QuoteSisäministeriö ja Ulkomaanapu yhteistyöhön väkivaltaisen radikalisaation ehkäisemiseksi Suomessa
Suomen sisäministeriö ja Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto ryhtyvät yhdessä etsimään toimintatapoja väkivaltaisen radikalisaation ennaltaehkäisemiseksi Suomessa. Keskeinen tavoite on viranomaisten ja paikallisten yhteisöjen välisen vuoropuhelun, yhteistyön ja luottamuksen lisääminen.
"Väkivaltaisen radikalisaation leviäminen osoittaa, että Ulkomaanavun kaltainen toimija ei voi keskittyä ainoastaan toimintaan konfliktimaissa, vaan meidän on oltava mukana työssä myös Suomessa", toteaa rauhanvälitysverkoston sihteeristön päällikkö Aaro Rytkönen.
Uskonnollisilla johtajilla on merkittävä rooli väkivaltaisen radikalisaation ennaltaehkäisemiseen liittyvien ratkaisumallien suunnittelussa.
Kirkon Ulkomaanavulla on kokemusta uskonnollisten johtajien ja yhteisöjen tukemisesta sekä yhteisöjen ja viranomaisten välisen yhteistyön vahvistamisesta useissa maissa. Ulkomaanapu toimii lisäksi YK:n yhteydessä toimivan kansainvälisen Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston sihteeristönä. Siksi sisäministeriö on pyytänyt Ulkomaanapua kumppanikseen.
"Uskon, että yhteistyö Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimivan Uskonnollisten ja perinteisten johtajien verkoston kanssa tulee olemaan erittäin hedelmällistä, ja saamme tämän kautta uusia näkökulmia ja toimintatapoja työhömme", sanoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta.
Pääpaino yhteisöjen tarpeissa
Ensivaiheessa Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston konsultti Yakub Muhamud on ollut yhteydessä uskonnollisiin yhteisöihin ja kartoittanut niiden näkemyksiä, tarpeita ja kiinnostusta yhteistyöhön.
Verkosto tukee sisäministeriön työtä myös järjestämällä opintomatkan Yhdysvaltoihin 13.–21.4. Sen aikana uskonnollisten yhteisöjen edustajat ja viranomaiset pääsevät tutustumaan kansainvälisesti toimiviksi osoittautuneisiin malleihin Minnesotassa ja Washingtonissa. Matkalle lähtee edustajia muslimi-, juutalais- ja kristillisestä yhteisöstä.
Alkuvaiheessa sisäministeriön kanssa tehtävään työhön on budjetoitu alle 80 000 euroa. Tämän lisäksi väkivaltaista radikalisaatiota ehkäisevää nuorisotyötä on tarkoitus tehdä myös muiden kumppaneiden kanssa.
"Ulkomaanavun rauhantyön pääpaino pysyy selkeästi kehitysmaissa tehtävässä työssä, ja tähän verrattuna kotimaan työn budjetti on pieni. Luottamuksen rakentamisessa yhteisöjen välillä ei kuitenkaan ole kyse rahasta", Rytkönen toteaa.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko (http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/documents/954C266C84CCA34DC2257E22002031B2?OpenDocument&lang=FI)
Hyvä että yrittävät, mutta Ruotsin kokemusten valossa tulee olemaan todella vaikeata. Suurin syy radikalisoitumiseen on, että ei ole vaan töitä suurelle osalle pakolaisista. Töitä ei ole lähellekään tarpeeksi edes kantaväestölle. Siten pakolaisten rahtaaminen säilöttäväksi Eurooppaan ei vaan toimi.
Suomalaisten kannattaisi radikalisoitua ja vähän saatanan äkkiä. Kirkko saa tietenkin jakaa puliveivaamiaan rahoja, äkkiä pois kirkon perimä yhteisövero, mutta rahaa jakavat virkaloiset ja niitä zemppaavat poliitikot eivät tarvitse kansalta muuta kuin nallekarkkeja!
Quote from: Jaska Pankkaaja on 10.04.2015, 06:22:08
Suomalaisten kannattaisi radikalisoitua ja vähän saatanan äkkiä. Kirkko saa tietenkin jakaa puliveivaamiaan rahoja, äkkiä pois kirkon perimä yhteisövero, mutta rahaa jakavat virkaloiset ja niitä zemppaavat poliitikot eivät tarvitse kansalta muuta kuin nallekarkkeja!
Kirkon yhteisövero on jo vaihdettu valtiontukeen. En osaa sanoa onko muutos pahempi vai huonompi? Ainakin tuen perusteet ovat vaikeammin selvitettävissä, mikä ilmeisesti oli tarkoituskin.
http://yle.fi/uutiset/kirkko_luopuu_yhteisoverosta__paakaupunkiseudun_seurakunnille_miljoonamenetykset/7600274
Tällainen lähetettiin Kirkon ulkomaanavusta kaikille kansanedustajaehdokkaille. Lähetin kiukkuista palautetta. Mutta taitaa olla turhaa... onko Suomi jo menetetty? Näin siis Aaro Rytkönen Kirkon ulkomaanavusta: "
Avaimia väkivaltaisen radikalisaation torjuntaan
Väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin uhka koskettaa ilmiönä myös Suomea. Nuorten
väkivaltainen radikalisoituminen on uhka myös Suomessa, jos radikalisoitumiseen ja sen estämiseen
ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Eri selvitysten mukaan Suomessa on noin kaksisataa ihmistä, joilla on
yhteyksiä terroristijärjestöihin. On odotettavissa, että tämä määrä moninkertaistuu tulevien vuosien
aikana. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi Kirkon Ulkomaanapu on laatinut
seuraavat suositukset:
1. Terminologialla on merkitystä - Termit "jihadisti" tai "radikaali islam" leimaavat helposti kaikki
samaan uskontokuntaan kuuluvat saman nimikkeen alle.
2. Suomessa tulee lisätä tietoa ja ymmärrystä islamista - Muslimijohtajat tuomitsevat Pariisin ja
Kööpenhaminan terrori-iskut ja ISIL-järjestön toiminnan islamin oppien vastaiseksi.
3. Uskonnollisilla yhteisöillä on tärkeä rooli terrorismin vastustamisessa.
4. Viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen välistä keskinäistä luottamusta ja sille rakentuvaa
yhteistyötä väkivaltaisen radikalisaation vastaisessa työssä on tuettava.
5. Radikalisoitumisen juurisyihin on puututtava.
6. Eri toimijoiden yhteistyöllä on keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaisessa
taistelussa.
7. Uskonnollisten yhteisöjen välistä yhteistyötä on tuettava.
TOIMENPIDESUOSITUKSET
Pääpaino tulee olla ennaltaehkäisyssä ja yhteiskunnan sekä yhteisöjen vastustuskyvyn vahvistamisessa.
Asianmukaisen tiedon saamiseksi kansainvälistä tutkimusta ja yhteistyötä sekä eri yhteisöjen
välistä oppimista tulisi tukea ja osoittaa resursseja tähän työhön.
Resursseja on osoitettava nuorten tukipalveluihin, etsivään nuorisotyöhön, osallisuuden
lisäämiseen, syrjäytymisen estämiseen ja kotouttamistyöhön.
Ilmiöstä on pystyttävä käymään moniäänistä, informoitua ja rakentavaa keskustelua. Tämän
keskustelun muodostumista on tuettava poliittisen kentän kaikilta puolilta.
PL 210/ Eeläranta 8, Helsinki
www.kirkonulkomaanapu.fi
Väkivaltaista radikalisaatiota ja sen juurisyitä koskevaan tutkimukseen tulee osoittaa
resursseja.
Uskonnonopetukseen ja opettajakoulutukseen tulisi ohjata resursseja. Asiantunteva ja
uskottava islamin opetus suomalaisessa yhteiskunnassa voisi ennaltaehkäistä vaihtoehtoisten
radikaalien ja väkivaltaisten diskurssien houkuttavuutta nuorten silmissä.
Väkivaltaisen radikalisaation vastainen toiminta vaatii asianmukaisia resursseja sekä
viranomaisille että kansalaisyhteiskunnalle suunnattuna. Työnjakoa ja dialogia eri toimijoiden
välillä on tuettava valtiotasolla.
Palaavien viesrastaistelijoiden kuntoutukseen ja uudelleen integraatioon on osoitettava
resursseja. Yhteiskunnan valmiutta edesauttaa yksilöiden kuntoutumista ja valmiuksia
uudelleen integroitua yhteiskuntaan pitää tukea asianmukaisilla resursseilla ja kolmannen
sektorin ja julkisen sektorin yhteistyöllä. Kansainvälinen yhteistyö ja olemassa oleva
asiantuntijuus tulisi huomioida tärkeänä resurssina toimenpiteitä suunnitellessa.
Uskonnon ja uskonnollisten yhteisöjen sekä yhdyskuntien roolia maahanmuuttajien
kotoutumisen tukena ja palvelujen tarjoajina, yhdessä kolmannen sektorin kanssa, tulisi
laajemmin tukea.
TAUSTOITETUT SUOSITUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
1. Terminologialla on merkitystä
Erilaiset termit ja niiden sisältämät mielleyhtymät voivat osaltaan vaikuttaa negatiivisesti
väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyvään ongelmaan. Termit "jihadisti" tai "radikaali islam"
leimaavat helposti kaikki samaan uskontokuntaan kuuluvat saman nimikkeen alle. Esimerkiksi ISIL-
järjestön kutsuminen islamistiseksi ajaa ääriryhmän tavoitteita ja samalla oikeutetaan ääriryhmä
edustamaan koko islamia. Oikeilla sanavalinnoilla pystytään vaikuttamaan siihen, että ilmiöön
liittyvää kesustelua käydään toinen toistamme kunnioittaen oikeiden asioiden äärellä, eikä
keskustelussa rakenneta pohjaa virheellisille käsityksille tai ennakkoluuloille. On tärkeää, että
viranomaiset ja muut tahot viestittävät, että ne eivät syytä esimerkiksi terroriteoista jotain tiettyä
uskontoa.
Vastakkainasetteluja purkamalla, vihapuheeseen puuttumalla ja aidolla keskustelulla voidaan myös
konkreettisesti ehkäistä niitä tekijöitä, jotka saattavat johtaa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Myös
median ja poliitikkojen on kannettava tästä vastuuta.
2. Suomessa tulee lisätä tietoa ja ymmärrystä islamista
Muslimijohtajat tuomitsevat Pariisin ja Kööpenhaminan terrori-iskut ja ISIL-järjestön toiminnan
islamin oppien vastaiseksi.
PL 210/ Eeläranta 8, Helsinki
www.kirkonulkomaanapu.fi
Suomessa tulee lisätä tietoa ja ymmärrystä eri uskonnoista. Uskontojen opetuksella luodaan pohja
sille, että uskontoa hyödyntävien ääriliikkeiden viestiä pystytään purkamaan. Toisaalta eri uskontojen
tuntemus on tärkeää siksi, että monet ennakkoluulot ja vastakkainasettelut kumpuavat
tietämättömyydestä. Erityisen haavoittuvaisia ovat nuoret, joilta puuttuu merkitys omalle elämälle ja
jotka kokevat itseänsä ulkopuoliseksi yhteiskunnassa. Näitä nuoria saattavat vetää puoleensa
vääristyneet tulkinnat islamista ja heillä ei välttämättä ole lähipiirissään ketään, jonka kanssa he
voisivat keskustella uskonnosta. Tätä tyhjiöitä tulisi pyrkiä täyttämään perheissä, moskeijoissa, tai
vaikkapa nuorisojärjestöissä. Tarvitaan esimerkiksi keskustelutiloja, joissa nuoret voivat puhua näistä
asioista turvallisesti. Koulutusta ja keskustelua islamista pitäisi olla länsimaissa ehdottomasti
enemmän, jotta väärinkäsitykset voitaisiin oikaista.
3. Uskonnollisilla ryhmittymillä on tärkeä rooli terrorismin vastustamisessa
Terrorismista puhuttaessa unohtuu usein, että enemmistö maailmanlaajuisen terrorismin
ihmisuhreista on muslimeja. Vielä harvemmin tiedostetaan, että länsimaissa terroriteon estänyt
henkilö on usein itse muslimi. USA:ssa tilastot osoittavat, että jokaisesta viidestä terrori-iskun
suunnitelmasta kaksi on paljastunut muslimiyhteisöitä tullun vinkin perusteella. Muslimiyhteisöstä
tullut vinkki on estänyt iskun useammin kuin USA:n turvallisuuspalvelun oma tiedonhankinta.
Imaamit saavat myös esimerkiksi ilmoituksia nuoren suunnitelmista lähteä vaikkapa Syyriaan
taistelemaan ja he onnistuvat suostuttelemaan nuoren jäämään tai ilmoittavat virkavallalle.
4. Viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen keskinäistä luottamusta on vahvistettava
Viranomaisten ja uskonollisten yhteisöjen välistä yhteistyötä vakivaltaisen radikalisaation ja
ekstremismin torjunnassa tulisi vahvistaa keskinäiseen kunnioitukseen perustuvin toimintatavoin.
Yhteistyön vahvistamiseen tarvitaan vahvaa keskinäistä luottamusta, joka rakentuu sen varaan, että
osapuolet tuntevat toistensa toimintatavat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa imaamit ja lainvalvojat
tapaavat säännöllisesti pyöreän pöydän ääressä, eivät vain keskustellakseen radikalisoitumisesta,
vaan esimerkiksi maahanmuutosta, koulutuksesta ja kodittomuudesta.
Luottamuksen ja yhteisymmärryksen ylläpitämiseksi on tehtävä töitä, sillä se on helppo myös
kadottaa. Esimerkiksi vakoilutoimet tiedon hankkimiseksi, ilman yhteistyötä uskonnollisten
yhteisöjen kanssa, voidaan nähdä koko yhteisöön kohdistuvana epäluulona.
5. Radikalisoitumisen juurisyihin on puututtava
On tärkeää, että radikalisoitumisen taustatekijöihin kiinnitetään huomiota. Radikalisoitumisen
vastaiset toimet eivät toimi ja voivat olla jopa haitallisia, jos ne eivät pohjaa selkeään käsitykseen siitä,
miksi yksilöt ovat alttiita ääriryhmille. Ilmiön ymmärtämiseksi tarvitsemme lisää tutkimusta ilmiön
syistä eri konteksteissa. Yksi tehokkaimpia keinoja ehkäistä radikalisoitumista on tarjota nuorille
mahdollisuuksia, oli kyse sitten koulutuksesta, toimeentulosta tai ulkopuolisuuden tunteesta ja
erillisyyden kokemuksista. Esimerkiksi Somaliassa Kirkon Ulkomaanavun 2014 teettämä tutkimus1
osoitti, että suurimpia taustatekijöitä ääriryhmien vetovoimalle Somaliassa olivat toimeentuloon
liittyvät seikat, tosin sen ohella, että monet kokivat uskontonsa olevan uhattuna. Somalian kaltaisissa
hauraissa valtioissa väkivaltaisen radikalisoitumisen vastainen työ tuottaa tulosta vain, jos se
keskittyy toimeentulo- ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseen nuorille.
1 Botha, Abdi (2014), Radicalisation and al-Shabaab recruitment in Somalia, Institute for Security Studies
publication.
PL 210/ Eeläranta 8, Helsinki
www.kirkonulkomaanapu.fi
Sekä Pohjoismaissa että Somaliassa radikalisoitumisen taustalta nousee esiin nuorten halu kuulua
yhteen. Haastatelluille somalialaisnuorille oli tärkeää, että he kuuluivat johonkin ja ovat tapahtumissa
mukana muiden kanssa. Siksi monet pysyvät Al-Shabaabin jäseninä. Näyttääkin siltä, että sosiaalisella
integraatiolla on suuri merkitys ääriliikkeiden ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa.
Syrjäytyneet, vaille ääntä jätetyt nuoret ovat alttiimpia rekrytoijien lupauksille kuin muut. Siksi
Suomessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita syrjäytymisen vastaisiin toimenpiteisiin. On
myös tärkeää vahvistaa sellaista ilmapiiriä, jossa kaikki voivat tuntea oman identiteettiinsä
hyväksytyksi ja kuuluvansa osaksi yhteiskuntaan. Tähän tarvitaan yhteistyötä monien eri toimijoiden
välillä.
6. Eri toimijoiden yhteistyöllä on keskeinen rooli väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaisessa
taistelussa
Meidän tulee lisätä nuorten tietoa ääriliikkeiden harjoittamasta väkivallasta ja uskonnollisten
perusteiden ohuudesta. Tätä työtä tehdään parhaiten nuorten omien järjestöjen ja uskonnollisten
ryhmien kanssa. Lisäksi tarvitaan vuoropuhelua viranomaisten ja ruohonjuuritason organisaatioiden
välillä sekä lisää tietoa juuri Suomen väkivaltaista radikalisoitumista koskevasta ilmiöstä.
7. Uskonnollisten yhteisöjen välistä yhteistyötä on tuettava
Yhdysvalloissa uskonnolliset johtajat ovat olleet olennainen apu muslimien rauhanomaisen viestin
toistamisessa. Esimerkiksi kirkot ovat auttaneet muslimeja saamaan viestinsä kuuluviin. Median rooli
on keskeinen, jotta viesti tavoittaa mahdollisimman monia. Uskonnollisten yhteisöjen yhteistyöllä
voidaan vahvistaa kaikkien uskonvapautta ja ehkäistä uskonnollisten vähemmistöjen eriytymistä sekä
heihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Meidän on myös Suomessa rakennettava tietoisuutta
monikulttuurisesta ja -uskoisesta Suomesta, jossa kaikki uskonnot nauttivat yhtäläistä vapautta ja
osallistuvat monissa rooleissaan yhteiskunnan kehittämiseen.
PL 210/ Eeläranta 8, Helsinki
www.kirkonulkomaanapu.fi
Näin se monikulttuurinen ikiliikkuja pyörii. Kirkon Ulkomaanapu ensin avustaa ongelman maahantuontia ja sitten tarjoaa ratkaisuja ongelmaan.
- Vouti
Quote from: Tuula Komsi on 10.04.2015, 12:32:46
Tällainen lähetettiin Kirkon ulkomaanavusta kaikille kansanedustajaehdokkaille. Lähetin kiukkuista palautetta. Mutta taitaa olla turhaa... onko Suomi jo menetetty? Näin siis Aaro Rytkönen Kirkon ulkomaanavusta: "
...
QuoteEsimerkiksi Somaliassa Kirkon Ulkomaanavun 2014 teettämä tutkimus osoitti, että suurimpia taustatekijöitä ääriryhmien vetovoimalle Somaliassa olivat toimeentuloon liittyvät seikat, tosin sen ohella, että monet kokivat uskontonsa olevan uhattuna.
KUA:n teettämän tutkimuksen mukaan uskonto ja taloudelliset syyt olivat pääsyyt Al-Shabaabiin liittymiseen. On tämä kuitenkin selvää parannusta verrattuna Rytkösen muihin lausuntoihin, joissa hän on vähätellyt, että uskonto ei ole syy liittymiseen.
Quote from: Roope on 27.09.2014, 18:08:50
Motiivien kysyminen entisiltä Al-Shabaab-taistelijoilta ei ehkä ole kaikkein luotettavin tutkimusmenetelmä, mutta joka tapauksessa kyselyn mukaan (Figure 7: Interviewees' reasons for joining al-Shabaab) yli puolet vastanneista kertoi uskonnon yhdeksi liittymisen syyksi.
Quote from: Radicalisation and al-Shabaab recruitment in SomaliaThis confirms not only al-Shabaab's strong religious motivations, but links directly to interviewees' perception that their religion (Islam) was under threat, which was the belief of a highly significant 98% of interviewees (Figure 9). (..) Interviewees were asked to identify their most important reasons for joining al-Shabaab. While the majority referred to religion (see above), 25% combined religion with economic reasons, while a further 1% referred to economic reasons and the desire for adventure.
Suunnilleen saman verran sanoi liittyneensä ainakin osittain taloudellisista syistä. Eli toisin kuin tiedote väittää, uskonto on toinen pääsyistä terroristiliikkeisiin liittymiseen. Tiedotteen mainitsemaa "poliittista syrjintää" ei nimetä liittymisen syyksi, enkä löytänyt tutkimuksesta koko termiä. Tutkimus antaa aivan toisenlaisen vaikutelman uskonnon merkityksestä kuin sievistelevä tiedote.
Haastateltujen uskonnolliset näkemykset:
- 100 prosentille uskonto on kaikkein tärkein
- 97 prosenttia ei hyväksy toisia uskontoja
- 97 prosenttia vihaa muita uskontoja
Ja nämä siis entisiä Al-Shabaab-taistelijoita.
Toimenpidesuositus:
1. Katsotaan, mistä maasta ja millä perusteella jihadisteiksi lähteneet ovat Suomeen tulleet.
2. Huomioidaan havainnot maahanmuuttopolitiikassa.
Vihreä Vaihtoehto:
1. Ei katsota.
2. Ei huomioida.
3. Lauletaan Kirkon Ulkomaanavun valitsemia virsiä Irja Askolan johdolla.
Taas uusi syy erota kirkosta. Ikävä ettei voi erota kuin kerran.