Hommaforum Testi

TEM: Maahanmuuttajat lisäävät Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051219675241_uu.shtml)

QuoteRaportti korostaa, että elinkeinopoliittisesta näkökulmasta maahanmuuttajat ovat voimavara, joka lisää Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Heidän osaamisensa kannattaa ottaa käyttöön esimerkiksi startup-toiminnassa.

Kerran vielä, pojat!  :facepalm:

https://www.tem.fi/tyo/tiedotteet_tyo?89506_m=118069
http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/innovaatiotalouden_maahanmuuttopolitiikka._kansainvalinen_muuttoliike_maahanmuuttajat_ja_innovaatiopolitiikka.98033.xhtml

Quote... elinkeinopoliittisesta näkökulmasta maahanmuuttajat ovat voimavara, joka lisää Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Joo, ja minun nuoruusaikojeni Neuvostoliitossa vallitsi hyvinvointi ja yltäkylläisyys, vaikka jokainen Neukuissa matkaillut näki, että jopa Leningradin miljoonakaupungin kauppojen edessä kiemurteli pitkiä jonoja; ihmiset jonottivat myymälän ainoaa ruisleipää.

Riittävän iso vale, riittävän monta kertaa toistettuna.

^

Tuunasin vähän.

QuoteRaportti korostaa, että maahanmuuttajien näkökulmasta Suomi on voimavara, joka lisää maahanmuuttajien varallisuutta ja hyvinvointia. Suomen antamat etuudet kannattaa ottaa käyttöön esimerkiksi omassa ja sukulaisten elämässä.

Käyttääkö joku tosiaan sanaa "voimavara" ilman mitään ironiaa. Uutisessa puhuttiin "innovaatiotoiminnasta" ja kuvassa oli kaksi mustaa miestä raksalla. Tosi innovaatiotoimintaa.

QuoteMaahanmuuttajat lisäävät Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia

Kiva että tästä asiasta meitä valistetaan mediassa joka toinen päivä. Muutenhan tämä unohtuisi vallan helposti.  :roll:

Tämä vitsi ei vanhene koskaan:

Quotemaahanmuuttajat ovat voimavara

Kaikki maahanmuuttajat eivät ole voimavaroja, moniosaajia, synenergian siltoja etc etc. Tietyt mamuryhmät kuuluvat ns riippakivi-osastoon.

Ajattelin käväistä Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla katsomassa minkälaista voimavarapropagandaa siellä on. Joskus Googlen hakutulokset vain osuvat kohdalleen. Ensimmäinen asia mitä Google kertoo:

ELY-keskuksille kohdennettujen 33 miljoonan euron säästöjen vuoksi käynnistyneet ELY-keskusten ja työ- ja elinkeinoministeriön yt-neuvottelut on saatu ...

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on selvästi liian vähän voimavaroja käytössään, koska innovaatioiden puuttumisen vuoksi on käynnistetty yt-neuvottelut.

pientä kollaasia kootessani tuli Halla-ahonkin vanha kirjoitelma esiin http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html (http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html). Kahdeksan vuotta myöhemmin edelleen odottelemme sitä työvoimapulaa.

Quote from: kissamies Mau on 12.05.2015, 11:29:32
pientä kollaasia kootessani tuli Halla-ahonkin vanha kirjoitelma esiin http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html (http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html). Kahdeksan vuotta myöhemmin edelleen odottelemme sitä työvoimapulaa.

Hieno kollaasi!
Nokitan tällä: Jutta Urpilainen - Aivan aluksi haluan kiittää (https://www.youtube.com/watch?v=R-NuhaeEqfk)

Quote from: kissamies Mau on 12.05.2015, 11:29:32
pientä kollaasia kootessani tuli Halla-ahonkin vanha kirjoitelma esiin http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html (http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html). Kahdeksan vuotta myöhemmin edelleen odottelemme sitä työvoimapulaa.

Lainaus tuosta Scriptan tekstistä:

QuoteMonikulttuuridroidi (MD), joka myös pitää alustuspuheenvuoron. Keskustelu alkaa.
* * *

MD: Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia

:D :D

Quote from: Micke90 on 12.05.2015, 10:17:42

QuoteRaportti korostaa, että elinkeinopoliittisesta näkökulmasta maahanmuuttajat ovat voimavara, joka lisää Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia. Heidän osaamisensa kannattaa ottaa käyttöön esimerkiksi startup-toiminnassa.

Kerran vielä, pojat!  :facepalm:

Olen aina ajatellut asiaa vain ihonvärin kautta. Tuo raportti toi kyllä esiin hyviä pointteja jotka pisti ajattelemaan. Voisiko vaalit järjestää uudelleen?

TEM = Juhana Vartiainen.

Pitää ymmärtää Vartiaisen talouspoliittisen ajattelun tausta, joka lienee TEMistä suoraan saneltua.

Se on yhtä kuin eurovaluutan olemassaoloon sopeutuminen.

Sisäinen devalvaatio = palkkojen laskeminen, massamaahanmuutto auttaa asiassa.

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181376-euroopan-johto-tahtaa-hikipajaunioniin

https://tyhmyri.wordpress.com/2014/11/30/yhteisvaluutta-tarkoittaa-sopimusyhteiskunnan-tuhoa-lukekaa-mita-draghi-oikeasti-sanoi/

Persujen tehtävä olisi tuoda näitä asioita julki. Eerolan taakse tulisi rakentaa asiantuntijaryhmä Vartiaista vastaa joka osaisi talousanalyysin kautta repiä hajalle TEM-Vartiaisen ajatukset ja tuoda esiin ne ajatusrakennelmat niiden taustalla.

Herkeämätön propagandan rumputuli piiskaa meitä joka päivä ilman ainoatakaan poikkeusta.

Quote from: hattiwatti on 12.05.2015, 14:35:53
Persujen tehtävä olisi tuoda näitä asioita julki. Eerolan taakse tulisi rakentaa asiantuntijaryhmä Vartiaista vastaa joka osaisi talousanalyysin kautta repiä hajalle TEM-Vartiaisen ajatukset ja tuoda esiin ne ajatusrakennelmat niiden taustalla.

Hyvä idea. Pauli Vahtera konsultiksi!
Nyt puoluetuki hyötykäyttöön, kun neuvottelut ovat kuumimmillaan.

http://www.tem.fi/files/42834/TEMjul_33_2015_web_12052015.pdf

QuoteTämän raportin tavoitteena on nostaa maahanmuuttokeskusteluun näkökulma, josta maahanmuuttoa olisi pitänyt tarkastella 2000-luvun alusta saakka; miten maahan muuttavat voivat parhaiten hyödyttää sekä vaurastuttaa suomalaista yhteiskuntaa ja miten heidät voidaan palkita tästä asianmukaisesti ja kannustavasti? Tämä on maahanmuuttajien osallisuuden ja Suomen vetovoimaisuuden kannalta avainkysymys.
...
Tämän raportin mahdollistamisesta kuuluu kiitos työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosastolle, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenmanille sekä pitkänlinjan maahanmuuton uudistajalle, kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsanderille.
...
Yhteiskunnan muuttuessa myös yhteiskuntaa ohjaamaan pyrkivän politiikan lähtökohdat muuttuvat. Maahanmuuttopolitiikan keskeisenä haasteena oli vielä 1990-luvulla melko vaatimattomien pakolais- ja turvapaikanhakijavirtojen yhteensovittaminen lamasta nousevan hyvinvointiyhteiskunnan kanssa. Tällöin sosiaalipolitiikka oli luontainen lähtökohta maahanmuuttopolitiikalle. 2000-luvulla korostui kasvaneen työperusteisen maahanmuuton yhteen sovittaminen heikkenevästä huoltosuhteesta (vähenevä työikäisten määrä suhteessa muuhun väestöön) kärsivän mutta kasvavan kansantalouden työmarkkinoiden kanssa. Työ- ja elinkeinopolitiikka olisi tarjonnut työperustaiselle maahanmuutolle tarkoituksenmukaisen viitekehyksen, mutta selkeää vastuutahoa ei politiikalle löytynyt, joten kokonaisuus jäi sirpaleiseksi. Sekä humanitaarisen että työperusteisen maahanmuuton sovittaminen osaksi yhteiskunnan rakenteita on edelleen käynnissä.

2010-luvun tilanne on erilainen. Keskeiset haasteet ovat pitkään jatkunut hidas talouskasvu, myös korkeasti koulutettujen kasvava työttömyys ja edelleen heikkenevä huoltosuhde. Työvoiman tarjonnan lisääminen maahanmuuton avulla on ollut pitkään esillä, mutta ilman selkeää sidosta tuotetun arvonlisän kasvattamiseen. Elinkeinoelämän olisi kyettävä synnyttämään maahanmuutosta uutta yritystoimintaa, työpaikkoja, talouskasvua ja yhteiskunnallista vaurautta. Erityisesti on vältettävä kahden kerroksen työmarkkinoiden muodostumista, missä maahanmuuttajat työskentelevät pääasiassa matalapalkkaisissa työtehtävissä tai ovat työttöminä eli vain vähän tai ei lainkaan arvonlisää tuottavissa tehtävissä.

On siis etsittävä politiikkavaihtoehtoja, joiden avulla maahanmuutosta syntyy arvonlisää taloudessa ja vaurautta koko yhteiskunnassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on vahvistettava osallistavia mekanismeja, jotka kiinnittävät tulijoita arvonlisää tuottavaan toimintaan, ennemmin kuin hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmään tai halpatyömarkkinoille. Käytännössä tämä viittaa kasvavaan ja innovatiiviseen liiketoimintaan ja sen tarjoamiin hyvin palkattuihin tehtäviin, joista syntyy ostovoimaa, uusia työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa.

Maahanmuuttopolitiikan keskeinen haaste 2010-luvulla on siis innovaatiopoliittinen haaste. Tavoitteena ei ole vain lisätä työvoiman tarjontaa tai työllisiä, vaan tuottaa arvonlisää maahan muuttaneiden osaamisesta. Tätä maahanmuuttopolitiikan haastetta ja erityisesti innovaatiopolitiikan siihen tarjoamia ratkaisuja tarkastellaan käsillä olevassa raportissa.
...
Kun maahanmuuttajien osuus ja määrä huoltosuhteen korjaajina ja työvoiman lähteenä kasvaa, on huolehdittava tulijoiden työllistymisestä pääasiassa muihin kuin matalapalkkaisiin ja vain vähän osaamista vaativiin tehtäviin. 
...
Tilastotiedot maahanmuuttajien koulutustasosta ovat osin puutteellisia, mutta joitain varovaisia johtopäätöksiä voidaan kuitenkin tehdä. Kokonaisuutena maahanmuuttajien koulutustaso vaikuttaa alhaisemmalta kuin kantaväestön, mutta monien yksittäisten maahanmuuttajaryhmien kohdalla tilanne on toinen. Korkea-asteen koulutus on 31 prosentilla kaikista Suomessa asuvista, mutta ulkomaan kansalaisista vain 18 prosentilla. Koulutuksen, työllisyyden ja työttömyyden yhteyttä maahanmuuttoperusteisiin voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida lähtömaiden perusteella, koska pakolaisena ja vastaavina muuttavien samoin kuin työvoiman tarpeen perusteella muuttavien lähtömaat ovat tiedossa.
...
Maahanmuutto parantaa huoltosuhdetta ja työllisyyttä
...
Vaikka kaikkien maahanmuuttajien työttömyysaste on pitkään ollut korkea (lähes kolminkertainen tai hieman yli kaksinkertainen mittaustavasta riippuen) verrattuna kantaväestön työttömyyteen, työttömyys vähenee maassaolovuosien karttuessa. (Esim. Myrskylä & Pyykkönen 2015.)
...
Kokemukset Ruotsista osoittavat, että vuonna 2008 toteutettu reformi, eli EU:n ulkopuolisen työvoiman maahanmuuton saatavuusharkinnasta luopuminen ei ole moniltakaan osin onnistunut. Keskeisiä ongelmia ovat työvoiman kysyntävetoisuuden puuttuminen, eli suurin osa saapuvasta työvoimasta omaa vain hyvin vähän ammatillista osaamista, joka on pääsääntöisesti aloilta, joilla ei ole kysyntää. Lisäksi motiivina ovat usein lähtömaan heikot olot, ei työnhaku Ruotsista. Esimerkiksi irakilaista työperusteisesti muuttaneista merkittävä osa on aiemmin hakenut turvapaikkaa Ruotsista. (Emilsson, et. al 2014.) Suomessa maahanmuuttopolitiikan tavoitteisiin olisikin lisättävä huoltosuhteen ja työllisyyden kasvattamisen ohella myös arvonlisän kasvu. Olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota tulijoiden osaamiseen ja erityisesti vastaanottavan alueen toimijoiden kykyyn kiinnittää osaaminen osaksi merkittävää arvonlisää tuottavaa taloudellista toimintaa, joko palkkatyössä tai yrittäjänä. 
...
Tulot lähenivät kantaväestön tuloja ajan myötä, mutta ne olivat 1991–1995 saapuneiden maahanmuuttajien osalta vielä kahden vuosikymmenen jälkeen vain noin 60 prosenttia kantaväestön tuloista. Myöhemmin (1996–2001 ja 2002–2006) eli lama vuosien jälkeen tulleet ovat saavuttaneet korkeamman tulotason nopeammin, mutta myös heidän tulotasonsa on jäänyt lähes yhtä kauas kantaväestön tulotasosta. (VATT 2014, 20.)
...
Maahanmuuttajat myös lisäävät pienyritysten kansainvälistymispotentiaalia, mikä on toistuvasti tunnistettu haaste suomalaisessa elinkeinoelämässä.
...
Toisaalta tutkimuksissa on todettu, että maahanmuuttajayrittäjien ansiot ovat usein alemmat kuin palkkatyössä olevilla maahanmuuttajilla, ja esimerkiksi Ruotsissa ne olivat vielä vuosituhannen alussa jopa vain vähän korkeammat kuin työttömillä maahanmuuttajilla.
...
Innovaatiopolitiikan logiikka on monelta osin relevantti maahanmuuttopolitiikan näkökulmasta, koska yhteisön rakentaminen ja erilaisten toimijoiden yhteentuominen on aina ollut innovaatiopolitiikan, erityisesti alueellisen innovaatiopolitiikan, keskiössä.
...
Osallistavassa innovaatiotoiminnassa myös maahanmuuttajat olisi saatava mahdollisimman laajasti osaksi vastaavaa verkostojen, keskinäisen luottamuksen ja sujuvan vuorovaikutuksen kokonaisuutta.
...
Laajapohjaisen innovaatiopolitiikan näkökulmasta kansainvälisen muuttoliikkeen rooli innovaatiotoiminnassa ei ole enää vain tutkijoiden ja huippuosaajien mukana liikkuva tietotaito, vaan maahanmuuttajien kiinnittäminen laajasti osaksi oppimisprosesseja niin työelämässä, yritystoiminnassa kuin asiakkainakin.

Osallistava innovaatiopolitiikka voidaan nähdä lähestymistapana, joka kattaa kaikki edellä kuvatut vaiheet, mutta pyrkii aktiivisesti tuomaan uusia ihmisiä ja organisaatioita osaksi taloudellisesti merkittävää oppimista ja innovaatiotoimintaa. Hyödyntääkseen parasta globaalia osaamista tieteelliset yhteisöt ja kansainväliset suuryritykset ovat aktiivisesti rakentaneet tällaista ympäristöä. Näin ollen kansallisen politiikan kohdalla osallistavan innovaatiopolitiikan kohderyhmänä ovat erityisesti muut maahanmuuttajaryhmät kuin huippuosaajat, joita yliopistot tai kansainväliset yritykset houkuttelevat ja työllistävät (vaikka heidänkin kohdalla osallisuutta voidaan toki vahvistaa). Tässä katsauksessa on kuitenkin olennaista, miten esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset yrittäjät, työntekijät, opiskelijat tai työttömät, olisi mahdollista entistä tehokkaammin osallistaa innovaatioympäristön toimintaan.
...
Osallisuus perustuu vahvasti yksilöiden omalle aktiivisuudelle ja toimijuudelle. Yksittäisen maahanmuuttajan näkökulmasta osallisuus yhdistyy oikeudenmukaisuuteen. Nobel-palkitun oikeudenmukaisuuden puolestapuhujan Amartya Senin mukaan oikeudenmukainen ympäristö mahdollistaa yksilön osaamisen kehittämisen ja käyttämisen tasa-arvoisesti muun yhteisön kanssa. Oikeudenmukaisuus on oikeutta hyödyntää kykyjään haluamallaan tavalla. Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikan tulisikin keskittyä niihin (kulttuurisiin) rakenteisiin, instituutioihin ja toimintatapoihin, jotka hidastavat tai estävät taloudellisesti merkittävää oppimista ja innovaatiotoimintaa kansainvälisen muuttoliikkeen kontekstissa. Tätä muutosta voi edistää muuttamalla rakenteita (esim. työntekoon ja maahanmuuttoon liittyvä lainsäädäntö ja poliittiset linjaukset) ja toimintatapoja (esim. yhteisöjen avoimuutta, linkkejä työelämään ja innovaatiotoimintaan). Lähestymistapa korostaa vastaanottavan alueen kykyä hyödyntää kansainvälistä osaamista.

En jaksanut 35 sivua enempää. Työ- ja elinkeinoministeriöstä saa leikata, paljon.

Tottakait lisäävät. Onhan Suomi noussut terroristien vientimaanakin maailmalla tunnetuksi.

Quote from: Kni on 12.05.2015, 14:54:19

Quote from: hattiwatti on 12.05.2015, 14:35:53
Persujen tehtävä olisi tuoda näitä asioita julki. Eerolan taakse tulisi rakentaa asiantuntijaryhmä Vartiaista vastaa joka osaisi talousanalyysin kautta repiä hajalle TEM-Vartiaisen ajatukset ja tuoda esiin ne ajatusrakennelmat niiden taustalla.

Hyvä idea. Pauli Vahtera konsultiksi!
Nyt puoluetuki hyötykäyttöön, kun neuvottelut ovat kuumimmillaan.

Puoluetuen paikka on persuissa Soinin & Vistbackan hallinnoima The Säätiö. Organisaation tulisi siksi olla vapaaehtoistalkoo - pohjalla, mikä tekee asiasta hieman haastavan. Ilmaiseksi kun harva taloustuntija toimii. Mitä jos olisi vaikka joku rahapommityylinen keräys tätä varten.

QuoteHinnalla millä hyvänsä - ulkomaiset opiskelijat pidettävä Suomessa

Ulkomaisista Suomessa opiskelevista pitäisi pitää kiinni. He ovat työperäisen maahanmuuton nopeimmin kasvava ryhmä - vaikka liian moni lähteekin Suomesta pois tutkinnon suoritettuaan, toteaa TEMin raportti.

Näin se voimavara antoi ja otti...kiitetty olkoon TEM...  :facepalm:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hinnalla-milla-hyvansa---ulkomaiset-opiskelijat-pidettava-suomessa/icAbRS8u

Samantekevää vaikka mamut paskantaisivat kultaa. En silti halua Suomeen yhtään lisää afroislamilaista väestönosaa.

Suvis lupaa että mamu tuo kasvua ja vaurautta. Kun se tuokin vain kuluja ja kurjuutta, yhtäkkiä ihmistä ei voikaan rahassa mitata.

Mokusektori on Titanicin orkesteri.

Mistä lähtien opiskelijat ovat olleet työperäisiä mamuja?

Quote from: Emo on 12.05.2015, 10:28:27
Joo, ja minun nuoruusaikojeni Neuvostoliitossa vallitsi hyvinvointi ja yltäkylläisyys,

Erona mamupropagandaan oli se, ettei kukaan uskonut neukkupropagandaa. Tämä mamutus sen sijaan on toiminut.

Quote from: Roope on 12.05.2015, 14:55:27
En jaksanut 35 sivua enempää. Työ- ja elinkeinoministeriöstä saa leikata, paljon.

Se olisi syytä lopettaa kokonaan. Työttömät löytävät kyllä työpaikat jos niitä tarjolle tulee, ilman turhaa ministeriötä joka on olemassa lähinnä virkakyöstien kampaviineri ja kahvittelupaikkana. Velkaantuneen maan ei kannata tuollaisia maksella.

Maahanmuuttokin on monikulttuurista eli toisesta kulttuurista tulevat maahanmuuttajat todella lisäävät maamme kilpailukykyä ja hyvinvointia kun taasen jostain toisesta kulttuurista tulevat lisäävät ainoastaan omaa hyvinvointiaan ja syövät kilpailukykyämme.

Eerola jo kertoi uutisissa että kaikesta on käytännössä päästy sopuun Kokoomuksen kanssa eikä erityisiä mielipide-eroja ollut. Jää nähtäväksi kuka antoi periksi ja mitä mutta lobbaamisen aikaikkuna taisi mennä jo sujahtaen ohi.

Quote from: Mursu on 12.05.2015, 10:41:37
Käyttääkö joku tosiaan sanaa "voimavara" ilman mitään ironiaa.

Aikaisemmin sanapari rikkaus ja voimavara oli suviskielessä erottamaton. Nyt on rikkaus jostain syystä jäänyt pois. Iso laiva kääntyy hitaasti mutta kääntyy kuitenkin  :)

Jos maailmalla olisi todella tilausta TEM:n tasoiselle älypalvelulle, pohtusimme julmetusti kuinka pitää Suomessa sen terävin kärki kun isot korporaatiot kävisivät metsästämässä sen parhaimpia osaajia ja näiden hengentuotteita. Valitettavasti Työ ja Elinkeinoministeriö ei tuota MITÄÄN LISÄARVOA, mitään edes KANSAINVÄLISESTI KIINNOSTAVAA tai EDES ASIALLISTA TUTKIMUSTIETOA.

Tosiasia on se että TEM on POLIITTISESTI valittujen virkahenkilöiden hautomo.  Se ei ole yritys vaan virkahautomo. Mikä pahinta on se että sen virkoihin mennään valitettavasti ämpäriyliopiston tasoisen opetuspläjäyksen ja puoluekirjan tuottamilla harteilla.

Suomi EI tarvitse mitään TEM:iä tai mitään muuta sen kaltaista virkaporsaiden syöttökaukaloa. Valtio voisi sen sijaan keskittyä vain ja ainoastaan yritysten riskirahoitukseen. Valtio haluaa rahaa ja työtä. TEM on siihen väärä vastaus. Riskirahoitus on se mitä euroopassa ei ole ja mitä tarvitaan. Ämpäriyliopiston roskaväki tutkimuksineen voi poistua takavasemmalle jotta maa saadaan jaloilleen.

Työvoimapula? My ass.

Quote from: Roope on 12.05.2015, 14:55:27
http://www.tem.fi/files/42834/TEMjul_33_2015_web_12052015.pdf

QuoteMaahanmuutto parantaa huoltosuhdetta ja työllisyyttä
...
Vaikka kaikkien maahanmuuttajien työttömyysaste on pitkään ollut korkea (lähes kolminkertainen tai hieman yli kaksinkertainen mittaustavasta riippuen) verrattuna kantaväestön työttömyyteen, työttömyys vähenee maassaolovuosien karttuessa. (Esim. Myrskylä & Pyykkönen 2015.)
...
Kokemukset Ruotsista osoittavat, että vuonna 2008 toteutettu reformi, eli EU:n ulkopuolisen työvoiman maahanmuuton saatavuusharkinnasta luopuminen ei ole moniltakaan osin onnistunut. Keskeisiä ongelmia ovat työvoiman kysyntävetoisuuden puuttuminen, eli suurin osa saapuvasta työvoimasta omaa vain hyvin vähän ammatillista osaamista, joka on pääsääntöisesti aloilta, joilla ei ole kysyntää. Lisäksi motiivina ovat usein lähtömaan heikot olot, ei työnhaku Ruotsista. Esimerkiksi irakilaista työperusteisesti muuttaneista merkittävä osa on aiemmin hakenut turvapaikkaa Ruotsista. (Emilsson, et. al 2014.) Suomessa maahanmuuttopolitiikan tavoitteisiin olisikin lisättävä huoltosuhteen ja työllisyyden kasvattamisen ohella myös arvonlisän kasvu. Olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota tulijoiden osaamiseen ja erityisesti vastaanottavan alueen toimijoiden kykyyn kiinnittää osaaminen osaksi merkittävää arvonlisää tuottavaa taloudellista toimintaa, joko palkkatyössä tai yrittäjänä. 
...
Tulot lähenivät kantaväestön tuloja ajan myötä, mutta ne olivat 1991–1995 saapuneiden maahanmuuttajien osalta vielä kahden vuosikymmenen jälkeen vain noin 60 prosenttia kantaväestön tuloista. Myöhemmin (1996–2001 ja 2002–2006) eli lama vuosien jälkeen tulleet ovat saavuttaneet korkeamman tulotason nopeammin, mutta myös heidän tulotasonsa on jäänyt lähes yhtä kauas kantaväestön tulotasosta. (VATT 2014, 20.)
...
Maahanmuuttajat myös lisäävät pienyritysten kansainvälistymispotentiaalia, mikä on toistuvasti tunnistettu haaste suomalaisessa elinkeinoelämässä.

En jaksanut 35 sivua enempää. Työ- ja elinkeinoministeriöstä saa leikata, paljon.

Tuli vaikutelma kuin noiden lainausten perusteella Työ- ja Elinkeinoministeriön raportissa olisi paljon omituisia ristiriitaisuuksia. Vai johtuuko sitten siitä, että välillä puhutaan kaikista maahanmuuttajista ja välillä tietyistä erityisryhmistä?

Lyhyt tiivistelmä noista yksittäisistä lainauksista:
+ Maahanmuuttajat lisäävät yritysten kansainvälisyyttä
+ Maahanmuuttajat parantavat huoltosuhdetta ja työllisyyttä
- Mutta eivät työllisty kovin hyvin
- Eivätkä usein omaa mitään ammattillista koulutustakaan
+ Työllisyysaste paranee ajan myötä
- Tai sitten ei
+ Samoin kuin tulotaso kasvaa ajan myötä
- Tai sitten ei

Quote from: onni4me on 12.05.2015, 16:19:51

QuoteHinnalla millä hyvänsä - ulkomaiset opiskelijat pidettävä Suomessa

Ulkomaisista Suomessa opiskelevista pitäisi pitää kiinni. He ovat työperäisen maahanmuuton nopeimmin kasvava ryhmä - vaikka liian moni lähteekin Suomesta pois tutkinnon suoritettuaan, toteaa TEMin raportti.

Näin se voimavara antoi ja otti...kiitetty olkoon TEM...  :facepalm:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hinnalla-milla-hyvansa---ulkomaiset-opiskelijat-pidettava-suomessa/icAbRS8u

Toisaalta ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla pitää ottaa huomioon ns. "Suomi"-yhteys. Samoin se lisää merkittävästi koulujen kansainvälisiä yhteyksiä muihin oppilaitoksiin, joka tuskin on kovin huono asia.

Quote from: onni4me on 12.05.2015, 16:19:51

QuoteHinnalla millä hyvänsä - ulkomaiset opiskelijat pidettävä Suomessa

Ulkomaisista Suomessa opiskelevista pitäisi pitää kiinni. He ovat työperäisen maahanmuuton nopeimmin kasvava ryhmä - vaikka liian moni lähteekin Suomesta pois tutkinnon suoritettuaan, toteaa TEMin raportti.

Näin se voimavara antoi ja otti...kiitetty olkoon TEM...  :facepalm:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hinnalla-milla-hyvansa---ulkomaiset-opiskelijat-pidettava-suomessa/icAbRS8u

kämppiksenäkin on eurooppalainen opiskelija, joka ei seitsemän vuoden jälkeen kauheasti suomea puhu eikä halua puhua, joten en kauheasti elättele toiveita hänen Suomeen jäämisestään. Kuinka paljon näihin "kansainvälisiin" linjoihin edes kuuluu suomen kielen pakollisia opintoja? Nolla kurssia? Ja sitten ihmetellään kun ei työllisty Suomeen.

Maahanmuuttajat lisäävät Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia, kunhan he tulevat oikeista maista. Mutta miksi he tulisivat?

Ne, maahanmuuttajat, joita Suomeen pääasiassa tulee, eivät tule sellaisista maista, joilla olisi jotain annettavaa Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Tietysti yksittäisten ihmisten kohdalla asia voi olla miten milloinkin. Englantilainen voi tulla tänne rötöstelemään, juopottelemaan ja tappelemaan. Nigerialainen voi tulla pyörittämään menestyvää liikeyritystä. Tämä ei ole kuitenkaan se todennäköisin vaihtoehto.

Koska maahanmuuttajia ei oikein voi lähettää pois pelkästään sillä perusteella, etteivät he menesty, valinta pitää tehdä jo siinä vaiheessa, kun päätetään, mistä maista maahanmuuttajia otetaan. Ja tällöin on ikävä kyllä tehtävä päätös tilastollisten todennäköisyyksien perusteella, mikä tietysti voi olla haitallista yksittäisten henkilöiden kannalta. Ehkä näitä yksittäisiä menestyjiä saadaan poimittua tänne muuten.

Katselin muutama päivä sitten, kun viisi nuorta mustaa miestä ajoi autolla erään ostoskeskuksen parkkipaikalle. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä, keitä he olivat. Joukossa saattoi olla opiskelijoita, yrittäjiä, ammattitaitoisia työntekijöitä, menestyneitä bisnesmiehiä (ehkä tällöin auto olisi ollut hienompi), lääkäreitä ja keitä tahansa. En voi tietää sitä. Sellainen ajatus kuitenkin tuli mieleeni, että entäpä jos koko porukka eleleekin täällä suomalaisten veronmaksajien piikkiin. Auto, vaatteet, majoitus, ostokset, matkat - koko homman maksavat Suomen kansalaiset. Onhan nimittäin maahanmuuttajissa paljon niitä, jotka eivät opiskele eivätkä ole työssä vaan elävät erilaisilla tuilla. Itsekin eräänlaisena "sosiaalipummina" olen viimeinen ihminen, jolla on oikeus tuomita tällaista elämää varsinkaan kun en edes tiedä, mikä on todellinen tilanne kenenkin kohdalla.

Suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä, jos sen taakka nousee kovin suureksi. Kun nuorille afrikkalaismiehille järjestetään asunnot, ruoka, ylöspito ja koulutus, raha on jostakin pois. Onko se pois terveydenhuollosta? Alkaako ihmisiä kuolla tutkimusjonoihin ja leikkausjonoihin? Miten käy kansanterveydelle, kun sairaudet jätetään hoitamatta ja ei-kriittiset potilaat pudotetaan pois hoidettavien listoilta? Pakkohan rahan vähenemisen jotenkin on näkyä.

Tällä hetkellä maahanmuuton kustannukset ovat vielä siedettävällä tasolla. Mutta jos Suomeen muuttaa tuhansittain ihmisiä, joista 80 prosenttia tulee jäämään työelämän ulkopuolelle tukien varaan, ennemmin tai myöhemmin tulee kassan pohja vastaan.

Viikko on alkanut varsin kaksimielisissä merkeissä. Ensin villisti fantasioiva Jan Sundberg avaa suuren suunsa BBC:lle (viime kerrasta onkin jo aikaa?), ja nyt TEMmi on tuottanut tällaisen kuplivan pläjäyksen.

Yhteenveto-osiosta löytyy jopa satunnaisia kirkkauden hetkiä:

QuoteHuoltosuhteen korjaus ilman arvonlisää tuottavaa toimintaa ei lisää yhteiskunnallista vaurautta.
Maahanmuutto jatkunee ilman merkittäviä politiikkatoimenpiteitä myös jatkossa, mutta sen tuottama arvonlisäys todennäköisesti jää vaatimattomaksi ilman aktiivisia politiikkatoimenpiteitä. Arvonlisäystä syntyy erityisesti laajasti ymmärretyn innovaatiotoiminnan puitteissa paitsi tutkimus- ja kehittämislaboratoriossa, niin entistä enemmän myös työssä oppimisen puitteissa, asiakasrajapinnoissa sekä uuden yritystoiminnan seurauksena. Taloudellisia kilpailukykyongelmia ei siis ole tarkoituksenmukaista korjata maahanmuuttajia kanavoimalla pääosin suoritustason matalapalkkatöihin, vaan satsata arvonlisää tuottavan osaamisen täydentämiseen ja hyödyntämiseen. Tätä tavoitetta tukevaa toimintaa voidaan kutsua innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikaksi tai osallistavaksi innovaatiopolitiiblablablablaba

On muuten aika hyödytöntä tehdä tutkimusta, jos ei voi avoimesti käsitellä sitä mikä on aivan nenän edessä ja kaikista olennaisinta aihepiirissä maahanmuutto ja innovaatiot. Nimittäin ketkä niitä innovaatioita tuottavat ja ketkä ei. Kanada on raportissa sentään mainittu.

QuoteKehittäjä ja voimavara

Ovatko maahanmuuttajat Suomessa sosiaali-, työllisyys- ja koulutusasioista vastaavien työllistäjiä vai Suomen kansainvälistymistä ja kilpailukykyä lisääviä uusien toimintatapojen ja näkökulmien luojia?

Perinteisesti ajatellen myönteiset vastaukset painottuisivat kysymyksen ensimmäiseen osaan, jossa maahanmuuttaja nähdään pelkästään Suomen tarjoamien palvelujen vastaanottajana.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen kotouttamisen osaamiskeskuksen tiistaina julkistamassa raportissa maahanmuuttaja nähdään elinkeinopoliittisena voimavarana ja talouden moottorina.

Maahanmuuttajien osallistuminen innovaatiotoimintaan vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja tukee kasvuyritysten kansainvälistymistä.

Ministeriön raportti on otettava vakavasti ja haettava keinoja kehittää maahanmuuttopolitiikkaa myös innovaatiotoimintaan yhdistäväksi.

Suomella ei ole vara hukata sitä kansainvälisyyteen suuntaavaa potentiaalia, jota moni maahanmuuttaja on valmis yritystoiminnalle antamaan. Haluja tähän maahanmuuttajilla on. Useissa kasvuyrityshautomoissa jopa puolet yrittäjätoiminnassa mukana olevista on maahanmuuttajia.

http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/74972-kehittaja-ja-voimavara

Quote from: nollatoleranssi on 12.05.2015, 18:40:19
Tuli vaikutelma kuin noiden lainausten perusteella Työ- ja Elinkeinoministeriön raportissa olisi paljon omituisia ristiriitaisuuksia. Vai johtuuko sitten siitä, että välillä puhutaan kaikista maahanmuuttajista ja välillä tietyistä erityisryhmistä?

Lyhyt tiivistelmä noista yksittäisistä lainauksista:
+ Maahanmuuttajat parantavat huoltosuhdetta ja työllisyyttä
- Mutta eivät työllisty kovin hyvin
- Eivätkä usein omaa mitään ammattillista koulutustakaan

Raportissa päädytään omituiseen johtopäätökseen, että koska vieraskielisten työllisyys on kasvanut kantaväestön työllisyyttä nopeammin, maahanmuutto korjaa taloudellista huoltosuhdetta suhteellisen nopeasti.

Ensinnäkään maahanmuuttajien työllisyyden paraneminen ei vielä tarkoita, että maahanmuutto parantaisi Suomen taloudellista huoltosuhdetta, sitähän se ei nykyään tee, mutta lisäksi työperäinen maahanmuutto on edelleen niin vaatimatonta, että sen vaikutus koko maan huoltosuhteeseen on pieni. Lisäksi maahanmuuttajien tulotaso on raportinkin mukaan selvästi kantaväestön alapuolella.

Quote from: Make M on 12.05.2015, 18:18:23

Quote from: Mursu on 12.05.2015, 10:41:37
Käyttääkö joku tosiaan sanaa "voimavara" ilman mitään ironiaa.

Aikaisemmin sanapari rikkaus ja voimavara oli suviskielessä erottamaton. Nyt on rikkaus jostain syystä jäänyt pois. Iso laiva kääntyy hitaasti mutta kääntyy kuitenkin  :)

Parin vuoden päästä tippuu tuo voima pois ja ne notkujat ovat pelkkiä varoja.

Otsikon väite on kaiketi suhteellisen pienin rikkauksin ja voimavaroin alistettavissa objektiivisen tutkimuksen alaiseksi.

Jos pseudolex Thors, "ei saa tutkia", on jo henkisesti kumottu, siitä vaan selvittämään asiaa. Ja annetaan Fazerin, Finlaysonin ja kumppaneiden levätä rauhassa, keskitytään tähän välimeriainekseen, mikä on kuuminta hottia maahanmuutossa.

Quote from: Ano Nyymi on 13.05.2015, 21:58:46
Parin vuoden päästä tippuu tuo voima pois ja ne notkujat ovat pelkkiä varoja.

Tavallisille ihmisillehän nämä ovat olleet pitkään vaaroja.

Toisaalta, puhutaanhan nyt julkisuudessa ihan yleisesti taakanjaosta, kun tarkoitetaan laittomasti EU:n tulleiden varsinaisten jyvittämistä jäsenvaltojen kesken.