Koulutettua väkeä unohtuneine todistuksineen virtaa nyt maahan vauhdilla. Heidän (perus)koulutuksestaan olisi hyödyllistä saada käytännön tietoa, rsim. opettajien ja oppijoiden määrä/suhde, opetusryhmän koko, suunnitelma, toteutuma 1, 3, 5 vuoden aikajänteellä.
Saavutettu kielitaito erityisesti kiinnostaa. Mediassa olevien kuvien perusteella touhu on lähinnä mammakerhoa ja kahvinjuontia ja banaanin ja mansikan tunnistamista.
Pahoittelen kehnoa avausta, mutta palaan paremmin asiaan työpäivän jälkeen.
Tuohon pitäisi olla jotain konkreetisempia mittareita:
- pelkkä kurssien läpikäyminen on mokuttajien mielestä riittävä saavutus. Kuten muualla todettu, mokuttamisen onnistumista ei mitata tuloksilla, vaan siihen käytetyllä rahamäärällä.
- kursseista tulee joka tapauksessa jokin "läpipääsymerkintä", joiden perusteella kielitaitoa ei voi arvioida.
- mielipiteeseen perustuva kieliarvio ei välttämättä olisikaan kovin hyvä mittari, riippumatta kumpi puoli mielipiteen tekee.
Eli mittarina pitäisi olla joko ulkopuolinen kielikoe, jota ei tulla saamaan.
Tai kielitaidosta seuraava hyöty, esim työllistyminen, jota tietoa ei tulla saamaan.
Muuten tunnustan kyllä, ihan hyvä kysymys! Jos tällaisia kysymyksiä kysyttäisiin enemmän, ja jos kansanedustajat halualisivat tällaisiin vastata, niin Suomi olisikin voimissaan.
Voihan noita kursseja käydä hyväksytysti istumassa, mutta... ei se tarkoita sitä että sieltä ulospäässeet osaisi edes yhtä lausetta lukea paperista, ilman että se kestää oman aikansa. Itse kuitenkin vantaalla eräässä koulutuslaitoksessa linjuriautokurssilla ollessani, siellä oli näitä jotka oli ihan hyväksytysti suomen kielen kurssin läpipäässeet ja kun tehtiin oikein ryhmätöitä, siellä oli pari tummaa veikkosta joista toisella teetti työtä saada edes yksi muutaman sanan lause luettua paperista. Kyllä me sitä kuitenkin porukassa autettiin, vaikka kyllä nuivempaa puhetta joskus kimpassa suomalaiset puhuttiin.