä Tähtelässä ja ulkoministeri Paavo Väyrynen (kesk) Lapissa. Talvitien mukaan Väyrynen tai kukaan muukaan ei Suomessa "tiennyt yhtään missä mennään".
Sunnuntaiksi Suomen ulkopoliittinen johto saatiin koolle. Talvitie viestitti Moskovasta, että Suomen pitää toimia nopeasti.
- Väyrynen oli sitä mieltä, että ei tarvitse tehdä mitään, Aho sitä mieltä - ja tämä oli Jaakko Kaurinkosken oivallus - että solmitaan uudelleen diplomaattisuhteet Baltian maihin, uutta tunnustustahan ei tarvittu. Presidentti oli jossain siinä välillä, ja tilanne oli luultavasti kääntymässä siihen että odotetaan, Talvitie kuvailee.
Aho sai virkamiesten tuella presidentin kuitenkin puolelleen. Suomi päätti 26.8. diplomaattisuhteiden palauttamisesta uudelleen itsenäistyviin Baltian maihin.
- Suomen kannalta ajoituksessa tärkeää oli, että tajuttiin vallan vaihtuneen lopullisesti. Ennen olisi ollut liian aikaista, myöhemmin myöhäistä, muun maailman silmissä, Talvitie arvioi.
Ei kaikkiin pöytiin
Talvitie ei innostu ajatuksesta, että Suomen pitäisi pyrkiä kaikkiin ytimiin ja pöytiin, joissa asioista päätetään.
- Kuvitelma, että "mukana oleminen" takaisi aina vaikutusmahdollisuuden, on hänestä sulaa suuruudenhulluutta pieneltä valtiolta, kuvailee kirjan kirjoittaja Risto Repo.
- Tilanne, jossa Suomen edustajan näkyvyyden vaikka Euroopan päättävissä elimissä määrittelee se, kuinka nopeasti hän sanoo "kannatan" Saksan ehdotukselle, ei vastaa Talvitien näkemystä ja - miksei - diplomaatin ammattikunniaakaan.
PEKKA TIINANEN
[email protected]
Lisäsin tämän aiheen parin viimeisen kappaleen vuoksi. Suomen ei tarvitsisi olla minkään Neuvostoliiton tai Eurostoliiton kuumassa ytimessä kunhan vain huolehtii jatkuvasti omista eduistaan. Suomen poliitikot viimeisten 20 vuoden ajalta ovat epäonnistuneet tässä tehtävässä.
Jeltsin taisi olla kunnon mies vaikka viinaanmenevä. Martin Armstrong kertoi oman näkemyksensä kuinka Jeltsin kiristettiin ulos. Hänen tilalleen vallan kahvaan piti tulla Boris Abramovits Berezovski. Minulle on aina ollut epäselvää, mistä verhojen laskoksista se Putin oikein ponnahti lavalle.