Pankeista on tullut välttämättömiä modernissa taloudessa ja samalla ne ovat käytännössä aina äärimmäisen vivutettuja (velkaantuneita). Kun perus pörssiyhtiössä 100 eurosta kenties 70 on lainattu pankkien kohdalla 95 euroa on lainattu. Samalla niiden lainat ovat usein lyhytaikaisempia kuin muiden yhtiöiden. Tämä tekee niistä luonnostaan epävakaita.
Ratkaisu tähän ristiriitaan on ollut yhä suurempi talletussuoja, sanaton lupaus viime kädessä pelastaa pankit veronmaksajien rahoilla ja kasvanut sääntely. Tässä on useita ongelmia: tallettajat ja lainoittajat välittävät vähemmän pankkien riskinotosta kuin muuten ja samoin pienemmissä määrin osakkeenomistajat (koska he kuitenkin useinmiten menettävät huomattavia summia pankien ajautuessa ongelmiin). Sääntely pyrkii vähentämään riskinottoa, mutta kaikkien porsaanreikien tukkiminen yhä uusien finanssi-"keksintöjen" tullessa markkinoille on nähdäkseni melko toivotonta: valvovat byrokraatit ovat aina askeleen jäljessä.
Mietin asiaa viime yöllä ja minulla on ehdotus. Ensinäkin sääntelyä kevennetään ja sen huomio keskitetään läpinäkyvyyteen edistämiseen ja asiakkaiden harhaanjohtamisen kitkemiseen. Talletussuoja poistetaan: riskitöntä sijoitusta ei ole eikä sijoituksesta tule sellaista tehdä muiden rahoilla. Toiseksi nimetön lupaus pankkien pelastamiseksi poistetaan. Valtio tai keskuspankki kuitenkin lainoittaa konkurssipesää tarvittaessa finanssikriisin ehkäisemiseksi.
Käytännön esimerkki kertonee asian paremmin: Pankilla on rahaa 1 euro ja ottaa lainaa 99 euroa. Tämä sijoitetaan vähävaraisille suunnattuihin roskalainoihin. Homma menee mönkään ja lainat kirjataan alas 80 euroon. Pankin lainoittajat vaativat rahojaan takaisin ja pankki ajautuu konkurssiin. Heille ei kuitenkaan voida maksaa heti, sillä pankin myöntämät roskalainat ovat pitkäaikaisia. Yksi ratkaisu olisi roskalainojen siirtäminen pankin lainoittajille. Tämän ongelma on että roskalainat eivät välttämättä kelpaa maksuvälineeksi lainoittajien lainoittajille... Ja koska kaikki ovat velkaa kaikille homma alkaa hajota. Valtio tai keskuspankki astuu siis peliin ja myöntää konkurssipesälle 80 euroa lainaa joka maksetaan takaisin korkoineen konkurssipesästä roskalainojen umpeutuessa. Mahdollinen ali- tai ylijäämä menee pankin lainoittajille.
"Talletussuoja poistetaan: riskitöntä sijoitusta ei ole eikä sijoituksesta tule sellaista tehdä muiden rahoilla. "
Tässä tavassa voi jäädä paljon hyviäkin investointeja tekemättä.
Porukka pitäisi laittaa jonkun IQ-testin läpi ja lainoitus sen mukaan. Saman voisi tehdä äänestämiselle.
Helppoa, takaisin hopea tai kultakantaan. Rahaa on olemassa vain tietty määrä ja sähköinen raha on fyysisesti tililtä toiselle siirtyvää valuuttaa. Hopeanuivia saa käyttää myös tähän tarkoitukseen:
http://hommaforum.org/index.php/topic,104331.0.html
Quote from: Tabula Rasa on 20.09.2015, 04:15:33
Helppoa, takaisin hopea tai kultakantaan. Rahaa on olemassa vain tietty määrä ja sähköinen raha on fyysisesti tililtä toiselle siirtyvää valuuttaa. Hopeanuivia saa käyttää myös tähän tarkoitukseen:
Pankkikriisejä oli myös kun kultakanta oli käytössä. Näistä kuuluisin on 1929 kriisi.
Quote from: Finanz Schwein on 20.09.2015, 11:32:37
Quote from: Tabula Rasa on 20.09.2015, 04:15:33
Helppoa, takaisin hopea tai kultakantaan. Rahaa on olemassa vain tietty määrä ja sähköinen raha on fyysisesti tililtä toiselle siirtyvää valuuttaa. Hopeanuivia saa käyttää myös tähän tarkoitukseen:
Pankkikriisejä oli myös kun kultakanta oli käytössä. Näistä kuuluisin on 1929 kriisi.
Noh, vapaa esittämään parempiakin ideoita. 29 laman syihin en olekaan tutustunut. Ja liekö se mitään verrattuna nykyiseen? Silloin sijoittajat hyppi ikkunoista, nyt tavalliset kansalaiset heitetään pihalle mamubisnesten tieltä.
Quote from: Tabula Rasa on 20.09.2015, 13:12:27
Noh, vapaa esittämään parempiakin ideoita. 29 laman syihin en olekaan tutustunut. Ja liekö se mitään verrattuna nykyiseen?
Vaihtelee toki maittain, mutta ainakin jenkit ja saksalaiset ovat tällä kertaa päässeet huomattavasti helpommalla. Silloiset agraariyhteiskunnat (mukaanlukien Suomi) puolestaan kärsivät nyt enemmän.
Hyvä aloitus. Tällaisia pohdiskeluita kaipaankin.
Minä en tosin finansseista paljon ymmärrä, mutta tuo sijoittajavastuun puuttuminen on selkeästi vääränlainen insentiivi. (Tai siis puuttuva)
Eikö tuossa esittämässäsi ratkaisussa ongelma ole konkurssipesän pyörittäminen? Se vaatii myös rahaa, ja konkurssipesä ei voi tehdä muuta 'normaalia' liiketoimintaa.
Toisekseen en ymmärrä miten ilmeinen alijäämä (jota tuossa on selkeästi tulossa, koska muuten ei olisi konkurssiakaan) saataisiin vyörytettyä sijoittajille: nehän maksettiin jo valtion rahoista pois?
Quote from: Tommi Korhonen on 20.09.2015, 14:44:16
Eikö tuossa esittämässäsi ratkaisussa ongelma ole konkurssipesän pyörittäminen? Se vaatii myös rahaa, ja konkurssipesä ei voi tehdä muuta 'normaalia' liiketoimintaa.
Toki vaatii rahaa ja tämä vähennetään velkojien saatavista.
Quote from: Tommi Korhonen on 20.09.2015, 14:44:16
Toisekseen en ymmärrä miten ilmeinen alijäämä (jota tuossa on selkeästi tulossa, koska muuten ei olisi konkurssiakaan) saataisiin vyörytettyä sijoittajille: nehän maksettiin jo valtion rahoista pois?
Velkojen arvon laskeminen ei ole aivan yksiselitteistä. Joudutaan ottamaan huomioon mahdolliset muutokset korkoympäristössä (mikäli korko kiinnitetty euriboriin) ja oletetaan jotain maksuvaikeuksien yleisyydestä. Mikäli siis osoittautuisi, että velkoja saatiinkin vain 75 euroa pankin velkojilta vaaditaan 5 euroa ja jos saadaankin 85 euroa pankin velkojille annetaan 5 euroa.
En poistaisi talletussuojaa kokonaan, mutta voisi sitä alentaa. Talletussuoja tuudittaa tavallisia säästäjiä liikaa siihen, että kaikki on hyvin, ja vie tosiaan vastuuta pois pankeilta veronmaksajalle.
Kysymys on hyvä mutta hankala. USA:ssa, UK:ssa ja muutamassa muussa maassa pankeilla on liikaa vaikutusvaltaa, ja ne pääsevät vaikuttamaan sääntelyyn. Näillä isoilla pankeilla taas on maailmanlaajuinen vaikutus, niiden kuprut heiluttavat maailmaa.
Ehkä Brasilian tyyppinen ankara vahingonkorvausvastuu pomoille voisi tehdä terää. Pankkien vähimmäisvarantosäädöksiä voisi myös rukata, niin kuin on tehtykin. Vaikeina taloudellisina aikoina toisaalta varantovaatimusten nostaminen on kyllä myrkkyä luotonannolle.
Saman linjan kuin ketjun avaaja esitti Peter Schiff kirjassaan Real Crash.
Pankit voivat halutessaan toki hankkia myös vakuutuksia pahan päivän varalle.
QuotePorukka pitäisi laittaa jonkun IQ-testin läpi ja lainoitus sen mukaan. Saman voisi tehdä äänestämiselle.
No, Fedin johtajat ovat varmasti luokkaa 150+ eikä Krugmankaan tyhmä ole. Mitäs se sitten auttoi..?
Lainansaajille ura ja ammatti ovat riittävä korvike testille.
Quote from: Miniluv on 25.09.2015, 02:19:51
Saman linjan kuin ketjun avaaja esitti Peter Schiff kirjassaan Real Crash.
Pankit voivat halutessaan toki hankkia myös vakuutuksia pahan päivän varalle.
QuotePorukka pitäisi laittaa jonkun IQ-testin läpi ja lainoitus sen mukaan. Saman voisi tehdä äänestämiselle.
No, Fedin johtajat ovat varmasti luokkaa 150+ eikä Krugmankaan tyhmä ole. Mitäs se sitten auttoi..?
Lainansaajille ura ja ammatti ovat riittävä korvike testille.
Edelleenhän ne on rikkaita.
Huonommin kävi niille, joille niitä roskalainoja jaettiin. Jenkkien talouskuplan puhjettua huomattiin, että roskalainat asuntoja varten oli jaettu hyvin pitkälle afroille.