Taloussanomat mokuttaa oikein perusteellisesti. Me tienataan tällä.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/09/27/talousmoottori-kay-maahanmuuttajien-voimin/201512510/170
Quote
Pohjan perukoille tulviva pakolaisvirta kertoo Lähi-idän kriiseistä, mutta perillä siitä tulee myös talouden ilmiö. Saksa vastaanottaa eniten pakolaisia, mutta ei vain hyvää hyvyyttään. Ensin tulijoista koituu kuluja, mutta myöhemmin he vahvistavat taloutta. Euroopan talousmoottori käy jo ennestään pitkälti maahanmuuttajien voimin.
Saksa vastaanottaa Länsi-Eurooppaan saapuvasta pakolaisvirrasta suuremman osan kuin mikään muu Euroopan unionin (EU) jäsenmaan. Tämä kertoo Saksan auttamishalusta, mutta ei vain siitä.
Sen lisäksi, että Saksa auttaa pakolaisia runsaammalla kädellä kuin mikään muu EU-maa, se ajaa myös omaa etuaan. Pakolaisvirta todennäköisesti vahvistaa Saksan taloutta enemmän kuin auttaminen maksaa.
Ilman maahanmuuttajia – olipa kyse työn perässä muuttajista tai sotia ja muita kriisejä pakenevista – Saksan väkimäärä ja varsinkin maan työikäinen väkimäärä jatkaisivat sitä samaa jyrkkenevää alamäkeään, joka alkoi noin kymmenen vuotta sitten.
Maahanmuuttajien ansiosta näin ei ole käynyt, vaan työvoima niin kuin koko väkimääräkin ovat lakanneet kutistumasta ja päinvastoin kasvaneet nyt jo viisi vuotta yhtä soittoa. Kasvu voi vielä kiihtyä, jos ennusteet pakolaisvirran voimistumisesta osuvat oikeaan.
Pakolaisvirta tai muunkaanlainen maahanmuutto tuskin muuttuvat talouskasvuksi itsestään eivätkä varsinkaan heti. Mutta Saksa tietää omasta vuosikymmenten kokemuksesta, että ulkomaalaisten avulla on mahdollista vahvistaa talouskasvua.
Ilman maahanmuuttajia Euroopan talousmoottori tuskin olisi yhtä vahva kuin se nyt on. Nyt maahan tulviva pakolaisvirta voi vahvistaa sitä lisää.
Väestön kasvu ruokkii talouskasvua
Työtä hakevat maahanmuuttajat niin kuin turvaa hakevat pakolaisetkin liittyvät talouden suureen kuvaan yhdellä yksinkertaisella kysymyksellä:
Koituuko maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanottamisesta enemmän kustannuksia kuin talouskasvua vai päätyykö talouden monimutkainen vaikutusketju sittenkin voiton puolelle?
Toinen vielä suurempaan kokonaiskuvaan kuuluva kysymys koskee väkimäärää ja sen kehitystä: voivatko pakolaiset ja muut maahanmuuttajat pysäyttää väkimäärän supistumisen tai kääntää sen jopa uuteen kasvuun?
Saksa näyttää havainneen jo vuosikymmeniä sitten, että maahanmuuttajat ovat ennemmin talouden vahvuus kuin taakka. Sen kokemusten perusteella pakolaisvirrastakin voi ensi alkuun korostuvien kustannusten jälkeen lopulta koitua enemmän tuloja kuin menoja.
Väkimäärän kasvu on jo vuosisatojen ajan ollut keskeisiä talouskasvun ehtoja ja lähteitä. Näin on ollut ainakin niissä läntisissä markkinatalousmaissa, joissa muutkin kasvun ehdot ovat olleet joten kuten kohdallaan yrittämisen vapaudesta ja yksityisestä omistusoikeudesta alkaen.
Pelkkä väenpaljous ei sinänsä ole taannut talouden kasvua, niin kuin suuri osa Afrikan ja Aasian runsasväkisistä mutta köyhistä maista osoittaa. Mutta ilman väkimäärän kasvua ei taloudenkaan kasvulle ole häävejä eväitä.
Kansakuntien kasvu on ruokkinut talouksienkin kasvua, kun kaiken maailman hyödykkeiden, tavaroiden ja palveluiden kysyntä ja samalla työvoiman tarjonta ovat kasvaneet sitä runsaammiksi mitä suuremmiksi väkimäärät ovat kasvaneet.
Työvoiman ja tuotannon kasvu ovat ruokkineet toinen toisiaan, ja koko väkimäärän kasvu on pitänyt yllä niitä molempia.
Suunnilleen näin on ollut Saksassa ja muissakin Länsi-Euroopan maissa aivan viime vuosiin asti. Mutta ei ole enää – ei ilman maahanmuuttajia.
Ilman tulijoita väkimäärä hupenee
Saksalaiset eivät saa omin toimin enää uusia kansalaisia alulle sen vertaa, että syntyjään kotimainen väkimäärä pysyisi edes ennallaan. Vanhusväestö kasvaa nopeasti, mutta koko saksalaissyntyinen väkimäärä ja varsinkin työikäinen väkimäärä ovat kutistunut jo vuosien ajan.
Kymmenen vuotta sitten Saksan asukasluku oli runsaimmillaan noin 82,5 miljoonaa. Viisi vuotta sitten maassa asui miljoona ihmistä vähemmän. Nyt määrä kasvaa taas, ja tänä vuonna väkiluku lähestyy taas kymmenen vuoden takaista ennätystä.
Suunnanmuutos johtuu pelkästään maahanmuutosta. Ilman maahan saapuneiden ulkomaalaisten apua Saksan väkimäärä olisi kutistunut jo vuosien ajan.
Suomi menee samaa latua kohti väkimäärän laskua, mutta hieman Saksaa jäljessä. Uudesta kasvusta meillä ei ainakaan vielä näy enteitä.
Huoli väkimäärän supistumisesta ei koske vain Saksaa tai Suomea, vaan se on yhteinen useimmille Länsi-Euroopan maille ja esimerkiksi Japanille.
Väen vanhenemisesta aiheutuu monenlaisia taloushuolia, kuten pelkoa kansantalouden kasvuvoiman hiipumisesta ja julkisen talouden yhä voimakkaammasta velkaantumisesta.
Yksi yleinen taloustieteilijöiden ja -päättäjien pelko on, että työvoiman supistuminen heikentää talouden kasvukykyä pysyvästi.
Toinen pelko on, että väestön ikääntyminen supistaa julkisen talouden tuloja ja kasvattaa menoja siihen malliin, että varat eivät riitä luvattuihin eläkkeisiin ja muihin väen vanhetessa kasvaviin menoihin. Juuri tätä huolta ilmentää suomalaiseen talouskeskusteluun viime vuosina juurtunut "kestävyysvajeen" käsite.
Saksa on torjunut väkimäärän kutistumista ja siitä koituvia taloushuolia vastaanottamalla enemmän maahanmuuttajia kuin syntyperäinen väki on vähentynyt.
Työmarkkinoilla myös häviäjiä
Ajankohtaisen pakolaistulvan talousvaikutuksia ovat tuoreissa raporteissaan tarkastelleet esimerkiksi analyysiyhtiöt Oxford Economics ja GaveKal Research. Kumpikaan ei yritä vähätellä pakolaistilanteen aiheuttamia haasteita, mutta niiden mielestä edes pakolaisvirta ei ole pelkästään ongelma.
Yhtiöiden ekonomistit päätyvät tahoillaan etenkin Saksalle rohkaisevaan johtopäätökseen, jonka mukaan työperäisen maahanmuuton tavoin myös pakolaisvirta voi lopulta vahvistaa Saksan taloutta.
Tämä kokonaisuudessaan rohkaiseva näkymä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki saksalaisetkaan olisivat yhtä innokkaasti toivottamassa pakolaisia tai muitakaan ulkomaalaisia tervetulleiksi. Osa työväestä pelkää työpaikkojen ja ansioiden vaarantuvan, kun maahan tulee tuoretta työvoimaa.
Todennäköisesti työvoiman tarjonta ja sen pysyminen osin juuri maahanmuuton vaikutuksesta runsaana onkin pitänyt palkansaajien reaaliansioiden kehitystä hyvin vaimeana. GaveKal huomauttaa, että inflaation vaikutuksista puhdistetut keskiansiot nousivat vasta viime vuonna hivenen suuremmiksi kuin ne olivat viimeksi vuonna 1994.
Työvoiman tarjonta on osaltaan jarruttanut palkkakehitystä ja muiden työvoimakustannusten kehitystä, ja osittain tästä syystä työn tuottavuus on kasvanut erittäin voimakkaasti. Tästä on syntynyt se saksalainen kilpailukyky, jota esimerkiksi Suomen hallitus haikailee.
Saksan teollisuus on nauttinut erittäin kannattavista vuosista. Palkansaajat ovat hyötyneet hyvästä työllisyydestä, vaikka ovatkin joutuneet tyytymään vaisuun palkkakehitykseen.
Kokonaisuudessaan maahanmuutto on ainakin näiden analyysiyhtiöiden mukaan ollut Saksan kansantaloudelle ennemmin eduksi kuin haitaksi. Ja samaa lopulta myönteistä talousvaikutusta he odottavat ajankohtaisesta pakolaisvirrastakin.
Jos Saksa tai Suomi haluaisivat työvoimaa niin maailmassa olisi kymmeniä miljoonia koulutettuja meidän kulttuuriimme helposti assimiloituvia ihmisiä niin Euroopassa kuin Aasiassakin. Miten ihmeessä somalit ja irakilaiset ruokkivat talouskasvua kun heidän työttömyysaste on 80% ja huipulla he eivät ole muualla kuin rikostilastoissa ja sossun palvelujen kuluttajina. Humanitaarinen maahanmuutto on aivan eri asia kuin työperäinen. Missä todisteet humanitaarisen muuton hyödyllisyydestä?
Maahanmuuttopolitiikan tulee olla valikoivaa. Jos valikoimme meidän kulttuuriimme ja meidän työmarkkinatilanteeseemme sopivat ihmiset niin kotouttamiskustannukset voidaan minimoida. Suomi ei islamisoidu ja tulijat voidaan samantien tai nopeasti työllistää. Rikokset ja raiskaukset eivät kasva. Kuinka suuren kustannuksen aiheuttaa raiskaus ja sitä seuraava vankilatuomio? Entä muiden rikosten aiheuttamat haitat? Eikö taloustoimittajana esiintyvä henkilö osaa näin yksinkertaista kustannus vs hyöty laskelmaa tehdä.
Voi elämän kevät mikä nuija :flowerhat:
Suomessa on jo 350 000 maahanmuuttajaa.
Miksei talouden moottori käynnisty?
Kuin myös Kreikan, Italian, Ranskan...
Klikkasin auki ihan vain kommenttien takia. Ilmeisesti eivät oikein itsekään usko täysin tuohon, koska on parempi estää kommentointi.
Vaikka en paljon tiedäkään, niin epäilen Saksan ja Suomen teollisuudella olevan muitakin eroavaisuuksia kuin pakolaisten määrä.
Miksi kutsutaan systeemiä, joka pysyy pystyssä vain niin kauan kun siihen löytyy uusia tulijoita? Taisi olla muuten pyramidisysteemi...
Ekonomistien lanseeraama ns. kasvavan talouden mantra on näköjään sitten sen varassa. Melkoista pseudo-huuhaa-tiedettä koko nykyinen taloustiede.
Jan Hurri tuhosi juuri kaiken uskottavuutensa vakavasti otettavana talous-toimittajana.
Miksi se väestönkasvu ei ruoki talouskasvua esim. Afrikassa? Kysyn vaan.
ei kyllä Ojalan laskuopilla ainakaan saa näistä mitenkään plussan puolelle menevää kansantaloutta. joojoo lääkäreitä joojoo insinöörejä ja automekanikkoja. eihän suomessa edes voi tehdä töitä ennenkuin paperit kunnossa. siihen menee vuosi, siihen mennessä on jo 100k+ tuvassa ja kierre jatkuu.
enemmän tulee, helvetisti enemmän, kuin työllistyy samaan aikaan. ihan huuhaata ja "massojen rauhoittelua" - mokulismia puhtaimmillaan
Quote from: Eino P. Keravalta on 27.09.2015, 19:19:26
Suomessa on jo 350 000 maahanmuuttajaa.
Miksei talouden moottori käynnisty?
Liekkö noissa talouden käynnistävissä moottoreissa jokin valmistusvika. Etelä-Afrikassa ja Rhodesiassahan mahanmuuttajat saivat talouden moottorit käynnistymään. Nyt kun nuo moottorit on romutettu niin siellä on sama ongelma kuin Suomessa, paikallisesti tehdyt moottorit ei vain suostu käynnistymään. Valmistusvirheestä huolimatta mootttorien vienti on kyllä vetänyt hyvin mutta.
Talousmoottori käy maahamme vyöryvien irakilaisten ja somalien voimalla? Niinkö?
Jan Hurri EI esitä mitään faktoja, EI mitään lukuja vaan koko artikkeli on täysin hatusta vetäistyä musta-tuntuu pilvenhattarointia ja unelmahöttöilyä jota voisi odottaa kaikista faktoista tietämättömältä vihreältä tai vasemmistoliittolaiselta.
Käydään hiukan läpi.
Täysin perustelematon väite:
QuoteEnsin tulijoista koituu kuluja, mutta myöhemmin he vahvistavat taloutta.
hatusta vetäisty väite jota silotellaan todennäköisesti-sanalla:
QuotePakolaisvirta todennäköisesti vahvistaa Saksan taloutta enemmän kuin auttaminen maksaa.
Häivähdys todellisuutta mutta kaiken hyväksi ja positiiviseksi selittelemisellä höystettynä:
QuotePakolaisvirta tai muunkaanlainen maahanmuutto tuskin muuttuvat talouskasvuksi itsestään eivätkä varsinkaan heti.
Mutta Saksa tietää omasta vuosikymmenten kokemuksesta, että ulkomaalaisten avulla on mahdollista vahvistaa talouskasvua.
kuu näyttää juustolta ja jos se on juustoa niin sitä voi syödä:
QuoteSaksa näyttää havainneen jo vuosikymmeniä sitten, että maahanmuuttajat ovat ennemmin talouden vahvuus kuin taakka. Sen kokemusten perusteella pakolaisvirrastakin voi ensi alkuun korostuvien kustannusten jälkeen lopulta koitua enemmän tuloja kuin menoja.
hiukan totuutta:
QuotePelkkä väenpaljous ei sinänsä ole taannut talouden kasvua, niin kuin suuri osa Afrikan ja Aasian runsasväkisistä mutta köyhistä maista osoittaa. Mutta ilman väkimäärän kasvua ei taloudenkaan kasvulle ole häävejä eväitä.
Böö, väkimäärä vähenee, Böö se vaarantaa talouden joten kannattaa ottaa työttöminä yli 50% olevia ja kymmenkertaisesti suomalaisiin verrattuna totaalisyrjäytyviä nuoria tekeviä ryhmiä suomeen muuten käy huonosti:
QuoteIlman tulijoita väkimäärä hupenee
Saksalaiset eivät saa omin toimin enää uusia kansalaisia alulle sen vertaa, että syntyjään kotimainen väkimäärä pysyisi edes ennallaan. Vanhusväestö kasvaa nopeasti, mutta koko saksalaissyntyinen väkimäärä ja varsinkin työikäinen väkimäärä ovat kutistunut jo vuosien ajan.
Kymmenen vuotta sitten Saksan asukasluku oli runsaimmillaan noin 82,5 miljoonaa. Viisi vuotta sitten maassa asui miljoona ihmistä vähemmän. Nyt määrä kasvaa taas, ja tänä vuonna väkiluku lähestyy taas kymmenen vuoden takaista ennätystä.
Suunnanmuutos johtuu pelkästään maahanmuutosta. Ilman maahan saapuneiden ulkomaalaisten apua Saksan väkimäärä olisi kutistunut jo vuosien ajan.
Suomi menee samaa latua kohti väkimäärän laskua, mutta hieman Saksaa jäljessä. Uudesta kasvusta meillä ei ainakaan vielä näy enteitä.
Huoli väkimäärän supistumisesta ei koske vain Saksaa tai Suomea, vaan se on yhteinen useimmille Länsi-Euroopan maille ja esimerkiksi Japanille.
Väen vanhenemisesta aiheutuu monenlaisia taloushuolia, kuten pelkoa kansantalouden kasvuvoiman hiipumisesta ja julkisen talouden yhä voimakkaammasta velkaantumisesta.
Yksi yleinen taloustieteilijöiden ja -päättäjien pelko on, että työvoiman supistuminen heikentää talouden kasvukykyä pysyvästi.
Toinen pelko on, että väestön ikääntyminen supistaa julkisen talouden tuloja ja kasvattaa menoja siihen malliin, että varat eivät riitä luvattuihin eläkkeisiin ja muihin väen vanhetessa kasvaviin menoihin. Juuri tätä huolta ilmentää suomalaiseen talouskeskusteluun viime vuosina juurtunut "kestävyysvajeen" käsite.
Saksa on torjunut väkimäärän kutistumista ja siitä koituvia taloushuolia vastaanottamalla enemmän maahanmuuttajia kuin syntyperäinen väki on vähentynyt.
Pari ekonomistien ennustus-putiikkia sanovat että VOIhan ihmeitäkin tapahtua:
QuoteYhtiöiden ekonomistit päätyvät tahoillaan etenkin Saksalle rohkaisevaan johtopäätökseen, jonka mukaan työperäisen maahanmuuton tavoin myös pakolaisvirta voi lopulta vahvistaa Saksan taloutta.
Toinen putiikeista muistuttaa että kun lasketaan inflaatio mukaan niin saksalaisten palkat eivät ole nousseet vuoden 1994 jälkeen ja sanoo tämän johtuneen maahanmuutosta:
QuoteGaveKal huomauttaa, että inflaation vaikutuksista puhdistetut keskiansiot nousivat vasta viime vuonna hivenen suuremmiksi kuin ne olivat viimeksi vuonna 1994.
Palkat alas haaveilua:
QuoteTyövoiman tarjonta on osaltaan jarruttanut palkkakehitystä ja muiden työvoimakustannusten kehitystä, ja osittain tästä syystä työn tuottavuus on kasvanut erittäin voimakkaasti. Tästä on syntynyt se saksalainen kilpailukyky, jota esimerkiksi Suomen hallitus haikailee.
Saksan teollisuus on nauttinut erittäin kannattavista vuosista. Palkansaajat ovat hyötyneet hyvästä työllisyydestä, vaikka ovatkin joutuneet tyytymään vaisuun palkkakehitykseen.
Jan Hurrilta selvästi päätoimittajan tilaama ideologinen päräytys jolla yritetään lobata kuluja tuloiksi ja tappioita voitoiksi ja toivotaan että koska suurin osa kansanedustajista on talouden suhteen käsityskyvyltään hyvin yksinkertaisia niin voidaan lobata heidät tyyliin "Jan hurri:kin sanoo et me voidaan tienaa tällä".
Quote from: kirjoittelija on 27.09.2015, 19:27:51
Jan Hurri tuhosi juuri kaiken uskottavuutensa vakavasti otettavana talous-toimittajana.
Oliko Hurrin sunnuntaikirjoitus? En viitsi tarkistaa koska en enää käy sanoman sivuilla.
Yleensä Hurri on vetänyt melkoisen euroskeptistä linjaa ja mies vaikuttaa hieman salanuivaltain.
Näistä uskontunnustuksistahan voidaan vain todeta että sanomassa kirjoitetaan mitä sanotaan ja Hurrikin nostaa mielellään liksaa. Sen verran sivistynyt mies on että varmasti ns. sylettää tuollaisen sonnan suoltaminen mutta minkäs teet. Leipätoimittaja.
Quote from: Blanc73 on 27.09.2015, 19:42:58
Talousmoottori käy maahamme vyöryvien irakilaisten ja somalien voimalla? Niinkö?
Kyllä.
Taloussanomien Jan Hurrin mielestä yli 50% työttömyysasteellaan irakilaiset ja somalit pelastavat suomen, pelastavat suomen talouden ja pelastavat suomalaisen hyvinvointivaltion.
Pelastukseksi koituu myös se että tilastojen mukaan yli 40% somalinuorista totaalisyrjäytyy (ei töitä, ei koulutusta, ei opiskelupaikkaa) miljoona euroa elinaikanaan yhteiskunnalle maksaviksi totaalisyrjäytyneiksi.
Irakilaiset nuoret eivät ole ihan yhtä loistavia sillä heistä totaalisyrjäytyy vain noin 30% ja suomalaiset nuoret ovat aivan surkeita totaalisyrjäytymään sillä vain 3% suomalaisista nuorista totaalisyrjäytyy (tässä 3% on mukana suomalaisten romanien nuoret koska heidän äidinkielensä on suomi)
Quote from: kirjoittelija on 27.09.2015, 19:27:51
Jan Hurri tuhosi juuri kaiken uskottavuutensa vakavasti otettavana talous-toimittajana.
Asuntolaina ja selviäminen seuraavasta YT-kierroksesta voittavat uskottavuuden ja ammattiylpeyden.
Heidän yhtälöissään ei ilmeisesti ole mitään väliä sillä, millaisia ihmisiä tänne otetaan. Talous vain jotenkin ihmeen kaupalla kasvaa, vaikka tänne otetaan maailman kurjin roskajoukko. Ei tuollainen ainakaan reaalimaailmaan voi perustua.
Siis suurin talouden uhka on, etteivät Saksa ja Suomi siirrätä miljoonittain väkeä maista, joissa ei usein voi edes puhua mistään taloudesta?
Taloustiede on nykyään aika helpon kuuloista.
Kiintiöpakolaisena Suomeen tullut väittää: Turvapaikanhakijoiden jopa mahdotonta sopeutua tänne (YLE 27.9.2015) (http://yle.fi/uutiset/kiintiopakolaisena_suomeen_tullut_vaittaa_turvapaikanhakijoiden_jopa_mahdotonta_sopeutua_tanne/8331362)
Kyllä varmasti BKT kasvaa kun tulijoita tulee lisää. Puolestaan oikeasti hyvinvoitia mittaava BKT/asukas tulee laskemaan selkeästi. Julkiset palvelut tulevat heikkenemään ja verot kasvamaan, kunnes Suomi menee konkurssiin ja IMF tulee kertomaan mitä tehdä.
Minkähän takia Turkkilaiset päästivät juuri toista miljoonaa talouden vetomoottoria juoksemaan Eurooppaa kohti? Taitavat olla vähän hölmöjä siellä etelässä kun ei talouskasvu ja uudet Nokiat kiinnosta. Onneksi jotkut viisaat edes Suomessa ymmärtävät rahan tienaamisen päälle ja kasvattavat kansallisvarallisuuttamme tuhansilla raavailla kasvun ammattilaisella. Onneksi Suomen kansainvälinen markkinointi tuottaa tulosta eivätkä Ruotsi ja Saksa ime kokonaan Eurooppaan siunaantunutta onnea ja pulskaa kansantalouden tilinauhaa. Joulupukin maa odottaa viimeistäkin muoria myöten rajojen yli satavaa mammonaa. Monella isännälläkin on jo lompakko valmiiksi avattu ja pöydän ääressä istutaan odottamassa sileiden seteleiden ryöppyän sisään. Kovat ovat ajat täällä olleetkin, joulupukkikin meni konkurssiin. Vaan enää ei tarvitse yhden valkoparran perään itkeä. Maahan saapuu joka päivä satoja yhtä anteliaita pukkeja lahjasäkkeineen. Nyt on lapsillakin syytä juhlaan.
Hurri, kuten niin moni muukin aasintuntija, perustaa väitteensä sille epätosiasialle, että mamut eivät ikäänny.
Taloussanomien toimittajien kotona ainakin pesukoneiden moottorit ulisevat täysillä kun hunajaisia pöksyjä pitää pestä urakalla.
Quote from: Uuno Nuivanen on 27.09.2015, 20:38:38
Hurri, kuten niin moni muukin aasintuntija, perustaa väitteensä sille epätosiasialle, että mamut eivät ikäänny.
Myöskin sille jossittelulle ja oletukselle että turvapaikkasysteemiä hyväkseen käyttäneet elintasosiirtolaiset työllistyvät yhtä hyvin kuin kantaväestö.
On pähkähulluuden huippu huolehtia siitä että liian suuri osa on eläkkeellä eikä enää maksa yhteiskunnan pyörittämistä ja
yrittää ratkaista tätä tuomalla maahan ihmisryhmiä jotka ovat työttöminä yli 50% eli näistä ryhmistä on suurempi osa työttöminä kuin suomalaista on eläkkeellä.
Taloussanomissa aiemminkin vastaavaa propagandaa ja niinkuin Jan Hurrinkin propagandassa niin tässäkään ei ole kommentointimahdollisuutta:
QuotePakolaismenot tuloiksi – onnistuuko se?
Maahanmuuttajat siivoavat busseja Espoossa.
Pakolaisten kotouttaminen vie aluksi rahaa, mutta asiantuntijoiden mukaan kannattaa. Rahapulan uhka on kuitenkin todellinen.
17.9.2015 06:01 Outi Kokko
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) esitteli viime viikon perjantaina ministeriönsä arvioita turvapaikanhakijoiden kustannuksista. Hänen mukaansa yksi pakolainen maksaa 13 200 euroa vuodessa ja 30 000:sta tulee liki 400 miljoonan euron lasku.
https://www.suomenuutiset.fi/hanna-mantyla-ja-turvapaikanhakijoiden-sosiaaliturva-puhe-kokonaisuudessaan/
– On realiteetti, että pakolaisesta koituu yhteiskunnalle menoja ennen kuin hän pääsee työelämään, työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman sanoo.
Hän suosittelee, että katsottaisiin muutama vuosi eteenpäin. Koska suurin osa pakolaisista on työikäisiä, huoltosuhde voi kääntyä päinvastaiseksi – jos he saavat työtä.
Mäntylän arvioissa oli otettu huomioon sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon menot, mutta hän ei eritellyt laskelmia tarkemmin.
Pikkulapset ja vanhukset ovat kalleimpia yhteiskunnalle. Stenman huomauttaa esimerkiksi, että kansallisuudesta riippumatta lapsen päivähoito maksaa 8 000–9 000 euroa vuodessa.
Kotouttamiselle pohja perustuslaissa
Pakolaiset löytävät Stenmanin mukaan paikkansa sitä nopeammin, mitä joustavammin alku sujuu. Tulijoilla on suuri motivaatio saada elämänsä järjestykseen.
– Jokainen haluaa olla yhteiskunnan täysvaltainen jäsen ja tuoda panoksensa siihen.
Ennen nykyistä aaltoa Suomeen muuttaneista vain kymmenesosa oli pakolaisia. He tarvitsevat aluksi enemmän tukea kuin työn tai opiskelun vuoksi muuttaneet.
Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen johtaja Pasi Saukkonen kehuu Suomen kotouttamispolitiikkaa siltä osin, että se pohjautuu perustuslaille ja sen mukaan pysyvästi Suomessa asuvalla on samat oikeudet kuin Suomen kansalaisilla.
Kehittämispäällikkö Annika Forsander työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että pakolaisten taustat ja osaaminen kartoitetaan. Heille opetetaan kieltä ja yhteiskuntamme ja työmarkkinoiden perusasioita. Tarpeen mukaan he saavat ammatti- tai täydennyskoulutusta.
Suomeen tulee nyt paljon enemmän pakolaisia kuin ennen. Saukkonen pelkää, että jarruksi voi tulla rahapula.
– Todennäköisesti kotouttamiseen ei laiteta tarpeeksi rahaa. Kentältä kysellään jo nyt, miten pitkään pitää jonottaa päästäkseen esimerkiksi kielikoulutukseen, hän sanoo.
Kielitaidottomille on vähän töitä
Saukkonen toivoo, että Suomi ottaisi valikoidusti oppia Ruotsista ja muista Pohjois-Euroopan maista.
– Ruotsissa hyväksyttiin jo 1970-luvulla, että maahanmuutto muuttaa yhteiskuntaa olennaisesti pysyvästi.
Suuri kysymys on, miten ongelmat vältetään. Ruotsissa työmarkkinoiden rakenne on jarruttanut sopeutumista. Samoin kuin Suomessa, siellä ei ole paljon töitä, joissa pärjää vähäisellä koulutuksella ja kielitaidolla.
– Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta kotoutuminen ei jää tällaisista asioista kiinni, Saukkonen sanoo.
Kaikki tehtävät eivät vaadi suomen taitoa
Niin pakolaiset kuin muutkin ulkomaalaiset ovat kantaväestöä useammin ilman työtä. Teollisuusmaiden OECD:n mukaan monet työllisetkin ovat ylikoulutettuja tehtäväänsä.
http://www.oecd.org/migration/indicators-of-immigrant-integration-2015-settling-in-9789264234024-en.htm
Forsander ei pidä suurena ongelmana, jos insinööri aluksi siivoaa, jos hän voi myöhemmin päätyä koulutustaan vastaavaan työhön.
Puolet työpaikoista täytetään verkostojen avulla, mutta ulkomaalaisilta ne puuttuvat. Saukkosen mukaan on myös syrjintää. Usein palkkaamattomuutta selitetään kielitaidon puutteella, vaikka läheskään kaikki tehtävät eivät vaadi täydellistä suomea.
Forsander toivoo työnantajilta rohkeutta. Hän viittaa ruotsalaisraportteihin, joiden mukaan maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on suuri taloudellinen merkitys. Heillä voi olla kielitaitoa ja verkostoja, jotka voivat hyödyttää yritystä.
Moni tulija ryhtyy yrittäjäksi ja luo työpaikkoja.
– Maahanmuuttajataustainen työllistää arviolta keskimäärin 1,4 henkilöä, Forsander sanoo.
Maahanmuutto parantaa kilpailukykyä
Ruotsalaisen Reforminstitutet-ajatushautomon mukaan maahanmuutto lisää kilpailukykyä ja ulkomaankauppaa, vahvistaa yrittäjyyttä ja joustavoittaa työmarkkinoita.
http://www.reforminstitutet.se/wp/wp-content/uploads/2015/06/I-nationens-intresse-–-2015-06-11.pdf
Tutkimuslaitos Arena Idén mukaan se on tuottanut Ruotsille vuodesta 1950 yli 96 miljardia euroa ja kasvattanut kansantuotetta yli viidenneksen.
http://www.arenaide.se/files/2015/07/900miljarder1.pdf
OECD on puolestaan laskenut, että maahanmuutto on 50 vuodessa kasvattanut jäsenmaiden bruttokansantuotetta keskimäärin nollasta puoleen prosenttiyksikköä.
artikkeli:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/09/17/pakolaismenot-tuloiksi-onnistuuko-se/201511999/12?pos=picks
Esittäisin taloustoimittelija Jan Hurrille kysymyksen,
Kuinka monta raiskausta, murhaa, pahoinpitelyä ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä hän on valmis hyväksymään jotta ihailemansa talousmoottori saa tarvitsemansa polttoaineen?
Omasta mielestäni yksikin on liikaa, pitäisikö siis tulijoiden valintaan panostaa hieman paremmin?
Kaikki kulttuurit eivät ole yhtä hyviä ja kaikki ihmiset eivät ole oikeudenmukaisia ja rehellistä toimissaan.
Ehkäpä artikkelin takana on jokin todellisuuteen perustuva teoria mutta sen toimivuuden hinta ei saa olla liian kova suomalaisen kantaväestön maksettavaksi.
Eipä noissa suuren väestönkasvun paskastanioissa, joista väkeä Eurooppaan lappaa, talous kasva. Taloussanomat iskee jälleen kätensä paskaan ja huitoo ympäriinsä.
Quote from: kirjoittelija on 27.09.2015, 21:13:44
Taloussanomissa aiemminkin vastaavaa propagandaa ja niinkuin Jan Hurrinkin propagandassa niin tässäkään ei ole kommentointimahdollisuutta:
Taloussanomissa kaikissa maahanmuuttoaiheisissa jutuissa on kommentointi estetty. Hauskasti viime viikolla oli joku uutinen, jota toimittaja ei ollut tajunnut maahanmuuttoaiheiseksi, joten sinne oli päässyt livahtamaan parikymmentä kommenttia ennen kuin toisinajattelu tajuttiin vaientaa.
Moottoriperällä varustetut ns. taloustoimittajat eivät usko asiantuntijoita: työllistyvä maahanmuuttaja saattaa olla positiivinen asia, työtön matu ei juuri koskaan ole muuta kuin syöksykierrettä pahentava muuttuja kansantaloudessa. Oikaisumahdollisuus alkaa kohta olla ohi, joten lyärään kaikki läskiksi kuten SAK.
Somalit on kyllä varsinainen turboahdin tälle talousmoottorille, tosin ei ne irakilaiset tai afgaanitkaan juuri sen paremmin työllisty. Mutta lakimiehiä nämä kaikki työllistävät, harmi että nekin maksetaan tosin verorahoilla.
http://cis.org/node/4573
Tossa on ihan hyvää tutkimusta tehty, miten jenkeissä on asian kanssa selvitty. Nyt siis puhutaan pääasiassa latinoista, jotka tulee maahan työhanskat kädessä ja ei käytetä paria vuotta integroimiseen. Myös jenkeissä tuo ylimääräinen rahanjako on kohtalaisen paljon pienempää.
- Immigration is supposed to benefit the country. As a sovereign country we have a right to select well-educated immigrants if we think that makes sense for our country.
Tommonen jos pääsis jonkun suomen hallituksen jäsenen suusta niin vois kokea kansalaisylpeyttä edes joskus.
Quote from: AnttiK on 27.09.2015, 21:25:38
Moottoriperällä varustetut ns. taloustoimittajat eivät usko asiantuntijoita: työllistyvä maahanmuuttaja saattaa olla positiivinen asia, työtön matu ei juuri koskaan ole muuta kuin syöksykierrettä pahentava muuttuja kansantaloudessa. Oikaisumahdollisuus alkaa kohta olla ohi, joten lyärään kaikki läskiksi kuten SAK.
Työssä käyvä mamu tulee olemaan kannattava ainoastaan siinä tilanteessa, että se tulee tänne tohtorin paperit kädessä, sillä ei ole lapsia ja ei kerkeä eläkettä hyvin kauaa nostaa.
Miten tästä kaikesta voikaan tulla mieleen lapsuuteni tarinat hölmöläisistä (asuinpaikalla Bemböle voi olla vaikutusta). Kyllä ruotsalaista nallea naurattaa.
Ikiliikkuja remmiahdettuna ja tuplaturbolla, polttoaineena nestemäinen dynamiitti eli nitrometaani. Ilman jarruja helvettiin 0.5 sek 0-100 kmh. Se on Suomen talouselämä nyt Afrikan ja lähi-idän mausteilla.
Quote from: Awnker on 27.09.2015, 21:54:33
Quote from: AnttiK on 27.09.2015, 21:25:38
Moottoriperällä varustetut ns. taloustoimittajat eivät usko asiantuntijoita: työllistyvä maahanmuuttaja saattaa olla positiivinen asia, työtön matu ei juuri koskaan ole muuta kuin syöksykierrettä pahentava muuttuja kansantaloudessa. Oikaisumahdollisuus alkaa kohta olla ohi, joten lyärään kaikki läskiksi kuten SAK.
Työssä käyvä mamu tulee olemaan kannattava ainoastaan siinä tilanteessa, että se tulee tänne tohtorin paperit kädessä, sillä ei ole lapsia ja ei kerkeä eläkettä hyvin kauaa nostaa.
No ei pidä olla noin synkkä, ei olla vielä käteen lyöty rynkky. Kyllä joillekkin on puoliväkisin töitä järjestynyt.
En minäkään kirkkoslaavin osaajaa palkkaisi, politiikkaan vaan tai matubusinessiin puolelle tai toiselle.
Mielenkiintoista olisi lukea tutkimus esim. kairolaisista kengurubensalla harhaanajavista positiivisisesti syrjityistä bussikuskeista. Anekdoottejaa riittäisi. Yksi matka oli yli kaiken: menomatkalla eksyttiin reitiltä, kyytiläiset ohjeistivat huuudoin. Mutta kun paluumatkallakin eksyttiin taas reitiltä. Ja tämä tarina on tosi.
Quote from: kirjoittelija on 27.09.2015, 19:27:51
Jan Hurri tuhosi juuri kaiken uskottavuutensa vakavasti otettavana talous-toimittajana.
Jan Hurri tietää ettei Syyriasta, Irakista tai Somaliasta tule talouslehden toimittelijoita viemään hänen työpaikkaansa. Suomalaisen alemman koulutustason duunarin, tuon laiskan omaneduntavoittelijan, tilalle sen sijaan Jan Hurri tietää tulevan halpaa, kouluttamatonta, ay-järjestäytymätöntä, höynäytettävää työvoimaa pyyhkimään vessan lattioita ja siivoamaan busseja. Pienellä koulutuksella jopa palveluammatteihin, koska Suomen kieltähän ei tarvita enää nykyisin, kun kaikki hoituu
äbäläwäbälälläEnglannin kielellä.
Tottakait käy. Me emme selviä ilman maahanmuuttoa ja isisläisiä sotureita. Mokaussanomien luku loppui jo toista vuotta sitten. En ole kaivannut. Pitäköön vokaalitarjottimensa.
Mitähän perinteinen ammattiyhdistysliike sanoo tähän? Toisaalta vasemmistolaisina pitäisi kritiikittä ylistää pakolaisuutta, mutta kun toisaalta käsissä on rahalla maahan tulleita siirtolaisia, jotka pitäisi päästää jonon ohi töihin ilman mitään työehtosopimusten noudattamisia, koska ovat ns. sotapakolaisia. Ja samaan aikaan omat jäsenmaksua maksavat suomalaiset taistelevat sunnuntaikorvauksistaan. Tai ylipäänsä oikeudestaan työpaikkaan ja elantoon, jota ovat vuosien aikana luulleet mahdollistaneensa veroja maksamalla ja kouluja käymällä.
No nythän on niin, että jos asiakaspalvelija alkaa mongertaa jollain pidgin-english tai hoono suoami-kielellä, minä heittäydyn kielitaidottomaksi, tai muuten ilkeäksi ja kieroksi. Riippuu tietysti osaamisalueesta. Intialainen ohjelmoija on ok, sairaanhoitaja hikoiluttaa, lääkäri vituttaa, jne. Värillä tai rodulla ei ole väliä, kulttuureiilla toki on. Kaikki valehtelevat kulttuurinsa mukaisesti. Suomessa savolaiset ja muualta tulleet kulttuuriensa tavoin. Muslimin sanaan ei voi koskaan luottaa, Koraani käskee häntä valehtelemaan vääräuskoisille. Sunneja eri tavoin, kuin sotaisampia shiioja. No, miten sitten voisi löytää rehellisisen muslimin? Ei mitenkään. Olematon olio.
Quote from: Hohtava Mamma on 27.09.2015, 20:52:10
BKT nimenomaan kasvaa, jo pelkästään siitä syystä, että (esimerkiksi) 50 000 uutta "suomalaista" tarvitsee asunnon. Esimerkiksi 25 000 uutta asuntoa keskihinnalla 100 000 € /asunto nostaa BKT:ta 2,5 mrd€. Valtion velan suhde BKT:een taas on (käsittääkseni) velan korkoon vaikuttava tekijä, joten säästöä tulee sieltä. Asuntojen rakennuttajat ovat yksityisiä firmoja, joten heidän velkansa ei näy valtion velassa mutta BKT:ssä se näkyy. "Uusien suomalaisten" asumistuki ja toimeentulotuki /vuosi on vähemmän kuin uusien asuntojen kokonaishinta, eli BKT kasvaa aluksi nopeammin kuin uutta velkaa tarvitaan.
Koko yhtälö toimii niin kauan, kun uudisasukkaat työllistyvät yksityiselle sektorille, ja maksavat asumisensa joskus yksityiseltä sektorilta saamillaan palkoilla. Mikäli he eivät työllisty tai työllistyvät julkiselle puolelle esimerkiksi somalin- arabian- tai kulttuuritulkeiksi, loppujen lopuksi koko BKT:n nousun maksaa valtio itse a) lisävelkana b) korotettuina veroina -muutaman vuoden viiveellä.
Eli nykyisellä työllistymisennusteella kyseessä on BKT:n buustaus kusemalla housuun pakkasella. Nyt näyttää siltä, että nerokkaat päättäjämme ovat keksineet, että taukoamaton housuun kuseminen on ratkaisu ongelmaan. No, ainakin siihen asti kun sieraimet pysyvät pinnan yläpuolella.
Kohta ollaan kusessa. Ja syvällä.
Todella hyvin selostettu ekonomistien sekopäisyys näiden ennusteidensa ja jossittelujensa kanssa.
Mitenköhän toimis jos terkkarissa on mamu lääkäri ja toteais, et nyt on kyllä saatava suomalainen lääkäri ihan kulttuuritekijöiden perusteella..?
Quote from: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/09/17/pakolaismenot-tuloiksi-onnistuuko-se/201511999/12
Suuri kysymys on, miten ongelmat vältetään. Ruotsissa työmarkkinoiden rakenne on jarruttanut sopeutumista. Samoin kuin Suomessa, siellä ei ole paljon töitä, joissa pärjää vähäisellä koulutuksella ja kielitaidolla.
– Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta kotoutuminen ei jää tällaisista asioista kiinni, Saukkonen sanoo.
Hmmh? Tarkoittaa siis ilmeisesti sitä, että Suomen elintaso ja tuotannon taso on laskettava niin alhaiseksi, että pärjäämme maailmalla halpatuotannossa, ja silloin nämäkin maahanmuuttajat pystyvät työllistymään suomalaisten kanssa tasavertaisesti?
Voiko tuon lukea jotenkin muuten?
Quote
Hmmh? Tarkoittaa siis ilmeisesti sitä, että Suomen elintaso ja tuotannon taso on laskettava niin alhaiseksi, että pärjäämme maailmalla halpatuotannossa, ja silloin nämäkin maahanmuuttajat pystyvät työllistymään suomalaisten kanssa tasavertaisesti?
Vuosia meille on jankutettu, että globaaleilla markkinoilla Suomi pärjää vain high-techillä ja huippuosaamisella. Mutta nyt ratkaisu onkin osaamattomien ja kielitaidottomien ihmisten halpatyö. Osaamattomia ja kielitaidottomia ihmisiä on maailmassa varmaan miljardi ja halvempien kustannusten maissa tekevät työtä jollain dollarin tuntipalkalla.
Entäs sitten, jos sattuu niin, että kulttuurien välille leimahtaa rähinä? Sitten se tuottoisaa on. Näinhän on tapahtunut heidän lähtömaissaan. Hitsi, jos tullessaan ei tiedä miten kaupassa jonotetaan, niin kuinka monta vuosikymmentä tarvitaan suomalaista kulttuuria hyväksyäkseen?