Voi siirtää jos kuuluu sittenkin Ulkomaat- osioon.
Siis Iltis kertoo suomalaisista kerjäläisistä Espanjan Aurinkorannikolla. Mustalaiset kerjäävät Suomessa ja suomalaiset vastavuoroisesti Espanjassa, ja ovat vieläpä rikoksia tehneet (on tainnut kotouttaminen epäonnistua). Suvakit taitavat innostua uutisesta; nyt voidaan taas pelata "Kyllähän suomalaisetkin"- kortti. Boldaus by Shemeikka.
Se mikä jutusta pisti silmään oli kodittoman suomalaisen Sarin tarkoitus tulla brittipoikaystävänsä kanssa Suomeen Espanjan rahahanojen sulkeuduttua. Jutussa sitä ei sanottu, mutta taikaseinä houkuttanee pariskuntaa. Omasta puolestani suomalainen Sari on tervetullut kotimaahansa, mutta harmittaa elättää hänen matkamuistoaan verorahoillani.
Quote
Espanjan etelärannikon suomalaisyhteisö on nuorentunut viime vuosina, kun alueelle on muuttanut paljon työikäisiä ja nuoria töiden perässä. Osa suomalaisnuorista asuu kadulla, kärsii päihdeongelmista ja kerjää rahaa elääkseen.
Aamu alkaa valjeta Fuengirolassa puoli kahdeksalta aamulla. Samoihin aikoihin yöuniltaan on heräämässä myös suomalainen Sari, jolla on jo kiire kömpiä ulos puistoon pystytetystä kupoliteltastaan. Poliisi aloittaa kierroksensa kahdeksalta, ja jos telttaa ei ole siihen mennessä purettu, poliisi vie sen ja rapsauttaa sakot luvattomasta leiriytymisestä.
Sari ja hänen poikaystävänsä kasaavat viininpunaisen teltan, peitot ja matkalaukkuihin pakatun omaisuutensa puiston reunalle ja siirtyvät sitten paikallisten suosiman ruokakaupan edustalle istumaan. Istumapaikkansa viereen he asettavat keksilaatikon, jota vasten nojaa puukirjaiminen kyltti, jossa lukee englanniksi koti.
– Me kerjätään rahaa tässä joka päivä paitsi sunnuntaisin, kun kauppa on kiinni. Pitäisi saada sen verran rahaa kokoon, että päästäisiin maateitse Suomeen. En voi matkustaa lentokoneella, koska tärykalvoni eivät kestäisi sitä, Sari kertoo.
Sari, joka ei halua esiintyä jutussa omilla kasvoillaan, muutti Fuengirolaan neljä vuotta sitten silloisen aviomiehensä kanssa. Saavuttuaan hän sai saman tien töitä suomalaisesta firmasta, jossa hän viihtyi hyvin ja jossa palkkakin oli kohtuullinen. Oli asunto, aurinkoa ja kavereitakin sai helposti. Hyvin nopeasti alkoi tapahtua ikäviä: aviomiehen kanssa tuli riitaa, ja viimeistään miehen sekaannuttua huumeisiin hänestä oli otettava ero. Löytyi uusi rakkaus, mutta lopulta uusikin poikaystävä alkoi käyttää huumeita. Suhde päättyi rajuun pahoinpitelyyn, jossa Sari menetti hampaansa ja sai murtumia eri puolille kehoa. Työpaikkakin katosi parin vuoden jälkeen, kun Sarin mukaan petturiksi osoittautunut pomo katosi Aurinkorannikolta firman rahat taskussaan.
Espanjan etelärannikon suomalaisyhteisö on nuorentunut viime vuosina, kun alueelle on muuttanut paljon työikäisiä ja nuoria töiden perässä. Osa suomalaisnuorista asuu kadulla, kärsii päihdeongelmista ja kerjää rahaa elääkseen.
Aamu alkaa valjeta Fuengirolassa puoli kahdeksalta aamulla. Samoihin aikoihin yöuniltaan on heräämässä myös suomalainen Sari, jolla on jo kiire kömpiä ulos puistoon pystytetystä kupoliteltastaan. Poliisi aloittaa kierroksensa kahdeksalta, ja jos telttaa ei ole siihen mennessä purettu, poliisi vie sen ja rapsauttaa sakot luvattomasta leiriytymisestä.
Sari ja hänen poikaystävänsä kasaavat viininpunaisen teltan, peitot ja matkalaukkuihin pakatun omaisuutensa puiston reunalle ja siirtyvät sitten paikallisten suosiman ruokakaupan edustalle istumaan. Istumapaikkansa viereen he asettavat keksilaatikon, jota vasten nojaa puukirjaiminen kyltti, jossa lukee englanniksi koti.
– Me kerjätään rahaa tässä joka päivä paitsi sunnuntaisin, kun kauppa on kiinni. Pitäisi saada sen verran rahaa kokoon, että päästäisiin maateitse Suomeen. En voi matkustaa lentokoneella, koska tärykalvoni eivät kestäisi sitä, Sari kertoo.
Sari, joka ei halua esiintyä jutussa omilla kasvoillaan, muutti Fuengirolaan neljä vuotta sitten silloisen aviomiehensä kanssa. Saavuttuaan hän sai saman tien töitä suomalaisesta firmasta, jossa hän viihtyi hyvin ja jossa palkkakin oli kohtuullinen. Oli asunto, aurinkoa ja kavereitakin sai helposti.
Hyvin nopeasti alkoi tapahtua ikäviä: aviomiehen kanssa tuli riitaa, ja viimeistään miehen sekaannuttua huumeisiin hänestä oli otettava ero. Löytyi uusi rakkaus, mutta lopulta uusikin poikaystävä alkoi käyttää huumeita. Suhde päättyi rajuun pahoinpitelyyn, jossa Sari menetti hampaansa ja sai murtumia eri puolille kehoa. Työpaikkakin katosi parin vuoden jälkeen, kun Sarin mukaan petturiksi osoittautunut pomo katosi Aurinkorannikolta firman rahat taskussaan.
Sarin ja hänen poikaystävänsä omaisuus on päivisin pinottuna puiston laidalle.
Sarin ja hänen poikaystävänsä omaisuus on päivisin pinottuna puiston laidalle. (KUVA: Minna Nyrhinen)
– Kokeilin vielä lehtimyyntiä kolmen kuukauden verran, mutta tulostavoitteet olivat niin kohtuuttomat, että tienestit jäivät pieniksi. Sitten selkäkin alkoi vihoitella, ja minun oli pakko jäädä sairaslomalle.
Lopulta töihin ei ollut edes paluuta, ja rahantulo loppui siihen. Avustuksia ei herunut mistään, sillä Sari jäi kahden valtion väliin, jossa kumpikin maa katsoi toisen olevan velvollinen hänen sosiaaliturvastaan. Kodittomaksi Sari ja hänen britti-poikaystävänsä jäivät tammikuussa, kun he irtisanoivat kämppänsä luullen pääsevänsä autokyydillä Suomeen.
Kyyti peruuntui, ja asuntoon oli jo otettu uusi vuokralainen. Uutta asuntoa he eivät enää saaneet.
– Tässä me nyt sitten asutaan, joko tämän kaupan katoksen alla tai tuossa puistossa. Pitäisi päästä Suomeen, että saisin siellä hoidettua asiat kuntoon. Sitten minulla ei olisi mitään hätää.
Ongelmat näkyvät
Lähes nelikymppinen Sari ei ole Aurinkorannikon ainoa suomalainen, jolle etelään muutto ei tuonutkaan pelkkää auvoa ja aurinkoa. Työikäisten ja nuorten suomalaisten muuttoliike etelään on kasvanut työmahdollisuuksien lisäännyttyä.
Joidenkin ongelmat ovat kärjistyneet. Ongelmat näkyvät myös katukuvassa: alueen suomalaisasukkaat tietävät hyvin, että kauppojen pihoilla rahaa kerjää nykyään myös suomea puhuvia nuoria aikuisia.
– Kyllähän se kovin murheellista on. Aika moni heistä on vieläpä nuoria tyttöjä, joita ei Suomessa kovin paljon näe asunnottomana, sanoo A-Klinikkasäätiön eläkkeelle jäänyt viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi, joka ei pääse vanhoja työasioita pakoon etelässäkään.
Espanjan etelärannikon suomalaisyhteisö on nuorentunut viime vuosina, kun alueelle on muuttanut paljon työikäisiä ja nuoria töiden perässä. Osa suomalaisnuorista asuu kadulla, kärsii päihdeongelmista ja kerjää rahaa elääkseen.
Aamu alkaa valjeta Fuengirolassa puoli kahdeksalta aamulla. Samoihin aikoihin yöuniltaan on heräämässä myös suomalainen Sari, jolla on jo kiire kömpiä ulos puistoon pystytetystä kupoliteltastaan. Poliisi aloittaa kierroksensa kahdeksalta, ja jos telttaa ei ole siihen mennessä purettu, poliisi vie sen ja rapsauttaa sakot luvattomasta leiriytymisestä.
Sari ja hänen poikaystävänsä kasaavat viininpunaisen teltan, peitot ja matkalaukkuihin pakatun omaisuutensa puiston reunalle ja siirtyvät sitten paikallisten suosiman ruokakaupan edustalle istumaan. Istumapaikkansa viereen he asettavat keksilaatikon, jota vasten nojaa puukirjaiminen kyltti, jossa lukee englanniksi koti.
– Me kerjätään rahaa tässä joka päivä paitsi sunnuntaisin, kun kauppa on kiinni. Pitäisi saada sen verran rahaa kokoon, että päästäisiin maateitse Suomeen. En voi matkustaa lentokoneella, koska tärykalvoni eivät kestäisi sitä, Sari kertoo.
Sari, joka ei halua esiintyä jutussa omilla kasvoillaan, muutti Fuengirolaan neljä vuotta sitten silloisen aviomiehensä kanssa. Saavuttuaan hän sai saman tien töitä suomalaisesta firmasta, jossa hän viihtyi hyvin ja jossa palkkakin oli kohtuullinen. Oli asunto, aurinkoa ja kavereitakin sai helposti.
Hyvin nopeasti alkoi tapahtua ikäviä: aviomiehen kanssa tuli riitaa, ja viimeistään miehen sekaannuttua huumeisiin hänestä oli otettava ero. Löytyi uusi rakkaus, mutta lopulta uusikin poikaystävä alkoi käyttää huumeita. Suhde päättyi rajuun pahoinpitelyyn, jossa Sari menetti hampaansa ja sai murtumia eri puolille kehoa. Työpaikkakin katosi parin vuoden jälkeen, kun Sarin mukaan petturiksi osoittautunut pomo katosi Aurinkorannikolta firman rahat taskussaan.
Sarin ja hänen poikaystävänsä omaisuus on päivisin pinottuna puiston laidalle.
Sarin ja hänen poikaystävänsä omaisuus on päivisin pinottuna puiston laidalle. (KUVA: Minna Nyrhinen)
– Kokeilin vielä lehtimyyntiä kolmen kuukauden verran, mutta tulostavoitteet olivat niin kohtuuttomat, että tienestit jäivät pieniksi. Sitten selkäkin alkoi vihoitella, ja minun oli pakko jäädä sairaslomalle.
Lopulta töihin ei ollut edes paluuta, ja rahantulo loppui siihen. Avustuksia ei herunut mistään, sillä Sari jäi kahden valtion väliin, jossa kumpikin maa katsoi toisen olevan velvollinen hänen sosiaaliturvastaan. Kodittomaksi Sari ja hänen britti-poikaystävänsä jäivät tammikuussa, kun he irtisanoivat kämppänsä luullen pääsevänsä autokyydillä Suomeen.
Kyyti peruuntui, ja asuntoon oli jo otettu uusi vuokralainen. Uutta asuntoa he eivät enää saaneet.
– Tässä me nyt sitten asutaan, joko tämän kaupan katoksen alla tai tuossa puistossa. Pitäisi päästä Suomeen, että saisin siellä hoidettua asiat kuntoon. Sitten minulla ei olisi mitään hätää.
Ongelmat näkyvät
Lähes nelikymppinen Sari ei ole Aurinkorannikon ainoa suomalainen, jolle etelään muutto ei tuonutkaan pelkkää auvoa ja aurinkoa. Työikäisten ja nuorten suomalaisten muuttoliike etelään on kasvanut työmahdollisuuksien lisäännyttyä.
Joidenkin ongelmat ovat kärjistyneet. Ongelmat näkyvät myös katukuvassa: alueen suomalaisasukkaat tietävät hyvin, että kauppojen pihoilla rahaa kerjää nykyään myös suomea puhuvia nuoria aikuisia.
– Kyllähän se kovin murheellista on. Aika moni heistä on vieläpä nuoria tyttöjä, joita ei Suomessa kovin paljon näe asunnottomana, sanoo A-Klinikkasäätiön eläkkeelle jäänyt viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi, joka ei pääse vanhoja työasioita pakoon etelässäkään.
A-Klinikkasäätiön eläkkeelle jäänyt viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi viettää talvensa Fuengirolassa. Hän on huomannut, että paikallisten kauppojen edessä on nykyään myös suomalaisia nuoria kerjäämässä
A-Klinikkasäätiön eläkkeelle jäänyt viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi viettää talvensa Fuengirolassa. Hän on huomannut, että paikallisten kauppojen edessä on nykyään myös suomalaisia nuoria kerjäämässä (KUVA: Minna Nyrhinen)
Ongelmiin ajautuneen nuoren taustalta löytyy usein samantyyppinen tarina. Suomesta lähdetään kevyin eväin ja kavereiden houkuttelemana etelään ajatuksena tienata rahaa esimerkiksi puhelinmyynnissä. Espanjassa työnteko ei sitten sujukaan, ja samaan aikaan halpa ja helposti saatavilla oleva alkoholi ja muut päihteet alkavat viedä.
– Monilla ongelmiin joutuvista nuorista on ollut tällaisia taipumuksia jo Suomesta lähdettäessä. Ensimmäiset kuukaudet Espanjassakin saattavat mennä toimeentulotuen varassa juhliessa, eikä töitä tarvitse etsiä, sanoo Suomen Malagan kunniakonsulaatin kunniavarakonsuli Anneli Talsi.
– Kyllä aika monella lähtökohdat ovat olleet tuollaiset. Suomeen paluukaan ei enää kiinnosta, ei ole enää mitään, minkä vuoksi palata, sanoo Sari.
Huumepidätykset lisääntyneet
Kun telemarkkinointi ei tuota tarpeeksi tai työnteko ei maistu ollenkaan ja ongelmainen nuori saa potkut, apua rahaongelmiin voidaan hakea kerjäämällä tai sekaantumalla huumekauppaan. Talsin mukaan suomalaisnuorten huumepidätykset ovatkin selkeästi lisääntyneet Aurinkorannikolla viime vuosien aikana, joko käytön tai myynnin takia.
– Jos ennen huumepidätyksiä oli yksi vuodessa, niin nyt niitä on kymmenen. Tälläkin hetkellä täällä on toistakymmentä suomalaisnuorta istumassa tuomiota huumerikoksista, Talsi kertoo.
Huumeet ovat aiheuttaneet Aurinkorannikolla myös nuorten kuolemia.
– Lyhyen ajan sisällä pari hyvää suomalaiskaveria on lähtenyt huumeiden takia. Yksi suomalaistyttö pääsi juuri vankilasta, ja hänkin halusi heti ensimmäisenä löytää huumeita. Kyllä tänne selkeästi on muuttanut yhä enemmän nuoria, jotka ajautuvat huumeisiin, itse vain alkoholia käyttävä Sari suree.
Mistä apua?
Suomalaisten nuorten aikuisten ongelmat ovat näkyvä mutta hyvin marginaalinen ilmiö. Sarin tapaan täysin kodittomia suomalaisia on alueella kourallinen.
– Paljon on niitä, jotka asuvat vähän aikaa kadulla, mutta löytävät sitten kavereiden avulla jonkun yöpaikan. Kämppiä jaetaan esimerkiksi kaveriporukan kesken tai sitten vallataan jotain autiotaloja, Sari selvittää.
Kun ongelmiin ajautunut haluaisi saada apua tilanteeseensa, se voikin olla vaikeaa. Espanjassa on kyllä päihdekuntoutusta, mutta hoito on usein kallista ja niissä ei kielitaidottomana pärjää. Suomeksi apua tarjoavat muun muassa Aurinkorannikon suomalainen seurakunta ja konsulaatti, jotka järjestävät joillekin myös lennot Suomeen. Näiden lisäksi apua saa AA-kerhosta ja vapaaehtoisjärjestöiltä.
Turvaverkosto on silti aivan liian puutteellinen, toteaa suomalaisen seurakunnan diakoniapappi Kaisa Salo.
– Oli suuri menetys, kun sosiaalityöntekijäkokeilu lopetettiin Aurinkorannikolla vuonna 2013. Sosiaalityöntekijällä oli valmiina kontaktit Suomessa, ja hän pystyi paremmin ohjaamaan esimerkiksi päihdeongelmaisen jatkohoitoon ja katkolle Suomeen.
Salon mukaan sosiaalityöntekijän poistuttua ongelmaisten auttaminen on jälleen palautunut seurakunnan ja konsulaatin hoidettavaksi. Tukihenkilönä toimiminen on Salosta välillä raskasta, kun tehtävä kasautuu niin harvojen harteille. Konsulaattikin katsoo, että alueelle pitäisi saada uusi sosiaalityöntekijä.
– Aurinkorannikon neuvottelukunta yrittää edelleen painostaa Suomen valtiota, että tänne saataisiin uusi sosiaalityöntekijä. Ongelmaisilla ei ole taitoa löytää apua. He jäävät myös helposti kahden valtion väliin, kun paperiasiat eivät ole kunnossa, Talsi sanoo.
Sarikin toivoo pysyvää sosiaalityöntekijää, tietyin ehdoin.
– Hänellä pitäisi sitten olla myös valtaa päättää suomalaisten asioista. Tämä edellinenkin työntekijä yritti kyllä kovasti auttaa, mutta hän ei voinut tehdä mitään päätöksiä sosiaaliturvasta. Jos täällä kaipaa vain jotain juttuseuraa, niin siihen riittää kyllä ihan hyvin pelkkä pappikin.
Kesäksi kotiin
Diakoniapappi Salo toivoo, että Aurinkorannikolle mielivät miettisivät tarkkaan, onko heillä rahkeita muuttaa ulkomaille asumaan.
– Lähtijällä pitäisi aina olla sen verran rahaa ja kontakteja Suomeen, että pärjää, vaikka jotain sattuisikin. Lisäksi pään pitäisi olla kunnossa, Salo neuvoo.
Etelästä töitä etsivän kannattaa myös tarkistaa mahdollisten työnantajien taustat. Esimerkiksi puhelinmyynnissä on asiallisiakin firmoja, mutta joukkoon mahtuu myös epärehellisiä pelureita, jotka lupailevat liikoja ja jättävät palkat maksamatta.
Toinen yllättävä rahanmeno on vuokratakuu, johon ei aina ymmärretä varautua. Jos matkaan on lähdetty vähin varoin, nämä seikat voivat jo kaataa koko talouden.
Sari uskoo, että hänen ja poikaystävänsä matka Suomeen voi alkaa pian. Matkakassa on jo melkein kerjätty, ja autokyytikin on sovittuna toukokuulle.
– Nyt pitää vaan toivoa, että ei tule enää mitään takaiskuja, ettei kukaan vie meidän rahoja tai kyyti peruunnu. Suomeen pitäisi päästä ennen kuin virastoissa jäädään kesälomille.
Sarin nimi muutettu.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1430358963531.html?ref=rss (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1430358963531.html?ref=rss)
Ruotsalaisethan ovat tehneet tuota jo pitkään. Itsekin laitoin joskus ruotsalaisista kerjäläisista Espanjassa jonkun uutisen Hommaan.
Edit. En kyllä löydä tuota uutista täältä millään, että olikohan kyseessä uni.
Edit. 2: No en tiedä laitoinko uutista sitten Hommaan, mutta löytyi se Uudesta Suomesta: http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/espanja_kerjalaiset_ruotsi-19723 (http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/espanja_kerjalaiset_ruotsi-19723)
Tuon suomalaisen kerjääminen ei ole järjestäytyneen rikollisuuden sponssaamaa. Suomalaisia kerjäläisiä ei kuljeteta kerjäämään Espanjaan ja aseteta vakiintuneille kerjämispaikoille.
Vaikuttaa siltä että nämä suomalaiset, jotka ovat joutuneet kerjäämään, ovat jo lähtökohtaisesti olleet ongelmaisia. Espanjan houkutuksia ei ole kyetty vastustamaan ja ollaan jouduttu pahempaan tilanteeseen. Ilmeisesti siitä syystä kun ei ole kyetty hoitamaan omia asioitaan kun alkoholi/huumeet ovat vieneet mennessään.
Toimittajalla on laajempi käsitys "nuorisosta", jos lähes nelikymppinen "Sarikin" lasketaan nuoreksi.
Quote from: Micke90 on 02.05.2015, 20:34:06
Toimittajalla on laajempi käsitys "nuorisosta", jos lähes nelikymppinen "Sarikin" lasketaan nuoreksi.
No lapsen tasollahan tuollainen alkoholisti yleensä on..
Toivottavasti en loukannut ketään lapsukaista ;D
Miksiköhän Sari ei pääse Suomeen suomalaisen suurlähetystön avulla? Tai vaikuttaako se, ettei pystyisi menemään lentoneella? Vai johtuuko siitä, ettei matkakuluja kustannettaisi myös brittiläiselle poikaystävälle?
Hieman oudolta nuo uutiset vaikuttavat. Hyvin todennäköisesti kyse on pahoista päihde-huumeriippuvaisuuksista, joka on johtanut ongelmien kärjistymiseen ja tämän takia ei uskalleta tai tiedetä, että mistä voisi pyytää apua.
Quote from: Elemosina on 02.05.2015, 20:01:26
Tuon suomalaisen kerjääminen ei ole järjestäytyneen rikollisuuden sponssaamaa. Suomalaisia kerjäläisiä ei kuljeteta kerjäämään Espanjaan ja aseteta vakiintuneille kerjämispaikoille.
Vaikuttaa siltä että nämä suomalaiset, jotka ovat joutuneet kerjäämään, ovat jo lähtökohtaisesti olleet ongelmaisia. Espanjan houkutuksia ei ole kyetty vastustamaan ja ollaan jouduttu pahempaan tilanteeseen. Ilmeisesti siitä syystä kun ei ole kyetty hoitamaan omia asioitaan kun alkoholi/huumeet ovat vieneet mennessään.
Kyllä se tuo päihderiippuvaisuus taitaa yhdistää kaikkia suomalaiskerjääjiä.
Erikoista on sekin, että esim. jutun Sari sanoisi kaikkien ongelmien korjaantuvan, jos pääsisi Suomeen, mutta miten pelkkä matkan järjestäminen voi olla noin vaikeaa?
Reilu parikymmentä vuotta sitten oli juttuja nuorista suomalaisista, joita houkuteltiin Kanarialle lomsosakkeita kaupittelemaan suomituristeille paikan päällä. Kun homma ei sujunut, nuoria joutui kerjäämään tai prostituutioon. Silloin asiasta jaksettiin huolestua tv:n ajankohtaisohjelmia myöten.
Ovathan työttömät nuoret aina osanneet sen sallitut kolme kuukautta bilettäää etelässä työtä hakemassa ja palata takaisin Pohjolaan että oikeus sosiaalietuuksien säilyy.
QuoteMiksiköhän Sari ei pääse Suomeen suomalaisen suurlähetystön avulla?
Vitsailetko? Jos et, niin täytyy todeta että suurlähetystöt eivät auta tuollaisissa(kaan) tilanteissa. Siitä taidettiin oikein tehdä periaatepäätös joskus, että lentolippuihin ei rahaa vippailla. Pitää olla murhamies ja mielellään ulkomaalainen ennenkuin ulkoministeriö innostuu auttamaan.
Quote from: nollatoleranssi on 03.05.2015, 05:24:20
Vai johtuuko siitä, ettei matkakuluja kustannettaisi myös brittiläiselle poikaystävälle?
Mutta jos poikaystävä olisi Somaliasta, niin... :roll: