Oulun vastaanottokeskuksen johtaja kynäili Kalevaan seuraavan mielipidekirjoituksen.
Quote
Maahanmuutosta voi keskustella
Ongelmallista on, jos keskustelua käydään puutteellisilla tai vääristetyillä tiedoilla
Maahanmuuttokeskustelussa on muutamia keskeisiä ongelmia. Eräs ongelma on se, että sitä käydään hyvin puutteellisilla tai jopa tietoisesti vääristellyillä tiedoilla.
Toinen ongelma on se, että siinä ei huomioida tosiasioita ja sitä, miten ne vaikuttavat erilaisiin toimintavaihtoehtoihin.
Kolmas ongelma on se, että suuria ihmisjoukkoja leimataan pienen ihmisjoukon toimien vuoksi ja yhtäläisyysmerkkejä vedetään sinne, minne ne eivät kuulu.
Tiedon puutteen ei pitäisi olla ongelma, mutta tiedonhankinnan suhteen on syytä harjoittaa kriittistä median lukutaitoa.
Vierailu tietyillä maahanmuuttovastaisilla nettisivustoilla tuottaa hyvin erilaisen kuvan maahanmuutosta kuin vierailu sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Maahanmuuttoviraston tai vaikkapa Pakolaisneuvonnan sivuilla.
Hyvänä tietolähteenä suosittelen Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyvää vuosittaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevaa raporttia Suomi 2014.
Suomeen muutti viime vuonna ulkomailta 31 950 henkilöä. Näistä EU-kansalaisten rekisteröintejä oli 33 prosenttia, perhesiteen perusteella oleskeluluvan sai 26 prosenttia, opiskelun perusteella 17 prosenttia, työn perusteella 15 prosenttia ja kansainvälisen suojelun perusteella seitsemän prosenttia.
On huomattava, että kaikilla näillä ulkomaalaisilla oli oikeus tulla Suomeen ja oleskella täällä. Meidän lakimme mahdollistaa sen.
Kriittisissä kannanotoissa Suomi halutaan "maahanmuuttovapaaksi", mikä on täysin harhainen toivekuva. Suomessa on ollut aina ulkomaalaisia ja tulee aina olemaan.
Väite on harhainen, kukaan ei ole vaatinut nollamaahanmuuttoa, vaan parempaa maahanmuuttoa. Yhtä hyvin voisi väittää, että Suomessa on aina ollut ryösteleviä somalijengejä ja aina tulee olemaan.
Quote
Usein terävin maahanmuuttokritiikki kohdistuu erityisesti turvapaikanhakijoihin ja kiintiöpakolaisiin, jotka kuuluvat kansainvälisen suojelun ryhmään.
Kuitenkin myös turvapaikanhakijoilla on oikeus tulla maahan ja saada täällä suojelun tarpeensa tutkituksi. Jos suojelun tarvetta on, heillä on oikeus jäädä maahan. Kansallisella lainsäädännöllä tätä ei voida estää.
Suomi on sitoutunut jo 1968 Geneven pakolaissopimukseen, joka määrittää pakolaisen käsitettä, oikeuksia, velvollisuuksia ja allekirjoittaneiden maiden velvoitteita.
Dublinin sopimusta ei jostain syystä mainita, kuten ei sitäkään, että hylätty turvapaikkahakemus voi johtaan oleskelulupaan.
Quote
Lisäksi Suomi on sitoutunut moniin muihin merkittäviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja Lapsen oikeuksien yleissopimukseen, jotka raamittavat omaa kansallista lainsäädäntöämme ja viranomaisten toimintaa. Myös EU-säännökset velvoittavat meitä.
Näiden lainsäädännöllisten raamien sisällä Suomessa voidaan kuitenkin päättää paljon asioita, muun muassa, miten kotouttaminen hoidetaan, miten ongelmiin tartutaan, miten ihmisten välistä vuorovaikutusta kehitetään ja miten maahanmuuttajat saadaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Ei auta muuta kuin opetella uimaan.
Kotiuttaminen ei ole vaihtoehto.
Quote
Kotouttamistyössä on tehostamisen varaa sekä kulttuurien ja uskontojen yhteensovittamisen että koulutuksen ja työelämäpolkujen kehittämisessä.
Suomeksi: lisää rahaa.
Quote
Maahanmuuttoon liittyvä rikollisuuden osalta kansalaisten huolet on ohitettu eikä Suomessa ole aloitettu systemaattisia toimenpiteitä tilastojen osoittaman rikollisuuden vähentämiseksi, tai ainakaan minä en valtion vastaanottokeskuksen johtajana tiedä tällaisesta.
Mikä pommi! Lukekaa tuo kappale hitaasti uudelleen!Quote
Oulun vastaanottokeskus antaa infon Suomen rikoslainsäädännöstä kaikille Ouluun saapuville turvapaikanhakijoille, mutta systemaattisesti laki-infoja ei eri maahanmuuttajaryhmille Suomessa anneta.
Siitä se varmaan johtuu. Info on jäänyt pitämättä. Hei kaverit! Älkää viitsikö ryöstellä, hakata ja raiskata. Kiitoos!
Quote
Asiallinen ongelmista puhuminen, jonka tavoitteena on ongelmien ratkaiseminen, ei tee ihmisestä rasistia.
Sen sijaan puheenvuorot, joissa halveksitaan ihmisiä etnisen taustan vuoksi ja joilla lietsotaan pelkoa ja vihaa, ovat rasistisia. Sellainen puhe ei ratkaise ongelmia vaan tuo niitä lisää.
Maahanmuuttokriittiset henkilöt esittävät usen omina perusteluinaan, etteivät he halua Suomena joutuvan samaan väkivaltaongelmaan, mikä monissa Euroopan maissa liittyy maahanmuuttoon. Samalla he kuitenkin omilla aggressiivisilla puheenvuoroillaan tulevat lietsoneeksi juuri tätä väkivaltaa.
Syy on perussuomalaisten, Ryynästen ja Horttanaisten. Voisi kuvitella, että kuopassa olijaa voisi neuvoa lopettamaan kaivamisen, mutta ilmeisesti neuvojen tulee rajoittua kaivuutekniikkaan.
Quote
Maahanmuuttoon liittyvässä keskustelussa kaikkien osapuolten täytyy ottaa vastuu siitä, että asiat hoidetaan ilman väkivaltaa ja sen mukanaan tuomaa pelkoa.
Sirpa Kansanaho
johtaja, Oulun vastaanottokeskus
Miten jos väkivaltaa harrastavat ottaisivat vastuun ja lopettaisivat perseilyn?
Sirpa Kansanaho levittelee käsiään ja sanoo että mitään ei voi tehdä ja jos on sitä mieltä että jotain voi tehdä eli tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa niin silloin on rasisti.
Quote from: Sirpa Kansanaho
Tiedon puutteen ei pitäisi olla ongelma, mutta tiedonhankinnan suhteen on syytä harjoittaa kriittistä median lukutaitoa.
Tiedon puute
on vakava ongelma. Esimerkiksi niinkin tärkeän päätöksen kuin EU-komission vaatimien turvapaikanhakijakiintiösuunnitelmien taustoista ei ole kerrottu suomalaisessa valtamediassa juuri mitään, vaan olennainen tieto on jäänyt tänne Hommaforumille. Tai niin, onhan internetissä vaikka kuinka paljon tietoa, mutta suomalaisten pitäisi kaivaa se itse vieraskielisistä lähteistä. Harva viitsii tai kykenee, vieläkin harvempi suomalainen toimittaja.
Quote from: Sirpa Kansanaho
Vierailu tietyillä maahanmuuttovastaisilla nettisivustoilla tuottaa hyvin erilaisen kuvan maahanmuutosta kuin vierailu sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Maahanmuuttoviraston tai vaikkapa Pakolaisneuvonnan sivuilla.
Niinpä tuottaa, koska viralliset sivut sivuuttavat maahanmuuton ongelmat ja vaikenevat tarjolla olevista poliittisista vaihtoehdoista toistaen lähinnä "monikulttuurisuus on rikkaus"-tyylistä liturgiaa.
Pakolaisneuvonnan agenda onkin jo oma lukunsa, mutta monet suomalaiset toimittajat tosiaan pitävät Amnestyn, Pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan kaltaisia poliittisia toimijoita objektiivisina tietolähteinä.
Quote from: Sirpa KansanahoOn huomattava, että kaikilla näillä ulkomaalaisilla oli oikeus tulla Suomeen ja oleskella täällä. Meidän lakimme mahdollistaa sen.
Nimenomaan, ja meidän on myös mahdollista
muuttaa lakejamme ja käytäntöjämme, jotka ovat maahanmuuton osalta useimpiin maihin verrattuna poikkeuksellisen liberaaleja ja houkuttelevia.
Quote from: Sirpa KansanahoKriittisissä kannanotoissa Suomi halutaan "maahanmuuttovapaaksi", mikä on täysin harhainen toivekuva. Suomessa on ollut aina ulkomaalaisia ja tulee aina olemaan.
Lapsellinen olkiukko, kun ei parempaan pysty. Haastan Kansanahon näyttämään yhdenkin poliitikon, joka ajaa rajojen täydellistä sulkemista. Keskustelua käydään maahanmuuton määrästä ja laadusta, ei rajojen sulkemisesta tai ulkomaalaisten massakarkotuksista.
Quote from: Sirpa Kansanaho
Usein terävin maahanmuuttokritiikki kohdistuu erityisesti turvapaikanhakijoihin ja kiintiöpakolaisiin, jotka kuuluvat kansainvälisen suojelun ryhmään.
Kuitenkin myös turvapaikanhakijoilla on oikeus tulla maahan ja saada täällä suojelun tarpeensa tutkituksi. Jos suojelun tarvetta on, heillä on oikeus jäädä maahan. Kansallisella lainsäädännöllä tätä ei voida estää.
Suomi on sitoutunut jo 1968 Geneven pakolaissopimukseen, joka määrittää pakolaisen käsitettä, oikeuksia, velvollisuuksia ja allekirjoittaneiden maiden velvoitteita.
Turvapaikanhakijoilla on oikeus tulla maahan, mutta useimmilla heistä ei ole suojelun tarvetta. Ja vaikka suojelun tarve todettaisiinkin, kansainväliset sopimukset velvoittavat vain suojan tarjoamiseen, eivät Suomeen tai Eurooppaan asuttamiseen. Kansallinen lainsäädäntö määrää, missä suojaa tarjotaan.
Lisäksi eri maiden turvapaikkalakien ja -käytäntöjen todella suuret erot osoittavat, että niistä päätetään hyvin pitkälle juuri kansallisessa lainsäädännössä, vaikka maita koskevat samat kansainväliset sopimukset. Jo EU:n sisällä maiden välillä on valtavia eroja riippuen siitä, millaisia poliittisia valintoja hallitukset ovat tehneet. Suomesta myönteisen turvapaikkapäätöksen saa paljon helpommin kuin vaikka Virosta tai Irlannista.
Sekin on poliittinen valinta, että Suomi ei muista Pohjoismaista poiketen ole solminut lähtömaiden kanssa palautussopimuksia, jotka mahdollistaisivat hylättyjen turvapaikanhakijoiden tahdonvastaiset käännytykset. Päinvastoin, Suomi on Euroopan ainoana maana jakanut käännytyksestä kieltäytyville automaattisesti oleskelulupia.
Quote from: Sirpa Kansanaho
Lisäksi Suomi on sitoutunut moniin muihin merkittäviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja Lapsen oikeuksien yleissopimukseen, jotka raamittavat omaa kansallista lainsäädäntöämme ja viranomaisten toimintaa. Myös EU-säännökset velvoittavat meitä.
Näiden lainsäädännöllisten raamien sisällä Suomessa voidaan kuitenkin päättää paljon asioita, muun muassa, miten kotouttaminen hoidetaan, miten ongelmiin tartutaan, miten ihmisten välistä vuorovaikutusta kehitetään ja miten maahanmuuttajat saadaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Kuten sanottu, ei tarvitse kuin vertailla EU-maiden välisiä turvapaikkakäytäntöjen eroja huomatakseen, että kansainvälisten sopimusten raamit ovat väljät. Suomi on tietoisesti valinnut omat liberaalit käytäntönsä, jotka ylittävät sopimusten vaatimukset. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisissä ei sovelleta EU:n perheenyhdistämisdirektiivin sallimia asunto- ja toimeentulovaatimuksia.
Vetotekijöinä toimivat erikoispiirteet ovat omia poliittisia valintojamme. Tällaisia poikkeamia lienee laskutavasta riippuen kymmeniä ellei satoja, joten Sirpa Kansanaholta on alan ammattilaisena törkeää harhaan johtamista antaa ymmärtää, että Suomen pakolaispolitiikassa ei muka ole pelivaraa muualla kuin kotouttamisessa. Toisaalta ymmärrän vastaanottokeskuksen johtajan valehtelun, sillä kansainväliset sopimukset eivät muun muassa edellytä vastaanottokeskusten ylläpitoa...