90-vuotias SS-mies kertoo katkeruudesta: Meistä tuli Suomessa toisen luokan kansalaisia
Nuorin elossa oleva suomalainen SS-mies kertoo muistelmakirjassaan pilkan vuosikymmenistä
Eläkepäiviään Helsingin Munkkivuoressa viettävä 90-vuotias Aarne Kähärä on nuorin elossa oleva suomalainen SS-mies. Hänestä on ilmestynyt Olavi Lempisen ja Manu Paajasen kirja Pääkallosotilas - SS-vapaaehtoiseksi 16-vuotiaana (Otava).
Aarne Kähärä lähti talvisotaan 15-vuotiaana. 16-vuotiaana hän värväytyi suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka lähetettiin sotilasoppiin Saksaan ja oli sodassa 1941-43. Suomesta lähteneestä 1 400 nuoresta kaatui yli 250.
"Värväytyessään nuoret parikymppiset miehenalut eivät myöskään ymmärtäneet politiikasta tuon taivaallista. He halusivat Suomen edun nimissä lähteä niin sanotusti jääkärien jäljille, eli hankkimaan sen ajan huippua edustavaa sotilasosaamista Saksasta, kuten oli tehnyt sukupolvi heitä aikaisemminkin", Kähärä toteaa kirjassa.
Kaukasuksen taisteluissa Kähärä ajoi juoksuhaudoille ammuksia ja toi ruumiita ja haavoittuneita sidontapaikalle. Pataljoonan palattua kotimaahan hän oli muun muassa Valkeasaaressa, jonne puna-armeija Kannaksen läpimurrossa kesäkuussa 1944 iski raskaasti.
Sodan jälkeen hän joutui ensin pakenemaan metsäkämppään. Armeijasta hän sai potkut, kuten kaikki entiset SS-miehet saivat poliisin ja armeijan palveluksesta. Heitä ei kelpuutettu valtion tai kunnan töihin.
En päässyt pakoon ajatuksiani. Olin vasta 20-vuotias, ja välirauha mukaan lukien olin viettänyt viisi vuotta sodassa. En ollut elänyt normaalia siviilielämää kuin nuorena poikasena. Riskeistä huolimatta päätin palata kotiin", Kähärä toteaa.
"Suomessa elettiin sodanjälkeisiä ankeita aikoja. Sotaveteraaneja pilkattiin yleisesti, jopa sotainvalideja", hän kuvailee vuotta 1950.
Aarne Kähärästä tehtiin vielä 1982 nimetön kantelu, jonka vuoksi hänet siirrettiin pois työstään. Eläkkeelle hän jäi 1985.
"Valtiovalta oli runsaat 40 vuotta aikaisemmin omien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi lähettänyt meidät mistään ymmärtämättömät miehenalut vieraan maan armeijaan oppimaan, sotimaan ja tarvittaessa kuolemaan isänmaan puolesta. Monet meistä joutuivat kärsimään siitä loppuelämämme", Aarne Kähärä toteaa kirjassa.
"Erittäin törkeän kohtelun saivat osakseen invalidisoituneet SS-miehet. Heidät jätettiin yli 10 vuodeksi täysin ilman korvauksia."
Kähärä on todennut, että SS-sotilaat leimattiin sotarikollisiksi ja siviiliväestön tappajiksi, jota he eivät olleet.
– Me taistelimme puna-armeijaa vastaan samalla tavalla niin Saksan Kaukasuksen rintamalla kuin Suomen Karjalan Kannaksen rintamalla, Aarne Kähärä sanoi 90-vuotishaastattelussaan Keskisuomalaisessa.
Hänen mukaansa "me emme tienneet, mitä takanamme tapahtui Vasta sotien jälkeen saimme tietää, kuinka paljon syyttömiä siviilejä oli tapettu".
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/aarne%20kahara%20ssmies-40071
Aika saamarin suolainen hinta Otavan verkkokaupassa 36+20pk :o
Joo, pitää odottaa hetki. Kyllä tuo kirja pitäisi lukea.
Quote from: Lemmy on 25.08.2015, 11:38:40
Aika saamarin suolainen hinta Otavan verkkokaupassa 36+20pk :o
Kirjoja kannattaa katsella vaikka Adlibrikseltä, Bookysta tai CDONilta (näillä ei taida kenelläkään olla toimituskulujakaan). Nytkin näkyy olevan Adlibriksella jo 28,70. Olen huomannut, että usein kustantamoiden omilla sivuilla kaikki on eurokaupalla kalliimpaa.
Quote from: Ink Visitor on 25.08.2015, 11:24:24
90-vuotias SS-mies kertoo katkeruudesta: Meistä tuli Suomessa toisen luokan kansalaisia
Hietaniemen hautausmaan suomalaisten SS-miesten muistomerkki tärveltiin
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006607077.html
QuoteHIETANIEMEN hautausmaalla sijaitsevaa suomalaisten SS-miesten muistomerkkiä on tärvelty. Kyseessä on yleisesti hyväksytty sotaveteraanien muistomerkki.
Saksan armeijassa palvelleiden Waffen-SS:n suomalaisille kaatuneille omistettu muistokivi paljastettiin Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4.6.1983 Helsingissä Hietaniemen sankarihauta-alueen pääaukion sivukäytävän hauta-alueella.
Hautamuistomerkissä on teksti: Isänmaan vapauden puolesta vuosina 1941 – 1943 Saksan sotavoimissa kaatuneitten suomalaisten vapaaehtoisten muistoksi. Aseveljet.
...
– Sotkeminen tai paikkojen rikkominen ei ole millään muotoa fiksu tapa ottaa kantaa nykyiseen tai menneeseen, Helsingin seurakuntien viestintäpäällikkö Kimmo Holappa kertoo Ilta-Sanomille.
Perinneyhdistys ihmettelee tekoa.
– Näyttää siltä, että muistomerkkiä on hakattu taltalla irrottaen siitä kohokirjaimia. Yhdistyksemme on asiassa asianomistaja ja teimme tiistaina asiasta rikosilmoituksen, Helsingin Pasilan poliisiasemalla hautarauhan rikkomisesta, Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Jari Oksman kertoo Ilta-Sanomille.
Hän kertoo, että muistomerkki on saanut olla tähän saakka 40 vuotta rauhassa.
– Kyseessä on yleisesti hyväksytty veteraanien muistomerkki. Päällimmäinen tunne on se, että kyseessä on raukkamainen teko, hän sanoo.
Taannoin kävi ilmi kun työmaalla oli 15 eri kansallisuutta joille päällikö selvyyden vuoksi piti miitingin suomeksi. Pultti & mutteri porukka ymmärsi tasan tarkkaan mistä on kyse kun päällikön sormi tökkäsi piirustukseen. Puoligermaanin isä oli ollut näitä tuplasalama-laattaisia.
Paljon enemmän sellainen "pidginenglish" ja "rallienglanti" kertoo kun ei huomio mene kieliopin seuraamiseen. Vehkeitten manuaalien ja varaosakirjojen kanssa sama, saksaksi homma on selvää vaikka englanniksi ei ota ns. erkkikään selvää.
Asiaa aikanaan kokeiltiin kun varaosakirjaa ja turvaohjeita luetettiin orggis germaanilla ja kiinalais, aussi, ja USAetelän skoteilla.
Jotenkin se "achtung" piti porukan virkeänä kun "varning" sai haukottelemaan vaikka kuvat olivat samat..
Saksa on siitä ihku kieli, että jos olet vaikka bussilastillista turisteja käskemässä bussista ulos niin saat huutaa kuin SS-koulutusvääpeli että "Aussteigen, bitte."
Kunhan on tuo "bitte" perässä niin oli kohteliasta. Se ss-vääpeli ei tuota sano.
Hautojen ja muistomerkkien särkeminen ja sotkeminen kertoo eniten näistä särkijöistä ja sotkijoista. Jotain roskasakkia, mistä ei tule muuta kuin roskasakkia.
QuoteEntisten vapaaehtoistemme sijoittumisesta rauhanaikaiseen yhteiskuntaan ei tähän mennessä ole käytettävissä likimainkaan tarkkoja tietoja, mutta yleensä he ovat tavallista tarmokkaammin jatkaneet sodan takia kesken jääneitä opintojaan ja edistyneet ammattialoillaan keskitasoa paremmin.
Tämän hetkisen tietojen mukaan on heistä
lääkäreitä 8 (joista väitelleitä tohtoreita 5)
hammaslääkäreitä 2
lakimiehiä 25
maistereita eri tieteenaloilla 21
filosofian tohtoreita 4 (joista 1 professori)
pappeja 2
kansakoulun- ja voimistelunopettajia 12
insinöörejä 20
ekonomeja 3
merkonomeja 2
teknikkoja ja työnjohtajia 25
rakennusmestareita ja ylempiä työnjohtajia 50
suurempien liikelaitosten johtajia 20
kauppiaita ja pienempien yritysten johtajia 25
kauppaedustajia 25
agronomeja ja metsänhoitajia 10
itsenäisiä maanviljelijöitä 40
virkamiehiä 31
sanomalehdentoimittajia ja kirjailijoita 8
upseereita vakin. palveluksessa 5
liikenteen harjoittajia ja autoilijoita 15
Terekille ja Takaisin - Unto Parvilahti
Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 1958
Sivu 301-302
Quote from: Ari-Lee on 20.08.2020, 00:46:29
Hautojen ja muistomerkkien särkeminen ja sotkeminen kertoo eniten näistä särkijöistä ja sotkijoista. Jotain roskasakkia, mistä ei tule muuta kuin roskasakkia.
QuoteEntisten vapaaehtoistemme sijoittumisesta rauhanaikaiseen yhteiskuntaan ei tähän mennessä ole käytettävissä likimainkaan tarkkoja tietoja, mutta yleensä he ovat tavallista tarmokkaammin jatkaneet sodan takia kesken jääneitä opintojaan ja edistyneet ammattialoillaan keskitasoa paremmin.
Tämän hetkisen tietojen mukaan on heistä
lääkäreitä 8 (joista väitelleitä tohtoreita 5)
hammaslääkäreitä 2
lakimiehiä 25
maistereita eri tieteenaloilla 21
filosofian tohtoreita 4 (joista 1 professori)
pappeja 2
kansakoulun- ja voimistelunopettajia 12
insinöörejä 20
ekonomeja 3
merkonomeja 2
teknikkoja ja työnjohtajia 25
rakennusmestareita ja ylempiä työnjohtajia 50
suurempien liikelaitosten johtajia 20
kauppiaita ja pienempien yritysten johtajia 25
kauppaedustajia 25
agronomeja ja metsänhoitajia 10
itsenäisiä maanviljelijöitä 40
virkamiehiä 31
sanomalehdentoimittajia ja kirjailijoita 8
upseereita vakin. palveluksessa 5
liikenteen harjoittajia ja autoilijoita 15
Terekille ja Takaisin - Unto Parvilahti
Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 1958
Sivu 301-302
Tuohan on sama lista joita me saimme tänne. Isommassa määrin tosin.
Quote from: Tunkki on 20.08.2020, 00:18:18
Saksa on siitä ihku kieli, että jos olet vaikka bussilastillista turisteja käskemässä bussista ulos niin saat huutaa kuin SS-koulutusvääpeli että "Aussteigen, bitte."
Kunhan on tuo "bitte" perässä niin oli kohteliasta. Se ss-vääpeli ei tuota sano.
Brittienglanti on sitävastoin turhankin kohteliasta. Sergeant-Major sielläpäin sanoo:
"Will you open your fire, please."
*bang* *bang*
"Thank you."