Karjuvaa työvoimapulaa, huippuosaajia ja ääriänkyröitä. (http://i980.photobucket.com/albums/ae284/el-vii-ra/Maahanmuuttovaatiivastuuta.jpg)
Osaajavaje >:(
Valitettavasti menivät tapahtumat päällekkäin, enkä päässyt Parikkalaan kuuntelemaan Kalevalan läpilukua
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2009/07/kalevalaa_luetaan_tauotta_parikkalassa_870759.html
Se olisi ollut musiikkia korville tämän onton akateemisen uuskielen seassa.
Monikulturistit eivät yksinkertaisesti ymmärrä, että ihmiset jotka ovat huolestuneita maahanmuutosta äänestävät niitä puolueita jotka puhuvat asioista sillä tavalla joka tavallista ihmistä miellyttää. Usein nämä puolueet ovat niin sanottua äärioikeistoa ja niillä saattaa olla ohjelmassaan myös joitakin sellaisia kohtia joita äänestäjät eivät allekirjoita.
Monikulttuurisuuuden vastustamisesta on monissa Euroopan maissa tulossa niin keskeinen asia, että ihmiset ovat valmiit rikkomaan aiemman puoluekantansa tai ajattelunsa ja siirtyvät äänestämään jotain aivan toista puoluetta.
En ole hirveästi kuullut esitettävän väitteitä, että lama johtuisi maahanmuuttajista vaikka pääasiassa työttöminä elävät ulkomaalaiset kuormittavatkin valtiota melkoisesti. Ihmiset ihan oikeasti osaavat itsekin ottaa asioista selvää ja ovat huomanneet kuinka traagisesti monikulttuurisuus on epäonnistumassa kaikkialla Euroopassa, kuinka maahanmuuttajat segregoituvat omille asuinalueilleen ja kuinka rikollisuus ja väkivalta ovat kasvussa.
QuoteAivovuotoa tarkastellaan usein lähinnä rikkaiden maiden näkökulmasta. Sen kielteisiä vaikutuksia maastamuuttajien lähtömaihin on vähätelty. On sanottu, että koulutetun väestön muuttaminen työn perässä vauraampiin maihin vaikuttaa myönteisesti lähtömaahan muuttajien lähettäessä rahaa kotimaahansa.
Ihmisillä tulee olla oikeus liikkua ja tavoitella hyvää elämää. Aivovuoto aiheuttaa pitkäaikaisia menetyksiä kehitysmaille. Tämä on tunnustettava rekrytoinnista keskusteltaessa. Kehitysmaiden resurssit ovat pienet, eivätkä muutaman vuoden rahansiirrot kompensoi niille vuosikymmenien koulutusinvestointeja.
Ovatko korkeasti koulutetut ihmiset sitten sen maan omaisuutta missä he ovat koulutuksensa hankkineet? Tämähän olisi perinjuurin totalitaristinen, etten jopa sanoisi että fasistinen, ajattelumalli.
Ja mistä lähtien korkeakoulutus kestää vuosikymmeniä? Ylemmän korkeakoulututkinnon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylempi_korkeakoulututkinto) hankkimisen pitäisi kestää noin 5 vuotta, ja alempaan korkeakoulututkintoon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Alempi_korkeakoulututkinto) kuluu kolmesta neljään vuotta.
Lisäksi tuossa oletetaan, että muualla maailmassa on yhtä puupäinen korkeakoulutusmalli kuin Suomessa, missä koulutuksesta ei tarvitse itse maksaa mitään. Jos opiskelija hankkii itse varat omaan koulutukseensa, niin hänen ei minun moraalini mukaan pitäisi olla lähtömaalle mitään velkaa.
QuoteOn sanottu, että koulutetun väestön muuttaminen työn perässä vauraampiin maihin vaikuttaa myönteisesti lähtömaahan muuttajien lähettäessä rahaa kotimaahansa.
Jaa, on se kumma juttu että en mä vaan ole mitään rahaa ulkomailla asuvilta sukulaisiltani ole koskaan saanu ???
Quote from: Sami Aario on 21.07.2009, 17:41:12
Ovatko korkeasti koulutetut ihmiset sitten sen maan omaisuutta missä he ovat koulutuksensa hankkineet? Tämähän olisi perinjuurin totalitaristinen, etten jopa sanoisi että fasistinen, ajattelumalli.
Tällaiset lehtikirjoitukset nojaavat joihinkin lausumattomiin taustaoletuksiin ja ovat vahvistusta lausumattomille johtopäätöksille. Artikkelin kirjoittajat tahtovat oikeastaan sanoa, että länsimaiden pitää maksaa korvaus jokaisesta koulutetusta maahantulijasta lähtömaalle, joko suoraan tai kehitysapuprojektien muodossa. Siksi koulutuksen arvokkuutta hieman liioitellaan, jotta vastaavasti siirtosummaa saadaan hilattua ylöspäin. Tällaiseen järjestelmään EU on menossa mukaan lähivuosina, jos nykyisestä suomalaisten aivovuotosyyllistämisestä mitään voi päätellä.
Quote from: Lemmy on 21.07.2009, 17:48:58
QuoteOn sanottu, että koulutetun väestön muuttaminen työn perässä vauraampiin maihin vaikuttaa myönteisesti lähtömaahan muuttajien lähettäessä rahaa kotimaahansa.
Jaa, on se kumma juttu että en mä vaan ole mitään rahaa ulkomailla asuvilta sukulaisiltani ole koskaan saanu ???
Minullakin oli Amerikassa erittäin rikas sukulainen. Lienee jo kuollut. Ei tullut koskaan rahaa. Joskus tuli valokuvia.
Quote from: Roope on 21.07.2009, 17:53:40
Artikkelin kirjoittajat tahtovat oikeastaan sanoa, että länsimaiden pitää maksaa korvaus jokaisesta koulutetusta maahantulijasta lähtömaalle, joko suoraan tai kehitysapuprojektien muodossa. Siksi koulutuksen arvokkuutta hieman liioitellaan, jotta vastaavasti siirtosummaa saadaan hilattua ylöspäin.
Mielestäni rikkaiden maiden pääomien saaminen köyhien maiden korkeakoulutuksen käyttöön olisi ihan hyvä asia. Tämä voidaan tosin toteuttaa muutenkin kuin rikkaita maita syyllistämällä, esim. myöntämällä edullisia opintolainoja kaikkein pätevimmille hakijoille. Se tosin vaatisi huolelliset kannattavuuslaskelmat jotta se ei olisi rikkaille maille pelkkä loputon rahareikä, kuten kehitysapuprojekteilla on liian usein ollut tapana olla.
Quote from: RoopeArtikkelin kirjoittajat tahtovat oikeastaan sanoa, että länsimaiden pitää maksaa korvaus jokaisesta koulutetusta maahantulijasta lähtömaalle, joko suoraan tai kehitysapuprojektien muodossa.
Jaa, mistäs sitten Suomelle maksetaan fyffeä kaikista niistä opiskelijoista jotka täällä on opiskelleet ???
Quote from: Lemmy on 21.07.2009, 18:13:23
Quote from: RoopeArtikkelin kirjoittajat tahtovat oikeastaan sanoa, että länsimaiden pitää maksaa korvaus jokaisesta koulutetusta maahantulijasta lähtömaalle, joko suoraan tai kehitysapuprojektien muodossa.
Jaa, mistäs sitten Suomelle maksetaan fyffeä kaikista niistä opiskelijoista jotka täällä on opiskelleet ???
Suomi kuuluu länsimaihin, joten se on syyllinen kaikkiin maailman pahuuksiin. Siitä täytyy maksaa kova hinta. Olemme maksaneet velkamme vasta sitten, kun Suomi on Islamilainen Suomalian Tasavalta.
"Rilli Lappalainen on kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys RY:n pääsihteeri"
Sanan kehitysyhteistyö käyttö kehitysavun tai kehitysintervention sijasta kertoo yleensä kirjoituksen olevan täyttä muumia.
Jos se vaatii vastuuta, niin silloihan Astrid Thors saisi olla oikeudessa jatkuvalla syötöllä. Hänen pitäisi vastata lapsikaappauksiin, raiskauksiin ja tukihuijauksiin. Astrid, joka on varatuomari, ei tarvitsisi eden oikeusapua ja tästä aiheutuisi Suomelle "selvät säästöt"!
Otsikon kanssa ole samaan mieltä, vastuuta tulee maahan muutossa olla. Tuntuu vain siltä, että tyypillisesti kukaan ei ole vastuussa mistään.
Pari ajatusta tuohon skannattuun leikkeeseen:
1) Leikkeen toisessa kappaleessa sanotaan, että siirtotyöläisillä, pakolaisilla, ja III maista kotoisin olevilla ei ole mitään tekemistä nykyisen laman(?) kanssa. Aivan oikein, ei olekaan, kyseessä on rahapoliittinen ongelma. Miten halvatussa tuosta nyt vedetään yhtäläisyysmerkit maahanmuuttokriittisiin puolueisiin tai kansanliikeisiin? En muista yhtään mainosta viime vaaleissa, joissa olisi pakolaisia syytetty GLOBAALISTA lamasta. Muistatko sinä?
2) 5-9 kappaleet: Onko sitten väärin että vastaanottava maa rajoittaa maahantulevien tulvaa? Eikö maahantulevia saa pisteyttää? Lukeeko jossain yleismaailmallisessa sopimuksessa että kaikki ihmiset saavat mennä minne vaan ja saada uuden isänmaansa sosiaaliturvaa?
3) Kappale 13: Niin, norjalaiset ja britit maksoivat suomalaisia enemmän sairaanhoitajille, kun täällä pihisteltiin. Joku kait siitä täällä veti herneen nenään. En muista tarkkaan, kuka vaati ja mitä, eivätkä nuokaan kirjoittajat sitä maininneet. Pitääkö kuitenkin heidän mielipiteestään vetää johtopäätös, että Suomi on tehnyt väärin, jos maksaa tänne tuleville (insinööreille, lentokapteeneille, lääkäreille) esimerkiksi viisinkertaista palkkaa lähtömaahansa nähden? Pitääkö valtiomme nyt maksaa lähtömaalle se välisumma? Vai olisiko sittenkin parempi että ihminen ei saa tavoitella parempaa, eli korkeastikoulutetuilla X-maan kansalaisilla olisi maastapoistumiskielto? Tätäkö Rilli ajaa takaa?
4) Yleisesti: Mitä vikaa on aivovuodossa? Jos peruskoulutuksen antaneessa valtiossa ei ole toimivaa infrastruktuuria, hallitus on kuukausittain vaihtuva, poliisi on korruptoitunut, firmat ovat sosialistisen ikeen alla, niin mitä mahdollisuutta HUIPPUOSAAJALLA olisi yleensä harjoittaa ammattiaan siinä valtiossa? Mitä hän itse siitä hyötyisi? (Muistutan tähän väliin vielä, että kaikkien anarkomarkojen yksi tärkeimpiä asioita on se, että ihmisellä on oikeus mennä minne vaan, mutta se ei ilmeisesti koske korkeastikoulutettuja). Päinvastoin, lännessä tutkinnon suorittanut inssi/lekuri/astrologi tuskin hyödyttäisi vanhan kotimaansa kansaa, päätyisi joko eliitin henkilökohtaiseen palvelukseen tai vankileireille (vrt. natsi-Saksa, Neuvostoliitto, P-Korea, yms).
Penn&Tellerin sanoin: Aivovuodosta meuhkaaminen on BULLSHIT.
Quote from: Slussenin sissi on 22.07.2009, 00:00:11
Pari ajatusta tuohon skannattuun leikkeeseen:
1) Leikkeen toisessa kappaleessa sanotaan, että siirtotyöläisillä, pakolaisilla, ja III maista kotoisin olevilla ei ole mitään tekemistä nykyisen laman(?) kanssa. Aivan oikein, ei olekaan, kyseessä on rahapoliittinen ongelma. Miten halvatussa tuosta nyt vedetään yhtäläisyysmerkit maahanmuuttokriittisiin puolueisiin tai kansanliikeisiin? En muista yhtään mainosta viime vaaleissa, joissa olisi pakolaisia syytetty GLOBAALISTA lamasta. Muistatko sinä?
Lama lähti siitä, että asunto- ja kulutusluottoja myönnettiin USAssa kymmenille miljoonille varattomille siirtolaisille vastikkeetta, jotta kauppa itse lainapapereilla olisi pysynyt infernaalisessa nousussa. Varattomat siirtolaiset eivät maksaneet lainoja takaisin, tässä ollaan. Syy ei kuitenkaan ole siirtolaisissa vaan niissä löyhäpäisissä rikollisissa, jotka potkivat perinteiset säännöt kumoon.
Vaikka ei olisi altis salaliittoteorioille, kannattaa silti lukea päivän Hyysärin vieraskynä:
QuoteMaahanmuuttaja joustaa ja syrjäytyy
Halvinta työtä saadaan työoloista ja palkasta tinkimällä. Työmarkkinoiden säätely syntyi aikoinaan vastareaktiona työehtojen polkemiselle. Säätelyä vaatimalla työntekijät ovat hakeneet suojaa huonoilta työoloilta. Aiemmin säätely on ollut kansallista.
Globaalin talouden vuoksi säätelyjärjestelmä on rapautunut. Säätelyn takaamaa suojaa vaille ovat jääneet etenkin pätkätyöläiset, vuokratyövoima ja monenlaiset muuttajat, jotka liikkuvat eri puolilla maailmaa avautuvilla työmarkkinoilla.
Kouluttamattomien halpatyöläisten lisäksi rajojen yli liikkuu myös korkeasti koulutettua työvoimaa. Korkeasti koulutettujen kohtalo riippuu paitsi osaamisesta myös tuurista. Moni korkeasti koulutettu päätyy koulutustaan vastaamattomaan työhön, josta on vaikea ponnistaa pois.
Maahanmuuttajia on siis monenlaisia, ja heihin työelämässä kohdistuvat paineet vaihtelevat alan, suhdanteiden ja maahanmuuttajan koulutuksen mukaan.
Maahanmuuttajiin kohdistuu monenlaista työsyrjintää. Tyypillistä on, että heiltä odotetaan enemmän joustavuutta kuin muilta työntekijöiltä. Tämä voi johtaa äärimmäiseen hyväksikäyttöön.
Joustavuus työelämässä ei ole pelkästään valmiutta ammatin tai asuinpaikkakunnan vaihtoon. Työnantajat haluavat kohdentaa työn tehokkaasti eivätkä maksa esimerkiksi odottelusta tai liikakapasiteetista – oli sitten kyse liiasta työvoimasta tai osaamisesta.
Maahanmuuttajien työolojen ja työehtojen polkeminen on maailmanlaajuinen ja historiallinen ilmiö, mutta sitä kannattaa tarkkailla myös nyky-Suomessa.
Huonoimpia töitä teetetään niillä, joille annetaan vähiten ihmisarvoa. Aikoinaan puhuttiin maaseudun liikaväestöstä. Vaatimattomiin tehtäviin löytyi syrjäseuduilta ja laitakaupungeilta naisia, Hilmoja ja Almoja.
Nyt maahanmuuttajat toimivat näissä tehtävissä, jotka tehdään katseiden ulottumattomissa. Ulkoseinäremontit valmistuvat peitteiden alla vironkielisen puheensorinan säestyksellä. Iltaisin afrikkalaiset työntävät siivouskärryjä kouluissa ja toimistoissa.
Ihmiset, jotka nauttivat nälkäpalkalla tuotetuista palveluista, eivät näe marginaalissa eläviä työntekijöitä. Näistä on ulkoistamisen myötä tullut työpaikoillaan nimettömiä varjoja. Ulkopuolisuus korostuu entisestään, kun kyse on ulkomaalaisesta työntekijästä.
Suurinta maahanmuuttajien työvoiman kysyntä on Etelä-Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla, missä elinkustannukset ovat usein suuremmat kuin muualla maassa. Työtä saavat ne maahanmuuttajat, jotka suostuvat sinnittelemään hyvin pienellä palkalla.
Ravintoloiden, kauppojen ja tehdastilojen siivoojat sekä lehdenjakajat ja muut aamuyöstä liikkuvat työntekijät ovat niitä äärimmilleen joustavia ihmisiä, joiden joustavaan elämään kuuluu myös köyhyysrajalla eläminen.
Työn tekemiseen saattaa liittyä palkkaan nähden suuria kustannuksia, kuten joukkoliikenteen seutulipun hankkiminen. Pääkaupunkiseudulla on alkanut asuinalueiden etninen eriytyminen, mikä heijastelee työelämässä tapahtuvaa eriytymistä. Asutaan siellä, mihin on varaa.
Vaikuttaa siltä, ettei kotouttamispolitiikan tarkoituksena oikeasti ole tulijoiden tasavertainen osallisuus yhteiskunnassa vaan heidät halutaan enemmänkin siivousmopeiksi ja apuaivoiksi.
Maahanmuuttajan työpanos täydentää suomalaisista koostuvaa ydintyövoimaa. Työnjaon etniset hierarkiat heijastuvat tulonjakoon ja tulonjako puolestaan elinehtoihin. Pahimmillaan kyse on ihmiskaupaksi luettavasta työsyrjinnästä.
MARJA-LIISA TRUX
SIRPA WREDE
Trux valmistelee väitöskirjaa monietnisestä työyhteisöstä Helsingin kauppakorkeakoulussa.
Wrede toimii tutkimuskoordinaattorina Svenska social- och kommunalhögskolanin Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksessa (Ceren).
Miten sattuikin näin somasti
Anni Sinnemäen tämänpäiväisen työministeri laoituksen kanssa...
(Olisko az:lla jotain kommentoitavaa? Ole hyvä, blogini on avoin myös Sinulle)
Quote from: Sami Aario on 21.07.2009, 17:41:12
Ja mistä lähtien korkeakoulutus kestää vuosikymmeniä? Ylemmän korkeakoulututkinnon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylempi_korkeakoulututkinto) hankkimisen pitäisi kestää noin 5 vuotta, ja alempaan korkeakoulututkintoon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Alempi_korkeakoulututkinto) kuluu kolmesta neljään vuotta.
Tuossa lienee laskettu sen mukaan, että peruskoulu yhdeksän vuotta, lukio kolme vuotta ja korkeakoulutus noin 5-6 vuotta. Näin saadaan koulutusajaksi 17-18 vuotta.
Quote from: Joni on 22.07.2009, 09:49:50
Quote from: Sami Aario on 21.07.2009, 17:41:12
Ja mistä lähtien korkeakoulutus kestää vuosikymmeniä? Ylemmän korkeakoulututkinnon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylempi_korkeakoulututkinto) hankkimisen pitäisi kestää noin 5 vuotta, ja alempaan korkeakoulututkintoon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Alempi_korkeakoulututkinto) kuluu kolmesta neljään vuotta.
Tuossa lienee laskettu sen mukaan, että peruskoulu yhdeksän vuotta, lukio kolme vuotta ja korkeakoulutus noin 5-6 vuotta. Näin saadaan koulutusajaksi 17-18 vuotta.
Siinä alkuperäisessä tekstissä varmaankin viitattiin koko koulutusstruktuurin pystytykseen ja kehittämiseen. Se kestää väkisinkin vuosikymmeniä.
Kieltämättä tekstissä on paljon kummallisia aukkoja ja tulkinnanvaraisuuksia. Joko kirjoittajat eivät oikein hallitse suomen kieltä tai teksti on kehno tiivistys jostain laajemmasta kokonaisuudesta.
Se on mitä luultavimmin lyhennelmä jostain yliopistoon tehdystä nollatutkimuksesta joka "tiedekieli" on yhtä lukukelpoista kuin 1900-luvun alun Saksalainen käännöskirjallisuus.
Quote from: Joni on 22.07.2009, 09:49:50
Quote from: Sami Aario on 21.07.2009, 17:41:12
Ja mistä lähtien korkeakoulutus kestää vuosikymmeniä? Ylemmän korkeakoulututkinnon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylempi_korkeakoulututkinto) hankkimisen pitäisi kestää noin 5 vuotta, ja alempaan korkeakoulututkintoon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Alempi_korkeakoulututkinto) kuluu kolmesta neljään vuotta.
Tuossa lienee laskettu sen mukaan, että peruskoulu yhdeksän vuotta, lukio kolme vuotta ja korkeakoulutus noin 5-6 vuotta. Näin saadaan koulutusajaksi 17-18 vuotta.
No joo, tottahan se on, että puhuttaessa maastamuuton taloudellisista haitoista lähtöyhteiskunnalle, pitäisi vähintäänkin ottaa huomioon kaikki yhteiskunnan tekemät maastamuuttajaan liittyvät henkilökohtaiset nettoinvestoinnit, mukaanlukien koulutus. Toisaalta väittäisin että tyypillisen kehitysmaan tekemät ihmispääomaansa liittyvät investoinnit ovat sitä luokkaa, että ne korkeintaan vastaavat rikkaassa maassa asuvan korkeakoulutetun muutamassa vuodessa tienaamaa nettopalkkaa. Tämä taas parantaa todennäköisyyttä sille, että korkeakoulutettujen maastamuutto on lähtöyhteiskunnalle itse asiassa taloudellisesti hyödyllistä, kun ottaa huomioon ne mainitut rahalähetykset.
Tuo ylläoleva ei muuta sitä, että tässä:
QuoteKehitysmaiden resurssit ovat pienet, eivätkä muutaman vuoden rahansiirrot kompensoi niille vuosikymmenien koulutusinvestointeja.
annetaan ymmärtää, että eri yksiköt omaavat suureet, tässä tapauksessa raha ja aika, olisivat jotenkin vertailukelpoisia keskenään. Puurot ja vellit menevät niinsanotusti sekaisin. Teknisellä alalla tuo olisi ns. kardinaalimunaus.
EDIT: Lisäsin ensimmäiseen kappaleeseen sanan "korkeintaan".
Quote from: Kullervo Kalervonpoika on 22.07.2009, 00:30:07
QuoteMaahanmuuttaja joustaa ja syrjäytyy
Työn tekemiseen saattaa liittyä palkkaan nähden suuria kustannuksia, kuten joukkoliikenteen seutulipun hankkiminen. Pääkaupunkiseudulla on alkanut asuinalueiden etninen eriytyminen, mikä heijastelee työelämässä tapahtuvaa eriytymistä. Asutaan siellä, mihin on varaa.
Jaa. En tiedä, mutta ainakin omasta mielestäni aika normaalia että asutaan siellä mihin on varaa. Jokainen voi toki sitten itse miettiä, että mistä johtuu erinäisten alueiden erot hintatasoissa (alueen etnisyys on varmasti eräs syistä, mutta ei todellakaan ainoa).