Olen aina pitänyt Sauli Niinistöä vastenmielisenä venkulana, mutta jotenkin koettanut sulattaa hänen populistiset ja ajoin avoimen opportunistiset puheensa aitona pyrkimyksenä tulkita ja toteuttaa Suomen kansan tahtoa. Nyttemmin on Salen todellinen karva paljastumassa. Hän paskat piittaa kadun miehen ja naisen tunnoista. Nyt kun pitäisi toimia, valvoa maahanmuuttoasioissa Suomen kansalaisten etua ja välittömästi komentaa sekoileva hallitus ruotuun, Niinistö tyytyy seuraamaan tumput suorina sivusta. Asia on käymässä lopullisesti selväksi. Niinistö on häikäilemätön EU:n kätyri. Ohjeet tulevat ulkoa - ovat koko ajan tulleet.
Kysymys on suomalaisten turvallisuudesta ja yksinomaan siitä. Mitä tekee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaava johtaja? Ei mitään.
Vaikea on ymmärtää, mistä se johtuu, mutta itse epäilen syyksi sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme on aikaa sitten luovutettu keskushallinnolle Brysselissä.
Jos arvojohtajuudesta puhutaan, on S. Niinistö valinnut leirinsä. Hän siunaa hiljaisuudellaan Pöpilän politiikan. Toinenkin linja olisi ollut valittavana. Pelkkä ympäripyöreä rutina ei tasavallan presidentiltä ja puolustusvoimain ylipäälliköltä ole tässä tilanteessa enää muuta kuin maanpetturuuden osoitus.