QuoteHassan Blasim sätti suomalaisia: "Vasta kun olen saanut kansainvälistä menestystä, minut on huomattu"
Helsinki Lit -kirjafestivaalin toinen performanssi (tanskalaiskirjailija Peter Hoegin perjantaisen tanssin jälkeen) nähtiin lauantai-iltapäivällä, kun Suomessa asuva irakilainen kirjailija Hassan Blasim kritisoi asemaansa tapahtumassa.
"Ketään ei ilmeisesti kiinnosta kuunnella, mitä kerrottavaa minulla on kirjoistani, ja siksi olen täällä vain lukemassa omaa tekstiäni arabiaksi", Blasim aloitti esiintymisensä, samalla kertaa huvittuneena että silmin nähden ärsyyntyneenä.
Häneltä oli todellakin pyydetty lukunäytettä, monen kirjailijakeskustelun jälkeen. Sampsa Peltosen suomentaman arabiankielisen tekstinäytteen luki yleisölle kirjailija Juha Itkonen.
Blasim koki kuitenkin, että hänet näin tavallaan myös sivuutettiin kirjailijana. Tämä johti pitkään, englanninkieliseen alustuspuheenvuoroon, josta ei puuttunut sarkasmia suomalaista kulttuuriyleisöä kohtaan.
"Olen asunut täällä kymmenen vuotta. Olen lähettänyt tekstejä lehtiin julkaistaviksi, mutta ketään ei ole kiinnostanut. Vasta kun olen saanut kansainvälistä menestystä, minut on huomattu", Blasim sanoi.
Blasim (s. 1973) sai viime vuonna brittiläisen The Independent -lehden arvostetun käännöskirjapalkinnon. Hänen teoksistaan on suomennettu kaksi novellikokoelmaa, Vapaudenaukion mielipuoli ja Irakin Purkkajeesus.
"Eihän se mikään tragedia ole, mutta vähän outoa. Ja yleistä: kun maahanmuuttajien kulttuurista kaivataan asiantuntijoita, ne löytyvät yleensä yliopistoista, eivätkä maahanmuuttajien joukosta."
"Olen täällä se erilainen lintu", hän kuvaili. "Ja jos huono kielitaitoni on syy, kai löytyisi kääntäjä. Niin löytyy italialaisellekin supertähtikirjailijalle, kun sellainen tulee Suomeen."
"Kiitos kuitenkin, kun kutsuitte. Ja nythän saatte tuntea itsenne fiksuiksi. Kuulette mamun lukemaa kaunista arabiaa, hän tarjoilee teille tarinan eikä pizzaa. Sehän todistaa, että systeeminne on onnistunut", Blasim ironisoi.
Helsinki Lit -tapahtuman ohjelmajohtajan Philip Teirin mukaan Blasimia oli pyydetty lukemaan, jotta ohjelmaan saataisiin vaihtelua.
"Olin siinä käsityksessä, että hän tekisi sen mielellään", Teir sanoi festivaalin päätyttyä. "Ja kun kävi ilmi, että hän halusi kommentoida esiintymistään, sanoin, että puhu niin paljon kuin haluat. Hyvä puheenvuoro se olikin."
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1432347645814?jako=aca37a735545e15653f3c5a9c3d4853f
Ei kai toi ukko mitenkään erityisen väärässä ole. Suomalainen mokutus on sellaista, missä joku setä tai täti ihquttaa maahanmuuttajaa, mutta ei niiltä itseltään sillä tavalla ole tapana kysyä. Kukkispuolella niillä on välinearvo.
Miksi muslimin, arabin, tms. ajatukset pitäisi kiinnostaa Suomessa. Tai voi kiinnostaa, mutta yhtä paljon kuin letkajenkka irakilaisia.
Kirjailijoita on maailmassa miljoonia. Ei kukaan ole heistä kiinnostunut ennenkuin heidän kirjansa lyövät läpi. Miksi Hassan kuvittelee olevansa erilainen?
Quote from: koli on 25.05.2015, 11:17:50
"Ketään ei ilmeisesti kiinnosta kuunnella, mitä kerrottavaa minulla on kirjoistani."
Aivan.
Teitä jotka haluavat, että joku tekee jotain koska
te olette tehneet jotain on aivan liikaa.
Täältä katsottuna
te ette ole niin tärkeitä kuin luulette.
:roll:
Sama ongelma taitaa koskea ihan yhtä lailla suomalaisia eli eipä sitä huomiota tule ennen kuin saa jonkun-minkä tahansa palkinnon. Toinen vaihtoehto on päästä jonkun järjestön kautta sanomaan asiaansa.
Mutta kun kerran saa sitä huomiota, niin sen jälkeen pystyy olemaan asiantuntijana kaikille Suomen lehdille ja medioille. Yleensä tuo yksi "läpimurto" riittää, taustalla ei ole niin väliä.
Quote from: Kotkankantaja on 25.05.2015, 12:02:12
Kirjailijoita on maailmassa miljoonia. Ei kukaan ole heistä kiinnostunut ennenkuin heidän kirjansa lyövät läpi. Miksi Hassan kuvittelee olevansa erilainen?
Jospa hänen suomalaiset kukkiskaverinsa ovat kutsuneet Hassanin itseruoskintabailuihinsa, joista hän on sitten saanut vaikutteita?
Minua ei suuremmin kiinnosta suomalaisia sättivän Hassan Blasimin ajatukset. Arabitollo, joka kymmenen Suomessa asumansa vuoden jälkeen ei osaa puhua suomea.
Keskittyisi kirjoittamiseen. Niistä kirjoista sitten voisi lukea, mitä mieltä hän kulloinkin on...vaikka sitten arabiaksi.
Tälläinen purkaus on niin pissismäistä. Mulla on tärkeää sanottavaa, minä tiedän kaikenkaikestajamullaonoikeus, mikseikukaankuuntelemuntärkeääsanomaa...
EI jatkoon eikä kiinnosta lukea tälläisen ulostulon perusteella.
QuoteKetään ei ilmeisesti kiinnosta kuunnella, mitä kerrottavaa minulla on kirjoistani
Ei tämä mikään tyhmä kaveri kuitenkaan ole...
Quote from: koli on 25.05.2015, 11:17:50
Blasim koki kuitenkin, että hänet näin tavallaan myös sivuutettiin kirjailijana. Tämä johti pitkään, englanninkieliseen alustuspuheenvuoroon,
"Olen asunut täällä kymmenen vuotta. Olen lähettänyt tekstejä lehtiin julkaistaviksi, mutta ketään ei ole kiinnostanut.
Suomalaisilla on sellainen erikoinen tapa, että ne haluaa lukea suomalaista kirjalisuutta suomeksi.
En nyt häthätää muista yhtään suomalaista lehteä, joka julkaisee arabian kielisiä kirjoituksia suomalaisten luettavaksi.
Mielenkiintoista muuten on, tässä arvostellaan suomalaista kulttuuriväkeä rasismista. Siis näitä kristakososia ja pirkkosaisioita, jotka itse yleensä pakkaa arvostelemaan muita kuin itseään rasisteiksi.
Taitaa kulttuuripiireissäkin olla vallalla ajatus, mamut pois omista töistä kun kerran on kotimaistakin kulttuuriosaajaa työttömänä.
Tietämättä asiasta mitään sen enempää kuin mitä tässä ketjussa lukee, niin olisiko mahdollista olla oikeassa jos asiaa tulkitsisi näin:
1. Punavihreä kulttuuriväki ilahtuu löytäessään uuden, potentiaalisen toteemin jonka avulla osoittaa monikulttuurin rikastavaa voimaa.
2. Punavihreä kulttuuriväki haluaa toteemin messuille.
3. Toteemi ei osaa suomea, joskin kirjansa on suomennettu
4. Toteemi istutetaan tuolille lukemaan kirjaansa arabiaksi.
5. Punavihreä kulttuuriväki kutsuu paikalle Juha Itkosen, joka lukee kirjan suomennettua versiota, jotta yleisö tietäisi mistä toteemi on kuuluisan ja palkitun kirjansa kirjoittanut.
6. Toteemia kismittää se, että hänestä on tehty punavihreän kulttuuriväen toteemi, jonka tehtävä on lukea kauniilla arabiankielellä tekstiä kirjastaan. Kukaan ei kuitenkaan ymmärrä mitä hän lukee. Ehkäpä hän kiusallaan oikeasti resitoikin Bagdadin puhelinluetteloa vuodelta 1994, ken tietää?
7. Ehkä kirjailija Hassan Blasim on aivan oikeassa. Mutta piikki osuu toteemittajiin, ei perussuomalaisiin ja muihin rasistisiin, fasistisiin ja äärioikeistolaisiin hommalaisiin.
8. Juha Itkonen on muuten hyvä kirjailija. Miten hän kokee sen, että hänet istutetaan lavalle lukemaan toisen kirjaa?
Onko Hassan miettinyt muuttoa Ruotsiin, tahi peräti Norjaan ?
Nythän näyttää olevan niin, että hra on turhautunut. Luova energia muuntuu nillitykseksi.
me suomalaiset ollaan tämmöisiä. ei muuksi muututa vaikka voissa paistaisi tai oliiviöljyssä. kannattaa kokeilla siipiään länsi-naapurissa. emme huomaa mitään vaikka muutat sinne
Jos kirjoittaa juttuja arabeista arabiaksi niin ei se ole niin ihmeellistä jos ei tule lukijaryntäystä Pohjolassa. Hän on asunut täällä kymmenen vuotta mutta esiintyy silti englanniksi. Ehkä voisi itsekin tulla hieman vastaan.
Quote from: Nationalisti on 25.05.2015, 13:45:01
Jos kirjoittaa juttuja arabeista arabiaksi niin ei se ole niin ihmeellistä jos ei tule lukijaryntäystä Pohjolassa. Hän on asunut täällä kymmenen vuotta mutta esiintyy silti englanniksi. Ehkä voisi itsekin tulla hieman vastaan.
Toisaalta taas: eikö lukijoita pitäisi olla kun arabiankieli on levinnyt laajalle maahanmuuttajien toimesta tänne Pohjan perukoillekin..
Arabiankieltä osaavat mamutko eivät lue Hassamin kirjoja, vai ?
Kaikki, joilla Suomessa on sanottavaa, sanovat sen Hommaforumilla.
Quote
"Olen asunut täällä kymmenen vuotta. Olen lähettänyt tekstejä lehtiin julkaistaviksi, mutta ketään ei ole kiinnostanut. Vasta kun olen saanut kansainvälistä menestystä, minut on huomattu", Blasim sanoi.
Sama juttu varmasti monella muullakin, ja monet, joille näitä tekstejä lähetetään hukkuvat heille lähetettyihin teksteihin. Useimmat kirjoittajat eivät taida edes koskaan saada mitään tunnustusta ja vaihtavat alaa tms. Makukysymyksiä muutoinkin ja tiedä sitten millä kielellä nämä on kirjoitettu. Englannin tai arabiankieliset kirjoitukset eivät välttämättä ole kaupallisia menestyksiä Suomessa tai vastaa lehden toimituksellista linjaa.
Taidemaalariksi ryhtyminen olisi varmasti huonoin vaihtoehto koska silloin tunnnustusta tulee useimmiten vasta kuoleman jälkeen ja Blasim laskee vuosissa milloin hänestä pitäisi tulla jokin tähti taivaalle. Hyvä kuitenkin jos sai muualla huomiota, HIM ja monet muut "taiteilijat" huomaavat ulkomailla olevan suuremmat markkinat vieraskieliselle materiaalille tai läpipääsylle.
Onpa Hassanilla hirmuinen kitinän aihe taas: Suomessa hänet huomataan vasta kun Hassan on kuuluisa!
Billäähi ja Wallaahi, noinhan sen kuuluukin mennä. Yleensä ketään ei huomata vierailla veräjillä ennen kuin on aihe huomata, justaansakin se kuuluisuus. Liekö Hassan itsekään huomannut Matti Nykästä ja Mervi Tapolaa, vaikka nämä aikamoisia kuuluisuuksia ovatkin? Pertti Kurikasta ja nimipäivistä nyt sitten puhumattakaan.
Yleensä ottaen Hassanin ei kannattaisi primadonnailla ollenkaan. Olisi vaan mielissään, että Suomen raukoilla rajoilla koko äijää yhtään kukaan mitenkään noteeraa. Erinomattainkin, koska hänen oma koplansa ei ole mitenkään eturivin lukumiehinä tunnettu.
http://www.thenewatlantis.com/publications/why-the-arabic-world-turned-away-from-science
Tervetuloa keskinkertaisuuteen. Meitä on tässäkin maassa miljoonia. Ei "taustaisuus" tee sinusta yhtään erikoisempaa, ei vaikka koetkin olevasi kirjailija. Niitäkin meillä on jo omasta takaa ja vieläpä sellaisia, jotka kirjoittavat suomeksi. Harva heistäkään on erikoinen ja saa mainittavampaa tunnustusta.
Me annetaan sille jo ruokaa. Pitäisikö vielä kumarrellakin?
(klips)QuoteHassan Blasim sätti...
"Ketään ei ilmeisesti kiinnosta kuunnella, mitä kerrottavaa minulla on kirjoistani, ja siksi olen täällä vain lukemassa omaa tekstiäni arabiaksi"...Sampsa Peltosen suomentaman...tekstinäytteen luki yleisölle kirjailija Juha Itkonen.
"...kun maahanmuuttajien kulttuurista kaivataan asiantuntijoita, ne löytyvät yleensä yliopistoista, eivätkä maahanmuuttajien joukosta."
"Kiitos kuitenkin, kun kutsuitte. Ja nythän saatte tuntea itsenne fiksuiksi. Kuulette mamun lukemaa kaunista arabiaa..."
Kyllähän tämä kritiikki kalahtaa lujaa juuri suvaitsevaistoon. Hassanille ja muille maahanmuuttajille lienee toisteltu väsymiseen asti, ettei maahanmuuttokriitikoita sitten kiinnosta yhtään teidän kulttuuri eikä mielipiteet - ja nyt Hassanille kirkastui, että vielä vähemmän suvaitsevaisia kulttuuripiirileikkijöitä kiinnostaa.
Kulttuuripiirejä kiinnostaa Peltosen käännös, joka osoittaa :flowerhat: että viitsii jotain marginaalista arabiaa alkaa kääntää kulttuurisuomenkielelle. Ja kulttuuripiirejä kiinnostaa Itkonen koska on Itkonen. Hassan ei niitä kiinnosta: "kuka se on? Miksi toi on tuolla lavalla? Ai, se on joku maahanmuuttaja, että hienoa kun ottavat niitä ihan kirjailijalavalle oikein - hyvästä yrityksestä pitää palkita"!
Hassan tajusi sen juuri ennen esiintymistään tai vasta lavalla: "Voi piip-tööt, noitakaan ei kiinnosta pätkän vertaa mun työ! Ne kysyy tuolta toiselta miksi suomennos ja miten sanavalinnat ja hankalimmat tulkinnat - ja mä istun tuppisuuna täs :( enkä edusta kirjaani vaan jotain maahanmuuttoa, ja siitäkin sanon aina väärin jonkun
asiantuntijan mielestä. Maahanmuuttaja aina istutetaan tällai tyhmäksi mannekiiniksi, jotta suvaitsevaiset voi tuntea olevansa fiksuja ja suojelevansa tyhmiä pahalta tosielämältä".
Näinhän se on. Hassan sen tajusi. Monet maahanmuuttajat ei ole tajunneet. Suvaitsevaiset ei tajua ollenkaan.
- Suvaitsevaiset suhtautuu maahanmuuttajiin aina, kuin avustettuihin avustettaviin (ei olisi pärjännyt, mutta kun annoimme "lopputuloksen tasa-arvon". Ei ilman apua).
- Kriittinen ei halua paapoa aikuisia. Ei kykenevää tarvi avustaa menestykseen. (pärjää, jos pärjää. Annan "sen lähtötilanteen mikä sattuu olemaan". Ja jos menestyt ilman apua, on se hienoa ja ihan omaa ansiota! - ja on vieläpä kiinnostavaakin kuulla siitä).
Blasim:
QuoteOlen lähettänyt tekstejä lehtiin julkaistaviksi, mutta ketään ei ole kiinnostanut
Jos ketään ei kiinnosta, pitääkö siitä alkaa kiukuttelemaan, vaikka harmittaakin. Pitäisi kai pohtia, miksi ei kiinnosta.
Tässähän käy vähän niinkui vaaleissa kun saa yhden äänen.Huomaa ettei vaimokaan äänestänyt. Missä luuraa maahanmuuttajien ystävät ry? Miksi ei kulttuuri maistu ja myy? Pitääkö (tämäkin) asia Homman hoitaa ;)
Quote from: Blasim"Olen täällä se erilainen lintu"
Melkoinen itkupilli. Suomessa on satoja kirjailijoita joitten kirjat eivät kiinnosta juuri ketään ja tuo toteemi vetää itkupotkuraivarit vailla vertaa.
Vinkiksi vain Blasimille että "erilaiset linnut" voivat lentää rajojen yli, kauas pois Suomesta...
Quote from: Sepelisäkki on 27.05.2015, 07:36:01
Ymmärsin tekstistä, että kyseistä kirjailijaa lähinnä vatutti tiedostavien piirien toteemipaaluksi joutuminen. Kyllähän muakin jyrsisi, jos saisin jonkun homman hiusten värillä varsinaisten ansioiden sijaan. :D
Ylempää löytyvät katkeran kuuloiset kommentit eivät tässä valossa siis täysin aukea. Alarikilla ja Pölhökustaalla sentään on ihan hyviä pointteja.
Eivät tietenkään aukea ja vaikuttavat katkerilta, koska et ymmärtänyt olennaisinta.
Tässä se olennaisin:
Quote from: Nationalisti on 25.05.2015, 13:45:01
Jos kirjoittaa juttuja arabeista arabiaksi niin ei se ole niin ihmeellistä jos ei tule lukijaryntäystä Pohjolassa. Hän on asunut täällä kymmenen vuotta mutta esiintyy silti englanniksi. Ehkä voisi itsekin tulla hieman vastaan.
Nimenomaisesti tähän liittyen alkuperäisestä jutusta:
Quote[...] "Olen asunut täällä kymmenen vuotta. Olen lähettänyt tekstejä lehtiin julkaistaviksi, mutta ketään ei ole kiinnostanut. Vasta kun olen saanut kansainvälistä menestystä, minut on huomattu", Blasim sanoi.
Blasim (s. 1973) sai viime vuonna brittiläisen The Independent -lehden arvostetun käännöskirjapalkinnon. Hänen teoksistaan on suomennettu kaksi novellikokoelmaa, Vapaudenaukion mielipuoli ja Irakin Purkkajeesus.
[...]
"Olen täällä se erilainen lintu", hän kuvaili. "Ja jos huono kielitaitoni on syy, kai löytyisi kääntäjä. Niin löytyy italialaisellekin supertähtikirjailijalle, kun sellainen tulee Suomeen." [...]
Mies, joka on asunut Suomessa 10 vuotta, edellyttää itselleen kääntäjää [tai tulkkia], koska vertaa itseään italialaiseen supertähtikirjailijaan, joka on asunut oletettavasti Italiassa koko ikänsä ja asunee edelleen.
Muokkaus: Verrataan vaikka Anilda Ibrahimiin.
Ibrahimi syntyi Albaniassa ja on etninen albanialainen. Muutti 1994 länteen ja asettui Italiaan.
Kirjoittaa omaan
kulttuuripiiristänsä loistavia kaunokirjallisia teoksia
italiaksi.Korostan, Ibrahimi
ei kirjoita albaniaksi.Suosittelen muuten teoksiaan.
http://www.liwre.fi/anilda_ibrahimi (http://www.liwre.fi/anilda_ibrahimi)
[quote date=1432566480]
"...kun maahanmuuttajien kulttuurista kaivataan asiantuntijoita, ne löytyvät yleensä yliopistoista, eivätkä maahanmuuttajien joukosta."
[/quote]
Suomessa on korkeasti koulutettua väkeä yliopistoissa odottamassa kädet sylissä että pääsevät lausumaan aiheesta kuin aiheesta, niitä kutsutaan päivystäviksi dosenteiksi.
Dosenttien kyky hahmottaa yhteiskuntaa ja sen rakenteita on hyvin heikko koska koko porukka on täysin laitostunutta, useimmiten jo monessa sukupolvessa. Laitoskierre alkaa eskarista, kulkee peruskoulun kautta lukioon, lukiosta yliopistoon, yliopistosta tutkijakammioon tai johonkin oppilaitokseen opettajaksi, ja päätyy lopulta eläkkeelle, jonka kautta vanhainkotiin.
Ei ole kovin ihmeellistä että ajatusmaailma ja sitä kautta lausunnot on täysin reaalimaailmalle vieraita. Hassamin mainitsema ongelma vaivaa siis koko yhteiskuntaa laajemminkin, tässäkään tapauksessa kyse ei ole rasismista. Toki ymmärrän, että rasismi-kortin vetäminen helpottaa kirjailijan omaa tuskaa, vikahan on kuitenkin aina muissa, ei maahanmuuttajissa.
Tää kuuluu samaan itkuvirsikategoriaan kuin että miksi epämääräisissä oppilaitoksissa korkeakoulutetut mamut eivät pääse heti 6000 eur/kk huippuhommiin, vaan joutuvat luuttuamaan K-marketin lattioita tai värähtelemään päivät pitkät julkisissa tiloissa. Kas kun pottunokkamaistereillakin on just nyt vähän nihkeää toi asiantuntijavirkojen metsästys. Duunarihommiin ei pottis edes kelpaa koska ylikoulutus ja ylityökorvauksista änkyröinti.
Otsikoksi sopisi:
"Asennevammainen ja kielitaidoton Hassan Blasim sätti suomalaisia"
:facepalm:
Quote from: koli on 25.05.2015, 11:17:50
"Ketään ei ilmeisesti kiinnosta kuunnella, mitä kerrottavaa minulla on kirjoistani, ja siksi olen täällä vain lukemassa omaa tekstiäni arabiaksi", Blasim aloitti esiintymisensä, samalla kertaa huvittuneena että silmin nähden ärsyyntyneenä.
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1432347645814?jako=aca37a735545e15653f3c5a9c3d4853f
Minua hävettää. Tämä on kauhea tapaus ja väärinkäsitys.
Suomalaiskirjailijahan on siinä käsityksessä, että vaikka
ketään ei kiinnosta kuulla hänen kertomuksiaan kirjoistaan, niiden lukemisesta arabiaksi olisi joku kiinnostunut.
Helsingin Sanomain :flowerhat:-monikulttuuritoimitus toki onkin.
No, Suomessa hänellä on vapaus kirjoittaa mitä sylki suuhun tuo. Toisin olisi Lähi-Idän maissa jossa valtarakenteita ärsyttävä kirjailija viskattaisiin vankilaan, tai vähintään kotiarestiin. Nämä lemmikit alkavat kohta haukkumisen sijaan puremaan isäntiään.
Quote from: antero on 27.05.2015, 12:23:41
Otsikoksi sopisi:
"Asennevammainen ja kielitaidoton Hassan Blasim sätti suomalaisia"
:facepalm:
Tosin se että ählämisyöttiläs sättii suomalaisia ei ole mikään uutinen muutenkaan.
Hassam Blasimin kunniaksi vähän aiheeseen sopivaa musiikkia.
https://www.youtube.com/watch?v=nWaD-Xhp1Os
Kuka oli kyseisen kaverin juttua tämän päivän aamulehdestä? Talvisota on ollutta ja mennyttä, sitä ei saisi enää muistella. Jos joku saisi pääkohdat tänne niin olisin kiitollinen.
Quote from: koli on 25.05.2015, 11:17:50
QuoteHassan Blasim sätti suomalaisia: "Vasta kun olen saanut kansainvälistä menestystä, minut on huomattu"
Helsinki Lit -kirjafestivaalin toinen performanssi (tanskalaiskirjailija Peter Hoegin perjantaisen tanssin jälkeen) nähtiin lauantai-iltapäivällä, kun Suomessa asuva irakilainen kirjailija Hassan Blasim kritisoi asemaansa tapahtumassa.
"Ketään ei ilmeisesti kiinnosta kuunnella, mitä kerrottavaa minulla on kirjoistani, ja siksi olen täällä vain lukemassa omaa tekstiäni arabiaksi", Blasim aloitti esiintymisensä, samalla kertaa huvittuneena että silmin nähden ärsyyntyneenä.
Nips
"Olin siinä käsityksessä, että hän tekisi sen mielellään", Teir sanoi festivaalin päätyttyä. "Ja kun kävi ilmi, että hän halusi kommentoida esiintymistään, sanoin, että puhu niin paljon kuin haluat. Hyvä puheenvuoro se olikin."
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1432347645814?jako=aca37a735545e15653f3c5a9c3d4853f
Mikä sätti Suomalaisia? Hassam Blasin? Paraneeko se penisiliinillä?
Että mikäs mies se tämä ylipäänsä on ja millä muskeleilla tulee meille aukomaan päätään?
Ketään ei OIKEASTI kiinnosta minkään Hassan Blasimin sanomiset. Mutta Suomessa on olevinaan sananvapaus joten antaa Hassanin puhua. Kenenkään ei todellakaan ole pakko kuunnella.
Quote from: antero on 27.05.2015, 12:23:41
Otsikoksi sopisi:
"Asennevammainen ja kielitaidoton Hassan Blasim sätti suomalaisia"
:facepalm:
Alkuun;
-Viime vuodet haukkumiensa veronmaksajien rahoilla elänyt---
Tässähän sovelletaan epäsuorasti muunneltua taktiikkaa teemalla "Mitähän ne meistä ajattelee?". Ei kiinnosta jos joku herra Blasim sättii meitä, senkun sättii. Ollaan vaan omia itseämme, suomalaisia. Ei meidän tarvitse nöyristellä tai mielistellä.
Quote from: Kallan on 12.12.2015, 15:00:19
Tässähän sovelletaan epäsuorasti muunneltua taktiikkaa teemalla "Mitähän ne meistä ajattelee?". Ei kiinnosta jos joku herra Blasim sättii meitä, senkun sättii. Ollaan vaan omia itseämme, suomalaisia. Ei meidän tarvitse nöyristellä tai mielistellä.
Kaikenlisäksi, hän jo 10 vuotta Suomessa asuneena, piti puheensa kuitenkin englanniksi.
Mikä Englanti tämä on? Miksei venäjäksi?
Olemme Suomessa.
Inhoan sitä joidenkin suomalaisten tyyliä kysyä heti ulkomaalaisilta "mitä he meistä ajattelevat tai miten he Suomen kokevat". Tämä alhaisen itsetunnon esitys suututtaa nimenomaan toimittajissa.
Kun ulkomaalaiset huomaavat, että eräät suomalaiset nöyristelevät heidän edessään, tietenkin he muuttuvat röyhkeiksi.
Mitä minä välitän jonkun Blasimin mielipiteistä. Jos hän tahtoisi, voisin kertoa hänelle mielipiteeni arabeista. Mutta arabina se epäilemättä "loukkaisi" häntä, eikä hänellä olisi luonnetta kuulla sitä.
Mutta painakaamme mieliimme, muistakaamme, että Hassan Blasim ei ole suomalaisten ystävä, sillä ystävät eivät säti toisiaan. Hän sättii maata, joka on suostunut ottamaan hänet vastaan.
Quote...olen täällä vain lukemassa omaa tekstiäni arabiaksi"
Saattaapi karsia hieman kuulijakuntaa niinqu Suomessa.
Näemmä kulttuuriväki on joka maassa samanlaisia yliherkkiä umpiossa kasvaneita lellipentuja kitinöineen. Hänelle voisi kertoa että Suomessa voi löytää henkilöitä jotka tietävät nimeltä esim. kolme elossa olevaa suomalaiskirjailjaa, mutta yhdeltäkin kolmen teoksen listaaminen tai omakohtainen lukukokemus jää tuonnemmaksi. Kulttuuriporukoiden rasittavin piirre on, että he aina kuvittelevat olevansa jotain enemmän ainutlaatuista kuin kukaan muu. Useimpien ainoa ero ei-kulttuurihenkilöön on se, että ei-kulttuurihenkilö ei jaksa innostua naputtamaan 8000 merkin vertaa blogiinsa mielensä joka risahdusta.
Quote from: valtakunnanpärkhele on 12.12.2015, 15:21:08
Quote...olen täällä vain lukemassa omaa tekstiäni arabiaksi"
Saattaapi karsia hieman kuulijakuntaa niinqu Suomessa.
Hassan on varmasti iloinen siitä, että potentiaalista kuulijakuntaa vyöryy tällä hetkellä maahamme hallitsemattomasti. Kohta ei tarvitse käyttää edes englantia kuin satunnaisesti vääräuskoisille puhuessa.
QuoteLopettakaa kansankiihkoilu, pyytää Hassan Blasim
http://www.aamulehti.fi/ihmiset/1195010130717/artikkeli/lopettakaa+kansalliskiihkoilu+pyytaa+irakilaiskirjailija+hassan+blasim.html (http://www.aamulehti.fi/ihmiset/1195010130717/artikkeli/lopettakaa+kansalliskiihkoilu+pyytaa+irakilaiskirjailija+hassan+blasim.html)
Se joka pystyy lukemaan niin liittäkööt tännekin pääkohtia. Mutta siis itkee että enää ei eletä talvisodan aikoja.
Yhtä vähän varmaan suomalainen kirjallisuus kiinnostaa arabeja, arvaan ma. Siis mikäli ylipäätää saavat lukea muutakin kuin koraania.
Quote from: junakohtaus
Ei kai toi ukko mitenkään erityisen väärässä ole. ~ Kukkispuolella niillä on välinearvo.
Pitää hyvin paikkaansa ^ - herääkin kysymys, että kenen asiaa kukkispuolella oikein tämän teeman kanssa ajetaan, kun ei se aidosti auta edes maahanmuuttajia, mutta ajaa vain syvempää kiilaa erimielisten kantasuomalaisten väliin?
Hassan saa elää täällä vapaana miehenä ja kirjoitella punkkua lipitellen vaikka laiturilla, ei siis mitään syytä valitukseen hänellä.
Kohta on kirjamessuilla tunkua kun joku valopää keksii että näillähän on koskettavia tarinoita kerrottavana. Vientimyyjien, palomiesten, naapurisovittelijoiden ja maatyöläisten lisäksi syntyy lukuisa joukko menestyskirjailijoita. Hei, mehän hoidetaan tämä homma!
Quote from: Brandis on 12.12.2015, 16:26:58
Quote from: junakohtaus
Ei kai toi ukko mitenkään erityisen väärässä ole. ~ Kukkispuolella niillä on välinearvo.
Pitää hyvin paikkaansa ^ - herääkin kysymys, että kenen asiaa kukkispuolella oikein tämän teeman kanssa ajetaan, kun ei se aidosti auta edes maahanmuuttajia, mutta ajaa vain syvempää kiilaa erimielisten kantasuomalaisten väliin?
Itse näkisin, että "monikulttuuri" on taistolaisuuden ja änkyräkommunismin jatkumo.
Eivät ne enää ole oikeastaan minkään (neuvostoliitto) puolella, mutta kaikkea hyvää vastaan.
Quote from: valtakunnanpärkhele on 12.12.2015, 15:21:08
Quote...olen täällä vain lukemassa omaa tekstiäni arabiaksi"
Saattaapi karsia hieman kuulijakuntaa niinqu Suomessa.
Toivottavasti joku arabiaa taitava änkyräprotestantti oli kuuntelemassa mitä hän puhui.
Tuollaisia menee laukomaan.
kuka hassani. nobody, en tunne
Hän on ilmeisestikin oppinut tuntemaan "suomalaisuutta" vain jossain Helsingin keskustan baareissa.
Todellisuudessa häneillä ei ole mitään käsitystä suomalaisuudesta, vieläkään.
Ja jos hän onkin kuullut sellaisesta, hän halveksii ja hyökkää meitä vastaan.
Millä ihmeen auktoriteetilla joku irakilainen kirjailija tulee sanomaan mikä on aitoa suomalaisuutta? Vuodesta 2004 täällä asuneena en usko hänellä olevan kovin painavaa sanottavaa asiaan, kunhan toistelee perinteisiä kliseitä, joilla kalastelee taiteilija- ja suvakkipiirien suosiota. Suomalaiset osaavat ihan itse määritellä sen mitä olemme, siihen ei tarvita tuollaisen paskanjauhajan panosta, kiitos vaan.
Fiftari, mistä lehdestä tuo kuva on otettu?
Quote from: Alaric on 13.12.2015, 00:30:18
Millä ihmeen auktoriteetilla joku irakilainen kirjailija tulee sanomaan mikä on aitoa suomalaisuutta? Vuodesta 2004 täällä asuneena en usko hänellä olevan kovin painavaa sanottavaa asiaan, kunhan toistelee perinteisiä kliseitä, joilla kalastelee taiteilija- ja suvakkipiirien suosiota. Suomalaiset osaavat ihan itse määritellä sen mitä olemme, siihen ei tarvita tuollaisen paskanjauhajan panosta, kiitos vaan.
Fiftari, mistä lehdestä tuo kuva on otettu?
Kuva on lauantain Aamulehdestä etusivulta. Koko oksennus löytyy sisäsivulta ihmiset osiosta.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 13.12.2015, 00:34:16
Quote from: Alaric on 13.12.2015, 00:30:18
Millä ihmeen auktoriteetilla joku irakilainen kirjailija tulee sanomaan mikä on aitoa suomalaisuutta? Vuodesta 2004 täällä asuneena en usko hänellä olevan kovin painavaa sanottavaa asiaan, kunhan toistelee perinteisiä kliseitä, joilla kalastelee taiteilijapiirien suosiota. Suomalaiset osaavat ihan itse määritellä sen mitä olemme, siihen ei tarvita tuollaisen paskanjauhajan panosta, kiitos vaan.
Yhtä hyvin voisimme sanoa, että aitoa irakilaisuutta on kamelin perseen haistelu ja vastaan tulevien raiskaaminen.
Mutta sehän on! :-\ Näin he ovat itse itsestään kertoneet.
Quote from: Fiftari on 13.12.2015, 09:07:23
Kuva on lauantain Aamulehdestä etusivulta. Koko oksennus löytyy sisäsivulta ihmiset osiosta.
Eli suomeksi päätoimittajan lemmikkieläinpalsta.
Blasim ainakin tietää millä mennä kulttuuripiireihin sisään. Tuolla asenteella ja taustalla toimittelijat ja kulttuuripiirit leipovat mitättömyydestäkin suuren taiteilijan.
Quote from: foobar on 13.12.2015, 13:14:59
Blasim ainakin tietää millä mennä kulttuuripiireihin sisään. Tuolla asenteella ja taustalla toimittelijat ja kulttuuripiirit leipovat mitättömyydestäkin suuren taiteilijan.
Mitätön oli ja mitättömäksi olisi jäänyt jos ei olisi ruskeakielinen nyt.
Quote from: Kotkankantaja on 25.05.2015, 12:02:12
Kirjailijoita on maailmassa miljoonia. Ei kukaan ole heistä kiinnostunut ennenkuin heidän kirjansa lyövät läpi. Miksi Hassan kuvittelee olevansa erilainen?
Hän ON erilainen, Suomessa.
Eiköhän Hassanillekin ole kerrottu lukuisia kertoja, että jo maahanmuuttajuus itsessään tulee nostamaan hänet taivaisiin. Kun niin ei tapahtunut, ukko alkaa kiukuttelemaan.
Tosin ihmettelen Hassanin logiikkaa että hän kirjoittaa arabiaksi ja valittaa sitten miksi suomalainen yleisö ei huomaa häntä. Itse kun en olettaisi pärjääväni kovin hyvin suomalaisella runoudella Irakissa.
Toisaalta ei suomalaisella runoudella pärjää aina Suomessakaan. Aika monta kilometriä paperia on tuhrattu runoihin, joita ei julkaista missään.
Noh, nyt HS teki nosteen ja Hassan on tunnettu myös Suomessa; kiukkuisena ja epäkiitollisena ennenaikaisesti vanhentuneena setänä, joka vaatii kunnioitusta.
Tämä on Abu-Hanna all over again. Tulemme varmaan kuuleman hänestä vielä kun hän muuttaa ulkomaille ja lähettelee suomalaisiin lehtiin piikkejä miten kaikki on parempaa ulkomailla ja suomalaiset ovat kurjia.
Quote from: foobar on 13.12.2015, 13:14:59
Blasim ainakin tietää millä mennä kulttuuripiireihin sisään. Tuolla asenteella ja taustalla toimittelijat ja kulttuuripiirit leipovat mitättömyydestäkin suuren taiteilijan.
Tuo hyökkäystyyli on nimeltaan Roman Schatz - Abu-Hanna gambiitti. Noin uhrataan koko oman puolen kulttuurimoukkajoukko tilanteen hallitsemiseksi ja ikisyytinkiin pääsemiseksi.
Works every time!
Quote from: Totti on 13.12.2015, 13:24:18
Quote from: Kotkankantaja on 25.05.2015, 12:02:12
Kirjailijoita on maailmassa miljoonia. Ei kukaan ole heistä kiinnostunut ennenkuin heidän kirjansa lyövät läpi. Miksi Hassan kuvittelee olevansa erilainen?
Hän ON erilainen, Suomessa.
Eiköhän Hassanillekin ole kerrottu lukuisia kertoja, että jo maahanmuuttajuus itsessään tulee nostamaan hänet taivaisiin. Kun niin ei tapahtunut, ukko alkaa kiukuttelemaan.
Tosin ihmettelen Hassanin logiikkaa että hän kirjoittaa arabiaksi ja valittaa sitten miksi suomalainen yleisö ei huomaa häntä. Itse kun en olettaisi pärjääväni kovin hyvin suomalaisella runoudella Irakissa.
Toisaalta ei suomalaisella runoudella pärjää aina Suomessakaan. Aika monta kilometriä paperia on tuhrattu runoihin, joita ei julkaista missään.
Noh, nyt HS teki nosteen ja Hassan on tunnettu myös Suomessa; kiukkuisena ja epäkiitollisena ennenaikaisesti vanhentuneena setänä, joka vaatii kunnioitusta.
Tämä on Abu-Hanna all over again. Tulemme varmaan kuuleman hänestä vielä kun hän muuttaa ulkomaille ja lähettelee suomalaisiin lehtiin piikkejä miten kaikki on parempaa ulkomailla ja suomalaiset ovat kurjia.
Suomalainen lehdistö varmasti myös kirjoittelee kuinka me suomalaiset kollektiivisesti sorrimme häntä rasistisilla konstruktiivisilla järjestelmillämme ankarasti vuorokauden ympäri, häntä vainoten ja kriittisesti Hommafoorumille kirjoitellen maihinnousukengät jalassa, maastokuvioidut housut jalassa ja pää kaljuksi ajeltuna. :'(
Quote from: Alaric on 13.12.2015, 00:30:18
Millä ihmeen auktoriteetilla joku irakilainen kirjailija tulee sanomaan mikä on aitoa suomalaisuutta? Vuodesta 2004 täällä asuneena en usko hänellä olevan kovin painavaa sanottavaa asiaan
Tämä!
Suomalaisuus on oikeasti tosi syvä juttu. Sanoisin, että sen omaksuminen on lähes elinikäinen projekti.
Etenkin aikuisiällä maahan muuttanut tuskin koskaan voi tajuta mitä suomalaisuus on kun ei ole kasvanut sen mukana. Varsinkin, jos tulee jostain pinnallisesta vastakkainasettelun väkivallan arabikulttuurista, on hyvin vaikea tajuta mikä side suomalaisia loppujen lopuksi yhdistää.
Suomalaiset ovat nöyrä lojaalisuuden kansa, ei huutavia arabirosvoja, jotka vaativat kuolemaa kaikille, jotka eivät kunnioita heitä.
Ulkomaalaisilla maahanmuuttajilla vaikuttaa olevan erityisen pinnallinen käsitys siitä mitä suomalaisuus on. Tämän olen havainnut ihan taksissa istuessani. Itseasiassa pidän sopimattomana, että ventovieras taksikuski alkaa tarkasti udella asiakkaan yksityisasioita, mutta näin on mulsimimaista tulleiden kohdalla jo ainakin kahdesti tapahtunut.
Huomaa, että he perustavat mielikuvansa hyvin pinnallisin kohtaamisiin suomalaisten kanssa, useimmiten sellaisten, jotka eivät niinkään vaali suomalaisia perinteitä, vaan elävät myös itse pinnallisesti.
Muuan taksikuski oletti ilmiselvästi, että aion viettää jonkin juhlapyhän (en muista mikä) kapakassa ja kun kerroin viettäväni sen kotona, hiljaisuudessa, hän katsoi minua pitkään peilistä. Hänelle taisi tulla hetken epävarmuus siitä, missä maassa hän oli.
Tietoa kaverista a'la wikipedia:
QuoteHassan Blasim (s. 1973) on irakilaissyntyinen Suomessa asuva elokuvaohjaaja ja kirjailija. Blasim muutti Suomeen 2004 jouduttuaan ohjaustensa vuoksi vaikeuksiin Irakissa. Hän on šiialaistaustainen ateisti.[2]
Blasim on valmistunut Irakissa elokuvaohjaajaksi. Hän teki vuonna 1998 Pohjois-Irakin kurdialueella elokuvaa Wounded Camera alueen oloista, ja yhdeksän veljensä suojelemiseksi hän joutui työskentelemään salanimellä Ouazad Osman. Suomessa hän on käsikirjoittanut ja ohjannut neljä lyhytelokuvaa Yleisradiolle.
Blasim kirjoittaa arabiaksi. Hänen novellikokoelmansa Irakin Purkkajeesus voitti brittiläisen The Independent -lehden arvostetun kirjallisuuspalkinnon vuonna 2014. Blasimin aiempi novellikokoelma Vapaudenaukion mielipuoli tavoitteli samaa palkintoa vuonna 2010. Joiltakin osin omiin kokemuksiinsa perustuvissa novelleissaan hän tuo esille sen, kuinka pitkälle historiaan nyky-Irakin ongelmien juuret ulottuvat.
Blasimin kirja The Iraqi Christ (arabiasta englanniksi kääntänyt Jonathan Wright) sai Englannin Pen-klubin Writers in Traslation Award -palkinnon 2012. Teoksen julkaisee Comma Press.
Hän sai heinäkuussa 2014 Britannian PEN-järjestön stipendin toimittamastaan novellikokoelmasta Iraq + 100.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hassan_Blasim (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hassan_Blasim)
Quote from: Fiftari on 12.12.2015, 16:09:56
Se joka pystyy lukemaan niin liittäkööt tännekin pääkohtia. Mutta siis itkee että enää ei eletä talvisodan aikoja.
Mistä tämä Hassan tietää edes mitä Suomessa puhutaan? Onko hän oppinut puhumaan suomea, käyttääkö hän Google translatea MV-lehden juttujen lukemiseen vai onko joku vasemmistosuvakki kenties lusikoinut valikoimiaan juttuja hänelle englanniksi käännettynä?
Husbyn arabit ja afrikaanotkin itkivät Husby 2013- keissin jälkeen, että "kukaan ei huomaa meitä".
Olen pyrkinyt sen jälkeen olemaan entistä enemmän huomaamatta niitä, tälle kirjoittelijalle sopisi sama.
Quote from: Skeptikko on 13.12.2015, 17:08:59
Quote from: Fiftari on 12.12.2015, 16:09:56
Se joka pystyy lukemaan niin liittäkööt tännekin pääkohtia. Mutta siis itkee että enää ei eletä talvisodan aikoja.
Mistä tämä Hassan tietää edes mitä Suomessa puhutaan? Onko hän oppinut puhumaan suomea, käyttääkö hän Google translatea MV-lehden juttujen lukemiseen vai onko joku vasemmistosuvakki kenties lusikoinut valikoimiaan juttuja hänelle englanniksi käännettynä?
Veikkaan, että tuo boldattu on melko suuressa roolissa. Hänelle on kenties kerrottu vahvasti värittyneestä näkökulmasta, että suomalaiset ovat erittäin äärioikeistolaisia ja muukalaiskammoisia, muistelevat vain vuosikymmeniä sitten käytyjä sotia ja nationalismin/kansallisromantiikan puuskissaan röyhistelevät rintaansa maansa olemattomista saavutuksista. Tästä tarinankerronnasta Hassan on vetänyt omat johtopäätöksensä ja rääpii päätään nyt lehtien palstoilla.
Ei helvetti, just tajusin. Tämä herra on kohta kaikissa mahdollisissa ohjelmissa kertomassa vaikeuksistaan ja kommentoimassa erinäisiä asioita. Naistenlehtiin hän antaa parisuhdevinkkejä ja kehuu monikulttuurisen parisuhteen auvoisuutta. Uutisvuodossa sitten tärähtää oikein tuplajättipotti, Tervo ja tämä samassa joukkueessa.
Muualla maailmassa asiat ovat ihan eri lailla. Siellä suuri yleisö kiinnostuu teoksista ja kirjailijoista, joista se ei ole tietoinen. Ihmiset huomaavat laajalti teokset ennen kuin ne lyövät läpi ihmisten tietoisuuteen.
Eli taas löytyi suomalaisesta kulttuurista vikaa. Ehkä se korjaantuu rikastuttamalla. Yritys on ainakin ennen näkemättömän kova.
Quote from: elven archer on 13.12.2015, 17:33:32
Muualla maailmassa asiat ovat ihan eri lailla. Siellä suuri yleisö kiinnostuu teoksista ja kirjailijoista, joista se ei ole tietoinen. Ihmiset huomaavat laajalti teokset ennen kuin ne lyövät läpi ihmisten tietoisuuteen.
Eli taas löytyi suomalaisesta kulttuurista vikaa. Ehkä se korjaantuu rikastuttamalla. Yritys on ainakin ennen näkemättömän kova.
Eli suuri maailma koostuu valtaosin hipstereistä jotka välttävät kaikkea mainstreamia? 8)
Quote from: Kallan on 13.12.2015, 17:59:26
Eli suuri maailma koostuu valtaosin hipstereistä jotka välttävät kaikkea mainstreamia? 8)
Tai sarkastisista ihmisistä, kuten minä. Minusta on älytöntä, että syytetään siitä, että ihmiset eivät tiedä jostain asiasta ennen kuin saavat asian tietoonsa (jonkin tunnustuksen tai minkä tahansa kautta). Eihän siinä ole mitään järkeä. Ei voi tietää ennen kuin tietää. Mutta näköjään siitäkin kelpaa nykyisin motkottaa, että ei ole itse onnistunut tekemään itseään tunnetuksi, kunhan vain pääsee mollaamaan suomalaisuutta. Maailma on täynnä teoksia, jotka kaipaisivat arvostusta, mutta niitä ei vain yritetä tai onnistuta markkinoimaan riittävän hyvin.
Minä muistan kuulleeni tuosta tyypistä muutama viikko sitten. Saattoi liittyä juurikin siihen ulkomaiseen tunnustukseen, josta jutussa puhuttiin. Ei silti tosin kiinnosta yhtään. Aihe ei kiinnosta. Tyyppi ei kiinnosta. 99,9 % suomalaista kirjailijoistakaan ei kiinnosta minua, tiesin heistä tai en. Minusta on jotenkin hassua, kuinka moni kirjailija tai mikälie taiteilija syyllistää ihmisiä kiinnostuksen puutteesta ikään kuin ihmisillä olisi jokin velvollisuus välittää heidän touhuistaan. Kaipa he sitten katsovat työnsä olevan niin hienoa ja arvokasta, että ihmisillä on suorastaan jokin velvollisuus huomata se.
Quote from: Fiftari on 13.12.2015, 15:56:46Tietoa kaverista a'la wikipedia:
QuoteHassan Blasim (s. 1973) on irakilaissyntyinen Suomessa asuva elokuvaohjaaja ja kirjailija. Blasim muutti Suomeen 2004 jouduttuaan ohjaustensa vuoksi vaikeuksiin Irakissa. Hän on šiialaistaustainen ateisti.
[...] novellikokoelmansa Irakin Purkkajeesus [...]
Blasimin kirja The Iraqi Christ [...]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hassan_Blasim (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hassan_Blasim)
Miksi shiiataustainen ateisti kirjoittaa Jeesus-juttuja?
Ois muhis mummielestä niinku järkeenkäyvempi valinta.
Onko nuo nyt on ees kaks eri kirjaa?
Miksi Blasimi ei asu Englannissa, kerran siellä osataan arvostaa?
Ihme tyyppi, kun kärsii Suomessa. Joku masokisti varmaan.
Ois taatusti Englannissa enemmän omakielistä lukijakuntaa, siis semmoista, joka osaa lukea kanssa.
Suomessa enemmistö siitä lukijakunnasta on sitä mieltä, että ken kirjaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.
Blasimin omasta blogista: (http://www.hassanblasim.com/)
QuoteHassan Blasim becomes first Arab writer to win Independent Foreign Fiction Prize
---
My working has been supported by /Työskentelyäni ovat tukeneet
Koneen Säätiö
Taiteen keskustoimikunta
Valtion kirjallisuustoimikunta
Alfred Kordelinin Säätiö
Suomen Kulttuurirahasto
FILI
WSOY
Suomen Elokuvasäätiö /Finnish Film Foundation
Thank you! / Kiitos
Great. Just great.
QuoteIndependent Foreign Fiction Prize
sitä kirjoittelee, mistä palkittu. fiktiota
QuoteMiksi shiiataustainen ateisti kirjoittaa Jeesus-juttuja?
Siksi koska saa anteeksi ja voi elää, toisin kuin jos kirjoittaisi Purkkamuhammed-juttuja. Suomi on täynnä uskaliaita ja apurahoilla toimivia koomikko-kirjailija paskasakkia jotka käsittelevät uskontoja rohkeasti ja pelkäämättä, paitsi islamia. Jota pelkäävät niin että housunsa ovat ruskeat ja täynnä möhnää.
Quote from: siviilitarkkailija on 14.12.2015, 09:39:48
QuoteMiksi shiiataustainen ateisti kirjoittaa Jeesus-juttuja?
Siksi koska saa anteeksi ja voi elää, toisin kuin jos kirjoittaisi Purkkamuhammed-juttuja. Suomi on täynnä uskaliaita ja apurahoilla toimivia koomikko-kirjailija paskasakkia jotka käsittelevät uskontoja rohkeasti ja pelkäämättä, paitsi islamia. Jota pelkäävät niin että housunsa ovat ruskeat ja täynnä möhnää.
Arvostaisin sitä kirjailijaa vilpittömästi joka kirjoittaisi islamin "rohveetta" Muhammedista joka tuli ulos kaapista, tuomitsi islamin homofobian sekä pedofilian. Sitten hän eläisi onnellisesti Saudi-Arabiassa jonka väestöstä vain 15% olisi väestörakenteeltaan ikääntyviä arabeja ja heillä olisi Unelma joka päivä joka näkyisi jatkuvana hedelmällisten, keskenään lisääntyvien eurooppalaisten virtana maahan.
Veikkaanpa että yllämainittua teosta ei tulla näkemään koska monikulttuuri saa toimia vain yhteen suuntaan, Eurooppaan. Näin on jossain päätetty.
Mutta
jos Hassan Blasim kirjoittaa tuollaisen kirjan niin ostan sen ja annan respectit.
Hassan Blasimilla on asiaa (IL 27.12.2015), ihan aiheellista asiaakin.
QuoteArvostettu kirjailija pakolaiskriisistä: Juttuja maahanmuuttajista tehdään Suomessa harhan vallassa
Suomessa asuva elokuvaohjaaja ja kansainvälisesti arvostettu kirjailija Hassan Blasim on ottanut kantaa pakolaiskriisiin joulupäivänä julkaistussa blogissaan.
...
Blasim listaa blogissaan kuusi parannusehdotusta. Ensiksi länsimaisten tiedotusvälineiden luoma vääristynyt kuva eräiden kansojen identiteetistä tulisi purkaa.
- Siinä missä suomalainen on ensisijaisesti ylpeä suomalaisuudestaan eikä kristittyydestään, irakilainen on ylpeä irakilaisuudestaan eikä vain muslimiudestaan.
Kirjailijan mukaan ääriuskonnollisuuden ei saa antaa kasvaa Suomessa ja Suomen kouluissa tulisi petrata historianopetuksessa.
- Tarkoitan tässä mielikuvituksella sitä, että oppilaiden annetaan oppitunneilla tutustua historian inhimilliseen puoleen eikä vain kaataa tietoa heidän päähänsä.
Blasim kritisoi sitä, että tiedotusvälineet keskittyvät liikaa maahanmuuttajiin.
- Liiallinen keskittyminen Suomen pakolaisten tarinoihin ei palvele suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajien toiminnan myönteisessäkin uutisoimisessa on huonot puolensa. Liialla huomiolla on kielteisiä seuraamuksia. Juttuja kilteistä ja tuhmista maahanmuuttajasta tehdään eräänlaisen harhan vallassa. Hyviä ja huonoja on yhtä lailla suomalaisissa ja kaikissa maailman ihmisissä.
Blasim myös muistuttaa blogissaan, että maahantulijoiden suureen joukkoon voi soluttautua myös tappajia ja terroristeja.
- Mädät omenat pitäisi yrittää eristää; niitä ei saa yleistää koskemaan kaikkia turvapaikanhakijoita. Yleistäminen on sokeutta!
Lopussa kirjailija pohtii, ettei maahanmuuttajien paras kotouttaja ei ole suomen eikä minkään muunkaan kurssi, vaan suomalainen itse.
- Todellinen suomalainen on solidaarinen ja ymmärtäväinen, ja hän taistelee vapauden ja arvokkaan elämän puolesta tällä kryptisellä planeetalla.
...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015122720879831_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015122720879831_uu.shtml)
Quote from: Elemosina on 27.12.2015, 10:29:49
- Todellinen suomalainen on solidaarinen ja ymmärtäväinen, ja hän taistelee vapauden ja arvokkaan elämän puolesta tällä kryptisellä planeetalla.
Olen todellinen Suomalainen, mutta en koe minkäänlaista halua tai tarvetta taistella kehitysmaalaisten kehitysmaakulttuurin puolesta, en niitten oikeuksista enkä niitten elättämisestä täällä.
Ja siltikin, olen humaani, rehellinen, ahkera sekä suvaitsevainenkin. Mutta, kaikkea ei tarvitse suvaita, ei ainakaan sitä että oma elinympäristö pilataan vain sen vuoksi että joku haluaa leikkiä suvaitsevaista hölmöyksissään.
Quote from: Kotkankantaja on 25.05.2015, 12:02:12
Kirjailijoita on maailmassa miljoonia. Ei kukaan ole heistä kiinnostunut ennenkuin heidän kirjansa lyövät läpi. Miksi Hassan kuvittelee olevansa erilainen?
Hassan Blasim is an Iraqi-born author and filmmaker, who writes in Arabic. Since 2004, he has lived in Finland. The Madman of Freedom Square was published by Comma Press in 2009. It was long-listed for the Independent Foreign Fiction Prize in 2010.
A heavily edited version of the book was published in Arabic in 2012, and was immediately banned in many Arab countries. The Iraqi Christ was published by Comma Press in 2013 and it won the Independent Foreign Fiction Prize in 2014. Both of the short story collections have been translated into several languages.
The Corpse Exhibition was published in the US in 2014 by Penguin. Blasim was selected for the Barnes and Noble US-wide 'Discover Great Writers' programme. The Corpse Exhibition was selected for one of The Top Ten Books 2014 by Publishers Weekly.
Blasim has been PEN-awarded three times. He was described by The Guardian as "perhaps the greatest writer of Arabic fiction alive."
-----
Solidaarisuutta kaikille moderaattoreiden bannaamille!
Osaltaan mielenkiintoisiakin ehdotuksia.
http://www.hassanblasim.com/2015/12/mielikuvitusta-suomeen-hataannyksen.html
Quote
1. Länsimaisten tiedotusvälineiden luoma vääristynyt kuva eräiden kansojen identiteetistä tulee purkaa. Esimerkiksi "islamilainen maailma" on pinnallinen ja falski nimitys, joka on keksitty lännessä helpottamaan viittaamista monimutkaisten ongelmien riivaamaan varsin sekalaiseen seurakuntaan. Jos olisi olemassa jokin islamilainen maailma, se tarkoittaisi, että olisi olemassa myös vaikkapa islamilaista ruokaa, islamilaista proosaa, islamilaista musiikkia ja islamilaista tanssia. Ei kuitenkaan ole. On turkkilaista tanssia ja ruokaa, on marokkolaista tanssia ja ruokaa. On egyptiläistä proosaa ja musiikkia, on pakistanilaista runoa ja musiikkia. Islamilaiseen identiteettiin keskittyminen johtaa siihen, että siirtolaiset marginalisoituvat ja kokevat tulevansa rotusyrjityiksi. Siinä missä suomalainen on ensisijaisesti ylpeä suomalaisuudestaan eikä kristittyydestään, irakilainen on ylpeä irakilaisuudestaan eikä vain muslimiudestaan. Islamilainen identiteetti on falskiudessaan Euroopan siirtolaisille kuin vankityrmä. Oikea identiteetti muodostuu siitä, että on syntynyt tiettyyn perheeseen tietyssä paikassa ja lukeutuu paikalliseen kulttuuriin. Miksemme keskity tällaiseen inhimillisempään ajatteluun? Jotkut ehkä pitävät tätä haihatteluna, mutta mieluummin sitäkin kuin laiskaa ajattelua ja tietämättömyyden naamion taakse piiloutumista. Identiteetti on ihmisen keksintö, joten sitä voi myös sorvata, ja mielikuvitus voi auttaa identiteettiä tyyntymään maailmanrauhan syleilyyn. Identiteetti ei ole ase toisia vastaan vaan ihmisenlämpöinen syleily, jolla on aivan oma makunsa ja tuoksunsa! Koko elämänsä sodan keskellä elänyt "sivistymätön" tapaus voi vielä kompastellakin identiteetin syvimmän olemuksen kanssa; mutta miten ihmeessä koulutettu ihminen, joka on saanut elää elämänsä rauhan aikana, kipuilisi oman identiteettinsä kanssa ja pelkäisi sen särkyvän?!
2. Ääriuskonnollisuuden ei saa antaa kasvaa Suomessa. Ulkomainen rahoitus Suomeen rakennettaville moskeijoille tulee kieltää, sillä tällainen rahoitus, joka on yleensä peräisin Persianlahdelta, on poliittisesti motivoitunutta. Fundamentalistien ei saa antaa pitää vihaa lietsovia perjantaisaarnojaan. Myös kasvot peittävä niqab tulisi Suomessa kieltää, koska se on poliittinen symboli ja ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Poliittisessa tarkoituksessa käytettäviä uskonnollisia symboleita ei tulisi sallia. Valtaosa niqabia käyttävistä pakotetaan siihen. Niqabia ei mainita islamin teksteissä, ja siksipä suurin osa musliminaisista ei sellaisia käytäkään. Niqabia käyttävät naiset ovat itsekin sorrettu vähemmistö. Niille, jotka argumentoivat niqab-kiellon olevan ihmisoikeuksien vastainen, voi vastata sanomalla, että niqab on itse ihmisoikeuksien vastainen. Entä jos mies pakottaisi naisen kävelemään kadulla alasti? Niqab on yksi orjuutuksen muoto. Tällaisia aiheita ei saa jättää Suomessa ja Euroopassa vain ääripuolueiden käsiteltäviksi, sillä puolueet vain ruokkivat niillä ahdasmielistä vihapuhetta. Viestin tulee olla selkeä: vastustamalla muslimifundamentalisteja Euroopassa suojellaan ennen kaikkea niitä muslimeita, jotka ääriliikkeitä juuri joutuvat pakenemaan. Oli fundamentalismi sitten kristillistä, islamilaista tai juutalaisista, sen vastustaminen auttaa siinä, etteivät menneisyyden hirvittävät virheet toistu. Fundamentalismia vastustamalla hahmotellaan parempaa huomista ihmiskunnalle. Meidän tulee suojella vapautta ja ihmisarvoa tällaiselta uskonnon tai nationalismin varjolla tehtävältä ihmisluonnon vääristelyltä.
3. Maahanmuuttajien omaa kulttuuria tulee tukea kaikessa rikkaudessaan ja monimuotoisuudessaan, ei järjestämällä ruokafestivaaleja eikä perustamalla velttoja kulttuurikeskuksia. Tulisi keskittyä kirjallisuuteen, kuvataiteisiin, legendoihin, kansantaruihin, perinneleikkeihinkin, ja integroida ne tiedotusvälineisiin, opetukseen ja teattereihin – ja etenkin tv:n lastenohjelmiin. Suomessa vaikka Pikku Kakkosessa voisi soveltaa tarinoita maahanmuuttajalasten kulttuureista. Niissä on samat yleisinhimilliset arvot kuin muuallakin. Tarinat opettaisivat maahanmuuttajien lapsille itsevarmuutta, kanssakäymistä ja luovuutta, koska niiden arvomaailma kumpuaa juuri universaalista lapsuudesta. Lapsuus on se rauhan tila, johon ihminen ikuisesti kaipaa. Miten helposti Kalevala ja Gilgameš kohtaavatkaan toisensa! Miten helposti somalialainen ja suomalainen runous kohtaavatkaan toisensa! Miten helposti Afganistanin kansantarut ja musiikki kohtaavat Suomen perinnesadut ja musiikin. Katastrofi syntyy silloin kun kulttuuriperintöjen sijaan toisensa kohtaavatkin vihapuheet.
4. Suomen kouluissa tulee ottaa mielikuvitus historianopetukseen mukaan. Tarkoitan tässä mielikuvituksella sitä, että oppilaiden annetaan oppitunneilla tutustua historian inhimilliseen puoleen eikä vain kaataa tietoa heidän päähänsä. Oppilas oivaltaa, että historian tapahtumia ovat eläneet samanlaiset ihmiset kuin hän itse – haaveilevat, tuntevat, pelkäävät ja haluavat ihmiset – eivätkä mitkään lukumäärinä esitetyt kasvottomat ihmismassat. Jos hänelle vaikka yritetään selittää kolonialismia ja jälkikolonialismia ja kaikkea mitä Eurooppa ja Yhdysvallat ovat tehneet monissa maailman maissa, etenkin juuri niissä, mistä nykyään lähtee paljon pakolaisia, silloin syntyy sukupolvi, joka suhtautuu maahanmuuttajiin solidaarisesti, ei säälivästi, vihaavasti eikä ymmärtämättömästi. Maailmanlaajuinen sukupolvi, joka ymmärtää syvällisesti ongelman juuret ja sen, mistä ihmiskunnan alituinen valtataistelu juontaa juurensa. Syvällinen sukupolvi, jonka onnistuu keksiä uusia ratkaisuja ja ajatuksia; ei mikään pinnallinen sukupolvi, joka on oppinut kouluissa opetusohjelman mukaiset (vain Eurooppaa koskevat) tiedot viime vuosisadasta, seurannut laiskoja (vain eurooppalaisia) medioita, jotka eivät välitä totuudesta, ja kuunnellut (vain eurooppalaisia) poliitikkoja ahtaine intresseineen.
5. Tiedotusvälineiden ei tulisi keskittyä liikaa maahanmuuttajiin. Se on tapa eristää heidät, ei saa heitä tuntemaan oloaan turvalliseksi eikä luo edellytyksiä heittäytyä tutustumaan rennosti uuteen yhteiskuntaan. Liiallinen keskittyminen Suomen pakolaisten tarinoihin ei palvele suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajien toiminnan myönteisessäkin uutisoimisessa on huonot puolensa. Liialla huomiolla on kielteisiä seuraamuksia. Juttuja kilteistä ja tuhmista maahanmuuttajasta tehdään eräänlaisen harhan vallassa. Hyviä ja huonoja on yhtä lailla suomalaisissa ja kaikissa maailman ihmisissä. Turvapaikanhakija nauttii Suomessa ensiksikin kansainvälisen oikeuden ja toiseksi Suomen lain suojelua. Annetaan hänelle ne oikeudet mitkä hänelle kuuluvat ja puhutaan sitten paikalliseen kulttuuriin tutustumisesta ja rinnakkaiselosta. Joidenkin mielestä turvapaikanhakijan tulisi esimerkiksi tehdä Suomessa ensin palkatonta työtä. Hei ihan totta: turvapaikanhakija tai pakolainen ei ole mikään orja vaan maahantulija, jonka asema määräytyy kansainvälisen oikeuden ja inhimillisen etiikan lakien mukaan.
6. Maahantulijoiden suureen joukkoon voi soluttautua myös tappajia ja terroristeja, koska joukon kaoottista taustaa raskauttavat Lähi-idän tilanne, lännen ja islamin välinen kylmä sota sekä riistokapitalismi, joka yrittää pestä käsiään, vaikka on vastuussa monesta maailman tuhosta. Moni maahanmuuttaja epäröi ilmoittaa viranomaisille, jos havaitsee tulijoiden joukossa tappajan tai terroristin. Pelko johtuu siitä, etteivät he ole voineet luottaa turvallisuusviranomaisiin lähtömaissaan. Tulijajoukkoja voitaisiin kuitenkin valistaa, että Suomi on oikeusvaltio, jossa terroristin tai tappajan paljastava henkilö saa täyden suojelun. Mädät omenat pitäisi yrittää eristää; niitä ei saa yleistää koskemaan kaikkia turvapaikanhakijoita. Yleistäminen on sokeutta! Jotta näkisi koko totuuden, täytyy osata tarkastella yksityiskohtia mikroskoopilla ja yleiskuvaa kaukoputkella. Mitäpä muuta totuus on kuin yritys ymmärtää totuutta – enkä tarkoita tässä niitä kalseita vääristeltyjä faktoja, joita some tuuttaa ilmoille surkeassa yrityksessään töhertää jonkinlaista kuvaa maailmasta. Eikä totuus löydy liioin mediasta, jonka ensisijainen tarkoitus on tuottaa voittoa!
7. Maahanmuuttajien paras kotouttaja ei ole suomen eikä minkään muunkaan kurssi, vaan suomalainen itse. Jos suomalainen ei avaa itseään maahanmuuttajalle sydämen ja järjen tasolla, kotoutuminen jää puolitiehen ja yskii jatkossakin. Todelliset suomalaiset eivät ole mikään menneitä aikoja haikaileva ääripuolue, joka elää pelkojen ja heikkouksien kustannuksella. Todellinen suomalainen on kärsivällinen, rohkea, tunnollinen ja sivistynyt. Todellinen suomalainen haluaa viedä Suomea ja omaa inhimillisyyttään uusille tasoille eikä jättäytyä menneisyytensä ja pelkojensa vangiksi. Todellinen suomalainen on solidaarinen ja ymmärtäväinen, ja hän taistelee vapauden ja arvokkaan elämän puolesta tällä kryptisellä planeetalla. Suomalainen on luonnontilassaan luovan mielikuvituksen, ei sulkeutuneisuuden lapsi. Hän on sydämensä ja mielikuvituksensa avaava ihminen, joka torjuu ne kahleet ja harhanäyt, joita hänelle syöttävät niin media, kirjailijat, akateemikot, poliitikot, nerot kuin typeryksetkin. Hän on luonnonlapsi ihmisyyden peruskysymyksen äärellä. Hän tarkastelee omaansa ja muiden olemassaoloa rakkaudella, nöyryydellä ja vaatimattomuudella. Tämän luonnontilan tulisi vallita kaikkialla maailmassa. Vapaa luonnonlapsi ei voi olla, jos järkeilee kaikki asiat pelon kautta sykkyrälle sulkeutuneena. Luonto on seikkailu, ja ihminen on seikkailu.
Nyt Hassania harmittaa se, että Suomessa vain valkoiset puhuvat pakolaisista. Kun Hassan puhuu pakolaisista, hän sanoo, että Eurooppaan tulijat eivät ole hänelle pakolaisia vaan "kapitalismin vastaisia mielenosoittajia", jotka tulevat tänne ottaakseen omansa, koska Eurooppa on riistänyt 200 vuotta muuta maailmaa köyhät maat tuhoten.
Hassan Blasim: "Bara vita pratar om flyktingar i Finland" (http://svenska.yle.fi/artikel/2016/02/19/hassan-blasim-bara-vita-pratar-om-flyktingar-i-finland) 20.2.2016
Niin, suomalainen imperiumihan oli yksi historian suurimmista ja pahimmista siirtomaiden valloittajista ja ryöstäjistä.
Vai oliko se brittiläinen imperiumi? No ihan sama, valkoisia kuitenkin ja siksi syyllisiä kaikkeen.
Quote from: Roope on 20.02.2016, 20:10:35
Nyt Hassania harmittaa se, että Suomessa vain valkoiset puhuvat pakolaisista. Kun Hassan puhuu pakolaisista, hän sanoo, että Eurooppaan tulijat eivät ole hänelle pakolaisia vaan "kapitalismin vastaisia mielenosoittajia", jotka tulevat tänne ottaakseen omansa, koska Eurooppa on riistänyt 200 vuotta muuta maailmaa köyhät maat tuhoten.
Hassan Blasim: "Bara vita pratar om flyktingar i Finland" (http://svenska.yle.fi/artikel/2016/02/19/hassan-blasim-bara-vita-pratar-om-flyktingar-i-finland) 20.2.2016
Sitten heillä on väärä osoite. Ei Suomi ole ketään riistänyt.
Aivan sama, mikä Hassania viiteryhmineen harmittaa. Kukaan ei heitä ole Eurooppaan pyytänyt saati Suomeen.
"Ottaakseen omansa". Tämähän kuulostaa jo lähes sodan julistukselta.
Quote
Jos olisi olemassa jokin islamilainen maailma, se tarkoittaisi, että olisi olemassa myös vaikkapa islamilaista ruokaa, islamilaista proosaa, islamilaista musiikkia ja islamilaista tanssia.
No ei, koska islam on alistumista sille heidän jumalalleen. Islam näkee siksi maalliset huvitukset kilpailijanaan, joten se tykkää kyttyrää siitä, jos ruoka maistuu liian hyvin (paasto), kirja maistuu liian hyvin (islamilaisessa maailmassa ei hyvällä katsota muuta kun uskonnollista kirjallisuutta, etenkin länsimainen kaunokirjallisuus on käytännössä pannassa, eikä sitä käännetä juuri ollenkaan), askel nousee liian kepeästi musiikin tahtiin (ei ole sattumaa, että Taliban leikkasi pään irti 17:ltä tanssimisesta molemman sukupuolen kokoontumisessa syytettynä vuonna 2012), musiikki kuulostaa liian hyvältä (Isis vasta teloitti teinin, kun hän oli väitetysti kuunnellut länsimaista musiikkia).
Ja no ei, koska ne islamilaista maailmaa yhdistävät piirteet ovat pääsosin arvomaailmaa ja maailmankuvaa koskevia. Ei Koraanissa sanota, että mitä spagettikastiketta täytyisi syödä, mutta ei se tarkoita, etteikö olisi islamilaista maailmaa, jota esim. yhdistävät ajatukset naisten itsensä peittämisestä, homoseksuaalisuuden, prostituution, viinan juomisen yms. mukamas syntisyydestä. Yleensäkin sitä yhdistävät ne ajatukset, jotka siellä Koraanissa ja haditheissa lukevat. Ne asiat tekevät islamilaisen maailman tekemällä siitä kovin samanlaisen, eivätkä jotkin arkeen liittyvät yksityiskohdat ruoka- ja musiikkimaussa.
Jos arvostusta kinuava kirjailija ei ymmärrä näin perusasioita, niin en tosiaan näe syytä koskaan tutustua hänen teoksiinsa, koska eipä niiltä voi oikein syvää oivaltavuutta ja älykkyyttä ainakaan tältä pohjalta odottaa.
Quote from: Kim il-66 on 20.02.2016, 21:12:43
"Ottaakseen omansa". Tämähän kuulostaa jo lähes sodan julistukselta.
Minulle sopii, että muslimit ottavat omansa täältä pois.
Quote from: Micke90 on 21.02.2016, 00:21:02
Quote from: Kim il-66 on 20.02.2016, 21:12:43
"Ottaakseen omansa". Tämähän kuulostaa jo lähes sodan julistukselta.
Minulle sopii, että muslimit ottavat omansa täältä pois.
... ja mitä pikemmin sen parempi.
Saa lähteä, lähtöäsi itke en.
Quote from: www.hassanblasim.com
3. Maahanmuuttajien omaa kulttuuria tulee tukea kaikessa rikkaudessaan ja monimuotoisuudessaan, ei järjestämällä ruokafestivaaleja eikä perustamalla velttoja kulttuurikeskuksia. Tulisi keskittyä kirjallisuuteen, kuvataiteisiin, legendoihin, kansantaruihin, perinneleikkeihinkin, ja integroida ne tiedotusvälineisiin, opetukseen ja teattereihin – ja etenkin tv:n lastenohjelmiin.
Niinpä tietysti :facepalm:
Kun matu tuppaa maahan, pitää hänen kulttuuriaan tukea mutta sitä ei saa tehdä veltosti, ehei. Oikea tapa tukea matun haurasta identiteettiä on uittaa kantaväestö ja erityisesti kantaväestöön kuuluvat lapset matukulttuurissa. Ei puhettakaan siitä, että matu imisi resurssien lisäksi itseensä "uuden kotimaansa" :roll: kulttuuria.
QuoteViiltävän kriitikon paratiisi
Itäkeskukseen asettunut kirjailija Hassan Blasim arvioi, miten Helsinki ottaa maahanmuuttajat vastaan nyt. Ja miten ehkä pitäisi ottaa, etteivät railot ihmisryhmien välillä levenisi.
PÄÄKAUPUNKIEN ja muiden kaupunkien välillä on ero. Pääkaupungit, kuten Helsinki, vetävät liikettä ja erilaisia ihmisryhmiä, jotka tapaavat ja muodostavat suhteita keskenään. Siis aivan eri mittakaavassa kuin pikkukaupungit, sanoo irakilaistaustainen kirjailija Hassan Blasim.
"Niistä kohtaamisista opitaan, ja kanssakäyminen helpottuu. Pääkaupungit ovat tässä kuin laboratorioita", Blasim kuvailee kotisohvallaan Helsingin Itäkeskuksessa.
Blasim jätti Irakin ja muutti Suomeen vuonna 2004. Sittemmin hänestä on sukeutunut esimerkiksi Britanniassa palkittu kirjailija – ja helsinkiläinen. Arabiaksi kirjoittavan Blasimin teksteissä suomitaan usein rajustikin rasismia ja näytetään, miltä ulkopuolisuus tuntuu. Tyyli on viiltävää ja satiirista mutta samalla inhimillistä ja humorististakin.
[...]
Blasim ottaa kulauksen maitokahvistaan ja alkaa keriä auki ajatuksiaan siitä, miten Helsinki ottaa hänen kaltaisiaan maahanmuuttajia vastaan.
Se on tärkeä teema itsenäisyyspäivänä. Millainen on Suomen pääkaupunki niille, jotka tulevat muualta ja haluavat suomalaisiksi?
Blasim on HS:n pyynnöstä luvannut kertoa, miltä ulkopuolisuus tuntuu. On myös tarkoitus miettiä, miten helsinkiläiset ehkä voisivat ottaa tulijat vastaan niin, etteivät railot ihmisryhmien välillä syvenisi. Kaupunkilaiset ovat useana vuonna saaneet lukea, että Helsinki on Maailman onnellisuusraportissa listan kärjessä. Riittäisikö hyvää kaikille?
[...]
JUTTUUN tulemisen merkitys vain kasvaa. Kuten Blasim huomauttaa, maahanmuuton voi väistämättä ennakoida lisääntyvän, koska ilmastonmuutoksen voi odottaa saavan merkittäviä kansanjoukkoja liikkeelle.
Suomalaisten päättäjien kesken on myös suhteellisen laajaa yhteisymmärrystä, että Helsinki ja Suomi voivat menestyä ja kasvaa vain, jos ulkomailta muuttaa tarpeeksi ihmisiä tänne töihin.
"Ratkaisu ei voi olla siirtää panssarivaunuja rajalle ampumaan niitä ihmisiä, jotka pyrkivät tänne. Kukaan ei halua lähteä tutuista ympyröistään huvin vuoksi. Ei se ole mikään huvijuttu."
Maahanmuutto on Blasimin kokemuksien mukaan valtavan vaikea asia elämässä, kun sen joutuu itse kohtaamaan. Se johtaa sisäiseen taisteluun, ja Blasim kehottaa jopa kiivaasti, että Suomen kannattaisi diplomaattikanavia pitkin kysyä esimerkiksi Irakin hallitukselta, miksi ihmiset pakenevat maasta.
[...]
Vapaus ja sananvapaus ovat Blasimille tärkeä syy olla Suomessa. Hän käsittelee teoksissaan esimerkiksi Irakin valtauskontoa islamia niin kainostelematta, että uskoo joutuvansa vangituksi heti, jos palaa entiseen kotimaahansa.
Hän kertoo Irakin aseellisten shiiajärjestöjen uhkailleen häntä useaan kertaan viime vuosina. Koska hänen läheisiään on edelleen Irakissa, Blasim kertoo nykyisin epäröivänsä, uskaltaako enää kirjoittaa kuten haluaisi.
"En voi palata Irakiin, koska käsittelen näitä asioita kirjoituksissani. Irakin poliittinen eliitti on hyvin konservatiivista ja ääriuskovaista. Suomi on paras paikka käsitellä niitä."
HELSINKI on Blasimin silmissä kehittynyt valtavasti niinä vuosina, joina hän on asunut Helsingissä, sitten Tampereella ja nyt taas Helsingissä. Hänestä erilaisten ihmisryhmien kohtaaminen on yhä mutkattomampaa.
Myös tulijoiden määrä on kasvanut valtavasti. Vuonna 2004 helsinkiläisiä oli noin 560 000, heistä runsaat 44 000 eli kahdeksan prosenttia ulkomaalaistaustaisia. Viime vuodenvaihteessa vastaavat luvut olivat noin 657 000 helsinkiläistä, joista noin 111 000 eli 17 prosenttia ulkomaalaistaustaisia.
Vuonna 2004 irakilaistaustaisia helsinkiläisiä oli 871, viime vuodenvaihteessa 6 522.
YKSI Blasimin keinoista kohentaa ulkomaalaistaustaisten asemaa ja itsetuntoa olisi vahvistaa tulijoiden käsitystä omasta kulttuuristaan.
Islam uskontona esimerkiksi voi korostua maahanmuuttajataustaisissa yhteisöissä liikaa, koska sodan ja konfliktien raunioittamista maista tulevilla ihmisillä ei ole kokemusta, millaista lähtömaan musiikki, teatteri ja muu kulttuuri on joskus kukoistuksessaan ollut.
Sen sijaan, että mennään toistuvaan keskusteluun siitä, että tarvitaan moskeija, Blasim esittää kulttuuriprojekteja, joissa varsinkin ulkomaalaistaustaiset nuoret pystyisivät oppimaan ja vertailemaan taustamaidensa musiikkia ja muuta kulttuuria.
"Kun oma lähtömaa on epäonnistunut, voi tuntua siltä, että nämä täällä ovat onnistuneet ja ainoaksi identiteetiksi korostuu uskonto. Jollei ole tietoa muusta, nuori jää sen yhden narratiivin vangiksi."
[...]
SANANVAPAUTTA Blasim arvostaa erityisesti. Varsinkin itsensä kaltaisten koulutettujen maahanmuuttajien tulisi Blasimin mielestä olla nykyistä rohkeampia käyttämään sitä ja puhua täällä julkisesti esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon ongelmista.
Se olisi yksi tapa kohentaa islaminuskoisesta taustasta tulevien naisten asemaa. Samalla maahanmuuttajataustaiset helsinkiläiset voisivat viedä "rasisteilta" yhden poliittisen lyömäaseen, Blasim sanoo.
Niqabin tai hijabin eri erilaisten huntujen käytöstä voi Blasimin mukaan tulla Helsingin kaduilla puolustusmekanismi. Takerrutaan huiviin, koska käsitys omista juurista on typistynyt uskonnollisuuteen.
"Se ei ole pelkästään uskonnollinen kysymys vaan myös identiteettikysymys paikassa, johon ei tunne kuuluvansa."
[...]
TARKKAILTUAAN sekä irakilaisia että muita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä Blasim sanoo, että vaikka systemaattisuutta voi Helsingissä olla liikaakin, lopulta paratiisi on juuri se, että homma toimii.
"Kun he käyvät alkuperäisillä kotialueillaan, he haluavat nopeasti tulla takaisin ja sanovat, että ei sitä kaaosta kestä kukaan", Blasim sanoo viitaten tuntemiinsa ihmisiin ja hymähtää ironisesti.
Maahanmuutto ei ole vain poliittista vaan Blasim vertaa sitä parisuhteeseen. Kun muodostaa uuden ihmissuhteen, saa asioita mutta samalla menettää jotain.
"Eri maissa tarina on sama: kun yhteisöön tulee uusia ihmisiä, kyse on uusista suhteista. Ja tämä on yksi ydinajatuksistani."
Pitää olla valmis joustavuuteen ja ymmärtää, että palkkio joissain asioissa joustamisesta on se, että yhteisö samalla rikastuu.
Toinen ydinajatus on empatia.
"Klisee on, että 'ne ihmiset tulevat tänne ja vievät meidän sosiaalitukemme'. Mutta olisi tärkeää ymmärtää, mitä siellä lähtömaassa tapahtuu."
[...]
Blasim sanoo uskovansa vakaasti, että sellainen ryhmä, jossa viljellään empatiaa ja mietitään yhdessä, miten voin asettua toisen asemaan, selviää kovistakin myrskyistä.
Nyt meillä on Blasimin "fastfood-tiedoksi" kutsuma tilanne, jossa esimerkiksi median välityksellä saamme kriiseistä ja sodista tiedon siitä, millainen räjähdys tapahtui, montako ihmistä kuoli ja millainen taistelu oli.
"Mutta tavoitammeko yhtään mitään emotionaalisesta todellisuudesta, jossa ihmiset kriisialueilla elävät? Empatia vaatii vaivannäköä. Meidän pitää nähdä vaivaa, jotta ymmärrämme, miksi ihmiset riskeeraavat lastensa hengen päästäkseen vaikka Valko-Venäjän ja Puolan rajalle."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008448546.html) 6.12.2021
Quote from: Katja Kuokkanen, HSJUTTUUN tulemisen merkitys vain kasvaa. Kuten Blasim huomauttaa, maahanmuuton voi väistämättä ennakoida lisääntyvän, koska ilmastonmuutoksen voi odottaa saavan merkittäviä kansanjoukkoja liikkeelle.
Suomalaisten päättäjien kesken on myös suhteellisen laajaa yhteisymmärrystä, että Helsinki ja Suomi voivat menestyä ja kasvaa vain, jos ulkomailta muuttaa tarpeeksi ihmisiä tänne töihin.
"Ratkaisu ei voi olla siirtää panssarivaunuja rajalle ampumaan niitä ihmisiä, jotka pyrkivät tänne. Kukaan ei halua lähteä tutuista ympyröistään huvin vuoksi. Ei se ole mikään huvijuttu."
Ilmastonmuutos ei ole tuonut Suomen rajalle ihmisiä tai Helsinkiin tuhansia irakilaisia, eikä tuo jatkossakaan. Sen on tehnyt ja tekee jatkossakin Suomen maahanmuuttopolitiikka.
Ratkaisun ei tarvitsisi olla panssarivaunujen siirtäminen rajalle, vaan sen tekeminen selväksi, että tänne ei saa jäädä, vaikka pääsisikin laittomasti rajan yli.
Kieltämättä hauska tuo tekstistä syntyvä mielikuva, että työvoimapulan paikkaajat pyrkivät Suomeen töihin vaikka väkisin rajalla uhkaavan kuolemankin edessä. Blasimin luulisi irakilaisena tietävän ja tunnustavan, että tuhannet irakilaiset ovat pyrkineet Suomeen juuri huvijuttuna.
Quote from: Katja Kuokkanen, HSMaahanmuutto ei ole vain poliittista vaan Blasim vertaa sitä parisuhteeseen. Kun muodostaa uuden ihmissuhteen, saa asioita mutta samalla menettää jotain.
"Eri maissa tarina on sama: kun yhteisöön tulee uusia ihmisiä, kyse on uusista suhteista. Ja tämä on yksi ydinajatuksistani."
Pitää olla valmis joustavuuteen ja ymmärtää, että palkkio joissain asioissa joustamisesta on se, että yhteisö samalla rikastuu.
Toinen ydinajatus on empatia.
"Klisee on, että 'ne ihmiset tulevat tänne ja vievät meidän sosiaalitukemme'. Mutta olisi tärkeää ymmärtää, mitä siellä lähtömaassa tapahtuu."
Siis käytännössä
kantaväestön joustavuus ja empatia, jotka eivät ole johtaneet maahanmuuton ongelmien ratkaisemiseen vaan niiden pahenemiseen, kun
maahanmuuttopolitiikan ongelmiin ei ole puututtu.
'Ne ihmiset tulevat tänne ja vievät meidän sosiaalitukemme', ja sillä on seurauksensa ihan riippumatta siitä, mitä lähtömaissa tapahtuu.
Quote from: Katja Kuokkanen, HSEmpatia vaatii vaivannäköä. Meidän pitää nähdä vaivaa, jotta ymmärrämme, miksi ihmiset riskeeraavat lastensa hengen päästäkseen vaikka Valko-Venäjän ja Puolan rajalle.
Minulla on tietty ymmärrys, miksi etenkin muslimikulttuurien vanhemmat riskeeraavat (https://yle.fi/uutiset/3-8281215) tuosta vaan lastensa hengen päästäkseen Eurooppaan, vaikka lasten henki ei ole ollut aiemmin vaarassa, mutta kuulisin kyllä mielelläni Blasimin selittävän sen ja näiden ihmisten maahanmuuton parhain päin. Minun perusteltu käsitykseni kun on, että tällaisia ihmisiä ei missään nimessä pidä päästää Eurooppaan.
Että oikein kirjailija?
Miksiköhän nämä keharimaalaiset eivät osaa kirjoittaa mistään muuta kuin rasismista ja pakolaisuudesta? Ei mitään universaalia sanottavaa. Ei kiinnosta edes muita kehareita, koska tuntevat samat valeet. Kiinnostaa lähinnä Hesaria ja suvakki-itkijöitä, jotka uskovat joka sanan kaikesta suomalaisia moittivasta kehariulinasta.
Sen verran tuolle hupiukolle pitää koppalakkia nostaa, että se on sentään oveluuttaan osannut oman pummiutensa naamioida 'kirjailijan' ja 'intellektuellin' ominaisuuteen. Näin varmaan koskemattomuus vielä lisääntyy ja saa eri oikeuksia. Toivottavasti ei kuitenkaan samanlaisia kuin eräs mustalaiskirjailija..
Quote from: Roope on 07.12.2021, 17:50:14
Quote from: Hassan Blasim
"Ratkaisu ei voi olla siirtää panssarivaunuja rajalle ampumaan niitä ihmisiä, jotka pyrkivät tänne.
Joo, ei siihen panssarivaunuja tarvita, jos vanhat merkit pitävät paikkansa.
Quote from: Kim Evil-666 on 20.02.2016, 21:12:43
Aivan sama, mikä Hassania viiteryhmineen harmittaa. Kukaan ei heitä ole Eurooppaan pyytänyt saati Suomeen.
"Ottaakseen omansa". Tämähän kuulostaa jo lähes sodan julistukselta.
Umayya Abu-Hanna päästeli Suomessa asumisensa loppuaikana tuollaista vastaavaa tavaraa jo 2000-luvulla. Kuuntelin kanssa mielenkiinnolla ja pohdin, että voi olla haastavaa jollekin arabille "ottaa omansa", eli yrittää ottaa omaisuuteni. Olen vielä sellaista pre-soijasukupolvea, että ei sitä vain oteta, vaikka valtiokin olisi mamujen puolella kansalaista vastaan ja jakamassa kansalaisen kalliisti verotettua omaisuutta maahan tuppautuville. Isoisät protestoivat vastaavaa vastaan lyijyllä.
Asiasta oli aikoinaan Hommaforumissakin tuoreeltaan. Tämä into muuttaa tänne ja alkaa vaatia suomalaisilta valtaa, rahaa ja elintilaa, vaikuttaa mamujen joukossa suhteellisen yleiseltä imperialistiselta kusipäisyydeltä. Muutetaan tänne ja halutaan viedä elintila, valta ja varallisuus alkuperäisväestöltä?
https://hommaforum.org/index.php?topic=15055.90
"Siirtolaisväestö on otettava mukaan päätöksentekoon ja yhteiskunnan ytimeen, vaatii monikulttuurisuusasiantuntija Umayya Abu-Hanna.
"Vallan, rahan ja tilan uudelleen jakaminen on seuraava vaiheemme", hän sanoo – vaikka epäilee, ettei Suomen älymystö ole siihen valmis. "http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati+Maahanmuutosta+saa+puhua+vapaasti/1135249899451%E2%99%A0
Mitenkähän arabimaissa ja Afrikassa suhtauduattaisiin, jos suomalaiset menisivät sinne "vaatimaan vallan, rahan ja tilan uudelleenjakamista"? Sehän olisi sitä kauheaa imperialismia? Mutta toisinpäin, porukka joka tulee pyytämättä Suomeen saa harjoittaa röyhkeää imperialismia?
Quote from: Kim Evil-666 on 20.02.2016, 21:12:43
Aivan sama, mikä Hassania viiteryhmineen harmittaa. Kukaan ei heitä ole Eurooppaan pyytänyt saati Suomeen.
"Ottaakseen omansa". Tämähän kuulostaa jo lähes sodan julistukselta.
VKK onkin jo julistanut kolmannen maailmansodan fasisteja vastaan. Ottaisikohan se Hassan Blasimin riveihinsä? Ainakin aate ja vihollinen on yhteinen.
Eletään omituisia aikoja. Äärivasemmalta ja äärioikealta kiljutaan molemmista fasistia ja päälle vielä matut huutaa rasistia. Jos nämä kolme ryhmää lyö hynttyyt yhteen ja pistää ranttaliksi suuren maailman malliin niin normiväestössä ollaan aidosti helisemässä.
Quote from: P on 07.12.2021, 19:35:16
Quote from: Kim Evil-666 on 20.02.2016, 21:12:43
Aivan sama, mikä Hassania viiteryhmineen harmittaa. Kukaan ei heitä ole Eurooppaan pyytänyt saati Suomeen.
"Ottaakseen omansa". Tämähän kuulostaa jo lähes sodan julistukselta.
Umayya Abu-Hanna päästeli Suomessa asumisensa loppuaikana tuollaista vastaavaa tavaraa jo 2000-luvulla. Kuuntelin kanssa mielenkiinnolla ja pohdin, että voi olla haastavaa jollekin arabille "ottaa omansa", eli yrittää ottaa omaisuuteni. Olen vielä sellaista pre-soijasukupolvea, että ei sitä vain oteta, vaikka valtiokin olisi mamujen puolella kansalaista vastaan ja jakamassa kansalaisen kalliisti verotettua omaisuutta maahan tuppautuville. Isoisät protestoivat vastaavaa vastaan lyijyllä.
Asiasta oli aikoinaan Hommaforumissakin tuoreeltaan. Tämä into muuttaa tänne ja alkaa vaatia suomalaisilta valtaa, rahaa ja elintilaa, vaikuttaa mamujen joukossa suhteellisen yleiseltä imperialistiselta kusipäisyydeltä. Muutetaan tänne ja halutaan viedä elintila, valta ja varallisuus alkuperäisväestöltä?
https://hommaforum.org/index.php?topic=15055.90
"Siirtolaisväestö on otettava mukaan päätöksentekoon ja yhteiskunnan ytimeen, vaatii monikulttuurisuusasiantuntija Umayya Abu-Hanna.
"Vallan, rahan ja tilan uudelleen jakaminen on seuraava vaiheemme", hän sanoo – vaikka epäilee, ettei Suomen älymystö ole siihen valmis. "
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati+Maahanmuutosta+saa+puhua+vapaasti/1135249899451%E2%99%A0
Mitenkähän arabimaissa ja Afrikassa suhtauduattaisiin, jos suomalaiset menisivät sinne "vaatimaan vallan, rahan ja tilan uudelleenjakamista"? Sehän olisi sitä kauheaa imperialismia? Mutta toisinpäin, porukka joka tulee pyytämättä Suomeen saa harjoittaa röyhkeää imperialismia?
Veikkaisin että jokin satukirja Koraanin aikaansaannos tuo ylimielinen kusipäisyys on. Mikä "ihana" monikulttuurin resepti, joka ei voi mennä pieleen: syyllistä kantasuomalaisia keksityillä tarinoilla, unohda historialliset tosiasiat suomalaisten kohtelusta, samalla koita riistää normisuomalaisia heitä edelleen syyllistäen ja samalla jotenkin mystisen naiiviin kirkasotsaisesti oleta, että
tottakai tällä reseptillä
tällä kertaa syntyy uusi uljas
Neuvostoliitto monikulttuurillinen onnela, kun toistetaan vanhoja virheitä kieltäen kuitenkin sen yhteys aiempiin vastaaviin sosialistisiin kokeiluihin, missä monikulttuurillisuus näytteli suurta osaa.
Laitan tähän ketjuun, kun nobel-kirjailija Abdulrazak Gurnahin rooli Euroopalle haitallisen maahanmuuton puolustajana tuntuu olevan kansainvälisissä ympyröissä samantapainen kuin Hassan Blasimin Suomessa. Molempien mielestä ongelmana on vain länsimaalaisten empatian puute.
QuoteNobel-voittaja Abdulrazak Gurnah kirjoittaa omakohtaisesti pakolaisuuden aikakaudesta: "Kyse ei ole vain kokemuksestani – se on nykytodellisuutta"
Suurelle yleisölle tuntematon Abdulrazak Gurnah kirjoittaa auki kolonialismin historiaa ja haluaa muistuttaa ihmisyyden hyvistä puolista.
[...]
Abdulrazak Gurnah syntyi vuonna 1948 Sansibarin saarivaltiossa, joka oli silloin Britannian siirtomaa. 1960-luvun lopussa hän pakeni sittemmin itsenäistyneestä Tansaniasta poliittista vainoa Lontooseen, missä hänestä tuli kirjailija ja kirjallisuuden professori.
Pakolaisuus ja kulttuurien välissä eläminen on keskeinen teema Gurnahin tuotannossa.
[...]
Gurnah kertoo, että hän on halunnut työssään ymmärtää, miten ihmiset rakentavat elämäänsä sen jälkeen, kun heistä on tullut pakolaisia tai he ovat joutuneet jättämään kotinsa.
Lämmin myötätunto juuriltaan repäistyjä ihmisiä kohtaan on tyypillisimpiä Abdulrazak Gurnahin teosten piirteitä.
Minua vähän ujostuttaa kysyä, mikä saa ihmisen säilyttämään omat hyvät puolensa traumaattisten kokemusten jälkeen. Mikä saa selviämään esimerkiksi rasistisesta väkivallasta, jota Gurnah romaaneissaan paljon kuvaa? Kysymys tuntuu liian laajalta ja vaikealta, mutta Gurnah vastaa siihen avuliaan varmasti.
– Emme kykene siihen yksin. Ystävällisyys ja huolenpito tekevät selviämisen mahdolliseksi. Esimerkiksi pakolaisten leimaaminen ei-toivotuiksi rikollisiksi marginalisoi heidät. Mutta jos ihmisille suodaan vieraanvaraisuutta ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään, he kukoistavat ja heistä tulee osa yhteiskuntaa, Gurnah sanoo.
Gurnahin mielestä olemme viime vuosikymmenet eläneet pakolaisuuden ja ihmisten liikkumisen aikakautta. Tässä ei sinällään ole mitään uutta. Ihmiset ovat aina liikkuneet ja muuttaneet maasta toiseen. Gurnahin mukaan uutta on se, että muuttoliike on suuntautunut globaalista etelästä pohjoiseen.
1400-luvulta alkaen muuttoliikkeet suuntautuivat usein Euroopasta muualle maailmaan. Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Etelä-Afrikka ja Australia olivat erityisesti maahanmuuton kohteina ja usein näiden alueiden alkuperäisiä asukkaita häädettiin muuttajien tieltä väkivalloin.
1960-luvulta alkaen ja varsinaisen kolonialismin aikakauden päätyttyä suunta kääntyi vanhoista siirtomaista takaisin Eurooppaan. Muutos ei ole tapahtunut kivuttomasti ja se on aiheuttanut ahdistusta Euroopassa.
– Tämä ahdistus on kohdistunut ihmisiin, jotka ovat muuttaneet, Gurnah sanoo.
[...]
Kysymykseen kielestä kiteytyy monia monimutkaisia kysymyksiä siitä mitä siirtomaa-aika on tarkoittanut afrikkalaisille, jotka ovat eläneet sen keskellä.
– Ehkä en olisi päätynyt kirjoittamaan yhtään mitään, jos Britannia ei olisi kolonisoinut Sansibaria enkä olisi oppinut puhumaan englantia, Gurnah pohtii.
Siirtomaaherrojen rikokset
Loppuelämät-romaani kertoo ihmisistä, jotka yrittävät selviytyä Saksan Itä-Afrikan siirtomaa-ajasta ja sen jatkuvista sodista 1900-luvun alkuvuosina. Saksan Itä-Afrikka käsitti nykyisen Ruandan, Burundin ja Tansanian alueita vuosina 1888–1918. Saksan käymät jatkuvat sodat itäisen Afrikan lukuisia kansoja vastaan ja siirtomaahallinnon kovakouraisuus aiheutti jo aikanaan Euroopassa skandaaleja.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-12470107) 1.6.2022
Quote from: YleEsimerkiksi pakolaisten leimaaminen ei-toivotuiksi rikollisiksi marginalisoi heidät. Mutta jos ihmisille suodaan vieraanvaraisuutta ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään, he kukoistavat ja heistä tulee osa yhteiskuntaa, Gurnah sanoo.
Näkemyksessä tiivistyy Gurnahin jumittuminen ajattelussaan kauas viime vuosisadalle kolonialismin aikaan, kun nykymuotoinen massamaahanmuutto elintason parantamiseksi ei ollut vielä mahdollista. Gurnah muutti Isoon-Britanniaan pakoon Sansibarin levottomuuksia yli 50 vuotta sitten, eikä edes pidä itseään pakolaisena, vaikka minusta sellainen onkin. Nykyiset turvallisessa Manner-Euroopassa Kanaalin ylittämistä kärkkyvät eivät ole hädänalaisia pakolaisia millään mittarilla.
Gurnah viittaa tulijoiden kukoistamisella yksittäistapauksiin, jalkapalloilijoihin, liikemiehiin ja lääkäreihin (https://www.unhcr.org/news/stories/2022/4/626aa79e4/nobel-laureate-tackles-themes-displacement-history-home.html). Maahanmuuton suuri kuva on jotain aivan muuta, eikä muutu miksikään vieraanvaraisuudella ja loputtomalla mahdollisuuksien tarjoamisella, kuten Pohjoismaissa on nähty. Sen sijaan massamaahanmuutto murentaa Euroopan kohdemaiden yhteiskuntaa ja yhtenäisyyyttä. Siksi auttaminen pitää tehdä Euroopan ulkopuolella, mikä on myös luokkaa
sata kertaa kustannustehokkaampaa.
Quote"Englannin kaduilla virtaa pian veri" – Nobelvoittaja Abdulrazak Gurnah kuuli rasistisen viestin radiosta, ja alkoi kirjoittaa saadakseen tolkkua asioista
[...]
JOULUKUUSSA 1963 Sansibar itsenäistyi, mutta jo tammikuussa alkoi verinen vallankumous. Afrikkalaistaustaiset vallankumoukselliset häätivät arabiväestön vallasta.
Gurnah pakeni kaaosta Englantiin syksyllä 1967. Alku maassa oli kivulias. Rahaa ei juuri ollut.
"Osa ongelmista oli odotettavissa olevia, osa yllätyksiä. Lähdin kotoa 18-vuotiaana ja vaikeissa olosuhteissa. Muutin vieraaseen maahan, josta en tiennyt paljoakaan, ja sekin vähä minkä tiesin, osoittautui vääräksi. Tilanne olisi ollut vaikea kelle tahansa."
Entä ne odottamattomat ongelmat?
Britanniassa 1960-luvun loppua leimasivat vaikeat roturistiriidat. Rasismia ei edes yritetty peitellä.
Huhtikuussa 1968 konservatiivikansanedustaja Enoch Powell piti sittemmin pahamaineisen puheensa, jossa hän arvosteli kovin sanoin Kansainyhteisöstä tulevaa maahanmuuttoa sekä tuoretta lainsäädäntöä, joka kielsi syrjinnän ihonvärin ja etnisen taustan perusteella.
"Istuin kotona silloisen tyttöystäväni kanssa, ja taustalla soi transistoriradio. Radiosta tuli uutiset, ja [Powellin] puheesta kuultiin pätkä, kuinka Englannin kaduilla virtaa pian veri", Gurnah muistelee.
PAHINTA oli kuitenkin se, kuinka monet ihmiset omivat Powellin puheen sanoman ja käyttivät sitä maahanmuuttajia vastaan.
"Puheeseen viitattiin kaikkialla, ja hyvin epäystävälliseen tapaan. Sain kuulla siitä opiskelijatovereiltani yliopistossa ja jopa kadulla satunnaisilta vastaantulijoilta."
Viesti kuului, että et ole tervetullut.
[...]
Vaikka 1960-luvun lopun Englanti oli rasistinen, vallitsi maassa Sansibariin verrattuna suuri vapaus.
"Opin mitä vapaus tarkoittaa. Opin, että saan kävellä kadulla vapaasti, saan sanoa mitä haluan, ja saan mennä minne tahdon. Olin vapaa tavalla, jota en ollut ymmärtänyt aiemmin mahdolliseksi."
[...]
Hän on kuitenkin huolissaan siitä, kuinka aina parin vuoden välein "rotukiihko" ja maahanmuuttopaniikki nousee niin Britanniassa kuin muuallakin Euroopassa. Viimeksi kohteena ovat olleet Afganistanin ja Syyrian pakolaiset, aiemmin muun muassa Kongon demokraattisesta tasavallasta lähteneet.
"Narratiivit näkevät rikollisena sen, mikä pohjimmiltaan on joko pakoa väkivallasta, tai toisissa tapauksissa pakoa köyhyydestä. Kun eurooppalaiset auktoriteetit kriminalisoivat paon, tulee mieleen, että onkohan mikään pohjimmiltaan muuttunut."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008527537.html) 23.1.2022
En tunnista "rotukiihkoa" sen enempää syyrialaisten kuin afganistanilaistenkaan kohdalla. Massamaahanmuuttoa voi vastustaa hyvistä syistä ilmankin.
Eurooppalaiset auktoriteetit eivät ole estämässä tai kriminalisoimassa lähtömaista lähtemistä, mutta kauas toiseen maanosaan hakeutumista ei tarvitse hyväksyä, vaikka sitä perusteltaisiin ontosti väkivallan tai köyhyyden pakenemisella.
Mitä tulee Enoch Powelliin, hänhän oli oikeassa massamaahanmuuton suhteen, mutta ei saanut yksin estettyä sitä. On kuvaavaa, että vastoin Gurnahin muistikuvaa Powellin kuuluisassa puheessa ei oikeasti ollut kohtaa, jossa "Englannin kaduilla virtaa pian veri". Ironista taas se, että "Rivers of blood"-nimen myöhemmin saaneessa puheessa ei myöskään ole ilmausta "rivers of blood".
QuoteThe Nobel laureate who tackles themes of displacement, history and home
Abdulrazak Gurnah reflects on the isolation and hostility he had to face as a young man – and argues in favour of more humane attitudes towards refugees and asylum seekers.
[...]
Today, he looks back on a distinguished academic career and a string of highly acclaimed novels, culminating last year in the Nobel Prize for Literature – awarded for his "uncompromising and compassionate penetration of the effects of colonialism and the fate of the refugee in the gulf between cultures and continents".
Gurnah speaks and writes from experience. He recalls that adapting to life in Britain was hard, his sense of dislocation heightened by the racism – casual, overt and sometimes physical – that was common at the time.
[...]
Writing – and now, fame – have given Gurnah a platform to speak out on behalf of refugees.
"I can't tell anyone what to do," he insists. But he can keep pointing to the injustice and inhumanity that displaced people face, and "to keep saying that more is possible, more humane attitudes are possible" than the hostility that some politicians wear as a badge.
"We see endless stories of success by people who've been given the opportunity. Not only as footballers, of course, but also as businessmen and businesswomen, as students who then become doctors." (Not to mention senior politicians, he adds.) "There are endless examples of how [displaced] people bring benefits to the society that admits them – not only to themselves, but society as well."
In previous interviews, Gurnah has criticized official attitudes towards refugees and migrants in wealthy European countries such as the UK, which on 27 April approved legislation that seeks to deter people from seeking asylum in the country. So where does the antipathy towards refugees come from?
"Well, it's not all around the world. There are places where the hostility is at least diminished by a majority sense of 'we must do what we can'. It seems to me that it is mostly rich countries that are hostile and defensive and afraid. And that's a surprise, because if you think about European history, it's only 50 or 60 years ago when refugees were going back and forth across the European continent for one reason or another."
Gurnah also brings a writer's meticulous attention to the language of displacement. The word "refugee", he says, should maintain its specific meaning – and despite the circumstances in which he left Zanzibar, he does not consider himself a refugee.
"If you're a refugee, you're deeply unfortunate. It's not because you desire it ... it's to do with trying to save your life and possibly your family's lives as well."
Gurnah said the words "refugee" and "exile" carry an essential nobility and applying them loosely to everyone on the move risks losing the context in which individuals left their homes, as well as making it harder to identify those in most need of assistance.
UNHCR (https://www.unhcr.org/news/stories/2022/4/626aa79e4/nobel-laureate-tackles-themes-displacement-history-home.html) 28.4.2022
Gurnah haluaa sinänsä ihan oikein, että sanoja "pakolainen" ja "maanpakolainen" käytettäisiin harkiten ja tarkasti, mutta antaa samalla ymmärtää, että Eurooppaan nykyään pyrkivä porukka olisi pakolaisia termin alkuperäisessä tarkoituksessa ja että myös parempaa elintasoa hakevat olisivat pakolaisia, mitä he eivät määritelmällisesti ole.
Powell mainitsi puheessaan veren vain tällaisessa lauseessa:
As I look ahead, I am filled with foreboding; like the Roman, I seem to see "the River Tiber foaming with much blood."
Quote from: YleEsimerkiksi pakolaisten leimaaminen ei-toivotuiksi rikollisiksi marginalisoi heidät. Mutta jos ihmisille suodaan vieraanvaraisuutta ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään, he kukoistavat ja heistä tulee osa yhteiskuntaa, Gurnah sanoo.
Jos Ruotsin, Ranskan tai Saksan vieraanvaraisuuden tai tarjoamien mahdollisuuksien määrä ole riittävä, voidaan kysyä, onko sellaista vieraanvaraisuuden ja mahdollisuuksien tarjoamisen tasoa mahdollista käytännössä saavuttaa, jolla pakolaiset suurempina joukkoina kukoistavat JA tulevat osaksi yhteiskuntaa.