EU nopeuttaa turvapaikanhakijoiden käännytyksiä - mitä muuta voisi tehdä?
EU:n komissiolta odotetaan lähiviikkoina listaa niin kutsutuista turvallisista maista. Se nopeuttaisi unionin alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä. Joulukuuhun mennessä odotetaan komissiolta ehdotusta siitä, miten eteläisiin jäsenmaihin tulevia turvapaikanhakijoita voitaisiin uudelleensijoittaa jatkossa. Mutta voitaisiinko järjestelmälle tehdä jotain muuta?
Toukokuussa EU-komission presidentti Jean-Claude Juncker esitteli toimet, joilla lisättiin merivalvontaa Välimerellä ja helpotettiin Italian ja Kreikan urakkaa turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyssä.
Samalla esiteltiin Junckerin ehdotus 40 000 turvapaikanhakijan uudelleensijoittamisesta muihin jäsenmaihin. Hallitukset ovat ilmaisseet valmiutensa vastaanottaa 32 000. Näiden lisäksi Lähi-idän pakolaisleireiltä otetaan vastaan 20 000 kiintiöpakolaista.
Nyt Juncker valmistelee joulukuuksi ehdotusta, joka loisi pysyvän hätämekanismin. Sen puitteissa tulijatulvan kohdannut jäsenmaa voisi vaatia apua turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseksi.
– Tämä vastaa akuuttiin tilanteeseen, mutta pitkäkestoisesti olisi tärkeää pyrkiä parantamaan Euroopan turvapaikkajärjestelmän toimivuutta ja soveltamista. Näitä varmasti pohditaan EU:n päättäjien kesken, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.
Turvallisissakin maissa voidaan vainota yksilöitä
Samaan aikaan pyritään nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä. Komissio ehdotti yhdeksän vuotta sitten niin kutsuttujen turvallisten maiden listan luomista, mutta silloin ajatus tyrmättiin jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta rajoittavana. Nyt lista ollaan laatimassa jo syyskuun aikana, ja sen avulla esimerkiksi Balkanin maista tulevat turvapaikanhakijat voitaisiin käännyttää pikaisesti. Tämän katsotaan vapauttavan resursseja vainoa pakenevien turvapaikanhakijoiden hoitoon, ja toisaalta kasvattavan jäsenmaissa myötätuntoa turvapaikanhakijoita kohtaan.
– Turvallisten maiden lista helpottaa käsittelykuormitusta, mutta aina voi yleisesti turvallisessakin maassa yksittäiseen henkilöön kohdistua vainoa. Joten tapauskohtaisuus pitäisi pyrkiä pitämään mukana, muistuttaa Lehtinen.
Palautettaisiinko sisäiset rajatarkastukset?
Kolmas lähiajan toimi koskee sisäisiä rajatarkastuksia. Vuonna 1985 solmittu Schengenin sopimus poisti sisäiset rajatarkastukset, mutta sopimukseen tehtiin muutos vuonna 2013, joka mahdollistaa rajatarkastusten väliaikaisen palauttamisen sisärajoille turvallisuuden niin vaatiessa.
Tuorein tällainen tapaus on Itävalta, joka käynnisti tehostetun rajavalvonnan sunnuntai-iltana ihmissalakuljetuksen estämiseksi. Tarkastuksiin ryhdyttiin sen jälkeen, kun viime torstaina Itävallassa löydettiin 71 kuollutta turvapaikanhakijaa rekan perävaunusta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen ymmärtää yksittäisten maiden ratkaisuja tiettyyn pisteeseen asti:
– Tällaisista tarkastuksista juuri haluttiin päästä Schengen-sopimuksen kautta eroon. Jatkuviin rajatarkastuksiin ei ole varaa, mutta toki pistotarkastuksilla luodaan pelotevaikutus, jotta ihmissalakuljettajat epäröivät käyttää tiettyjä reittejä ja menetelmiä.
Sinkkosen mukaan maahanmuutto ei sinänsä ole aiemmin toiminut perusteena tilapäisten, sisärajalla tapahtuvien tarkastusten käyttöönotolle. Tarkastusten palauttaminen ei muutenkaan patoa ihmisvirtaa, jos rajojen valvonta on rajanylityspaikkojen ulkopuolella olematonta:
– Se on vähän kuin nyt pystytettäisiin Tampereen ja Helsingin välille raja-asema. EU:lla ei ole käytännössä enää rajavalvontaa sisärajoilla, joten jos jollekin tielle laitetaan tarkastuspiste vaikka tilapäisestikin, niin sen voi sivuuttaa kahden sadan metrin päässä, tien ulkopuolella, kuvaa Sinkkonen.
EU järjestää ylimääräisen sisäministerien kokouksen Brysselissä 14. syyskuuta, jossa mietittäneen myös sisärajojen tarkastuksia.
UNHCR: Luotava mahdollisuus hakea turvapaikkaa laillisesti
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n johtaja António Guterres vaati viime keskiviikkona, että EU:n on taisteltava ihmissalakuljetusta vastaan, suojeltava pakolaisia sekä luotava toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa turvapaikan hakemisen laillisesti.
Nykyjärjestelmässä turvapaikkaa ei voi Eurooppaan hakea EU:n ulkopuolelta, mikä pakottaa turvapaikanhakijat pyrkimään keinolla millä hyvänsä unionin alueelle.
Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen lähtisi kehittämään kiintiöjärjestelmää. Suomi on ottanut vastaan tuhatkunta ns. kiintiöpakolaista, jotka valitaan EU:n ulkopuolella sijaitsevilta pakolaisleireiltä. Myös humanitaarisin syin myönnettäviä viisumeja ja perheenyhdistämistä pitäisi toteuttaa laajemmin. Viisumin voisi hakea esimerkiksi Suomen suurlähetystöstä, ja sen avulla voisi matkustaa Suomeen hakemaan varsinaista turvapaikkaa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen pitää ulkomailla tapahtuvaa turvapaikanhakua hyvänä ideana, mutta käytännössä sitä on vaikea toteuttaa ainakaan nykyisten pakolaisvirtojen reiteillä.
– Tässä se suurin ongelma on Libya, joka on tällä hetkellä yksi käytetyimpiä reittejä Italiaan. Libyassa ei tällä hetkellä ole toimivaa hallintoa, joka mahdollistaisi turvapaikanhakukeskuksen perustamisen. Toinen on tietysti Syyrian ja Turkin rajaseutu, jossa on vastaava tilanne. EU:lla on ollut aikaisemminkin tavoite, että paperiasioita voisi käsitellä jo lähtömaassa, mutta nämä lähialueen kriisit ovat tehneet siitä mahdottoman. Ensin pitäisi sisällissota ja hajonnut hallinto kyetä ratkomaan, ja siinä on kyse vuosikymmenien projektista, pohtii Sinkkonen.
Saksalta kädenojennus syyrialaispakolaisille
EU:ssa turvapaikkaa hakeva voidaan Dublinin sopimuksen perusteella palauttaa siihen maahan, jonne hän on ensin unionin alueelle tullut. Tämä on ongelma paitsi unionin rajalla sijaitsevien maiden kannalta, myös turvapaikanhakijan kannalta, koska eri maiden olosuhteet ja turvapaikanmyöntöalttius vaihtelee. Unkari hylkää yhdeksän kymmenestä turvapaikkahakemuksesta, Ruotsi vain neljäsosan.
Ei siten ole ihme, että turvapaikanhakijat eivät jää esimerkiksi Unkariin, eivätkä halua tulla rekisteröidyiksi siellä – koska voisivat siinä tapauksessa tulla palautetuiksi muualta Unkariin. Uutistoimisto Reutersin viime viikolla haastattelema, nimettömänä esiintyvä turvapaikanhakija kertoo tekevänsä kaikkensa, että pääsee Ruotsiin:
– Minun veljeni on Ruotsissa. Hän kehotti minua mieluummin vaikka hakkaamaan kädet irti kuin antamaan unkarilaisviranomaisille sormenjälkeni. Joten yritämme päästä täältä Itävaltaan törmäämättä Unkarin poliisiin.
Myös turvapaikanhakijoiden taloudellinen tuki vaihtelee EU-maiden välillä.
Saksa päätti viime viikolla sallia syyrialaisille turvapaikanhakijoille poikkeuskohtelun: heitä ei palauteta ensisijaiseen saapumismaahan, vaan he saavat jäädä odottamaan turvapaikka-asian ratkaisua Saksaan. Ele on inhimillisesti tärkeä syyrialaisille, ja se on myös tärkeä kädenojennus pakolaistaakan alla kärvisteleville Italialle ja Kreikalle.
– Se on ollut Saksalta iso ja tietyllä tapaa humaani päätös, se helpottaa valtavasti tilannetta niissä maissa, joihin turvapaikanhakijoita eniten saapuu ensin, kiittää Lehtinen.
Pakolaisista valtaosa köyhissä lähimaissa, jotka tarvitsevat lisää tukea
Paljon on puhuttu myös pakolaisia eniten vastaanottavien maiden tukemisesta. Liki yhdeksän kymmenestä pakolaisesta on joko kriisimaan sisäisenä pakolaisena tai köyhässä naapurimaassa.
Maailman eniten pakolaisia vastaanottavia maita ovat UNHCR:n tilaston mukaan Turkki, Pakistan, Libanon, Iran, Etiopia ja Jordania.
Kuitenkin esimerkiksi Syyrian pakolaisia vastaanottavat Turkki ja Libanon (yhteensä kolmisen miljoonaa pakolaista) eivät ole saaneet länsimailta tarpeeksi rahoitusta. UNHCR:n mukaan vain noin 41 prosenttia pakolaishuollon budjetista on saatu rahoitettua. Lähimaiden leirien surkeat olot ajavat yhä uusia pakolaisia matkalle kohti Eurooppaa.
http://yle.fi/uutiset/eu_nopeuttaa_turvapaikanhakijoiden_kaannytyksia_-_mita_muuta_voisi_tehda/8268254
Tässäkin uutisessa puhutaan syyrialaisista, mutta heitä tulee kuitenkin mm. Suomeen huomattavasti vähemmän kuin somaleja, vaikka Syyriassa on suuri hätä. Niinpä niin. Taas.
Quote from: Ink Visitor on 01.09.2015, 10:17:09
Nyt Juncker valmistelee joulukuuksi ehdotusta, joka loisi pysyvän hätämekanismin. Sen puitteissa tulijatulvan kohdannut jäsenmaa voisi vaatia apua turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseksi.
Sen jälkeen sisäministeri Orpon mainostama "vapaaehtoinen pakko" olisi pelkkä pakko, eikä Suomi voisi vaikuttaa turvapaikanhakijoiden määrään enää lainkaan. Nyt vielä voi, mutta mitään ei tapahdu.
Quote
Kolmas lähiajan toimi koskee sisäisiä rajatarkastuksia. Vuonna 1985 solmittu Schengenin sopimus poisti sisäiset rajatarkastukset, mutta sopimukseen tehtiin muutos vuonna 2013, joka mahdollistaa rajatarkastusten väliaikaisen palauttamisen sisärajoille turvallisuuden niin vaatiessa.
Tuorein tällainen tapaus on Itävalta, joka käynnisti tehostetun rajavalvonnan sunnuntai-iltana ihmissalakuljetuksen estämiseksi. Tarkastuksiin ryhdyttiin sen jälkeen, kun viime torstaina Itävallassa löydettiin 71 kuollutta turvapaikanhakijaa rekan perävaunusta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen ymmärtää yksittäisten maiden ratkaisuja tiettyyn pisteeseen asti:
– Tällaisista tarkastuksista juuri haluttiin päästä Schengen-sopimuksen kautta eroon. Jatkuviin rajatarkastuksiin ei ole varaa, mutta toki pistotarkastuksilla luodaan pelotevaikutus, jotta ihmissalakuljettajat epäröivät käyttää tiettyjä reittejä ja menetelmiä.
Päinvastoin ei ole varaa jättää ottamatta käyttöön rajatarkastuksia ja muutenkin tiukempaa rajavalvontaa.
QuoteSinkkosen mukaan maahanmuutto ei sinänsä ole aiemmin toiminut perusteena tilapäisten, sisärajalla tapahtuvien tarkastusten käyttöönotolle. Tarkastusten palauttaminen ei muutenkaan patoa ihmisvirtaa, jos rajojen valvonta on rajanylityspaikkojen ulkopuolella olematonta:
– Se on vähän kuin nyt pystytettäisiin Tampereen ja Helsingin välille raja-asema. EU:lla ei ole käytännössä enää rajavalvontaa sisärajoilla, joten jos jollekin tielle laitetaan tarkastuspiste vaikka tilapäisestikin, niin sen voi sivuuttaa kahden sadan metrin päässä, tien ulkopuolella, kuvaa Sinkkonen.
Tämähän vain puolustaa sisärajojen rajavalvonnan palauttamista. Rajaturvallisuuden voi taata aluksi vaikka armeija.
QuoteYK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n johtaja António Guterres vaati viime keskiviikkona, että EU:n on taisteltava ihmissalakuljetusta vastaan, suojeltava pakolaisia sekä luotava toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa turvapaikan hakemisen laillisesti.
Nykyjärjestelmässä turvapaikkaa ei voi Eurooppaan hakea EU:n ulkopuolelta, mikä pakottaa turvapaikanhakijat pyrkimään keinolla millä hyvänsä unionin alueelle.
Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen lähtisi kehittämään kiintiöjärjestelmää.
Nykyinen turvapaikanhakijaryntäys osoittaa, että EU-maihin asuttaminen ei voi olla ratkaisu. Uudet kiintiöt ja turvapaikan ulkomailta hakemisen mahdollistaminen vain pahentaisivat tilannetta. Jos turvaa järjestetään, se on välttämättä järjestettävä jostain muualta kuin Euroopasta.
QuoteUlkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen pitää ulkomailla tapahtuvaa turvapaikanhakua hyvänä ideana, mutta käytännössä sitä on vaikea toteuttaa ainakaan nykyisten pakolaisvirtojen reiteillä.
– Tässä se suurin ongelma on Libya, joka on tällä hetkellä yksi käytetyimpiä reittejä Italiaan. Libyassa ei tällä hetkellä ole toimivaa hallintoa, joka mahdollistaisi turvapaikanhakukeskuksen perustamisen. Toinen on tietysti Syyrian ja Turkin rajaseutu, jossa on vastaava tilanne. EU:lla on ollut aikaisemminkin tavoite, että paperiasioita voisi käsitellä jo lähtömaassa, mutta nämä lähialueen kriisit ovat tehneet siitä mahdottoman. Ensin pitäisi sisällissota ja hajonnut hallinto kyetä ratkomaan, ja siinä on kyse vuosikymmenien projektista, pohtii Sinkkonen.
Uskomaton kaveri tämä Teemu Sinkkonen, kun hänen mukaansa ongelmana ulkomailla tapahtuvassa turvapaikanhaussa on
byrokratia. Ei ajatustakaan sille, että tulijoita, joita yksikään EU-maa ei halua, eikä pysty käsittelemään, olisi välittömästi kymmeniä miljoonia.
No, samaisen tutkija Sinkkosen mukaan islamistien Euroopassa tekemät terrori-iskut eivät ole ongelma, jos emme kiinnitä niihin huomiota...
Quote
Saksa päätti viime viikolla sallia syyrialaisille turvapaikanhakijoille poikkeuskohtelun: heitä ei palauteta ensisijaiseen saapumismaahan, vaan he saavat jäädä odottamaan turvapaikka-asian ratkaisua Saksaan. Ele on inhimillisesti tärkeä syyrialaisille, ja se on myös tärkeä kädenojennus pakolaistaakan alla kärvisteleville Italialle ja Kreikalle.
– Se on ollut Saksalta iso ja tietyllä tapaa humaani päätös, se helpottaa valtavasti tilannetta niissä maissa, joihin turvapaikanhakijoita eniten saapuu ensin, kiittää Lehtinen.
Saksan päätöksellä ei kylläkään ollut Italiassa ja Kreikassa juuri mitään käytännön merkitystä. Kreikkaan ei aiemminkaan palautettu ketään, ja Italiaan palautettavien syyrialaisten määrä on ollut suhteessa mitättömän pieni, etenkin kun Italia vitkastelee muutenkin palautusprosessin kanssa.
Quote
Paljon on puhuttu myös pakolaisia eniten vastaanottavien maiden tukemisesta. Liki yhdeksän kymmenestä pakolaisesta on joko kriisimaan sisäisenä pakolaisena tai köyhässä naapurimaassa.
Maailman eniten pakolaisia vastaanottavia maita ovat UNHCR:n tilaston mukaan Turkki, Pakistan, Libanon, Iran, Etiopia ja Jordania.
Kuitenkin esimerkiksi Syyrian pakolaisia vastaanottavat Turkki ja Libanon (yhteensä kolmisen miljoonaa pakolaista) eivät ole saaneet länsimailta tarpeeksi rahoitusta. UNHCR:n mukaan vain noin 41 prosenttia pakolaishuollon budjetista on saatu rahoitettua. Lähimaiden leirien surkeat olot ajavat yhä uusia pakolaisia matkalle kohti Eurooppaa.
Tämä onkin hullua. EU-maat ovat valmiita käyttämään silmää räpäyttämättä kymmeniä miljardeja euroja jo pelkkään turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen (asuttaminen vielä vähintään kertaluokkaa kalliimpaa), mutta kriisiavun kautta Syyriaan ja sen lähialueelle suunnataan vain murto-osa tuosta. Kaikesta puheesta huolimatta Syyriaan ja sen lähialueille suunnattu osuus Suomen kehitysavusta on ollut vain sadasosan suuruusluokkaa.
Mua kiinnostaa noiden turvisten tulevaisuus. Onko kaikki näistä rajan ylittävistä tyypeistä jäämässä Eurooppaan/Suomeen, vai palaavatko/palautetaanko heidät lähtömaihinsa kun siellä tilanne rauhoittuu? Termi "turvapaikanhakija" kun minusta viittaa jo siihen, että kaverit on tulleet jäädäkseen. Pakolaiset ovat taas sitten niitä, jotka palaavat takaisin, kun sota tai muu on ohi. Vai menikö tää nyt väärinpäin?
Koska jos he ovat tulleet jäädäkseen, niin sehän on aivan eri asia kuin se, että heidät asutetaan täällä pari kolme vuotta ja sitten he saavat mennä takaisin kotiin. Ottamalla kaikki nuo Eurooppa käytännössä tuhoaa itse itsensä. Hyvästi vaan eurooppalaiset kansallisvaltiot.
Sain virtuaalisiin käsiini kuvitteellisen Junckerin uuden vuoden puheen korjauksineen.
"Rakkaat EU-kansalaiset.
Pakolaistilanteen vuoksi otamme välittömästi käyttöön pysyvän pakon vapaaehtoisen pakon hätämekanismin, jonka avulla autamme EU-kansalaisia hädänalaisia parhain mahdollisin tavoin. Tarvitsemme vihapuhetta sensuuria rakkauspuhetta, jotta selviämme väestönsiirroista kriisistä inhimillisen avun pakosta tarpeesta. Vetoankin nyt kansalaisiin, jotta avaisimme lompakkomme sydämemme ja tukkisimme mölisijöiden turvat tekisimme kiihkeästi töitä rasismin torjumiseksi.
Isoveli EU ei jätä kansalaisiaan pulaan, vaan tarjoaa pakkoa, perkele mistä tämä aina sikiää taloudellista apua itsenäisille valtioille jäsenmailleen pakon, taas saatana lipsahti solidaarisuuden hengessä. Nettomaksajat Varakkaammat valtiot tukevat köyhempiä maita, taloudelliset huolet ovat siis rasismia vihapuhetta perusteettomia. Taakanjako Hätämekanismi nimittäin mahdollistaa juuri sen, että turvapaikanhakijat kaikki hyötyvät: turvapaikanhakijat ja jäsenvaltiot. Isoveli EU lennättääkin tulevaisuudessa runsaasti turvapaikanhakijoita euromannaa jäsenvaltioilleen, tätä tullaan kutsumaan virallisesti kasvaviksi pakkotulonsiirroiksi, hups rakkausrahaksi.
Jäsenmaita varmastikin huolestuttaa tulevaisuus. En välitä paskaakaan Ymmärrän rasistisen pelon huolen, mutta se on turha. EU:n tulevaisuus on valoisaakin valoisampi, sillä nyt loppui ideat, auttakaa nyt sihteerit vähän monikulttuurisuus on rikkaus ja nuori, elinvoimainen ihmisjoukko on voimavara. EU tarvitsee helvetin korkeita aitoja ja syviä vallihautoja, piikkilankaa, konekiväärejä ja vähän helvetin äkkiä sittenkin, sihteeri, tarvitsen ryypyn solidaarisuutta, ei aitoja."
Ja sitten äskeisen kuvitteellisen sisällön lisäksi jotain substanssia. Suomalaismepit valottavat ajatuksiaan Ylen jutussa: http://yle.fi/uutiset/suomalaismepit_pakolaiskriisi_rajahti_kasiin_ja_jatkuu_vuosia/8278691 (http://yle.fi/uutiset/suomalaismepit_pakolaiskriisi_rajahti_kasiin_ja_jatkuu_vuosia/8278691)
Meppien ratkaisuehdotukset tiivistettynä:
- "Pakko hyväksyä sitovat kiintiöt" -> lisää tulijoita
- "Yhteistyö UNHCR:n kanssa" -> ehkä vähemmän tulijoita tietyistä maista
- "Myös kielteisen päätöksen saaneita pitää voida auttaa" -> lisää tulijoita
- "Schengeniin tarvitaan rakenteellisia uudistuksia" -> lisää tulijoita
- "Suomi on edelleen vauras maa ja meillä on varaa auttaa muita" -> lisää tulijoita
- "Sitovat kiintiöt ovat hyvä ratkaisu tähän tilanteeseen" -> lisää tulijoita
- "Kriisi ei ratkea ilman pakollisia kiintiöitä, joku sysää muuten vastuun muille. Mutta ei se niilläkään ratkea" -> lisää tulijoita
- "Yhteisvastuusta ja jakoperiaatteista pitäisi säätää lakiin" -> lisää tulijoita
Ei mulla muuta. Jonkunlaista potentiaalia olisi ratkaisuehdotuksessa 2, mutta akuutissa tilanteessa sekin lähinnä Syyrian tapauksessa. Tämä kaikki rimpulointi EU-tasolla on hirvittävää seurattavaa. Jokohan kohta saadaan oma reality-sarja, Eu-Brother, jotta EU-kansalaiset pysyvät ruodussa.
Saksan tyhmä päätös hyväksyä kaikki syyrialaiset sai muualla euroopassa olevat syyrialaiset raivoamaan mm. Unkarilaisille että "miksette päästä meitä saksaan, meidät on kutsuttu sinne" ja houkuttelee entistä enemmän Syyrialaisia jättämään turvallisen Turkin ja riskeeraamaan lastensa hengen Eurooppaan ja Saksaan päästäkseen.
Ulkopoliittisen instituutin Teemu Sinkkonen on selvästi syy-seuraus suhteista mitään tajuamaton virka-elätti sillä hänen ajatuksensa että turvapaikanhaku ulkomailla olisi hyvä idea johtaisi siihen että tulijamäärät 10-20 kertaistuisivat eli suomeen tulisi 10 000- 20 000 turvapaikanhakijaa viikossa nykyisen 1000 hakijan sijaan.
Pakolaisavun lobbaama humanitaarinen viisumi johtaisi niinikään tulijoiden 10-20 kertaistumiseen.
Se että YLE:n Minna Pärssinen raportoi nämä mielettömyydet sellaisenaan eikä haasta niitä ja esitä kysymyksiä että mitä näistä asioista seuraisi ja olisivatko tällaiset päätökset järkeviä osoittaa että Minna Pärssinen on huono toimittaja.