Quote
Kun pakolaisleirillä elänyt ihminen on päässyt Suomeen ja käynyt lävitse viranomaisten seulan, hän muuttuu kiintiöpakolaiseksi. Vuosia heidän parissaan työskennelleen mukaan jo asettuneilla on yksi kysymys ylitse muiden. "Miksi naapurit eivät tervehdi?"
Vuodesta1992 maahanmuuttajien parissa työskennellyt toiminnanohjaaja Pirkko Kivistö Kokkolan ulkomaalaistoimistosta sanoo, että yleensä tulokkaat saavat vertaistukea.
– Kun tiedämme mistä pakolaisryhmä tulee, me palkkaamme toimistoon ohjaajan, joka puhuu samaa kieltä kun tämä ryhmä. Tämän henkilön kanssa käydään etukäteen ne asiat, mitkä täytyy opastaa.
Kivistön mukaan ohjaajalla on usein pakolaistausta ja silloin on helppo mennä siihen tilanteeseen, jossa nämä uudet ihmiset ovat. Hän käy läpi kaikki asumiseen liittyvät pienetkin yksityiskohdat.
– Kerrostaloasumiseen liittyvät asiat käsitellään heti tuoreltaan. Hyvin tarkasti mietitään kulkemiset ja yhteiset käytävät, se mitä missäkin säilytetään. Samaten hiljaisuus ja kaikki tällaiset yhteiset asiat.
– Mitenkään poikkeuksellista ei ole sekään, että meidän asiakkaamme tulevat kertomaan , että on kovasti meteliä ja kysyvät voiko siitä sanoa?
Keittiön ja kotitalouden laitteet, kuten pakastin ja jääkaappi, käydään lävitse jo alkuvaiheessa. Samaten esimerkiksi energian säästäminen ja yleensä energian käyttämiseen liittyvät asiat.
– Useimmilla on kokemus kaasuliesistä, täällä olevat sähköliedet saattavat tuntua hitailta alkuun.
Myös roskien lajittelu ja muutkin pikkunyanssit opiskellaan hyvinkin tarkkaan. Mihin pannaan peltiroskat, mihin paperi, mihin märkä jäte ja millä tavalla roskat lajitellaan.
– Tavoitteena on saada asiat niin hyvin käytännöksi, että ei tehdä ensin väärin ja sitten myöhemmin opetallaan uudestaan tekemään oikein, kertoo Kivistö.
Koululaiset muuttava ruokalistaa
Ruuanlaittoon pakolaisia valmennetaan aloittamalla kaupasta, katsotaan mitä tarvikkeita ja ruoka-aineita kaupassa on. Kivistö pitää hyvänä kauppojen kasvaneita valikoimia, joissa on aineksia, joita suomalaisessa ruuassa ei käytetä.
– Suomalainen ruoka alkaa tulla perheisiin esimerkiksi siinä vaiheessa, kun lapset ovat käyneet vaikkapa vuoden verran koulua. He saattavat pyytää kotonakin jauheliha-makaroonilaatikkoa ja muita kouluruokia. Sitten taas opastetaan, kuinka niitä tehdään.
Myös vaatetusta käydään lävitse tarkkaan varsinkin, jos lapsi menee päiväkotiin tai kouluun.
– Silloin täytyy selvittää, millaisia vaatteita tarvitaan. Jos on ihan pieniä lapsia, täytyy myös kertoa, että lapsen voi viedä talvellakin ulos, kunhan pukee riittävästi vaatteita.
Myös aikuisille neuvotaan, millaisia vaatteita ja millaisia materiaaleja täällä käytetään.
– Saamme myös paljon vaatteita lahjoituksina ja silloin voidaan käytännössä katsoa, mitä vaatteita pannaan alle ja mitä päälle, sanoo Pirkko Kivistö.
Runsaan 20 vuoden kokemuksella Pirkko Kivistö sanoo, maahanmuuttajilla on vuodesta vuoteen kestävä ihmettelyn aihe.
– Ehkä kaikista kummallisinta heistä on se, että naapurit eivät tervehdi, eivätkä hymyile, eivätkä katso kohti. Ollaan niinkuin ei tunnettaisi, vaikka ollaan naapureita ja asutaan samassa talossa.
http://yle.fi/uutiset/pakolaisten_suurin_ihmetys_suomessa_miksi_naapurit_eivat_tervehdi/8326191
En minä ole tervehtinyt Fazeria tai Finlaysoniakaan...
QuoteOllaan niinkuin ei tunnettaisi, vaikka ollaan naapureita ja asutaan samassa talossa.
Niin, toiset vain asuvat ilmaiseksi, täydellä ylöspidolla.
Suomessa on tapana tervehtiä naapureita, ei ventovieraita ulkomaalaisia.
Minun monikulttuurisessa asuintalossani aasialaiset tervehtivät iloisesti, neuvostotaustaiset eivät ole huomaavinaankaan (paitsi jos ovat saunasta tai pesutuvalta tuttuja) ja afrikkalaiset katsovat kuin halpaa makkaraa.
Quote– Ehkä kaikista kummallisinta heistä on se, että naapurit eivät tervehdi, eivätkä hymyile, eivätkä katso kohti. Ollaan niinkuin ei tunnettaisi, vaikka ollaan naapureita ja asutaan samassa talossa.
Jos naapuri ei tervehdi, syynä voi myös olla, että naapuri toivoo häiriötä aiheuttavan loismamun suksivan vittuun.
Quote from: Ink Visitor on 30.09.2015, 09:32:19
– Useimmilla on kokemus kaasuliesistä, täällä olevat sähköliedet saattavat tuntua hitailta alkuun.
No siis ovathan keraamiset tasot toki oikeastikkin ihan täyttä jätettä kaasuliesiin verrattuna. Jos on kuukauden elämästään kokannut kaasulla, niin ei niihin paskoihin ikinä totu. Ei ikinä.
Sinäällään kyllä heltiää aivan valtava kyynel noiden pakolaisraukkojen puolesta kun joutuvat keraamisella kokkaamaan :'(
Mikä suuri mysteeri..
Quote from: Rubiikinkuutio on 30.09.2015, 09:37:54
Quote from: Ink Visitor on 30.09.2015, 09:32:19
– Useimmilla on kokemus kaasuliesistä, täällä olevat sähköliedet saattavat tuntua hitailta alkuun.
No siis ovathan keraamiset tasot toki oikeastikkin ihan täyttä jätettä kaasuliesiin verrattuna. Jos on kuukauden elämästään kokannut kaasulla, niin ei niihin paskoihin ikinä totu. Ei ikinä.
Sinäällään kyllä heltiää aivan valtava kyynel noiden pakolaisraukkojen puolesta kun joutuvat keraamisella kokkaamaan :'(
Ehkä heille pitäisi hankkia induktioliedet, eihän sekään aivan kaasuliesi ole, mutta huomattava parannus tilanteeseen kuitenkin.
Minä tervehdin kaikkia hyviä naapureita. Hyviä naapureita ovat kaikki, jotka noudattavat sekä Suomen lakia että taloyhtiön järjestyssääntöjä. Muutama esimerkki: en minä tervehdi sellaisia mulkeroita, jotka metelöivät yöllä, pysäköivät autonsa nurmikolle tai pelastustielle, roskaavat, antavat koiransa kuseksia ja paskantaa minne tahansa.
Oliko nuo niitä uusia Nokianluojia...? Vuosien jälkeen pitää neuvoa miten tehdään makaroonilaatikkoa. Eikö netistä tai keittokirjasta löydy ohjetta? Ja että kun lapselle pukee muutakin kuin huivin ja varvassandaalit, niin sen voi viedä ulos... :facepalm:
Saako kysyä, osaako ne lukea...?
Edit. unohdan kirjoitustaitonikin tämän pöyristymisen seurauksena ;)
Quote from: Rubiikinkuutio on 30.09.2015, 09:37:54
Jos on kuukauden elämästään kokannut kaasulla, niin ei niihin paskoihin ikinä totu. Ei ikinä.
Komps. Minulla on kaasuhellaa ikävä. Tehtaankadulla minulla oli sellainen, ja Eindhovenissa. Siihen aikaan, kun leukani ei vielä ollut vaipunut rintaan, uhosin, etten koskaan muuta pois kaasuhellan ja raitiotievaunun vaikutusalueelta. No, ne vaihtuivat sitten sähkölieteen, metroon ja Runkkulinja 560:een.
Kaikkein paras on sellainen kombo, jossa on liesitaso kaasulla ja uuni sähköllä.
Quote from: Ink Visitor on 30.09.2015, 09:32:19
Quote
– Ehkä kaikista kummallisinta heistä on se, että naapurit eivät tervehdi, eivätkä hymyile, eivätkä katso kohti. Ollaan niinkuin ei tunnettaisi, vaikka ollaan naapureita ja asutaan samassa talossa.
http://yle.fi/uutiset/pakolaisten_suurin_ihmetys_suomessa_miksi_naapurit_eivat_tervehdi/8326191
Ikään kuin samassa kerrostalossa asumisesta jotenkin seuraisi tunteminen millään merkittävällä tasolla....
Taas näitä itseruoskintakliseitä viljellään.
Seuraavaksi 'pakolainen' ihmettelee, kun kaikki istuvat tuppisuuna tyhjyyten tujottaen julkisissa liikennevälineissä.
Quote– Ehkä kaikista kummallisinta heistä on se, että naapurit eivät tervehdi, eivätkä hymyile, eivätkä katso kohti.
Ei kai sitä nyt uskalla katsoa, kun voi vahingossa tulla rasistinen katse. Sitten voi olla rasismia jos tervehtii suomeksi tai rasismia jos tervehtii englanniksi. Tekeepä mitä hyvänsä, niin aina joku neekeri tulee syyttämään rasismista.
Tervetuloa suomalaiseen kulttuuriin. Meillä on käyttäytymissäännöt jotka ovat Teidän kulttuurianne paremmat.
Miksi paremmat? Teidän kulttuurinne on niin syvältä ja huono, että sitä ja sen lieveilmiöitä pitää paeta maailman laelle. Silti ette tajua karistaa sitä päältänne, vaan vaaditte meidänkin taipuvan moiseen sontaan. Tämä, jos mikä, on "suurin ihmetys".
Quote from: valtakunnanpärkhele on 30.09.2015, 09:50:12
Taas näitä itseruoskintakliseitä viljellään.
Seuraavaksi 'pakolainen' ihmettelee, kun kaikki istuvat tuppisuuna tyhjyyten tujottaen julkisissa liikennevälineissä.
Tuo aihe on jo itketty. Koska suomalaiset osaavat hengittää ilman että välttämättä täytyy lätistä tyhjää samalla, on tuon ilmiön nimi
Brutaali Hiljaisuus.
Jos nuo "pakolaiset" tajuaisivat että on kysymys tukahdutetusta vihasta niin ne lähtisivät hippulat vinkuen pakoon Suomesta kun vielä voivat.
Jospa se johtuu mamujen ja mamujen eroista? Nytissä :o japanilaisnainen on päästetty kehumaan suomalaisia ukonköriläitä:
http://nyt.fi/a1305988163462 (http://nyt.fi/a1305988163462)
Näiden ihmisten pitäisi olla valtava mahdollisuus ja voimavara, kenelle?
Voitte vapaasti pitää minua ennakkoluuloisena, mutta minusta henkilö, joka ei ymmärrä kerrostaloasumisen sääntöjä ei myöskään perusta uutta nokiaa. Tämän sanottuani on lisättävä, etten usko Fazerin taikka Finlaysoninkaan juuri ymmärtäneen nykyisen kerrostaloasumisen päälle. Uskon heillä kuitenkin olleen jonkinlaisen käsityksen länsimaalaisesta yhteisöllisyydestä ja siinä elämisestä. He ovat yksinkertaisen intuitiivisesti osanneet lukea naapurinsa kasvoja ja tienneet mitä ja milloin hänelle kannattaa puhua ja milloin ei.
Voitte edelleen pitää minua ennakkoluuloisena ja ahdasmielisenä, mutta minusta eräiden humaanien elementtien oleskelu ja varsinkin asuminen samassa valtiossa ja varsinkin samassa rakennuksessa kanssani, loukkaa sekä omiani että koko länsimaisen sivistyksen myötä kehittyneitä arvoja. Sinänsä loukkaus eivät ole nämä ihmiset vaan heidän ytimeen asti juurtuneet tapansa ja arvonsa. Ne eivät muutu vaikka kuinka heitä tervehtisin.
Heidän käsityksensä kanssaihmisestä vastaa suurin piirtein keskiaikaisen kylänmiehen käsitystä vertaisestaan. Kun arvojen, käsitysten ja ajattelutavan väliltä puuttuu vuosisatojen valistus ja kehitys, ei intuitiivista ymmärrystä voi olla kuin kaikkein alkukantaisimpien tunteiden osalla. Hän ymmärtää että huutaessani, paljastaessani hampaani ja irvistellessäni olen vihainen. Kun en huuda enkä irvistä ja paljastan vain hampaani, olen ystävällinen eli hymyilen.
Voitte kutsua minua ennakkoluuloiseksi, ahdasmieliseksi ja rasistiksi, mutta minusta ei ole syytä käydä sosiaaliseen vuorovaikutukseen yksilön kanssa, joka tulee käsitystensä kanssa monien raakojen vuosisatojen takaa, jonka arvomaailma ei ikinä hyväksy omaani, joka käytännössä on käänteisellä ristiretkellä, ja jonka armosta saadussa asunnossa oleva sähköliesi ei toimi tarpeeksi nopeasti.
Monesti ihmettelen, että miksi nämä tulijat eivät häpeä omaa julkeuttaan? Ajattelen asiaa tietysti oman kasvatukseni ja kulttuurini historiallisten liittymien kannalta. Tulijoilla ei näitä kulttuurisia "estoja" ole. Monesti sitä voidaan ajatella eksotiikkana ja uutena tapana ajatella. Minusta heidän tapansa ajatella on vain haitallinen ellei suorastaan atavistinen jäänne menneisyydestä. Estottomuus heidän tapauksessaan on täällä luokiteltu rikokseksi jo keskiajalla.
Onnea uuteen asuntoon.
Quote from: Uuno Nuivanen on 30.09.2015, 17:49:50
Jospa se johtuu mamujen ja mamujen eroista? Nytissä :o japanilaisnainen on päästetty kehumaan suomalaisia ukonköriläitä:
http://nyt.fi/a1305988163462 (http://nyt.fi/a1305988163462)
Jari Tervo on vahvasti eri mieltä tästä.
QuoteSuomalaiset tavisäijät eivät nimittäin ole mitään juntteja, vaan elämänviisauden haltijoita, sanoo kirjan kirjoittaja, toimittaja-kääntäjä Keiko Morishita.
Espanjalais-suomalainen pariskunta asui jonkun aikaa naapurissa. Arvasitte oikein, espanjalainen vinkuheinämies ja pullava suomi-rouva. Päälle päsmäävän oloinen.
Yritin kyllä tervehtiä, mutta kun eivät vastanneet lopetin minäkin sitten. Muuten olivat kyllä ihan kunnollisen oloisia, eivätkä aiheuttaneet mitään.
Tai täytyy tunnustaa, Espanjalaistaustaisuus oli arvaus sukunimen perusteella, herran ulkonäkökin täsmäsi, koskaan ei vaihdettu sanaakaan. Sopihan se minulle.
Kyllä Suomi on sitten paska maa.
Suomalaiset tervehtivät ihmisiä jotka he tuntevat, suomalainen tutustuu henkilöihin joista hän omasta aloitteestaan pitää... Suomalaiset eivät myöskään yleensä tervehdi henkilöitä joista he eivät pidä, ainakaan iloisesti.
Siinäpä pakolaisille miettimistä.
Tällä kaverilla on aika normaali suomalainen, kaupunkilainen asenne tervehtimiseen.
Ihmebantu moikkaaminen
https://www.youtube.com/watch?v=yjBH0vMq8MY
Quote
– Ehkä kaikista kummallisinta heistä on se, että naapurit eivät tervehdi, eivätkä hymyile, eivätkä katso kohti. Ollaan niinkuin ei tunnettaisi, vaikka ollaan naapureita ja asutaan samassa talossa.
Se, että yhteiskunta pakkoasuttaa kehitysmaalaisen suomalaisen naapuriin loukkaa suomalaista, ei kehitysmaalaista. Kehitysmaalaisen sietäisi olla kiitollinen, että saa olla rauhassa.
tervehtimis-into naapureita kohtaan on suoraan verrannollinen:
a) hyödyllisyyteen (yleishyödyllisyys)
b) hyödyllisyyteen (monetaaripolitiikka)
c) tuttavallisuuteen
d) nationalismin tasoon taloyhteisössä
e) jokin muu, mikä
Nämä kaikkien tervehtijät on samaa sakkia kuin ne jotka vaihtaa jonkun kanssa muutaman sanan ovat heti "hyviä ystäviä", minusta sellainen kulttuuri jossa asiat ei tarkoita mitään tai tarkoittaa täysin muuta on aivan perseestä, tyyliin jenkkien hau aar juu johon ei odoteta edes rehellistä vastausta.
Minäkin uskalsin tervehtiä Suomalaista naapuria kun olin katsellut n.5 vuotta mitä hän on oikein miehiää, odottelen vielä vastausta...
Kuka tervehtii muslimia joka on vuodesta toiseen lompakollasi, eikä maksa ikinä velkaansa takaisin?
Oma kokemus:
Kaikkialla muualla Suomessa tervehditään naapuria, paitsi pääkaupunkiseudulla. Tämä on tietysti yleistys, joka perustuu vain omaan kokemukseen. Ja aina löytyy yksilöitä, jotka poikkeavat valtalinjasta.
Kysymys on kohteliaisuudesta, huomioidaan toinen ihminen, ei mistään tuttavallisuudesta, vain yksi sana.
Pääkaupunkiseudulla yhdenkin sanan sanominen tuntemattomalle ihmiselle on tabu, joka rikkoo kaikkia sosiaalisen elämän perussääntöjä vastaan.
Quote from: ilmarinen on 01.10.2015, 11:39:13
Oma kokemus:
Kaikkialla muualla Suomessa tervehditään naapuria, paitsi pääkaupunkiseudulla. Tämä on tietysti yleistys, joka perustuu vain omaan kokemukseen.
Käytäntö vaihtelee erittäin runsaasti PK-seudulla. Espoon rivareissa tervehditään suht laajasti ja kerroistaloissa vähemmän, mutta sielläkin aika kirjavasti eniten riippuen yksilöstä ja hyvin paljon tilastollisesti riippuen talosta.
Miten tilanne on Turun tai Tampereen tiheiästi asutuilla kerrostaloalueilla?
Kyyl mä kohtaan joskus mamun ja etenkin oletettavan pakolaisen, joka on KOHTELIAS. Heitä on mamuista bouttia joka 10, pakolaisista vielä harvempi.
Mä morjestan kaikkia talon väkeä. Varmuuden vuoksi myös talossamme kyläilijöitä, koska ei voi olla varma, onko tyyppi juuri muuttanut vai vierailulla. Usein käsitän, että morjesteluni on tunkeilua ja ärsyttämistä. Tässä kohdin ei väliä, onko kyseessä kantis vai mamu.
Stadin puolella Pihlajistossa kaverin talossa asuu mainio mamu, n. 55-60-vuotias albaani (?). Puhutaan kalajuttuja ja äijä on todella vilpitön ja avoin, eikä hän ole ENNEN muuta mamu ja paremmasta kulttuurista kuin minä. Sama on meidän parkkiksella yhden (mustan) afrikkalaisen kanssa. Heitämme läppää ilman asetelmia vähintään kuin maanmiehen kanssa. Nää molemmat puhuvat lähes täyttä suomea.
Tähän tietysti suvis huomauttaa, että joo. sä tuut toimeen vain täydellistä suomea puhuvan mamun kanssa ja vaadit sitä täydellistä kielitaitoa. Todellisuudessa avoin, VARAUKSETON ja vilpitön kanssakäyminen voi tapahtua, vaikkapa englannilla.
Ainii, talossamme on yksi nuori venäläinen muija, joka ei ajattele pätkääkään, että olen suomalainen, vaan hänen mielestään kiva äijä. Puhumme suomen ja venäjän sekoitusta. Miehensä on hiljaisempi, mutta morjestaa reilusti. Eestiläiset ovat enimmäkseen epäluuloisia ja vierastaviakin. Valitettavasti, enkä ymmärrä ikuista Eesti-Suomi -vääntöä. Kaksi junttikansaa vierekkäin ja taloussyistä toistensa kanssa osin naimisissa?
QuoteRunsaan 20 vuoden kokemuksella Pirkko Kivistö sanoo, maahanmuuttajilla on vuodesta vuoteen kestävä ihmettelyn aihe.
Luulisi Pirkon olevan jo niin sinut ko. asian kanssa, että osaisi sitä avata enemmän.
MUTTA-KUN-EI-VOI.
Täällä ei tarvi tervehtiä jokaista vastaantulijaa, eikä tarvitse hymyillä idioottimaisesti koko ajan paitsi jos on demari.
Suomalainen tapakulttuuri on hyvä asia, puhutaan silloin kun on asiaa ja toosan saa laittaa kiinni jos sitä ei jaksa kuunnella. Emme opettele siirtolaisiksi omassa maassamme.
Miksi pitäisi tervehtiä tuntemattomia? Itse tervehdin vain tuttuja.
Näpsäkkä nuori somalinainen tuli Itäkeskuksen kirjastossa kysymään, että saanko ottaa tämän tuolin.
Minä sanoin tottakai, eikä tuohon täysin arkiseen ja tavalliseen tilanteeseen liittynyt mitään etnisyyksiin tai uskontoihin tai blaablaablaa liittyvää. Somali osoitti puheellaan ja käytöksellään olevansa kotoutunut Suomeen ja Itiksen kirjastoon – kaikki OK!
Quote from: Ink Visitor on 30.09.2015, 09:32:19
Quote
Kun pakolaisleirillä elänyt ihminen on päässyt Suomeen ja käynyt lävitse viranomaisten seulan, hän muuttuu kiintiöpakolaiseksi......
Tämä tarina ei nyt taida varsinaisesti liittyä kesällä alkaneeseen invaasioon.