Verkkolehti Afrikan Sarven numero 1/2015 on näköjään ilmestynyt:
http://afrikansarvi.fi/issue9/paeaekirjoitus
Siitä löytyy Marja Tiilikaisen erittäin mielenkiintoinen artikkeli Euroopan imu. Artikkelissa puhutaan kyllä Somalimaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Somalimaa) ja Puntinmaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Puntmaa) nuorista, mutta uskoisin että tulokset voi kyllä yleistää koko Somaliaa koskeviksi.
Quote
Euroopan imu
Marja Tiilikainen
Somalimaan ja Puntinmaan nuoret parempaa elämää etsimässä
Välimeren yli Afrikasta Eurooppaan suuntautuva sääntelemätön muuttoliike on kiihtynyt. Kevät 2015 on ollut Välimerellä erityisen traaginen: UNHCR:n arvion mukaan vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana noin 40 000 siirtolaista oli ylittänyt Välimeren ja noin 1700 heistä oli menettänyt henkensä matkalla Eurooppaan merikelvottomilla aluksilla.
UNHCR:n mukaan noin puolet Eurooppaan pyrkijöistä on sotaa ja vainoa pakenevia pakolaisia, joilla ei yleensä ole muuta keinoa pyrkiä Eurooppaan kuin salakuljettajien avulla.
-----
Välimeren yli matkaa siirtolaisia monista maista, muiden muassa Lähi-idästä, Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta, Pohjois-Afrikasta ja Afrikan Sarvesta. Somaliassa sääntelemättömään, salakuljettajien organisoimaan muuttoliikkeeseen viitataan sanalla tahriib.
-----
Tässä artikkelissa valotan tahriibia ilmiönä sekä niitä tekijöitä, jotka saavat nuoret lähtemään Somaliasta kohti Eurooppaa. Käytän artikkelin pohjana erityisesti kahta tuoretta selvitystä aihepiiristä sekä keväällä 2014 ja 2015 Somalimaassa ja Puntinmaassa keräämääni haastatteluaineistoa.
Tahriib koskettaa tavalla tai toisella kaikkia Somalimaassa ja Puntinmaassa asuvia. Danish Refugee Councilin Somalimaassa tekemässä selvityksessä kuvataan, kuinka eräässä fokusryhmähaastattelussa nuoret miehet kertoivat, että 60‒70 prosenttia heidän ystävistään oli joko valmistelemassa muuttoa maasta tai jo muuttanut.
Omat keskusteluni ja haastatteluni kertovat samaa: jokainen tapaamani henkilö tiesi joko omasta perheestään, ystäväpiiristään tai naapurustostaan jonkun, joka oli lähtenyt kohti Eurooppaa tai päässyt sinne. Somalimaassa Booramen kaupungissa tapaamani nuori mies kertoi, että hänen lisäkseen naapurustossa ei ollut jäljellä enää ketään hänen ikätovereistaan. Monet tovereista olivat onnistuneet pääsemään Eurooppaan, osa oli vielä matkalla tai kuollut.
-----
Nuoret, jotka suunnittelevat lähtöä Eurooppaan, saavat tietoa matkajärjestelyihin liittyvistä käytännön asioista ystäviltään, sosiaalisen median kautta tutuilta, jotka ovat tehneet vastaavan matkan jo aikaisemmin, sekä paikallisilta salakuljetusverkostojen edustajilta.
Salakuljettajien järjestämä matka maksaa tuhansia dollareita, joka on valtava summa, etenkin kun otetaan huomioon paikallinen elintaso. Haastatteluissa on kerrottu, että nuoret pääsevät matkaan jopa ilman rahaa, mutta salakuljettajat kyselevät ennen matkaa nuoren perhetaustasta ja arvioivat, pystyykö perhe maksamaan vaadittavan summan myöhemmin.
-----
Amoudin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kotitalouksien mielipiteet siitä, miten perheenjäsenen maastamuutto oli heihin vaikuttanut, jakautuivat: yli 51 prosenttia koki, että seuraukset olivat olleet positiivisia, ja noin 40 prosenttia koki ne negatiivisina. Positiivisimpina asioina mainittiin maahanmuuton perheille tuoma arvonanto (noin 28 prosenttia) ja rahalähetykset (lähes 21 prosenttia). Negatiivisina seikkoina mainittiin erityisesti ero perheestä (noin 8 prosenttia) ja pitkä välimatka (runsas 6 prosenttia).
Amoudin yliopiston selvityksessä tärkeimpinä yksittäisinä syinä Somalimaasta muutolle mainittiin seuraavat tekijät tärkeysjärjestyksessä: työttömyys, paremman elämän etsiminen, ystävien vaikutus, muut ulkopuoliset vaikuttimet, menestystarinat, alhainen tulotaso, toivon puute, poliittinen epävakaus, epäluottamus maan tilanteeseen, huonot elinolosuhteet, koulutuksen laatu, maineen etsintä, yksilöllisen vapauden puute ja huono koulumenestys.
Myös Danish Refugee Councilin selvityksessä korostui taloudellisten tekijöiden merkitys: noin 87 prosenttia vastaajista sukupuolesta riippumatta piti taloudellisia syitä (työttömyys, epävarma toimeentulo, resurssien puute) tärkeimpänä vaikuttimena nuorten maastamuutolle. Taloudellisten syiden korostuminen on ymmärrettävää kun otetaan huomioon, että somalinuorten työttömyysprosentti on erittäin korkea.
-----
Työnsaantiin vaikuttavan nepotismin lisäksi nuoret puhuivat Euroopan imusta. Kun Euroopasta tulevat somalit tulevat vierailulle Somaliaan, heillä on paljon rahaa käytettävissään ja ihmisille syntyy mielikuva, jonka mukaan rahan hankkiminen Euroopassa käy helposti. Kun tuttavat ja ystävät pääsevät Eurooppaan saakka, he jakavat sosiaalisessa mediassa itsestään kuvia kauniiden rakennusten edessä. Ne vahvistavat positiivisia mielikuvia elämästä Välimeren toisella puolella.
Haluun matkustaa Eurooppaan tai muille mantereille vaikuttaa myös diasporaan liitetty arvostus. Eräs nuori mies totesi, että ne ihmiset joita Somaliassa arvostetaan, ovat tulleet diasporasta. Jos työtä hakee kaksi saman koulutuksen saanutta henkilöä, joista toinen on paikallinen ja toisella on kokemus diasporassa elämisestä, niin diasporasta palannut henkilö saa työn. Hän saa sen siksi, että diasporassa olleella uskotaan olevan jotain enemmän – tietoa, kokemusta, osaamista tai verkostoja.
-----
Nuoret ovat myös kertoneet, että he haluaisivat vain tilaisuuden matkustaa ja nähdä muita maita ja palata sitten Somaliaan. Somalian tai Somalimaan passilla ei voi matkustaa kuin muutamaan naapurimaahan, mikä turhauttaa nuoria suuresti. Passiongelman takia somalialaisten nuorten on myös erittäin vaikea päästä opiskelemaan ulkomaisiin yliopistoihin, vaikka heillä olisikin varaa maksaa opiskelusta ulkomailla. Turkki on yksi harvoista maista, jotka tarjoavat somalialaisille nuorille stipendimahdollisuuksia yliopisto-opintoihin.
-----
Tahriibin lisäksi nuorten toimettomuus ja tulevaisuuden näköalattomuus Somalimaassa ja Puntinmaassa heijastuu nuorten kasvavana katujengiytymisenä: nuorisorikollisuus, tappelut ja esimerkiksi raiskaukset ovat kasvussa. Nuorten halu lähteä kohti Eurooppaa heijastaa yhtäältä monitahoisia paikallisia ongelmia ja sosiaalisia muutoksia ja toisaalta nuorten halua olla osa kansainvälistä mahdollisuuksien maailmaa.
Koko juttu:
Marja Tiilikainen (Afrikan Sarvi): Euroopan imu (http://afrikansarvi.fi/issue9/95-artikkeli/258-euroopan-imu)
Kannattaa lukea koko artikkeli Afrikan Sarven sivuilta. Hyvin kummallinen teksti kaikkiaankin, ei mitään öyhötystä pakolaisuudesta, sodasta, kidutuksesta, nälästä ja kurjuudesta. Sen sijaan aivan suoraan myönnetään, että ensisijaisesti taloudellinen tilanne ajaa ihmisiä liikkeelle Somaliasta ja että jo Eurooppaan päässeiden antama kuva houkuttaa aina uusia lähtijöitä liikkeelle.
Mielenkiintoista tekstiä tosiaankin. Jos tuosta pitäisi jotain sanoa, niin minulle jäi vaikutelma ikiliikkujan syntymisestä. Sellaisen ikiliikkujan, joka ei tule pysähtymään kovin helposti. Eurooppa siis varautukoon pitkäaikaiseen somali-invaasioon.
Onpa hienoa, että jo nyt 25v ja 20 000:n somalin jälkeen aihetta on tutkittu. Ehkä jo tällä vuosisadalla päästään keskustelemaan aiheesta tutkimustulosten pohjalta. Analyysin jälkeen joskus 2100-luvulla todetaan, että somalien maahanmuutto on lopetettava. Ja kas, niinhän se loppuikin, kun Somalia on jo tyhjä somaleista!