http://yle.fi/uutiset/rikos_tapahtui_maahanmuuttajat_tietenkin_asialla__ala_usko_tata_nettihuhua/8218329
QuoteVäärien huhujen liikkeelle laittaminen sosiaalisessa mediassa voi olla osin jopa järjestäytynyttä toimintaa, sisäministeriön poliisiosastolta arvellaan. Poliisihallituksen poliisitarkastaja on havainnut, että netissä liikkuu yhä enemmän perättömiä väitteitä, joissa joko oikeat tai keksityt rikokset laitetaan etnisten vähemmistöjen kontolle.
Facebook-päivityksen mukaan tummaihoinen tuntematon mies hyökkäsi pimeässä kimppuun ja yritti raiskata. Tai vei ehkä laukun. Tapaus sattui sukulaistytölle, kaverille tai jollekin tuntemattomalle, jolloin kirjoittaja oli silminnäkijänä.
Tarina leviää nopeasti tuhansille, ehkä kymmenilletuhansille. Myöhemmin se osoittautuu keksityksi – tai sitten asiasta ei saada koskaan enempää tietoa.
Ammuttiinpa väärät tiedot alas tai ei, tarina jää elämään. Harva jakaa Facebookissa tietoa siitä, että aiemmin liikkunut tarina olikin perätön.
Ylitarkastaja Pekka Hätönen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo törmäävänsä vähintään joka viikko sosiaalisessa mediassa tarinoihin maahanmuuttajataustaisten tekemistä rikoksista.
– Yleensä se ajoittuu nopeasti sen jälkeen, kun on tapahtunut oikea rikos.
Hätösen mukaan kyseessä on usein rikos, jonka valitettavan moni yhdistää maahanmuuttajien tekemäksi.
– Kun osataan sitoa oikeaan paikkaan ja aikaan tekaistu uutinen, se lähtee leviämään. Ihmiset jakavat sen otsikon ja muutaman ensimmäisen sanan perusteella. Kun on yleinen tuohtumus, asiaa lähdetään levittämään eikä tarinaa lueta sen tarkemmin.
Myös poliisitarkastaja Pia Holm Poliisihallituksesta tunnistaa ilmiön.
– Väärien tietojen levittäminen näyttää olevan nouseva trendi somessa. Vaikka poliisi ilmoittaa, että uutisessa ei ole mitään perää, saattaa olla, että henkilöt kyseenalaistavat poliisin toiminnan ja väittävät, että poliisi valehtelisi. Poliisi ei välttämättä voi heti kertoa kaikista asioista julkisuuteen, joten sen takia voi olla, että somehuhuilta ei heti pystytä katkaisemaan siipiä.
Kyseessä jopa järjestäytynyt toiminta
Kun netissä kerrotaan etniseen vähemmistöön kuuluvan henkilön tekemästä rikoksesta, siitä ei yleensä kerrota syyllisen löytämiseksi, Pia Holm sanoo.
– Ei ole kyse siitä, että saataisiin oikeat tekijät kiinni, vaan halutaan leimata tiettyjä ryhmiä ja saada aikaan liikehdintää.
Pekka Hätönen arvelee, että väärän tiedon liikkeelle laittajat voivat olla yksittäisiä vihaisia kansalaisia mutta osin kyse on järjestäytyneestä toiminnasta.
Joskus perättömiä väitteitä on haluttu laittaa liikkeelle tekemällä jopa perättömiä rikosilmoituksia. Tällaisia tapauksia on ollut joitain, mutta perättömien, rasistisin perustein levitettävien rikosilmoitusten yleisyydestä ei löydy tilastoja. Sekä Hätönen että Holm kuitenkin arvelevat, että perättömien rikosilmoitusten tekeminen ei ole yhtä yleistä kuin huhujen liikkelle laittaminen.
– On paljon helpompi kirjoittaa asia nettiin, niin ei tarvitse millään tavalla todistella kenellekään, kunhan se saa tykkäyksiä ja jakamisia, Hätönen sanoo.
Huhut voivat kärjistyä pahimmillaan väkivallaksi
Koska perättömät huhut jäävät elämään, ne voivat helposti leimata etnisiä ryhmiä, arvelevat sekä Hätönen että Holm.
Holm sanoo, että huhut voivat aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta etnisissä vähemmistöissä ja olla ongelma jopa yhteiskuntarauhan pysymisen kannalta.
Perättömät väitteet vääristävät ihmisten käsityksiä yhteiskunnan tapahtumista ja ongelmista, Pekka Hätönen sanoo. Hänellä on esimerkki siitä, mihin huhut pahimmillaan johtavat. Viime keväänä Helsingissä pahoinpideltiin alle 15-vuotias somalipoika sen jälkeen, kun netissä oli levinnyt rasistisia viestejä pahoinpitelyistä ja Tapanilan raiskauksesta. Pojalla ei ilmeisesti ollut mitään tekemistä tekojen kanssa, Hätönen sanoo.
Sekä Holm että Hätönen kaipavat ihmisiltä lisää kriittisyyttä ja sitä, että kirjoitusten todenperäisyys osattaisiin kyseenalaistaa eikä huhuja ainakaan alettaisi levittää.
– Paljon kuulutettu medialukutaito on aika monelta jäänyt oppimatta. Suurimmalla osalla ei ole ollut tarvetta miettiä, mitkä ovat uutisen taustat, koska uutisen julkaiseminen oli ennen aika keskitettyä, Hätönen sanoo.
Myös median ja poliisin pitää pystyä suhtautumaan kriittisesti, kun joku kertoo etniseen vähemmistöön kuuluvan tekemästä rikoksesta, Hätönen lisää.
Pia Holm muistuttaa, että väärän tiedon levittäminen netissä voi olla myös rikos.
Anna Leppävuori / Yle Oulu
QuoteVäärien huhujen liikkeelle laittaminen sosiaalisessa mediassa voi olla osin jopa järjestäytynyttä toimintaa
Eipä tarvitse lukea kuin iltapaskoja tai hyysäriä, niin täysin tottahan tuo on... ;D
Tai katsoa Yleä, maikkaria yms. yms.
Voiskos siellä sisäministeriön poliisiosastolla pohtia, miten poliisin nopea ja täsmällinen tiedottaminen voisi asiaa korjata. Nyt tiedoittelu tapahtuu 1-2 viikkoa tapahtumien jälkeen ja vieläpä yksityiskohdat peitellen. Ja KYLLÄ: ihonväri, hiusten väri ja etninen tausta ovat tärkeitä. Ei luulisi tämän lisäävän "rasismia" kun (kuulemma) pottunokka edelleen on suomen rikoatilastojen ykkösenä.
Mikäs juttu tuo somalipojan pahoinpitely on? Keksitty juttu vai huhuperustein rasismiin liitetty? Ei tästä ainakaan keväällä mitään tiedetty?
Mitenkäs se junakausti? Helvetinmoinen älämölö jokaisessa mediassa mutta kuitenkaan kukaan ei ollut nähnyt eikä kuullut mitään. Jaa niin, tietenkin, eihän tuo YLE:ä kiinnosta. Jos asia jotenkin edistää somalien asemaa, niin sittenhän satuilua saa -ja pitääkin- harjoittaa rajattomasti.
Quote from: YLE:n tunaritMyöhemmin se osoittautuu keksityksi – tai sitten asiasta ei saada koskaan enempää tietoa.
- Kuten junakausti. Kuten Sellon Prisman kassa-kausti. Kuten Amarillon poke-kausti. Kuitenkin
te, YLE:llä ja muualla toitotatte niitä totuuksina.
Se on nettihuhu (ja ehkä jopa masinoitua salaperäistä pimeiden voimien lietsomaa vihapuhetta) jos se lähtee liikkeelle pottunenäiseltä ihmiseltä ja leviää ihmiseltä ihmiselle.
Se on tapahtuneesta, tai ainakin melkein tapahtuneesta, tahi aiotusta, taikka edes kuvitellusta rasistisesta viharikoksesta kertova uutinen jos se lähtee ei-pottunenäiseltä ihmiseltä ja sitä levittää tiedostava media.
Quote from: Reacher on 13.08.2015, 07:46:33
Hätösen mukaan kyseessä on usein rikos, jonka valitettavan moni yhdistää maahanmuuttajien tekemäksi.
Miksi Hätönen valittelee?
Ihmisillä on sisäsyntyinen ominaisuus ymmärtää todennäköisyyksiä. Sen unohtaminen vaatineen jonkun asteisen vamman, aivopesun tms.
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2014-11-05/Alkuasukaskokeiden-h%C3%A4mment%C3%A4v%C3%A4-tulos-Ihmisill%C3%A4-on-my%C3%B6t%C3%A4syntyinen-kyky-laskea-todenn%C3%A4k%C3%B6isyyksi%C3%A4-3256885.html (http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2014-11-05/Alkuasukaskokeiden-h%C3%A4mment%C3%A4v%C3%A4-tulos-Ihmisill%C3%A4-on-my%C3%B6t%C3%A4syntyinen-kyky-laskea-todenn%C3%A4k%C3%B6isyyksi%C3%A4-3256885.html)
Keskusteluiden aiheena liikkuu paljon asioita, josta arvaillaan ja veikkaillaan.
Urheilusta keskustellessa useimmat arvuuttelevat voittajaksi loogisesti sitä kunnostautuneempaa joukkuetta. Sama pätee muihinkin keskustelun aihepiireihin. Mikäli maahanmuutajat ei keikkuisi "sarjakärjessä" tietyissä tilastoissa, niin tämmöistä todennäköisyyteen perustuvaa loogista päättelyä, eikun "valitettavaa yhdistämistä" ei tässä määrin tapahtuisi.
Asiaa ei vaan ole helppo todistaa. Listojen kaunistelu vaatisi listojen vääristämistä, maahanmuuttajien vähentämistä tai heidän käytöksensä muuttumista.
Vai pitäisikö vapaa keskustelu rikoksista kieltää, mikäli mahdollisuus maahanmuuttaja taustaisesta tekijästä on olemassa? Väkivalta, seksuaali, huumausaine jne...
Talousrikoksista saanee edelleen keskustella?
Quote from: Reacher on 13.08.2015, 07:46:33
Quote
Pia Holm muistuttaa, että väärän tiedon levittäminen netissä voi olla myös rikos.
Voisiko joku sitten kärrätä YLEn ja HS:n toimitukset tuomarin eteen? Tekevät tuota joka päivä ihan osana työtehtäviä. "Lie by omission is still a lie".
Tai adoptiolapsen potkinen. Tai mustan pojan yliajo. Kaikki uutisoitu totena ilman mitään todisteita. Kyllä nyt kannattaakin polliisin ollakin huolissaan näistä somehuhuista.
Quote from: Bigot on 13.08.2015, 08:43:16
Mikäs juttu tuo somalipojan pahoinpitely on? Keksitty juttu vai huhuperustein rasismiin liitetty? Ei tästä ainakaan keväällä mitään tiedetty?
No, kysytään.
Poliisin kannattaisi katsoa myös peiliin. Tiedotetaan asiat heti niin kuin ne on, eikä vaieta poliittisen korrektiuden edessä. Törkein esimerkki lienee se pääkaupunkiseudun löyhän mamu-jengin pahoinpitely ja ryöstely-juttu. Asian ei ollut edes tarkoitus tulla julkisuuteen, onneksi joku vuosi detaljit mediaan.
Quote from: Miniluv on 13.08.2015, 08:59:38
Quote from: Bigot on 13.08.2015, 08:43:16
Mikäs juttu tuo somalipojan pahoinpitely on? Keksitty juttu vai huhuperustein rasismiin liitetty? Ei tästä ainakaan keväällä mitään tiedetty?
No, kysytään.
Pekka Hätöseltä saamani vastaus:
QuoteArvion motiivista esitti asianosainen poliisipartiolle, ja tätä tukivat sekä uhrin kertomus tapahtumien kulusta että ajallisesti uutisointi mm. Tapanilan rikosasiasta sekä aiempi katujengeihin liittynyt keskustelu. Tietääkseni epäiltyjä ei ole tavoitettu, joten heidän perustelunsa teon motiiviksi on kuulematta.
Quote from: Yle 13.8.2015
Pekka Hätönen arvelee, että väärän tiedon liikkeelle laittajat voivat olla yksittäisiä vihaisia kansalaisia mutta osin kyse on järjestäytyneestä toiminnasta.
Joskus perättömiä väitteitä on haluttu laittaa liikkeelle tekemällä jopa perättömiä rikosilmoituksia. Tällaisia tapauksia on ollut joitain, mutta perättömien, rasistisin perustein levitettävien rikosilmoitusten yleisyydestä ei löydy tilastoja. Sekä Hätönen että Holm kuitenkin arvelevat, että perättömien rikosilmoitusten tekeminen ei ole yhtä yleistä kuin huhujen liikkelle laittaminen.
Suomessa on tehty
tuhansia perättömiä rikosilmoituksia rasistisiksi epäillyistä rikoksista. Perättömiä ilmoituksia tehtailee järjestelmällisesti muun muassa vähemmistövaltuutetun toimisto.
Quote from: Yle 13.8.2015Poliisi ja tiedotusvälineet levittävät joka vuosi viharikostilastojen lukuja.
Niin tekevät. Vuosittaisten viharikosten määrä esitetään yleensä tiedotusvälineissä noin tuhantena, kun kyse on vain tietyllä tavalla tilastoiduista rikosilmoituksesta.
Vahvistettujen viharikosten määräksi jää ehkä parisenkymmentä, eikä niitä tilastoida, eikä niistä tiedoteta. Ottavatko poliisi ja tiedotusvälineet vihdoinkin vastuun harhaanjohtavan tiedon levittämisestä?