2015-03-12 JT: Japani myönsi turvapaikan 11 hakijalle vuonna 2014

[Kyklooppi]

Japanin turvapaikkapolitiikassa ei ole mitään ihmeellistä jos ymmärtää vähänkään Japanilaista kulttuuria ja heidän suhtaumistaan ulkomaalaisiin yleensä.

Kuten on mainittu Japani on hyvin länsimaistunut moderni toimiva maa mutta se on myös poikkeuksellisen yhteisöllinen maa. Heidän yhteisöllisyys ei ole mitään maailmanhalaus love-in kaikki-menee huttua vaan hyvin arvokonservatiivista ja perinteikästä perheen, kyläyhteisön yhteenkuuluvuutta - joka heijastuu kaikkiin yhteiskunnan ryhmiin: kouluun, työpaikkoihin, koko kansaan.

Kansa ei ole sielä kirosana vaan Japanilaiset ovat ylpeitä ja arvostavat omaa ryhmäänsä. Japanissa yksilö tai yksilönvapaus ei koskaan ylitä yhteisön tarpeita - hommat tehdään niin että ne toimivat kaikille ja ryhmässä 'naula joka törröttää ulos naulataan muiden tasalle'.

Tämä voi kuulostaa julmalta ja hirveältä täydelliseen yksilönvapauteen ja kaiken yhteisöllisyyden menettäneeseen länsimaiseen kuulijaan - mutta aidossa toimivassa yhteisössä on myös oma empatiansa: se huolehtii omistaan.

Ennen kaikkea se velvoittaa kaikkia ulkopuolisia sopeutumaan yhteisönsä tapoihin ja tahtoon - poikkeuksetta. Satunnaiselle turistille tämä ei vielä näy sillä Japanilaiset ovat hyvin vieraanvaraisia ja ystävällisen ymmärtäväisiä: ulkomaalaiselta ei edellytetä 'maassa maan tavalla' jos hän on vain käymässä ja osoittaa jonkinlaista kiinnostusta ja arvostusta heidän kulttuuriaan kohtaan.

Mutta meneppäs sinne pitemmäksi aikaa: opiskelemaan tai työtehtävien takia - ja törmäät välittömästi siihen että kaikki tehdään justiinsa niinkuin Japanilaiset tahtovat. Sielä on turha yrittää tuputtaa monikulttuuri. Japanilaiselle sellainen on täysin käsittämätöntä: sehän on heidän maansa jossa noudatetaan heidän kulttuuria!

Käytännössä tämä näkyy mm. siinä että edes lähimaista Kiinasta ja Koreasta tulleet eivät täysin sopeudu Japaniin vaan jäävät aina eräänlaisiksi 2. luokan kansalaisiksi. Japanilla on todellinen pula mm. lähihoitajista ja sairaanhoitajista ja hallituksella on ollut monta vuotta ohjelma filippiinien kanssa tuoda sieltä valmiiksi koulutettuja hoitsuja: valitettavasti tämäkin muuten hallituksen ajama ja hyväksymä ohjelma on törmännyt kiven kovaan Japanilaisuuteen: hoitsujen pitää oppia yliopistotason Japaninkieltä jotta he voisivat työskennellä Japanissa (vertaa Suomeen jossa terveyskeskuslääkäreinä toimivista ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä tehdään jatkuvasti valituksia kun eivät ymmärrä yksinkertaistakaan potilaan kieltä). Mitään merkittävää määrää hoitohenkilökuntaa tämä ohjelma ei Japaniin ole saanut - ja sen lisäksi filippiiniläisistä hoitajista osa lähtee parin vuoden sisällä takaisin maahansa koska eivät sopeudu Japanilaiseen työkulttuuriin.

Japaniin on tosiaan hienoa mennä. Suosittelen kaikille 

Mukava lukea kirjoitus jossa on kaikki kohillaan,Japanissa käyneenä tiedostin asiat juuri näin.
Ainoa asia mikä Japanissa häiritsi oli se tolkuton väenpaljous,siihenkin kai tottuisi .
Väestönkasvulla Japanissa on sinänsä se hyvä puoli että ei tarvita "paikkaajia"kuten kuihtuvissa
länsimaissa.
Parempi pieni työvomapula kuin tolkuton "huippuosaajien"ylitarjonta,minun mielestäni.

[svobo]

Jonkun standardiargumentin mukaan kukaan ei haluaisi enää ostaa japanilaisia autoja, kameroita, eikä Kikkoman-kastiketta vokkiin. Käyköhän näin?

[Kyklooppi]

Japanin talous on varsin laaja alaisella ja kestävällä pohjalla.
Työnteon ja menestymisen kulttuuri on toisenlainen kuin lännessä.
Japanissa ymmärretään se että menestymisen eteen on tehtävä
paljon,siis todella paljon työtä,enemmän kuin kilpailijasi.
Vastuu kannetaan kolletiivisesti aina alimman tason duunarista johtajia myöten.
Joskus tuntuu vähän kornilta jos yritys ei kuitenkaan mene kuten stromsöössä
johtaja pyytää anteeksi alaisiltaan ettei pystynyt parempaan

[sense]

"Ainoa asia mikä Japanissa häiritsi oli se tolkuton väenpaljous,siihenkin kai tottuisi ."

Jos väenpaljous häiritsee Japanissa, niin mene siellä maalle ja/tai vuoristoon. Siellä on ihan aitoja erämaita kuin Kainuussa, missä ei kukaan tule häiritsemään. Hyvää vaihtelua Tokion citymeiningille, mikä itseänikin kyllä aluksi ahdisti, vaikka olikin mielenkiintoista seurata. Todellakin, kerran Shibuyassa jalkakäytävät olivat niin täynnä ihmisiä ja oli niin kuuma, että en kerta kaikkiaan pysybyt edes jalan menemään sinne minne oli tarkoitus. Luulisi, ettei ellainen ole edes mahdollista, mutta kyllä oli. Pakenin lähimmästä kaupan avonaisesta ovesta sisään viileään ja paikka osoittautuikin baariksi, missä vietin ruuhka-ajan ja sitten lähdin hiippailemaan kotia kohti (pienessä jurrissa jo siinä vaiheessa).

[Antti Histamiini]

Alla uutinen vuodelta 2010 mistä näkee, että Japani valitsee tulijansa hyvin tarkkaan. Vain sellaiset kenellä on KOVA HALU integroitua ja valmis tekemään työtä sen eteen. Ei kelpaa mikä tahansa savannin simpanssi.



Japani 2010

http://www.japantimes.co.jp/news/2010/12/16/national/pilot-resettlement-program-put-to-test-with-first-karens/

"The UNHCR first compiled a list of refugees willing to go to Japan. Then, Japanese officials held interviews at the camp and looked to select around 30 people, this time picking 27. Oba said Japan was looking for those with a strong will to live independently once they got here."

"What is very important is that the families volunteer," UNHCR's Cels said. "It is not that we do the selection for (the refugees) . . . because it is a life-changing decision and they have to be comfortable with that."

Since their arrival, the 27 ethnic Karens have been provided temporary housing in the Tokyo metropolitan area while undergoing training to integrate into society.

From morning till dusk, the resettlers are taught everything from the Japanese language and the rules for throwing out trash to using flush toilets and the handling of electronic goods, according to Oba. He added that the culture gap was so wide all sorts of details had to be taught.

---

This isn't the first time Japan has accepted a large number of asylum-seekers. In the late 1970s, thousands of boat people from Vietnam, Cambodia and Laos made their way to Japan. In the end, Japan accepted more than 11,000 Indochinese who were given language and vocational training, and cultural lessons to integrate into Japanese society.

(Huom. ovat siis ottaneet myös isompia määriä pakolaisia aiemmin).